Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 13, 1918)
HO BART. m iehellä oli toinen jalk a viallinen, jo Kanto-“ rä n s s ä re is e tä ” kai pitäisi ten hänelle oli vaikeaa ylös nousu. ensin k erto a, m u tta a sia n laita on H eidät a je ttiin ulos ja vielä ovella niin. e ttä siltä sanom inen hupenee perso o n allisesti kaikille hu u d ettiin vähään, tav allaan siksi kun suom a heidän nim ensä, opiksi toisille uppi- V iides; “S äästäm isen su u re sta m erki laiste n lu k u m ä ä rä p a ik k a k u n n a lla m -, niskaisille. R epijä-nainen oli tä k ä lä i ty k se stä sotaan nähden.” M uuttaa sekä säi PAUNA K IV IH IIL T Ä JA sen isänm aallisuudestaan kuuluisan m e on niin pieni. K oulunsa p ä ä ttiv ä t k aikkiaan 20 lyttää pianoja ja R IK K IH IIL T Ä (Coke) M itkään m ain ittav am m at yhteispy- kaivosyhtiön “a p u la isty ö n jo h ta jan ” oppilasta ja kaikki m enivät korkeq- huonekaluja. rin n ö t eivät tää llä voi tulla kysym yk akka. P ikku h erru , kun näki m iten j kouluun. * H O Q U IA M , W A SH . seen. N iistä ei ole k ertom ista. Yh asiat m enevät, h eru tteli kyyneleitä, Maidon hinta on kohotettu 14 s e n t te is tä ei m eillä ole m uu kuin työn e ttä h än ellä on noin hyvä siippana; tiin q u a rtti helrnik., alusta. H innan sia a rtik k e le ita San Francisco Bulle teko. S itä näkyy olevan jo k a tor- osaa n y k ä stä n a ru sta silloin kun 0,1 ylennyksen san o taan johtuvan ta v a t tiniin. T ällä k e rta a on hän k ä ä n tä ctnun:^anc««aanmnntnmrnnTn:in:»iii:;;Knn:mnnffli;;i:»ni:n::» oaca p assa riittä m iin asti. P ä iv ä t teem m e ; aika. Ukko juoksi nupu k k an sa kau tom an ku iv asta talv esta. 13 vuotta nyt neronsa k ä re n sinne m istä kum G R A Y PO R T D E N T A L P A R L O R S porvareiden työtä, su n n u n taisin koti- Jaan, syleili ja suuteli yleisön huu- tak ap erin sai m aitoa alle 5 se n ttiä m em pia kuuluu — hänen m ielestään. Vaikuttavampi muita töitä. Ei ole aik aa vaipua tuohon taessa y listy stä. q u artti, koska m aitom ies silloin möi K irjo tu k sessa "B olsheviki ja Suom i” • C re sce n t N o statejau h o on e ri “C R O W N JA B R ID G E ” T Y Ö T E R IK O IS A L A N A päivälehdet saiv at jo- dollarilla 21 tik e ttiä, joka tik e tti v as kau h eaan laiskuuden syntiin. Siis ■ K aupungin lainen kuin m uut, jo tk a to iset vertailee hän R anskan suuren vallan- i T oim isto puhelin 225 A sunto puhelin 271-W m allikelpoista väkeä, esim erkiksi kel- ■ tain uutta. tasi l : t ä q u a rttia m aitoa. V oitakin kum ouksen tark o tu k sia ja vaik u tu sta m enevät teh o tto m ik si ensim äi- Hoquiam, W ash. Puhelim en soittoon v a sta taa n 'jo k a aik a sen y rity k sen jälk een , siin ä e t paavia orjia, vai m itä? Tuolla tavoin i E rään h än n än tu p en arvo kohosi siihen aikaan sai 15—18 se n ttiä nau silloiseen E uropaan ja s itte n ä y ttä ä j tä se pysyy ty ö ssään siksi kun ylenm äärin tehden ty ö tä raivaam m e ' sadalla prosentilla. la, nyt se pyörii 55 sen tin ym pärillä. h isto rian k erta u k sen n y k yisestä Ve- j n e s ta ik in a on noussut. K ysy noita tukkikom ppanioiden raatelem ia H irttolavaa on tän n e joku pronii- p eru n o ita tlä lä k e rta a k a n n a tta a join- n äjän vallankum ouksesta. Toverin ! k ä ä kaup p iaaltan n e. C rescent m aita pelloksi. V ieraaksem m e saam n e n tti eh d o tta n u t, johon voitaisiin «,.in syödä, n istä saa 100 naulan säkin lu kijat ovat varm aan h u v ite ttu ja siitä Mfg Co., S e a ttle , W ash. m e jo k a vuosi m iehen, joka ed u staa h e n g a ta nuoraa jatk a m a a n kaikki | $2.00. asia sta , hän k irjo tta a : K auppias kaike ikäisille isille m iesten pyhä- ja työkengille, Lokarien k a u n tia ja valtiota. Hiin o n v a ru s “e p ä lo jaaliset”. E n ihm ettele, sillä Kaupungin putkassa teh ty p aran "Ja nyt m eillä on esim erkkinä Bol- j kenkii ä. H yvä ken k äin korjaus.