Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 19, 1918)
V- No. 42 TO VÄRI 3 p. h u h tik u u ta 17S9 annetun yhdis FM. M anner puolsi laajassa lau s itä nyt ei voisi sp littä ä silloin, kun om aansa kilpailulta vnnä m uilta! se, joka on to d istettu syypääksi tys- j» vak u u tu sk irjan sekä kaikkien sunnossaan esitysehdotuksensa k ä sit nim enom aan k y sytään. .... i, i iv , i- t- „ siihen. e ttä "hän kansanedusta jan- T äm än Juttelem iseni tark o tq k se n a nia.i<Jollisi1tu tappi» ilta. Kun n.ti- ¡salissa on ostanut tahi m yynyt ää- m uiden lakien ja a setu sten säännök telem istä puhem iehen m ainitsem alla y rittän y t tahi äänestä- se t ja asetu k se t, jotka ovat ris tirii ta . alla ja sen läh e ttä m istä p eru s on k eh o ttaa n iitä to v ereita, jo tk a nyt ta apurahoja m yönnetään suuna ' njä taj tuslakivaliokuntaan. ovat a n ta u tu n e e t o sa n o tta jik si To summia vuosittain, karttuu silta nyt useammassa kuin yhdessä pai- dassa täm än lain kanssa. Ed. Alkio huom autti, e ttä eduskun v erin kirjotus- ja levityskilpailuun, työläisten niskoille tavaton rasi k assa taikka väkivallalla tai uhkauk nalla on keisarin ja su u riru h tin aan h äirinnyt vaaliv ap au tta. aina Suomen itsenäisyydestä teh ty porva jollakin sanalla “ m u istam aan ” sellai tus sillä tvöläistenhän ne on sella v altu u d et, m u tta ei yksityisellä edus kuudennen kalenterivuoden loppuun , rien m ielen m u kain en päätös. — sia paik k ak u n tia, joissa tav allisesti tajalla. m inkä tähden hän vastusti m aksettava, vaikka se tapahtuu- , siitä hikien, kuin lopullinen tuom io I H aifitu sm uo to kysym ys ann ettu pe jä te tä ä n y h teise t te h tä v ä t naapurin asian k äsittelem istä puin mielien inai* kin välillisesti ja -auttaa tämä j a s ia s ta a n n e ttiin .” ru s tu s lak iv alio k u n n an m u o ka tta niskoille. K ilpailuun osaao ttav illa nitsem assa m uodossa. vaksi. k irjo tta jllla lienee joskus h etkiä, jol verotus käv.lä suoranaisestikin. i S osialistien e sittä m ä m tnnosehdo- A lavirta (sos.) k a n n a tti ^Manneria i . v r« :.. tu s kuulun: E duskunnan täysi-istut, to jouluk. loin tuum ivat, e ttä m istäs tässä nyt ku ett esim. \ otkaupassa. -■ 111 “O ikeutettu valitsem aan ed u sta jaa | g sam oin ed. Lohi (tn.l.j p :n ä. o ik ea staa n juttelisi. T ällaisten h et v iisi vuotta sitten paljasti llel- (>n jokainen Suomen kansalainen, Suomen riippum attom uus. UUSI KUNNALLINEN VAALILAKI. kien s a ttu e ssa sopii vallan m ainiosti sisältää ajatukset! yksilön kaikkivoipaisuudesta, ja on siis singin "Tvöm ies” täm än k a u p a n ' kä m ies e ttä nainen, joka ennen P uhem ies ilm otii v asta a n o tta n ee n I tulet kunnallislait, jo tk a viime p istä ä kokoon pienoinen p ä tk ä siitä 1 vuotta. vaalivuotta on tä y ttä n y t porvarillisen käsity sk an n an aa ttee llise n a p e ru ste e n a . ., sa" seuraa van kirjelm iin: jc -l vuollen ensim äinen eduskunta val kin. m iltä tu n tu u olla v e tä m ässä yh perinpohjin. Voista olivat mene V aalioikeutta vailla on. ku iten k in . ' Pyydämjne tilaisuuden saada tä m isti. ovat lopullisesti käyneet k läpi 2.hU ia te is tä kuorm aa silloin, kun toiset, rit saaneet Englannissa '2.50 1) se. joka lain voiman voittaneen sam an laiset, pysyvät k o reasti sy rjä s 2.75 välimailla kilolta, kun taas oikeuden päätöksen m ukaan on" hol m änpäiväisessä täysi-lätunnossa e s it kaikki m uodollisuudet. E duskunnan tä ä eduskunnan p äätettäv äk si: tekem än päätöksen m ukaan astu v at sä. Sopisipa tuota sivum ennen ju te l työläinen sai maksaa kotonaan houksen alaisen a; on sen täydellinen vastakohta. M utta eivät läh esk ään Sen johdosta, että hallitus on te li- 1 lait voim aan 1 p :s tä tam tnik. 1918, la siitäkin, m istä johtuu se, että pie se. 2) joka laillisen tu o m iin no kaikki työläiset ole selvillä tä s tä aatteem m e p eru stu k sesta. nyt eduskunnalle esityksen uudeksi n e t ja varsin vaikeissa oloissa ta is te Suomessa 3 mk. 50 penniä sa jalla on k atso ttav a olevan hyvää hallitusm uodoksi, joka on rak e n n e ttu ■ vaan kunnallinen valtalaki a Muu voi S elvätajuiset ja helposti m ieleen jäävät kuvannolltset Meijerit m ain etta vailla tarkka on kelvoton sille pohjalle, että Suomi on riijipii-1 