Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 1, 1918)
y « TOVERI No. 50 taan ia silvotaan neekereitä kuin meija on yhtynyt U krainan ka- liota turvattom ia ja viattomia ih- loordi S. m uuten oli hyvin vierasva- taana sosialismina esittää aivan rainen. su u tu tti tuollainen ahneus puolueelle vastakkaista. eläimiä, ilman että niisiä olisi pitalistien radaan ja itsevaltiu- niisiä joukottain; se ei haittaa h ä n tä m elkolailla. H eti hän nousi ’ tälle {<e „ Jia.lu.aa tu tu s tu a im p o ssib ’- Annen Mwmalaiten t/ö r le n Mneokannattaja, edes ketään aiottukaan asettaa den palauttam iseksi taisteleviin ■ mitään, kunhan se vain kohdis- paJkaliaan, o tti täyden kastikem al- ■ lig m iin , lu k ek o o n m a in itu s ta h il ilmestyy Attoria***, Oregon, jok« paivk (T rue translation filed with the Postm aster j tuu ‘'anarkisteihin", vallanku- jan. m eni tuon vieraan luo ja m itä > rn ero sta 3 :lta s iv u lta k irjo tu k - Niiden täkäläisten kasakkajoukkoihin. at A storia, Ore., March 1, 1918, as required syytteeseen. by section 19 ot the Act of 0 « . 6th, 191: > j m atk u stajien, jotka ovat olleet TO IM ITU SK U N TA : Yielä muuan kuvaava seikka. ■ mouksellisiin sosialisteihin ja huurim m alla kohteliaisuudella lausui: I s e n “ T e o llis u u s u n io itte n heik- W . N. RE1VO LAURI MOILANEN Niiden mailmaa m ullistavien i scxian ajalla Pietarissa, täytyy Lenin ja T rotski olivat «karkkien bolshevikeihin. Jaappanin ja “Se kukkopaisti e n n ä ttä ä iltaan men- k o u s " . Ja ken h a lu aa tu tu s tu a A D O LPH SALMI A. B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN voimien seassa, jotka nykyisin m yöntää, että siellä on vallinnut i m aitten fcapitalistjlehdistÖn mu- muiden liittoutuneitten laivastot nessä kuivaa liiak si—sa llik a a mi- sosialism iin ja u n io n ism iin , lu k e- kaikkialla m yllertävät, on jn u u - ; verrattain mallikelpoinen järjes-Jkaan mitä kauheimpia maanpet ahdistavat heitä V ladivostokista nun kaataa vähän k a stik e tta mu- koefn huolella T o v e rin to im itu s- TOVERI l-.-ian!” Ja niin tyhjensi hän koko siv u ja, jo issa n äm ä k y s y m y k se t (T H E COMRADE) an tekijä, jonka v aik u tu sv a lta a ) tvs sen jälkeen kuin bolshevikit i tureita, kun he hankkivat rau- käsin, samalla kuin saksalaiset n st iällisen kuum aa k a stik e tta vie- o v a t viim e a ik an a s a a n e e t o sa k - Die organ of ae Finnish worker* in the Weatcrn (tales. The only Finnish daily in sutis kyllä yleisesti tunnuste-i ifääsivät valtaan: — kuten o n 1 haa Saksan rvövärihallituksen länneltä. Suomen tvöväen hal- raan taskuun. i seen p u o lu e em m e p e ria a tte id e n - the WeiL Publiahed daily, except Sunuay, at Astoria, Ore., by the Western Work taan, m utta jonka suhteen sitte- Lionnollistakin, tulihan pyöveli-1 kanssa. - — - » mukaisen käsittelyn. M utta Ukrainan ja Ru-i litusta koettaa Saksa kukistaa a- men'* Publishing Society. s e n s u u r is t a , Teollisuus-unionisnii on tosin, A N T T l J . V A R T A N , M anager. kin ikäänkuin heittäydytään vä- tsaarin mukana kukistetuksi \ e-i manian erikoisrauhan puuhista < seilla, liittoutuneet viljanvienti- joka nykyisen edistyksen, vapauden k ä s i t y k s e n i mukaan, jäänvt lil koska se näjän ja koko mailman rikoksel-' ei kellään ollut pahaa sanaa sa 1 kiellolla. Riistäjäin internatsio- ja k ansanvaltaisuuden ajan kun.uak- yn jv h v e n e selostelulle. jo s ta voi E n ie rc d a * »econu-cias» mail matter luiy is, linpitäm ättöm yyteen, litatiice at Astoria, O ic g o n , 1912, at the po*t< ei muka ole niin välttäm ättö- lisin ja rappeutunein laitos: s i- «lio ttav an a; nämä lyödyt sanka- n\ali on siis täydessä rynnäkös- si taas on pantu voim aan kaikissa tu „ a ed e ,,ä v iitta a - sndei the Act of March J. 1879. T1LAUSHINNAT sivistysm aissa, k irjo tti kuuluisa sa k m ästi vaikuttam assa, kuin teräs käläinen virkavaltainen poliisi,, rit eivät m uuta voineet, niiden j sä niin Venäjän kuin Suomen m anilaisten kirjotusten synnylle. Yhdyavalloiaaa ja Canada»*«: salainen runoilija H einrich H eine ' Yhä» vuoaikcrta. .