No. 6
TOVERI
Niille kuuluvat johtavat pankki- lisi heidän otettava käytäntöön Topasta ia Amerikasta, eikä r o
Täm än m aan sanom alehdistön nian rikkaus ja m ahti alkaa siitä kaan kaukonäköisyyttä, voi hel
liikkeet
ja
vakuutuslaitokset.: n usj. san a : “valkorotuisuus” sen ko m ailmasta. Siten He -puhui-
.
ja preussilaisuuden Välillä ei ole kun se tuli Intian herraksi. Intia posti käsittää, että elleivät Intia Vienti-, ja tuontiliike on niiden ’ sijaa n että lie puhuvat inhim iiii-’ «ivat edes to tta ja esiintv isi\a t
U n n e n suom alaisen ly ö v ien äänenkannattaja, m itään eroa.
la vhtävähän on suurine ihmis- ja luonnonrik- ja Kiina aivan lälheisimmässä tu hallussa, ja suurim m alta osalla svy j estä, ia puhuttava vain E u -1 vilpittöm ästi.
~
ilm estyy A ito r iässä. Oregon, joka päivä
Saksan ja E nglannin porvarileh-' kauksineen hallussaan, kykeni levaisuudessa tule itsenäisiksi ja
paitsi sunnuntaina.
kaivosteollisuuskin.
Puuvillatc-i
distön pyrkimyksillä väliä. K u n 1 Englanti laajentam aan alueitaan kyllin
voimakkaiksi torjum
aan • ollisuus on jakaantunut melkein i g
T O IM IT U S K U N T A :
.
.................................
.
.
W. N . R E IV O
L A U R I M O IL A N E N
. .
. . . , • 1
tätä ennen puuhattiin Tukhol- ‘ itään, länteen ja etelään. Kaikki kaikkien imperialististen ja kapi-,
ALHJLPH SA LM I
A. B. M Ä K ELÄ
,
kahtia
englantilaisten
ia m tialai-- i
■
SU L O SY V Ä N E N
valtojen
......
„ ,
... m a k se -!|
man rauhankongressia, niin selit- itäm aiset alusm aansa pn Englan- tahstisten
m u m o ic u
»duojen anastushank-'
välillä
Englannille
tivät liittolaiset sen Saksan ha- ti vallannut Intiasta päin ja In- keet, on mailina kohta t o i s e s s a ^ • k a v n o ? i cnemman k u m i,
TOVERI
(T H E C O M R A D E)
luamaksi, ja sillä tekosyyllä kiel- tian raha- ja miesvaroilla käy- sodassa, joka saattaa käydä v,e‘ ; <Ua ,n ji)00naa dollaria, ja todelli-i
..... . h . ..... hi ....«« »«— * * •
Humunn.«».«.««**»’
The organ ef ae Einnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in sivät sosialistien edustajilta pas- millään taisteluilla.
Sen teolli p ä nykyistäkin verisemmäksi.
veromäärä on sitäkin vielä JÄRJESTÖMME TOIM EENPANEVAN «illoin toim eenpaneva kom itea om alla
the W est. Published daily, except Sunuaj.
it
sinne,
la
nvt
selittää
Sak-
suusvallankum
öuksen
oimistumi-
Joillakin
ihmisillä
on
sellainen}
^
.
'
¿5 p nrnim än kui-i i
KOMITEAN TU IV ERRUKSEN
au k to rite e tilla an kylm ästi h y lkasi ko-
at Astoria, Ore-, by the W estern W y k
loillakin
sellainen paljon suurempi.
Enemmän kuin
men s Publishing Society.
JOHDOSTA.
ko jutnn. A storian osasto p a a tti sen-
________________ A L G . N IK L 'L A. Manager.
san sanom alehdistö, että nyt nen lepää Intian rikkauksilla,; käsitys, että n. s. avoimen oven neljäsosa kaikista veroista käy*'
johdosta
ilm ottaa kom itealle “ pit4-
A dvertising rates in effect July 1, 1912, 40
sr,iajaitoksen vlläpitoon. M P e rää n ty essä ä n huonosti hark itu s- Vä nsa sen p äätö stä p a h e k su ttav a n a
cents per inch. Special discount is allowed suunniteltu kokous on Englannin joista Englanti hyötyi ka,»-inker -j politiikka kauppaan nähden ta-
lor larger and continuous advertisements.
haluama, eikä siis Saksan sosi.i taisesti. Se valtasi Intian rik kaa sam anlaiset m ahdollisuudet lähem m än kuin yksi kvmmene- ta k a n n a sta an Suom en n ä lä n h ä tä iste n ja yksipuolisen hark in n an tu lo k s e n a .’
