V-
No. 42
TO VÄRI
3 p. h u h tik u u ta 17S9 annetun yhdis
FM. M anner puolsi laajassa lau
s itä nyt ei voisi sp littä ä silloin, kun om aansa kilpailulta vnnä m uilta!
se, joka on to d istettu syypääksi tys- j» vak u u tu sk irjan sekä kaikkien
sunnossaan esitysehdotuksensa k ä sit
nim enom aan k y sytään.
.... i, i iv , i-
t- „
siihen.
e ttä "hän kansanedusta jan-
T äm än Juttelem iseni tark o tq k se n a nia.i<Jollisi1tu tappi» ilta. Kun n.ti- ¡salissa on ostanut tahi m yynyt ää- m uiden lakien ja a setu sten säännök telem istä puhem iehen m ainitsem alla
y rittän y t tahi äänestä- se t ja asetu k se t, jotka ovat ris tirii ta . alla ja sen läh e ttä m istä p eru s
on k eh o ttaa n iitä to v ereita, jo tk a nyt ta apurahoja m yönnetään suuna ' njä taj
tuslakivaliokuntaan.
ovat a n ta u tu n e e t o sa n o tta jik si To summia vuosittain, karttuu silta nyt useammassa kuin yhdessä pai- dassa täm än lain kanssa.
Ed. Alkio huom autti, e ttä eduskun
v erin
kirjotus- ja levityskilpailuun, työläisten niskoille tavaton rasi k assa taikka väkivallalla tai uhkauk
nalla
on keisarin ja su u riru h tin aan
h äirinnyt vaaliv ap au tta. aina Suomen itsenäisyydestä teh ty porva
jollakin sanalla “ m u istam aan ” sellai tus
sillä tvöläistenhän ne on sella
v
altu
u
d
et, m u tta ei yksityisellä edus
kuudennen
kalenterivuoden
loppuun
,
rien
m
ielen
m
u
kain
en
päätös.
—
sia paik k ak u n tia, joissa tav allisesti
tajalla.
m inkä tähden hän vastusti
m
aksettava,
vaikka
se
tapahtuu-
,
siitä
hikien,
kuin
lopullinen
tuom
io
I
H aifitu sm uo to kysym ys ann ettu pe
jä te tä ä n y h teise t te h tä v ä t naapurin
asian k äsittelem istä puin mielien inai*
kin
välillisesti
ja
-auttaa
tämä
j
a
s
ia
s
ta
a
n
n
e
ttiin
.”
ru
s
tu
s
lak
iv
alio
k
u
n
n
an
m
u
o
ka
tta
niskoille.
K ilpailuun
osaao ttav illa
nitsem assa m uodossa.
vaksi.
k irjo tta jllla lienee joskus h etkiä, jol verotus käv.lä suoranaisestikin. i S osialistien e sittä m ä m tnnosehdo-
A lavirta (sos.) k a n n a tti ^Manneria
i
.
v
r«
:..
tu
s
kuulun:
E
duskunnan
täysi-istut,
to
jouluk.
loin tuum ivat, e ttä m istäs tässä nyt ku ett esim. \ otkaupassa. -■ 111 “O ikeutettu valitsem aan ed u sta jaa | g
sam oin ed. Lohi (tn.l.j
p :n ä.
o ik ea staa n juttelisi.
T ällaisten h et v iisi vuotta sitten paljasti llel- (>n jokainen Suomen kansalainen,
Suomen riippum attom uus.
UUSI KUNNALLINEN VAALILAKI.
kien s a ttu e ssa sopii vallan m ainiosti
sisältää ajatukset! yksilön kaikkivoipaisuudesta, ja on siis
singin
"Tvöm
ies”
täm
än
k
a
u
p
a
n
'
kä
m ies e ttä nainen, joka ennen
P
uhem
ies ilm otii v asta a n o tta n ee n
I tulet kunnallislait, jo tk a viime
p istä ä kokoon pienoinen p ä tk ä siitä
1
vuotta.
vaalivuotta
on
tä
y
ttä
n
y
t
porvarillisen käsity sk an n an aa ttee llise n a p e ru ste e n a . .,
sa"
seuraa
van
kirjelm
iin:
jc -l
vuollen ensim äinen eduskunta val
kin. m iltä tu n tu u olla v e tä m ässä yh perinpohjin. Voista olivat mene
V aalioikeutta vailla on. ku iten k in .
'
Pyydämjne
tilaisuuden
saada
tä
m isti. ovat lopullisesti käyneet k läpi
2.hU ia
te is tä kuorm aa silloin, kun toiset, rit saaneet Englannissa '2.50
1) se. joka lain voiman voittaneen
sam an laiset, pysyvät k o reasti sy rjä s 2.75 välimailla kilolta, kun taas oikeuden päätöksen m ukaan on" hol m änpäiväisessä täysi-lätunnossa e s it kaikki m uodollisuudet. E duskunnan
tä ä eduskunnan p äätettäv äk si:
tekem än päätöksen m ukaan astu v at
sä. Sopisipa tuota sivum ennen ju te l työläinen sai maksaa kotonaan houksen alaisen a;
on sen täydellinen vastakohta. M utta eivät läh esk ään
Sen johdosta, että hallitus on te li- 1 lait voim aan 1 p :s tä tam tnik. 1918,
la siitäkin, m istä johtuu se, että pie
se.
