HO BART.
m iehellä oli toinen jalk a viallinen, jo
Kanto-“ rä n s s ä re is e tä ” kai pitäisi ten hänelle oli vaikeaa ylös nousu.
ensin k erto a, m u tta a sia n laita on H eidät a je ttiin ulos ja vielä ovella
niin. e ttä siltä sanom inen hupenee perso o n allisesti kaikille hu u d ettiin
vähään, tav allaan siksi kun suom a heidän nim ensä, opiksi toisille uppi- V iides; “S äästäm isen su u re sta m erki
laiste n lu k u m ä ä rä p a ik k a k u n n a lla m -, niskaisille. R epijä-nainen oli tä k ä lä i ty k se stä sotaan nähden.”
M uuttaa sekä säi
PAUNA
K IV IH IIL T Ä JA
sen isänm aallisuudestaan kuuluisan
m e on niin pieni.
K oulunsa p ä ä ttiv ä t k aikkiaan 20
lyttää pianoja ja
R IK K IH IIL T Ä (Coke)
M itkään m ain ittav am m at yhteispy- kaivosyhtiön
“a p u la isty ö n jo h ta jan ” oppilasta ja kaikki m enivät korkeq-
huonekaluja.
rin n ö t eivät tää llä voi tulla kysym yk akka. P ikku h erru , kun näki m iten j kouluun. *
H O Q U IA M , W A SH .
seen. N iistä ei ole k ertom ista. Yh asiat m enevät, h eru tteli kyyneleitä,
Maidon hinta on kohotettu 14 s e n t
te is tä ei m eillä ole m uu kuin työn e ttä h än ellä on noin hyvä siippana; tiin q u a rtti helrnik., alusta.
H innan sia a rtik k e le ita San Francisco Bulle
teko. S itä näkyy olevan jo k a tor- osaa n y k ä stä n a ru sta silloin kun 0,1 ylennyksen san o taan johtuvan ta v a t tiniin. T ällä k e rta a on hän k ä ä n tä ctnun:^anc««aanmnntnmrnnTn:in:»iii:;;Knn:mnnffli;;i:»ni:n::» oaca
p assa riittä m iin asti. P ä iv ä t teem m e ; aika. Ukko juoksi nupu k k an sa kau tom an ku iv asta talv esta. 13 vuotta nyt neronsa k ä re n sinne m istä kum
G R A Y PO R T D E N T A L P A R L O R S
porvareiden työtä, su n n u n taisin koti- Jaan, syleili ja suuteli yleisön huu- tak ap erin sai m aitoa alle 5 se n ttiä m em pia kuuluu — hänen m ielestään.
Vaikuttavampi muita
töitä. Ei ole aik aa vaipua tuohon taessa y listy stä.
q u artti, koska m aitom ies silloin möi K irjo tu k sessa "B olsheviki ja Suom i” •
C re sce n t N o statejau h o on e ri
“C R O W N JA B R ID G E ” T Y Ö T E R IK O IS A L A N A
päivälehdet saiv at jo- dollarilla 21 tik e ttiä, joka tik e tti v as
kau
h
eaan
laiskuuden
syntiin.
Siis
■
K
aupungin
lainen kuin m uut, jo tk a to iset
vertailee hän R anskan suuren vallan- i
T oim isto puhelin 225
A sunto puhelin 271-W
m allikelpoista väkeä, esim erkiksi kel- ■ tain uutta.
tasi l : t ä q u a rttia m aitoa. V oitakin kum ouksen tark o tu k sia ja vaik u tu sta
m enevät teh o tto m ik si ensim äi-
Hoquiam, W ash.
Puhelim en soittoon v a sta taa n 'jo k a aik a
sen y rity k sen jälk een , siin ä e t
paavia orjia, vai m itä? Tuolla tavoin i E rään h än n än tu p en arvo kohosi siihen aikaan sai 15—18 se n ttiä nau silloiseen E uropaan ja s itte n ä y ttä ä j
tä se pysyy ty ö ssään siksi kun
ylenm äärin tehden ty ö tä raivaam m e ' sadalla prosentilla.
la, nyt se pyörii 55 sen tin ym pärillä. h isto rian k erta u k sen n y k yisestä Ve- j
n e s ta ik in a on noussut. K ysy
noita tukkikom ppanioiden raatelem ia
H irttolavaa on tän n e joku pronii- p eru n o ita tlä lä k e rta a k a n n a tta a join- n äjän vallankum ouksesta.
Toverin !
k ä ä kaup p iaaltan n e.
C rescent
m aita pelloksi. V ieraaksem m e saam n e n tti eh d o tta n u t, johon voitaisiin «,.in syödä, n istä saa 100 naulan säkin lu kijat ovat varm aan h u v ite ttu ja siitä
Mfg Co., S e a ttle , W ash.
m e jo k a vuosi m iehen, joka ed u staa h e n g a ta nuoraa jatk a m a a n kaikki | $2.00.
asia sta , hän k irjo tta a :
K auppias kaike ikäisille
isille m iesten pyhä- ja työkengille,
Lokarien
k a u n tia ja valtiota. Hiin o n v a ru s “e p ä lo jaaliset”. E n ihm ettele, sillä
Kaupungin putkassa teh ty p aran
"Ja nyt m eillä on esim erkkinä Bol- j
kenkii
ä.
H yvä ken k äin korjaus.—T a a ttu työ.
te ttu su u rella leveällä puukalla — sa- ei niin m ustaa ty ö tä löydy, jo ta por- nuksia. T ä s tä läh tein putk aan haali- shevikit ja Suomi. Me olim m e myö
8th St., Hoquiam, W ash.
johon , v ärit eivät käytä, jos se vaan on hei- . tu t juopuneet pidetään siellä viisi tätu n to isia V enäjälle, silloin kun sen
nokaam m e “eläm än k irja lla ”
hän m erk itsee visusti kuinka paljon dän eduilleen jo stain a rv o sta ; v a a n ! päivää, e ttä ne ovat varm asti selviä kohtalo lankesi villien teo reetik k o jen !