T O V E R I, B O X 99, A ST O R IA , ORE.
kaudet ja käytti Intiaa sinä pe- kaikille, huolim atta siitä ken j osa kansanvalistukseen.
bnem- n vustam isasiassa, on järjestö m m e toi- gp on m yös p ä ä ttä n y t ry h ty ä piiriko-
Entered as scconu-ciass man .Uitte* luly 18, listien edustajille voida sinne an
,
,
m eenpaneva kom itea ry h ty n y t r ip it- , m iteain välity k sellä p ak o ttam aan tol-
1912, at the postoffice at Astoria, U icgon
rusasem ana ¡olla se kävi taiste- käsissä poliittiset ohjakset ov.it.
taa passeja.
under the A ct of March 3, 1879.
tnan kuin y vhdeksänkvmmenSi
udek.-an y nimen .1
T OVerin to im itu sta “uppinis- m eenpan ev'aa kom iteaa n o u d a tta m a a n
T IL A U S H IN N A T
lua
imperialististen
valloitus- , Sellainen ajatus on kuitenkin ko-
Todellisuudessa
ei
edellinen
prosenttia kansasta on lukutaido- Naisuudesta”, “puolueorgaanin viral-
a sia ssa järjestö n jäsen istö n
Y hdysvalloissa ja Canadassa:
¡k.» lailla harhaanjohtava. Kat to n ta : enemmän kuin kahdeksan- liaten lausuntojen v ä rittä m ise stä ja
Y ksi vuosikerta. .$4.00
0 kuukautta. .$2.25 kongressisuunnitelm a ollut Sak hankkeittensa toteuttam iseksi.
s illä ain ak in län sip iirissä on
3 kuukautta......... $1.35
I k u u k a u si... .50
Intiaa
hallitseva
suurvalta sokaa In tia a' Englanti on s i e ti kym m entä prosenttia pojista ia siten sanotun orgaanin vaikutusvai- m elkein jokainen suom alainen so-
Suomeen ja muualle ulkomaille:
san hallituksen tahtoina, eikä la
Yksi vuosikerta..$ 6 .5 0
6 kuukautta. .$3.56
j sialistio aastc joko jo ry h ty n y t U i
mä nvkvinen ole Englannin h a i- . m uuttuu varsin helposti m ail-; seurannut vapaakaupan periaatet- vhdeksänkvm m entä prosenttia ty- »an alentamisesta.”
S U B S C R IP T IO N R A T E S:
..... •
! T oim eenpaneva kom itea mm. v a it' p ä ä ttä n y t ry h ty ä täh ä n avustukseen.
In tbe United States and Canada
lituksen mieleinen, m utta kuin- m anrauhalle vaaralliseksi. Ky-1 ta. josta Saksa. Japani ja Amen -
töistä jää kaikkea kouluope l,s "J (ää ,<ej koskaan v astu stan een sa a v u s - . Tno pak o tus käy nyt tarp e etto m a k si,
One y ea r........... $4.00
Six m ouths............ $2.25
lykkään
ja tieteelliseltä
puolelta ¡ka
o vat kyllä tavallaan hyötynee., vaille. Ja se on kaikki aineell sta i tushommaa gilloin kun se on alkuun- , R ka tolm eenpaneva kom itea vili-
Three m onths. .$1.35
One m onth..................50 ulankin maan sanomalehdistö, jo
. . . . .
, ,1
,
ens,luokkaisen vallan hallussa on m utta sittekin on englantilaisilla tappiota sangen huonialtava ja ' sa la h te n yt puoluelaitosten a lo tte e s ta ! doin näkee vijsa a m m aksl taipua. Mai-
Ilm otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ka kaikin tavoin taistelee kan
ilniotukset $1.50 kerta ja muistovarsyilia
av^i‘m L a,n altaisuutta vastaan. koettaa , 1 titia melkein voittam aton. Pöh-j Intiassa niin suuria etuoikeuksia. hirvittävä
m utta sitäkin k a m a - i ja kun sa n o tu t laitokset ovat siinä lllts jninie 9n tä vain siksi, e ttä tulee
$¿.00 kerta. Kihlaus-, s,atymaU1?a°V
to-ilm otuksct 5oc kerta, halutaautietu- ja
että
huolim
atta
siitä
miten
uiden
maiden
joisessa
sita
suojelee
mailman
k° r‘ lunni on ulkolaisen hallituksen k e rä y stä ja yleensä a v u stu sty ö tä joh peh.äksi tää llä olleen riittä v ä s ti ha-
ntnieiiniuutto-inr.ötukset 25c k eila, naima estää Saksan ¡a nu
tlniotukset $1.50 kerta, atrioero-ilmot ukset
keita
heidän
tuotteidensa
hinnat,
..
h e n k i, tam a ssa ” “T over,n toim itus on ■.«- lua k ä y ttä ä “virallisia te itä .”
sosialistit
pääsem
ästä
yhteen,
korkein
vuoriharjanne.
jonka
y
$1 .00 kerta. Seisovat ilm otuksel sopimuk
aikaansaama siveellinen ja ,
meissä to im itu sk irjo tu k sissaan sel’t-
Sellainen puolueorgaani, jo ta jäse-
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista sillä ne pelkäävät kansanvaltaista 1 litsepääsy — lyhyttä arkaa vuo ¡ovat, ovat he tähän saakka kyen-
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
u
e
n
r
a
p
p
e
u
t
u
m
i
n
e
n
.