|4.0Ö 6 kuukautta..>2.25 ja tuli. L eo L eino. jonka vertaista tuskin löytyy ta ¡täytyi alistua olojen pakosta todellista kansanvaltaa — sosia 3 kuukautta.........<1.35 1 k uukausi... .50 kokonaisen luvun ‘'S u u rte o s”-ninii- Suomäen ja muualle ulkomaille: J arkiltamme sanomalehdistöä kalaisista suurkaupungeistakaan.; ja niitä säälittiin. M utta holshe- listeja» — vastaan. Ykai vuosikerta. .*6.50 6 kuukautta. .<X50 seen kirjaan sa. Tuo luku oli täm än Yksivero-järjestelmä — täkäläistä «katulutkalehdistöä. niin räikeitä paljastuksia kuin vikit, jotka viimeiseen saakka Juuri sillä viikolla kuin saksa näköinen: SUBSCRIPTIO N RATES: In the United State» and Canada Päästäkseen selville sen m y r niiden poliisilaitoksista on toisi- kokivat taistella erikoisrauhaa laiset, kaikista rauhanteoista huo- XH. One year...........(4-00 Six months........... $2.25 Saksan sensuuri ------ ------ ------ - Three month*. .31.35 One month.................. 50 kyllisestä vaikutuksesta yleiseen naan tehtvkin. Yksi verojärjestelm ä on yli- ____ „ . __ vastaan j a . saada yleisrauhan t liinatta, ulottivat täm än järjes- Huon«u»to sijaitsee 10 :naen ja D uane katu- - , - ■ teiskunnallinen oppi, jonka' kar ia miten se sitä h jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, m i e l i p i t e e s e e n täkäläiselle san«»maltjidis-j neuvottelut käyntiin, niitä viita- tvkseu - palauttaniis”-h\ okkäy k- kotuksena on verotuksen kautta a ° è r tì» in g 8 r lte* in e ff ect" j'ùiy" i. 1912, '< 3 i t ‘vta vaikuttaa mailman tapailtu- piile koettaisi h akeaf vertausku- i taan kuin hulluja'koiria ja kiris- sensa Pietaria kohden, on lauti pöttekypää saada yhteiskunnassa sellaiset fo"7ar^r lMd" commuous^adveÌtiMi^e'nt*64 in' ‘n ’ tarv’tsee va' n seurata n ny y -■vaa. vaa. o olisi siksi ainoa sopi va lapa- ; tetään kaikin tavoin: kielletään sellä rintam alla tavattom an hil- m uutokset arkaan, että köyhyys, TOVKR1. BOX »«. ASTORIA, ore /^ ¡kyisin täkäläistä poVvarileh is- mato, tuo ilettävä olio, jonka e- luotto, peruutetaan sotatarvelä- j ä i s tä — liittoutuneitten "mie.-,- kurjuus ja kaikki yhteiskunnalli toä. Englannin kielen sanava- linsuhteet jo sinänsä saattavat hetykset. estetään elintarpeitten hukka pienempi kuin monee 1 set epäkohdat poistuisivat. t^pin perussisältönä on se, e t “ On h e n g e n v a a ra llis e m p a a Syyt tunnetaan jo en- ' rasto ei ole sille riittänyt parja- yököttäm ään, ja jonka suvunjat- saanti. Suonien lah tarik a artit' »Mikkoon'. Vrvaattekös, mistä tei «»le verotettava yhteiskunnal olla svlilapsena E nglannissa kuin tessaan ja vääristellessään ty tv ö -; -■ kamismenetelmäkin kam ism eneteh ’ ’ nestään ¡tessaan on niin j saavat mielin määrin m u rh a ta ! syystä ? sotam ieheuä R an sk assa" — sellaisel lisiin menoihin m itään m uuta ------------------ j väenliikkeen toim intaa kaikilla luonnoton, että sen täytyy har ! nälkiintynyttä työkansaa — ne-j Joshan bolshevikit eivät ole la k irjotuksella v aru ste ttu ja ju listu k kuin m aanom istajia. Täm än ve »i<V”.\.\ran«V“,,°nFc!