Kaksinkertaisesti vaikuttava
olem m e raiv a n n ee t u u tta peltoa ja ei tuo nyt kum m inkaan ole tu llu t hy ; pois lask e tta issa . E nnen on v ieraat pienen vähem m istön käsiin.
N O S T A T E JA U H O
M u tta :
9 p. kun olim m e päiv ällistä syö
kyselee, onko n a v e ttaa n ilm aan tu n u t väksytyksi, ain ak aan tällä k ertaa.
lask e ttu pois joka aam u.
tn —174)
se oli kuitenkin V enäjän a sia selviy
m ässä, joku y rittä ä läh te ä o vesta
OREGON
Niin. ty ö läiset, te istu tte pane
m onta lehm ää, kanaa tai hevosta, s e
Sodan tak ia. Helrnik. 11 p. jälkeen tyä itse om issa sisäisissä oloissaan.
ulos, m u tta silloin uousee m ies ta-
jo tk a h o itavat n iitä v aro ja, v aiettu. kä “ju u sa ta an k o " talossa tuollaisia m a tta rikkaa ristiin om an vap au ten So .Pasadenan koulut alkavat toimi-
B olshevikit eivät kuitenkaan ty y ty
kapövdästä, ilm oitaa olevansa h a l
E i ole k u kaan to im inu’, ain ak aan ihm iseläm älle “ ta rp e e tto m ia ” esineitä ne e d e stä ; te k a tse le tte kun kor ' tu k se n sa neljäsosa tu n tia aikasem - neet siihen.
Ollen fanatikkoja. u s
SVENSEN.
lituksen palveluksessa ja h aluavan
ju lk isesti
tä s s ä a sia ssa sinnepäin- kuin so itto k o n eita ja autoniohiiliä y. pit ja hy een at riiste le v ä t saalista. min kuin täh ä n asti. Syynä m uutok koivat he olevan itsellään pyhän te h
Kuten viim e kirjeessäni m ainitsin, sa puhua viisi m inuuttia.
K aikki
Lapsille puhu tävän, aivan kuin Geroidin suurpu- valitsi osastom m e haalinrakennusko-
k ään ,
e ttä
n iitä v a ro ja tu ltaisiin m. Jos joku “ korkosaapas" on lisä n E ttekö nyt jo jo u taisi myös a ja tte le seen on sota-aika.
jä
ä
v
ä
t
odottam
aan.
S
itten
kuu
ber-
m
a
a
teille
kuuluu.
Annam
me-
taa n kouluissa so d asta ja lapset hoi liujat. ty rk y ttä ä villiä järjestelm ää n m itean s itä suunnitelm aa eteenpäin
k ä y ttä m ä ä n
m uuhun
ta 'k o tu k se e n n yt tä tä m aallista om aisuuttaan, niin i m aan.
ru oli sa an u t tarp eek seen purasta,
ko
edelleenkin
loiseläjäin
laa
tia
“la
ta v a t koulujen k asv itarh o ja joissa sä m uille ihm isille. Suomi oli seu- viem ään; kom iteassa on viisi m iestä.
kuin V eljeysseuran tai sen yksltyic- saa m aksaa siitä sovinnolta kauntille.
nousee ja astelee ovelle, katselee
k
e
ja
”
m
eidän
n
u
jertam
iseksi.
S
anovat
olevan
sen
veronm
aksua.
k
asv atetaan kaikenlaisia ruokakasvik- raava ovi. V uodesta 1808 on Suomi T äm ä kom itea yhdessä toisten osas
jä se n te n hyväksi.
ym
päri su u rta ru o k ah u o n etta ja a l
|
Älkäämm
e
euään
uinuko
ja
odotria
sia. siten lisäten e lin ta rv e tu o ta n to i. ollut
Ainoa, m itä h eid än tah o ltaan on tä s k N iin: “ M iks’ kvnnin, kylvin, om apa
osa V enäjän
k eisarikuntaa, ton jäsen ten kanssa kävi katsom assa kaa puhua niin käskevasti kuin su in
j ko. m itä tulem an pitää, vaan toim i
S äikäytti am erikalaisia. E räs van- m utta viim eisen viidentoista vuoden haalin tilaa, ja sam alla p ä ä tti kysyä
sä a siassa tu otu ilm i on se pelko, se syyni. ’ —
kin voi. Sanoo, e tte i teid än p assaa
kaam
m
e
om
an
asiam
m
e
eteen,
sillä
Otti
vuoteensa
ja
käveli.
V
aim
onsa
hanm
aan nainen kutoi sukkaa katu- v en äläisty ttäm isy rity k set vieroittivat niillä hinnalla saisim m e ostaa par
e ttä jos osasto saa ne rah a t, niin sil
olla
jouten yh tään päivää, sillä Yh
I v aunussa kulkiessaan hyvällä nope suom alaisia siitä.
loin ne k ä y te tää n valiatu stark o tu k - terveyden tak ia m uutti toveri Jack m itään “ M essiasta” ei löydy.
haan paikan, m itä tä ä llä voi toivoa dysvaltain hallitus tarv itse e lau to ja ;
Leipälinja. K ohta kai on pakko jä t udella. A m erikalainen hetken aik aa
slin sosialism i a a tte itte n lev ittä m ise k Mäki W yom ing’iin aikom uksella ru
V allankum ouksen
jälkeen
julisti kaan, ja jo sta k a n n a ttaisi m aksaakin jokainen m eLsätyöläinen voi a u tta a
tä
ä
nuo työpaikat, sillä eihän sitä työn nopeutta k atseltu aan nousee is
veta
H
annan
kivihiilikaivoksilla
työs
si. Se henkilö, joka tä tä pelkäsi, oli
Suomi itsenäisyytensä ja alkoi la it “jo n k u n v erran ” ennenkiun ru v eta ra m eitä lopulliseen voittoon.