m aan heti. lev at piirim m e o sa sto t rie n täv ä t en- m anarvoisesta voista. esity k set individualism in m ahdottom uudesta, siltä sim äiseksi m aksam aan piirin vero tu k siis, katsoen ulkomaan kaupan m aan palvelukseen tah i toisen asia i m aton tasav alta, eduskunta korkeiin- ! Laki sisältää 51 pykälää. En.dmäi- i . l u k u sisä ltä ä : set, sam alla a ik aa kuin useiden iso huonoksi, verottivat kotimaisia a ja m a a n : ja inan Viillän haltijana p äättäisi puo- ' '•Ä änestysalueet ja vaaliviran M iten m itä ttö m än pieni yksilö on m a ilm a n ka ik ke u d e n jen ja kaikkeen toim intaan hyviä; voin käyttäjiä, saadakseen sen 3) se. joka on to d istettu syypääksi lestaan hyväksyä täm än p eriaatteen om aiset." rin n a lla , * edellytyksiä tarjoavien paikkakuntien siihen, e ttä hän k an san ed u stajan ja hyväksyä myös. e tt i hallitus, 1 pykälässä m ainitaan kunnan vai j osasto jen verot venyvät vuosia jä- m äärätvn ja ennakolta lasketun vaalissa on o stan u t tai m yynyt ä ä s a a tta a k se e n Suomen valtiollisen it eivät ole löydettävissä laajan sosialistisen kirjallisuutem - vuosivoittonsa, maksakoon sen niä tahi ä ä n estän y t useam m assa kuin senäisyyden tu n n u stetu k si, ryhtyy j tu litettu jen ja tilin ta rk a s t. vaalista, > lessä. m ekaan jokaiselta lehdeltä. z — A. MÄKI. viidessä paikassa, aina kuudennen Hiiliin toim enpiteisiin, jo tk a hallitus , e ¡., ttä ne on to im itettav a jouluk. 4 p < sitte kuka hyvänsä. loppuu paalin toim itus sam ana i esimerkki— ¡k alenterivuoden loppuun siitä lukien, on s itä v a rte n tarpeelliseksi ilmoi- (h i niitä muitakin päivänä. M utta voi vaalilau tak u n ta | . i - i i ! kuin lopullinen tisomio a sia sta anner- tanut. .¡aikaa vaalin to im ittam ista myöskin-» iä. jotka osQttivat heidän nerok- (ijn„ 1 H elsingissä, jouluk. G p. 1917. seuraavana päivänä, jos sen ta rp e e lli-, on yksi n iistä h arv o ista teoksista, jossa tä tä a in e tta k äsi kaita laskelmiaan. los työläiset S anteri Alkio, P. A hm avaara, Ernst E stlander, Kyösti H aataja, Krkki U Y ^ E s ä m ää rite llä än kunta vh tellään tavalla, joka ei koskaan jää pois lytrfjan m ielestä. Kyösti H aataja. Er saavat ajetuksi palkank»»rottis\aa- e s it y s LAIKSI SUOMEN HALLI- Sen enslm äinen luku l im u k s e n s a lä n i. n iin p o r v a r i t , TUSMUODON PER U STEISTA . UE«i!” K. M anner lausui: P u l.em le-1 Ä änestysalueisiin tietysti . . mvös ylentävät tuotteit- ’ E duskunnalle , ,, joulun. . , , -1 p. a n n e ttu hen äsken lukem aa ulotettu ehdo k,lnta ja e tU v a sam alla X /?■ - • ... . . . . . .eiis.i Hintoja, lanta ¡un..»ien k<>- hallitu k sen esitys Suom en eduskun- tukseksi m inä puolestani en voisi kinii se on eduskuntavaaliini toimit fan ista varten jaettu . L iittoutuneet vallat ovat uhan ■rotus <»n peräti suhteeton palk- nalle laiksi Suomen h allitu sm u o d o n k a n n a ttaa u seastak in syystä. on luku, joka sopii tässä su h te e ssa esim erkiksi. Haus- * En 3 pykälässä sanotaan, e ttä jokai- I neet Saksaa boiknttauksella so 'kojen korotukseen verraten, k o s - p e ru ste ista kuului se u ra a v a sti: k u itenkaan iällä k ertaa, ainakaan i see»; kentpaa ja puolcensavetäväm pää e sity sta p a a on vaikea on kunnan vaalikelpoi dan jälkeen. T unnettua «»n että ka he .samalla mvös tahtovat! Sltten klln duskunta 15 p. mor- vii !ä-. tahdo m ielipidettäni laajem s i l ta kuntaan löytää m istään aineesta. jä s e n is tä valittava keskuslauta-1 Saksan teollisuustuotteet ovat, ‘"palkankorotusta-' itselleen. Sen rask u u ta on ju listau tu n u t korkeim min selostella. Luetun ehdotuksen kunta, johon kuuluu puheenjohtaja K irja sisä ltä ä se u ra a v a t m uut luvut: an valtiovallan h a ltija k s i,, on käy sija sta eh dottaisin eduskunnan hy ja n e ljä ja u e ix ä se k ii neljä v a ra jä hintojensa halpuuden vuoksi, ■he taas laskevat niin monta ker m II A lk u p e räise t ihm iskunnan v allan ku m o u k se t. nyt v älttäm ättö m äk si m ahdollisim v äk syttäväksi se u ra a v a a : sentä. Jokaiseen ään estysalueeseen tunkeutuneet joka kolkkaan m aa taa suuremmaksi, kuinka monta m an nope;®n saada laid a ra ti. ai Suom en korkeim m an valtiovallan Rooman v a lta k u n ta ja sen köyhälistö. III v a litta v