—T a a ttu työ. te ttu su u rella leveällä puukalla — sa- ei niin m ustaa ty ö tä löydy, jo ta por- nuksia. T ä s tä läh tein putk aan haali- shevikit ja Suomi. Me olim m e myö 8th St., Hoquiam, W ash. johon , v ärit eivät käytä, jos se vaan on hei- . tu t juopuneet pidetään siellä viisi tätu n to isia V enäjälle, silloin kun sen nokaam m e “eläm än k irja lla ” hän m erk itsee visusti kuinka paljon dän eduilleen jo stain a rv o sta ; v a a n ! päivää, e ttä ne ovat varm asti selviä kohtalo lankesi villien teo reetik k o jen ! Kaksinkertaisesti vaikuttava olem m e raiv a n n ee t u u tta peltoa ja ei tuo nyt kum m inkaan ole tu llu t hy ; pois lask e tta issa . E nnen on v ieraat pienen vähem m istön käsiin. N O S T A T E JA U H O M u tta : 9 p. kun olim m e päiv ällistä syö kyselee, onko n a v e ttaa n ilm aan tu n u t väksytyksi, ain ak aan tällä k ertaa. lask e ttu pois joka aam u. tn —174) se oli kuitenkin V enäjän a sia selviy m ässä, joku y rittä ä läh te ä o vesta OREGON Niin. ty ö läiset, te istu tte pane m onta lehm ää, kanaa tai hevosta, s e Sodan tak ia. Helrnik. 11 p. jälkeen tyä itse om issa sisäisissä oloissaan. ulos, m u tta silloin uousee m ies ta- jo tk a h o itavat n iitä v aro ja, v aiettu. kä “ju u sa ta an k o " talossa tuollaisia m a tta rikkaa ristiin om an vap au ten So .Pasadenan koulut alkavat toimi- B olshevikit eivät kuitenkaan ty y ty kapövdästä, ilm oitaa olevansa h a l E i ole k u kaan to im inu’, ain ak aan ihm iseläm älle “ ta rp e e tto m ia ” esineitä ne e d e stä ; te k a tse le tte kun kor ' tu k se n sa neljäsosa tu n tia aikasem - neet siihen. Ollen fanatikkoja. u s SVENSEN. lituksen palveluksessa ja h aluavan ju lk isesti tä s s ä a sia ssa sinnepäin- kuin so itto k o n eita ja autoniohiiliä y. pit ja hy een at riiste le v ä t saalista. min kuin täh ä n asti. Syynä m uutok koivat he olevan itsellään pyhän te h Kuten viim e kirjeessäni m ainitsin, sa puhua viisi m inuuttia. K aikki Lapsille puhu tävän, aivan kuin Geroidin suurpu- valitsi osastom m e haalinrakennusko- k ään , e ttä n iitä v a ro ja tu ltaisiin m. Jos joku “ korkosaapas" on lisä n E ttekö nyt jo jo u taisi myös a ja tte le seen on sota-aika. jä ä v ä t odottam aan. S itten kuu ber- m a a teille kuuluu. Annam me- taa n kouluissa so d asta ja lapset hoi liujat. ty rk y ttä ä villiä järjestelm ää n m itean s itä suunnitelm aa eteenpäin k ä y ttä m ä ä n m uuhun ta 'k o tu k se e n n yt tä tä m aallista om aisuuttaan, niin i m aan. ru oli sa an u t tarp eek seen purasta, ko edelleenkin loiseläjäin laa tia “la ta v a t koulujen k asv itarh o ja joissa sä m uille ihm isille. Suomi oli seu- viem ään; kom iteassa on viisi m iestä. kuin V eljeysseuran tai sen yksltyic- saa m aksaa siitä sovinnolta kauntille. nousee ja astelee ovelle, katselee k e ja ” m eidän n u jertam iseksi. S anovat olevan sen veronm aksua. k asv atetaan kaikenlaisia ruokakasvik- raava ovi. V uodesta 1808 on Suomi T äm ä kom itea yhdessä toisten osas jä se n te n hyväksi. ym päri su u rta ru o k ah u o n etta ja a l | Älkäämm e euään uinuko ja odotria sia. siten lisäten e lin ta rv e tu o ta n to i. ollut Ainoa, m itä h eid än tah o ltaan on tä s k N iin: “ M iks’ kvnnin, kylvin, om apa osa V enäjän k eisarikuntaa, ton jäsen ten kanssa kävi katsom assa kaa puhua niin käskevasti kuin su in j ko. m itä tulem an pitää, vaan toim i S äikäytti am erikalaisia. E räs van- m utta viim eisen viidentoista vuoden haalin tilaa, ja sam alla p ä ä tti kysyä sä a siassa tu otu ilm i on se pelko, se syyni. ’ — kin voi. Sanoo, e tte i teid än p assaa kaam m e om an asiam m e eteen, sillä Otti vuoteensa ja käveli. V aim onsa hanm aan nainen kutoi sukkaa katu- v en äläisty ttäm isy rity k set vieroittivat niillä hinnalla saisim m e ostaa par e ttä jos osasto saa ne rah a t, niin sil olla jouten yh tään päivää, sillä Yh I v aunussa kulkiessaan hyvällä nope suom alaisia siitä. loin ne k ä y te tää n valiatu stark o tu k - terveyden tak ia m uutti toveri Jack m itään “ M essiasta” ei löydy. haan paikan, m itä tä ä llä voi toivoa dysvaltain hallitus tarv itse e lau to ja ; Leipälinja. K ohta kai on pakko jä t udella. A m erikalainen hetken aik aa slin