2)
joka
laillisen
tu
o
m
iin
no
kaikki työläiset ole selvillä tä s tä aatteem m e p eru stu k sesta.
nyt eduskunnalle esityksen uudeksi
n e t ja varsin vaikeissa oloissa ta is te Suomessa 3 mk. 50 penniä sa jalla on k atso ttav a olevan hyvää hallitusm uodoksi, joka on rak e n n e ttu ■ vaan kunnallinen valtalaki a Muu voi
S elvätajuiset ja helposti m ieleen jäävät kuvannolltset
Meijerit m ain etta vailla tarkka on kelvoton sille pohjalle, että Suomi on riijipii-1 m aan heti.
lev at piirim m e o sa sto t rie n täv ä t en- m anarvoisesta voista.
esity k set individualism in m ahdottom uudesta, siltä
sim äiseksi m aksam aan piirin vero tu k siis, katsoen ulkomaan kaupan m aan palvelukseen tah i toisen asia i m aton tasav alta, eduskunta korkeiin- ! Laki sisältää 51 pykälää. En.dmäi-
i . l u k u sisä ltä ä :
set, sam alla a ik aa kuin useiden iso huonoksi, verottivat kotimaisia a ja m a a n : ja
inan Viillän haltijana p äättäisi puo- '
'•Ä änestysalueet ja vaaliviran
M iten m itä ttö m än pieni yksilö on m a ilm a n ka ik ke u d e n
jen ja kaikkeen
toim intaan hyviä; voin käyttäjiä, saadakseen sen
3) se. joka on to d istettu syypääksi lestaan hyväksyä täm än p eriaatteen
om aiset."
rin n a lla ,
*
edellytyksiä tarjoavien paikkakuntien
siihen, e ttä hän k an san ed u stajan ja hyväksyä myös. e tt i hallitus,
1 pykälässä m ainitaan kunnan vai j
osasto jen verot venyvät vuosia jä- m äärätvn ja ennakolta lasketun vaalissa on o stan u t tai m yynyt ä ä s a a tta a k se e n Suomen valtiollisen it
eivät
ole
löydettävissä
laajan
sosialistisen
kirjallisuutem
-
vuosivoittonsa, maksakoon sen niä tahi ä ä n estän y t useam m assa kuin senäisyyden tu n n u stetu k si, ryhtyy j tu litettu jen ja tilin ta rk a s t. vaalista, >
lessä.
m
ekaan
jokaiselta
lehdeltä.
z
—
A. MÄKI.
viidessä paikassa, aina kuudennen Hiiliin toim enpiteisiin, jo tk a hallitus , e ¡., ttä ne on to im itettav a jouluk. 4 p <
sitte kuka hyvänsä.
loppuu paalin toim itus sam ana i
esimerkki—
¡k
alenterivuoden loppuun siitä lukien, on s itä v a rte n tarpeelliseksi ilmoi-
(h i niitä muitakin
päivänä.
M utta voi vaalilau tak u n ta |
. i - i
i ! kuin lopullinen tisomio a sia sta anner- tanut.
.¡aikaa vaalin to im ittam ista myöskin-»
iä. jotka osQttivat heidän nerok- (ijn„ 1
H elsingissä, jouluk. G p. 1917.
seuraavana päivänä, jos sen ta rp e e lli-,
on yksi n iistä h arv o ista teoksista, jossa tä tä a in e tta k äsi
kaita laskelmiaan. los työläiset
S anteri Alkio, P. A hm avaara, Ernst
E stlander, Kyösti
H
aataja,
Krkki
U
Y ^ E s ä m ää rite llä än kunta vh
tellään tavalla, joka ei koskaan jää pois lytrfjan m ielestä.
Kyösti H aataja. Er
saavat ajetuksi palkank»»rottis\aa- e s it y s LAIKSI SUOMEN HALLI-
Sen
enslm äinen luku
l im u k s e n s a
lä n i. n iin p o r v a r i t ,
TUSMUODON PER U STEISTA .
UE«i!” K. M anner lausui: P u l.em le-1
Ä änestysalueisiin
tietysti . . mvös
ylentävät
tuotteit-
’ E duskunnalle
,
,, joulun.
. , , -1 p. a n n e ttu hen äsken lukem aa ulotettu ehdo
k,lnta ja e tU v a sam alla
X /?■
- • ...
. . . .
.
.eiis.i
Hintoja,
lanta
¡un..»ien
k<>-
hallitu k sen esitys Suom en eduskun- tukseksi m inä puolestani en voisi kinii se on eduskuntavaaliini toimit
fan
ista
varten
jaettu
.
L iittoutuneet vallat ovat uhan ■rotus <»n peräti suhteeton palk- nalle laiksi Suomen h allitu sm u o d o n k a n n a ttaa u seastak in syystä.
on luku, joka sopii tässä su h te e ssa esim erkiksi. Haus- *
En
3 pykälässä sanotaan, e ttä jokai- I
neet Saksaa boiknttauksella so 'kojen korotukseen verraten, k o s - p e ru ste ista kuului se u ra a v a sti:
k u itenkaan iällä k ertaa, ainakaan i see»;
kentpaa ja puolcensavetäväm pää e sity sta p a a on vaikea
on kunnan vaalikelpoi
dan jälkeen. T unnettua «»n että ka he .samalla mvös tahtovat! Sltten klln duskunta 15 p. mor- vii !ä-. tahdo m ielipidettäni laajem s i l ta kuntaan
löytää m istään aineesta.
jä s e n is tä valittava keskuslauta-1
Saksan teollisuustuotteet ovat, ‘"palkankorotusta-' itselleen. Sen rask u u ta on ju listau tu n u t korkeim min selostella. Luetun ehdotuksen kunta, johon kuuluu puheenjohtaja
K irja sisä ltä ä se u ra a v a t m uut luvut:
an valtiovallan h a ltija k s i,, on käy sija sta eh dottaisin eduskunnan hy ja n e ljä ja u e ix ä se k ii neljä v a ra jä
hintojensa
halpuuden vuoksi, ■he taas laskevat niin monta ker m
II
A lk u p e räise t ihm iskunnan v allan ku m o u k se t.
nyt v älttäm ättö m äk si m ahdollisim v äk syttäväksi se u ra a v a a :
sentä. Jokaiseen ään estysalueeseen
tunkeutuneet joka kolkkaan m aa taa suuremmaksi, kuinka monta m an nope;®n saada laid a ra ti. ai
Suom en korkeim m an valtiovallan
Rooman v a lta k u n ta ja sen köyhälistö.