a v aalilautakunta, johon pallollamme. Sellainenkin maa kertaa he laskevat itseään työ fuksi ainakin tärk e im m ä t Suomen haltijain ’ lausuu Suomen eduskunta i on IV K ris titty köyhälistö ja sen kutsum us. kuuluu pulieenjohtaja ja kaksi jä p eriaatteen, e tlä Suomi on oleva ¡ se n iä -ok., k o lille varajäsen tä. L au kuin tämä Amerikka on käyttä läistä paremmaksi, ia sen jä l valtio sään tö ä koskevat p e ria attee t. Feodaalinen k irk k o v a lta ja sen rappeutum inen. V riippum aton tasav alta. T äm ä riip p u -: tak u n tien jä entiui toim ikausi kestää K oska kuitenkin on m ahdollista, n e t saksalaista tavaraa vuosit keen A m erika n vallankum ous ja sen v aik u tu s R anskaan. korottavat tuotteidensa e ttä se esitys Suomen hallitusm uo matti »rnuus on koetettav a to te u tta a 1 niin k an a n kuin uudet lau tak u n n at VI tain »atojen miljoonien dollarien hintoja. |o s raakatavaran hinta doksi. jonka h allitu s on p äättänyt sovinnollista tie tä V enäjän k an ssa VII P o rv a rillis e t vallan ku m o u k se t Europassa. on valittu. Keskus- ja v aalilauta arvosta, ia tämä sentään on te o l nousee, joko edellämainituista eduskunnalle antaa ei »n n iitä ’ vili a ik aan saatav alla sopim uksella. Siitä kunnat valitsee k u nnanvaltuusto jo V i l i K ö yh älistö n m a ilm a n liik e . lisuusm aa joka on kilpaillut nta- tai jälempänä m ainituista syistä, nopeasti tulla ed u sk u n n as-a loppuun- eh d o tu sta tekem ään ol:-i a setettav a ka kolm as vuosi, vaan ensim äisen K irja sisä ltä ä 14S sivua, ja on sen hinta koviin k an vhteinen neuvottelukunta, jossa olisi antaa hallitu s sam alla ilrnanherruudesta Saksan kanssa. esim. 10 pr, »s., täytyy heidän käsitellvksi viita m onta Suonien ja Venäjän edus k erran valitsee v aalilau tak u n n at kun siin sidottuna 50 sen ttiä. edú sk u n n all“ ehdotuksen laik kunpallislautakiM ita m aalla Ja V oivatko siis sellaiset -valtiot, välttäm ättöm äsi! korottaa tu o t Suom en hallitusm uodon perusteista ta.iaa. N euvottelukunnan tulisi tehdä nan M u tta n yt se annetaan ilm aiseksi T o v e rin */i-vuosi- kaupungissa m aistra atti, josta se n aa t- joiden teollisuus on vielä keh teidensa hintoja vähintäin 20 joka eli voim assa kunnes uusi hai»; myös m uita ehdotuksia Suom en ja li a n ta a lähem m ät ohjeet. k erra n tila u k s en m ukana. Vt uäjän suhteiden jarje,-täm isek dossaan. tvydvttää kysyntää uros. Jos sattuu että k-vsyntä ta lustrinolo saaden säädetyksi. Toinen luku käsittelee J T ilatk aa asiam iehiltäm m e tai suoraan T overista, T ähän lakiehdotukseen ei kum Nuo ehdotukset oli-ivat a lis te tta v a t vaaliluettelon. halvoille jokapäiväisille tarve- varoilleen kasvaa niin että liike m inkään ole o tettu säännöksiä jot a m olem pien valtojen taysivaltaisöni ja valituksen tek em istä. 4 :ss ä pykii- Box 99, A storia, Ore. kaduille. jotka ennen tuotettiin kaipaisi laajennusta, niin luulet ta rk e tta v a t hallituksen saaliani! "a valtioelim en lopullisesti h y v ä k sy ttä las- •anotaan, e ttä "V aaliluettelon kaikki Saksasta? 'Tuskinpa: ei teko että hän sen tekee? T.inä eduskunnalle vastuunalai eksi. e d i l ¡ v ik si. Suom en olisi k o tte tia y a saada la ille k in iiänfsty. alueelle Fehkööir a- m uu’ valtiot f,laillistam aan lueen vaalilau tak u n ta elokuun kulu- ainakaan alkuaikoina. Amerikas tietenkään. Hän ainoastaan las kunnan esitysoikeuden laa tentam i a myös sek ä v altiotaloutta, vaan antaa h. Hi Suomen riippum attom an tasavallan Ps' “ " V'a ililuettelon pohjaksi on ta tu . o tetu t tavarat voisi lisätä voit ’» t u l s ' I ’n l U ä istä Täm ä ehdo- •a tekem ään sen kanssa sopim uksia hei:l.:kir..»