S
u
u
r
t
e
n
a-
|
tä
n
y
t
täm
än
berkeleyläisten
avustus-
njgtön
näin
väkisin
,
. . .
1 1
.
A
•
-1 1
•
I
,
•
l
1
- X a
1
•
1
liv u
.................................
la u v u
titin n ii
u v t n v iv j
t täy
a v ty
i y v y n
a m
v a n io m
0 la
0 a
0 . h
1 a
» » ta
« pe-
kielestä vuomennetaan vapaasti.
ja ,jlosl„ )fie„, nerot-
lähteneen «„»lato,te,laholta räsria„, el ole oikeutettu syyttä.
rauhaa ene mmän kun. m,, aan , <lcäsa lukuunottam atta, ja s,Iloin - neet. ja kykenevät tuleva,,uu.lc-
H u o n e u s t o s i j a i t s e e 10 :n n e n ja b u a n e k a t u
kin vain ahdas sola. jota suuret | sakin, pitäm ään melkein
je n
k u lm a s s a .
.T e le f o o n i:
k o n t t o r i 365. muuta.
kaitten keksijäin, merkillisten tie ja o le w n kokonaan sosialistien joh- maan k e tä ä n m uuta kuin itse ä än
to im itu s 83 2 .
käsissään.
arm
eijat
eivät
voi
käyttää
kul-
maan
kaupan
omissa
Yallt>ittishankkeet kannustavat
deniiesten, ylevämielisten v a ltio - rtossa. Jos täm ä on to tta, niin on se « v aik u tu sv altan sa a le n tu m isesta ,
tuo m ittav aa k u ritto m u u tta. Kun toi-
. - -
niitit etuja, joista sanomalehdistö kutienään —on aivan mahdoton. 1 Mikään kilpailija ei voi vetää heil-
On siinä toinenkin saa tulonsa, ia siksi rauhanhank Etelässä, idässä ja lännessä ra- le vertoja. Jos siis on totta, ku j miesten, urhokkaitten soturien ja m eenpaneva kom itea ei a n tan u t hai- • VOLTAIRE KOHTELIAANA.
älvkästen hallitusm iesten k an sa dän ehdotukselleen keräyksen toi
paljastus
i keet. joissa työväestön ääni oi- joittaa sitä meri. joten ainoa 1 ten on sanottu että mailina ei. kunta on poljettu henkiseen ; m eenpanem iseksi heti k an n atu sta,
E räässä seu rassa, jossa V oltaire
niin
he
kansankokouksen
nim
essä
1
¿aikaan
tulisi
kuuluville,
ovat
hyökkäys
sitä
vastaan
voi
olla
i
voi
olla
puoleksi
orjana
ja
pu
>
-
1 True tra n slatio n tiled with th e 1'o-tm astei l e i l » iia il
oli saapuvilla, syntyi k esk u stelu koh-
valtiolliseen orjuuteen.
at Astoria* O re., Jan. S,
as iv;tiirc«l
Eikö oli i ;
panivat
alulle
keräyksen,
niille
kauhistuksena.
mahdollinen
luoteisessa
olevien
leksi
vapaana,
soveltuu
se
sitäkin
by th e A ct of C ongress O cto b er l? ih , IV i/ >
\ ailla kaikkea aloitekykyä. P ’ ollut virallisia te itä saada ielv ille teliaisuudesta. Y lpeästä käytökses-
X enäjän holshevikien suurin ri- vuorisolien kautta.
Intian v a i-■ paremmin kansoihin, joilla ei ole
suurten vtftvsten ja v astu u n alai- i järjea tö n jäsen istö n m ielipide y le is -’ tään tu n n ettu h e rttu a ta r von b. sa-
l ainan maan san,>male.idet se ktts täkäläisten sanomalehtien tiaan on siis keskitettävä kök >1 minkäänlaista vapautta. 1 lkonat- suustunteen' synnyttäm iä
toi- ään esty k sen m uodossa ja siten saati 1 nöi olevansa sitä m ieltä, e tte i voinut
e p ä k o h te lia isu u tta
a - ! keräys alulle järjestöm m e tah o lta ei- olla
suurem paa
littävät nyt muka mielihyväliä, mielestä on siinä. että ne ollen- sotilaallinen voimansa luoteisra- sen byrokratian ja sen etujen 1 v-
suojelemiseen,
ja
sen
vuoksi
¡vaksi
hallitun
Intian
on
pakko
e-
m
intavaikuttim
ia,
alituisesti
m
kuin
k
esk
ey
ttää
toisen
puhe. H änen
. kä m ennä hakem aan apua kansank
että bolshevikit ovat hylänneet kann puhuvat rauhasta, niin xau jän
tä lä seikkaa laveasti ja inn o k k aasti
- k<,,lltMeItar.