Jo s e t
“ In d u strla listin ” k irje en v a ih ta ja. H ä kentelem ään. O nneksi olkoon yritys. jouda euään töihin kun aam ulla kel tu im eltaan ja sanoo: “A nteeksi, m u tta taa om aa peru stu slaillista h a llitu s kentam aan siihen, jo sta ilm an saisim sinä tee p arastasi, niin Ville k eisari
lo 5 täytyy m ennä leip älin jaan ; sitte tehän kudotte tavattom an vikkelään.
nen m ielestään se olisi ä ä re ttö m än Toivom m e taas jonkun ajan kuluttua
m e m aan.
taan.
voi tulla ja tap p aa sinun vaim osi
pah asti, jos ne ra h a t k ä y te ttä isiin näkeväm m e Ja< kili tää llä kannon ju u lihalinjaan. v aatelinjaan. kenkälin- K uinka kauan te iltä o tta a sukan ku
Eolshevikien ohjelm an m ukaan, e t
S itten, t. k. 10 p„ kokoontui kom i ja lapsesi — kolmen päivän vanhan
ria polttelem assa.
Kunnon m ies on ja a n ja niin yhä edelleen lin jaan sei tom inen?"
“ Y ksitoista tu n tia ” oii tä jokaisella kansalla on itseoikeus tea yhteiseen kokoukseen m aan om is
työväestön v alistam iseen .
lapsesi, k e rra te n useam paan k e rta a n
som aan. jos m einaa saada jo ta in ; ja vastaus. “ Kyllä m inä sen arvasin.
En voi m uuta sanoa kuin e ttä “ E lä joka p aikkaan terv etu llu t.
oinasta hallinnostaan, oli Suom ella tajien kanssa, nini. P e t e r , ja M atti
K iire kuuluu olevan täk äläisellä sa- pitänee kai "v iin alin jaan k in ” m en en ole m illoinkaan n ä h n y t niin jou- täysi
köön" kolm iyhteys: veli, sisko ja r a
oikeus
itsehallintoon om an Pellon. Kun oli paikan suu ru u d esta
(Jatkua neljännellä sivulla)
T ie tu sa a k u to m ista.”
ham yllyllä, m u tta liuot “ju u k e lin ’ nä. ainakin m aksun -aikoina.
d ikaali! — A. P.
tah to n sa m ukaisesti.
y. m. keskusteltu, saim m e kuulla hin
työläiset e iv ä t kuulem m a oikein y m - ; tysti virk av alta tulee p itäm ään h u o l-; So. P asad en alaiset vaativ at Los
Nyt kuitenkin, Bolshevikia. su v ait nan: — ainoastaan kolm ekym m entä
m ärrii tuota lierru jen k iire ttä. K uit ta siitä, e ttä jokainen osaa hyvästi A ngelesin kaasu- ja sähköyhtiön la s sem attom uus kaikille, kaikille kiih dollaria. T äm än jokainen kom itean j
PEARSON,
O ikaisu.
Viime k irjeeseen i, k os tailevat su u rissa laum oissa, työpäivän ■ seisoa linjassa. Olisi hauska nähdä, kem aan kaasun hinnan yhtä ales kuin koilijoille om inainen, näy ttäy ty y e jäsen piti kyllin halpana. N yt siis I
kien Pearsonin naamiotansseja, teli p itu u tta n u rek siv at. K ahdeksan tun- , kun nuo ih ra m ah a tk in seisoa jö k ö t i se ou P asadenassa. P asadenassa m ak siin. Siihen sijaan e ttä olisivat jä t saim m e kauniin paikan ja m uutenkin !
O V A T JU U R I S A A P U N E E T
e ttä sisään p ääsy m ak su on 15c lapsilta uin työpäivä palaa jokaisen m etsä- : täisivät linjassa. T äytyisi kai silloin saa ensim äkien 400 kuutiojalkaa 75 täneet Suom en silleen, tunkeutuivat sopivam m alta
kohdalta
Svense.niä. i
la
itta
a
jo
n
k
u
n
laiset
‘
a
u
to
m
a
a
ttise
t’’
jo
ista valm istan pukuja m iehil
ja
m
yllytyöläisen
m
ielessä
ja.
kenties,
■
alle kym m enen vuotien. P itä ä olla:
‘ s e n ttiä ja So. P asadenassa sam a yh lie
m aahan,
vah asiv at H elsingin. noin m itättö m ällä hinnalla, joten sii-
le
ja naisille. Uudem pi m alli
a
n
k
a
n
n
attim
et.
palo
ei
ennen
sam
m
u
kun
on
s
a
a
v
u
-1
vat
15c lapsilta yli kym m enen vuoden.
tiö nylkee en sim äisestä 300 kuutio- m aan
pääkaupungin.
Viipurin
ja , hen ei ta rv itse suuria uhrata. Sopi-
ja sopivaisuus ta a ta a n . V anhat
Sotaverot. M aaliskuun 1 p a i\a "ta ja la sta 80 sen ttiä.
E. Hill.
te ttu se. k aik ista lum beri-paroonien
niuita tä rk e itä paikkoja tark o tu k sel nee tässä y hteydessä m ainita, e ttä
v a a tte e t pu h d istetaan ja p rä s
kihtien tullaan jokaiselta o ttam aan 2. T yöläisiä kehutaan.
v a sta v ä itte istä huolim atta.