sosialism i a a tte itte n lev ittä m ise k Mäki W yom ing’iin aikom uksella ru V allankum ouksen jälkeen julisti kaan, ja jo sta k a n n a ttaisi m aksaakin jokainen m eLsätyöläinen voi a u tta a tä ä nuo työpaikat, sillä eihän sitä työn nopeutta k atseltu aan nousee is veta H annan kivihiilikaivoksilla työs si. Se henkilö, joka tä tä pelkäsi, oli Suomi itsenäisyytensä ja alkoi la it “jo n k u n v erran ” ennenkiun ru v eta ra m eitä lopulliseen voittoon. Jo s e t “ In d u strla listin ” k irje en v a ih ta ja. H ä kentelem ään. O nneksi olkoon yritys. jouda euään töihin kun aam ulla kel tu im eltaan ja sanoo: “A nteeksi, m u tta taa om aa peru stu slaillista h a llitu s kentam aan siihen, jo sta ilm an saisim sinä tee p arastasi, niin Ville k eisari lo 5 täytyy m ennä leip älin jaan ; sitte tehän kudotte tavattom an vikkelään. nen m ielestään se olisi ä ä re ttö m än Toivom m e taas jonkun ajan kuluttua m e m aan. taan. voi tulla ja tap p aa sinun vaim osi pah asti, jos ne ra h a t k ä y te ttä isiin näkeväm m e Ja< kili tää llä kannon ju u lihalinjaan. v aatelinjaan. kenkälin- K uinka kauan te iltä o tta a sukan ku Eolshevikien ohjelm an m ukaan, e t S itten, t. k. 10 p„ kokoontui kom i ja lapsesi — kolmen päivän vanhan ria polttelem assa. Kunnon m ies on ja a n ja niin yhä edelleen lin jaan sei tom inen?" “ Y ksitoista tu n tia ” oii tä jokaisella kansalla on itseoikeus tea yhteiseen kokoukseen m aan om is työväestön v alistam iseen . lapsesi, k e rra te n useam paan k e rta a n som aan. jos m einaa saada jo ta in ; ja vastaus. “ Kyllä m inä sen arvasin. En voi m uuta sanoa kuin e ttä “ E lä joka p aikkaan terv etu llu t. oinasta hallinnostaan, oli Suom ella tajien kanssa, nini. P e t e r , ja M atti K iire kuuluu olevan täk äläisellä sa- pitänee kai "v iin alin jaan k in ” m en en ole m illoinkaan n ä h n y t niin jou- täysi köön" kolm iyhteys: veli, sisko ja r a oikeus itsehallintoon om an Pellon. Kun oli paikan suu ru u d esta (Jatkua neljännellä sivulla) T ie tu sa a k u to m ista.” ham yllyllä, m u tta liuot “ju u k e lin ’ nä. ainakin m aksun -aikoina. d ikaali! — A. P. tah to n sa m ukaisesti. y. m. keskusteltu, saim m e kuulla hin työläiset e iv ä t kuulem m a oikein y m - ; tysti virk av alta tulee p itäm ään h u o l-; So. P asad en alaiset vaativ at Los Nyt kuitenkin, Bolshevikia. su v ait nan: — ainoastaan kolm ekym m entä m ärrii tuota lierru jen k iire ttä. K uit ta siitä, e ttä jokainen osaa hyvästi A ngelesin kaasu- ja sähköyhtiön la s sem attom uus kaikille, kaikille kiih dollaria. T äm än jokainen kom itean j PEARSON, O ikaisu. Viime k irjeeseen i, k os tailevat su u rissa laum oissa, työpäivän ■ seisoa linjassa. Olisi hauska nähdä, kem aan kaasun hinnan yhtä ales kuin koilijoille om inainen, näy ttäy ty y e jäsen piti kyllin halpana. N yt siis I kien Pearsonin naamiotansseja, teli p itu u tta n u rek siv at. K ahdeksan tun- , kun nuo ih ra m ah a tk in seisoa jö k ö t i se ou P asadenassa. P asadenassa m ak siin. Siihen sijaan e ttä olisivat jä t saim m e kauniin paikan ja m uutenkin ! O V A T JU U R I S A A P U N E E T e ttä sisään p ääsy m ak su on 15c lapsilta uin työpäivä palaa jokaisen m etsä- : täisivät linjassa. T äytyisi kai silloin saa ensim äkien 400 kuutiojalkaa 75 täneet Suom en silleen, tunkeutuivat sopivam m alta kohdalta Svense.niä. i la itta a jo n k u n laiset ‘ a u to m a a ttise t’’ jo ista valm istan pukuja m iehil ja m yllytyöläisen m ielessä ja. kenties, ■ alle kym m enen vuotien. P itä ä olla: ‘ s e n ttiä ja So. P asadenassa sam a yh lie m aahan, vah asiv at H elsingin. noin m itättö m ällä hinnalla, joten sii- le ja naisille. Uudem pi m alli a n k a n n attim et. palo ei ennen sam m u kun on s a a v u -1 vat 15c lapsilta yli kym m enen vuoden. tiö nylkee en sim äisestä 300 kuutio- m aan pääkaupungin. Viipurin ja , hen ei ta rv itse suuria uhrata. Sopi- ja sopivaisuus ta a ta a n . V anhat Sotaverot. M aaliskuun 1 p a i\a "ta ja la sta 80 sen ttiä. E. Hill. te ttu se. k aik ista lum beri-paroonien