Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 16, 1918)
TO VERT No •*___ 40 i meltumattotnaa tervejärkistä?” “Tuota noin, enintään ehkä sata.” “ Ka* siinä, h e rra to h to ri, te illä on v a sta u s kysym ykseenne. Nuo sa ta ovat teidän po tilaitan n e, m uut kaikki m inun.” muille etuoikeutetuille luokille. Määrääkö lukutaito ih ¡M utta nyt on kuitenkin siilä ta- misen tarpeet? ■ valla. että ihmisen, t* • ..täisenkin oli hiukan etevämpi alkuaankin. suutensa ja tunteellinen m ieliku-' että am m attikuntalaitoksella oli M utta kuta laajem maksi yhteis vituksensa, jota papit käyttivät jo svntyissään kum ouksellinen ieodaaliylitei^kuntaan. kunnalliset tehtävät kehittyivät, kirkon hyväksi. Vaikka keski- luonne sitä tärkeäm m in hänen j.h to - aikainen yhteiskunta näyttää -il ¡Vaan yksistään am m attikuntajär- tvötään tarvittiin yhteiskunnan tä kuin sen olot olisivat paikal-j jestelmä ei tehnyt kum ousta. Se asioissa ia Sitä kauemmaksi hän laau pysyviä, niin silläkin o liv a t' oli am m attikuntain apuri, joka vieraantui suvun jäsenistä ja sen om at rist-rfi itänsä, ►uka veivät ¡toi m ukanaan sellaisen vhteis- mukaan hankki itselleen erikois-j kehitvstä eteenpäin, j kuntaelenujntin, joka teki perin- oikeuksia. Sinä aikana suvut I Keskiajan alkuasteella olivat oohiaista kum ousta vanhalle vh- taistelivat eduista , keskenään, ku- yhteiskuntaolot . . . samat, kuin su-1 teiskunnallc, ia joka syöksi itse vallitessa: am m attikunnat perikatoon. Se h ’ii myöhemmin ¡a nykyään k a n -; kukommunismin om aisuutta. oli kauppiasluokka, joka tuli sat taistelevat maailmaninark- maa oli yhteistä kinoista. M utta jotkin pakotta- M utta kun paimentolaistalouden hvödvksi am m attikunnille vaki kehittyi vakiintunut tuiseksi tavaran ostajaksi, joka vat seikat näyttivät heille vh- rinnalle teenliittvm isen hyödvn. Ja niin maanviljelys, niin sen ohessa tu -|k u le tti sinne missä niitä kysyt syntyi suku- eli heim oliittoja.; li käytäntöön yksityisom istus tiin. Sen luokan edut, eli por Xämä liitot laajenivat siihen maahan. Suvun päälliköt ja varillinen yhteiskunta, se on ol saakka, kunnes oli v älttäm ätö n -' muut niahtiiniehct vahasivat lut joka on tehnyt täydellisen tä syntyä alueellinen valtio palk- ! suuret maa-alat haltuunsa; varsi- kumouksen feodaalijärjestelrnal- kaa nauttivinc vakituisine virkai- naiset m aanviljelijät jäivät hei- le. lijoineen, jotka m ääräsivät niitä Jän alustalaisikseen. Maalais- Yanhalla-ajalla ia keskiaikana kansalaiset saavat tehdä tai j ä t- : väestön ja aatelisherrain edut oli kauppa halveksittu amm atti, tää tekem ättä. Siitä saakka on alussa eivät olleet suuresti ris- johtuen halveksuminen siitä, et olhit siv isty n y t1 yhteiskunta. , tiriidassa. Hän hoiti alustalais- tä se ei ollut yhtä kiinteässä yh ,• , • tensa yhteisiä asioita, teetti tei teydessä varsinaisen tuotannon sm ien ai »aan o i,a jo s.i\ i. vakennutti invllvjä ja m uita kanssa, kuin uudella ajalla. Kun jäsenten keskinäiset ia olletikin uusia koneita ja kaikinpuolin järjestää tuotanto siten, että ta r vitsisi mahdollisimman vähän palkkalaisia. Siinä se perusristi riita, joka pakottaa sosialistisen yhteiskunnan tulem isen nykyisen tilalle. Peter Kähkönen. tarpeisiin kuuluu paljon m uuta kin, ei ainoastaan ne. joilla hän “M istä ne venäläiset tietävät pysyy ruumiillisesti jonkunlai- m itä lie tarvitsevat, kun ne eivät sesssa kunnossa. . Ihmisen ta r KUKKO, JOKA PELASTI ENGLAN Iisaa lukea?" kvsvi erä- bolshevi peisiin kuuluu myöskin sivistys- keille vihamielinen “lukutaitoi NIN MERIVALLAN. nen” kaverini. “ Hvvin näkyvät tarpeet, huvitustarpeet, lepotar- Puolueettomuus sekot- Nämä tarpeet riisto- K auniilla e n g lan tilaisella taistelu- tietävän, vatsa kai sanoo”, vas peet v.m. stelmä kokonaan sivuuttaa