III
v a litta v a v aalilautakunta, johon
pallollamme.
Sellainenkin maa kertaa he laskevat itseään työ fuksi ainakin tärk e im m ä t Suomen haltijain ’ lausuu Suomen eduskunta i on
IV K ris titty köyhälistö ja sen kutsum us.
kuuluu
pulieenjohtaja
ja
kaksi
jä
p eriaatteen, e tlä Suomi on oleva ¡ se n iä -ok., k o lille varajäsen tä. L au
kuin tämä Amerikka on käyttä läistä paremmaksi, ia sen jä l valtio sään tö ä koskevat p e ria attee t.
Feodaalinen k irk k o v a lta ja sen rappeutum inen.
V
riippum aton tasav alta. T äm ä riip p u -: tak u n tien jä entiui toim ikausi kestää
K
oska
kuitenkin
on
m
ahdollista,
n e t saksalaista tavaraa vuosit keen
A m erika n vallankum ous ja sen v aik u tu s R anskaan.
korottavat
tuotteidensa e ttä se esitys Suomen hallitusm uo matti »rnuus on koetettav a to te u tta a 1 niin k an a n kuin uudet lau tak u n n at
VI
tain »atojen miljoonien dollarien hintoja. |o s raakatavaran hinta doksi. jonka h allitu s on p äättänyt sovinnollista tie tä V enäjän k an ssa
VII
P
o rv a rillis e t vallan ku m o u k se t Europassa.
on valittu.
Keskus- ja v aalilauta
arvosta, ia tämä sentään on te o l nousee, joko edellämainituista eduskunnalle antaa ei »n n iitä ’ vili a ik aan saatav alla sopim uksella. Siitä kunnat valitsee k u nnanvaltuusto jo
V i l i K ö yh älistö n m a ilm a n liik e .
lisuusm aa joka on kilpaillut nta- tai jälempänä m ainituista syistä, nopeasti tulla ed u sk u n n as-a loppuun- eh d o tu sta tekem ään ol:-i a setettav a ka kolm as vuosi, vaan ensim äisen
K irja sisä ltä ä 14S sivua, ja on sen hinta koviin k an
vhteinen
neuvottelukunta,
jossa
olisi
antaa hallitu s sam alla
ilrnanherruudesta Saksan kanssa. esim. 10 pr, »s., täytyy heidän käsitellvksi
viita m onta Suonien ja Venäjän edus k erran valitsee v aalilau tak u n n at kun
siin
sidottuna 50 sen ttiä.
edú sk u n n all“
ehdotuksen
laik
kunpallislautakiM ita m aalla Ja
V oivatko siis sellaiset -valtiot, välttäm ättöm äsi! korottaa tu o t Suom en hallitusm uodon perusteista ta.iaa. N euvottelukunnan tulisi tehdä nan
M u tta n yt se annetaan ilm aiseksi T o v e rin */i-vuosi-
kaupungissa m aistra atti, josta se n aa t-
joiden teollisuus on vielä keh teidensa hintoja vähintäin 20 joka eli voim assa kunnes uusi hai»; myös m uita ehdotuksia Suom en ja li a n ta a lähem m ät ohjeet.
k erra n tila u k s en m ukana.
Vt uäjän suhteiden jarje,-täm isek
dossaan.
tvydvttää kysyntää uros. Jos sattuu että k-vsyntä ta lustrinolo saaden säädetyksi.
Toinen
luku
käsittelee
J
T ilatk aa asiam iehiltäm m e tai suoraan T overista,
T ähän lakiehdotukseen ei kum Nuo ehdotukset oli-ivat a lis te tta v a t
vaaliluettelon.
halvoille jokapäiväisille tarve- varoilleen kasvaa niin että liike m inkään
ole o tettu säännöksiä jot a m olem pien valtojen taysivaltaisöni ja valituksen tek em istä. 4 :ss ä pykii-
Box 99, A storia, Ore.
kaduille. jotka ennen tuotettiin kaipaisi laajennusta, niin luulet ta rk e tta v a t hallituksen saaliani! "a valtioelim en lopullisesti h y v ä k sy ttä las-
•anotaan, e ttä "V aaliluettelon
kaikki Saksasta? 'Tuskinpa: ei teko että hän sen tekee? T.inä eduskunnalle vastuunalai eksi. e d i l ¡ v ik si. Suom en olisi k o tte tia y a saada la ille k in iiänfsty. alueelle Fehkööir a-
m uu’ valtiot
f,laillistam aan lueen vaalilau tak u n ta elokuun kulu-
ainakaan alkuaikoina. Amerikas tietenkään. Hän ainoastaan las kunnan esitysoikeuden laa tentam i a myös
sek ä v altiotaloutta, vaan antaa h. Hi Suomen riippum attom an tasavallan Ps' “ " V'a ililuettelon pohjaksi on
ta
tu . o tetu t tavarat
voisi lisätä voit ’»
t u l s ' I ’n l U
ä istä
Täm ä ehdo- •a tekem ään sen kanssa sopim uksia hei:l.:kir..»‘»ttajan kunakin vuonna en m uuten pahasti rääk äty k si.
-
.
. taas.
. . raha- kee miten paljon
I •
l t » ’ eri
' ! ’ esitykset.
'!
P O R V A R IE N
Y H T E IS T O IM IN T A
suhteiden järjestäm ise stä.
E dellä
kurssin
eroavaisuuden
takia,
nos-
toi.aan
jo s hän tuon laäjentiuk- tus* on sen raav a:
K uvaavana esim erkkinä lah ta rle n
V E N Ä L Ä IS T E N U P S E E R IE N
.
nen
elokuHn
alkua
vaalilautakunnal-1
• •
.
