y
«
TOVERI
No. 50
taan ia silvotaan neekereitä kuin meija on yhtynyt U krainan ka- liota turvattom ia ja viattomia ih- loordi S. m uuten oli hyvin vierasva- taana sosialismina esittää aivan
rainen. su u tu tti tuollainen ahneus
puolueelle vastakkaista.
eläimiä, ilman että niisiä olisi pitalistien radaan ja itsevaltiu- niisiä joukottain; se ei haittaa h ä n tä m elkolailla. H eti hän nousi ’ tälle
{<e „ Jia.lu.aa tu tu s tu a im p o ssib ’-
Annen Mwmalaiten t/ö r le n Mneokannattaja,
edes ketään aiottukaan asettaa den palauttam iseksi taisteleviin ■ mitään, kunhan se vain kohdis- paJkaliaan, o tti täyden kastikem al- ■ lig m iin , lu k ek o o n m a in itu s ta h il
ilmestyy Attoria***, Oregon, jok« paivk
(T rue translation filed with the Postm aster
j tuu
‘'anarkisteihin", vallanku- jan. m eni tuon vieraan luo ja m itä > rn ero sta 3 :lta s iv u lta k irjo tu k -
Niiden täkäläisten kasakkajoukkoihin.
at A storia, Ore., March 1, 1918, as required syytteeseen.
by
section
19
ot
the
Act
of
0
«
.
6th,
191:
>
j
m
atk
u
stajien,
jotka
ovat
olleet
TO IM ITU SK U N TA :
Yielä muuan kuvaava seikka. ■ mouksellisiin
sosialisteihin
ja huurim m alla kohteliaisuudella lausui: I s e n “ T e o llis u u s u n io itte n heik-
W . N. RE1VO
LAURI MOILANEN
Niiden mailmaa m ullistavien i scxian ajalla Pietarissa, täytyy Lenin ja T rotski olivat «karkkien bolshevikeihin.
Jaappanin
ja “Se kukkopaisti e n n ä ttä ä iltaan men- k o u s " . Ja ken h a lu aa tu tu s tu a
A D O LPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN
voimien seassa, jotka nykyisin m yöntää, että siellä on vallinnut i m aitten fcapitalistjlehdistÖn mu- muiden liittoutuneitten laivastot nessä kuivaa liiak si—sa llik a a mi- sosialism iin ja u n io n ism iin , lu k e-
kaikkialla m yllertävät, on jn u u - ; verrattain mallikelpoinen järjes-Jkaan mitä kauheimpia maanpet ahdistavat heitä V ladivostokista nun kaataa vähän k a stik e tta mu- koefn huolella T o v e rin to im itu s-
TOVERI
l-.-ian!” Ja niin tyhjensi hän koko siv u ja, jo issa n äm ä k y s y m y k se t
(T H E COMRADE)
an tekijä, jonka v aik u tu sv a lta a ) tvs sen jälkeen kuin bolshevikit i tureita, kun he hankkivat rau- käsin, samalla kuin saksalaiset n st iällisen kuum aa k a stik e tta vie- o v a t viim e a ik an a s a a n e e t o sa k -
Die organ of ae Finnish worker* in the
Weatcrn (tales. The only Finnish daily in sutis
kyllä yleisesti tunnuste-i ifääsivät valtaan: — kuten o n 1 haa Saksan rvövärihallituksen länneltä. Suomen tvöväen hal- raan taskuun.
i seen p u o lu e em m e p e ria a tte id e n -
the WeiL Publiahed daily, except Sunuay,
at Astoria, Ore., by the Western Work taan, m utta jonka suhteen sitte- Lionnollistakin, tulihan pyöveli-1 kanssa.
-
—
-
»
mukaisen käsittelyn.
M utta Ukrainan ja Ru-i litusta koettaa Saksa kukistaa a-
men'* Publishing Society.
s
e
n
s
u
u
r
is
t
a
,
Teollisuus-unionisnii on tosin,
A N T T l J . V A R T A N , M anager.
kin ikäänkuin heittäydytään vä- tsaarin mukana kukistetuksi \ e-i manian erikoisrauhan puuhista < seilla, liittoutuneet viljanvienti-
joka nykyisen edistyksen, vapauden k ä s i t y k s e n i mukaan, jäänvt lil
koska se näjän ja koko mailman rikoksel-' ei kellään ollut pahaa sanaa sa 1 kiellolla. Riistäjäin internatsio- ja k ansanvaltaisuuden ajan kun.uak- yn jv h v e n e selostelulle. jo s ta voi
E n ie rc d a * »econu-cias» mail matter luiy is, linpitäm ättöm yyteen,
litatiice at Astoria, O ic g o n ,
1912, at the po*t<
ei muka ole niin välttäm ättö- lisin ja rappeutunein laitos: s i- «lio ttav an a; nämä lyödyt sanka- n\ali on siis täydessä rynnäkös- si taas on pantu voim aan kaikissa
tu „ a
ed e ,,ä v iitta a -
sndei the Act of March J. 1879.
T1LAUSHINNAT
sivistysm
aissa,
k
irjo
tti
kuuluisa
sa
k
m
ästi
vaikuttam
assa,
kuin
teräs
käläinen virkavaltainen poliisi,, rit eivät m uuta voineet, niiden j sä niin Venäjän kuin Suomen
m anilaisten kirjotusten synnylle.