Eräs h erra la pakottaa kansan ottam aan heidän ¡noin 14 kuuta sitte n kysyim m e sa-
sätään huolellisesti.
SEATTLE.
Iltam at. T aylorissa asuvat suom a se n ttiä dollarista sotuvetoa ja k aik j San F ranciscosta. Eugene Schm itz, kum m alliset ihanteensa. On ylentä- m an tien to ise lta puolen haalin paik-
Huom.!
Union työtä.
laiset kolin-“p ik k a rit” aikovat toi kien täytyy sakon uhalla ¡liuottaa it en tin en Friscon porm estari, kertoi vää nähdä uskollisten suom alaisten kaa (toiselta o m istajalta) m utta hän
“ Kuta useam pi kokki, sitä vete-
m eenpanna iltam an Blank Diamoudis sensä postim estarille tai pankkiin ja tää llä e ttä C alifornialaiset työm iehet verisesti o ttelevan perustuslaillisen v a a ti s iitä $150.
Siis suuri ero! —
läm pi velli.’’ N iin on m yös m eid än
sa ” 166” vangitun tuplajuulaisen puo- I tehdä selvää “om aisu u d estaan ”. Tä- i tä y ttä v ä t oikein hyvin osansa sota h allituksensa puolesta Bolshevikien O stajaksi tuoli« m aalle päätti ko
kin. 'S e a ttle n , u u tiste n k irjo tta ja in
r ä ä t ä li
lu stu sraliasto n k a rtu tta m ise k si.
Oh- ' | m ä huom autus suom alaisille, jos et- ' toim iin nähden. M. m. m onet tu h an raak aa punaista k a a rtia vastaan.
m itea suositella A. Lindforsia.
kanssa. Luulisi sitä täm m ösessä k au
’ 727 J St.
Hoquiam, Wash.
'
te
ole
sattiiie.-
t
näkem
ään
sitä
paik-
jeln ia kuuluu olevan hyvä. Ajan ;
net m iehet ra k e n ta v a t sotalaivoja tu
Myöskin kesk u steltiin haalin suu-
T
ässä
kuitenkin
Lenin,
T
rotsky
ja
pu n g issa olevan asioita, vaan ta ita
m äärää en varm uudella tiedä, m utta i kääm in: n lehdestä.*)
lisella kiireellä. R iistäjät ovat liyvil- kum ppanit jo u tu v at yhteenottoon toi ru u d is ta ja ku stan n u sarv io sta, hi'den
v at olla to iset k irjo tta ja t, kuten m i
kaipa lie sen lähem m in ilinottavat. ; Mc. ty ö k o se t. k aik k i m a k sa m m e ! läi n kun la a v a t kääri i taskuihin
sen vallan. Ruotsin, kanssa. Ennen suunnitelm ien m ukaan, jo ita olivat
Putkiseppa
Kaasunasettaja
n ä k in “s la k e rs “ ; ain a "lu o tta a " toi
V apaata m aata.
Key P itiu a n lu su u n n atto m ia voittoja.
R ientäkääm m e
silloin
D iaruondlia
A. P.
W. F. FERG USO N
vuotta
1808
oli
Suomi
Ruotsin
alla
jäse
n
e
t
teh
n
eet,
ja
lopuksi
an
n
ettiin
siin e i t ä itse teh d ä m itään.
m aalaki on hyväksytty Y hdysvaltain
Höyry- ja kuumanveden lämml
ja tän ä päivänä asuu siellä 400,000 A. W. YVirran ja M. A. Palolan teli-
“ K irkon vihollinen’’’, jo ta ei olo uh raam aan ropom m e työläistoveriem - ! se n aa tissa , joten 7 ‘.m än m iljoonaa
tyslactcita.
K aikki tarpeet Ja
me hyväksi. — A K I’.
op-
tavaksi
p
iiru
staa
ja
laskoa
kifstan-
ru
o
tsa
la
ista
,,
niihin
kuuluu
m
aan
en n en S e a ttle ssa n äh ty , e site tä ä n
e ek k eriä N evadan valtion parh ain ta
työ taataan.
p ille in
lu o kka .
L u o n n o llis e s ti
e! m ikset haalistu niiden suunnitelm ien
tä ä llä t.k. 25 p :n ä , siis sunnuntai-
K outtoripuhelln 474
m aata luovutetaan ö ljy tru stin va-
D EEP R IV E R .
m
ukaan,
jo
tk
a
kokouksessa
hyväk-
ltuosti
sa
a
ta
katsella
jo
u
tilaana
si
F
aliforniassakln
politikoidaan,
tai,
Jltana. E n ru p ea k a p p a le tta enem pi
A
suntopuhelin 96— J
i paaseen k äy ttu v altaan .
Porvarileh-
vussa
ja
jä
ttä
ä
ne
bolshevikien
a
r
-
!
syttiin.
N
äniä
te
h
tä
v
ä
t
velvotettiin
507
I katu, Hoquiam, Wash.
toisin
sanoen,
keinotellaan
politiikalla
keh u m aan , m u tta ta k a a n e ttä ei ole
Lukekaa ja jä rje sty k ä ä .
i det ovat teh n e e t tästä suuren num e
Mitä te luette ja m illä te itsenne ron. m iten teollisuus elpyy valtiossa, aivan niinkuin m issä hyvänsä kapita- m oille, joka ryöstäisi heidän valtiol täy ttäm ään ennen ensi kokousta.
k a tu m ista sillä joka sen näkee.
• • • • • • • • •
S itten p ä ä te ttiin kokoontua t. k.