, •
. x. :
. . .
m ain ittu ja
asioita
valm istelem aan le to im ite tta v a luettelo kaikista niis h irm u v allasta m ainittakoon e rä s lah-
Laki Suom en hnllituTmuodon
KANSSA TYÖ VÄ K EÄ
taisivat hintoja suunnattomasH. sen
ja s it t e korottaa hiin
• e’. ä tekem ään niisi i ehdotuksia e- i ä henkilöistä, jo tk a vuoden a lk a e s -; tarien itsensä laholta julkisuuteen
p erusteista.
VASTAAN.
K öyhälistö ei voisi niitä käyttää, i taa5 hintoja niin paljon että se
Suom en
eduskunnan
niiätöi- l du sltu n m in hyväksi -itäväksi p ä ä lr ä sa ovat tä y ttä n e e t k a k s ik y m m e n tä 1 tu llut senraava tap au s:
Lahdessa ven äläiset up seerit varu s
sodan takia kun jo ovat joutu- vastaa tuon oletetun tuotannon m ukaisesti, joka on tehty 2ti p. h e i i’d n sk u n tu a e t'a a 17 henkisen valio vuotta.
tan e et p o rva re ita a seilla ja
Joku päivä sitten y ritti erään pli-
neet m itä kurjim paan asemaan, lisäyksen tuottam an lisävoiton. näk u u ta 190G a n n etu n V. J : n <>0 py kunnau.
pidetyn
työläisperheen
p o rva riro u v ia pam puilta.
5 pykälässä m äärätään , e ttä “ Vaa ritv stila ssa
Ed. M annerin * letusta k an n atti liluettelo pitää syyskuun 1 päivästä ä iti lähteä kulottam aan s a ira sta poi
“Työm ieholle" k e rro taa n L ahdesta,
I ämä hoikottaus vain lisäisi h e i- j \ä i n ei hänen tarvitse lainkaan kälässä m ääräty llä tavalla, s ä irb -
ed. Jalonen.
Pii- e ttä siellä työväen jä rje s ty s k a a rtila is
¡alkaen sam an kuun 15 päivän lop-1 kaansa lääk ärin ap u a saam aan
dän
kurjuuttaan.
täytyisihän kiinnittää pääomiaan liikkeensä ♦ään tä te n :
Ed. Alkion y.m. ehdotus hy v äk sy t puun asti olla” tark a ste tta v a k si e sil r ittä jä t laskivat äidin liikkeelle siinä ten toim ittam issa ase-etsinnöissä on
1 pvk.
Suomi on tasa v a lta , jon
heidän luopua karkista väittä- laajentam iseen, m utta saa silti ka v altiosääntö on v ah v istettu halli- tiin Iho äänellä SS vastaan.
varm assa uskossa, e ttä kun sairaan löydetty Lahden h e rra sk a isilta v en ä
le pantu.
m ättöm ästikin tarvituista tarve- nauttia tuon oletetun laajennuk- tusm uodossa ja m aan m uissa perus
Ed. Salin pani vastalauseen sitä
M yöskin
G pykälässä koskee valituksia sii- kulotukseen tarv ita a n hevonen, asi- läisten upseerien rse jta .
p orvarillisten m enettelyä v astaan, et- nä tapauksessa, jos joku on oikea- a:;,a p*
esineistään. T ulos tästä olisi se. sen tuottam at voitot. Kun taas tuslaeissa.
ra*t®än sen vuoksi, e ttä (Porvarillisten rouvat ovat sa an e e t
2 pvk. L ain sääd än tö v alta on e-i tä tä rk e ä t asiat sellaiset kuin v a st’- d ettom asti vaaliluetteloon oiettu, tai paikkakunnan talolliset olivat päättä- venäläisiltä
kum ipam ppuja, koska
että työläiset nousisivat tätä ra-jk v sv n tä heikkenee. niin ei hän duskunnalla.
| ikään ra tk a istu eduskunnan suuren ;»vku aih eetto m asti siitä pois liitetty. neet. e tte iv ä t
m inkäänlaisiin tarko- i niitä, kuten rev o lv e rilta k in , on mull
situsta vastaan, joka todellisuu ialenna hintoja, saadakseen kv - Ylin toim eenpaneva valta on us-1 enem m istön tiedoksi sa a tta m a tta yl- YaEtiis on ensin jä te ttä v ä vaalilau- a k s iin anna hevoslansa kellekään j an sotilas k äv n v t, lakon loputtua ha-
Sen ■ lätvksinä ajetaan läpi.
dessa painaisi ainoastaan heitä, ■ svnnän entiselleen, ei, hän y k - k o ttu tasavallan presidentille
takuonalle.
vaan
vaalilautakunnan sosiallstiksl epäillyille. Vaimon on- i kem assar takaisin.
ja pakottaisivat hallitukset luo sinkertaisesti korottaa taas hin- ohessa on m aan yleistä hallita tn , Ed. Yalpas-Hännimm Ja H äkkinen päätöksestä voidaan v alittaa läänin niMiii kum m inkin pitem m än m atkan 1 I-ahden herro illa ."»n siis ollut ve
e tte iv ä t he oli» •t »ottaneet k.uv- ri-.H.rilli- ja» sen aattiin . S enaat p sä stä saada
oleva valtioneuvosto, johon
hevonen.
M utta kun : näläisten upseerien kan ssa läheinen
puntaan boikottauksestaan.
Ile toja. sillä hänen tulonsa eivät varten
kuuluu p ääm inisteri ja ta rv itta v a i osaa paäniksen te k o o n .¡
sitten
piti
sairaan
lapsen
kanssa yhteistyö käynnissä työväestöä vas-
tiin läh e tettäv ä valitus voidaan jä t
katsoisivat omat elantomahdolli- saa vähetä, vaikka tuotteiden kv- m äärä m in istereitä.