Yhdyavalloiaaa ja Canada»*«:
salainen runoilija H einrich H eine '
Yhä» vuoaikcrta. .|4.0Ö
6 kuukautta..>2.25 ja tuli.
L eo L eino.
jonka vertaista tuskin löytyy ta ¡täytyi alistua olojen pakosta
todellista kansanvaltaa — sosia
3 kuukautta.........<1.35
1 k uukausi... .50
kokonaisen
luvun
‘'S u u rte o s”-ninii-
Suomäen ja muualle ulkomaille:
J arkiltamme sanomalehdistöä kalaisista suurkaupungeistakaan.; ja niitä säälittiin. M utta holshe- listeja» — vastaan.
Ykai vuosikerta. .*6.50
6 kuukautta. .<X50
seen kirjaan sa. Tuo luku oli täm än
Yksivero-järjestelmä
—
täkäläistä «katulutkalehdistöä. niin räikeitä paljastuksia kuin vikit, jotka viimeiseen saakka
Juuri sillä viikolla kuin saksa näköinen:
SUBSCRIPTIO N RATES:
In the United State» and Canada
Päästäkseen selville sen m y r niiden poliisilaitoksista on toisi- kokivat taistella erikoisrauhaa laiset, kaikista rauhanteoista huo-
XH.
One year...........(4-00
Six months........... $2.25
Saksan
sensuuri
------ ------ ------ -
Three month*. .31.35
One month.................. 50 kyllisestä vaikutuksesta yleiseen naan tehtvkin.
Yksi verojärjestelm ä on
yli-
____
„
.
__
vastaan j a . saada yleisrauhan t liinatta, ulottivat täm än järjes-
Huon«u»to sijaitsee 10 :naen ja D uane katu-
- , - ■
teiskunnallinen
oppi,
jonka'
kar
ia miten se sitä
h
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365, m i e l i p i t e e s e e n
täkäläiselle san«»maltjidis-j neuvottelut käyntiin, niitä viita- tvkseu - palauttaniis”-h\ okkäy k-
kotuksena on verotuksen kautta
a ° è r tì» in g 8 r lte* in e ff ect" j'ùiy" i. 1912, '< 3 i t ‘vta vaikuttaa mailman tapailtu- piile koettaisi h akeaf vertausku- i taan kuin hulluja'koiria ja kiris- sensa Pietaria kohden, on lauti
pöttekypää
saada yhteiskunnassa sellaiset
fo"7ar^r lMd" commuous^adveÌtiMi^e'nt*64 in' ‘n ’ tarv’tsee va' n seurata n ny y -■vaa.
vaa. o olisi siksi ainoa sopi va lapa- ; tetään kaikin tavoin: kielletään sellä rintam alla tavattom an hil-
m uutokset arkaan, että köyhyys,
TOVKR1. BOX »«. ASTORIA, ore /^ ¡kyisin
täkäläistä poVvarileh is- mato, tuo ilettävä olio, jonka e- luotto, peruutetaan sotatarvelä- j ä i s tä — liittoutuneitten "mie.-,-
kurjuus ja kaikki yhteiskunnalli
toä.
Englannin kielen sanava- linsuhteet jo sinänsä saattavat hetykset. estetään elintarpeitten hukka pienempi kuin monee 1
set epäkohdat poistuisivat.
t^pin perussisältönä on se, e t
“
On
h
e
n
g
e
n
v
a
a
ra
llis
e
m
p
a
a
Syyt tunnetaan jo en- ' rasto ei ole sille riittänyt parja- yököttäm ään, ja jonka suvunjat- saanti. Suonien lah tarik a artit' »Mikkoon'. Vrvaattekös, mistä
tei
«»le verotettava yhteiskunnal
olla
svlilapsena
E
nglannissa
kuin
tessaan ja vääristellessään ty
tv ö -;
-■ kamismenetelmäkin
kam ism eneteh ’ ’
nestään
¡tessaan
on
niin j saavat mielin määrin m u rh a ta ! syystä ?
sotam ieheuä R an sk assa" — sellaisel lisiin menoihin m itään m uuta
------------------
j väenliikkeen
toim intaa kaikilla luonnoton, että sen täytyy har ! nälkiintynyttä työkansaa — ne-j Joshan bolshevikit eivät ole
la k irjotuksella v aru ste ttu ja ju listu k kuin m aanom istajia. Täm än ve
»i<V”.\.\ran«V“,,°nFc!>IW,>sW,tiv!ts e
vaan “ n kaikista mailman ¡ottaa sitäkin omassa itsessään, j hän ovat "sivistyksen pelasta . mitään m uuta saaneet aikaan, sia on n a u la ttu kaikkialle E nglannis rotuksen kautta he luulevat saa
by scctiuo lv «f the Act of (»et. uh. 1917.) kielistä kuletettu uusia voiniasa
Sen ilettäväm pää oliota ei ole — ijia " ; rum anialaiset sissit, sak<a-]on heidän ainakin onnistunut sa sikäläisten lastensuojelusylidis- tavan ne m uutokset aikaan, m itä
Joitakin päiviä sitte selitim m e: noja ia lauseparsia. jotta entisiin ellemme ota lukuun täkäläistä j Iniset sotahurtat. radan ja nruit- paljastaa nykyisen mailman., o- tyksien toim esta. K aikissakin l ii t- , nykyään kipeästi kaivataan. Sen
eräässä
toim ituskirjotuksessa. normeihin kyllästynyt toim ittaja suom alaista katulutkalehdistöä. teji taantum uksellisten kerääm ät dan väärentäm ätön luokkaluon- to u tu n eissa m aissa on ry hdytty ta r opin etevin edustaja «»n ollut a-
H enry George.
