Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 8, 1918)
No. 6 TOVERI Niille kuuluvat johtavat pankki- lisi heidän otettava käytäntöön Topasta ia Amerikasta, eikä r o Täm än m aan sanom alehdistön nian rikkaus ja m ahti alkaa siitä kaan kaukonäköisyyttä, voi hel liikkeet ja vakuutuslaitokset.: n usj. san a : “valkorotuisuus” sen ko m ailmasta. Siten He -puhui- . ja preussilaisuuden Välillä ei ole kun se tuli Intian herraksi. Intia posti käsittää, että elleivät Intia Vienti-, ja tuontiliike on niiden ’ sijaa n että lie puhuvat inhim iiii-’ «ivat edes to tta ja esiintv isi\a t U n n e n suom alaisen ly ö v ien äänenkannattaja, m itään eroa. la vhtävähän on suurine ihmis- ja luonnonrik- ja Kiina aivan lälheisimmässä tu hallussa, ja suurim m alta osalla svy j estä, ia puhuttava vain E u -1 vilpittöm ästi. ~ ilm estyy A ito r iässä. Oregon, joka päivä Saksan ja E nglannin porvarileh-' kauksineen hallussaan, kykeni levaisuudessa tule itsenäisiksi ja paitsi sunnuntaina. kaivosteollisuuskin. Puuvillatc-i distön pyrkimyksillä väliä. K u n 1 Englanti laajentam aan alueitaan kyllin voimakkaiksi torjum aan • ollisuus on jakaantunut melkein i g T O IM IT U S K U N T A : . ................................. . . W. N . R E IV O L A U R I M O IL A N E N . . . . . , • 1 tätä ennen puuhattiin Tukhol- ‘ itään, länteen ja etelään. Kaikki kaikkien imperialististen ja kapi-, ALHJLPH SA LM I A. B. M Ä K ELÄ , kahtia englantilaisten ia m tialai-- i ■ SU L O SY V Ä N E N valtojen ...... „ , ... m a k se -!| man rauhankongressia, niin selit- itäm aiset alusm aansa pn Englan- tahstisten m u m o ic u »duojen anastushank-' välillä Englannille tivät liittolaiset sen Saksan ha- ti vallannut Intiasta päin ja In- keet, on mailina kohta t o i s e s s a ^ • k a v n o ? i cnemman k u m i, TOVERI (T H E C O M R A D E) luamaksi, ja sillä tekosyyllä kiel- tian raha- ja miesvaroilla käy- sodassa, joka saattaa käydä v,e‘ ; <Ua ,n ji)00naa dollaria, ja todelli-i ..... . h . ..... hi ....«« »«— * * • Humunn.«».«.««**»’ The organ ef ae Einnish workers in the Western states. The only Finnish daily in sivät sosialistien edustajilta pas- millään taisteluilla. Sen teolli p ä nykyistäkin verisemmäksi. veromäärä on sitäkin vielä JÄRJESTÖMME TOIM EENPANEVAN «illoin toim eenpaneva kom itea om alla the W est. Published daily, except Sunuaj. it sinne, la nvt selittää Sak- suusvallankum öuksen oimistumi- Joillakin ihmisillä on sellainen} ^ . ' ¿5 p nrnim än kui-i i KOMITEAN TU IV ERRUKSEN au k to rite e tilla an kylm ästi h y lkasi ko- at Astoria, Ore-, by the W estern W y k loillakin sellainen paljon suurempi. Enemmän kuin men s Publishing Society. JOHDOSTA. ko jutnn. A storian osasto p a a tti sen- ________________ A L G . N IK L 'L A. Manager. san sanom alehdistö, että nyt nen lepää Intian rikkauksilla,; käsitys, että n. s. avoimen oven neljäsosa kaikista veroista käy*' johdosta ilm ottaa kom itealle “ pit4- A dvertising rates in effect July 1, 1912, 40 sr,iajaitoksen vlläpitoon. M P e rää n ty essä ä n huonosti hark itu s- Vä nsa sen p äätö stä p a h e k su ttav a n a cents per inch. Special discount is allowed suunniteltu kokous on Englannin joista Englanti hyötyi ka,»-inker -j politiikka kauppaan nähden ta- lor larger and continuous advertisements. haluama, eikä siis Saksan sosi.i taisesti. Se valtasi Intian rik kaa sam anlaiset m ahdollisuudet lähem m än kuin yksi kvmmene- ta k a n n a sta an Suom en n ä lä n h ä tä iste n ja yksipuolisen hark in n an tu lo k s e n a .’ T O V E R I, B O X 99, A ST O R IA , ORE. kaudet ja käytti Intiaa sinä pe- kaikille, huolim atta siitä ken j osa kansanvalistukseen. bnem- n vustam isasiassa, on järjestö m m e toi- gp on m yös p ä ä ttä n y t ry h ty ä piiriko- Entered as scconu-ciass man .Uitte* luly 18, listien edustajille voida sinne an , , m eenpaneva kom itea ry h ty n y t r ip it- , m iteain välity k sellä p ak o ttam aan tol- 1912, at the postoffice at Astoria, U icgon rusasem ana ¡olla se kävi taiste- käsissä poliittiset ohjakset ov.it. taa passeja. under the A ct of March 3, 1879. tnan kuin y vhdeksänkvmmenSi udek.-an y nimen .1 T OVerin to im itu sta “uppinis- m eenpan ev'aa kom iteaa n o u d a tta m a a n T IL A U S H IN N A T lua imperialististen valloitus- , Sellainen ajatus on kuitenkin ko- Todellisuudessa ei edellinen prosenttia kansasta on lukutaido- Naisuudesta”, “puolueorgaanin viral- a sia ssa järjestö n jäsen istö n Y hdysvalloissa ja Canadassa: ¡k.» lailla harhaanjohtava. Kat to n ta : enemmän kuin kahdeksan- liaten lausuntojen v ä rittä m ise stä ja Y ksi vuosikerta. .$4.00 0 kuukautta. .$2.25 kongressisuunnitelm a ollut Sak hankkeittensa toteuttam iseksi. s illä ain ak in län sip iirissä on 3 kuukautta......... $1.35 I k u u k a u si... .50 Intiaa hallitseva suurvalta sokaa In tia a' Englanti on s i e ti kym m entä prosenttia pojista ia siten sanotun orgaanin vaikutusvai- m elkein jokainen suom alainen so- Suomeen ja muualle ulkomaille: san hallituksen tahtoina, eikä la Yksi vuosikerta..$ 6 .5 0 6 kuukautta. .$3.56 j sialistio aastc joko jo ry h ty n y t U i mä nvkvinen ole Englannin h a i- . m uuttuu varsin helposti m ail-; seurannut vapaakaupan periaatet- vhdeksänkvm m entä prosenttia ty- »an alentamisesta.” S U B S C R IP T IO N R A T E S: ..... • ! T oim eenpaneva kom itea mm. v a it' p ä ä ttä n y t ry h ty ä täh ä n avustukseen. In tbe United States and Canada lituksen mieleinen, m utta kuin- m anrauhalle vaaralliseksi. Ky-1 ta. josta Saksa. Japani ja Amen - töistä jää kaikkea kouluope l,s "J (ää ,<ej koskaan v astu stan een sa a v u s - . Tno pak o tus käy nyt tarp e etto m a k si, One y ea r........... $4.00 Six m ouths............ $2.25 lykkään ja tieteelliseltä puolelta ¡ka o vat kyllä tavallaan hyötynee., vaille. Ja se on kaikki aineell sta i tushommaa gilloin kun se on alkuun- , R ka tolm eenpaneva kom itea vili- Three m onths. .$1.35 One m onth..................50 ulankin maan sanomalehdistö, jo . . . . . , ,1 , ens,luokkaisen vallan hallussa on m utta sittekin on englantilaisilla tappiota sangen huonialtava ja ' sa la h te n yt puoluelaitosten a lo tte e s ta ! doin näkee vijsa a m m aksl taipua. Mai- Ilm otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ka kaikin tavoin taistelee kan ilniotukset $1.50 kerta ja muistovarsyilia av^i‘m L a,n altaisuutta vastaan. koettaa , 1 titia melkein voittam aton. Pöh-j Intiassa niin suuria etuoikeuksia. hirvittävä m utta sitäkin k a m a - i ja kun sa n o tu t laitokset ovat siinä lllts jninie 9n tä vain siksi, e ttä tulee $¿.00 kerta. Kihlaus-, s,atymaU1?a°V to-ilm otuksct 5oc kerta, halutaautietu- ja että huolim atta siitä miten uiden maiden joisessa sita suojelee mailman k° r‘ lunni on ulkolaisen hallituksen k e rä y stä ja yleensä a v u stu sty ö tä joh peh.äksi tää llä olleen riittä v ä s ti ha- ntnieiiniuutto-inr.ötukset 25c k eila, naima estää Saksan ¡a nu tlniotukset $1.50 kerta, atrioero-ilmot ukset keita heidän tuotteidensa hinnat, .. h e n k i, tam a ssa ” “T over,n toim itus on ■.«- lua k ä y ttä ä “virallisia te itä .” sosialistit pääsem ästä yhteen, korkein vuoriharjanne. jonka y $1 .00 kerta. Seisovat ilm otuksel sopimuk aikaansaama siveellinen ja , meissä to im itu sk irjo tu k sissaan sel’t- Sellainen puolueorgaani, jo ta jäse- sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista sillä ne pelkäävät kansanvaltaista 1 litsepääsy — lyhyttä arkaa vuo ¡ovat, ovat he tähän saakka kyen- tulee rahan seurata mukana. Englannin u e n r a p p e u t u m i n e n . S u u r t e n a- | tä n y t täm än berkeleyläisten avustus- njgtön näin väkisin , . . . 