‘»ttajan kunakin vuonna en m uuten pahasti rääk äty k si. - . . taas. . . raha- kee miten paljon I • l t » ’ eri ' ! ’ esitykset. '! P O R V A R IE N Y H T E IS T O IM IN T A suhteiden järjestäm ise stä. E dellä kurssin eroavaisuuden takia, nos- toi.aan jo s hän tuon laäjentiuk- tus* on sen raav a: K uvaavana esim erkkinä lah ta rle n V E N Ä L Ä IS T E N U P S E E R IE N . nen elokuHn alkua vaalilautakunnal-1 • • . , • . x. : . . . m ain ittu ja asioita valm istelem aan le to im ite tta v a luettelo kaikista niis h irm u v allasta m ainittakoon e rä s lah- Laki Suom en hnllituTmuodon KANSSA TYÖ VÄ K EÄ taisivat hintoja suunnattomasH. sen ja s it t e korottaa hiin • e’. ä tekem ään niisi i ehdotuksia e- i ä henkilöistä, jo tk a vuoden a lk a e s -; tarien itsensä laholta julkisuuteen p erusteista. VASTAAN. K öyhälistö ei voisi niitä käyttää, i taa5 hintoja niin paljon että se Suom en eduskunnan niiätöi- l du sltu n m in hyväksi -itäväksi p ä ä lr ä sa ovat tä y ttä n e e t k a k s ik y m m e n tä 1 tu llut senraava tap au s: Lahdessa ven äläiset up seerit varu s sodan takia kun jo ovat joutu- vastaa tuon oletetun tuotannon m ukaisesti, joka on tehty 2ti p. h e i i’d n sk u n tu a e t'a a 17 henkisen valio vuotta. tan e et p o rva re ita a seilla ja Joku päivä sitten y ritti erään pli- neet m itä kurjim paan asemaan, lisäyksen tuottam an lisävoiton. näk u u ta 190G a n n etu n V. J : n <>0 py kunnau. pidetyn työläisperheen p o rva riro u v ia pam puilta. 5 pykälässä m äärätään , e ttä “ Vaa ritv stila ssa Ed. M annerin * letusta k an n atti liluettelo pitää syyskuun 1 päivästä ä iti lähteä kulottam aan s a ira sta poi “Työm ieholle" k e rro taa n L ahdesta, I ämä hoikottaus vain lisäisi h e i- j \ä i n ei hänen tarvitse lainkaan kälässä m ääräty llä tavalla, s ä irb - ed. Jalonen. Pii- e ttä siellä työväen jä rje s ty s k a a rtila is ¡alkaen sam an kuun 15 päivän lop-1 kaansa lääk ärin ap u a saam aan dän kurjuuttaan. täytyisihän kiinnittää pääomiaan liikkeensä ♦ään tä te n : Ed. Alkion y.m. ehdotus hy v äk sy t puun asti olla” tark a ste tta v a k si e sil r ittä jä t laskivat äidin liikkeelle siinä ten toim ittam issa ase-etsinnöissä on 1 pvk. Suomi on tasa v a lta , jon heidän luopua karkista väittä- laajentam iseen, m utta saa silti ka v altiosääntö on v ah v istettu halli- tiin Iho äänellä SS vastaan. varm assa uskossa, e ttä kun sairaan löydetty Lahden h e rra sk a isilta v en ä le pantu. m ättöm ästikin tarvituista tarve- nauttia tuon oletetun laajennuk- tusm uodossa ja m aan m uissa perus Ed. Salin pani vastalauseen sitä M yöskin G pykälässä koskee valituksia sii- kulotukseen tarv ita a n hevonen, asi- läisten upseerien rse jta . p orvarillisten m enettelyä v astaan, et- nä tapauksessa, jos joku on oikea- a:;,a p* esineistään. T ulos tästä olisi se. sen tuottam at voitot. Kun taas tuslaeissa. ra*t®än sen vuoksi, e ttä (Porvarillisten rouvat ovat sa an e e t 2 pvk. L ain sääd än tö v alta on e-i tä tä rk e ä t asiat sellaiset kuin v a st’- d ettom asti vaaliluetteloon oiettu, tai paikkakunnan talolliset olivat päättä- venäläisiltä kum ipam ppuja, koska että työläiset nousisivat tätä ra-jk v sv n tä heikkenee. niin ei hän duskunnalla. | ikään ra tk a istu eduskunnan suuren ;»vku aih eetto m asti siitä pois liitetty. neet. e tte iv ä t m inkäänlaisiin tarko- i niitä, kuten rev o lv e rilta k in , on mull situsta vastaan, joka todellisuu ialenna hintoja, saadakseen kv - Ylin toim eenpaneva valta on us-1 enem m istön tiedoksi sa a tta m a tta yl- YaEtiis on ensin jä te ttä v ä vaalilau- a k s iin anna hevoslansa kellekään j an sotilas k äv n v t, lakon loputtua ha- Sen ■ lätvksinä ajetaan läpi. dessa painaisi ainoastaan heitä, ■ svnnän entiselleen, ei, hän y k - k o ttu tasavallan presidentille takuonalle. vaan vaalilautakunnan sosiallstiksl epäillyille. Vaimon on- i kem assar takaisin. ja pakottaisivat hallitukset luo sinkertaisesti korottaa taas hin- ohessa on m aan yleistä hallita tn , Ed. Yalpas-Hännimm Ja H äkkinen päätöksestä voidaan v alittaa läänin niMiii kum m inkin pitem m än m atkan 1 I-ahden herro illa ."»n siis ollut ve e tte iv ä t he oli» •t »ottaneet k.uv- ri-.H.rilli- ja» sen aattiin . S enaat p sä stä saada oleva valtioneuvosto, johon hevonen. M utta kun : näläisten upseerien kan ssa läheinen puntaan boikottauksestaan. Ile toja. sillä hänen tulonsa eivät varten kuuluu p ääm inisteri ja ta rv itta v a i osaa paäniksen te k o o n .