m okkaasti taistelem aan la ste n suo m erikkalainen
miten porvarillisten tutkijakin- j voisi oikein sydäinmensä pohjas
Meillä olisi tuskin ollut syvtä kasakkaparvet — ne saavat tn- ne.
jelem iseksi
so tatilan teen
a ih e u tta Saman suuntaisia yhteiskunta
takuntien. 'joiden toimena <>n ta paljastaa halunsa iskeä ala- antaa tälle jutulle m itään «huo-
m ilta vaaroilta.
oppeja ilmeni Europassa jo niin
keinojen keksiminen kapitalisti- ja polkea lokaan työväestön p y r-! miota. tässä, ellei asianlaita olisi
varhain, kuin 17 :llä vuosisadalla,
S
Y
Y
.
jolloin muuan taloustieteen kou
sen yhteiskuntajärjestelm än pön- kimykset.
lä tavalla, että työläiset pitä i |
■ S
lukunta
nimeltä fysiokraatit e-
Palovakuutus-asiam
ies
(kyläpolli-
kittäm iseksi. on täytynyt ny- ‘ \ ..........
enaiän valLtikumousliike on
t vihi sen sanomalehdistön, s s
joksikin
sam anlaista
sille .p a lo ta rk a s tu k s e s s a ): — Tuli dustivat
kyisin myöntää» kapitalistien p c-iy
k -i
n
¡ vk
si mitä
mailman siturtapahtu- j joka aina kaikkialla tappelee n i i - ||
,
ei 'näy päässeen kovinkaan suureen oppia.
Siihen aikaan kauppaka-
tom aisen riistäm ishalun »»leviin niia. jonka tarkotusperien vääris- ta vastaan. Sellainen järjettö- ?l>i'»riiiiiimiuiiii.MiiHi»iiiuiiuiiiuiiitiiHiiiiiiuiii!ii!ii«iHiiiiiMiiiiiiiiHi«iiHiiiniiHHitii!iM«»((«.iH«i'tu«mmM'iiii»iMtHiiiiMiHHninuiiiH»HMmiiitiimiB; vauhtiin. Vahinko on v e rra te n vä pitalisjni ja kohoava tehdasteol
pääasiallisena
te o llis u u s le v o tt.; telessä ja halveksituksi saatta- mvvs teke< vaikeaksi käsittää SAKSA LUJEM PI LAIHANA KUIN ( s i s ä ä n s u o 1 a a tu i s e k s i, kehu- häpätöinen. N aapurit lienevät k ii lisuus ajoi jo jossain m äärässä
LIHAVANA.
essaan, e ttä “se aikoi sisäänsuolata te ttä v ä llä innolla rie n tä n e e t sam uudenaikaiset
yhteiskunnalliset
mtsessa ei täkäläisellä lehdistöl- tvoläisiä ollenkaan, ellei tässä-
niutrksien aiheuttajana.
i T ru e tra n slatio n filed with the P ostm aster m inua, m utta L illik in saam aan
no-
m
uttam
aan?
ristiriidat
näkyviin.
M aanom is
X aliokunta, joka tutki \ rizo -■ hi ole ollut käytettävänään riit- .kin suhteessa ota huomioon tä-
\-to ria . O re . March 1. 1918. as re q u ite d , . ..
.
-
se
asto
rialain
en
ei
oi«“
tus
ja
raaka-ainetuotanto
olivat
Poliisi:
—
Kokv»
kylän
väkihän
section
19
of
the
Act
id
O
ct.
6th.
1917.)
j
K
a
iie
t.il
nan työselkkauksia antoi julki- itävää sanavarastoa kiinailujeti män saman lehdistön vaikutus bv
Jos. .Milo H astiogs aik ak auslehtfes-jyksinään tuonlaat uisen käännöksen sinne t ö y tä s i... Sillä m iehellä ei sinä aikana suurim pia rikkauk
suuteen lausuntoja joihin k a llo k aa n avulla. Li riitä yksin se. ta. ia aseta sen kontolle runsaan
ole ainoatakaan ystävää tä ssä ky sien lähteitä. Siinä vedettiin se
sä Physical C ulture on oikeassa, oli-1 ,e ossa.
tvöläistenkin. että sen tarkotust>eriä koetetaan osan svvtä.
nattaa tutustua
Josef
li:
n
ollessa
Itävallan
kei-
lässä . ..
j(»hto,»äätös,
että
ainoastaan
si S aksaa vastaan ylläpidetty taivas
,
vääristellä,
vaan
sen
menettely-
maalla
ia
raaka-aineilla
on to d el
Iässä m uutam ia:
roaniku ollut saksalaisille vain eduk-i ^ r i n a saapui hänen luoksensa Vie
S o tila ita k a ra is ta a n k a ik e lla ta v a lla . lista
arvoa.