larje taa työläisten luok laivalla “ M arlboroughilla” oli kukko, tasin. Enem pää ei hän kysynyt. kuulum at jo sta oli tu llu t koko m iehistön suo “ Yksi hullu voi kysvä enem m in työväestön tarpeisun it akäsitteet tornina. sikki, ja joka se n tä h d e n oli sä ä sty n y t kuin yhdeksän viisasta vastata Ja sikäli kuin työväestö n i i s m u onam estarin m u rh a a v alta veltsel- (K aapro Jääskeläinen). Y llä .le Jos missään, niip täm än San tä tarpeistaan haluaa nauttia, tä . R y h d ikkäänä ja y lpeänä täm ä- v a kysvm vs on enemmän hullun Franciscon lahden ympärillä ole* joutuu se toiselta puolen supista kukko a stu sk e li laivan kannella ja kuin viisaan kysymys. vissa kaupungeissa kansalaisem maan ruumiillisia tarpeitaan, silloin tällö in nousi ylös ta k la u k -. Kukaan ei suinkaan rohken» me ovat ryhm ittyneet m itä eri m uuta m ahdollisuutta ei ole. seen k iek u m aan (so talaiv atk in olivat väittää, etteikö lukutaito kuulu laisimpiin ryhm iin ja kopliin, tie M utta vaikka kansa olisi kuinka p u rje illa k u lkevia vielä silloin. 17:- sivistyneen ihmisen ominaisuiik tysti jokainen sillä ym m ärryksel näiden tarpeittensa siin, m utta vähemmän järkev iltä tietoinen n a e n sata lu v u n lopulla). lä että luulee siitä olevan hyö sellaisenkin väittäm i tarpeellisuudesta, niin se ei voi K esäk. 1 p. 1794 kukko ku iten k in tuntuisi tyä itselleen ja ym päristölleen; niitä tävttää riistojärjdstelm än p iste ttiin koppiin, sillä ratk a ise v a nen. että ainoistaan lu kutaitoi ajattelen noin siksi,* että kaik vallitessa, vaan sen on noustavä ta is te lu E n glannin ja R anskan lai set ihmiset tietävät mitä lie tar- kiin kopliin kuuluvat kansalaiset itsevat. Jo ennen kuin lttku- kukistam aan sellaista riistojär- v a sto je n välillä oli alk an u t. H eti ovat työmiehiä, ja niin ollen us i kir: itustaito tunnettiin, lisäsi jesfelniää, ioka on esteenä kan kun loordi Howe oli a n ta n u t hyök- koen ettei työläisen nykypäivinä sain välttäm ättöm ien tarpeitten — jos hän käsittää asem ansa k äy sm erk in , lask i laivan kapteeni vät ihmiset hankkia tarpeensa, ia kaikkien oikeuksien toteu» luulisi tuhlaavan -aikaansa tvh- B erkley “ M arlboroughillaan” suoraan hkä paremmin kuin tän.ipäivä- tautiselle. V asta sosialistisen jäntoim ituksessa, ia hum m aa ra n sk a la iste n taiste lu lin ja a n , heidän nä moni lukutaitoinen ihinmen Yhteiskuntajärjestelm än vallites I.läinietkin O- van jotain semmoista, mistä ei taiste lu la iv o je n sa “L ’Im petueuxin” ja usaa sen tehdä. n . sa voivat kansat saada tarpeensa «.le todellista hyötvä yksityisille “ M uciuksen" väliin. A m pum inen a l saavat tvydvttää tarpeensa, tävsin tii ••letvksi. ja vain sellai eikä ¡..ukoille. O len kum minkin koi: “ M arlborough” ta is te li epätoivon huume uvmasti nähneet mitenkä nen kansa, jonka suurin nyrki- länsi lumimaa ia vim m alla, m u tta ennen p itk ää oli vastasyntynyt , . i A • it • ...... *-a. li i « a \ u n n ; «i n, « iän * i a i \ n _ iai*»sa käytettäväkseen, tullut siihen johtopäätökseen, et nivs on sosialistiseen Järjestel lii suinkaan hä- un valtim abti alkoi nla/ l~ ‘ vah-a hakee ruokaa, v at enim m ät sen u p se ere ista k a a tu ja etuoikeuksia, joten hä-i Xjjn Se teki yleisen mielipiteen tä kaikki ne henkilöt jotka kulut omistavan luokan etuja. nesta lukutaito? Hän mään, tietää parhaiten oikeat tar- neen vaikuta ' limitä tuli heidän riista -, kauppiaan amm atin suosijaksi. tavat aikansa ja toim intansa ul n e e t ja k ap teen i itse h a a v o te ttu n a oeensa. A. P. Suvun päällikön tehtävistä ovat iänsä. väistiiinaise-ti. haivut tekee sen työväen itsenäistä Jä le lle jä ä n e e t jo k u iskailivat lipun M utta niin kauan kun | Kun tultiin näkemään, että se kopuolella ‘ jxilveutuneet