TO VERT
No
•*___ 40
i
meltumattotnaa tervejärkistä?”
“Tuota noin, enintään ehkä sata.”
“ Ka* siinä, h e rra to h to ri, te illä on
v a sta u s kysym ykseenne.
Nuo sa ta
ovat teidän po tilaitan n e, m uut kaikki
m inun.”
muille etuoikeutetuille luokille.
Määrääkö lukutaito ih ¡M
utta nyt on kuitenkin siilä ta-
misen tarpeet?
■ valla. että ihmisen, t* • ..täisenkin
oli hiukan etevämpi alkuaankin. suutensa ja tunteellinen m ieliku-' että am m attikuntalaitoksella oli
M utta kuta laajem maksi yhteis vituksensa, jota papit käyttivät jo svntyissään kum ouksellinen
ieodaaliylitei^kuntaan.
kunnalliset tehtävät kehittyivät, kirkon hyväksi. Vaikka keski- luonne
sitä tärkeäm m in hänen j.h to - aikainen yhteiskunta näyttää -il ¡Vaan yksistään am m attikuntajär-
tvötään tarvittiin yhteiskunnan tä kuin sen olot olisivat paikal-j jestelmä ei tehnyt kum ousta. Se
asioissa ia Sitä kauemmaksi hän laau pysyviä, niin silläkin o liv a t' oli am m attikuntain apuri, joka
vieraantui suvun jäsenistä ja sen om at rist-rfi itänsä, ►uka veivät ¡toi m ukanaan sellaisen vhteis-
mukaan hankki itselleen erikois-j kehitvstä eteenpäin,
j kuntaelenujntin, joka teki perin-
oikeuksia.
Sinä aikana suvut I Keskiajan alkuasteella olivat oohiaista kum ousta vanhalle vh-
taistelivat eduista , keskenään,
ku- yhteiskuntaolot
.
. . samat, kuin su-1 teiskunnallc, ia joka syöksi itse
vallitessa: am m attikunnat perikatoon.
Se
h ’ii myöhemmin ¡a nykyään k a n -; kukommunismin
om
aisuutta.
oli
kauppiasluokka,
joka
tuli
sat taistelevat maailmaninark- maa oli yhteistä
kinoista. M utta jotkin pakotta- M utta kun paimentolaistalouden hvödvksi am m attikunnille vaki
kehittyi
vakiintunut tuiseksi tavaran ostajaksi, joka
vat seikat näyttivät heille vh- rinnalle
teenliittvm isen hyödvn. Ja niin maanviljelys, niin sen ohessa tu -|k u le tti sinne missä niitä kysyt
syntyi suku- eli heim oliittoja.; li käytäntöön
yksityisom istus tiin. Sen luokan edut, eli por
Xämä liitot laajenivat siihen maahan.
Suvun päälliköt ja varillinen yhteiskunta, se on ol
saakka, kunnes oli v älttäm ätö n -' muut
niahtiiniehct
vahasivat lut joka on tehnyt täydellisen
tä syntyä alueellinen valtio palk- ! suuret maa-alat haltuunsa; varsi- kumouksen feodaalijärjestelrnal-
kaa nauttivinc vakituisine virkai- naiset m aanviljelijät jäivät hei- le.
lijoineen, jotka m ääräsivät niitä Jän alustalaisikseen.
Maalais-
Yanhalla-ajalla ia keskiaikana
kansalaiset saavat tehdä tai j ä t- : väestön ja aatelisherrain edut oli kauppa halveksittu amm atti,
tää tekem ättä. Siitä saakka on alussa eivät olleet suuresti ris- johtuen halveksuminen siitä, et
olhit siv isty n y t1 yhteiskunta.
, tiriidassa. Hän hoiti alustalais- tä se ei ollut yhtä kiinteässä yh
,• , •
tensa yhteisiä asioita, teetti tei teydessä varsinaisen tuotannon
sm ien ai »aan o i,a jo s.i\ i.
vakennutti invllvjä ja m uita kanssa, kuin uudella ajalla. Kun
jäsenten keskinäiset ia olletikin
uusia koneita ja kaikinpuolin
järjestää tuotanto siten, että ta r
vitsisi mahdollisimman vähän
palkkalaisia. Siinä se perusristi
riita, joka pakottaa sosialistisen
yhteiskunnan tulem isen nykyisen
tilalle.
Peter Kähkönen.
tarpeisiin kuuluu paljon m uuta
kin,
ei ainoastaan ne. joilla hän
“M istä ne venäläiset tietävät
pysyy
ruumiillisesti jonkunlai-
m itä lie tarvitsevat, kun ne eivät
sesssa
kunnossa.
. Ihmisen ta r
KUKKO, JOKA PELASTI ENGLAN Iisaa lukea?" kvsvi erä- bolshevi peisiin kuuluu myöskin sivistys-
keille vihamielinen “lukutaitoi
NIN MERIVALLAN.
nen” kaverini. “ Hvvin näkyvät tarpeet, huvitustarpeet, lepotar-
Puolueettomuus sekot-
Nämä tarpeet riisto-
K auniilla e n g lan tilaisella taistelu- tietävän, vatsa kai sanoo”, vas peet v.m.
stelmä kokonaan sivuuttaa
larje
taa työläisten luok
laivalla “ M arlboroughilla” oli kukko, tasin. Enem pää ei hän kysynyt.
kuulum at
jo sta oli tu llu t koko m iehistön suo “ Yksi hullu voi kysvä enem m in työväestön tarpeisun
it akäsitteet
tornina.
sikki, ja joka se n tä h d e n oli sä ä sty n y t kuin yhdeksän viisasta vastata
Ja sikäli kuin työväestö n i i s
m u onam estarin m u rh a a v alta veltsel- (K aapro Jääskeläinen). Y llä .le
Jos missään, niip täm än San
tä
tarpeistaan haluaa nauttia,
tä .