J'ysi»
»kraatit
piti
"Niin kauan kun ci voittoilu i ' tavat maalataan mitä kauhein! Kuinka inailmaa teh ¡si eikä ollenkaan vahingoksi. Näin ‘ ulin M arokon lähetystö, ja sen joh-
Neiti
M
argaret
W
ilson,
presiden
taja luki keisarille saksankielisen
vät kauppaa ia telnlastcollism it
hän kirjo ttu a :
laajemmassa määrässä kyetä es , massi, tarkotuk.-eila nostaa ylei-
dään
turvalliseksi
“ Sodan alkaessa «»li Saksan kansa ’ terveh.lyksen, jonka m arokkolainen tin ty tä r, tulee laulam aan sotilaille tä arvoja tuottam attom ina toi
täm ään niin tarkoin kuin sen nen mielipide voimakkaana suut-)
m ailm an »lensyöneintä v äkeä; se ‘ tulkki oli latinalaisen tek stin mu idän h arjo tu sleireillä. kertoo New Yor mina. kehittivät sille sen teorian,
kansanvallalle
kista läh e tetty sähkösanom a
estäm inen
hallinnoi li-il la to ttu m u k s e n a jokaista sellaista va.--
että koska maa on rikkauden
h e rk u tteli «»hiellä ja m akkaralla, ja k a a li tä tä tilaisu u tta varten som
*
lähde, niin verotus on «kohdistet
nienpiteillä on mahdollinen tu- taan täälläkin, joka u-kaltaa puo-
m
ailm
a
luuli,
e
ttä
ru
o
k
ata
rp
c
itte
.i
1
M«u
l™
»4
>
oli
Paikallaan,
« I i:i t¡■.-»it-l.itimi fil.-d w all «liv Pn-tnia-Si i-
tava ainoastaan maahan.
Sen
pidätyksellä
nuo
suursyöm
ärit
te
a
‘
k.pussa
oli
seuraava
oudon-
Astui-.-.-i.
Or,-..
M
arch
1.
1918,
as
required
Jee työväestön keskuudessa vai- lustaa työläisten taisteluja H i l
H
e
i
k
k
o
u
s
ymmärtää
1 -■ Ctioii 19 of lh e \c t of « »et. (Uh, 1917. J
aikaisesta
yksivero
opista
ei
o l
toonit piankin saad aan n ö y r y y t e t y i k - 1 t o i v o t u s .
K aikkivaltias
litsevä eriarvoistm sajatus estä saan uiaa.-sa, tai missään niito
teollisuusunionismia
lut m itään käytännöllistä hyö
M e «'lum e t a v o i te l e a l u c v a l - «
M uttn
ru o k ata v ara varasto jen ‘ P a 11 ° ° n s u o l a a n
leid a u Ma-
uiään sitä antam asta täydellistä, do-sa käyty jä, varsinkaan \'euä
tyä, ja se jäikin suurelta ylei
tauksia emmekä sotak »rvauksia, eh tv eeal Saksa pani väkensä m äärä- je ste e ttin u e ikuisiin aikoihin. Tulk-
ja sosialismia
kannatustaan sotlankäynnille.
'iä n työläisten.
söltä melkein huomaaman«»tnak-
t a r k o t u k .-e n a tn n ie o n v a in ja r je - « annoksille, pakotti sen k iristä m ä ä n ki näet ei ollut varm asti tien n y t la-
"Useim m issa tapauksissa vaa-! H illittöm ässä tyokii-vihassaa
|s
i. hom ehtum aan te«»reetikk«»jen
vyötään ja sillä lisäsi sen taiste lu -j <'»alaisen sanau
eonservare
(var-
tyksen
palaiMtaniinen.
\
enäjä
on
h-räs
laji
lahkolaisuutta,
joka
kiriahyllville.
kunton. N yt sak salaiset ovat kolme p e " a ' m erkitystä, »aan oli katso-
di taa n palkankorotusta etupääs ja kansanvaltaisuuden vainos
tahtoo
käydä
(kumouksellisesta
anarkian
keskipisteenä.
Tu«>
ta
u
Henry Georgen oppi sensijaan
vuotta
tapelleet
niukoilla
annoksiin»
8itfi
s
a
n
a
k
irja
sta
ja
sieltä
näh
sä siksi, että kohonneet elinkus-i saan menee sanomalehdistö n\
sosialismista, väittää talomlelFi- on aikoinaan herättänyt suurta
ti
uhkaa
saastuttaa
koko
Litro-
ja
h
äm
m
ästyttäneet
m
ailm
aa
ta
is
to
»Vt-
se
sana
joissakin
tapauk-
tannusten hinnat
tekevät sen kvisin niin pitkälle, että se i-
unionismiu. kaikenlaisen, huomiota tässä maassa ia ’ E u
Luropa tietää, lutarm ollaan. Tyhm ä m etsä stä jä se, j
m erkitsee myös “suolaan pane- sen
v alt t ä m ä 11 ö m ä k si. • ja sellaisiin ¡ käänkuin
hykertelee
«käsiään pan. Sivistynyt
tarjAeett«
miaksi. jopa vahingolli- ropassa.