le on se pakotettu pyrkimään n ii- j «lelleenkin olla kansainvälisen ki! - s c n v tt,,,,,:, ja sorrettu,na. Ja
Saksan rauhanehdot, koska ne i an kuin valloitusunelmia ei o
se littä essä ä n sa ttu i lähellä olevasta
mtt
»
tunteen
kalvamana
että
vt
T ällaisen perustelun nojalla toi-
herraksi, joiden katit >ailun ja kauppakatetiden aihee-
olivat, vilpilliset.
Jos se .»löi so tatan iv ree lla tu h o ttu , ia siihen > den maiden hvvänsä
europalaisen
‘
na.
Vapaa
tai
itsehallinnollinen
ja
tunnustus
k a ik e sta siitä m it. raeenpa n e va kom itea s ltte luulee p ä ä - ( läm m ity sk am lin asta kipuna poukah-
tantaan hänen ham eensa liepeesen,
harkinnut m itä se tähän saakk nav ttää olevan vielä pitkä aika. ta mmka
he kykenevät luomaan, menee sevans,ä muistuttamaan Joverin to’- , .
ällän
011
kuletettava
joukkonsa.
I
Intia
tulisi
kohtelemaan
kaikkia
on bolshevikeista sanonut, niin
ulkomaalaisille riisiosaaliina. ö nutusta “puolueoikeuksia nauttivalle i,ka kohta leim ahti ilmi liekkiin.
1 Yasta suurella vaivalla sa a tiin tuli
ennen kuin hyökkäys Intiaa vas-1 samalla tav alla, ia ottam aan osaa
Intian kysymys
se ei kehtaisi selittää rauhaneh
intialaiset
nykyisin
suurten
lehdelle
sopimattomasta
menettelyä-j
sam m utetuksi.
taan voidaan maitse tehdä.
'kansojen hittoon tasa-arvoiseu 1 v at
tä" — äe kun m uka on “m ennyt an
........ ,
tojen hylkääm istä heidän teok t r, tran ciati
•il with tli I*. in a ^ tv T i
oliim entyä a i
sangen
«kövhiä
edus
esi
isiensä
h
a
m
a
a
n
kan
n
atu
k
sen
sa
sellaiselle
|
«««>
re < iu irv«l 1
Samalla tavalla on Intian v a i-1 jäsenenä, lisäten sen voimaa mail-
s. 1018.
»
t
<
>
’
•
•
seen.
lleidäthän on selitetty by the A ct » t t
ot lei kn
< ( letober 1 5 th , 1017A
■ 1 el t i ole svntvnvt
.vn ii-n v t ja
iär-
la jia .
Sellaisessa asemassa ole ¡hom m alle, joka
r k o tv at k aik k i ihm etellä.
litsijan oltav a herrana \ älime- i m annuthan säilyttämiseksi,
1.
it 1 ka semini n h uomaan ut
Saksan asiamiehiksi. Miten olisi
kan- «estöll sisällä, järjestö n p ä ä tö k s ie n : kaan
rellä. 1’unasella merellä ia Intian
Kansalliselta näkökannalta k-n va dl-' miljoonan , henkilön
K iri. L aip at l\ai.
,
„1,. ffir- i iihkaavata vaaraa.
m ahdollista, että Saksan omat
.„kuut,,, joka
k y k e n e v ä s a a - nuikaiam ti. eikä niinollen ole Jnr
e y lty l..
merellä.
M
utta
siten
johtaa
ln-j
soituna
ei
(de
tarpeellista
selitt
:
i.
Intian kysym ystä voidaan tar
asiamiehet olisivat hylänneet kei
, ikään .«uriakin saavu, ,,k- Jestön kontrollin
....VolIllre.
enhän snal-
, - ,
•,
T o isin san o e n , e ttä olem m e K lim - t
kastaa kahdelta eri näkökannal tian herruus alituisiin kansainvä-I että mikään ulkomainen vait i, maan
sarin esittäm ät rauhanehdot '
ia 'M, t a v a t o n v a llin k o ih m is
.
ko- tan u t m enetellä niin ep atneuosti. et-
im iri sam an m inkä toim eenpaneva k o -
M utta asialla on toinenkin pu >-1 ta : k a n sa llise lta ja k an sain v äli 1 lisiin selkkauksiin, koska v aiku-i olipa se miten hyväntahtoinen t
ttij-valta ia mahti silloin on kes- liansa, ei voi olla siunauksellinen , suni).die.