R y h d ikkäänä ja y lpeänä täm ä- v a kysvm vs on enemmän hullun
Franciscon
lahden ympärillä ole*
joutuu se toiselta puolen supista
kukko a stu sk e li laivan kannella ja kuin viisaan kysymys.
vissa
kaupungeissa
kansalaisem
maan
ruumiillisia
tarpeitaan,
silloin tällö in nousi ylös ta k la u k -. Kukaan ei suinkaan rohken»
me
ovat
ryhm
ittyneet
m itä eri
m uuta m ahdollisuutta ei ole.
seen k iek u m aan (so talaiv atk in olivat väittää, etteikö lukutaito kuulu
laisimpiin
ryhm
iin
ja
kopliin,
tie
M utta vaikka kansa olisi kuinka
p u rje illa k u lkevia vielä silloin. 17:- sivistyneen ihmisen ominaisuiik
tysti jokainen sillä ym m ärryksel
näiden
tarpeittensa
siin, m utta vähemmän järkev iltä tietoinen
n a e n sata lu v u n lopulla).
lä että luulee siitä olevan hyö
sellaisenkin väittäm i tarpeellisuudesta, niin se ei voi
K esäk. 1 p. 1794 kukko ku iten k in tuntuisi
tyä itselleen ja ym päristölleen;
niitä tävttää riistojärjdstelm än
p iste ttiin koppiin, sillä ratk a ise v a nen. että ainoistaan lu kutaitoi
ajattelen
noin siksi,* että kaik
vallitessa, vaan sen on noustavä
ta is te lu E n glannin ja R anskan lai set ihmiset tietävät mitä lie tar-
kiin
kopliin
kuuluvat kansalaiset
itsevat.
Jo ennen kuin lttku- kukistam aan sellaista riistojär-
v a sto je n välillä oli alk an u t.
H eti
ovat
työmiehiä,
ja niin ollen us
i kir: itustaito tunnettiin, lisäsi jesfelniää, ioka on esteenä kan
kun loordi Howe oli a n ta n u t hyök-
koen
ettei
työläisen
nykypäivinä
sain välttäm ättöm ien tarpeitten
— jos hän käsittää asem ansa
k äy sm erk in , lask i laivan kapteeni vät ihmiset hankkia tarpeensa, ia kaikkien oikeuksien toteu»
luulisi tuhlaavan -aikaansa tvh-
B erkley “ M arlboroughillaan” suoraan hkä paremmin kuin tän.ipäivä-
tautiselle.
V asta sosialistisen
jäntoim ituksessa, ia hum m aa
ra n sk a la iste n taiste lu lin ja a n , heidän nä moni lukutaitoinen ihinmen Yhteiskuntajärjestelm än vallites
I.läinietkin O-
van jotain semmoista, mistä ei
taiste lu la iv o je n sa “L ’Im petueuxin” ja usaa sen tehdä.
n . sa voivat kansat saada tarpeensa
«.le
todellista hyötvä yksityisille
“ M uciuksen" väliin. A m pum inen a l saavat tvydvttää tarpeensa,
tävsin tii ••letvksi. ja vain sellai
eikä ¡..ukoille. O len kum minkin
koi: “ M arlborough” ta is te li epätoivon huume uvmasti nähneet mitenkä nen kansa, jonka suurin nyrki-
länsi lumimaa ia
vim m alla, m u tta ennen p itk ää oli vastasyntynyt
, . i A • it • ...... *-a. li i « a \ u n n ; «i n,
« iän
* i a i \ n _ iai*»sa
käytettäväkseen, tullut siihen johtopäätökseen, et
nivs on sosialistiseen Järjestel
lii
suinkaan
hä-
un
valtim
abti
alkoi
nla/
l~
‘
vah-a
hakee
ruokaa,
v at enim m ät sen u p se ere ista k a a tu
ja etuoikeuksia, joten hä-i Xjjn Se teki yleisen mielipiteen tä kaikki ne henkilöt jotka kulut
omistavan luokan etuja. nesta
lukutaito?
Hän mään, tietää parhaiten oikeat tar-
neen
vaikuta
' limitä tuli heidän riista -, kauppiaan amm atin suosijaksi. tavat aikansa ja toim intansa ul
n e e t ja k ap teen i itse h a a v o te ttu n a
oeensa.