kaikki ne yläluokan itä. V enäläi ruumiinsa vaatii luokkatoimintaa. tuhlaavat ai lask e m ise sta a n ta u tu m isen m erkiksi. jotka ovat ominaisia aatelisherrat asuivat maalla e i- : hyödyttää ja edistää kansanta- kansa ja kvkvnsä kokonaan h u k Piirteitä yhteiskunnalli- . tehtävät, nen tvökansa tietää että se ta r vat talonpojat tunteneet suurta i imit ta. niin kaupasta tuli korkea- Silloin ilm estyi kukko laivan k a n valtiolle. Hän oli ranhanaikana ¡ rasitusta herrainsa elättämisessä. arvoinen yhteiskunnallinen teh- kaan. vitsee rauhaa, m aata ia leipä.', lisesta kehityksestä x nelle, a ste li a rv o k k a a sti ruum iitten eikä näitten vaatim usten suhteen ' hallit si Hi, joka antoi, m ääräykset \ asta sitten, kun yhteiskunta- ta\ ä. M utta se seikka että käsi- Siis te. ei ainoastaan tällä paik v älitse, lensi k atk en n een m aston suvun jäsenille ja riita asioissa pitäisi olla svvtä sanoa, ill's’., liisteeseen, tvöm estarit asuivat hajallaan, kakunnalla m utta m uuallakin, tyngälle ja h e lä y tti raik u v an “kukko- Sosialistiselle liikkeelle on ai uli tuomarina, jum alanpalveluk-' lot kehittyivät siihen irtaantuivat ne tietävä1 m itä he tarvitsevat, että aatelisherrat tuotti kauppiaalle vaikeuksia: jotka kulutatte aikanne ulkopuo kiekuun” ik ään k u in taistelu h u u d o k kun eivät osaa lukea. la situ- van välttäm ätöntä tuntea yh Ka•)• '.k'1 j nois johtavasta toim estaan ja a- hankkia vähissä erissä raaka-ai lella sosialistipuoluetta, teistä ei si. S ataään in en h u rra a v a sta si tuo risiisi ei Venäjällä kaikki de teiskuntaolot, ei ainoastaan n y tes-i lääkärin t\o n . .o ’.t ,i,unisia su¡vat suurimman osan ajastaan neet ia koota tuotteet, oli kallis ole hyötyä itsellenne eikä toisil hon huutoon. T appelu alkoi uudella lukutaidottom ia, taikka H* 111 kyiset. vaan vieläpä menneetkin Hsest! o h o i h ti m .s t a j a tonni k a n p u n d s-a> tuli heistä tode,n_ ia hankala tehtävä. Niin he o- le työläisille. Joku tietysti ajat- innolla, ja n e ljä n n e stu n n in ku lu ttu a Kun sosialistiopin mi niitä suurenini prore,itti kuin . , . esitaistelkat . ,, , s paa .m on.i. . e.m.i 'ai» • maanvaiva maalaisväelle. niien etujensa takia joutuivat 1 telee. että siinä m aalataan tois nuo m olem m at vihollislaivat laskivat monessa muussa maassa. V enä esittivät uudet viite,s.»untaan- k, pmuet sittemmin jakaantuivat H e hoidattivat tiluksiaan palk keksimään parannusta tälle epä ten hommat m itättöm iksi ja so lippunsa ja a n ta u tu iv a t “M arlbo läinen tvökansa voi n u h a vk-.u- oinsa ja kuvasivat minkälaisen en am m attikunniksi, valtion vir- kaanani! ivilla voudeilla, jotka o- kohdalle. sialistit ne ovat niitä kelvollisia. ro ughille”. — K apteeni B erkley teet kertaiset m utta välttäm ättöm ät hteiskunnan tulisi olla, ettei se ’ a‘. lv o iksi. jotka ovat aina ol livat Paljo häikäilemättöm äinpiä, Niinpä niin, m utta nyt kum m in Se saatiin aikaan kokoamalla tl u rh ean kukon k u nniaksi hopeam i tarpeensa vallati h w in käsi' ut vnnvitäisi kurjuutta ja kaikkea leet 1 imteassa vhtevdessa omis- kin. jos olisitte kerrankin mal kuin itse herrat. käsityöläiset viiteen työpajaan, talin , eikä m u o n am estarin veitsi m il v ä 1 1 e m tn ä 1 lii k ii i luk u t a idoli ■ sitä onnettom uutta, mikä on o tavan luokan kanssa ja puolus tillisia ja tasapuolisia naapu loinkaan ro h je n n u t tä h ä n kukkoon käsittää ne omien kotien k .ke ominainen porvarilliselle yhteis taneet sen etuja. Kirkon vaikutus keskiaikaseen ia niin syntyi käsitvötehdas. rianne kohtaan, niin rehellisesti koskea. Se kuoli vihdoin vanhuut mu s tensa perusteella. kunnalle, niin porvareitten edus yhteiskuntaeläm ään. M ainittuna K äsitvötehtaassa ei tarvinnut e- ja ym m ärtäväisesti ajateltuan nää yhden henkilön