I ik o .n a .il.n - tt n bar-
mo J mltea nyt on päättänyt tehdä
lnut- ta olisin k e sk ey ttän y t arm ollisen
>eh.i.
jotka
molemmat
kuitenkin
rouvan p u h etta.”
li, ja se on siinä, ettii täkäläinen
valloittamalleen kansallisuudelle. ¡ottama taloudellinen rii<tamni m ta te iu1Pet sen h e t i , ensin tu rh a u
lopuiliseoi
ajavat
samaan
johto-
kittyneeuä
yhden
vallan
käsiin,
sanom alchdi-tö on paljastanut o-
Ennen kuin Englanti valtasi 1:. ja teollisuMaitosteii hävittämin.m p ä iv ä s e llä vikuroim isella asiaa vii-
VAATETTA SU O TU RPEESTA .
man kansanvaltaisuudelle viha päätökseen. Jos tahdotaan lak i ¡oka estää toisen käyttäm ästä sa-
tih e e n a m iljo o n ie n in- v y ttä m ä ttä ja vah in g o ittam atta, 'la s
tian. oli Intia eilistvnvt tro l,; <»n ollut
kauttaa
Intia
olem
alta
kansain-
ni"ia
etuja
hyväkseen,
ja
siten
sä asiassa on sitäp ait ollut m ulta
mielisen kantansa tässä jutussa.
Ruotsissa on ä sk e ttä in teh ty suu-
rövhkeäksi ia v a i-1 situsv aitio, jonka v ientikauppa r.li tialaisteii ennenaikaiseen kuole kin pelissä kuin B erkeleyh osasto.
välisenä
vaarana,
on
sen
saata-
nehiosti
tulee
T o tta on. että bolshevikit ovat
Kolmasosa Intian kati-i _ Toim
. 1 eenpan
‘
kom itea ei „k
ole m uista : re s ta taloudellisesta a rv o sta , oleva
Samoin kuin aina tuontikauppaa suurempi. maan.
hylänneet Saksan rauhanehdot, va it>enaisw tensä. tai ainakin loitushaluiseksi.
,
»
t
,
»
v
i
u
n
sasta kärsii alituista nälänhätä?.. vittaan e ttä A s t o r i a n iin-mto
osasto j > 1 keksintö, niin. k a n n a ttav a keino lu
Nvkvisin se on ainoastaan raak
sisäinen
itsehallintonsa
ja
oikeus
Xapoleonilais-sotien
syy
oli
\'a
-
r-
»
•
,
i
•
.
•
n
oivan
n m ir - 'ja n v aatteen v alm istam iseksi suotnr-
nähtyään niiden vifcpilUciyydcn,
I-.ur,.|„,la,s,t n ait,om i.,«tl Ja « » « » « » • «
Kek.ljä ah,UI kokeiluna» Jo
aineen tuottajana.
edenkanta, 1-
kansakuntien
vhtei-
P«deonin
hallussa
päästä
idän
m utta samalla ne paljastivat ottaa osaa
,,„„o
lija,
J,„huvat
sulava»,,
,
.k
e,»
en
.
“
parikym
m
entä v „ o u . tak ap erin , m u,
na ja puunhakkaajana" kuten äs m is‘en saavuttam asta e<1istvk- ’ Uppum attornan kehoifuksen ry h ty ä
mvöskin täkäläisen .sanomaleh , seen liitP o n tay .-arvoi.-ena jase- herraksi, samoin on nykyaikais
ta silloin hän näki m en ettely n sä tu
keinen Intian valtioministeri Au 1
,
,
,
' • toim enpiteisiin a ” a r p eraanusekM
distön v i’iam ieli' V vdeu kanaan s nenä.
e jo tk a ov att setti auma i ten sotien syvnä ollut idän her
levan
niin kalliiksi, ettei Itänen a a t
stin t hamherlain selitti. Ktokl i sesta. m utta ottavatko h e h u o , m i Suom en nälänhädän lieventäm iseksi, j
valtaisuutta kohden.
lo toisen i E u ro p au ta p a h tu m ie n kehitv>t.i ruuteen pyrkiminen.
teensa
soveltunut käytäntöön pan
noitsa. i lta suurin osa ihmiskun Jofj tojmeenpaneva kom itea ei luul-
\asias-a
asuu
enemmän
k
u
in
,
tuottavat
teollisuushaarat
ovat
tavaksi. Nyt so tahintojen in n o stam a
kerran kiivi siten, e ttä lam an "tila vttosisaihilkt tietävät vallan
taa asuu Mtsiassa ia \ t r i k a s , a . ¡„j olevansa selvillä järjestö n jäse- na hän ryhtyi uudelleen kokeihinsa
puoli
ihmiskunnasta.