>IW,>sW,tiv!ts e vaan “ n kaikista mailman ¡ottaa sitäkin omassa itsessään, j hän ovat "sivistyksen pelasta . mitään m uuta saaneet aikaan, sia on n a u la ttu kaikkialle E nglannis rotuksen kautta he luulevat saa by scctiuo lv «f the Act of (»et. uh. 1917.) kielistä kuletettu uusia voiniasa Sen ilettäväm pää oliota ei ole — ijia " ; rum anialaiset sissit, sak<a-]on heidän ainakin onnistunut sa sikäläisten lastensuojelusylidis- tavan ne m uutokset aikaan, m itä Joitakin päiviä sitte selitim m e: noja ia lauseparsia. jotta entisiin ellemme ota lukuun täkäläistä j Iniset sotahurtat. radan ja nruit- paljastaa nykyisen mailman., o- tyksien toim esta. K aikissakin l ii t- , nykyään kipeästi kaivataan. Sen eräässä toim ituskirjotuksessa. normeihin kyllästynyt toim ittaja suom alaista katulutkalehdistöä. teji taantum uksellisten kerääm ät dan väärentäm ätön luokkaluon- to u tu n eissa m aissa on ry hdytty ta r opin etevin edustaja «»n ollut a- H enry George. m okkaasti taistelem aan la ste n suo m erikkalainen miten porvarillisten tutkijakin- j voisi oikein sydäinmensä pohjas Meillä olisi tuskin ollut syvtä kasakkaparvet — ne saavat tn- ne. jelem iseksi so tatilan teen a ih e u tta Saman suuntaisia yhteiskunta takuntien. 'joiden toimena <>n ta paljastaa halunsa iskeä ala- antaa tälle jutulle m itään «huo- m ilta vaaroilta. oppeja ilmeni Europassa jo niin keinojen keksiminen kapitalisti- ja polkea lokaan työväestön p y r-! miota. tässä, ellei asianlaita olisi varhain, kuin 17 :llä vuosisadalla, S Y Y . jolloin muuan taloustieteen kou sen yhteiskuntajärjestelm än pön- kimykset. lä tavalla, että työläiset pitä i | ■ S lukunta nimeltä fysiokraatit e- Palovakuutus-asiam ies (kyläpolli- kittäm iseksi. on täytynyt ny- ‘ \ .......... enaiän valLtikumousliike on t vihi sen sanomalehdistön, s s joksikin sam anlaista sille .p a lo ta rk a s tu k s e s s a ): — Tuli dustivat kyisin myöntää» kapitalistien p c-iy k -i n ¡ vk si mitä mailman siturtapahtu- j joka aina kaikkialla tappelee n i i - || , ei 'näy päässeen kovinkaan suureen oppia. Siihen aikaan kauppaka- tom aisen riistäm ishalun »»leviin niia. jonka tarkotusperien vääris- ta vastaan. Sellainen järjettö- ?l>i'»riiiiiimiuiiii.MiiHi»iiiuiiuiiiuiiitiiHiiiiiiuiii!ii!ii«iHiiiiiMiiiiiiiiHi«iiHiiiniiHHitii!iM«»((«.iH«i'tu«mmM'iiii»iMtHiiiiMiHHninuiiiH»HMmiiitiimiB; vauhtiin. Vahinko on v e rra te n vä pitalisjni ja kohoava tehdasteol pääasiallisena te o llis u u s le v o tt.; telessä ja halveksituksi saatta- mvvs teke< vaikeaksi käsittää SAKSA LUJEM PI LAIHANA KUIN ( s i s ä ä n s u o 1 a a tu i s e k s i, kehu- häpätöinen. N aapurit lienevät k ii lisuus ajoi jo jossain m äärässä LIHAVANA. essaan, e ttä “se aikoi sisäänsuolata te ttä v ä llä innolla rie n tä n e e t sam uudenaikaiset yhteiskunnalliset mtsessa ei täkäläisellä lehdistöl- tvoläisiä ollenkaan, ellei tässä- niutrksien aiheuttajana. i T ru e tra n slatio n filed with the P ostm aster m inua, m utta L illik in saam aan no- m uttam aan? ristiriidat näkyviin. M aanom is X aliokunta, joka tutki \ rizo -■ hi ole ollut käytettävänään riit- .kin suhteessa ota huomioon tä- \-to ria . O re . March 1. 1918. as re q u ite d , . .. . - se asto rialain en ei oi«“ tus ja raaka-ainetuotanto olivat Poliisi: — Kokv» kylän väkihän section 19 of the Act id O ct. 6th. 1917.) j K a iie t.il nan työselkkauksia antoi julki- itävää sanavarastoa kiinailujeti män saman lehdistön vaikutus bv Jos. .Milo H astiogs aik ak auslehtfes-jyksinään tuonlaat uisen käännöksen sinne t ö y tä s i... Sillä m iehellä ei sinä aikana suurim pia rikkauk suuteen lausuntoja joihin k a llo k aa n avulla. Li riitä yksin se. ta. ia aseta sen kontolle runsaan ole ainoatakaan ystävää tä ssä ky sien lähteitä. Siinä vedettiin se sä Physical C ulture on oikeassa, oli-1 ,e ossa. tvöläistenkin. että sen tarkotust>eriä koetetaan osan svvtä. nattaa tutustua Josef li: n ollessa Itävallan kei- lässä . .. j(»hto,»äätös, että ainoastaan si S aksaa vastaan ylläpidetty taivas , vääristellä, vaan sen menettely- maalla ia raaka-aineilla on to d el Iässä m uutam ia: roaniku ollut saksalaisille vain eduk-i ^ r i n a saapui hänen luoksensa Vie S o tila ita k a ra is ta a n k a ik e lla ta v a lla . lista arvoa. J'ysi» »kraatit piti "Niin kauan kun ci voittoilu i ' tavat maalataan mitä kauhein! Kuinka inailmaa teh ¡si eikä ollenkaan vahingoksi. Näin ‘ ulin M arokon lähetystö, ja sen joh- Neiti M argaret W ilson, presiden taja luki keisarille saksankielisen vät kauppaa ia telnlastcollism it hän kirjo ttu a : laajemmassa määrässä kyetä es , massi, tarkotuk.