Tuom S»valtaa; h e ite ttiin hallituk e,-n esitys n :o 1 tää läänin kuvernöörin virastoon siel läh te ä m atkaan, p alau ttiv atk in lahta- S taan. S itä todistaa sekin, e ttä m uuan
k ä y ttä v ät
riippum attom at
tuomio-
Suom en hallitusm uodoksi,
suutensa tärkeim m iksi kuit^ t u r - i Svntä vähenisikin.
rik a a rtilo ise t vaimon takaisin ja esti- vänrikki oli luvannut hakea Lahden
nerille toim itettavaksi.
» S en aatto ri Tala
huom autti, etta
a u tta m isek si
3.000
vät sairaan kuleltam isen lääkärin vvallassaolevain
miota tuottavan isänmaallisiin - , Täm möisiä ja muita saman- istuim et.
1 ■ imas luku k o sk e e v
3 pvk.
O ikeus tehdä ehdotuksia I nykyisen hallituki en oli ollut ma h
so tilasta. Siinä hän el ku iten k aan
luokse.
Ja
niin
sai
sa
ira
s
lapsi
jää
valitsijayhdistyksien
den.
kaltaisia keinoja voivat Suonien uuden lain sä ätä m isestä sekii e n n e n -»dullista a n ta a eduskunnalle jo mvu-
ista.
V alitsija' lidistvksiä dä edelleen kitum aan ilm an lää k ä onnistunut. Sikäläinen sotilasvallan-
Näin luulisi asiain töiKHi-uu- » riistäjät harjottaa kilpailun puuV- tään olevan m uu ttam isesta, selfttä- täm än pa» sn toim essa opillaan ko- perustam
vo »t » ri puolueet perustaa kuhun- rin anna ja lääkkeitä. Monia m uita kum ouksellinen kom itea sen esti ja
dessa kävvän. m utta olettakaam - teessa. T-n sano, ette» tata tapa.i- niidestä tai kunioam ise«t i on presi konais:a 10 e sity stä vaiti sen .?)h- k i" k u n ta a n jo k o viiden tai useam julm ia asioita k e rro taa n tapahtuneen F h e ttl m iehin H elsinkiin tu tk itta
du- ta. e tlä edellinen hallitus -»li ne pia. V alitsijayhdistyksen perustam is- ja pelätään edelleen tapahtuvan.
v a k si.
me tuon boikottauksen onnistu du muissakin maissa, joissa ei dentillä sekä eduskunnalla.
valm istanut, m at perufttuslakikomi- n a n -riu a lle k lrjo tta a v ä h in tä ä n
P
resid
en
tin
alo
teo
lk
eu
tta
k
ä
y
te
tä
ä
n
Hakkolan
kui^takokous
on
päättä-
i
-Mainitlu tapaus o so ttaa, e ttä por-
van. Miia m ahdollisuuksia olisi kilpailu painolta, tai jossa riis antam alla e d u sk u n n a lle < ily k siä la-j fean km tiinnin ehdotusten pohjalla.
un n
pvt
m
yöntää
leunnan
no
rv
arik
aartille
värilliset
ovat k ä y ttä n ee t “ v iera sta "
m
onia
kunnan
äänioikeutettua
jäsen- vht» isistä varoista 20,000 mk. kaur valtaa luokka-asem
silloin Suomen riistäjillä täm än täjät ovat siksi lujasti trustm tu- kielulot uksineen.
E sitysehdot ukset N ykyinen hallitus oli esityksiin te h tä. kuin k u nnassa valitat
ansa ukem iseksi
an vali uus-
nyt olojen kehityksen vaatim ia m uu * Oli jäseniä.
tnailman m arkkinoilla? Ensi sil- neet, että se heitä suojaa, m utta laatii valtioneuvosto.
tiu y” nnitäinit'.eksi ja säestäm iseksi valtaa luokka-asem ansa tukem iseksi
4 pvk. Laki. jonka eduskunta on toksia. m utta 'ä m ä kehitys oli käy
i.i »’ ’ -ia varoja on edelleen luvattu seksi.
Ja ep äilem ättä olisivat he
m ävksellä täm ä nävttää nuta e- ’ Suomessa tämä on kehittynyt
hyväksynyt,
e s ite llä ä n / valtioneuvos nyt niin non»*:» ai. e ttä oli jäänyt e- L A H T A R IK A A R T IN
H IR M U V A L T A m', entää sikäli kuin kaarti tarv itse e [ v ^ o th t käyttäm ään s itä kuinka laa
dullisim m alta Suomelle, kuten v- huippuunsa, ^ «»ivatko siis Suo tossa presidentille,
joka a n ta a m ää riniiisiit ristiriita isu u k sia m uutam ien
vat «ja terro rin sa lukem iseksi.
Vh j Jassa m itassa tahansa, jos heillä vaan
SAKKOLASSA.
leensä
kaikille
Skandinavian : men kapitalistit, näihin oloihin räy k sen sen ju lk aisem isesta sa n a esity sten säännöksiin n iitä toisiinsa
..¡ t e i s t e n varoien
käyttäm inen tu o lla i-1 olisi siihen tilaisu u tta , m u tta k u ten
Jo
aikaisem
m
in
on
maille. Suomen teollisuus on k e l piintviteinä, ryhtyä kilpailemaan m uodollaan sellaisena kuin eduskun v e rra tta essa . Mitä m aam m e v a s ta i t ori n „ c.,11 i •s a ‘1(,m alehdissa i sen hirm uvallan
tukem iseksi on en- I tu n n ettu a. ’ eivät sotilasjoukot rvhdv
rin ttu
Hakkolan
po rv arik aartin ' , iuulum attom sn rövhkeä teko ja enää kuten ennen heidän tahodt-
lä vasta alkuasteillaan, joten sen m uitten Skandinaa^ian maitten ta on hyväksynyt. Kun laki ensi seen hallitusm uotoon tulee, oli se » te e rro
rista kunnan rauhallista työvft-1 osoitan
presidentille esitellään »olkoon puhujan 1--sitv k sen m ukaan laad it
m aalaisliittolaisten.