A. P.
Suvun päällikön tehtävistä ovat iänsä.
väistiiinaise-ti.
haivut
tekee
sen
työväen
itsenäistä
Jä le lle jä ä n e e t jo k u iskailivat lipun
M utta niin kauan kun | Kun tultiin näkemään, että se kopuolella
‘ jxilveutuneet kaikki ne yläluokan
itä. V enäläi
ruumiinsa
vaatii
luokkatoimintaa.
tuhlaavat
ai
lask e m ise sta a n ta u tu m isen m erkiksi.
jotka ovat ominaisia aatelisherrat asuivat maalla e i- : hyödyttää ja edistää kansanta- kansa ja kvkvnsä kokonaan h u k
Piirteitä
yhteiskunnalli-
.
tehtävät,
nen
tvökansa
tietää
että
se
ta
r
vat talonpojat tunteneet suurta i imit ta. niin kaupasta tuli korkea-
Silloin ilm estyi kukko laivan k a n
valtiolle. Hän oli ranhanaikana ¡ rasitusta herrainsa elättämisessä. arvoinen yhteiskunnallinen teh- kaan.
vitsee rauhaa, m aata ia leipä.',
lisesta
kehityksestä
x
nelle, a ste li a rv o k k a a sti ruum iitten
eikä näitten vaatim usten suhteen
' hallit si Hi, joka antoi, m ääräykset \ asta sitten, kun yhteiskunta- ta\ ä. M utta se seikka että käsi-
Siis te. ei ainoastaan tällä paik
v älitse, lensi k atk en n een
m aston
suvun jäsenille ja riita asioissa
pitäisi olla svvtä sanoa, ill's’.,
liisteeseen, tvöm estarit asuivat hajallaan, kakunnalla m utta m uuallakin,
tyngälle ja h e lä y tti raik u v an “kukko-
Sosialistiselle liikkeelle on ai uli tuomarina, jum alanpalveluk-' lot kehittyivät siihen irtaantuivat
ne tietävä1 m itä he tarvitsevat,
että
aatelisherrat
tuotti kauppiaalle vaikeuksia: jotka kulutatte aikanne ulkopuo
kiekuun” ik ään k u in taistelu h u u d o k
kun eivät osaa lukea. la situ- van välttäm ätöntä tuntea yh
Ka•)• '.k'1 j nois johtavasta toim estaan ja a- hankkia vähissä erissä raaka-ai lella sosialistipuoluetta, teistä ei
si. S ataään in en h u rra a v a sta si tuo
risiisi ei Venäjällä kaikki de teiskuntaolot, ei ainoastaan n y tes-i lääkärin t\o n . .o ’.t ,i,unisia su¡vat suurimman osan ajastaan neet ia koota tuotteet, oli kallis ole hyötyä itsellenne eikä toisil
hon huutoon. T appelu alkoi uudella
lukutaidottom ia, taikka
H* 111 kyiset. vaan vieläpä menneetkin Hsest! o h o i h ti m .s t a j a tonni k a n p u n d s-a> tuli heistä tode,n_ ia hankala tehtävä. Niin he o- le työläisille. Joku tietysti ajat-
innolla, ja n e ljä n n e stu n n in ku lu ttu a
Kun sosialistiopin
mi niitä suurenini prore,itti kuin
.
, . esitaistelkat
. ,, , s
paa .m on.i. . e.m.i 'ai»
•
maanvaiva maalaisväelle. niien etujensa takia joutuivat 1 telee. että siinä m aalataan tois
nuo m olem m at vihollislaivat laskivat
monessa muussa maassa. V enä esittivät uudet viite,s.»untaan- k, pmuet sittemmin jakaantuivat H e hoidattivat tiluksiaan palk keksimään parannusta tälle epä ten hommat m itättöm iksi ja so
lippunsa
ja
a n ta u tu iv a t
“M arlbo
läinen tvökansa voi n u h a vk-.u- oinsa ja kuvasivat minkälaisen en am m attikunniksi, valtion vir- kaanani! ivilla voudeilla, jotka o- kohdalle.
sialistit ne ovat niitä kelvollisia.
ro ughille”. — K apteeni B erkley teet kertaiset m utta välttäm ättöm ät
hteiskunnan tulisi olla, ettei se ’ a‘. lv o iksi. jotka ovat aina ol livat Paljo häikäilemättöm äinpiä,
Niinpä
niin, m utta nyt kum m in
Se saatiin aikaan kokoamalla
tl u rh ean kukon k u nniaksi hopeam i tarpeensa vallati h w in käsi' ut vnnvitäisi kurjuutta ja kaikkea leet 1 imteassa vhtevdessa omis-
kin.
jos
olisitte kerrankin mal
kuin
itse
herrat.
käsityöläiset viiteen työpajaan,
talin , eikä m u o n am estarin veitsi m il v ä 1 1 e m tn ä 1 lii k ii i luk u t a idoli ■
sitä onnettom uutta, mikä on o tavan luokan kanssa ja puolus
tillisia
ja
tasapuolisia naapu
loinkaan ro h je n n u t tä h ä n kukkoon käsittää ne omien kotien k .ke ominainen porvarilliselle yhteis taneet sen etuja.
Kirkon vaikutus keskiaikaseen ia niin syntyi käsitvötehdas. rianne kohtaan, niin rehellisesti
koskea.
Se kuoli vihdoin vanhuut mu s tensa perusteella.
kunnalle, niin porvareitten edus
yhteiskuntaeläm ään. M ainittuna K äsitvötehtaassa ei tarvinnut e- ja ym m ärtäväisesti ajateltuan
nää yhden henkilön valm istaa
K
uten
ylläolevista
seikoista
taan.