niuita tä rk e itä paikkoja tark o tu k sel nee tässä y hteydessä m ainita, e ttä v a a tte e t pu h d istetaan ja p rä s kihtien tullaan jokaiselta o ttam aan 2. T yöläisiä kehutaan. v a sta v ä itte istä huolim atta. Eräs h erra la pakottaa kansan ottam aan heidän ¡noin 14 kuuta sitte n kysyim m e sa- sätään huolellisesti. SEATTLE. Iltam at. T aylorissa asuvat suom a se n ttiä dollarista sotuvetoa ja k aik j San F ranciscosta. Eugene Schm itz, kum m alliset ihanteensa. On ylentä- m an tien to ise lta puolen haalin paik- Huom.! Union työtä. laiset kolin-“p ik k a rit” aikovat toi kien täytyy sakon uhalla ¡liuottaa it en tin en Friscon porm estari, kertoi vää nähdä uskollisten suom alaisten kaa (toiselta o m istajalta) m utta hän “ Kuta useam pi kokki, sitä vete- m eenpanna iltam an Blank Diamoudis sensä postim estarille tai pankkiin ja tää llä e ttä C alifornialaiset työm iehet verisesti o ttelevan perustuslaillisen v a a ti s iitä $150. Siis suuri ero! — läm pi velli.’’ N iin on m yös m eid än sa ” 166” vangitun tuplajuulaisen puo- I tehdä selvää “om aisu u d estaan ”. Tä- i tä y ttä v ä t oikein hyvin osansa sota h allituksensa puolesta Bolshevikien O stajaksi tuoli« m aalle päätti ko kin. 'S e a ttle n , u u tiste n k irjo tta ja in r ä ä t ä li lu stu sraliasto n k a rtu tta m ise k si. Oh- ' | m ä huom autus suom alaisille, jos et- ' toim iin nähden. M. m. m onet tu h an raak aa punaista k a a rtia vastaan. m itea suositella A. Lindforsia. kanssa. Luulisi sitä täm m ösessä k au ’ 727 J St. Hoquiam, Wash. ' te ole sattiiie.- t näkem ään sitä paik- jeln ia kuuluu olevan hyvä. Ajan ; net m iehet ra k e n ta v a t sotalaivoja tu Myöskin kesk u steltiin haalin suu- T ässä kuitenkin Lenin, T rotsky ja pu n g issa olevan asioita, vaan ta ita m äärää en varm uudella tiedä, m utta i kääm in: n lehdestä.*) lisella kiireellä. R iistäjät ovat liyvil- kum ppanit jo u tu v at yhteenottoon toi ru u d is ta ja ku stan n u sarv io sta, hi'den v at olla to iset k irjo tta ja t, kuten m i kaipa lie sen lähem m in ilinottavat. ; Mc. ty ö k o se t. k aik k i m a k sa m m e ! läi n kun la a v a t kääri i taskuihin sen vallan. Ruotsin, kanssa. Ennen suunnitelm ien m ukaan, jo ita olivat Putkiseppa Kaasunasettaja n ä k in “s la k e rs “ ; ain a "lu o tta a " toi V apaata m aata. Key P itiu a n lu su u n n atto m ia voittoja. R ientäkääm m e silloin D iaruondlia A. P. W. F. FERG USO N vuotta 1808 oli Suomi Ruotsin alla jäse n e t teh n eet, ja lopuksi an n ettiin siin e i t ä itse teh d ä m itään. m aalaki on hyväksytty Y hdysvaltain Höyry- ja kuumanveden lämml ja tän ä päivänä asuu siellä 400,000 A. W. YVirran ja M. A. Palolan teli- “ K irkon vihollinen’’’, jo ta ei olo uh raam aan ropom m e työläistoveriem - ! se n aa tissa , joten 7 ‘.m än m iljoonaa tyslactcita. K aikki tarpeet Ja me hyväksi. — A K I’. op- tavaksi p iiru staa ja laskoa kifstan- ru o tsa la ista ,, niihin kuuluu m aan en n en S e a ttle ssa n äh ty , e site tä ä n e ek k eriä N evadan valtion parh ain ta työ taataan. p ille in lu o kka . L u o n n o llis e s ti e! m ikset haalistu niiden suunnitelm ien tä ä llä t.k. 25 p :n ä , siis sunnuntai- K outtoripuhelln 474 m aata luovutetaan ö ljy tru stin va- D EEP R IV E R . m ukaan, jo tk a kokouksessa hyväk- ltuosti sa a ta katsella jo u tilaana si F aliforniassakln politikoidaan, tai, Jltana. E n ru p ea k a p p a le tta enem pi A suntopuhelin 96— J i paaseen k äy ttu v altaan . Porvarileh- vussa ja jä ttä ä ne bolshevikien a r - ! syttiin. N äniä te h tä v ä t velvotettiin 507 I katu, Hoquiam, Wash. toisin sanoen, keinotellaan politiikalla keh u m aan , m u tta ta k a a n e ttä ei ole Lukekaa ja jä rje sty k ä ä . i det ovat teh n e e t tästä suuren num e Mitä te luette ja m illä te itsenne ron. m iten teollisuus elpyy valtiossa, aivan niinkuin m issä hyvänsä kapita- m oille, joka ryöstäisi heidän valtiol täy ttäm ään ennen ensi kokousta. k a tu m ista sillä joka sen näkee. • • • • • • • • • S itten p ä ä te ttiin kokoontua t. k. Emil