joita tom iksi välikappaleikaeen oikeuksien
tuotantokyky ei lähimainkaan kan.-v m arkkinoista? Jos he sen Vertaa
k»
ä
vastaan. T odellisuudessa se. m i
tava
m
ahdollisim
m
an
k
a
n
san
v
a
lta
i
hänellä kuitenkin valta m äärätä, e ttä
k a a rtilaiset ovat. h a rra s sa puolesta taistelev aa työcäestöä
vahtaa edes oman maan tarvetta, te k e v ä t. tävtyy heidän pakosta- laki on e d u s k u n n à s s a 'o te tta v a uudes- seksi, m utta täm ä ei .tiedä sitä. e ttä tä siellä on tap a h tu n u t ja ta p a h tu u ' Sakkolan
tuksien oikeaa karvaa. Sanom aleh- surm aam aan. S iitä siis johtuukin por
m utta olosuhteiden sitä au ttaes kin luopua vanhasta periaattees- taan käsiteltäv äk si uusien vaalien kaiken vallan tulisi olla eduskunnal edelleen, voittaa hurjuudessa rou- • dissfiän ja eduskuntapuheissaan e- varien raivo vallankum ouksellisia so
ke;tum
ankin
m
ielikuvituksen.
la. Paitsi e ttä jo käytännöllisetkin
' siintvvät porvarit so rre ttu in a k w h tilasjoukkoja v astaan, kun se on
sa sen pitäisi kehittyä, jos vain taan. sillä tu<kinpa*Su<»men työ jälkeen.
sa-
vaativat vallan kolm iajakoa: Hin»»
5 pyk. T asavallan presidentin va syyt
-V..f7,7 T
sa' kvlfiisinä. m utta tositeossa he hyvin I ry htynyt solidaariseksi työväen kans-
riistäjäluokka osaa asioitaan a- väestö enää antaa verottaa itse litsee Suom en kansa välittöm illä vaa lainsäädäntövallan, an tam ista edus ••a ‘ :» ¡tsestettu
a a n e? ! ?1ak^
pakko- a ^ M e ttu in e kaarteineen h a rjo tta v a t i sa.
k S
- p ^ o rv
2 o a rik aa
'
siinä
tnää-
iaa. Muiden skandinaavialaisten ään niin tuntuvasti kuin tuo kil- leilla G vuodeksi. V aalioikeus on kunnalle, toim eenpanovallan p resi , <,0, t\¡'»väestöä v astaan
'¡’i11,1 ,,.lina ’'.’‘
T h u rjaa terro ria ja työläisten näl- ! E d elläkerrottukin esim erki siis m.
m aitten rinnalla Suomella on se pailu vaatu i, ovathan he sodan niissä jokaisella, joka on o ik eu te ttu dentille jr. valtioneuvostolle, tuom io i '.aariin
¡¡¡» -n, e ttä
i-, e työväenyhdistykset
i o e..;..
' E? L eivät
' 1 ‘a* i k ä;in niiännyttäm istä. k äy ttäen vielä m. selvästi osottaa. kuinka onttoa
hyökkäyksien pelosta voineet yhteisiä varoja
vallan taas oikeuslaitokselle, ei e- i
ottam
aan
osaa
e
d
u
sta
jain
vaaleihin.
sortntoim iensa vllä- on porvariston sy y ttää työväestöä
etu, että työläisten palkat ovat ajalla jo 'aatteet kärsiä aivan Kaikilla on yhtäläinen äänioikeus ja du sk u n ta suinkaan aina tuo esiin kokoontua jä rje stö jä n sä koskevista
pitäm iseksi.
“ vieraaseen apuun tu rv a u tu m ise sta".
I un- tarpeeksi.
siellä paljon pienemmät.
asioista
keskustelem
aan.
T
yöläisiltä,
kukin ä ä n e stä ä yhtä ehdokasta.
¡k an san todellista aja tu sk an ta a. Päin-
:
jota porvarilehdet nykyään ovat täy
liettuahan on että Ruotsissa,
Vaalit toim itetaan 15 ja 1G p. tam- vastoin voi eilu ;;unnan valta muut- joiden tiedettiin tai epäiltiin kuulu
lin »»le tätä kirjottaessani pi
dellä voim allaan hu u tan eet.
van
työväenyhdistyksiin
kiellettiin
tua
todell.
eksi
harvainvallaksi.
Hai
Norjassa ja Tanskassa työläisten tänet Suomen nvkvistä tilannet m ik u u ta . siinä jä rje sty k se ssä kuin
e.-i:vkset eli rak en n ettu niin elintarpeiden saanti niin tarkoin, et- !
palkat ovat kokolailla paremmat. ta silmällä, siitä kun on hyvin e rity ise ssä laissa sääd etään . Se. jo lituksen
K O S O S -V IH T O R I
L A IT T A N U T
.k a silloin ia a enem m än kuin puolet kansanvaltaiselle periaatteelle kuin
Rahakurssi auttaisi myös tav a vaikea vielä sanoa mitään.
H A JO TU SLEHD EN .
k a ik ista an n e tu ista ään istä, on valit oli m ahdollista maan v a sia ista onne
<-i v ie jä riitti nyt. Suurlakon aikana t ä l l ä V i i k o l l a ?
rain m yynnissä Suomea parem
Ohdake.
tu. Jollei kukaan saa niin su u rta k asta keh ity stä silm älläpitäen.
“Työn V alta”, sos.-dem okraatinen
Ed. "Stähiherg kohdisti lausunton ta hot| ¡op jälkeen lah tarik aartilai-
• äänim äärää, toim itetaan 15 ja 1G :»
iltalehti, p ääto im ittaja ja kuRtanta-
min kuin naapurim aita.