#
aikana yhteiskuntaeläm ä oli hv tuotteita
Tulkoon -tässä vielä kerran sa taiat koittivat todistella, että on
raaka-aineesta valmiik ne teidän täytyy m yöntää, että
>loia
m
uuttaa
näeinme,
ci
vanhanajan
orjata-
vin hajanainen. Valtiom ahti, mi
notuksi. että ennen kuin mikään aivan m ahdotonta o
a t: että|lo u d en sy n t” ollut mikään luon- käli sitä oli. oli hyvin heikko. si saakka, kuten animaltikaiulel- emmehän me tarkoita sosialistien
TU RK K ILA ISTA LUONNETTA
kansa tietää tarpeensa tarhoin ? muuksi kuin niitit ne o v kun
henkilökohtaista hyvyyttä, kun
Nähtiin
,r .„ - » -¡H i a , , oh . voittam
aton, , ...
yh-i nonjärjestyksen tulos, kuten etu- I.äänikerrat taistelivat lhtuisesri
. ,
... . hvö-
. ,
kuvaavana k e rro ta a n se u ra a v a tarin a sen pitää olla luokkatieto;1'’! se on luonnonjärjestv
me
juttclem m e sosialismista. Mc
oikeutetnn luokan puolustajat r i keskenään : suuri , • , • , ........ dvkst jakaa osa tehtäväksi, loka
suurvisiiri Ju ssu f-p ash asta. joka myö Luokkatiedoton työläinen ei tu n teiskunnassa on t epäkohtia. Toi
hiotamme
siihen tosiseikkaan,
. i n- . . turvaa ja
• vhteis-|
i , • i säästi tvota.
1 vokalut . . voitiin
vat väittäneet. Se svntvi yh- ilman todelli-Pa
hem m in k u n n o stau tu i sotapäällikkönä ne oikeita taroeitansa vaikka hän «essa tanauk - cssa ue johtuvat
että hvvä ja oikea ” hteiskunta-
,
...
• , ... vaille taiste- tehdä
ihmisluonteen heikkoudesta ; jos tei-knntatuotannollisista seikois knnnalh-ta
sidettä
. , . yksinkertaisemmaksi,
.......
. vain
c järjestelm ä tekee ja antaa tilai
E gyptissä. V ielä ollessaan alem m as olKi kuinka lukutaitoinen.
■
•
,
,
,,
v
i
,
o
i
jotakin
viita
tehtävää
varten.
Se
ta.
joilla
olivat
vissit
kehittym
i
Myönncttäe"' tm. et’ä liikuta, mi-di korjata yhteiskuntaoloja,
Imen
Kirkko oh s e ,
iin -
i
, -i , •
sa asem assa T u rk in a rm e ija ssa hän
suuden kaikille olla ja tulla re
, . keskelle.
. ,
sen mahdollisuudet, kukoisti ai
loka
järjesti köyhäin a s • i-, ‘antoi
. . . . mahdollisuuden
..
,
. työkalujen
.
k e rra n h a rjo tte li k o tio rjie n sa kanssa ilolla riistäjä iäriestehnän valh- niin i ' i r . p s ’ u - 'iiteen täytvy m u u t kana ylistettvine sivistyksineen. m ahti e-,,--
helliseksi; tai oikeammin yhteis
k-
,•
•
.
yhdistämiseen
koneeksi:
se
on
tua Paremmaksi.
o;ta. Silla oh arniehaisuuslaiti.» > ,,
,
,,
e rä ä n la ista k eih ä ä n h e itto a , jo ta tu rk ♦ e-sa on tuntuva o<? I nc;,n
kunta.
jonka perustus on raken
,
,,
:
ilku
kapitalistiselle
tuotannolle,
N iinojen sosialistein oli pak- a sitte v hteiskunnallisen kehi ja sairaalat, sen hallus-a olivat .
,
,
ki'öevou-'ki cimi--"’’-. si-
k ila ise t n im ittä v ä t dschirid-peliksi.
nettu
yleiselle
yhteiskunnallisel
i . tiede : ia , tai-
• ja se on . tehnvt u rikkauksien t. ka-
tyksen pakosta ra peutui. Sen
aikaiset , koulut,
crmcessa. M utta se innetuk ■;«. rvhtv < laakiihin vhteiskunta- raunioille svntvi keskiaikainen ?en
T a p a tu rm a isesti osui m uutam an i r a i
le
yhteistoim
innalle
ia om istuk
, . a se antoi
. • monella
,, eri alalla i saantum
de
.
, isen
.. .. mahdolliseksi har- selle. kuolettaa ja hävittää ihmi
okonaan •k.ien Jipkinmksiin. os 'ttaakseen
riippuu
h e ittä m ä k eih äs Ju ssu fin silm ään niin «¡tekeminen
, luusta
. , vo en , k a . siin : p . saattanut tuotan-
o- luontaistaloudelle perustuva vìi am m atti >petusia m.m. luosia-1
voim akkaasti, e ttä täm ii tiedottom ana siitä, niitä kansa hi kee lukeeko p • .rvaTi the minkälai-t . ilo t
.
•
.