H erm an, puolueem m e valtio- h u v ita tte n ä in ä sateisin a päivinä, sil kun oljy tru sii tulee iskem ään suonta. listisesti sivistyneessä valtiossa. Ku liset oikeutensa, rosvoaisi ja haas- 17 p. kello puoli kaksi. Koko osaston k irju ri, oli o sasto m m e viime ko lä ei ain ak aan kaikille tule edes leh- T äm ä laki oli h y v äk sy ttäv än ä vii vernöörin v irk ap aik asta “ ru n n ataan " kaisi sekä m urhaisi heidät kaupan jäsenistön yhteinen ylim ääräinen ko k o u k sessa ja vuokrasi haalim m e vai- teäk ään , jo sta saisi tu o reita uutisia me vaaleissa vlelsäänestyksellä. sa- ja kuvernööriksi pyrkivistä ru n n ataan päälle." K irjo ittaja sitte kuitenkin toivoo, kous on kello kahdelta. K okoukset K mktä, tjattuta. aluBuaattrtta arka tiokonventsionia v arten , jolle on kart ja u u tta lukem ista. Kyliä m eidän i moin kuin Mr. P itm an oli uudel sanom alehdissä.. Junkuu H eneyn sa tarv itsisi saada vähän u u tta intoa leen ehdokkaana valtion puolesta notaan k o ettavan kuvernöörin ehdok e ttä Ruotsi sek aan tu essaan rettelöi- i pidetään A. Lindforsin talolla. tu n u t tä rk e itä asioita. kaihitta Mrs. P. Heino m atk u sti joku viikko edes lukem iseenkaan, sillä siltä se Y hdysvaltain sen aattiin ja kum pikin kaaksi, toisella k ertaa m ainitaan joku hin ei pelaisi Saksan käsiin, m u t t a 1 “ U utiseeraaja" velvotettiin ilm otta- MIESTEN TARPEITA s itte n id ästä tän n e m iehensä tykö. ainakin n ä y ttä ä , että ei ole lukuha- hyväksyttiin kansan äänestyksellä. muu sam an suuruinen. Sitte. Ilenev antaisi V enäjän kansan enemm is- j m aan osaston ylim ääräinen kokous HOQUIAM, WASHINGTON jo k a on B rem ertoniasa tö issä “liälp- luja m onellakaan, kun ei lainata e- r- - _ - - I I I ■ I ■■ R ockefellerillä ne ovat v altit, m illä on vaiti ja sanom alehdet huutavat sii teille tilaisuuden nousta P ietarin val- Toverissa. päum ässä" S etä Sam ppaa sotakii- > des pien tä kirjaa lu ettav ak seen , vaik- pelataan. Nuo asiat on porvarileh- tä. S itte ju lista a h e rra e ttä hän ei lan a n a sta jia vastaan ja lopettaa seu- i Myöskin lausuttiin toivom us e ttä East hän jonkun kerran kirjo ttaisi agdut- f t A TT reessä. P aha vaan, kun toveri Hei- ka n iitä lain ataan ilm an m aksua. dissä valaistu niin kauniilla väreillä, " ru u n a a k a a n ” ja taas toitotetaan. laav alla m ie te lm ä llä : U AT XN A A m issa> H°quia- yleisön “ Ehkenpä heidän kiihkoillen ha- . sionikirjotuksen Toveriin tä s tä liaali- non työm aa tuli niin sivuun tä stä , Meillä kyllä ei ole suuri k irjasto vie- e ttä työläiset on saatu n a rra tu k si a n Friscon m ajuri Rolph ottaa huomioon käytettävänä joka perjantai ja kaupungista, e ttä ei hän voi toim ia j lä, vaan ei niillä v ähilläkään ole saan. Työläisillä ei ole niin voim a ja läh e ttä ä poliittiset lak eijan sa liik lunsa. pak o ttaa järjestelm ää n sä S uo-' hom niasta.. M utta koska n yt näm ä lauantai iltapäivällä sekä sun vientiä. Kovin on “ty y ty v ä istä ” ja k asta sanom alehdistöä. e ttä ne voisi keelle, tunnustelem aan m aaperää, ar- nielle, oli se askel, joka johtaa keskustelut ja päätökset voi vielä osastossam m e. i nuntaina aamupäivällä. Ensiluokan m urhasta sy y te tä än "o n n ellista ” kansaa täm ä “m eidän vat kansalle ju listaa asiain todellisen vi limaan ilm astoa politiikan lik aises P ietarin villit m iehet luisum aan v a i-¡o sa sto kokouksessaan joko hyväksyä G. A. SJÖBLOM, suom alaista, Gus E ekolaa, e n tis tä ka k an sallisu u s” tää llä rik k aassa Am eri tilan. H erra P itm an on ennen i sa ilm apiirissä. Hiin rak e n n u tta a lai lasta. Jos niin käy. niin vihdoinkin tai kokonaan hyljätä niin riittä ä kai k ärsineelle | tällä k ertaa, kunsanon e ttä jokainen 2419 Cherry St., Hoquiam, Wash, k assa; toista se im siellä Suom essa p a k k a ta rjo ilija a , joka on v angittu niitit noitten tru stie n lakim iehenä ja voja E urekassa m ailikaupalla; sa h a koittaa Venäjän kauan sen tään . Siellä se köyhälistö on n o u osaston jäsen ja sekin, joka aikoo pi K uteessa. M ontanassa. 