Ensi
antoivat m onille työväenjärjes
ikuilla uusi vaali, jossa kukin sa ed. Kuusisen edellisenä päivänä
silmäyksellä siis näyttäisi — ja ” 5 1 « I s I !l» l? S ïïïl3 1 ïlïï3 3 S I S I S I ? lH ïl! ïïl helm
ään ioikeutettu ä ä n estää v iita n iis tä pitäm ään puheeseen, jossa ed. Kuu töihin kuuluville m ääräyksen nysyä
000102020102010102230002022353
todella onkin — Suomen riistä
■ kolm esta, jotka edellisissä vaaleissa sinen oli haahm otellut todellisen e- kotona ia sisällä huoneissa, uhaten i
jillä olevan valtit käsissään. M ut
saivat enim m ät äänet ja se joka du sk u n tav altaisen hallitusm uodon ä ä r iitä jotka vastoin kieltoa uskaltai- j
huoneistaan ulkosalle lähteä. ■
J
ta osaavatko he kävttää valtte- s n i N i i s i s i i n u v i s m s i i i s i i i H t i i i i i i n i silloin saa suurim m an äänim ääriin, riviivoja. Puhuja puolti laajalti h al i M ivat
uutam ani työläisten asuntoja ova»
lituksen esity stä, jonka seurauksena
k
a
tso
ta
an
valituksi.
jaan hyväkseen, on toinen asia.
E nsim äisissä vaaleissa k ä y te tää n hän«n m ielestään olisi kansanvaltai- aseelliset lahtarfjoukot jo pitem m än
Suomen riistäjän kuka tuntee,
ajan pitäneet p iiritetty in ä niin, e ttä
1917 vuoden ed u stajav aaleja varten i m n tasavalta.
Ed .Sirola huom autti, e ttä kun c- asu k k aat eivät voi lähteä huoneis
hän tietää myöskin hänen kyke
v a h v iste ttu ja vaaliluetteloita.
T a r
kem pia m ääräy k siä vaalin to im itta j dellinen luihuja puhui, e ttä Suomi on tansa Tulem atta heti am m utuksi tai
nem ättöm yytensä
kilpailemaan
| k an san v altain en tasav alta, niin sil
a n ta a hallitus.
toisten '■maitten riistäjäin kanssa VALTIOLLINEN ÄÄNIOIKEUS KAN m isesta
G pyk. Toim eensa astu u p resid en t loin olisi m ääriteltäv ä e ttä kaikki
SANVALTAISEKSI.
E N SIL U O K A N
oman ahneutensa takia. Idän lyö-
ti 15 p. hu h tik u u ta ja an taa silloin Iv alta on kansalla, niin kunnallisella
E räät so sialistiset ed u sta jat jä tth eduskunnan edessä- seu raah an ju h j kuin v a ltio '1 “teliäkin alalla, e ttä kan-
kin ahneudellaan kaikki kilpaili
! sa saa valita virkam iehensä j n.e.
jansa sen enempää siitä kuiten vät eduskunnalle m arraskuun lopulla lallisen vakuutuksen:
i Ellei n ä itä p e ria a tte ita m äärätä, niin
alotteen, jossa vaaditaan valtiopäivä-
M
inä
N.
N.,
jonka
Suomen
kansa
kaan hyötym ättä. Toisten m ait I järjesty k sen viidennen pykälän m uut on valinnut Suom en tasavallan p re si ei voida sanoa Suom ea kansanvaltai-
ten riistäjäin vaatim us on pal tam ista siten e ttä Sänioikeusrajotuk- dentiksi. vakuutan täte n , e ttä m inä 1 s e k s i ta s a v a lla k s i.
m eni
perustuslakivaliokun
jon tuotantoa ja paljon voittoa, set tulisivat poistetuksi.
p residentintnim essani tulen v ilp ittö j Asia
yleinen hinta ja hyvä palvelus
taan.
M
ainittu
pykälä
kuuluu
nykyisin:
m
ästi
ja
uskollisesti
noudattam
aan
kun suomalainen taas vaatii
Edelleen läh e tettiin perustuslaki- on meidän motto Tulkaa katso
"O ikeutettu valitsem aan ed u stajaa ja voiinassapitäm ään täm än m aan
mahdollisimman vähäisestä tuo on jokainen Suomen kansalainen , valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin
tarm osta mahdollisimman paljon gefcä m ies e ttä nainen, joka ennen voimin edistäm ään Suom en k ansan
voittoa. Täm ä tämmöinen peri- vaalivuotta on tä y ttä n y t n e ljä k o l-: m enestystä.
E nsim älnen p residentti astuu toi kuntaa ? ^ , j.:; nf11i , ^ 1Gvaltiovarainvalio'
aate ei vetele kilpailuissa toisten m atta vuotta.
E siteltäessä
hallituksen
e s ity s tä ! HANNA
,
ti
„ui;-
\ aalioikeutta vailla on k uitenkin: m eensa heti kun vaalin tulos on ju
m aitten kanssa, vaikka silla . . tn .
n :o G laiksi eduskunnan o i k e u d e s t a ; ------------------------ —— -----------------------
1) se, joka on vakinaisessa sota- listettu.
leekin toimeen huom en rajojen j palveluksessa;
ltioneuvoston jäsen ten
7 pyk. K unnes ensim äinen presi- ; ta rk a sta a
valtioneuvoston
sisällä,, jossa todellista kilpailua
2) se, joka on holhouksen alaisen a; dentti en valittu, k ä y ttä ä hänen oi J a p ro k uraattorin virkatointen iain-
fin u k a isu u tta , ehdotti ed. Kuusinen
o je
3) se, joka kolm ena viim e kulu- k e iitta n sa pääm inisteri.
Teos k ä sittä ä noin 128 su u rta sivua p a in e ttu n a hyvälle
neena vuonna ei ole ollut tässä
g pyk. P resid en tillä op oikeus an- ed. Gyilingin ka. nattam an a, e ttä eh-
paperille,
erikoisella, p a p e ri!^ sopivalla värillä.