Intiassa
ja
i
englantilaisten
kapitalistien
1
aikai
m aan sanom alehdistö ;outui itse hvvin e ttä u seim m at sen
lu k u u n . d l nlstön m ielipiteestä, niin olisi s e n
ja onkin onnistunut valm istam aan
lioin / 1 ?Ö
"'ö! sissä.
lotka riistävät
intialaisia ia ellei niitä oteta
Kiinassa
y
ksistään
on
noin
sissa.
jotka
rn
sf.v
at
alaiset
sodat
o
v
at
ai-
i
set
eno
»pr
ja Amerikan ihm iskun-! «I» »Hu. a li.,a a a .la y le l.ä a n o .ty k suoturpeesta k an g asta suurin m äärin.
peruuttam aan b o lsh ev ik eista laa
Europan
j
11a
l
selle. Siinä, tark o tu k se ssa A storian T ehdas lienee jo tekeillä. Suotur-
fo -in se ei vie ih e u tu n e e t niiden valtojen kes- miljoonaa ihmistä. Ei niinollen 1 työvoimaa lainlaadinta- ja
sum ansa valeet
kokonaisuuden
pieni
osa.-'
i
ja
tav-
ta
vain
Ro
osasto k ehotuksensa läh e tti. vaikka
olekaan ollenkaan ihme jos mail litusvallan suosiollisella
läkään sitä tunnusta, ja toim ituk kinaisesta kilpailusta, joiden paa
Heidän
näköpiiriinsä
ei
kuulu
muo(jojijsta tieisäänestysehdotusta ■i peesta kuuluu vaate tulevan hiem an
1'ee- :a
litan
imperialistiset
vallat
katso
Ylellisellä
avustuksella,
vil
tkm ,-kunnan suuri e n e m m is tö . liene tullut tehdyksi, kun tä lla isia halvem m aksi kuta k e i n o t e koisosta
k o i ^ U vil-
set haukkuvat bols.iev ikeja min määränä on ollut idän riistänti
tuin väi
ovat
kaksi
va»
aikansa
ja
vaivojensa
arvoi-
kahvituotnnto.
samoin
lasta. ja sen san o taan olevan hy-
kä ennättävät, kun ne eivät suos nen. Intia ja Kiina
atieliiken- he edustavat vain valkeaa rotua, avustuskysymystä ei pidetty varsmar
M
utta
vin k estävää.
mailntau
>eksi
pyrkiä
Intian
ja
Kiinan
her-
'ainetuotantokin
ja
raut
los siten to d ellak in on laita, o - ' siin puolueasiolhln kuuluvana.
tu militarism in talutusnuorassa s u u rta idän tai koki >
ne
o'.a'
englantilaisten
.talin--.i.
•u u rh rita n raksi. Jokainen jolla on raiitua-
.tgii”tntiini’jnifiufinniin»»imuuuiMm*utif iiiftuiuuiiiifutiutiiuintiiMum miitiwii!itiiniw»in!mrimiiinu|iiiiin«i.m»,,i,u"i,ii'',uw'7"nuuui2^ Hl Iiuiilipi.tir.ii
•hmismdhiláis >e
lUi^ .iiiiiuHiiuillliiibliitiii
tanssim aan
______ '
lUiJÎXuuuiîiuîiihuî^^
....
----------------- -------------- -------------
U, ,,.,I,U m ,............ .. .. .
iit n im t i. m m iim im i'
m
\ tai t tui alla
o » eri
»..........
I |e
Yertaam
aikoina käy- esiintyvät sellaisina kuin ovat.
utuuni,mim luvunimuiiumimii
kun
mailina
m
uuttuu
iteet
väkivalta-periaatteita.
He
rankaisutaiio-
Huonoja om inaisuuksia ilmen-
van kesta,
i päässä luokkalaitoksia. Koulut
' ,,:*i su u n ta asettaa kasv«i-'van
verra,,»,,,,
siihen « K kovasi, suos,Itänee, n .n la -, (ett,
j,,,..,,,*,,,. ,„vä lajisi ei „.„ah a kani,ahaa,,
st
etupäässä paratiisiksi
kävftaän ja tutkinnot sU oritct-, tuksen päämäi
laisen
Salomonin
teseptia .,
;nhjmilli-vvs sillakin alalla katsottuna tee untaan pahaa;
kfhittaini.cn
i I, n, i- k sa.
u rju ,,,« .". uuta ny. on olemas-
tilaan
pääsee johonkin li vv a - . Uasv atin
„• 'H,Oka ”ltSaa saaslaa‘
' " J '1 on ollut vaikuttam assa rankaisu- ’’iän vaan itkee sellaista, jota
palkkaiseen v irkaan yhteiskun- s e k s j
vasta toisessa sijas-
n ,nijsessä olevasta elaimellt- lastaan.
taooiett lieventämiseksi.