1 1 . A • -1 1 • I , • l 1 - X a 1 • 1 liv u ................................. la u v u titin n ii u v t n v iv j t täy a v ty i y v y n a m v a n io m 0 la 0 a 0 . h 1 a » » ta « pe- kielestä vuomennetaan vapaasti. ja ,jlosl„ )fie„, nerot- lähteneen «„»lato,te,laholta räsria„, el ole oikeutettu syyttä. rauhaa ene mmän kun. m,, aan , <lcäsa lukuunottam atta, ja s,Iloin - neet. ja kykenevät tuleva,,uu.lc- H u o n e u s t o s i j a i t s e e 10 :n n e n ja b u a n e k a t u kin vain ahdas sola. jota suuret | sakin, pitäm ään melkein je n k u lm a s s a . .T e le f o o n i: k o n t t o r i 365. muuta. kaitten keksijäin, merkillisten tie ja o le w n kokonaan sosialistien joh- maan k e tä ä n m uuta kuin itse ä än to im itu s 83 2 . käsissään. arm eijat eivät voi käyttää kul- maan kaupan omissa Yallt>ittishankkeet kannustavat deniiesten, ylevämielisten v a ltio - rtossa. Jos täm ä on to tta, niin on se « v aik u tu sv altan sa a le n tu m isesta , tuo m ittav aa k u ritto m u u tta. Kun toi- . - - niitit etuja, joista sanomalehdistö kutienään —on aivan mahdoton. 1 Mikään kilpailija ei voi vetää heil- On siinä toinenkin saa tulonsa, ia siksi rauhanhank Etelässä, idässä ja lännessä ra- le vertoja. Jos siis on totta, ku j miesten, urhokkaitten soturien ja m eenpaneva kom itea ei a n tan u t hai- • VOLTAIRE KOHTELIAANA. älvkästen hallitusm iesten k an sa dän ehdotukselleen keräyksen toi paljastus i keet. joissa työväestön ääni oi- joittaa sitä meri. joten ainoa 1 ten on sanottu että mailina ei. kunta on poljettu henkiseen ; m eenpanem iseksi heti k an n atu sta, E räässä seu rassa, jossa V oltaire niin he kansankokouksen nim essä 1 ¿aikaan tulisi kuuluville, ovat hyökkäys sitä vastaan voi olla i voi olla puoleksi orjana ja pu > - 1 True tra n slatio n tiled with th e 1'o-tm astei l e i l » iia il oli saapuvilla, syntyi k esk u stelu koh- valtiolliseen orjuuteen. at Astoria* O re., Jan. S, as iv;tiirc«l Eikö oli i ; panivat alulle keräyksen, niille kauhistuksena. mahdollinen luoteisessa olevien leksi vapaana, soveltuu se sitäkin by th e A ct of C ongress O cto b er l? ih , IV i/ > \ ailla kaikkea aloitekykyä. P ’ ollut virallisia te itä saada ielv ille teliaisuudesta. Y lpeästä käytökses- X enäjän holshevikien suurin ri- vuorisolien kautta. Intian v a i-■ paremmin kansoihin, joilla ei ole suurten vtftvsten ja v astu u n alai- i järjea tö n jäsen istö n m ielipide y le is -’ tään tu n n ettu h e rttu a ta r von b. sa- l ainan maan san,>male.idet se ktts täkäläisten sanomalehtien tiaan on siis keskitettävä kök >1 minkäänlaista vapautta. 1 lkonat- suustunteen' synnyttäm iä toi- ään esty k sen m uodossa ja siten saati 1 nöi olevansa sitä m ieltä, e tte i voinut e p ä k o h te lia isu u tta a - ! keräys alulle järjestöm m e tah o lta ei- olla suurem paa littävät nyt muka mielihyväliä, mielestä on siinä. että ne ollen- sotilaallinen voimansa luoteisra- sen byrokratian ja sen etujen 1 v- suojelemiseen, ja sen vuoksi ¡vaksi hallitun Intian on pakko e- m intavaikuttim ia, alituisesti m kuin k esk ey ttää toisen puhe. H änen . kä m ennä hakem aan apua kansank että bolshevikit ovat hylänneet kann puhuvat rauhasta, niin xau jän tä lä seikkaa laveasti ja inn o k k aasti - k<,,lltMeItar. le on se pakotettu pyrkimään n ii- j «lelleenkin olla kansainvälisen ki! - s c n v tt,,,,,:, ja sorrettu,na. Ja Saksan rauhanehdot, koska ne i an kuin valloitusunelmia ei o se littä essä ä n sa ttu i lähellä olevasta mtt » tunteen kalvamana että vt T ällaisen perustelun