•
„
„
.
non n ar,ottajat trustnntuniaan sistä sen mikä nii- sä on nykyään
tei-kunta,
jossa
aatelisto
ja
pa
vhteis-
rei
♦ .ip u i m aahan, ja saam an sa haavan se sitä kvsvm vstä selventävää j vat synnyttäneet minkin
hu n'ia yksityisom istuksen, kil
kunnallisen ilmiön, ia kuinka ih p is to , olivat hallitsevana m ahti ielvstanoja. Se oli kansainväli ja hankkimaan monopoolit kan pailun ja riiston vaikutuksesta.
ta k ia m en etti tä s tä silm ästään näön vaiko häm m entävää kiriallisnut
misluonne m uuttuu sen mukaan na: siitä enempi tuonempana.
nen laitos, joka opetti jossain sakuntien rikkauksien hallitsem i
Joku voi rientää itseään puo
ainiaaksi. Kun Ju ssu f ta a s tuli tu n ta ia sanomalehtiä. Kun työläi
Rooman
valtakunnan
orjuu
kuin yhteiskuntaolot m uuttuvat.
m äärässä m uuten vihamielisten seen. Toiselta puolelta se on lustam aan. selittäm ällä että ei
toihinsa, rien si o rja hän en jalkoihinsa nen tietää, että hän lukee h'i-
pakottanut työläiset liittym ään
a hänen luokallensa tar- Siten ovat sosialistit iouttineet desta ia sen häviöstä. Tuo pal kansain kesken yhteisym m ärrys viiteen unioksi ia itsenäisiin v al vastusta sosialismia, ja että so
ja itkien rukoili arm oa. Aivan tyy nelh
jon
puliuttu
mahtava
valtakunta
(-liittäm ään la a ia k a n t ¡sen teo-
tä. Se oli keskiaikainen vaiti i-
n en ä ja rau h a llisen a ojensi Ju ssu f h ä nee i-ta ia välttäm ätöntä. In ok
tiollisiin Puolueisiin. Se on a- sialismi on oikea a hyvä työläi
oli
suuri
o
n
av
altio
;
sen
m
ahta
k
eh
it
vksestä.
•iän
y
h
te
isk
u
n
n
an
rnaiiti.
jolla
olivat
omat
lak
in
sa'
Urial
sek
.st
a
van
s
vm
vksiä
za1
'
sille. jos <c oikein ' m m ärretään,
nelle täy sin äisen rah ak u k k aro n Ja sa
On vaikea kenenkään todistaa, vuus ja kukoistus johtui siitä, ja tuoniiolaitoksensa. omine r a u - : settanut työläiset ia kapitalistit m utta suomalaisten sosialism ien
sanom
alehtiä,
niin
ia
hsuu-t‘a
noi: “Mene, olet vapaa, ota näm ä r a
Kaiken
s e n ! vastakkain taistelemaan eduista. muka noloa, ia että suom. sosia
4
ovatko ihmiset alkua; n eläneet että irjia ja alusmaita riistettiin kai-ukeinoineen.
h a t, äläk ä koskaan palaa huone se-m , iän vahvistaa sillä omien tarpeit- vhpp-kitnniss
ankarasti.
Se
suurella
sotavoi
i. v a i ovatko olleet
vallan sai se siitä, että se järjesti ! Sosialistisen yhteiskunnan tu listien joukossa on niin harva jo
i k i on yhteiskunnallinen välttä-
sillä m inäkin olen ain o astaan ihm inen, tensa ¡a koko luokkansa tarpeit
ten oikeutettua vaatim usta. S i —ksilöinä, niinkuin Vili " it raateli mallaan valloni laajat alusmaat. ja suojeli kövhäli-ton yhteiskun 1 m ättönivvs nvkvisestä tuotan ka kykenee ja ym m ärtää selittää
ja jos m inä joskus su u tu k sissa olles
itavan nt t e n or- nallisia asioita, joka lomilta tuli
I i ef 1 e m i cl i t a r v e le - m ista" ’-aadut
llalla sanoen, hän tulee yhä tie j a el ä imet.
Kapitalistinen tuotanto sosialismia niin eitä siitä voisi
sani sa ttu isin sinut n äkem ään ja sil
valtakunnan ra it<e riistäjäksi, joita se on vielä- nosta.
kun
aan
iiksi.
jotka
vat. että koska on eläimiä.
toisemmaksi
siitä,
että
ne
tarpeet
i
ei
voi
tyydyttää
laajojen kansa- mitään oppia. Niinhän ne kapi»
loin a ja tte lls in sis u n olleen syynä on
elä vät v hteiskunni-sa, niin on jat laajenivat niin eläälle, että ;in. missä sillä on valtam ahti.
ovat
ehdottom
asti
hänelle
vä.t-
kerrosten
eläm
äntarpeita.
se tali-titkin sanovat, että sosialis
n ettom uuteeni, tek isin ehkä v ä ä ry y ttä
orjam etsäst vs ei kannattanut,
i täm ättöm ät ia että ne pitää saa-, hyvin todennäköistä., että ihmi- niiden hankkiminen tuli kalliini -j T.uontaistalouden sisällä kehit-
mi on oikein selitettynä hyvä,
(
Päinvastoin
svöksee
laajat
joukot
sinulle.”
•V
t ’•' vksi tuotantohaara, joka
da tävtetvksi.
M utta kun tvö ne n k m on alkuaan ollut vhteis-
vhteiskunnal- m ’tä $Pa5<luílisemi)aan asemaan m utta ne työläisten agitaattorit
väestö lukee enimmäkseen p o -- kunnissa elävä .‘lain: taistellut maksi, kun mitä ne tuottivat, ja* isku porvarilliselle
M aalaisväestöstä ja muilta itse- pilaavat koko sosialismin, niin
JA A PPA N I,
olemassaolonsa puolesta kynsin loiselta,,u.delta vapaa tvö k e h it le. jolla oli kumouksellinen vai itäisiltä tuotantoaloilta se irrot ettei lta voi hyväksyä sellaise-
n iinkin pieni m aa a la lta a n ja v e rra varilehrtä ia nielee niissä esite
ja liani;,:rrn kuten eläim etkin: tyi tuottavam m aksi kuin orja-i kutus feodaalijärjestelm ään. se taa vhä suuret joukot palkka- n aa n.
ten tih e ä sti a su ttu , sekä a su k asia n sa tyt valeet ia m uut vääristelyt
m atti. Aatelisher
ravinnut itsensä m o ra-’ :an tuon tvö, sekä emämaan ja alusmait- 'o n käsityöam i.