Yan- hauen oman käsityksensä m u
nassa. Se 'di siis samalla leipä- sa se pttaa siimalla kehittvm is- ?v>(lc>tä johtlIU sekin kasvatuk-
>jttenkin kdlitv> kul. he‘mpina aikoina oh kuoleman- kaan tuleekin tehdä Yasta sen
N v kv isin lyödään v anhaa alas kysyniv». M aisteritutkinnon suo- ta
.
Mutta
m äärättvvn vhteis-
o -
alalla vai ,t>eva periaate,
kujkuansa edistvstä kohti. ranaa jstus varsinkin vleinen ia jälkeen, kun hauta aletaan teko-
ja aletaan uutta rakentam aan ti 'ritettu aan voi jo olla varma paa- !;unna„ isecn tehtävään.
1
’
jonka-m
ukaan
kasvatit
vakival-
, V astuksista huolim atta
ihmis- ; jp-^ntpänä rankaisuna käytet- iensa vuoksi rankaisem aan, lian
lalle. Vita selvemmin aletaan >v stään yhteiskunnan
päivän- sess^ on vje|^ olemassa sellaisia
• -,
,
taisesti
p a k o te ta a n
teke- |lcfljren kauniimpi puoli
pääsee t jjn raipparangaistusta.
Aikui- huomaa tekevänsä sellaista, jota
näkemään vanhan kelvottomuus puoleiselle rin teelle . kiteen |u - o n ,in a isl,u l<sjat
...
.
.JO’ a .. 'J '? 31’.4 mään ja toimimaan kasvattajan v,>it7,]le ;;i p(,istaa vähitellen pois <il!ekin annettiin vitsoja. Nyky toisten.
vanhempain
ihm isten
ja sopim attom uus olemaan ala liani A ho' -anoo, kertoessaan
e n u h « n o tah,luu mukaa,,. Meiuen kehhys
r vv<|
,„ s vcrlaa„ „ „ e aä|, „„ kuolem anrangaistus bar- kas ,yks,,,, „¡ulaan c
,eh. a.
ti kehittyvän elämän ja varsin „„hrierikekkerei.-lä -routavuosi-
kasva A
L ""
u u a m e io a ila nykyisyyteen. m m g nai, ta . Kai|,l>aranga,stUsia e, Ja kuu n anelle seuraa uuden
kin korkealle pyrkivän ihnti-- en- alkua,„¡H a. la jokia vhleis- . ’ ie, , ,|k^ keh
„e, ,a
|
„
. A " -„amme aalulä. kuinka kasva- cnään liene käy,innossa „„.-saan ke,n,sv-,a ,ka, y y koa. karsi . » --
hengen
kehityksen
välineellä, knnnallinen virka „n jo o,,,,i- "j
lu s i a
suunnitelm ia
laaditaan koulua kavvän nuoren ihmistai- slulksja ;utta eläimelliset omi- ' '’l’" "
* ' t '
n v k v â îa n lllkscn >a ‘’p e tu k -e u alalla kuri- sivistysmaassa.-A \ ha enemmati ta. -..(ttaa ,a,i o .,, nn a « m -
j , . , » ' T e h t .m
i
a
k X
ahn’ ' ' '^ n o ,
vähheilen tuleva, he- voh.aa a b a sellainen mmhjmie. m ättä. ei kuitenkaan sen vuoksi,
kaikilla aloilla auttam aan ja jott- men ih,„„ve„a. jota värien ha,,
dtrttantaan uuden ajan tuloa.
tv ö tä tekee ia nonnistelee. Nv-
o. -
, ka-v a tu k > (--a .
Ka^vaiiaiai
vennniks) ¡.J)t,Sma aikoina oli cttä rlkoll,sia et paranneta ran- että teot ovat sopim attom ia,
tarvitaan koulunkäyntiä melj isvvfk.stä (,n sotalaitos. T v ö -’
llt^ ^ ^ d n (,j7 ‘’!hän ruumiillinen kuritus opetuslai- kaisemalla. vaan että uuta pi- vaan välttääkseen rangaistusta.
Yksi tärkeim m istä uudistuk kvään
varallisuutta ia atimas-
......
• .
n1inkala,î'.'3 . ,,akk
•
toksi.-sa ”]okapaivai<ta leipää laa ruveta kasvattam aan, ja sen
Lajisi olisi saatava k äsittä
sista uuden ajan jouduttam isek
mään.
että on sopim atonta teh
si ott uudistus kasvatuksen ja
dä huonoja tekoja i t s e t e k o
opetuksen alalla.
Siihen olisi
j e n v u o k s i , koska niistä seu
sos. detn, huomio kiinnitettävä
raa ikävyyk-iä vanhemmille, to
ja uudistussuunnitelm ia alettava
vereille, tai muille ihmisille. Ei
laatim aan. Nykyajan koulut ja
tetaan
enemmän,
m
uita
toivot-
nijs
t;i.
ettei
hänessä
ole
jotain
kottam
alla
pakotetaan
koulua
hän lajisi itsekään tahtoisi toi
kasvatuslaitokset ovat
aina
o-aä -itä tehdä, palkitaan kun" ,jä annös raakalai-aioilta
.............................
ja
jos
hänellä
on
li-
..