Sen k an n attajin a on
joka el paljoa m ieluum m in o ttaisi liä-j m istä", niin. kuu on kysym ys sel-
että
saksalaiset
ovat
järjestyk
työväen luokkataiste ollut suuria kirjailijoita, kuten
vaatim uksiin olisi suostuttava. . kuullessaan s a k s a 1 a i s t e n h y < »k -
ty v ttääk seen lihavaa ja y ltä k y llä is -jlaisten luokativarain säilyttinitaes seksikin
"Työväestössä vallitsevan le- käyk-en Venäjän tyolaistasaval sen edustajia Kuropassa. ’ Niin tä leijonaa kuin laihaa ja n ä lk ä istä ; ta - ->oita ei "k aik k iv altia sk aa n ” voi lussa. Se on täm ä lahkokunta, esim. V enäjällä Leo Tolstoi ja
Kasakkalautn<»- kuuluvat sanat Saksan itärinta puuttum attom alla oluella ja niukka ilm a" puolaam atta kovin kauan var- •oka on antanut ja antaa parhaat Suomessa Arvid Järnefelt!, joka
vottom uudetf voimatoimenpiteil lan kimppuun.
aseet syndikalisteille sosialisti- on suom entanut Georgen pää
lä tukahuttam inen »»n ollut ta- jen iiarjottam ista teurastuksist i malla olevan armeijan ylipäälli • talla m ässäävä Saksa olisi ollut eli- i ' 1'«« pilaantum iselta.
ouoluetta vastaan. Nämä "m ah teoksen : "lid isty s ja kiivhyys”.
ka helpom m in lan n iste tta v issa kuin ,
•
•
vattom an katkeruuden lähteenä ! v i puhuta mitään, eikä saksalais kön. prin-si Le »¡»okiin viimei se nälkäannoksilla elävä, joka u änri
dottom
at' i im,»ossibilistit) kyp Kaikkialla filosofisissa piireissä
"EPÄSUOSIOON” JOUTUNUT,
syttivät
aikoinaan hyvän niaa- on ollut hänen opj)insa ihaili
ia
tehnvt
tvöväen ¡«»htajista tenkaan. m utia lxilshevikien käv sessä h»«»k ka \ sk a sk »■ s.-a \ ena viim eiset kolm e vuotta on p itänyt
Ruotsin kuninkaan K ustaa 111.n
'
. .
. I -
jää
vastaan.
nerän
meidänkin
järjestössäm joita: «»Hetikin sellaiset henkilöt,
puolensa koko m ailm aa vastaan.
y k s ity is s ih te e ri oli jo utunut oikulli-
m arttyyrejä. joiden kannattaja- «ua vastataisteiu kuvaillaan mitä
me
sille
antipolitilliselle.
kaiken jotka eivät käsittele vhteiskun-
Siis saksalaisrosvot,. jotka tu n Vihollisen nälkään näännyttäm inen St;P lie riä n sä epäsuosioon, ja seutäh-
j«y«»ukko o n s ite n vain lisään:»- kauheimmilla väreillä.
on tehotonta, ellei se ole to d ellista j d' u h än eltä oli k ielletty pääsy ku »••ltiollisen toi/ninnan vastustus- tak^sym vstä tieteen valossa, o-
• nyt. ja mikä pahinta, elvyttää; Ne m aalataan tuhat kertaa ka- keutuvat rauhan kannalla ole-
v a a n pu< ilu s ta m a tti» m a a n
m a a - : nälk iin n y ttäm istä, eikä vain liikojen ; »iukaalli.-een linnaan.
Siitä huoli liikkeelle, jonka hedelmät ovat vat ihastuneet siihen.* 1‘uoliop-
työväestön keskuudessa sitä aja- malammak-i. kuin saksalainen h a n o v a t " s i v i s l v n e e n "
ruokavarojen
p id ättäm istä.
T a rj“ * ^
vaadittiin hänen hoitam aan saavuttaneet kypsyytensä, eivät pineissa piireissä «»n Georgea
tusta, että hallituskin on puo- Belgiassa harjoittamat iulinuu-
, . 1 m okkaim m allaan on sekä kansa e ttä ■ »irä a te h täv ä n sä , kuten ennenkin, ja kä suinkaan ole työväenluokan pidetty aikoinaan jonakin ihme-
nerotta ja uuden yhteiskuntaopin
lueellinen näissä taloudellisissa. det. vaikka tietty totun- «»n. et- L u rujia n "iärje-tyksenval» «»¡ia yksilö silloin kun se k ä y ttä ä ravin a sia k irja t läh etettiin hänen loitolla vihollisille karvaat.
(.
anadassa
tämä
koulukunta
—
näniä
vallankuniouksen
pvö
pa-
olevaa»
yksityisasuntoonsa.
P
aitsi
keksijällä.
toa vain sen verran, m inkä se
taisteluissa.