T ietysti kapitalistit, niiqkuin
, , t i
¡IraJc tVÖlfi Sten arm eijaan.
Toiselta
ylenm äärin ihailem a ja rak a stam a , ei vallan toisina a-ioina. ja tvvnes-
kaujijiasuhteet
kalvoivat ran kartano,
ten
Silloin
nosta
kuten
eläimetkin.
kiristvs-
alistuu
kaikenlaisiin
u
.m
a
.
im
n
ais
,
Jnll(|
e,ta
kapitalistien
on
pakko
tietäm
ättöm ät työläisetkin, olisi-
ti
sWti n ä y tä olevan kovinkaan tark o in
talokin, oli kokonainen tuotanto- omien etujensa mukaan hankkia ' vat tyytyväisiä sosialistien hom-
hniinen todella oli “ sitorantoi- maajXT ui R< minän valtakunnan
toimen,liteisiin,
silloin
on
to-i-
tu n n ettu . V asta aivan ä sk e ttä in on
minnan mi s. ) Ihm inen luopui orjatalouden häviölle, niin puh- yhteiskunta, jossa valm istettiin
Kukuin piirik u n n assa S |iirato sh iro n aankin svvtä sanoa, m istä sellai
100200320102010201010202020101020100010101
talousesineet
kotona.
kaikki
nen työväestö tietää m itä se ta r eläimellisestä tilasta ¿un Hi pa-»taa-ti yhteiskunnalliset
v u o risto ssa löytynyt uusi vesiputous,
työkalun,
hävittivät
vanhanajan.
muten
y-aan
ojj
joitakin
tehtäviä,
jot-
lukee ainoastaan k otettu
keksimään
jo ta
sa n o ta a n
suurim m aksi koko vitsee. kun se
henkiorjuuden,
vaativat pitkäaikaista har-
jonka avulla rupesi taistelemaan mvoneniniankm
porvarilehtiä.
m aassa. P utouksen kork eu s on noin
eikä,
kuten
jumaluusoppineet
se~
jaantum
ista, ja joka tottui niihin.,
olemassaolostaan.
Porvarilehtien lukeminen or.
2,200 jalk aa, m u tta leveys vain noin
liitäv
ät:
orjuus
hävisi
m
aihnasta
n
i;n
se
jäi
vksin hänen tehtäväk- j
Se
on
kohottanut
ihmisen
vähin*/' illisemoaa
luokka tiedot
6 ja lk a a : on siis kuin kapea nauha.
siten,
että
ihmiset
suurten
a
a
t-
:
kehittyivät
taitureiksi
luonnon
herraksi,
tehnvt
heida*
tomalle työläiselle kuin se että
Seutu kuuluu olevan eriskum m aisen
teitten, kuten kristinuskon katit- aiajpr ,n josta
seurauksena
dät
toisiltaan
riippuvaksi,
sekä
olla niitä kokonaan lukematta.
tulivat mieleltään niin inhi-j am m attjkun; ien synty.
ihana.
P utouksen ä ä re llä on nou*
H e is tä :
Lukem atta ollen säästyy s a a yhteistoiminnan va.lttäm ätt■ »mak ta,
että
lopettivat
tuon
80 ja la n k orkuinen setri, jonka väite
miliisiksi,
tuottajia,
jo tk a ’
ehdoksi.
ia
tuli itsenäisiä
masta niitä monenlaisia valheel si toimeentulon
julm
an
tilan
lähimäi-
tä ä n olevan toinen puu suu ru u d el
raakin
ja
valm istivat tavaroita joko tilaajaa ,
aikoina
lisia ia
a a r ia n mielipiteitä,
u c u p u c i o i , joit
n-uv.» t m
m äärännyt
»nu>>>>> > kaikkina
........ . .....
...... th
.................
.
,■
¡lisiä
ja v vääriä
taa n Ja ap p a n issa .
varten, tahi suorastaan myötä- j
porvaristo lehdistönsä välit vksel- ' teiskunnallista kehitystä
Su ta
•ian;. ,ö * . ‘
sisä ltä ä a jatu k sen yksilön kaikkivoipaisuudesta, ja on siis
käytetty joukkojen innosta vaksi. He vähitellen kehittyivät
.k+4_P++.|j-l-+4 tlä
I la vissillä tarkotuksella tvöväes-Ì v h vatsan itkin sen johtopää- on ?en
4 -111 l- J - i- l'K - W - W d-
ja
asiain
kaunistukseksi
fC(U};ta|jja
rjestdniän
rinnalla
suu
porvarillisen käsityskannan a a tteellisen a p erusteena. . .