-eila nostaa ylei- dään turvalliseksi “ Sodan alkaessa «»li Saksan kansa ’ terveh.lyksen, jonka m arokkolainen tin ty tä r, tulee laulam aan sotilaille tä arvoja tuottam attom ina toi täm ään niin tarkoin kuin sen nen mielipide voimakkaana suut-) m ailm an »lensyöneintä v äkeä; se ‘ tulkki oli latinalaisen tek stin mu idän h arjo tu sleireillä. kertoo New Yor mina. kehittivät sille sen teorian, kansanvallalle kista läh e tetty sähkösanom a estäm inen hallinnoi li-il la to ttu m u k s e n a jokaista sellaista va.-- että koska maa on rikkauden h e rk u tteli «»hiellä ja m akkaralla, ja k a a li tä tä tilaisu u tta varten som * lähde, niin verotus on «kohdistet nienpiteillä on mahdollinen tu- taan täälläkin, joka u-kaltaa puo- m ailm a luuli, e ttä ru o k ata rp c itte .i 1 M«u l™ »4 > oli Paikallaan, « I i:i t¡■.-»it-l.itimi fil.-d w all «liv Pn-tnia-Si i- tava ainoastaan maahan. Sen pidätyksellä nuo suursyöm ärit te a ‘ k.pussa oli seuraava oudon- Astui-.-.-i. Or,-.. M arch 1. 1918, as required Jee työväestön keskuudessa vai- lustaa työläisten taisteluja H i l H e i k k o u s ymmärtää 1 -■ Ctioii 19 of lh e \c t of « »et. (Uh, 1917. J aikaisesta yksivero opista ei o l toonit piankin saad aan n ö y r y y t e t y i k - 1 t o i v o t u s . K aikkivaltias litsevä eriarvoistm sajatus estä saan uiaa.-sa, tai missään niito teollisuusunionismia lut m itään käytännöllistä hyö M e «'lum e t a v o i te l e a l u c v a l - « M uttn ru o k ata v ara varasto jen ‘ P a 11 ° ° n s u o l a a n leid a u Ma- uiään sitä antam asta täydellistä, do-sa käyty jä, varsinkaan \'euä tyä, ja se jäikin suurelta ylei tauksia emmekä sotak »rvauksia, eh tv eeal Saksa pani väkensä m äärä- je ste e ttin u e ikuisiin aikoihin. Tulk- ja sosialismia kannatustaan sotlankäynnille. 'iä n työläisten. söltä melkein huomaaman«»tnak- t a r k o t u k .-e n a tn n ie o n v a in ja r je - « annoksille, pakotti sen k iristä m ä ä n ki näet ei ollut varm asti tien n y t la- "Useim m issa tapauksissa vaa-! H illittöm ässä tyokii-vihassaa |s i. hom ehtum aan te«»reetikk«»jen vyötään ja sillä lisäsi sen taiste lu -j <'»alaisen sanau eonservare (var- tyksen palaiMtaniinen. \ enäjä on h-räs laji lahkolaisuutta, joka kiriahyllville. kunton. N yt sak salaiset ovat kolme p e " a ' m erkitystä, »aan oli katso- di taa n palkankorotusta etupääs ja kansanvaltaisuuden vainos tahtoo käydä (kumouksellisesta anarkian keskipisteenä. Tu«> ta u Henry Georgen oppi sensijaan vuotta tapelleet niukoilla annoksiin» 8itfi s a n a k irja sta ja sieltä näh sä siksi, että kohonneet elinkus-i saan menee sanomalehdistö n\ sosialismista, väittää talomlelFi- on aikoinaan herättänyt suurta ti uhkaa saastuttaa koko Litro- ja h äm m ästyttäneet m ailm aa ta is to »Vt- se sana joissakin tapauk- tannusten hinnat tekevät sen kvisin niin pitkälle, että se i- unionismiu. kaikenlaisen, huomiota tässä maassa ia ’ E u Luropa tietää, lutarm ollaan. Tyhm ä m etsä stä jä se, j m erkitsee myös “suolaan pane- sen v alt t ä m ä 11 ö m ä k si. • ja sellaisiin ¡ käänkuin hykertelee «käsiään pan. Sivistynyt tarjAeett« miaksi. jopa vahingolli- ropassa. Sen k an n attajin a on joka el paljoa m ieluum m in o ttaisi