[ tä jos mikään on huoninitaherät-
e ttä tällainen m enettely oli on »uosien kuluessa ,»itänyt s» 1-
Sosialistien mielestä hän ei «»le
»elit.
rahiksi tarv itsee, jo tta lihakset py. sTä
"Liian usein ilmenee k an san -1 tä»ä \ enäjän työläisten täistä
Tä.
keikkaavaa
sihteerille,
tu ö tti
se k i a s t ia i u »ni,)ärillä m onta ‘‘vii mun kuin vnipäristonsä ja ai
«de
aillua
»
iralli-
myisivät kovim m assa terässään
Lisa
taipä
ta k a iste n sotatarkotustem m e ia lussa. on se ollut se inhiniill
nen vot tel ua, siteeraten kansa lapsi. Me lähdemme sii
v iim e is e n hän »Hanteeaen p äästäkseen täytyy ,a -VU8 su u rta h an kaluutta viran kun- s<l S t
kotimaisten
teollisuuspar«»>nie«i
i’»ta aina uudelleen ia uu- tien todistus Saksan
Marx
ia.
m ulta »ninufrlämattä tä tosiasiasta, että yksilön ia
jm u a n k ä y ttö supistasi 1 l o 0 - -2
5 prosent
p iris e u t-i“ 011' ^ »
hoidossa- Siitä päästäk-
-25
hv«
»k
ka
v
k
se
1
1
»
a-ta
vallankutii
o ¡ i . tia
.
itse» altai-en kävt«»kseu välillä delleen sanan>a>» oueet lurjuk-
vähem pään siitä m äärästä, min seen hau turvautui om ituiseen kei- häntä siinä kuinka se vallanku yleisöni ajatukset ja <»pit pääasi
uk
mous oikein ta,»alitun. Markka allisesti <»yat sellaiset, m inkälai
e
ilis
e
s
tä
lu
o
n
te
e
s
ta
.
K
a
\
a
l
¡|.:|
ihniisolio
söisi, jos saisi m ielin noon
liiau
räikeä
epäjohdoiimukai I >vt, sellaiset kuin e.-im. Kaledi-
K« u h h n a n . S a k s a n u lk o m in is te r i. : m äärin ahm ia kuin jauholla ruokit.-' ,i a "
K
c ,tä kuningas joka pai- na «»vatkin <»lle/^ pienilukuinen sissa vhleiskuutaol«»issa he elä
suus.
¡ties ja entisen t-saarihallituksen
leem m e pienen k a tsau k
I vä m ääräty llä aja lla ra tsa sta a aita «oukko. niin sittekin <»\at he «»n vät.
"K un työnteettäjät ulkokultat- m inisterit o»at saaneet osakseen, j» ka oli llrcst-Litovskis-a esiin- tii syöttösika."
kalua, jonka varrella sihteeri asui. ni-tuneet
erin«»maisesti hiihti sen niihin oloihin, joissa George
sesti pakenevat uskollisuusväi«-j Kitu sotilasjoukko oikeutetus- tynyt muka kansanvaltaisen rau KURITTAVAT YHDYSVALTOJA. Niinpä varasi hän siksi ajaksi tika »naan esiin » as» mystä ia m ah eli, Ualiforniassa, 1R7U ja ’MO lu
puut asuntonsa ikkunaa vasten. Niil- dottom uuden tunnetta sosialis vuilla.
teen taakse, synnyttää se persot»-¡»a lihassaan kerran tappoi e- han kannattajana, lausui puhee -
stmn
valtiopäivillä:
"Me
emme
•
Ast-ria.
Or.
Mani,
i.
luis.
-
r,
;
_
.
e
a s e t t u i hauen parra n a ja ja n s a : It- mia ia unionismia kohtaan niin
Ualifornia «»n yksi niitä uuden-
nallista katkeruutta ja lisää le- ''ään entisen pyövelin-ä, erään
,v
section
19
«
,f
th
<
-
A
ct
<
»
f
«»il.
«
>
«
)»
.
1917.)
ig<;
hän seisoi a v a tu ssa ikkunassa, suuressa määrin tvöväen kesken ai-kaisia sNitokuntia, joka on tul
enää
voi
luottaa
\
enäjän
rau
»'ottoni Utit ta.
Sellaiset iärjes- kenraali Dukln »uin, jonka soti-
Pilkka ja halveksum inen on B-¡ valm iiksi saippuoituna, odotellen ku •ttä sen haitallinen vaikutus on lut pian a su tu k si; sinne on tul
tu-
l«»t kuin ‘lojaalisuusliitot' ¡»alien lastensa keskuudessa harjutta hallisiin aikeihin. . . . . ja meidän
..
,
delleen pääsäveleenä siinä nuotissa. ' ninkaan tuloa.
Kun kuningas rau näitä liikkeitä kohtaan nivon viinalla tulvinut siirt«>laisia. Se
tavat vÄin ^setnaa. ja «»nnetto-1m at julm uudet hakevat verto- <e o’1 » itiä siltä, että laul a j o,,a Saksan sanom alehdistön on kas- ¡asti ohi, seisoi parturi tikapuilla nettv ilmeisenä tosiasiana.
kulta! <»vtö. mikä siellä tehtiin
la kuten aivan luonnollista, v. 184X, sai alun siirtolaisuudel
niuudeksi ovat kautta lanne i jaan historian kauheimpien j«m- ja järjestys tu le e jä lle e n palan-S k e tty lukijakunnalleen puhua Yu- ikkunan ulkopuolella ajelem assa si
Kultaa oli aluksi helposti
saattaneet työläiset ajattelem aan kosta, niin maalasi täkäläinen sa- te ittä s i Suomessa, I tänu-renmaa ¡ dysvaltain sotatoim ista. Niinpä oli 1 i>äpuoletta seisovan sihteerin partaa. «n tiu» toivottoman mahdotto- le.