valm istaa K uten ylläolevista seikoista taan. # aikana yhteiskuntaeläm ä oli hv tuotteita Tulkoon -tässä vielä kerran sa taiat koittivat todistella, että on raaka-aineesta valmiik ne teidän täytyy m yöntää, että >loia m uuttaa näeinme, ci vanhanajan orjata- vin hajanainen. Valtiom ahti, mi notuksi. että ennen kuin mikään aivan m ahdotonta o a t: että|lo u d en sy n t” ollut mikään luon- käli sitä oli. oli hyvin heikko. si saakka, kuten animaltikaiulel- emmehän me tarkoita sosialistien TU RK K ILA ISTA LUONNETTA kansa tietää tarpeensa tarhoin ? muuksi kuin niitit ne o v kun henkilökohtaista hyvyyttä, kun Nähtiin ,r .„ - » -¡H i a , , oh . voittam aton, , ... yh-i nonjärjestyksen tulos, kuten etu- I.äänikerrat taistelivat lhtuisesri . , ... . hvö- . , kuvaavana k e rro ta a n se u ra a v a tarin a sen pitää olla luokkatieto;1'’! se on luonnonjärjestv me juttclem m e sosialismista. Mc oikeutetnn luokan puolustajat r i keskenään : suuri , • , • , ........ dvkst jakaa osa tehtäväksi, loka suurvisiiri Ju ssu f-p ash asta. joka myö Luokkatiedoton työläinen ei tu n teiskunnassa on t epäkohtia. Toi hiotamme siihen tosiseikkaan, . i n- . . turvaa ja • vhteis-| i , • i säästi tvota. 1 vokalut . . voitiin vat väittäneet. Se svntvi yh- ilman todelli-Pa hem m in k u n n o stau tu i sotapäällikkönä ne oikeita taroeitansa vaikka hän «essa tanauk - cssa ue johtuvat että hvvä ja oikea ” hteiskunta- , ... • , ... vaille taiste- tehdä ihmisluonteen heikkoudesta ; jos tei-knntatuotannollisista seikois knnnalh-ta sidettä . , . yksinkertaisemmaksi, ....... . vain c järjestelm ä tekee ja antaa tilai E gyptissä. V ielä ollessaan alem m as olKi kuinka lukutaitoinen. ■ • , , ,, v i , o i jotakin viita tehtävää varten. Se ta. joilla olivat vissit kehittym i Myönncttäe"' tm. et’ä liikuta, mi-di korjata yhteiskuntaoloja, Imen Kirkko oh s e , iin - i , -i , • sa asem assa T u rk in a rm e ija ssa hän suuden kaikille olla ja tulla re , . keskelle. . , sen mahdollisuudet, kukoisti ai loka järjesti köyhäin a s • i-, ‘antoi . . . . mahdollisuuden .. , . työkalujen . k e rra n h a rjo tte li k o tio rjie n sa kanssa ilolla riistäjä iäriestehnän valh- niin i ' i r . p s ’ u - 'iiteen täytvy m u u t kana ylistettvine sivistyksineen. m ahti e-,,-- helliseksi; tai oikeammin yhteis k- ,• • . yhdistämiseen koneeksi: se on tua Paremmaksi. o;ta. Silla oh arniehaisuuslaiti.» > ,, , ,, e rä ä n la ista k eih ä ä n h e itto a , jo ta tu rk ♦ e-sa on tuntuva o<? I nc;,n kunta. jonka perustus on raken , ,, : ilku kapitalistiselle tuotannolle, N iinojen sosialistein oli pak- a sitte v hteiskunnallisen kehi ja sairaalat, sen hallus-a olivat . , , ki'öevou-'ki cimi--"’’-. si- k ila ise t n im ittä v ä t dschirid-peliksi. nettu yleiselle yhteiskunnallisel i . tiede : ia , tai- • ja se on . tehnvt u rikkauksien t. ka- tyksen pakosta ra peutui. Sen aikaiset , koulut, crmcessa. M utta se innetuk ■;«. rvhtv < laakiihin vhteiskunta- raunioille svntvi keskiaikainen ?en T a p a tu rm a isesti osui m uutam an i r a i le yhteistoim innalle ia om istuk , . a se antoi . • monella ,, eri alalla i saantum de . , isen .. .. mahdolliseksi har- selle. kuolettaa ja hävittää ihmi okonaan •k.ien Jipkinmksiin. os 'ttaakseen riippuu h e ittä m ä k eih äs Ju ssu fin silm ään niin «¡tekeminen , luusta . , vo en , k a . siin : p . saattanut tuotan- o- luontaistaloudelle perustuva vìi am m atti >petusia m.m. luosia-1 voim akkaasti, e ttä täm ii tiedottom ana siitä, niitä kansa hi kee lukeeko p • .rvaTi the minkälai-t . ilo t . • . • „ „ . non n ar,ottajat trustnntuniaan sistä sen mikä nii- sä on nykyään tei-kunta, jossa aatelisto ja pa vhteis- rei ♦ .ip u i m aahan, ja saam an sa haavan se sitä kvsvm vstä selventävää j vat synnyttäneet minkin hu n'ia