¡ sitten piti sairaan lapsen kanssa yhteistyö käynnissä työväestöä vas- tiin läh e tettäv ä valitus voidaan jä t katsoisivat omat elantomahdolli- saa vähetä, vaikka tuotteiden kv- m äärä m in istereitä. Tuom S»valtaa; h e ite ttiin hallituk e,-n esitys n :o 1 tää läänin kuvernöörin virastoon siel läh te ä m atkaan, p alau ttiv atk in lahta- S taan. S itä todistaa sekin, e ttä m uuan k ä y ttä v ät riippum attom at tuomio- Suom en hallitusm uodoksi, suutensa tärkeim m iksi kuit^ t u r - i Svntä vähenisikin. rik a a rtilo ise t vaimon takaisin ja esti- vänrikki oli luvannut hakea Lahden nerille toim itettavaksi. » S en aatto ri Tala huom autti, etta a u tta m isek si 3.000 vät sairaan kuleltam isen lääkärin vvallassaolevain miota tuottavan isänmaallisiin - , Täm möisiä ja muita saman- istuim et. 1 ■ imas luku k o sk e e v 3 pvk. O ikeus tehdä ehdotuksia I nykyisen hallituki en oli ollut ma h so tilasta. Siinä hän el ku iten k aan luokse. Ja niin sai sa ira s lapsi jää valitsijayhdistyksien den. kaltaisia keinoja voivat Suonien uuden lain sä ätä m isestä sekii e n n e n -»dullista a n ta a eduskunnalle jo mvu- ista. V alitsija' lidistvksiä dä edelleen kitum aan ilm an lää k ä onnistunut. Sikäläinen sotilasvallan- Näin luulisi asiain töiKHi-uu- » riistäjät harjottaa kilpailun puuV- tään olevan m uu ttam isesta, selfttä- täm än pa» sn toim essa opillaan ko- perustam vo »t » ri puolueet perustaa kuhun- rin anna ja lääkkeitä. Monia m uita kum ouksellinen kom itea sen esti ja dessa kävvän. m utta olettakaam - teessa. T-n sano, ette» tata tapa.i- niidestä tai kunioam ise«t i on presi konais:a 10 e sity stä vaiti sen .?)h- k i" k u n ta a n jo k o viiden tai useam julm ia asioita k e rro taa n tapahtuneen F h e ttl m iehin H elsinkiin tu tk itta du- ta. e tlä edellinen hallitus -»li ne pia. V alitsijayhdistyksen perustam is- ja pelätään edelleen tapahtuvan. v a k si. me tuon boikottauksen onnistu du muissakin maissa, joissa ei dentillä sekä eduskunnalla. valm istanut, m at perufttuslakikomi- n a n -riu a lle k lrjo tta a v ä h in tä ä n P resid en tin alo teo lk eu tta k ä y te tä ä n Hakkolan kui^takokous on päättä- i -Mainitlu tapaus o so ttaa, e ttä por- van. Miia m ahdollisuuksia olisi kilpailu painolta, tai jossa riis antam alla e d u sk u n n a lle < ily k siä la-j fean km tiinnin ehdotusten pohjalla. un n pvt m yöntää leunnan no rv arik aartille värilliset ovat k ä y ttä n ee t “ v iera sta " m onia kunnan äänioikeutettua jäsen- vht» isistä varoista 20,000 mk. kaur valtaa luokka-asem silloin Suomen riistäjillä täm än täjät ovat siksi lujasti trustm tu- kielulot uksineen. E sitysehdot ukset N ykyinen hallitus oli esityksiin te h tä. kuin k u nnassa valitat ansa ukem iseksi an vali uus- nyt olojen kehityksen vaatim ia m uu * Oli jäseniä. tnailman m arkkinoilla? Ensi sil- neet, että se heitä suojaa, m utta laatii valtioneuvosto. tiu y” nnitäinit'.eksi ja säestäm iseksi valtaa luokka-asem ansa tukem iseksi 4 pvk. Laki. jonka eduskunta on toksia. m utta 'ä m ä kehitys oli käy i.i »’ ’ -ia varoja on edelleen luvattu seksi. Ja ep äilem ättä olisivat he m ävksellä täm ä nävttää nuta e- ’ Suomessa tämä on kehittynyt hyväksynyt, e s ite llä ä n / valtioneuvos nyt niin non»*:» ai. e ttä oli jäänyt e- L A H T A R IK A A R T IN H IR M U V A L T A m', entää sikäli kuin kaarti tarv itse e [ v ^ o th t käyttäm ään s itä kuinka laa dullisim m alta Suomelle, kuten v- huippuunsa, ^ «»ivatko siis Suo tossa presidentille, joka a n ta a m ää riniiisiit ristiriita isu u k sia m uutam ien vat «ja terro rin sa lukem iseksi. Vh j Jassa m itassa tahansa, jos heillä vaan SAKKOLASSA. leensä kaikille Skandinavian : men kapitalistit, näihin oloihin räy k sen sen ju lk aisem isesta sa n a esity sten säännöksiin n iitä toisiinsa ..¡ t e i s t e n varoien käyttäm inen tu o lla i-1 olisi siihen tilaisu u tta , m u tta k u ten Jo aikaisem m in on maille. Suomen teollisuus on k e l piintviteinä, ryhtyä kilpailemaan m uodollaan sellaisena kuin eduskun v e rra tta essa . Mitä m aam m e v a s ta i t ori n „ c.,11 i •s a ‘1(,m alehdissa i sen hirm uvallan tukem iseksi on en- I tu n n ettu a. ’ eivät sotilasjoukot rvhdv rin ttu Hakkolan po rv arik aartin ' , iuulum attom sn rövhkeä teko ja enää kuten ennen heidän tahodt- lä vasta alkuasteillaan, joten sen m uitten Skandinaa^ian maitten ta on hyväksynyt. Kun laki ensi seen hallitusm uotoon tulee, oli se » te e rro rista kunnan rauhallista työvft-1 osoitan presidentille esitellään »olkoon puhujan 1--sitv k sen m ukaan laad it m aalaisliittolaisten. joita tom iksi välikappaleikaeen oikeuksien tuotantokyky ei lähimainkaan kan.