liä-j m istä", niin. kuu on kysym ys sel- että saksalaiset ovat järjestyk työväen luokkataiste ollut suuria kirjailijoita, kuten vaatim uksiin olisi suostuttava. . kuullessaan s a k s a 1 a i s t e n h y < »k - ty v ttääk seen lihavaa ja y ltä k y llä is -jlaisten luokativarain säilyttinitaes seksikin "Työväestössä vallitsevan le- käyk-en Venäjän tyolaistasaval sen edustajia Kuropassa. ’ Niin tä leijonaa kuin laihaa ja n ä lk ä istä ; ta - ->oita ei "k aik k iv altia sk aa n ” voi lussa. Se on täm ä lahkokunta, esim. V enäjällä Leo Tolstoi ja Kasakkalautn<»- kuuluvat sanat Saksan itärinta puuttum attom alla oluella ja niukka ilm a" puolaam atta kovin kauan var- •oka on antanut ja antaa parhaat Suomessa Arvid Järnefelt!, joka vottom uudetf voimatoimenpiteil lan kimppuun. aseet syndikalisteille sosialisti- on suom entanut Georgen pää lä tukahuttam inen »»n ollut ta- jen iiarjottam ista teurastuksist i malla olevan armeijan ylipäälli • talla m ässäävä Saksa olisi ollut eli- i ' 1'«« pilaantum iselta. ouoluetta vastaan. Nämä "m ah teoksen : "lid isty s ja kiivhyys”. ka helpom m in lan n iste tta v issa kuin , • • vattom an katkeruuden lähteenä ! v i puhuta mitään, eikä saksalais kön. prin-si Le »¡»okiin viimei se nälkäannoksilla elävä, joka u änri dottom at' i im,»ossibilistit) kyp Kaikkialla filosofisissa piireissä "EPÄSUOSIOON” JOUTUNUT, syttivät aikoinaan hyvän niaa- on ollut hänen opj)insa ihaili ia tehnvt tvöväen ¡«»htajista tenkaan. m utia lxilshevikien käv sessä h»«»k ka \ sk a sk »■ s.-a \ ena viim eiset kolm e vuotta on p itänyt Ruotsin kuninkaan K ustaa 111.n ' . . . I - jää vastaan. nerän meidänkin järjestössäm joita: «»Hetikin sellaiset henkilöt, puolensa koko m ailm aa vastaan. y k s ity is s ih te e ri oli jo utunut oikulli- m arttyyrejä. joiden kannattaja- «ua vastataisteiu kuvaillaan mitä me sille antipolitilliselle. kaiken jotka eivät käsittele vhteiskun- Siis saksalaisrosvot,. jotka tu n Vihollisen nälkään näännyttäm inen St;P lie riä n sä epäsuosioon, ja seutäh- j«y«»ukko o n s ite n vain lisään:»- kauheimmilla väreillä. on tehotonta, ellei se ole to d ellista j d' u h än eltä oli k ielletty pääsy ku »••ltiollisen toi/ninnan vastustus- tak^sym vstä tieteen valossa, o- • nyt. ja mikä pahinta, elvyttää; Ne m aalataan tuhat kertaa ka- keutuvat rauhan kannalla ole- v a a n pu< ilu s ta m a tti» m a a n m a a - : nälk iin n y ttäm istä, eikä vain liikojen ; »iukaalli.-een linnaan. Siitä huoli liikkeelle, jonka hedelmät ovat vat ihastuneet siihen.* 1‘uoliop- työväestön keskuudessa sitä aja- malammak-i. kuin saksalainen h a n o v a t " s i v i s l v n e e n " ruokavarojen p id ättäm istä. T a rj“ * ^ vaadittiin hänen hoitam aan saavuttaneet kypsyytensä, eivät pineissa piireissä «»n Georgea tusta, että hallituskin on puo- Belgiassa harjoittamat iulinuu- , . 1 m okkaim m allaan on sekä kansa e ttä ■ »irä a te h täv ä n sä , kuten ennenkin, ja kä suinkaan ole työväenluokan pidetty aikoinaan jonakin ihme- nerotta ja uuden yhteiskuntaopin lueellinen näissä taloudellisissa. det. vaikka tietty totun- «»n. et- L u rujia n "iärje-tyksenval» «»¡ia yksilö silloin kun se k ä y ttä ä ravin a sia k irja t läh etettiin hänen loitolla vihollisille karvaat. (. anadassa tämä koulukunta — näniä vallankuniouksen pvö pa- olevaa» yksityisasuntoonsa. P aitsi keksijällä. toa vain sen verran, m inkä se taisteluissa. [ tä jos mikään on huoninitaherät- e ttä tällainen m enettely oli on »uosien kuluessa ,»itänyt s» 1- Sosialistien mielestä hän ei «»le »elit. rahiksi tarv itsee, jo tta lihakset py. sTä "Liian usein ilmenee k an san -1 tä»ä \ enäjän työläisten täistä Tä. keikkaavaa sihteerille, tu ö tti se k i a s t ia i u »ni,)ärillä m onta ‘‘vii mun kuin