7 vu o tta sitten sam oja etuja lian näkyy ajavan se- taan vaan poikki siitä laivan pituus, kansalle tilaisuus m uodostaa oman S a m u e l I b b its o n tehdyn v erityön johdosta. H änen s a sut vaatim aan oikeuksiaan ja myös ■ naatissakin. m olem piin päihin n aulataan laudat. h allituksensa, rauhassa ja turvassa akkoin yhtyä osastoon, tulkoon nyt raivaam aan o ik u d rt itselleen. n o taan tehneen tu n n u stu k sen B uttcn kin » « M utkasct lait. Ei m issään m aassa Laivan toinen pää kulkee edellä, s a voittaa palkinto h ilveillä kärsiinvk- sanom aan m ielipiteensä kokouksessa. ! Sen jälkeen on m eidän tyydyttävä e- Palovakuutusten, kiinteän omai viranom aisille, e ttä hän m urhasi T ä tä kun a ja tte le e , niin tuntuu vä ole niin ris tiriita is ia lak eja kuin m antekevä kum pi piiii. ja sitä k u tsu silleen." August. M atson’in kapakassa. 51»’» hän niinkuin h äv ettäisi kuulua ollen juuri A m erikassa. Toisella lailla voi taan nierim ieskielellä “fööriksi” ja ja K irjo ttu ja n äh täv ästi toivoisi Ve- nem inistön päätökseen, vaikkapa o»; suuden ja lainan välittäjä 1U ivnaril ave., jossa Eckola oli työs kaan siihen k an sallisuuteen, kuu o- kum ota toisen ja niin yhä edelleen, lossa seu raav aa päätii "äfterik si". Sa näjälle sem m oista “om aa” h allitusta. ' sitten ei olisikaan jokaisen mielen lem m '' niin eriävät a ja tu k sista m m e ; i M istä täm ä johtuu? Ju u ri siitä, e ttä m anlaista on h errojen politiikkakin, joka ifciästiiisi saaliin jaolle nmita- m ukainen. Täm ä on nyt sitten vii- 1 sä. Teki viinaa om iksi tarpeikseen. siellä ne taistelevat oikeudet k a n sal enem m istö Y hdysvaltain sen aatin ja siin ä .iina on toinen puoli edellä ja kin. V enäjällä sitä vielä olisi o tta - ! mehie.n tilaisuus, jossa tehdään päätös Room 4, F irs t N ational Bank Bulld- ing. HOQU1AM. W A S H ! varm aksi. A. B rosseau. asu n n o ssaan , 5249 39th le ja me vain valm ista oliotam m e. . kong|essin jäse n iä on lakim ieliiä. He toinen poriinsa. lu ista. < ■ * * Täm ä v eltto u s m eidän pitäisi ¡laativ at yhä uusia ja uusia lakeja. N u u s k a ju ttu ja ... Meillä Svensenilai- ave., SAV., k e itte li “suun m u u te tta ” Ei! Työväki on toki jo v iisastunut niin P Y S S Y - JA L U K K O - m u tta Setä-Sam uli. joka pyrkii joilta h e ittä ä pois ja liittyä yhteen ta iste Ei tule yhtään asiaa, olkoon se mii- paljon e ttä pysyy erossa politiikasta. H arjoitelin ennen aikaan kirjot- j sillä ei ole ollut nykyään sitä “Co- m aan kaikkia teollisuuksia, tuli ja lem aan to sitaru io lla; yksilöinä me : 1; inen lanansa, ettei löydy toista Onhan n iitä ä ä n e ste tty "liyviä" m ie teleniista, siinä en kuitenkaan p ä ä s -. penhagen S nuffia” viikkokausiin, ja TYÖTÄ sekoili koko sopan ja m ies joutui kaikki häviäm m e, vaan joukkona ¡lakia, jolla tuo voitaisiin kum ota, e- liltä toinen toisensa perästä virkoihin syt pitkälle. Monta pulloa m u ste tta kauppiaam m e koettavat lohdutella yuua k aik allaista k o rja u sty ö tä tekee kaikki voitam m e. E. M. lukkojen taak se. ' rittäin k in , jos työläinen vaatii oi- i ja säännöllisesti ovat osottaneet ole kuivasin kyniin te rä ssä ; pistin ky e ttä ei sitä oh* asto rialaisillakaan, ja nyt jo kuuluu lopjiiineen pertlandilai Uusi laiva lask e ttiin vesille “ l>avid vansa ain a ed ellistään huonom pia. nää m ustepulloon, kuten tav allista, kenttä L .L. N E A L . Ito d g e rs”. Alus on ra k e n n e ttu 721 ! Innostum aan! Niin, millä saisi tuon Näin p ä ä ttele v ä t työm iehet ja h e it ja kun ei siitä ottanut läh teäk seen siltakin. Em ien sanottiin, e ttä "jos M oottoripyöriä, polkupyöriä Ja urhel- päivässä. Tuo 8,800 tonnin laiva te h lu tarp eita. am erikaluisen yleisön innostum aan tävät hitolle koko vaalipuuhat, niin m itään paperille, niin siinä alkua nuuska loppuisi, niin ruo tsalaiset r NEVADA tiin S kinner & Eddv telakalla. kuivui m uste kynäu- pian kuolisivat ”, m utta koettelevan ; yhtä in n o k k a a k si p u o lu eem m e e v ä n kuin ennen Suom essa iiäniasteikon odotellessa Puhelin 330 Rosvot liikkuvat päivillä ja öillä terällä. K astoin uudelleen, m utta se näkyy suom alaisiakin. Vahinko i kuin ne ovat m uihin hom m iin? He! aikana. TONOPAH. vain. jos tplee nuuskan tähden kuole-1 k aikkialla. T ap aav at käyriä ¿suunni - E ntäpä jos ä ä n e stä isitte om an mie- yhtä m onta kastosta kuivui, se oli Helrnik. 