yksityisom istuksen, kil kunnallisen ilmiön, ia kuinka ih p is to , olivat hallitsevana m ahti ielvstanoja. Se oli kansainväli ja hankkimaan monopoolit kan pailun ja riiston vaikutuksesta. ta k ia m en etti tä s tä silm ästään näön vaiko häm m entävää kiriallisnut misluonne m uuttuu sen mukaan na: siitä enempi tuonempana. nen laitos, joka opetti jossain sakuntien rikkauksien hallitsem i Joku voi rientää itseään puo ainiaaksi. Kun Ju ssu f ta a s tuli tu n ta ia sanomalehtiä. Kun työläi Rooman valtakunnan orjuu kuin yhteiskuntaolot m uuttuvat. m äärässä m uuten vihamielisten seen. Toiselta puolelta se on lustam aan. selittäm ällä että ei toihinsa, rien si o rja hän en jalkoihinsa nen tietää, että hän lukee h'i- pakottanut työläiset liittym ään a hänen luokallensa tar- Siten ovat sosialistit iouttineet desta ia sen häviöstä. Tuo pal kansain kesken yhteisym m ärrys viiteen unioksi ia itsenäisiin v al vastusta sosialismia, ja että so ja itkien rukoili arm oa. Aivan tyy nelh jon puliuttu mahtava valtakunta (-liittäm ään la a ia k a n t ¡sen teo- tä. Se oli keskiaikainen vaiti i- n en ä ja rau h a llisen a ojensi Ju ssu f h ä nee i-ta ia välttäm ätöntä. In ok tiollisiin Puolueisiin. Se on a- sialismi on oikea a hyvä työläi oli suuri o n av altio ; sen m ahta k eh it vksestä. •iän y h te isk u n n an rnaiiti. jolla olivat omat lak in sa' Urial sek .st a van s vm vksiä za1 ' sille. jos <c oikein ' m m ärretään, nelle täy sin äisen rah ak u k k aro n Ja sa On vaikea kenenkään todistaa, vuus ja kukoistus johtui siitä, ja tuoniiolaitoksensa. omine r a u - : settanut työläiset ia kapitalistit m utta suomalaisten sosialism ien sanom alehtiä, niin ia hsuu-t‘a noi: “Mene, olet vapaa, ota näm ä r a Kaiken s e n ! vastakkain taistelemaan eduista. muka noloa, ia että suom. sosia 4 ovatko ihmiset alkua; n eläneet että irjia ja alusmaita riistettiin kai-ukeinoineen. h a t, äläk ä koskaan palaa huone se-m , iän vahvistaa sillä omien tarpeit- vhpp-kitnniss ankarasti. Se suurella sotavoi i. v a i ovatko olleet vallan sai se siitä, että se järjesti ! Sosialistisen yhteiskunnan tu listien joukossa on niin harva jo i k i on yhteiskunnallinen välttä- sillä m inäkin olen ain o astaan ihm inen, tensa ¡a koko luokkansa tarpeit ten oikeutettua vaatim usta. S i —ksilöinä, niinkuin Vili " it raateli mallaan valloni laajat alusmaat. ja suojeli kövhäli-ton yhteiskun 1 m ättönivvs nvkvisestä tuotan ka kykenee ja ym m ärtää selittää ja jos m inä joskus su u tu k sissa olles itavan nt t e n or- nallisia asioita, joka lomilta tuli I i ef 1 e m i cl i t a r v e le - m ista" ’-aadut llalla sanoen, hän tulee yhä tie j a el ä imet. Kapitalistinen tuotanto sosialismia niin eitä siitä voisi sani sa ttu isin sinut n äkem ään ja sil valtakunnan ra it<e riistäjäksi, joita se on vielä- nosta. kun aan iiksi. jotka vat. että koska on eläimiä. toisemmaksi siitä, että ne tarpeet i ei voi tyydyttää laajojen kansa- mitään oppia. Niinhän ne kapi» loin a ja tte lls in sis u n olleen syynä on elä vät v hteiskunni-sa, niin on jat laajenivat niin eläälle, että ;in. missä sillä on valtam ahti. ovat ehdottom asti hänelle vä.t- kerrosten eläm äntarpeita. se tali-titkin sanovat, että sosialis n ettom uuteeni, tek isin ehkä v ä ä ry y ttä orjam etsäst vs ei kannattanut, i täm ättöm ät ia että ne pitää saa-, hyvin todennäköistä., että ihmi- niiden hankkiminen tuli kalliini -j T.uontaistalouden sisällä kehit- mi on oikein selitettynä hyvä, ( Päinvastoin svöksee laajat joukot sinulle.” •V t ’•' vksi tuotantohaara, joka da tävtetvksi. M utta kun tvö ne n k m on alkuaan ollut vhteis- vhteiskunnal- m ’tä $Pa5<luílisemi)aan asemaan m utta ne työläisten agitaattorit väestö lukee enimmäkseen p o -- kunnissa elävä .