' tolle svötlää. Tällä tavalla jou- töksen. e ttä ’ työkalu on .laihtuu niisei
ässä
vhteiskuntakysi
myksus-
rek?j
vliteiskuntam
ahdiksk
iotk-
jotka
tuuli ' rin perusta. Mutta, meillä on "j” 11?15.
tuu työläinen kokonaan
cista tärkeim -huolita h ik k a a jotka puhuvat »si- sä. joissa on ajettu puhtaasti ko- taistelivat vallasta feodaalrher-
Sosialistinen ajatustapa
aiolle hänelle
nähden luku- tä m ielipidettä vaataan. Joskin hoavaji luokan taloudellisia ^et - rain kanssa. Kuten ¡o sanoin.
on sen täydellinen v astakohta. M utta eivät läh esk ään
niin kysymyksiin
Siitä johtuu koko idealisti-
I t l l H - M- I l t 1 1 1 l- H 1 ! 1 t'l-l-t-l-4
•kaikki työläiset ole selvillä tä stä aatteem m e peru stu k sesta.
Hänelle
kas
tvökalu
.ernittaa
ihmisen
Cläimes-
ja.
taitonsa vuoksi.
vt yhteiskunta ei nen historian kirjotustapa ja tu l
S elv ätaju iset ja helposti m ieleen jääv ät kuvannolliset
mm
sivistyn1
ta.
LÄNSIPIIRIN PU HU JA N MATKA- vaa vallan t äärä kasitvs työ
etta
suuret
aatteet
i
mahdollinen
ilman
tvönja-
kitseminen.
_
,
,,
\
o
e
sity
k set individualism in m ahdottom uudesta, siitä
Uusi^iso
10c
kannu
väestön todellisista tarpeista, ja oli
OHJELM A.
syvllä
voimme
johtavat
hist
>r:an
kulxua).
l<oo-
Hvvällä
L änsipiirin puhuja, toveri Alfred se käsitvs on useassa tapaukses koa.
Miten m itättöm än pieni yksilö on m ailm ankaikkeuden
kultttiu- man valtakunnan sisällä, kun ta
H au tam äk i, puhuu Idahon valtiossa sa piintynyt om istajaansa tav a t sanoa että t von iako on
rinnalla,
Koskapa on vit- loudelliset vastakohdat olivat ke-
rin peruste.
toman lujaan.
s e u ra a v a s ti:—
eivät
ole
löydettävissä
laajan
sosialistisen kirjaliisuutem -
Missä ikänä kansan pohjaker teiskuntia joilla on pitkälle ke-i hittvneet siihen pisteeseen ettei
M ullan, Idaho, helm ikuun 20 ja eitä
on
nyt
saatavissa
m ekaan jo k aiselta lehdeltä.
rokset vain vksibillisesti pyrkivät hittvneet työkalut, m utta silti ei t valtio saanut m utaan luokalta
seu raav in a päivinä.
sotavoimaa,
jonka
se.
olisi
ta
r
ME
TAKAAMME
Kellogg, Idaho, lielmik. 20 ja Sitä tarpeittensa täyttäm iseen, siellä niitten jäsenet ole -sivistvsiomi vinnut sisäisten riitojen ratkai
e ttä Copenhagen nuuska on nyt
Työnjako on vasta tehnvt
¡ ei koskaan tulla siinä onnistu- Hä
seu raav in a päivinä.
sussa,
sekä
maahan
tunkeilevia
ja aina on ollut ehdottom an
Riistoiäriestelm ä pitää mahdolliseksi sivistyneen vhteis
on yksi n iistä harvoista teoksista, Jossa tä tä a in e tta käsi
E naville, Idaho, helm ik 27 ja sito m a a n .
puhdasta. Ellei kauppiaallanne
nermanilaisia
vastaan,
niin
se
vksi
suurimpia
on
tellään tavalla, joka ei koskaan jää pois lukijan m ielestä.
•huolen
siitä,
että
riistettävinä
kurman.
Se
seu raav in a päivinä.
ole sitä, m e lähetäm m e sitä
hävisi. Roomalainen sivistvs ia
tekiiöitä
ihmisten
om
istus-
ia
Sen ensim äinen luku
Teille
postissa
tavallisella
hin
C ataldo, Idaho, m aalisk. 2, 3 J a 4 p&i- vt-si’öi’iä ei tide olemaan ime.
¿ermaniiainen raakalaisuus stili-
oikeussuhteissa,
ioka
on
ominai-
nalla.
10c
laatikko,
siksi
kun
vinä.
"
! dolllisuntta tvvdvttää tärp ä tin
nes kauppiaanne voi sitä teille
Sen jälk e en tu le e H au tam äk i W ash-
vaikka he tietäisivät sellaisi i nen sivistvneelle yhteiskunnalle, vat yhteen, josta vähitellen ke
Yksilö ja mailman kaikkeus
tarjo ta. P o stim erkit kelpaavat
si- Tvönjako on se yhtei<kunnalli- hittvi keskiaikainen kirkkosivis-
on luku, joka sopii tässä su h teessa esim erkiksi. H aus
ingtonin puolelle, jossa Washingtonin itsellään olevan, m uuta kuin
m aksuksi.
rii-t
nen
t‘ämenpide.
jonka
Kautta
vh-
tv.<
kem paa ja puoleensavetäväm pää e sity sta p a a on vaikea
Copenhagen suu-nuuska on
s. valtiokomitea järjestää hänen mat- käli m inkälaiset tarpeet
Keskiaian yhteiskuntaoloista.
m aailm an p a rh a in ta suu-tupak
järjestelmä-
riistettävilleen
sallii,
teiskunnalliset
tehtävät
löytää
m istään aineesta.
kansa.