nojalla toi- herraksi, joiden katit >ailun ja kauppakatetiden aihee- olivat, vilpilliset. Jos se .»löi so tatan iv ree lla tu h o ttu , ia siihen > den maiden hvvänsä europalaisen ‘ na. Vapaa tai itsehallinnollinen ja tunnustus k a ik e sta siitä m it. raeenpa n e va kom itea s ltte luulee p ä ä - ( läm m ity sk am lin asta kipuna poukah- tantaan hänen ham eensa liepeesen, harkinnut m itä se tähän saakk nav ttää olevan vielä pitkä aika. ta mmka he kykenevät luomaan, menee sevans,ä muistuttamaan Joverin to’- , . ällän 011 kuletettava joukkonsa. I Intia tulisi kohtelemaan kaikkia on bolshevikeista sanonut, niin ulkomaalaisille riisiosaaliina. ö nutusta “puolueoikeuksia nauttivalle i,ka kohta leim ahti ilmi liekkiin. 1 Yasta suurella vaivalla sa a tiin tuli ennen kuin hyökkäys Intiaa vas-1 samalla tav alla, ia ottam aan osaa Intian kysymys se ei kehtaisi selittää rauhaneh intialaiset nykyisin suurten lehdelle sopimattomasta menettelyä-j sam m utetuksi. taan voidaan maitse tehdä. 'kansojen hittoon tasa-arvoiseu 1 v at tä" — äe kun m uka on “m ennyt an ........ , tojen hylkääm istä heidän teok t r, tran ciati •il with tli I*. in a ^ tv T i oliim entyä a i sangen «kövhiä edus esi isiensä h a m a a n kan n atu k sen sa sellaiselle | «««> re < iu irv«l 1 Samalla tavalla on Intian v a i-1 jäsenenä, lisäten sen voimaa mail- s. 1018. » t < > ’ • • seen. lleidäthän on selitetty by the A ct » t t ot lei kn < ( letober 1 5 th , 1017A ■ 1 el t i ole svntvnvt .vn ii-n v t ja iär- la jia . Sellaisessa asemassa ole ¡hom m alle, joka r k o tv at k aik k i ihm etellä. litsijan oltav a herrana \ älime- i m annuthan säilyttämiseksi, 1. it 1 ka semini n h uomaan ut Saksan asiamiehiksi. Miten olisi kan- «estöll sisällä, järjestö n p ä ä tö k s ie n : kaan rellä. 1’unasella merellä ia Intian Kansalliselta näkökannalta k-n va dl-' miljoonan , henkilön K iri. L aip at l\ai. , „1,. ffir- i iihkaavata vaaraa. m ahdollista, että Saksan omat .„kuut,,, joka k y k e n e v ä s a a - nuikaiam ti. eikä niinollen ole Jnr e y lty l.. merellä. M utta siten johtaa ln-j soituna ei (de tarpeellista selitt : i. Intian kysym ystä voidaan tar asiamiehet olisivat hylänneet kei , ikään .«uriakin saavu, ,,k- Jestön kontrollin ....VolIllre. enhän snal- , - , •, T o isin san o e n , e ttä olem m e K lim - t kastaa kahdelta eri näkökannal tian herruus alituisiin kansainvä-I että mikään ulkomainen vait i, maan sarin esittäm ät rauhanehdot ' ia 'M, t a v a t o n v a llin k o ih m is . ko- tan u t m enetellä niin ep atneuosti. et- im iri sam an m inkä toim eenpaneva k o - M utta asialla on toinenkin pu >-1 ta : k a n sa llise lta ja k an sain v äli 1 lisiin selkkauksiin, koska v aiku-i olipa se miten hyväntahtoinen t ttij-valta ia mahti silloin on kes- liansa, ei voi olla siunauksellinen , suni).die. I ik o .n a .il.n - tt n bar- mo J mltea nyt on päättänyt tehdä lnut- ta olisin k e sk ey ttän y t arm ollisen >eh.i. jotka molemmat kuitenkin rouvan p u h etta.” li, ja se on siinä, ettii täkäläinen valloittamalleen kansallisuudelle. ¡ottama taloudellinen rii<tamni m ta te iu1Pet sen h e t i , ensin tu rh a u lopuiliseoi ajavat samaan johto- kittyneeuä yhden vallan käsiin, sanom alchdi-tö on paljastanut o- Ennen kuin Englanti valtasi 1:. ja teollisuMaitosteii hävittämin.m p ä iv ä s e llä vikuroim isella asiaa vii- VAATETTA SU O TU RPEESTA . man kansanvaltaisuudelle viha päätökseen. Jos tahdotaan lak i ¡oka estää toisen käyttäm ästä sa- tih e e n a m iljo o n ie n in- v y ttä m ä ttä ja vah in g o ittam atta, 'la s tian. oli Intia eilistvnvt tro l,; <»n ollut kauttaa Intia olem alta kansain- ni"ia etuja hyväkseen, ja siten sä asiassa on sitäp ait ollut m ulta mielisen kantansa tässä jutussa. Ruotsissa on ä sk e ttä in teh ty suu- rövhkeäksi ia v a i-1 situsv aitio, jonka v ientikauppa r.li tialaisteii ennenaikaiseen kuole kin pelissä kuin B erkeleyh osasto. välisenä vaarana, on sen saata- nehiosti tulee T o tta on. että bolshevikit ovat Kolmasosa Intian kati-i _ Toim . 