‘lain: taistellut maksi, kun mitä ne tuottivat, ja* isku porvarilliselle M aalaisväestöstä ja muilta itse- pilaavat koko sosialismin, niin JA A PPA N I, olemassaolonsa puolesta kynsin loiselta,,u.delta vapaa tvö k e h it le. jolla oli kumouksellinen vai itäisiltä tuotantoaloilta se irrot ettei lta voi hyväksyä sellaise- n iinkin pieni m aa a la lta a n ja v e rra varilehrtä ia nielee niissä esite ja liani;,:rrn kuten eläim etkin: tyi tuottavam m aksi kuin orja-i kutus feodaalijärjestelm ään. se taa vhä suuret joukot palkka- n aa n. ten tih e ä sti a su ttu , sekä a su k asia n sa tyt valeet ia m uut vääristelyt m atti. Aatelisher ravinnut itsensä m o ra-’ :an tuon tvö, sekä emämaan ja alusmait- 'o n käsityöam i. T ietysti kapitalistit, niiqkuin , , t i ¡IraJc tVÖlfi Sten arm eijaan. Toiselta ylenm äärin ihailem a ja rak a stam a , ei vallan toisina a-ioina. ja tvvnes- kaujijiasuhteet kalvoivat ran kartano, ten Silloin nosta kuten eläimetkin. kiristvs- alistuu kaikenlaisiin u .m a . im n ais , Jnll(| e,ta kapitalistien on pakko tietäm ättöm ät työläisetkin, olisi- ti sWti n ä y tä olevan kovinkaan tark o in talokin, oli kokonainen tuotanto- omien etujensa mukaan hankkia ' vat tyytyväisiä sosialistien hom- hniinen todella oli “ sitorantoi- maajXT ui R< minän valtakunnan toimen,liteisiin, silloin on to-i- tu n n ettu . V asta aivan ä sk e ttä in on minnan mi s. ) Ihm inen luopui orjatalouden häviölle, niin puh- yhteiskunta, jossa valm istettiin Kukuin piirik u n n assa S |iirato sh iro n aankin svvtä sanoa, m istä sellai 100200320102010201010202020101020100010101 talousesineet kotona. kaikki nen työväestö tietää m itä se ta r eläimellisestä tilasta ¿un Hi pa-»taa-ti yhteiskunnalliset v u o risto ssa löytynyt uusi vesiputous, työkalun, hävittivät vanhanajan. muten y-aan ojj joitakin tehtäviä, jot- lukee ainoastaan k otettu keksimään jo ta sa n o ta a n suurim m aksi koko vitsee. kun se henkiorjuuden, vaativat pitkäaikaista har- jonka avulla rupesi taistelemaan mvoneniniankm porvarilehtiä. m aassa. P utouksen kork eu s on noin eikä, kuten jumaluusoppineet se~ jaantum ista, ja joka tottui niihin., olemassaolostaan. Porvarilehtien lukeminen or. 2,200 jalk aa, m u tta leveys vain noin liitäv ät: orjuus hävisi m aihnasta n i;n se jäi vksin hänen tehtäväk- j Se on kohottanut ihmisen vähin*/' illisemoaa luokka tiedot 6 ja lk a a : on siis kuin kapea nauha. siten, että ihmiset suurten a a t- : kehittyivät taitureiksi luonnon herraksi, tehnvt heida* tomalle työläiselle kuin se että Seutu kuuluu olevan eriskum m aisen teitten, kuten kristinuskon katit- aiajpr ,n josta seurauksena dät toisiltaan riippuvaksi, sekä olla niitä kokonaan lukematta. tulivat mieleltään niin inhi-j am m attjkun; ien synty. ihana. P utouksen ä ä re llä on nou* H e is tä : Lukem atta ollen säästyy s a a yhteistoiminnan va.lttäm ätt■ »mak ta, että lopettivat tuon 80 ja la n k orkuinen setri, jonka väite miliisiksi, tuottajia, jo tk a ’ ehdoksi. ia tuli itsenäisiä masta niitä monenlaisia valheel si toimeentulon julm an tilan lähimäi- tä ä n olevan toinen puu suu ru u d el raakin ja valm istivat tavaroita joko tilaajaa , aikoina lisia ia a a r ia n mielipiteitä, u c u p u c i o i , joit n-uv.» t m m äärännyt »nu>>>>> > kaikkina ........ . ..... ...... th ................. . ,■ ¡lisiä ja v vääriä taa n Ja ap p a n issa . varten, tahi suorastaan myötä- j porvaristo lehdistönsä välit vksel- ' teiskunnallista kehitystä Su ta •ian;. ,ö * . ‘ sisä ltä ä a jatu k sen yksilön kaikkivoipaisuudesta, ja on siis käytetty joukkojen innosta vaksi. He vähitellen kehittyivät .k+4_P++.