-v m arkkinoista? Jos he sen Vertaa k» ä vastaan. T odellisuudessa se. m i tava m ahdollisim m an k a n san v a lta i hänellä kuitenkin valta m äärätä, e ttä k a a rtilaiset ovat. h a rra s sa puolesta taistelev aa työcäestöä vahtaa edes oman maan tarvetta, te k e v ä t. tävtyy heidän pakosta- laki on e d u s k u n n à s s a 'o te tta v a uudes- seksi, m utta täm ä ei .tiedä sitä. e ttä tä siellä on tap a h tu n u t ja ta p a h tu u ' Sakkolan tuksien oikeaa karvaa. Sanom aleh- surm aam aan. S iitä siis johtuukin por m utta olosuhteiden sitä au ttaes kin luopua vanhasta periaattees- taan käsiteltäv äk si uusien vaalien kaiken vallan tulisi olla eduskunnal edelleen, voittaa hurjuudessa rou- • dissfiän ja eduskuntapuheissaan e- varien raivo vallankum ouksellisia so ke;tum ankin m ielikuvituksen. la. Paitsi e ttä jo käytännöllisetkin ' siintvvät porvarit so rre ttu in a k w h tilasjoukkoja v astaan, kun se on sa sen pitäisi kehittyä, jos vain taan. sillä tu<kinpa*Su<»men työ jälkeen. sa- vaativat vallan kolm iajakoa: Hin»» 5 pyk. T asavallan presidentin va syyt -V..f7,7 T sa' kvlfiisinä. m utta tositeossa he hyvin I ry htynyt solidaariseksi työväen kans- riistäjäluokka osaa asioitaan a- väestö enää antaa verottaa itse litsee Suom en kansa välittöm illä vaa lainsäädäntövallan, an tam ista edus ••a ‘ :» ¡tsestettu a a n e? ! ?1ak^ pakko- a ^ M e ttu in e kaarteineen h a rjo tta v a t i sa. k S - p ^ o rv 2 o a rik aa ' siinä tnää- iaa. Muiden skandinaavialaisten ään niin tuntuvasti kuin tuo kil- leilla G vuodeksi. V aalioikeus on kunnalle, toim eenpanovallan p resi , <,0, t\¡'»väestöä v astaan '¡’i11,1 ,,.lina ’'.’‘ T h u rjaa terro ria ja työläisten näl- ! E d elläkerrottukin esim erki siis m. m aitten rinnalla Suomella on se pailu vaatu i, ovathan he sodan niissä jokaisella, joka on o ik eu te ttu dentille jr. valtioneuvostolle, tuom io i '.aariin ¡¡¡» -n, e ttä i-, e työväenyhdistykset i o e..;.. ' E? L eivät ' 1 ‘a* i k ä;in niiännyttäm istä. k äy ttäen vielä m. selvästi osottaa. kuinka onttoa hyökkäyksien pelosta voineet yhteisiä varoja vallan taas oikeuslaitokselle, ei e- i ottam aan osaa e d u sta jain vaaleihin. sortntoim iensa vllä- on porvariston sy y ttää työväestöä etu, että työläisten palkat ovat ajalla jo 'aatteet kärsiä aivan Kaikilla on yhtäläinen äänioikeus ja du sk u n ta suinkaan aina tuo esiin kokoontua jä rje stö jä n sä koskevista pitäm iseksi. “ vieraaseen apuun tu rv a u tu m ise sta". I un- tarpeeksi. siellä paljon pienemmät. asioista keskustelem aan. T yöläisiltä, kukin ä ä n e stä ä yhtä ehdokasta. ¡k an san todellista aja tu sk an ta a. Päin- : jota porvarilehdet nykyään ovat täy liettuahan on että Ruotsissa, Vaalit toim itetaan 15 ja 1G p. tam- vastoin voi eilu ;;unnan valta muut- joiden tiedettiin tai epäiltiin kuulu lin »»le tätä kirjottaessani pi dellä voim allaan hu u tan eet. van työväenyhdistyksiin kiellettiin tua todell. eksi harvainvallaksi. Hai Norjassa ja Tanskassa työläisten tänet Suomen nvkvistä tilannet m ik u u ta . siinä jä rje sty k se ssä kuin e.-i:vkset eli rak en n ettu niin elintarpeiden saanti niin tarkoin, et- ! palkat ovat kokolailla paremmat. ta silmällä, siitä kun on hyvin e rity ise ssä laissa sääd etään . Se. jo lituksen K O S O S -V IH T O R I L A IT T A N U T .k a silloin ia a enem m än kuin puolet kansanvaltaiselle periaatteelle kuin Rahakurssi auttaisi myös tav a vaikea vielä sanoa mitään. H A JO TU SLEHD EN . k a ik ista an n e tu ista ään istä, on valit oli m ahdollista maan v a sia ista onne <-i v ie jä riitti nyt. Suurlakon aikana t ä l l ä V i i k o l l a ? rain m yynnissä Suomea parem Ohdake. tu. Jollei kukaan saa niin su u rta k asta keh ity stä silm älläpitäen. “Työn V alta”, sos.