Porvarilliset historian kirjottajat
kaa.
K irja sisä ltä ä seu raav at m uut luvut:
T overi A lfred H autam äki on tun Ja se sallii sellaiset tarpeet, jot- ihmiset eri rvhnnin ja luokkiin ovat kuvanneet keskiajan hyvin
Weyman-Bruton Company,
II
A lkuperäiset ihm iskunnan vallankum oukset.
n u s te ttu parhaim pien puhujien jouk ka eivät suin • aau lähimainkaan erilaisine oikeuksineen.
synkin värein, he eivät näe sie l-, : 1107 Broadway,
:uper
.o
nen
yhteis-:itrtta.
on
New York.
III
Rooman valtakunta ja sen köyhälistö.
koon, jo te n m ak saa vaivan mcnnS vastaa inhimillisiä tarpeita, vaan
sukukommu- n m uuta kuin i>imeää taikaus
IV K ristitty köyhälistö ja sen kutsum us.
H a u tam äk eä
kuulem aan.
O sa sto t ovat supistetut juuri sellaisiksi ollut. nun sanottu
Suku
<u oli yhteiskunnan koa ia pappien iietosta. He an- -
V
Feodaalinen kirkkovalta ja sen rappeutum inen.
teh k ä ä voitavanne puhetilaisuuksien ette. niiden avulla tv .’äinen pv- nistinen.
uvuti ia- tavat :eu käsityksen kuin s e 1,
VI
A m erikan vallankum ous ja »en vaikutus R anskaan.
o n n istu ttam isek si. — M yöskin Länsi- sve noin keskinkertaisessa tuor- koossapitävä mahti.
ENSILUOKAN
tvö • uo- kaikki johtuisi kirkon pimeästä)
-enet
"
’iva*
tusa-arm
sia
to’
-
uunossa,
tuottaakseen
riistä-
VII Porvarilliset vallankum oukset Europassa.
p iirlkom ltea k e h o tta a jo k aista s. ».-
4
Se lapselhnen mieliala,
ritvttiin viituise-ti
ia nautinnot opiskt
o sasto a toim im aa« toveri H autam äet! ;u’e t-.-pjt-.-i voittoa.
V ili Köyhälistön m ailm anliike.
mikä on ominainen keskiajan ih-
¡sellaiset ta*nieet sHlii nvk"i- olivat vlitäläiset kaikilla su v u n -
K irja sisältää 148 sivua, ja on sen hin ta koviin kan
p u h etilaisuuksien aik an a, jonakin so
¡Iloisilta
oloista.
mu p’e, loptttu
pivaksi k a tso ttu n a iltan a, niin k ut pen järjestelm ä kansan su u n n i- ipcptiillä. hitittä kuu suvun ih -
siin
sidottuna 50 sen ttiä.
dous.
it-
t" ’>’’UTina’li-et tehtävä! laaieni- •i’’ "in vallitsi
su tu t ohjelm a illatsu t, joista illatsuis- m a’le osalle, huolim atta siitä o
M
utta nyt se an n etaan ilm aiseksi Toverin ’/ 2-vuosi-
• ■
• • ■ ta tuo111 k
ako kansa L kea tai ei. Ttses- v-if j'i tulivat moninaisemffiik-i. na kajkkv mitä tarvittiin, tava-
»•nen hirttä ¡a hyvä palvelu*
ta lu o v utetaan tulot piirim m e a g ita t
kerran tilau k sen m ukana.
tar nk" < ’i edtdTst-’ aulaa suvun r-nvailttoa. so. ’ runopa ei ollut
me,da? motto Tulkaa katsi
T — overi H autam äki tan -a on . selvää, että
T ilatkaa asiam iehlltäm nie tai suodaan T overista,
sionirahastoon.
. näiden
.
•.-’n(dset -><’•>( vh hm iohdeH"vai<-
e
laskettu
aan
h.
maatte
sen
todeksi
paikkakunnallenne s a a v u ttu a a n a n ta a o w te n to u -k o o n ei
Box 99, A storia, Ore.
«i TwaUSse-ti se to;mi annet- kuin h in v :i’P;n. Kansalaisten
o „„««♦«(»n
sa sto jen huvitolm ikunnille a p u a an m i;"ä n siv -stv sta ro e ita ne ovat
Täm
ä
keskinäinen
elämä
oli
hyvin
ra-
riK t.öärjestdiätän mukaan tvöläi- tiin suvun vanhimmalle., T äm ä keskinäinen eUm;
Union Pacific Coal Co
iltam ien järjestäm ise ssä .
lilliilllllllllilllillllllllllllilllllllllillllllltll
'scile
vlcllisvvstarpeita,
jotka johtotoimi kehitti . h ä n e t e • ehe .o em i •*''*?', : ... at pikkumaisia.
W Y0
iiiiK iiiiit iiiiir t iiu n im iu i H iiiiiiiiiiiii'H u iiiin i
heidän
herkkäuskoi-
i
HANNA,
T overillisesti,
'kuuluvat vain vallanpitäjille ja m uista suvun jäsenistä, ehkä aan siitä johtui hei «
l x n s ip iir ik o m it e a
Individualismin
Filosofia
I
k Järjestömme asioita ?
COPENHAGEN
MAIIMAN VALLANKUMOUKSET
KAimvmA