1 eenpan ‘ kom itea ei „k ole m uista : re s ta taloudellisesta a rv o sta , oleva Samoin kuin aina tuontikauppaa suurempi. maan. hylänneet Saksan rauhanehdot, va it>enaisw tensä. tai ainakin loitushaluiseksi. , » t , » v i u n sasta kärsii alituista nälänhätä?.. vittaan e ttä A s t o r i a n iin-mto osasto j > 1 keksintö, niin. k a n n a ttav a keino lu Nvkvisin se on ainoastaan raak sisäinen itsehallintonsa ja oikeus Xapoleonilais-sotien syy oli \'a - r- » • , i • . • n oivan n m ir - 'ja n v aatteen v alm istam iseksi suotnr- nähtyään niiden vifcpilUciyydcn, I-.ur,.|„,la,s,t n ait,om i.,«tl Ja « » « » « » • « Kek.ljä ah,UI kokeiluna» Jo aineen tuottajana. edenkanta, 1- kansakuntien vhtei- P«deonin hallussa päästä idän m utta samalla ne paljastivat ottaa osaa ,,„„o lija, J,„huvat sulava»,, , .k e,» en . “ parikym m entä v „ o u . tak ap erin , m u, na ja puunhakkaajana" kuten äs m is‘en saavuttam asta e<1istvk- ’ Uppum attornan kehoifuksen ry h ty ä mvöskin täkäläisen .sanomaleh , seen liitP o n tay .-arvoi.-ena jase- herraksi, samoin on nykyaikais ta silloin hän näki m en ettely n sä tu keinen Intian valtioministeri Au 1 , , , ' • toim enpiteisiin a ” a r p eraanusekM distön v i’iam ieli' V vdeu kanaan s nenä. e jo tk a ov att setti auma i ten sotien syvnä ollut idän her levan niin kalliiksi, ettei Itänen a a t stin t hamherlain selitti. Ktokl i sesta. m utta ottavatko h e h u o , m i Suom en nälänhädän lieventäm iseksi, j valtaisuutta kohden. lo toisen i E u ro p au ta p a h tu m ie n kehitv>t.i ruuteen pyrkiminen. teensa soveltunut käytäntöön pan noitsa. i lta suurin osa ihmiskun Jofj tojmeenpaneva kom itea ei luul- \asias-a asuu enemmän k u in , tuottavat teollisuushaarat ovat tavaksi. Nyt so tahintojen in n o stam a kerran kiivi siten, e ttä lam an "tila vttosisaihilkt tietävät vallan taa asuu Mtsiassa ia \ t r i k a s , a . ¡„j olevansa selvillä järjestö n jäse- na hän ryhtyi uudelleen kokeihinsa puoli ihmiskunnasta. Intiassa ja i englantilaisten kapitalistien 1 aikai m aan sanom alehdistö ;outui itse hvvin e ttä u seim m at sen lu k u u n . d l nlstön m ielipiteestä, niin olisi s e n ja onkin onnistunut valm istam aan lioin / 1 ?Ö "'ö! sissä. lotka riistävät intialaisia ia ellei niitä oteta Kiinassa y ksistään on noin sissa. jotka rn sf.v at alaiset sodat o v at ai- i set eno »pr ja Amerikan ihm iskun-! «I» »Hu. a li.,a a a .la y le l.ä a n o .ty k suoturpeesta k an g asta suurin m äärin. peruuttam aan b o lsh ev ik eista laa Europan j 11a l selle. Siinä, tark o tu k se ssa A storian T ehdas lienee jo tekeillä. Suotur- fo -in se ei vie ih e u tu n e e t niiden valtojen kes- miljoonaa ihmistä. Ei niinollen 1 työvoimaa lainlaadinta- ja sum ansa valeet kokonaisuuden pieni osa.-' i ja tav- ta vain Ro osasto k ehotuksensa läh e tti. vaikka olekaan ollenkaan ihme jos mail litusvallan suosiollisella läkään sitä tunnusta, ja toim ituk kinaisesta kilpailusta, joiden paa Heidän näköpiiriinsä ei kuulu muo(jojijsta tieisäänestysehdotusta ■i peesta kuuluu vaate tulevan hiem an 1'ee- :a litan imperialistiset vallat katso Ylellisellä avustuksella, vil tkm ,-kunnan suuri e n e m m is tö . liene tullut tehdyksi, kun tä lla isia halvem m aksi kuta k e i n o t e koisosta k o i ^ U vil- set haukkuvat bols.iev ikeja min määränä on ollut idän riistänti tuin väi ovat kaksi va» aikansa ja vaivojensa arvoi- kahvituotnnto. samoin lasta. ja