|j-l-+4 tlä I la vissillä tarkotuksella tvöväes-Ì v h vatsan itkin sen johtopää- on ?en 4 -111 l- J - i- l'K - W - W d- ja asiain kaunistukseksi fC(U};ta|jja rjestdniän rinnalla suu porvarillisen käsityskannan a a tteellisen a p erusteena. . . ' tolle svötlää. Tällä tavalla jou- töksen. e ttä ’ työkalu on .laihtuu niisei ässä vhteiskuntakysi myksus- rek?j vliteiskuntam ahdiksk iotk- jotka tuuli ' rin perusta. Mutta, meillä on "j” 11?15. tuu työläinen kokonaan cista tärkeim -huolita h ik k a a jotka puhuvat »si- sä. joissa on ajettu puhtaasti ko- taistelivat vallasta feodaalrher- Sosialistinen ajatustapa aiolle hänelle nähden luku- tä m ielipidettä vaataan. Joskin hoavaji luokan taloudellisia ^et - rain kanssa. Kuten ¡o sanoin. on sen täydellinen v astakohta. M utta eivät läh esk ään niin kysymyksiin Siitä johtuu koko idealisti- I t l l H - M- I l t 1 1 1 l- H 1 ! 1 t'l-l-t-l-4 •kaikki työläiset ole selvillä tä stä aatteem m e peru stu k sesta. Hänelle kas tvökalu .ernittaa ihmisen Cläimes- ja. taitonsa vuoksi. vt yhteiskunta ei nen historian kirjotustapa ja tu l S elv ätaju iset ja helposti m ieleen jääv ät kuvannolliset mm sivistyn1 ta. LÄNSIPIIRIN PU HU JA N MATKA- vaa vallan t äärä kasitvs työ etta suuret aatteet i mahdollinen ilman tvönja- kitseminen. _ , ,, \ o e sity k set individualism in m ahdottom uudesta, siitä Uusi^iso 10c kannu väestön todellisista tarpeista, ja oli OHJELM A. syvllä voimme johtavat hist >r:an kulxua). l<oo- Hvvällä L änsipiirin puhuja, toveri Alfred se käsitvs on useassa tapaukses koa. Miten m itättöm än pieni yksilö on m ailm ankaikkeuden kultttiu- man valtakunnan sisällä, kun ta H au tam äk i, puhuu Idahon valtiossa sa piintynyt om istajaansa tav a t sanoa että t von iako on rinnalla, Koskapa on vit- loudelliset vastakohdat olivat ke- rin peruste. toman lujaan. s e u ra a v a s ti:— eivät ole löydettävissä laajan sosialistisen kirjaliisuutem - Missä ikänä kansan pohjaker teiskuntia joilla on pitkälle ke-i hittvneet siihen pisteeseen ettei M ullan, Idaho, helm ikuun 20 ja eitä on nyt saatavissa m ekaan jo k aiselta lehdeltä. rokset vain vksibillisesti pyrkivät hittvneet työkalut, m utta silti ei t valtio saanut m utaan luokalta seu raav in a päivinä. sotavoimaa, jonka se. olisi ta r ME TAKAAMME Kellogg, Idaho, lielmik. 20 ja Sitä tarpeittensa täyttäm iseen, siellä niitten jäsenet ole -sivistvsiomi vinnut sisäisten riitojen ratkai e ttä Copenhagen nuuska on nyt Työnjako on vasta tehnvt ¡ ei koskaan tulla siinä onnistu- Hä seu raav in a päivinä. sussa, sekä maahan tunkeilevia ja aina on ollut ehdottom an Riistoiäriestelm ä pitää mahdolliseksi sivistyneen vhteis on yksi n iistä harvoista teoksista, Jossa tä tä a in e tta käsi E naville, Idaho, helm ik 27 ja sito m a a n . puhdasta. Ellei kauppiaallanne nermanilaisia vastaan, niin se vksi suurimpia on tellään tavalla, joka ei koskaan jää pois lukijan m ielestä. •huolen siitä, että riistettävinä kurman. Se seu raav in a päivinä. ole sitä, m e lähetäm m e sitä hävisi. Roomalainen sivistvs ia tekiiöitä ihmisten om istus- ia Sen ensim äinen luku Teille postissa tavallisella hin C ataldo, Idaho, m aalisk. 2, 3 J a 4 p&i- vt-si’öi’iä ei tide olemaan ime. ¿ermaniiainen raakalaisuus stili- oikeussuhteissa, ioka on ominai- nalla. 10c laatikko, siksi kun vinä. " ! dolllisuntta tvvdvttää tärp ä tin nes kauppiaanne voi sitä teille Sen jälk e en tu le e H au tam äk i W ash- vaikka he tietäisivät sellaisi i nen sivistvneelle yhteiskunnalle, vat yhteen, josta vähitellen ke Yksilö ja mailman kaikkeus tarjo ta. P o stim erkit kelpaavat si- Tvönjako on se yhtei<kunnalli- hittvi keskiaikainen kirkkosivis- on luku, joka sopii tässä su h teessa esim erkiksi. H aus ingtonin puolelle, jossa Washingtonin itsellään olevan, m uuta kuin m aksuksi. rii-t nen t‘ämenpide. jonka Kautta vh- tv.