6 päivän ilta n a o li tä ä llä näytt ivät, v erratto m asti nopeam m in i 710 t katu, Hoquiam , W ash. sa ja vievät kaikkea ra h a s ta aina suuret ta n s s it Punasen R istin hyväk voivan innostua kaikkeen, m ikä on honne. yhden joukostanne virkaan ja i h arjottelem ista sekin. T oisinaan sii niinen; silloin m enetäm m e m onta kun-i non toveria. pöytjiveitseen saakka. si. T oista tu h a tta tik e ttiä m yytiin raakaa ja inhottavaa. E ivätkäliän ä- m ääräisitrie itse niitii himon tulee uit m ustetta k u ivatessa ja järjen - tehdä ? Lato. Kalle K aljupäa. juokstia odotellessa aloin k irjo tta a ovella j.i innostus oli suuri. Isän j siat olisikaan näin huonosti, jos n:i E ihän m eissä ole ketään sem m oi nim eäni, tuli arkki täyteen. Siilien H uhtalan ru okalassa I I l-1 1 -P -W - l -t - H H 'l-I- l - i - i - H - i-W -W m aallisia puheita pidettiin, indiaanien (Ien järjestäm ise e n o ttaisi osaa maai: S IL V E R T O N . / seen kykenevää. T ark o tatk o e ttä työ aikaan oli nim ellä jotain m erkitystä 1 työväestö, vaan se on vielä nyrkki ■ so ta ta n ssia soitettiin ja oltiin i au Kuinka niitä k äm ppäkontrahteja s a a tte m aukkaan ja p u h ta a sti vai m iehistä ei kukaan pysty kieräilem ään ja niinensä kirjot.tam isen taito oli ja kojratappeluilla. h u v itettu. tuaallisia. m istetuu ruuau. tehdään. N ykyaikana ei kulje sie- niin kuin ne teidän "hyvät" m iehenne, jollekin koko su u resta arvosta. Sa P alin . Vaan m itä ollakaan, sattu i pieni 1002 J St. Hoquiam , W ash. sitä parem pi, sitteliäu edustajanne noivat e ttä sen aatto rien k aan ei ta r lu u p ejlareita, vaan nyt h alu taan ko »1 I 1 1 1 I 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 ■I-1-1--H-4- välikohtaus Erä täkäläinen puhuja ko m um i Jo itak in vuosia sitten , i Moista hallitu k sen m ääräystä, i voivat rehellisesti valvoa työväen e- vinnut m uuta o sata kuin kirjo ttaa SAUNA f 13) H aluaisin saada veljen i John oli ju u ri lopettanut hehkuvan sota kuu olin k csk iv altlo itteu tukkikäm tua kunnan ja valtion viroissa sekä nim ensä kanslistien laittam ien pa yleisou käytettävänä joka keskiviik K rookin osottecn. Jo s hau itse ei s a t puheensa ja e s ittä n y t so itettav ak si joka ‘ tuvallisiin työläisiin ulottuisi, S a attaisi olla oikein p e riin reunaan. Olisin m inä jo sil pillä, niiu siellä kulki naisia buu ko, perjantai ja lauantai, alkaeu klo tuisi näitä riv ejä huom aam aan, niin jonkun virren, jolloin kaikki nousi m eidän tietääksem m e ei o k -Toini. 1 lalnlaadinnassa . sekin m utta työväkeä ei saa niin pal loin sen aatto rik si kelvannut. Nyt ou r is ta laum oissa a v u stu sta k erä ä m ä s 2 j.p.p. sekä sunnuntaina klo 12;sta pyydän tov., jo tk a äänen o so tteen sa vat setisallecn. jo k aisella silm ät m ul tie tä v ä t, m inulle siitä ilm ottam aan. jo yksim ielisyyteen. Ja kuitenkin ol- to ista; paljas uim ensä kirjot us taito sä, to iset joukuti sairaalau hyväksi, aam upäivällä. koili. posket pullistuivat ja kädet JOHN KNUT, O sóte: M aria M anninen, Q uartz laau niin saam arin yksim ielisiä siitä ei m aksa m itään, ei ta rv itse tie tä ä toiset pr'la s taak seen kam ppäm iesten p u ristau tu iv at nyrkkiin • lk salaista 409— l l t h SL Hoquiam, Wash Mine, Out,, Canada. sielun kuolem an jälkeen. Molem • e ttä an taa k apitalistien pettää. CALIFORNIA kään nim eään, kun kulkee num erol k u ritta a k see n . Silloin huom attiin, et Il Ei siinä Kuu työväki ei kobkaau ole käy n y t la ja ollakseen varm a om ast^ its e s m istä piiasi toki rahalla (1 4 )Ilalu an tie tä ä missä on m atk a tn eräälle penkille oli jään y t y k s’ pa tarv in n u t tehdä m itään «11» kirjotuk- LOS A N G ELES. politiikkaan om alla ohjelm allaan to tää n täytyy kulettaa num ero tasku; to v erin i Aina lia ssa Oleppa hyvä riskunta — istu m a a n ' E ivät kai k u n i siä. Isänm aallinen juhlahetki oh Bo. distaa e että p ohittiuen toiminta, on *t tan V anhalta h arjo tu k selta rnuis Ja an n a o so tteesi J a n i K u rtit. Box n io ittan eet n iu ita v ap au tta, m itä tu Fa.