sen san o taan olevan hy- kä ennättävät, kun ne eivät suos nen. Intia ja Kiina atieliiken- he edustavat vain valkeaa rotua, avustuskysymystä ei pidetty varsmar M utta vin k estävää. mailntau >eksi pyrkiä Intian ja Kiinan her- 'ainetuotantokin ja raut los siten to d ellak in on laita, o - ' siin puolueasiolhln kuuluvana. tu militarism in talutusnuorassa s u u rta idän tai koki > ne o'.a' englantilaisten .talin--.i. •u u rh rita n raksi. Jokainen jolla on raiitua- .tgii”tntiini’jnifiufinniin»»imuuuiMm*utif iiiftuiuuiiiifutiutiiuintiiMum miitiwii!itiiniw»in!mrimiiinu|iiiiin«i.m»,,i,u"i,ii'',uw'7"nuuui2^ Hl Iiuiilipi.tir.ii •hmismdhiláis >e lUi^ .iiiiiuHiiuillliiibliitiii tanssim aan ______ ' lUiJÎXuuuiîiuîiihuî^^ .... ----------------- -------------- ------------- U, ,,.,I,U m ,............ .. .. . iit n im t i. m m iim im i' m \ tai t tui alla o » eri ».......... I |e Yertaam aikoina käy- esiintyvät sellaisina kuin ovat. utuuni,mim luvunimuiiumimii kun mailina m uuttuu iteet väkivalta-periaatteita. He rankaisutaiio- Huonoja om inaisuuksia ilmen- van kesta, i päässä luokkalaitoksia. Koulut ' ,,:*i su u n ta asettaa kasv«i-'van verra,,»,,,, siihen « K kovasi, suos,Itänee, n .n la -, (ett, j,,,..,,,*,,,. ,„vä lajisi ei „.„ah a kani,ahaa,, st etupäässä paratiisiksi kävftaän ja tutkinnot sU oritct-, tuksen päämäi laisen Salomonin teseptia ., ;nhjmilli-vvs sillakin alalla katsottuna tee untaan pahaa; kfhittaini.cn i I, n, i- k sa. u rju ,,,« .". uuta ny. on olemas- tilaan pääsee johonkin li vv a - . Uasv atin „• 'H,Oka ”ltSaa saaslaa‘ ' " J '1 on ollut vaikuttam assa rankaisu- ’’iän vaan itkee sellaista, jota palkkaiseen v irkaan yhteiskun- s e k s j vasta toisessa sijas- n ,nijsessä olevasta elaimellt- lastaan. taooiett lieventämiseksi. Yan- hauen oman käsityksensä m u nassa. Se 'di siis samalla leipä- sa se pttaa siimalla kehittvm is- ?v>(lc>tä johtlIU sekin kasvatuk- >jttenkin kdlitv> kul. he‘mpina aikoina oh kuoleman- kaan tuleekin tehdä Yasta sen N v kv isin lyödään v anhaa alas kysyniv». M aisteritutkinnon suo- ta . Mutta m äärättvvn vhteis- o - alalla vai ,t>eva periaate, kujkuansa edistvstä kohti. ranaa jstus varsinkin vleinen ia jälkeen, kun hauta aletaan teko- ja aletaan uutta rakentam aan ti 'ritettu aan voi jo olla varma paa- !;unna„ isecn tehtävään. 1 ’ jonka-m ukaan kasvatit vakival- , V astuksista huolim atta ihmis- ; jp-^ntpänä rankaisuna käytet- iensa vuoksi rankaisem aan, lian lalle. Vita selvemmin aletaan >v stään yhteiskunnan päivän- sess^ on vje|^ olemassa sellaisia • -, , taisesti p a k o te ta a n teke- |lcfljren kauniimpi puoli pääsee t jjn raipparangaistusta. Aikui- huomaa tekevänsä sellaista, jota näkemään vanhan kelvottomuus puoleiselle rin teelle . kiteen |u - o n ,in a isl,u l<sjat ... . .JO’ a .. 'J '? 31’.4 mään ja toimimaan kasvattajan v,>it7,]le ;;i p(,istaa vähitellen pois <il!ekin annettiin vitsoja. Nyky toisten. vanhempain ihm isten ja sopim attom uus olemaan ala liani A ho' -anoo, kertoessaan e n u h « n o tah,luu mukaa,,. Meiuen kehhys r vv<| ,„ s vcrlaa„ „ „ e aä|, „„ kuolem anrangaistus bar- kas ,yks,,,, „¡ulaan c ,eh. a. ti kehittyvän elämän ja varsin „„hrierikekkerei.-lä -routavuosi- kasva A L "" u u a m e io a ila nykyisyyteen. m m g nai, ta . Kai|,l>aranga,stUsia e, Ja kuu n anelle seuraa uuden kin korkealle pyrkivän ihnti-- en- alkua,„¡H a. la jokia vhleis- . ’ ie, , ,|k^ keh „e, ,a | „ . A " -„amme aalulä. kuinka kasva- cnään liene käy,innossa „„.-saan ke,n,sv-,a ,ka, y y koa. karsi . » -- hengen kehityksen välineellä, knnnallinen virka „n jo o,,,,i- "j lu s i a suunnitelm ia laaditaan koulua kavvän nuoren ihmistai- slulksja ;utta eläimelliset omi- ' '’l’" " * ' t ' n v k v â îa n lllkscn >a ‘’p e tu k -e u alalla kuri- sivistysmaassa.