Kilpailu näyttää
‘ " ■ n iaassa hengille p an tuna;
taa asetuksia, asioista, jotka ennes- dotus pantaisiin pöydälle en ■» viikon
tom alta ’OS ei työväki suostu j 4) SPi joka muun syyn kuin kun- tään ovat hallinnollisilla säännöksi!-M oiseen istuntoon, vaan ei puhem ies
S IS Ä L T Ö ON H Y V Ä JA A R V O K A S !
m aksam aan heille ylim ääräistä n allishallituksen todistuksella näyte- lä jä rje s te ty t, niin myös asetuksella asettan u t ehdotusta äänestyksen a
verotusta heidän muka kilpailus- tvn varattom uuden tähden on jättä- tarkem pia m ääräyksiä lakien täytän- ’aisek i sillä perusteella, e ttä edus-
valtion om aisuuden hoi- kunta on päät*: nyt k äsitellä näm ä
K aikki, jotka eivät ole tilaisuudessa tapaam aan asiam ie-
va karsim am sa tappioitten kor- vaksppn pannut kahden lähinnä e. töönpanosta.
dosta sekä h allintovirastojen ja y - i a siat niinkuut on sääd etty keisarin
ME TAKAAMME
hiäm
m e, jotka teo sta kauppaavat, voivat leikata irti ja läh ettää
vaamiseksi. 1 atä veroa ovatkin delllsen vuoden k ru u n u n v ero t:
loisten laito ste n järjesty sm u o d o sta ja ja su u riru h tin aan esity k sistä ja kun
tilauksena allaolevalla tilauslipulla. H inta 50c.
e
ttä
Copenhagen
nuuska
on
nyt
työläiset Suomessa saaneet mak- i 5) se, joka itsellensä saa apua vai- toim innasta. A setukseen älköön kui- esitys on jo ollut pöydällä, niin m e
ja aina on ollut ehdottom an
saa monella eri tavalla. Esim. ! vaishoidolta. jollei apu ole ainoas- ♦enkaan o tettak o säännöstä, joka si nee se valiokuntaan.
puhdasta.
E llti kauppiaallanne
Ä
änioikeusraian
m
uuttam
inen.
a tu n n a ista ;
sen.
siPtäisi lain m uutoksen
kun kapitalisti aikoo perustaa taa G! n s se,
ole sitä, me lähetäm m e sitä
L ä h e ttä k ää
kpl. TOVERIN 10-VUOTISJULKAISUA o sotteella:
E siteltiin i d. K M annerin y.m. eh- '
joka on lu»nvuttanut omaf
P re sid e n tti tekee p ä ä tö k s e n s ä val-
jonkin arveluttavam m an Vrityk- su utensa velkojainsa tyydyttäm iseksi, tioneuvostossa.
dotus. V. J : n 5 pyk. m u u tta m ise s ta .1 Teille p ostissa tavallisella hin
nalla. 10c laatikko, siksi kun
e ttä äänioikeus ulo tettaisiin 21-vuoti-:
sen. jonkalaista Suomessa ei ole kunnes hän on pesäntilansa valal 9 pyk. V altioneuvoston jäsen ik si Hiisiin.
TOVERI, Box 99, A storia, Ore.
(
nes
kauppiaanne voi sitä teille
laan
v
ah
v
istan
u
t;
joiden tulee n au ttia ednsk»innan luot
v<ielä vritettv, tai jos hän katso»>
tarjo
ta.
P
o
stim
erkit
kelpaavat
Pv.henpes alisti ratk aistav ak si, oli-
f) se, joka irtjolaisuudesta on tuo- ta a tu sta , ku tsu u presidejftti rehelli
Nimi .................................................
sen tulevat ulkolaisesta kilpai ruittu
yleiseen työhön aina kolm an siksi tu n n e ttu ja Suomen kansalaisia, siko a in k ä a ite ltiv ä siinä jä rje sty k » i m aksuksi.
Copenhagen suu-nuuska on
lusta kärsim ään, hän yksinker nen vuoden loppuun siitä, kuin hän
V altioneuvostoon nähden noudata s '- - ä kuin k eisarin ja suuriruhti- i
Osóte
m
aailm
an p arh ain ta suu-tupak
näen
esity
k
sistä
on
säädetty.
ty
ö
laitoksesta
pääsi;
taa
n
soveltuvilta
kohdin
m
itä
Suo
taisesti pyytää valtiolta apura
kaa.
E
d
u
staja
t
Ingm
an
ja
E
stlan
d
er
8) se, joka laillisen tuom ion nojal men se n aa tista on säädetty.
haa (ei lainaa! tähän tarkotuk-
10 pyk. Täm än lain k a u tta , joka v astu stiv at asian ottam ia» a k ä site l-j'
la on k a tso tta v a olevan hyvää m ai
W sym an-B ruton Company,
seen. ja sen hän useimmissa ta n e tta vailla taikka on kelvoton maan on voim assa perustuslakina, kum o tavaksi, koska V. J :n 29 pyk. sen j 1107
Broadway,
New York.
pauksissa saakin. Iällä hienolla palvelukseen tahi toisen asiaa aja- taan ne 21 p. elokuuta 1772 annetun estää ja m ainittu pykälä on edelleen
R ahaa seuraa m ukana $.
hallitusm uodon. 21 p. helm ikuuta ja voim assa.
leikkauksellaan hän suojelee pää- j m aan;
Individualismin
Filosofia
Sosialistinen ajatustapa
MAIIMAN VALLANKUMOUKSET
Suomen riistäjien mah
dollisuudet sodan
jälkeen
Yksilö ja mailman kaikkeus
lä
Oletko hankkinut To-
näiint^mäisdiSu^Ä J°äSKn verille uuden tilauksen
1 S u o m e sta
!
Sekalaisuutisia m arras
kuun tapahtumista
KAUPPATAVARAA
Toveri
Kymmen
vuotias
Juhla iulkaisua
Union Pacific Coal Co,
WYO
Uusi, iso 10c kannu
COPENHAGEN
on nyt Raatavissa
• ¡ ¿B Ä Ä i
On vielä saatavissa