-udenan korkeakoululla !' w hei- i kelvoton Sitte. sen voi vaikka tnuu- tui tässä nim ikui vietä V arm alta ( Kamppäpoosu vain »ui» kesknfle 15. Q uincy, Ore. m a m aa m eille tarjoo Joukosta nou m ik., kuti osa So. P asadenan kan- ; tamien tulipommien avulla pyöräyt ku n n alta olen saan u t selville e ttä i kämpän lattiaa, huusi lujalla äänel si e rä s vaim o ’ja bvppasi repim ään f 4»Tervehdys enolleni, jo s vielä elät. 1 sak'juluoppilaista p ä ä ttiv ä t koulunsa. i t äii yhteiskunnan ym päri suorinta ainakin kaksi lukijaa on k y h ä y k sil-' lä, m inkä hyväksi näm ä n a ise t ovat uT:RX C. A. SOLBERGJt ja sam alla h aluaisin saada tie tä ä ny m ir riä ja naista, huutaen, että k o tk a ¡L ap set pitivät puheita, jo tk a k estiv ät i tietä S itten A S E T T A A S IL M Ä L A S IA N U O R IL L E leni, niin e ttä voi sitä p iirtää koko i tu lh et rah aa kerjääm ään. kyisen olinpaikkasi. Jo s s a ttu is it tä eiv ät m iehet ota asiaan kiinni, niin i alkoi ohjelm an su o ritu s: lau lettiin i JA V A N H O IL L E . .3—S m inuuttia. K aikki puhuivat , H errat vaan keinottclevat valtion uim ensäkin m än huom aam aan, niin ole hyvä ja hänen täytyy n ä y ttä ä “noille konuil pari viusyä, joku piti pienen puheen, Kalkki työ taataan. voimilla. T iesivätköhän itsekään e t A sarías Vilja. Tähän leikkiin I “ paivänkysym yksistä". O pettajiston k irjo ta m inulle. Tai jos joku sellai le ” m itä he ovat. ja s itte n oli rah an k eräy s, jonka ai Jos tunnette pään kipua, pyörry Uurnia tä p e tta issä työväkeä pelottivat, ne laholta oli m ää rätty , e ttä vain sota- nen henkilö, joka nänen tuntee, voisi yhtyi jokainen haulissa oleva. Ei tä, hermostuneisuutta ja pakotusta kiitollisuudella a n ta a h ä n e stä jo tak in e ttä kysym yksistä, pitäisi puhua ja siitä- pois kokonaan v altio llisesta toim in V o in tehdä kenkänne parem m iksi kana nainen viugutteli k ita raa . Kuu ; lukiessanne, niin te tarvitsette siima a u tta n u t, vaikka huom attiin. tie to a allaolevalla odotteella Hauen ra h a t oh sa atu , poistuivat fiaiset , lasit - - - ¡ hän n»- m yös p u h u iva t E n s im ä in e o : nasta. kuin uudet n im ensä on F. N e sto r Sironi, sy n ty i » « * heti M inkatähden me ollaan so d assa?”. i SILMÄLASEJA $2 50 YLÖS- sin S u o m e tta lä h e ltä F o rin kaUpun ,|„t (■■!■ l-ri-a-!-1 I t .I-l-T -l- r -t-t--h-i--t--? - M - t-h H O Q U IA M IN J A L K IN E K O R JA U S - N v t ei näe naisia ’ aan m tebia W H IT E S 4 D E U N D E R T a k i n g CO. + Toinen P u n a te n F.ittin toim innas- V a ltio llis ta a!; a t a i l l i kyllä on T RI C. A. SOLBERG, kia ja on a su n u t k u u n v u o tta taka I PAJA H A U T A A N T O I M IT T A J A T + univorm ut ra a llä N atca e iv ä t m ai Amerikan avien isän- riittä m iin asti, vaikka ulcm m akti ’ . ai ta ' Kolm as Dream land-teatterin ylSkerraise. Fin San F e l r o t s ä , Cal. M u ita k in A, Poukkula, om istaja Telefooni 135-364. — H oe uum in o«o- + ritelle. - sa n p u h u -a t s u o n a s ä a o jj tu tta v ilta ovat k irje e t terv e tu lle ita Afc-rdien, Wash. Neljät; lap-insti Erä? ac» Jerosce LandMeld ?:ir- t»; *11 X St Telefooni l? f + esaal!; futid e st a H uotari «S. Co. kaupassa A terieen in «FC-r: 109-111 E 2nd A- K o n tto ri T : r l H oIrD r k a r t ia ototteeU a: Arvo Langen, 10?—7 :th J + aivan koru tto to asti ''U n p a helm te tet vor at telile sodan h/vfcksi*’’4 jottelee yhteiskunnallisia ja valtioin- j 4 0 i- ~ 8 s kaiu. . i i H St. So., Yrrgi&^ä, Liian 25c HOQUIAM’Ih 1LM0TUS-0SAST0 C IT Y . TRANSFER CO. Dr. F. L. NAIL, Hammaslääkäri. A. STRANDBERG CRESCENT z ___ Uudet lalvikankaat FRANK VARTIO C ai i f o vn iän k uu 1 umisi a ipgblnm Ruokailijat huomatkaa {HALUTAAN TIETOJA