-dem okraatinen Ed. "Stähiherg kohdisti lausunton ta hot| ¡op jälkeen lah tarik aartilai- • äänim äärää, toim itetaan 15 ja 1G :» iltalehti, p ääto im ittaja ja kuRtanta- min kuin naapurim aita. Ensi antoivat m onille työväenjärjes ikuilla uusi vaali, jossa kukin sa ed. Kuusisen edellisenä päivänä silmäyksellä siis näyttäisi — ja ” 5 1 « I s I !l» l? S ïïïl3 1 ïlïï3 3 S I S I S I ? lH ïl! ïïl helm ään ioikeutettu ä ä n estää v iita n iis tä pitäm ään puheeseen, jossa ed. Kuu töihin kuuluville m ääräyksen nysyä 000102020102010102230002022353 todella onkin — Suomen riistä ■ kolm esta, jotka edellisissä vaaleissa sinen oli haahm otellut todellisen e- kotona ia sisällä huoneissa, uhaten i jillä olevan valtit käsissään. M ut saivat enim m ät äänet ja se joka du sk u n tav altaisen hallitusm uodon ä ä r iitä jotka vastoin kieltoa uskaltai- j huoneistaan ulkosalle lähteä. ■ J ta osaavatko he kävttää valtte- s n i N i i s i s i i n u v i s m s i i i s i i i H t i i i i i i n i silloin saa suurim m an äänim ääriin, riviivoja. Puhuja puolti laajalti h al i M ivat uutam ani työläisten asuntoja ova» lituksen esity stä, jonka seurauksena k a tso ta an valituksi. jaan hyväkseen, on toinen asia. E nsim äisissä vaaleissa k ä y te tää n hän«n m ielestään olisi kansanvaltai- aseelliset lahtarfjoukot jo pitem m än Suomen riistäjän kuka tuntee, ajan pitäneet p iiritetty in ä niin, e ttä 1917 vuoden ed u stajav aaleja varten i m n tasavalta. Ed .Sirola huom autti, e ttä kun c- asu k k aat eivät voi lähteä huoneis hän tietää myöskin hänen kyke v a h v iste ttu ja vaaliluetteloita. T a r kem pia m ääräy k siä vaalin to im itta j dellinen luihuja puhui, e ttä Suomi on tansa Tulem atta heti am m utuksi tai nem ättöm yytensä kilpailemaan | k an san v altain en tasav alta, niin sil a n ta a hallitus. toisten '■maitten riistäjäin kanssa VALTIOLLINEN ÄÄNIOIKEUS KAN m isesta G pyk. Toim eensa astu u p resid en t loin olisi m ääriteltäv ä e ttä kaikki SANVALTAISEKSI. E N SIL U O K A N oman ahneutensa takia. Idän lyö- ti 15 p. hu h tik u u ta ja an taa silloin Iv alta on kansalla, niin kunnallisella E räät so sialistiset ed u sta jat jä tth eduskunnan edessä- seu raah an ju h j kuin v a ltio '1 “teliäkin alalla, e ttä kan- kin ahneudellaan kaikki kilpaili ! sa saa valita virkam iehensä j n.e. jansa sen enempää siitä kuiten vät eduskunnalle m arraskuun lopulla lallisen vakuutuksen: i Ellei n ä itä p e ria a tte ita m äärätä, niin alotteen, jossa vaaditaan valtiopäivä- M inä N. N., jonka Suomen kansa kaan hyötym ättä. Toisten m ait I järjesty k sen viidennen pykälän m uut on valinnut Suom en tasavallan p re si ei voida sanoa Suom ea kansanvaltai- ten riistäjäin vaatim us on pal tam ista siten e ttä Sänioikeusrajotuk- dentiksi. vakuutan täte n , e ttä m inä 1 s e k s i ta s a v a lla k s i. m eni perustuslakivaliokun jon tuotantoa ja paljon voittoa, set tulisivat poistetuksi. p residentintnim essani tulen v ilp ittö j Asia yleinen hinta ja hyvä palvelus taan. M ainittu pykälä kuuluu nykyisin: m ästi ja uskollisesti noudattam aan kun suomalainen taas vaatii Edelleen läh e tettiin perustuslaki- on meidän motto Tulkaa katso "O ikeutettu valitsem aan ed u stajaa ja voiinassapitäm ään täm än m aan mahdollisimman vähäisestä tuo on jokainen Suomen kansalainen , valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin tarm osta mahdollisimman paljon gefcä m ies e ttä nainen, joka ennen voimin edistäm ään Suom en k ansan voittoa. Täm ä tämmöinen peri- vaalivuotta on tä y ttä n y t n e ljä k o l-: m enestystä. E nsim älnen p residentti astuu toi kuntaa ? ^ , j.:; nf11i , ^ 1Gvaltiovarainvalio' aate ei vetele kilpailuissa toisten m atta vuotta. E siteltäessä hallituksen e s ity s tä ! HANNA , ti „ui;- \ aalioikeutta vailla on k uitenkin: m eensa heti kun vaalin tulos on ju m aitten kanssa, vaikka silla . . tn . n :o G laiksi eduskunnan o i k e u d e s t a ; ------------------------ —— ----------------------- 1) se, joka on vakinaisessa sota- listettu. leekin toimeen huom en rajojen j palveluksessa; ltioneuvoston jäsen ten 7 pyk. K unnes ensim äinen presi- ; ta rk a sta a valtioneuvoston sisällä,, jossa todellista kilpailua 2) se, joka on holhouksen alaisen a; dentti en valittu, k ä y ttä ä hänen oi J a p ro k uraattorin virkatointen iain- fin u k a isu u tta , ehdotti ed. Kuusinen o je 3) se, joka kolm ena viim e kulu- k e iitta n sa pääm inisteri. Teos k ä sittä ä noin 128 su u rta sivua p a in e ttu n a hyvälle neena vuonna ei ole ollut tässä g pyk. P resid en tillä op oikeus an- ed. Gyilingin ka. nattam an a, e ttä eh- paperille, erikoisella, p a p e ri!