vnipäristonsä ja ai «de aillua » iralli- myisivät kovim m assa terässään Lisa taipä ta k a iste n sotatarkotustem m e ia lussa. on se ollut se inhiniill nen vot tel ua, siteeraten kansa lapsi. Me lähdemme sii v iim e is e n hän »Hanteeaen p äästäkseen täytyy ,a -VU8 su u rta h an kaluutta viran kun- s<l S t kotimaisten teollisuuspar«»>nie«i i’»ta aina uudelleen ia uu- tien todistus Saksan Marx ia. m ulta »ninufrlämattä tä tosiasiasta, että yksilön ia jm u a n k ä y ttö supistasi 1 l o 0 - -2 5 prosent p iris e u t-i“ 011' ^ » hoidossa- Siitä päästäk- -25 hv« »k ka v k se 1 1 » a-ta vallankutii o ¡ i . tia . itse» altai-en kävt«»kseu välillä delleen sanan>a>» oueet lurjuk- vähem pään siitä m äärästä, min seen hau turvautui om ituiseen kei- häntä siinä kuinka se vallanku yleisöni ajatukset ja <»pit pääasi uk mous oikein ta,»alitun. Markka allisesti <»yat sellaiset, m inkälai e ilis e s tä lu o n te e s ta . K a \ a l ¡|.:| ihniisolio söisi, jos saisi m ielin noon liiau räikeä epäjohdoiimukai I >vt, sellaiset kuin e.-im. Kaledi- K« u h h n a n . S a k s a n u lk o m in is te r i. : m äärin ahm ia kuin jauholla ruokit.-' ,i a " K c ,tä kuningas joka pai- na «»vatkin <»lle/^ pienilukuinen sissa vhleiskuutaol«»issa he elä suus. ¡ties ja entisen t-saarihallituksen leem m e pienen k a tsau k I vä m ääräty llä aja lla ra tsa sta a aita «oukko. niin sittekin <»\at he «»n vät. "K un työnteettäjät ulkokultat- m inisterit o»at saaneet osakseen, j» ka oli llrcst-Litovskis-a esiin- tii syöttösika." kalua, jonka varrella sihteeri asui. ni-tuneet erin«»maisesti hiihti sen niihin oloihin, joissa George sesti pakenevat uskollisuusväi«-j Kitu sotilasjoukko oikeutetus- tynyt muka kansanvaltaisen rau KURITTAVAT YHDYSVALTOJA. Niinpä varasi hän siksi ajaksi tika »naan esiin » as» mystä ia m ah eli, Ualiforniassa, 1R7U ja ’MO lu puut asuntonsa ikkunaa vasten. Niil- dottom uuden tunnetta sosialis vuilla. teen taakse, synnyttää se persot»-¡»a lihassaan kerran tappoi e- han kannattajana, lausui puhee - stmn valtiopäivillä: "Me emme • Ast-ria. Or. Mani, i. luis. - r, ; _ . e a s e t t u i hauen parra n a ja ja n s a : It- mia ia unionismia kohtaan niin Ualifornia «»n yksi niitä uuden- nallista katkeruutta ja lisää le- ''ään entisen pyövelin-ä, erään ,v section 19 « ,f th < - A ct < » f «»il. « > « )» . 1917.) ig<; hän seisoi a v a tu ssa ikkunassa, suuressa määrin tvöväen kesken ai-kaisia sNitokuntia, joka on tul enää voi luottaa \ enäjän rau »'ottoni Utit ta. Sellaiset iärjes- kenraali Dukln »uin, jonka soti- Pilkka ja halveksum inen on B-¡ valm iiksi saippuoituna, odotellen ku •ttä sen haitallinen vaikutus on lut pian a su tu k si; sinne on tul tu- l«»t kuin ‘lojaalisuusliitot' ¡»alien lastensa keskuudessa harjutta hallisiin aikeihin. . . . . ja meidän .. , delleen pääsäveleenä siinä nuotissa. ' ninkaan tuloa. Kun kuningas rau näitä liikkeitä kohtaan nivon viinalla tulvinut siirt«>laisia. Se tavat vÄin ^setnaa. ja «»nnetto-1m at julm uudet hakevat verto- <e o’1 » itiä siltä, että laul a j o,,a Saksan sanom alehdistön on kas- ¡asti ohi, seisoi parturi tikapuilla nettv ilmeisenä tosiasiana. kulta! <»vtö. mikä siellä tehtiin la kuten aivan luonnollista, v. 184X, sai alun siirtolaisuudel niuudeksi ovat kautta lanne i jaan historian kauheimpien j«m- ja järjestys tu le e jä lle e n palan-S k e tty lukijakunnalleen puhua Yu- ikkunan ulkopuolella ajelem assa si Kultaa oli aluksi helposti saattaneet työläiset ajattelem aan kosta, niin maalasi täkäläinen sa- te ittä s i Suomessa, I tänu-renmaa ¡ dysvaltain sotatoim ista. Niinpä oli 1 i>äpuoletta seisovan sihteerin partaa. «n tiu» toivottoman mahdotto- le. puolivirallisessa Kölnin lehdessä loniiiigas ei m alttan u t olla p ysäh muusopiii koulukunta, itsekin saata» issa. sitä huulnl«»ttiin lo kunnissa ja vallattuihin a itic i e(tä kaikki lojaalisuusliitot ovat ¡ noinale’mlist«» siitä kauhean ju- ■ ; taannoin seuraava m akupala ty m ä ttä ja ky sy m ättä syytä luol kohta surkastunut olemattomiin kien ja purojen äyräiltä. — joka ..... is e t sanom alehdet ehdot- j l iiseen m e n e tte ly n . V astaukseksi vhteydessä työväestölle viham ie-¡ tun punakaartilaisten ja bolshe hin rajottuvis^a maakunnissa. 