puolivirallisessa
Kölnin
lehdessä
loniiiigas
ei
m
alttan
u
t
olla
p
ysäh
muusopiii
koulukunta,
itsekin
saata»
issa. sitä huulnl«»ttiin lo
kunnissa
ja
vallattuihin
a itic i
e(tä kaikki lojaalisuusliitot ovat ¡ noinale’mlist«» siitä kauhean ju-
■
; taannoin seuraava m akupala
ty m ä ttä ja ky sy m ättä syytä luol kohta surkastunut olemattomiin kien ja purojen äyräiltä. — joka
..... is e t sanom alehdet ehdot- j l iiseen m e n e tte ly n . V astaukseksi
vhteydessä työväestölle viham ie-¡ tun punakaartilaisten ja bolshe hin rajottuvis^a maakunnissa. 1 ¡ .... B r it tilä
Tälläkin puolen rajan sitä on. toimi ei kum minkaan tu o ttan u t
Sii-, -anialki ^etisellä k u n tav a t, e ttä p re sid e n tti' W ilsonin vii- huusi s ih te e ri^ . “Teidän M ajesteet- Ruolueemme keskuudessakin, a- vakiintuneita oloja. Silloin ( a-
listen ja mitoita vastustavien liit v ik in raakalaisuudesta. Mutta
tojen kanssa.”
kun saksalaiset ovat sil,»otteet >ak-a lä rettää m urhaajalaum au- j m oinen puhe kongressille ju lk aista!-j tinne. tuo parturi on jo u tu n u t minun merikalaisten toverien i«»uk«»ssa litornia »»li seikkailiiain hallussa.
maihin «iin lentolehtisenä, joita b rittilä ise t epäsuosiooni. Olen kieltänyt hänen on sillä huom atuita edustaiia. V asia sitten kun kultaa täytyi
Syyt jotka aiheuttavat teolli- punakaartilaisia,- on siitä kor ~a puolustam attoniiin
toim
ittam
aan
uusia
turvatt«.»niain
'
P udottelisivat Saksan ja a st im asta huoneeseeni, m utta teh tä Li ole. kauan kun eräs puolu n o e ta kaivamaan maan sisästä,
suuslevottom uuksia.
tunnetaa i keintaan m ainittu, ja silloinkin I_• .
¡1 .
, ,
t K avallan alueille.
Me hyväksym m e j »än&ä täytyy hänen siitä huolimat- eemme osasto O regonista esitti, vakiintuivat olot.
Sen 'mukana
. än
. ehdotuksen
, , . ,
•.-
»
k .
siis. m utta nirhinkään tepsiviin annettu ym m ärtää, että se niille ihmistcu mukkoteurastnksia. ..... se » täm
hiukan
paran-, . tu su o rittaa! ...
N aurahtaen ratsas- että
»leisäänest» ksellä
tämä kehittyi m aanviljelys, joka o n
M
v«iaa »oi luottaa \ enäjän neP una. nim ittäin siinä m uodossa, li I uniugus edelloen. m ulta scuraa- 1>u«»hie
toimenpiteisiin voittojen poista «>n oikein.
julistaa
ohjelniakseen kin siellä ed u llista; rikas maape
'
rauhallisiin
aikeihin.
Sak<alai-« e ttä nuo lentolehtiset valm iiksi ui- vaila päivänä k u tsutti hän yksityis- tuon canadalatsen koulukunnan rä ja ikuinen kesä tekevät niaan-
A enäjän vallankumouksellisia
miseksi ei ole ry h d » it\. Ellem
ulfjelman.
viliclvkseu suotuisaksi.
Aluksi
me ota lukuun sitä. että on koe ei täällä ym m ärretä, ja se johtuu n» ti militarismi ei ollut e rittä in , putettuina lähetettäisiin suoraan sak- sih te e rin sä takaisin linnaan.
salaisille hylkypaperin kauppiaille,
asliingtonin
»
aitiossa
tuon
m
iellyttävä
silloinkaan
kun
se
oli maata saatavana halvalla ia
tettu kaikilla keinoilla pitää työ täkäläisen sanomalehdistön vai
sillä ne ovat ainoat henkilöt, jotka 1
S o k e a k in k a n a lö y tä ä jy v ä n ,
-nunnan »oiutakkaaila e«lustaja- sila haalivatkin jotkin silloin
"li
Ȋiti
alastoman
raaka:
vielä
väestö tietäm ät tömänä siitä, että i ‘'R tusvallasta. - joka on tävdelli-
niille voivat antaa pienintäkään e r - • »keimuiän uew yorkilaisen työväen na on m.m. tov. Boström, en haltuunsa suuret alat.
Rikas
sotavoitot ovat laskem attoman sesti vastainen kuniousliikkeelle. inhotta» ämmäksi se tulee koet voa. Koska saksalaisessa sanoma- syöjälehdon “Evening Sunin" joilta tinen puolueemme »altiokiriuri. luonto ja h» vät ulk«jinaan sata
suuret ja työväestön oikeudet ¡ saarin valtaistuimelle asettami- laessaan näytellä tekopyhyyttä. lehdistössä tuo uskom attom an jou vassa foim ituskirjotuksessa lausu !ov. B. on kieltäm ättä rehelli mat saivat aikaan sen, että vil-
M u tta S a k s a ei ole tä s s ä \ k - ' tava lörpötys jo on ollut ju lk astu n a. taan sa n asta san aan :
nen ja vilpitön toveri. M utta kaslifkkeisten paikkojen väkilu
riifltetyt melkein <>lematt-»iniin. n<-'n olisi sille ,/aljoa mieluisempi
olisi tu«»n uuheen levittäm inen enää
“E uuenkuiu m eidän valtalumatt* • hau ei vaan näytä jaksavan k o ku kasvot nopeasti ia -en nurka
sm.