Emil H erm an, puolueem m e valtio- h u v ita tte n ä in ä sateisin a päivinä, sil kun oljy tru sii tulee iskem ään suonta. listisesti sivistyneessä valtiossa. Ku liset oikeutensa, rosvoaisi ja haas-
17 p. kello puoli kaksi. Koko osaston
k irju ri, oli o sasto m m e viime ko lä ei ain ak aan kaikille tule edes leh-
T äm ä laki oli h y v äk sy ttäv än ä vii vernöörin v irk ap aik asta “ ru n n ataan " kaisi sekä m urhaisi heidät kaupan
jäsenistön yhteinen ylim ääräinen ko
k o u k sessa ja vuokrasi haalim m e vai- teäk ään , jo sta saisi tu o reita uutisia me vaaleissa vlelsäänestyksellä. sa- ja kuvernööriksi pyrkivistä ru n n ataan päälle."
K irjo ittaja sitte kuitenkin toivoo, kous on kello kahdelta. K okoukset K mktä, tjattuta. aluBuaattrtta arka
tiokonventsionia v arten , jolle on kart ja u u tta lukem ista.
Kyliä m eidän i moin kuin Mr. P itm an oli uudel sanom alehdissä.. Junkuu H eneyn sa
tarv itsisi saada vähän u u tta intoa leen ehdokkaana valtion puolesta notaan k o ettavan kuvernöörin ehdok e ttä Ruotsi sek aan tu essaan rettelöi- i pidetään A. Lindforsin talolla.
tu n u t tä rk e itä asioita.
kaihitta
Mrs. P. Heino m atk u sti joku viikko edes lukem iseenkaan, sillä siltä se Y hdysvaltain sen aattiin ja kum pikin kaaksi, toisella k ertaa m ainitaan joku hin ei pelaisi Saksan käsiin, m u t t a 1 “ U utiseeraaja" velvotettiin ilm otta-
MIESTEN
TARPEITA
s itte n id ästä tän n e m iehensä tykö. ainakin n ä y ttä ä , että ei ole lukuha- hyväksyttiin kansan äänestyksellä.
muu sam an suuruinen. Sitte. Ilenev antaisi V enäjän kansan enemm is- j m aan osaston ylim ääräinen kokous
HOQUIAM,
WASHINGTON
jo k a on B rem ertoniasa tö issä “liälp- luja m onellakaan, kun ei lainata e-
r-
-
_
-
- I I I ■ I ■■
R ockefellerillä ne ovat v altit, m illä on vaiti ja sanom alehdet huutavat sii teille tilaisuuden nousta P ietarin val- Toverissa.
päum ässä" S etä Sam ppaa sotakii- > des pien tä kirjaa lu ettav ak seen , vaik- pelataan. Nuo asiat on porvarileh- tä. S itte ju lista a h e rra e ttä hän ei lan a n a sta jia vastaan ja lopettaa seu- i Myöskin lausuttiin toivom us e ttä
East
hän jonkun kerran kirjo ttaisi agdut- f t A TT
reessä. P aha vaan, kun toveri Hei- ka n iitä lain ataan ilm an m aksua. dissä valaistu niin kauniilla väreillä, " ru u n a a k a a n ” ja taas
toitotetaan. laav alla m ie te lm ä llä :
U AT
XN A A m
issa> H°quia-
yleisön
“ Ehkenpä heidän kiihkoillen ha- . sionikirjotuksen Toveriin tä s tä liaali-
non työm aa tuli niin sivuun tä stä , Meillä kyllä ei ole suuri k irjasto vie- e ttä työläiset on saatu n a rra tu k si a n Friscon m ajuri Rolph ottaa huomioon
käytettävänä joka perjantai ja
kaupungista, e ttä ei hän voi toim ia j lä, vaan ei niillä v ähilläkään ole saan. Työläisillä ei ole niin voim a ja läh e ttä ä poliittiset lak eijan sa liik lunsa. pak o ttaa järjestelm ää n sä S uo-' hom niasta.. M utta koska n yt näm ä
lauantai
iltapäivällä sekä sun
vientiä.
Kovin on “ty y ty v ä istä ” ja k asta sanom alehdistöä. e ttä ne voisi keelle, tunnustelem aan m aaperää, ar- nielle, oli se askel, joka johtaa keskustelut ja päätökset voi vielä
osastossam m e.
i
nuntaina
aamupäivällä.
Ensiluokan
m urhasta
sy y te tä än "o n n ellista ” kansaa täm ä “m eidän vat kansalle ju listaa asiain todellisen vi limaan ilm astoa politiikan lik aises P ietarin villit m iehet luisum aan v a i-¡o sa sto kokouksessaan joko hyväksyä
G. A. SJÖBLOM,
suom alaista, Gus E ekolaa, e n tis tä ka k an sallisu u s” tää llä rik k aassa Am eri tilan.
H erra P itm an on ennen i sa ilm apiirissä. Hiin rak e n n u tta a lai lasta. Jos niin käy. niin vihdoinkin tai kokonaan hyljätä niin riittä ä kai
k
ärsineelle
|
tällä
k
ertaa,
kunsanon
e
ttä
jokainen
2419
Cherry
St., Hoquiam, Wash,
k
assa;
toista
se
im
siellä
Suom
essa
p a k k a ta rjo ilija a , joka on v angittu
niitit noitten tru stie n lakim iehenä ja voja E urekassa m ailikaupalla; sa h a koittaa Venäjän kauan
sen
tään
.