-A \ ha enemmati ta. -..(ttaa ,a,i o .,, nn a « m - j , . , » ' T e h t .m i a k X ahn’ ' ' '^ n o , vähheilen tuleva, he- voh.aa a b a sellainen mmhjmie. m ättä. ei kuitenkaan sen vuoksi, kaikilla aloilla auttam aan ja jott- men ih,„„ve„a. jota värien ha,, dtrttantaan uuden ajan tuloa. tv ö tä tekee ia nonnistelee. Nv- o. - , ka-v a tu k > (--a . Ka^vaiiaiai vennniks) ¡.J)t,Sma aikoina oli cttä rlkoll,sia et paranneta ran- että teot ovat sopim attom ia, tarvitaan koulunkäyntiä melj isvvfk.stä (,n sotalaitos. T v ö -’ llt^ ^ ^ d n (,j7 ‘’!hän ruumiillinen kuritus opetuslai- kaisemalla. vaan että uuta pi- vaan välttääkseen rangaistusta. Yksi tärkeim m istä uudistuk kvään varallisuutta ia atimas- ...... • . n1inkala,î'.'3 . ,,akk • toksi.-sa ”]okapaivai<ta leipää laa ruveta kasvattam aan, ja sen Lajisi olisi saatava k äsittä sista uuden ajan jouduttam isek mään. että on sopim atonta teh si ott uudistus kasvatuksen ja dä huonoja tekoja i t s e t e k o opetuksen alalla. Siihen olisi j e n v u o k s i , koska niistä seu sos. detn, huomio kiinnitettävä raa ikävyyk-iä vanhemmille, to ja uudistussuunnitelm ia alettava vereille, tai muille ihmisille. Ei laatim aan. Nykyajan koulut ja tetaan enemmän, m uita toivot- nijs t;i. ettei hänessä ole jotain kottam alla pakotetaan koulua hän lajisi itsekään tahtoisi toi kasvatuslaitokset ovat aina o-aä -itä tehdä, palkitaan kun" ,jä annös raakalai-aioilta ............................. ja jos hänellä on li- .. . • 11; tavaa olisi, että se lain avulla hyvääkin k äy m ään ja m äärätyt tutkinnot nianierkejJiä. kiitetään ja viiste toverin tekevän m itään -e kin muutam issa kohdut — sa kävttaja. olkoon lian nimellises !l’’stak’n poi.-tettai-iin. I ,111.1110-j bjjstiu» sitä h m ää itsessään ka - sen •d-Hlri tivistvsarvolla iajst3t je sfa hänelle itselleen tu- suorittam ani, voidakseen paas- taan -mankarina”, aivankuin hän toja vuosia ajastaan iales-a ja ti minkäl •01,-0 ttu o n ' shaises- Paisia ei vni< a rininn.lhsesi 1 ku- vattua., m uuttuu hau vähitellen ,ef ik;i vy vksi;i. vaan päinvastoin ta hvväpalkkabeen v iruaau j - oksj tehnvt jotakin suurta, to- ' nuorin, kansakoululaitoksemm e, tahansa varu .1-.lainen' io- hän voi rittam alla kasvattaa hyviksi. -11- hyväksi. Ainoastaan -.mv att.i- toivoo toisten olevan ha ott sekin io paljon aikaansa ¡a- -änm aataan palvelemaan . (^ n ,Hellistä hyötyä tuottavaa työtä lempaii 1. vaikka -en ik i on 1 is - . luonnollista, e-tei tuollainen pu- - ihmiskunnalle. Koulujen oppi- i ’ ' * tehdä' t :n - in lev ollisesti ia ' a Paiia^ a ’ ’ ' dal' aa maila hy vää voidaan j.a u a j< a nejje hyviä ja tekevän ainoas- 1 iehri v i r k a - k„ , ovat tällaisista " d u - 1 ’' / " ' ' g , t t l l sl. laa. «paha (.aranneman jlmoas- taa- taan sellaisia tekoja, joista hä- kettavi-sa vasta vuosikymmenis 'litta in vakipakrilla • • • • ----- silla v a k au m u k sen a t i u s t n {a.jn hvVa| | a •• rilapatsesti kvlla virkatehtäviinsä suu- k a rtjsta” une- ole olisivat on.ai< an- nelle on iloa ja huvia Siis on aivankuin ne ousma, d d la kasvaltia sä. Hpacssu p a ra n u a ia nävttää' kuin pahantapainen .. lokaisCssa . .. restikaan innostunut. Hän o i lapsille e-im erkiksi( kclpaayia ,h- ‘ni5iv U tä kohti “hvvä” ja luonnollista, että hau ’Hiee toi- „ » .jv u iii N<»tiu k öliottiia. ■ ••n: ♦-> bHrbui-xpct-, n»- ku in siciucucn„i H. O n siis aika saad< hm t,aa ne vaan leipa-kysymy k-cn niisiä ja sillätavalla nuoriin ib- m - im t-vui m 11- “ ••halli-,rm ii Uh-' rnn.nl.” 1 k u r- ( r,a jia” toisessa on toineu o- sille samalla tavalla kuin hau in -’,U sillä , r l3 rangaistuksen nll„ aU m is e r n nelos-! c io s - i“ Pana Pa ha’'- • t a e s s a on toinen Kaikki nykyajan n.