Niitä
nävttää
olevan
muita-
i
Kun sellaista sallitaan ta|>ahtn;i' t’lI>inen. kuin tieto Sak-assa ta-
• ...
, , ..
.m eille aivan liikanuista hyväntahtoi-i liiat Lyöiäisemme alk av at yhdistää hota ym m ärtäm ään
-«»-ialisniin
ja korporatsioneilla on täysi vai- pahtuneesta vallankumouksesta. ! kin
Mn a” >'-'Ksla“ !,’lka — uli-Ka saa , suutta Vastalahja kai m«“ ehd«Mam- voimiaan ja a s e tta u tu a , ei taalla ia t« ollisuu.-uni« »ni-inin koko lla m aanarvu kohosi .-alutuaises-
ti.
Niillä ihmi-illa oli «»uni
ta julistaa
>Bksaliaisniielisiksj" tsaarin \ «>itto merkitsisi taan tti-. den salaista kannatusta, tahi ai-* ».»ie. e ttä h»«»r«li l,ansdow n»n k irje l meillä voi olla m itään todellisia nai.-petia at teitä.
eikä
- »viti aa m» oiift inen. joilla oli pali«» m aa
teorioidessaau nämä molemmat ta hallussaan. He tuli»at y h t
kaikki ne jotka vieläkin taistele mukseu ia itsevaltiuden »uittoa. ,la*'’11 tiivoi.ituntoisuutt.u sellai- m ää lev itettäisiin b rittiläisen arm ei ladslicvikejä.”
jan keskuudessa."
Jöspa se jätk ä , jonka kynästä tuo työväenluokalle
välttäm ättöm ät äkkiä upporikkaiksi _____
ia
Saksan
vallankumous
taas
^vhaiöu
taholta,
tuista
sitä
»ie-
ilman iiiiu-
vat oikeuksiensa puolesta, niin
Saul»
Kölnin
lehti
julkasee
Ameri
lause on tip ah tan u t, aavistaisi, m iten taisteluvälineet viita arvokkaik- J*äanlaista h» » it » sta » hteiskuti-
n-v ^-'aan kuskin voidaan us
pahennetaan siten vain asemaa, kansan» aitan voittoa «a sodan
kan sotasihteeri B akerin
puheen, likelle to tu u tta se s a t t u i ...
si aseiksi luokkasodassamme k a nalle.
koa
mahdolliseksi — pyrkivät jossa u udistettiin Y hdysvaltain va
kuten valiokunnan kertomukse-.- loppumista.
pitalisteja vastaan. Onpa noilla
Tällaisista
yhteiskuntaoloista
Ja jos minkään maan sanoma- keskittäm ään kaikki saatavissa kaa aikom us poistaa kohenzollerins-
HUOMAAVAINEN ISÄNTÄ.
sakin sanotaan. v
“ nialidottoniina" «apeilla tulkkin- on George yksi» ero-oppi 4<otosiii.
e
»■
Irlannin varakuningas, loordi S.. sa vielä meilläkin T«»»erin n ä is
lehdistöllä olisi syytä vaieta "levät voimat Venäjän vallanku- mi ja liapsburgism i, — 'Otsakkeella
■Iän hyökkäsi ankarasti sitä e-
jan
to
i k ärran su u ret päivälliset, jo il sä 45 «m sievä näyte miten te<il-
“Jänkki-typeryyttä".
toisten maiden oloista, niin a- j motrkselliseu hallituksen eli its e 1
päkohtaa vastaan, joka ou omi-
le hän kutsui m aan kaikki a a te li
Oletko hankkinut To merikalaisella olisi. 1 ä ällah än ! vallankumouksen tuhoamiseksi
lisuusuniojsia
ia sosialismista uaineii* nykyisessä vhteiskutinas-
set.
A terian aikana huom asi ta rk
SUOLATTU M A JESTEETTI.
silloiu
voi«'laau
puhtia sa. uitu. että m aanarvon kohoa
verille uuden tilauksen o»at rauhallisten ihmisten unir- A ksi liittoutuneista valloista. Se asterialain cn . joka suom ensi kasilm äinen isiyitä. e ttä e rä s vie ia ajatella, kuu kirjottua,
ei ole niihin minen m«“wee yksityisten ‘liv-
ha ja pahoinpitelyt ai» an päi»< Rumania, on jo ilmis »dassa bol- korvakuulolta oppim ansa englannin raista sataa pisti taskuunsa koko tu tu stu ttu .
»aksi. Hau sanoo: "M aata ti
Vaikka
tällä viikolla?
shev.keja « a sU a ä ; Rum anian ¿r- kielisen s a n a a “in su lt” (h e rja ta ) naisen paistetun kukon.
Kuinka voidaan oäiein puh-Yle kukaan tehnyt ja kenelläkään
TOVERI
Millä olisikaan suurem
pi vaikutusvalta!
MAILMANKATSOMUKSIA
{
•
t