1 ¡ .... B r it tilä Tälläkin puolen rajan sitä on. toimi ei kum minkaan tu o ttan u t Sii-, -anialki ^etisellä k u n tav a t, e ttä p re sid e n tti' W ilsonin vii- huusi s ih te e ri^ . “Teidän M ajesteet- Ruolueemme keskuudessakin, a- vakiintuneita oloja. Silloin ( a- listen ja mitoita vastustavien liit v ik in raakalaisuudesta. Mutta tojen kanssa.” kun saksalaiset ovat sil,»otteet >ak-a lä rettää m urhaajalaum au- j m oinen puhe kongressille ju lk aista!-j tinne. tuo parturi on jo u tu n u t minun merikalaisten toverien i«»uk«»ssa litornia »»li seikkailiiain hallussa. maihin «iin lentolehtisenä, joita b rittilä ise t epäsuosiooni. Olen kieltänyt hänen on sillä huom atuita edustaiia. V asia sitten kun kultaa täytyi Syyt jotka aiheuttavat teolli- punakaartilaisia,- on siitä kor ~a puolustam attoniiin toim ittam aan uusia turvatt«.»niain ' P udottelisivat Saksan ja a st im asta huoneeseeni, m utta teh tä Li ole. kauan kun eräs puolu n o e ta kaivamaan maan sisästä, suuslevottom uuksia. tunnetaa i keintaan m ainittu, ja silloinkin I_• . ¡1 . , , t K avallan alueille. Me hyväksym m e j »än&ä täytyy hänen siitä huolimat- eemme osasto O regonista esitti, vakiintuivat olot. Sen 'mukana . än . ehdotuksen , , . , •.- » k . siis. m utta nirhinkään tepsiviin annettu ym m ärtää, että se niille ihmistcu mukkoteurastnksia. ..... se » täm hiukan paran-, . tu su o rittaa! ... N aurahtaen ratsas- että »leisäänest» ksellä tämä kehittyi m aanviljelys, joka o n M v«iaa »oi luottaa \ enäjän neP una. nim ittäin siinä m uodossa, li I uniugus edelloen. m ulta scuraa- 1>u«»hie toimenpiteisiin voittojen poista «>n oikein. julistaa ohjelniakseen kin siellä ed u llista; rikas maape ' rauhallisiin aikeihin. Sak<alai-« e ttä nuo lentolehtiset valm iiksi ui- vaila päivänä k u tsutti hän yksityis- tuon canadalatsen koulukunnan rä ja ikuinen kesä tekevät niaan- A enäjän vallankumouksellisia miseksi ei ole ry h d » it\. Ellem ulfjelman. viliclvkseu suotuisaksi. Aluksi me ota lukuun sitä. että on koe ei täällä ym m ärretä, ja se johtuu n» ti militarismi ei ollut e rittä in , putettuina lähetettäisiin suoraan sak- sih te e rin sä takaisin linnaan. salaisille hylkypaperin kauppiaille, asliingtonin » aitiossa tuon m iellyttävä silloinkaan kun se oli maata saatavana halvalla ia tettu kaikilla keinoilla pitää työ täkäläisen sanomalehdistön vai sillä ne ovat ainoat henkilöt, jotka 1 S o k e a k in k a n a lö y tä ä jy v ä n , -nunnan »oiutakkaaila e«lustaja- sila haalivatkin jotkin silloin "li »äiti alastoman raaka: vielä väestö tietäm ät tömänä siitä, että i ‘'R tusvallasta. - joka on tävdelli- niille voivat antaa pienintäkään e r - • »keimuiän uew yorkilaisen työväen na on m.m. tov. Boström, en haltuunsa suuret alat. Rikas sotavoitot ovat laskem attoman sesti vastainen kuniousliikkeelle. inhotta» ämmäksi se tulee koet voa. Koska saksalaisessa sanoma- syöjälehdon “Evening Sunin" joilta tinen puolueemme »altiokiriuri. luonto ja h» vät ulk«jinaan sata suuret ja työväestön oikeudet ¡ saarin valtaistuimelle asettami- laessaan näytellä tekopyhyyttä. lehdistössä tuo uskom attom an jou vassa foim ituskirjotuksessa lausu !ov. B. on kieltäm ättä rehelli mat saivat aikaan sen, että vil- M u tta S a k s a ei ole tä s