Siellä
se
köyhälistö
on
n
o
u
osaston
jäsen
ja
sekin,
joka
aikoo
pi
K uteessa. M ontanassa. 7 vu o tta sitten
sam oja etuja lian näkyy ajavan se- taan vaan poikki siitä laivan pituus, kansalle tilaisuus m uodostaa oman
S a m u e l I b b its o n
tehdyn v erityön johdosta. H änen s a sut vaatim aan oikeuksiaan ja myös ■ naatissakin.
m olem piin päihin n aulataan laudat. h allituksensa, rauhassa ja turvassa akkoin yhtyä osastoon, tulkoon nyt
raivaam aan o ik u d rt itselleen.
n o taan tehneen tu n n u stu k sen B uttcn kin
»
«
M utkasct lait. Ei m issään m aassa Laivan toinen pää kulkee edellä, s a voittaa palkinto h ilveillä kärsiinvk- sanom aan m ielipiteensä kokouksessa.
! Sen jälkeen on m eidän tyydyttävä e- Palovakuutusten, kiinteän omai
viranom aisille, e ttä
hän
m urhasi T ä tä kun a ja tte le e , niin tuntuu vä ole niin ris tiriita is ia lak eja kuin m antekevä kum pi piiii. ja sitä k u tsu silleen."
August. M atson’in kapakassa. 51»’» hän niinkuin h äv ettäisi kuulua ollen juuri A m erikassa. Toisella lailla voi taan nierim ieskielellä “fööriksi” ja ja
K irjo ttu ja n äh täv ästi toivoisi Ve- nem inistön päätökseen, vaikkapa o»;
suuden ja lainan välittäjä
1U ivnaril ave., jossa Eckola oli työs kaan siihen k an sallisuuteen, kuu o- kum ota toisen ja niin yhä edelleen, lossa seu raav aa päätii "äfterik si". Sa näjälle sem m oista “om aa” h allitusta. ' sitten ei olisikaan jokaisen mielen
lem m '' niin eriävät a ja tu k sista m m e ; i M istä täm ä johtuu? Ju u ri siitä, e ttä m anlaista on h errojen politiikkakin, joka ifciästiiisi saaliin jaolle nmita- m ukainen. Täm ä on nyt sitten vii- 1
sä.
Teki viinaa om iksi tarpeikseen. siellä ne taistelevat oikeudet k a n sal enem m istö Y hdysvaltain sen aatin ja siin ä .iina on toinen puoli edellä ja kin. V enäjällä sitä vielä olisi o tta - ! mehie.n tilaisuus, jossa tehdään päätös Room 4, F irs t N ational Bank Bulld-
ing.
HOQU1AM. W A S H
! varm aksi.
A. B rosseau. asu n n o ssaan , 5249 39th le ja me vain valm ista oliotam m e. . kong|essin jäse n iä on lakim ieliiä. He toinen poriinsa.
lu ista.
<
■
*
*
Täm ä v eltto u s m eidän pitäisi ¡laativ at yhä uusia ja uusia lakeja.
N u u s k a ju ttu ja ... Meillä Svensenilai-
ave., SAV., k e itte li “suun m u u te tta ” Ei!
Työväki on toki jo v iisastunut niin
P Y S S Y - JA L U K K O -
m u tta Setä-Sam uli. joka pyrkii joilta h e ittä ä pois ja liittyä yhteen ta iste Ei tule yhtään asiaa, olkoon se mii- paljon e ttä pysyy erossa politiikasta.
H arjoitelin ennen aikaan kirjot- j sillä ei ole ollut nykyään sitä “Co-
m aan kaikkia teollisuuksia, tuli ja lem aan to sitaru io lla; yksilöinä me : 1; inen lanansa, ettei löydy toista Onhan n iitä ä ä n e ste tty "liyviä" m ie teleniista, siinä en kuitenkaan p ä ä s -. penhagen S nuffia” viikkokausiin, ja
TYÖTÄ
sekoili koko sopan ja m ies joutui kaikki häviäm m e, vaan joukkona ¡lakia, jolla tuo voitaisiin kum ota, e- liltä toinen toisensa perästä virkoihin syt pitkälle. Monta pulloa m u ste tta kauppiaam m e koettavat lohdutella
yuua k aik allaista k o rja u sty ö tä tekee
kaikki voitam m e.
E. M.
lukkojen taak se.
' rittäin k in , jos työläinen vaatii oi- i ja säännöllisesti ovat osottaneet ole kuivasin kyniin te rä ssä ; pistin ky e ttä ei sitä oh* asto rialaisillakaan, ja
nyt
jo
kuuluu
lopjiiineen
pertlandilai
Uusi laiva lask e ttiin vesille “ l>avid
vansa
ain
a
ed
ellistään
huonom
pia.
nää
m
ustepulloon,
kuten
tav
allista,
kenttä
L .L. N E A L .
Ito d g e rs”. Alus on ra k e n n e ttu 721
! Innostum aan! Niin, millä saisi tuon Näin p ä ä ttele v ä t työm iehet ja h e it ja kun ei siitä ottanut läh teäk seen siltakin. Em ien sanottiin, e ttä "jos M oottoripyöriä, polkupyöriä Ja urhel-
päivässä. Tuo 8,800 tonnin laiva te h
lu tarp eita.
am erikaluisen yleisön innostum aan tävät hitolle koko vaalipuuhat, niin m itään paperille, niin siinä alkua nuuska loppuisi, niin ruo tsalaiset
r
NEVADA
tiin S kinner & Eddv telakalla.
kuivui
m uste
kynäu- pian kuolisivat ”, m utta koettelevan
; yhtä in n o k k a a k si p u o lu eem m e e v ä n kuin ennen Suom essa iiäniasteikon odotellessa
Puhelin 330
Rosvot liikkuvat päivillä ja öillä
terällä.
K astoin uudelleen, m utta se näkyy suom alaisiakin. Vahinko i
kuin ne ovat m uihin hom m iin? He! aikana.