< kem paa ja puoleensavetäväm pää e sity sta p a a on vaikea Copenhagen suu-nuuska on s. valtiokomitea järjestää hänen mat- käli m inkälaiset tarpeet Keskiaian yhteiskuntaoloista. m aailm an p a rh a in ta suu-tupak järjestelmä- riistettävilleen sallii, teiskunnalliset tehtävät löytää m istään aineesta. kansa. Porvarilliset historian kirjottajat kaa. K irja sisä ltä ä seu raav at m uut luvut: T overi A lfred H autam äki on tun Ja se sallii sellaiset tarpeet, jot- ihmiset eri rvhnnin ja luokkiin ovat kuvanneet keskiajan hyvin Weyman-Bruton Company, II A lkuperäiset ihm iskunnan vallankum oukset. n u s te ttu parhaim pien puhujien jouk ka eivät suin • aau lähimainkaan erilaisine oikeuksineen. synkin värein, he eivät näe sie l-, : 1107 Broadway, :uper .o nen yhteis-:itrtta. on New York. III Rooman valtakunta ja sen köyhälistö. koon, jo te n m ak saa vaivan mcnnS vastaa inhimillisiä tarpeita, vaan sukukommu- n m uuta kuin i>imeää taikaus IV K ristitty köyhälistö ja sen kutsum us. H a u tam äk eä kuulem aan. O sa sto t ovat supistetut juuri sellaisiksi ollut. nun sanottu Suku <u oli yhteiskunnan koa ia pappien iietosta. He an- - V Feodaalinen kirkkovalta ja sen rappeutum inen. teh k ä ä voitavanne puhetilaisuuksien ette. niiden avulla tv .’äinen pv- nistinen. uvuti ia- tavat :eu käsityksen kuin s e 1, VI A m erikan vallankum ous ja »en vaikutus R anskaan. o n n istu ttam isek si. — M yöskin Länsi- sve noin keskinkertaisessa tuor- koossapitävä mahti. ENSILUOKAN tvö • uo- kaikki johtuisi kirkon pimeästä) -enet " ’iva* tusa-arm sia to’ - uunossa, tuottaakseen riistä- VII Porvarilliset vallankum oukset Europassa. p iirlkom ltea k e h o tta a jo k aista s. ».- 4 Se lapselhnen mieliala, ritvttiin viituise-ti ia nautinnot opiskt o sasto a toim im aa« toveri H autam äet! ;u’e t-.-pjt-.-i voittoa. V ili Köyhälistön m ailm anliike. mikä on ominainen keskiajan ih- ¡sellaiset ta*nieet sHlii nvk"i- olivat vlitäläiset kaikilla su v u n - K irja sisältää 148 sivua, ja on sen hin ta koviin kan p u h etilaisuuksien aik an a, jonakin so ¡Iloisilta oloista. mu p’e, loptttu pivaksi k a tso ttu n a iltan a, niin k ut pen järjestelm ä kansan su u n n i- ipcptiillä. hitittä kuu suvun ih - siin sidottuna 50 sen ttiä. dous. it- t" ’>’’UTina’li-et tehtävä! laaieni- •i’’ "in vallitsi su tu t ohjelm a illatsu t, joista illatsuis- m a’le osalle, huolim atta siitä o M utta nyt se an n etaan ilm aiseksi Toverin ’/ 2-vuosi- • ■ • • ■ ta tuo111 k ako kansa L kea tai ei. Ttses- v-if j'i tulivat moninaisemffiik-i. na kajkkv mitä tarvittiin, tava- »•nen hirttä ¡a hyvä palvelu* ta lu o v utetaan tulot piirim m e a g ita t kerran tilau k sen m ukana. tar nk" < ’i edtdTst-’ aulaa suvun r-nvailttoa. so. ’ runopa ei ollut me,da? motto Tulkaa katsi T — overi H autam äki tan -a on . selvää, että T ilatkaa asiam iehlltäm nie tai suodaan T overista, sionirahastoon. . näiden . •.-’n(dset -><’•>( vh hm iohdeH"vai<- e laskettu aan h. maatte sen todeksi paikkakunnallenne s a a v u ttu a a n a n ta a o w te n to u -k o o n ei Box 99, A storia, Ore. «i TwaUSse-ti se to;mi annet- kuin h in v :i’P;n. Kansalaisten o „„««♦«(»n sa sto jen huvitolm ikunnille a p u a an m i;"ä n siv -stv sta ro e ita ne ovat Täm ä keskinäinen elämä oli hyvin ra- riK t.öärjestdiätän mukaan tvöläi- tiin suvun vanhimmalle., T äm ä keskinäinen eUm; Union Pacific Coal Co iltam ien järjestäm ise ssä . lilliilllllllllilllillllllllllllilllllllllillllllltll 'scile vlcllisvvstarpeita, jotka johtotoimi kehitti . h ä n e t e • ehe .o em i •*''*?', : ... at pikkumaisia. W Y0 iiiiK iiiiit iiiiir t iiu n im iu i H iiiiiiiiiiiii'H u iiiin i heidän herkkäuskoi- i HANNA, T overillisesti, 'kuuluvat vain vallanpitäjille ja m uista suvun jäsenistä, ehkä aan siitä johtui hei « l x n s ip iir ik o m it e a Individualismin Filosofia I k Järjestömme asioita ? COPENHAGEN MAIIMAN VALLANKUMOUKSET KAimvmA