^ sopivalla värillä. Kilpailu näyttää ‘ " ■ n iaassa hengille p an tuna; taa asetuksia, asioista, jotka ennes- dotus pantaisiin pöydälle en ■» viikon tom alta ’OS ei työväki suostu j 4) SPi joka muun syyn kuin kun- tään ovat hallinnollisilla säännöksi!-M oiseen istuntoon, vaan ei puhem ies S IS Ä L T Ö ON H Y V Ä JA A R V O K A S ! m aksam aan heille ylim ääräistä n allishallituksen todistuksella näyte- lä jä rje s te ty t, niin myös asetuksella asettan u t ehdotusta äänestyksen a verotusta heidän muka kilpailus- tvn varattom uuden tähden on jättä- tarkem pia m ääräyksiä lakien täytän- ’aisek i sillä perusteella, e ttä edus- valtion om aisuuden hoi- kunta on päät*: nyt k äsitellä näm ä K aikki, jotka eivät ole tilaisuudessa tapaam aan asiam ie- va karsim am sa tappioitten kor- vaksppn pannut kahden lähinnä e. töönpanosta. dosta sekä h allintovirastojen ja y - i a siat niinkuut on sääd etty keisarin ME TAKAAMME hiäm m e, jotka teo sta kauppaavat, voivat leikata irti ja läh ettää vaamiseksi. 1 atä veroa ovatkin delllsen vuoden k ru u n u n v ero t: loisten laito ste n järjesty sm u o d o sta ja ja su u riru h tin aan esity k sistä ja kun tilauksena allaolevalla tilauslipulla. H inta 50c. e ttä Copenhagen nuuska on nyt työläiset Suomessa saaneet mak- i 5) se, joka itsellensä saa apua vai- toim innasta. A setukseen älköön kui- esitys on jo ollut pöydällä, niin m e ja aina on ollut ehdottom an saa monella eri tavalla. Esim. ! vaishoidolta. jollei apu ole ainoas- ♦enkaan o tettak o säännöstä, joka si nee se valiokuntaan. puhdasta. E llti kauppiaallanne Ä änioikeusraian m uuttam inen. a tu n n a ista ; sen. siPtäisi lain m uutoksen kun kapitalisti aikoo perustaa taa G! n s se, ole sitä, me lähetäm m e sitä L ä h e ttä k ää kpl. TOVERIN 10-VUOTISJULKAISUA o sotteella: E siteltiin i d. K M annerin y.m. eh- ' joka on lu»nvuttanut omaf P re sid e n tti tekee p ä ä tö k s e n s ä val- jonkin arveluttavam m an Vrityk- su utensa velkojainsa tyydyttäm iseksi, tioneuvostossa. dotus. V. J : n 5 pyk. m u u tta m ise s ta .1 Teille p ostissa tavallisella hin nalla. 10c laatikko, siksi kun e ttä äänioikeus ulo tettaisiin 21-vuoti-: sen. jonkalaista Suomessa ei ole kunnes hän on pesäntilansa valal 9 pyk. V altioneuvoston jäsen ik si Hiisiin. TOVERI, Box 99, A storia, Ore. ( nes kauppiaanne voi sitä teille laan v ah v istan u t; joiden tulee n au ttia ednsk»innan luot v<ielä vritettv, tai jos hän katso»> tarjo ta. P o stim erkit kelpaavat Pv.henpes alisti ratk aistav ak si, oli- f) se, joka irtjolaisuudesta on tuo- ta a tu sta , ku tsu u presidejftti rehelli Nimi ................................................. sen tulevat ulkolaisesta kilpai ruittu yleiseen työhön aina kolm an siksi tu n n e ttu ja Suomen kansalaisia, siko a in k ä a ite ltiv ä siinä jä rje sty k » i m aksuksi. Copenhagen suu-nuuska on lusta kärsim ään, hän yksinker nen vuoden loppuun siitä, kuin hän V altioneuvostoon nähden noudata s '- - ä kuin k eisarin ja suuriruhti- i Osóte m aailm an p arh ain ta suu-tupak näen esity k sistä on säädetty. ty ö laitoksesta pääsi; taa n soveltuvilta kohdin m itä Suo taisesti pyytää valtiolta apura kaa. E d u staja t Ingm an ja E stlan d er 8) se, joka laillisen tuom ion nojal men se n aa tista on säädetty. haa (ei lainaa! tähän tarkotuk- 10 pyk. Täm än lain k a u tta , joka v astu stiv at asian ottam ia» a k ä site l-j' la on k a tso tta v a olevan hyvää m ai W sym an-B ruton Company, seen. ja sen hän useimmissa ta n e tta vailla taikka on kelvoton maan on voim assa perustuslakina, kum o tavaksi, koska V. J :n 29 pyk. sen j 1107 Broadway, New York. pauksissa saakin. Iällä hienolla palvelukseen tahi toisen asiaa aja- taan ne 21 p. elokuuta 1772 annetun estää ja m ainittu pykälä on edelleen R ahaa seuraa m ukana $. hallitusm uodon. 21 p. helm ikuuta ja voim assa. leikkauksellaan hän suojelee pää- j m aan; Individualismin Filosofia Sosialistinen ajatustapa MAIIMAN VALLANKUMOUKSET Suomen riistäjien mah dollisuudet sodan jälkeen Yksilö ja mailman kaikkeus lä Oletko hankkinut To- näiint^mäisdiSu^Ä J°äSKn verille uuden tilauksen 1 S u o m e sta ! Sekalaisuutisia m arras kuun tapahtumista KAUPPATAVARAA Toveri Kymmen vuotias Juhla iulkaisua Union Pacific Coal Co, WYO Uusi, iso 10c kannu COPENHAGEN on nyt Raatavissa • ¡ ¿B Ä Ä i On vielä saatavissa