TONOPAH.
vain.
jos
tplee
nuuskan
tähden
kuole-1
k aikkialla. T ap aav at käyriä ¿suunni -
E
ntäpä
jos
ä
ä
n
e
stä
isitte
om
an
mie-
yhtä
m
onta
kastosta
kuivui,
se
oli
Helrnik. 6 päivän ilta n a o li tä ä llä näytt ivät, v erratto m asti nopeam m in i
710 t katu,
Hoquiam , W ash.
sa ja vievät kaikkea ra h a s ta aina suuret ta n s s it Punasen R istin hyväk voivan innostua kaikkeen, m ikä on honne. yhden joukostanne virkaan ja i h arjottelem ista sekin. T oisinaan sii niinen; silloin m enetäm m e m onta kun-i
non toveria.
pöytjiveitseen saakka.
si. T oista tu h a tta tik e ttiä m yytiin raakaa ja inhottavaa. E ivätkäliän ä- m ääräisitrie itse niitii himon tulee uit m ustetta k u ivatessa ja järjen -
tehdä
?
Lato.
Kalle K aljupäa.
juokstia odotellessa aloin k irjo tta a
ovella j.i innostus oli suuri.
Isän j siat olisikaan näin huonosti, jos n:i
E ihän m eissä ole ketään sem m oi nim eäni, tuli arkki täyteen. Siilien
H uhtalan ru okalassa
I I l-1 1 -P -W - l -t - H H 'l-I- l - i - i - H - i-W -W m aallisia puheita pidettiin, indiaanien (Ien järjestäm ise e n o ttaisi osaa maai:
S IL V E R T O N .
/
seen
kykenevää.
T
ark
o
tatk
o
e
ttä
työ
aikaan
oli
nim
ellä
jotain
m
erkitystä
1
työväestö,
vaan
se
on
vielä
nyrkki
■
so ta ta n ssia soitettiin ja oltiin i au
Kuinka
niitä
k
äm
ppäkontrahteja
s
a
a
tte
m
aukkaan
ja p u h ta a sti vai
m iehistä ei kukaan pysty kieräilem ään ja niinensä kirjot.tam isen taito oli
ja kojratappeluilla. h u v itettu.
tuaallisia.
m
istetuu
ruuau.
tehdään.
N
ykyaikana
ei
kulje
sie-
niin kuin ne teidän "hyvät" m iehenne, jollekin koko su u resta arvosta. Sa
P alin .
Vaan m itä ollakaan, sattu i pieni
1002 J St.
Hoquiam , W ash.
sitä
parem pi, sitteliäu edustajanne noivat e ttä sen aatto rien k aan ei ta r lu u p ejlareita, vaan nyt h alu taan ko
»1 I 1 1 1 I 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 ■I-1-1--H-4- välikohtaus
Erä täkäläinen puhuja
ko m um i
Jo itak in vuosia sitten ,
i Moista hallitu k sen m ääräystä, i voivat rehellisesti valvoa työväen e- vinnut m uuta o sata kuin kirjo ttaa
SAUNA
f 13) H aluaisin
saada
veljen i John oli ju u ri lopettanut hehkuvan sota
kuu
olin
k
csk
iv altlo itteu tukkikäm
tua kunnan ja valtion viroissa sekä nim ensä kanslistien laittam ien pa
yleisou käytettävänä joka keskiviik
K rookin osottecn. Jo s hau itse ei s a t puheensa ja e s ittä n y t so itettav ak si joka ‘ tuvallisiin työläisiin ulottuisi,
S a attaisi olla oikein p e riin reunaan. Olisin m inä jo sil pillä, niiu siellä kulki naisia buu ko, perjantai ja lauantai, alkaeu klo
tuisi näitä riv ejä huom aam aan, niin jonkun virren, jolloin kaikki nousi m eidän tietääksem m e ei o k -Toini. 1 lalnlaadinnassa
. sekin m utta työväkeä ei saa niin pal loin sen aatto rik si kelvannut. Nyt ou r is ta laum oissa a v u stu sta k erä ä m ä s 2 j.p.p. sekä sunnuntaina klo 12;sta
pyydän tov., jo tk a äänen o so tteen sa vat setisallecn. jo k aisella silm ät m ul
tie tä v ä t, m inulle siitä ilm ottam aan.
jo yksim ielisyyteen. Ja kuitenkin ol- to ista; paljas uim ensä kirjot us taito sä, to iset joukuti sairaalau hyväksi, aam upäivällä.
koili. posket pullistuivat ja kädet
JOHN KNUT,
O sóte:
M aria M anninen, Q uartz
laau niin saam arin yksim ielisiä siitä ei m aksa m itään, ei ta rv itse tie tä ä toiset pr'la s taak seen kam ppäm iesten
p u ristau tu iv at nyrkkiin
• lk salaista
409— l l t h SL
Hoquiam, Wash
Mine, Out,, Canada.
sielun
kuolem
an
jälkeen.
Molem
• e ttä an taa k apitalistien pettää.
CALIFORNIA
kään nim eään, kun kulkee num erol
k u ritta a k see n . Silloin huom attiin, et Il
Ei siinä
Kuu työväki ei kobkaau ole käy n y t la ja ollakseen varm a om ast^ its e s m istä piiasi toki rahalla
(1 4 )Ilalu an tie tä ä missä on m atk a tn eräälle penkille oli jään y t y k s’ pa
tarv
in
n
u
t
tehdä
m
itään
«11»
kirjotuk-
LOS A N G ELES.
politiikkaan om alla ohjelm allaan to tää n täytyy kulettaa num ero tasku;
to v erin i Aina lia ssa
Oleppa hyvä riskunta — istu m a a n ' E ivät kai k u n
i
siä.