s ä \ k - ' tava lörpötys jo on ollut ju lk astu n a. taan sa n asta san aan : nen ja vilpitön toveri. M utta kaslifkkeisten paikkojen väkilu riifltetyt melkein <>lematt-»iniin. n<-'n olisi sille ,/aljoa mieluisempi olisi tu«»n uuheen levittäm inen enää “E uuenkuiu m eidän valtalumatt* • hau ei vaan näytä jaksavan k o ku kasvot nopeasti ia -en nurka sm. Niitä nävttää olevan muita- i Kun sellaista sallitaan ta|>ahtn;i' t’lI>inen. kuin tieto Sak-assa ta- • ... , , .. .m eille aivan liikanuista hyväntahtoi-i liiat Lyöiäisemme alk av at yhdistää hota ym m ärtäm ään -«»-ialisniin ja korporatsioneilla on täysi vai- pahtuneesta vallankumouksesta. ! kin Mn a” >'-'Ksla“ !,’lka — uli-Ka saa , suutta Vastalahja kai m«“ ehd«Mam- voimiaan ja a s e tta u tu a , ei taalla ia t« ollisuu.-uni« »ni-inin koko lla m aanarvu kohosi .-alutuaises- ti. Niillä ihmi-illa oli «»uni ta julistaa >Bksaliaisniielisiksj" tsaarin \ «>itto merkitsisi taan tti-. den salaista kannatusta, tahi ai-* ».»ie. e ttä h»«»r«li l,ansdow n»n k irje l meillä voi olla m itään todellisia nai.-petia at teitä. eikä - »viti aa m» oiift inen. joilla oli pali«» m aa teorioidessaau nämä molemmat ta hallussaan. He tuli»at y h t kaikki ne jotka vieläkin taistele mukseu ia itsevaltiuden »uittoa. ,la*'’11 tiivoi.ituntoisuutt.u sellai- m ää lev itettäisiin b rittiläisen arm ei ladslicvikejä.” jan keskuudessa." Jöspa se jätk ä , jonka kynästä tuo työväenluokalle välttäm ättöm ät äkkiä upporikkaiksi _____ ia Saksan vallankumous taas ^vhaiöu taholta, tuista sitä »ie- ilman iiiiu- vat oikeuksiensa puolesta, niin Saul» Kölnin lehti julkasee Ameri lause on tip ah tan u t, aavistaisi, m iten taisteluvälineet viita arvokkaik- J*äanlaista h» » it » sta » hteiskuti- n-v ^-'aan kuskin voidaan us pahennetaan siten vain asemaa, kansan» aitan voittoa «a sodan kan sotasihteeri B akerin puheen, likelle to tu u tta se s a t t u i ... si aseiksi luokkasodassamme k a nalle. koa mahdolliseksi — pyrkivät jossa u udistettiin Y hdysvaltain va kuten valiokunnan kertomukse-.- loppumista. pitalisteja vastaan. Onpa noilla Tällaisista yhteiskuntaoloista Ja jos minkään maan sanoma- keskittäm ään kaikki saatavissa kaa aikom us poistaa kohenzollerins- HUOMAAVAINEN ISÄNTÄ. sakin sanotaan. v “ nialidottoniina" «apeilla tulkkin- on George yksi» ero-oppi 4<otosiii. e »■ Irlannin varakuningas, loordi S.. sa vielä meilläkin T«»»erin n ä is lehdistöllä olisi syytä vaieta "levät voimat Venäjän vallanku- mi ja liapsburgism i, — 'Otsakkeella ■Iän hyökkäsi ankarasti sitä e- jan to i k ärran su u ret päivälliset, jo il sä 45 «m sievä näyte miten te<il- “Jänkki-typeryyttä". toisten maiden oloista, niin a- j motrkselliseu hallituksen eli its e 1 päkohtaa vastaan, joka ou omi- le hän kutsui m aan kaikki a a te li Oletko hankkinut To merikalaisella olisi. 1 ä ällah än ! vallankumouksen tuhoamiseksi lisuusuniojsia ia sosialismista uaineii* nykyisessä vhteiskutinas- set. A terian aikana huom asi ta rk SUOLATTU M A JESTEETTI. silloiu voi«'laau puhtia sa. uitu. että m aanarvon kohoa verille uuden tilauksen o»at rauhallisten ihmisten unir- A ksi liittoutuneista valloista. Se asterialain cn . joka suom ensi kasilm äinen isiyitä. e ttä e rä s vie ia ajatella, kuu kirjottua, ei ole niihin minen m«“wee yksityisten ‘liv- ha ja pahoinpitelyt ai» an päi»< Rumania, on jo ilmis »dassa bol- korvakuulolta oppim ansa englannin raista sataa pisti taskuunsa koko tu tu stu ttu . »aksi. Hau sanoo: "M aata ti Vaikka tällä viikolla? shev.keja « a sU a ä ; Rum anian ¿r- kielisen s a n a a “in su lt” (h e rja ta ) naisen paistetun kukon. Kuinka voidaan oäiein puh-Yle kukaan tehnyt ja kenelläkään TOVERI Millä olisikaan suurem pi vaikutusvalta! MAILMANKATSOMUKSIA { • t