-. 114,11 G ranisi, kiinnitetv k<i t /nau tä rk e ää n 1 , kannalta. Se taas. jolla 011 ol mistainitiii l-tutetaan m yötätun aja pak 1 n ? o k, , H mmaisuu- paremmin huomatta- toivoo t o is t e n tekevän itselleen sv un kseeti. siltä sen av u lla -.A i hit le v k ' a to tätä epäinhimillistä laitosta tuk-et hallitsevat kansina V dkka todellista halua ^ an koettaa ,3 ' . vi-sa. toisessa toinen, ia -en ' t a rauha. sopu. ilo ia onnelli daan sos.-deth. aatteet v-yvästi L uhiekayntiia. m utta oli Pa” ’- k ohtaan’ Kokonaiset kansat ¡sj°Per,a att'rc11, mukaan. . eränneel P k“ ':A < tL " anu'' ’ urutta h " .anotaan jo aikaisin loi- sulo vallitsisi. Kasvatti olisi -a heränne juurtum aan nousevaan rolveen. uinu; v a ll i - u u t t a ia un sl1>" \ af tällaisten harhakäsitv sten y 1” ';'-’1' ’1 ? tS|K1 '' t h y .,en luon,e, . . . • duntsvv saatteet ovat k > '« H» 'k '„ "luulee v o iö u -a tehdä sen j-i» M '™ heviksi, toi.ia |<ahoik. jolle perinnöksi jätäm m e sen.koulu aikanaan . . . . , -oka ' ai:'en,’J 1 sein ia. ' mkkokei- , . . ,................. . ; n . s i . m utta itse asia- a he ov at oniin.iisuuk-teii-a kottanedt hallituksia jbakkokei- ka; \ at':'a'ian h,,om .amatta. silb u n '^ - n”’}»4 as!a 3 , „ 1, , mukaan, 1 , „ , ja . suuren ia kauniin tehtävän: < on virkamieheksi tultu- Kun koulu muuttaa ohjelman- noja lieventämään ja pukemaan ,,- tl „„.Jelleen teke-H ain lapsia . jotka rehellisesti ’a toim intaa olisi koetettava jn veljinä ke-ke-!.aan velkataakan rasittam ana ali- tovereina tää yllä. niin çttei huonoilla o- nään ja minaisutiksilla olisi m itään tilai- kunnolliseksi euiopalaiiien suutta ilmenemään. Hyväii olisi » kirjottapa se nyt 011 - kuin 011 — ottaa asian sivistys- koetettava hänessä kasvattaa, ei- uemmistöile im aitten kannalta, täällä Ameri- kä pahaa poistaa, kuten nyky- joissa on vain sijalle V t o k m m , '; Y Y p . i k 'Ä ; k » :d ä , a,Öl kansojenkin välillä.'alkava, hallitsem aa,. itse itse- no. Xe siirtävä, v a it/|ra h a ., il- kassa on kuolem anrangaistus aan koetetaan tehdä ja aivan ■ juutta .henkista pimeyttä -» lja .se . .v io i t u .m i s . a »apauK isvu jev u o t a t j , . ............ ... m uL m enemistä sopivaan aikaan, toi- vielä varsin tavallinen, ja raip- loksettom a-.i. sula mielipaha; - karsii \ liteiskunta. joka kumpa-i Ja jos tie varat, mitä uhrataan ansa ihmisy y speriaatveideu ia — tappelua. sinaan tävsi-ikäisv v reen asti. jol- jiatangaistuskin «m vielä eräitten seen - a kasvattaja nähdä, ette ia ka-vatu-- -enkin on virkamieheksi kasvat-) sotalaitokseu ylläpitämiseen, ale- kaan. N v kv ajan koulut "vanhojen sivistysvaltioiden*' ku- hän ole onnistunutkaan poistu ällässä-, loin ei enään ihmistä jo -'tan u t, vaikka näennäisesti näy t-j taan käyttäm ään kasvatuksen j a p .On kuvaavaa meidän vai U ito lset V e i . - a l a vkle!skun ,jakjn silta KUin varakkaat ihmisten hyvinvoinnin edistäm kuinka rinpitosäädoksien helhmmin var- maan kasvatistaan p ih aa, vaikku 1 1 - ■» $.1 * its •« e . 1 *1._1 . x . .1-«. . cliv + ö«,», i-'olijoillem *-■» 1 11 rAi 11 t&i n m » ia e, f* V M ITT Id .1 he IIA k f asv a-1 ruum iillista .sauii honkiH m äärättyyn tioituja pykäliä. — 7 omi. niin paljon on tehtv työtä se.. seksi niin ti varm aankaan kau- tuksenkin alalla ovat noucatta- takaan rang>i; •tu- itssñía koulu ttaisi'at. nallisee-i asemaan Ne TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA tlllllH in u lD IIIH H H lM lu n iin iim n D U lM n iH ItU ttllU iltJ IH H ilD llIllttllH H U IlllIIH u iiu iu u il u t ,t u t u ,t m iu u j,u liin ,t ,ijiii,t it t iiij,im ,iiu iM iu iif iiK i,u u t t i, t iH iiliiiiit iil, itu n i 'I I h h h U mi Kasvatuskysymyksestä