Isänm aallinen juhlahetki oh Bo. distaa e että p ohittiuen toiminta, on *t tan V anhalta h arjo tu k selta rnuis
Ja an n a o so tteesi
J a n i K u rtit. Box n io ittan eet n iu ita v ap au tta, m itä tu
Fa.-udenan
korkeakoululla !' w hei- i kelvoton Sitte. sen voi vaikka tnuu- tui tässä nim ikui vietä
V arm alta ( Kamppäpoosu vain »ui» kesknfle
15. Q uincy, Ore.
m a m aa m eille tarjoo Joukosta nou
m ik., kuti osa So. P asadenan kan- ; tamien tulipommien avulla pyöräyt ku n n alta olen saan u t selville e ttä i kämpän lattiaa, huusi lujalla äänel
si e rä s vaim o ’ja bvppasi repim ään
f 4»Tervehdys enolleni, jo s vielä elät.
1 sak'juluoppilaista p ä ä ttiv ä t koulunsa. i t äii yhteiskunnan ym päri suorinta ainakin kaksi lukijaa on k y h ä y k sil-' lä, m inkä hyväksi näm ä n a ise t ovat uT:RX C. A. SOLBERGJt
ja sam alla h aluaisin saada tie tä ä ny m ir riä ja naista, huutaen, että k o tk a ¡L ap set pitivät puheita, jo tk a k estiv ät i tietä
S itten A S E T T A A S IL M Ä L A S IA N U O R IL L E
leni, niin e ttä voi sitä p iirtää koko i tu lh et rah aa kerjääm ään.
kyisen olinpaikkasi. Jo s s a ttu is it tä eiv ät m iehet ota asiaan kiinni, niin
i
alkoi
ohjelm
an
su
o
ritu
s:
lau
lettiin i
JA V A N H O IL L E .
.3—S
m
inuuttia.
K
aikki
puhuivat
,
H
errat
vaan
keinottclevat
valtion
uim ensäkin
m än huom aam aan, niin ole hyvä ja hänen täytyy n ä y ttä ä “noille konuil
pari viusyä, joku piti pienen puheen,
Kalkki
työ taataan.
voimilla.
T
iesivätköhän
itsekään
e
t
A
sarías
Vilja.
Tähän
leikkiin
I
“
paivänkysym
yksistä".
O
pettajiston
k irjo ta m inulle. Tai jos joku sellai le ” m itä he ovat.
ja s itte n oli rah an k eräy s, jonka ai Jos tunnette pään kipua, pyörry Uurnia
tä
p
e
tta
issä
työväkeä
pelottivat,
ne
laholta
oli
m
ää
rätty
,
e
ttä
vain
sota-
nen henkilö, joka nänen tuntee, voisi yhtyi jokainen haulissa oleva.
Ei
tä, hermostuneisuutta ja pakotusta
kiitollisuudella a n ta a h ä n e stä jo tak in
e ttä kysym yksistä, pitäisi puhua ja siitä- pois kokonaan v altio llisesta toim in V o in tehdä kenkänne parem m iksi kana nainen viugutteli k ita raa . Kuu ; lukiessanne, niin te tarvitsette siima
a
u
tta
n
u
t,
vaikka
huom
attiin.
tie to a allaolevalla odotteella
Hauen
ra h a t oh sa atu , poistuivat fiaiset , lasit
- - - ¡ hän n»- m yös p u h u iva t
E n s im ä in e o : nasta.
kuin uudet
n im ensä on F. N e sto r Sironi, sy n ty i
» « *
heti
M
inkatähden
me
ollaan
so
d
assa?”.
i SILMÄLASEJA $2 50 YLÖS-
sin S u o m e tta lä h e ltä F o rin kaUpun ,|„t (■■!■ l-ri-a-!-1 I t .I-l-T -l- r -t-t--h-i--t--? - M - t-h
H O Q U IA M IN J A L K IN E K O R JA U S -
N v t ei näe naisia ’ aan m tebia
W H IT E S 4 D E U N D E R T a k i n g CO. + Toinen
P u n a te n F.ittin toim innas-
V a ltio llis ta a!; a t a i l l i kyllä on
T RI C. A. SOLBERG,
kia ja on a su n u t k u u n v u o tta taka
I
PAJA
H A U T A A N T O I M IT T A J A T
+
univorm
ut
ra
a
llä
N
atca
e
iv
ä
t
m
ai
Amerikan
avien
isän-
riittä
m
iin
asti,
vaikka
ulcm
m
akti
’
.
ai
ta ' Kolm as
Dream land-teatterin ylSkerraise.
Fin San F e l r o t s ä , Cal.
M u ita k in
A, Poukkula, om istaja
Telefooni 135-364. — H oe uum in o«o- +
ritelle. - sa n p u h u -a t s u o n a s ä a o jj
tu tta v ilta ovat k irje e t terv e tu lle ita
Afc-rdien, Wash.
Neljät;
lap-insti Erä? ac» Jerosce LandMeld ?:ir-
t»; *11 X St
Telefooni l? f
+ esaal!; futid e st a
H uotari «S. Co. kaupassa
A terieen in «FC-r: 109-111 E 2nd
A-
K
o
n
tto
ri
T : r l H oIrD r k a r t ia
ototteeU a: Arvo Langen, 10?—7 :th J +
aivan
koru
tto
to
asti
''U
n
p
a
helm
te
tet vor at telile sodan h/vfcksi*’’4 jottelee yhteiskunnallisia ja valtioin- j
4 0 i- ~ 8 s kaiu.
. i i H
St. So., Yrrgi&^ä, Liian
25c
HOQUIAM’Ih 1LM0TUS-0SAST0
C IT Y . TRANSFER CO.
Dr. F. L. NAIL, Hammaslääkäri.
A. STRANDBERG
CRESCENT
z
___
Uudet lalvikankaat
FRANK VARTIO
C ai i f o vn iän k uu 1 umisi a
ipgblnm
Ruokailijat huomatkaa
{HALUTAAN TIETOJA