.
•
11;
tavaa
olisi,
että
se
lain
avulla
hyvääkin
k
äy
m
ään
ja
m
äärätyt
tutkinnot
nianierkejJiä.
kiitetään
ja
viiste
toverin tekevän m itään -e
kin muutam issa kohdut — sa
kävttaja. olkoon
lian
nimellises !l’’stak’n poi.-tettai-iin. I ,111.1110-j bjjstiu» sitä h m ää itsessään ka - sen
•d-Hlri
tivistvsarvolla
iajst3t
je sfa hänelle itselleen tu-
suorittam
ani,
voidakseen
paas-
taan
-mankarina”,
aivankuin
hän
toja vuosia ajastaan iales-a ja
ti minkäl •01,-0 ttu o n ' shaises- Paisia ei vni< a rininn.lhsesi 1 ku- vattua., m uuttuu hau vähitellen ,ef ik;i vy vksi;i. vaan päinvastoin
ta
hvväpalkkabeen
v
iruaau
j
-
oksj
tehnvt
jotakin
suurta,
to-
' nuorin, kansakoululaitoksemm e,
tahansa varu
.1-.lainen' io- hän voi rittam alla kasvattaa hyviksi. -11- hyväksi. Ainoastaan
-.mv att.i-
toivoo toisten olevan ha
ott sekin io paljon aikaansa ¡a- -änm aataan palvelemaan . (^ n ,Hellistä hyötyä tuottavaa työtä
lempaii 1. vaikka -en ik i on 1 is - . luonnollista, e-tei tuollainen pu- - ihmiskunnalle. Koulujen oppi- i ’ ' * tehdä' t :n - in lev ollisesti ia ' a Paiia^ a ’ ’ '
dal' aa
maila hy vää voidaan j.a u a j< a nejje hyviä ja tekevän ainoas-
1
iehri v i r k a - k„ , ovat tällaisista " d u - 1 ’' / "
' ' g
, t t l l sl.
laa. «paha (.aranneman jlmoas- taa-
taan sellaisia tekoja, joista hä-
kettavi-sa
vasta vuosikymmenis 'litta in vakipakrilla
•
•
•
•
-----
silla
v
a
k
au
m
u
k
sen
a
t
i
u
s
t
n
{a.jn hvVa| | a •• rilapatsesti kvlla
virkatehtäviinsä
suu-
k
a
rtjsta”
une-
ole
olisivat
on.ai<
an-
nelle on iloa ja huvia
Siis on
aivankuin
ne
ousma,
d
d
la
kasvaltia
sä.
Hpacssu
p a ra n u a ia
nävttää'
kuin pahantapainen
.. lokaisCssa
.
..
restikaan innostunut. Hän o i lapsille e-im erkiksi( kclpaayia ,h- ‘ni5iv
U
tä
kohti
“hvvä”
ja
luonnollista,
että
hau
’Hiee
toi-
„ » .jv u iii N<»tiu k öliottiia.
■ ••n:
♦-> bHrbui-xpct-, n»- ku in siciucucn„i H.
O n siis aika saad< hm
t,aa ne vaan leipa-kysymy k-cn niisiä ja sillätavalla nuoriin ib-
m - im
t-vui m 11- “ ••halli-,rm
ii Uh-' rnn.nl.”
1
k
u
r-
(
r,a
jia”
toisessa
on
toineu o- sille samalla tavalla kuin hau
in -’,U sillä
, r l3 rangaistuksen
nll„ aU m is e r n nelos-!
c io s - i“ Pana
Pa ha’'- • t a e s s a on toinen
Kaikki nykyajan n.-.
114,11 G ranisi,
kiinnitetv k<i t /nau tä rk e ää n 1 , kannalta. Se taas. jolla 011 ol mistainitiii l-tutetaan m yötätun
aja
pak
1
n
?
o
k,
,
H
mmaisuu-
paremmin
huomatta- toivoo t o is t e n tekevän itselleen
sv un kseeti. siltä sen av u lla -.A i hit
le v k ' a to tätä epäinhimillistä laitosta tuk-et hallitsevat kansina V dkka
todellista halua
^ an koettaa
,3 '
. vi-sa. toisessa toinen, ia -en ' t a rauha. sopu. ilo ia onnelli
daan sos.-deth. aatteet v-yvästi L uhiekayntiia. m utta oli Pa” ’- k ohtaan’ Kokonaiset kansat
¡sj°Per,a att'rc11, mukaan.
.
eränneel P k“ ':A < tL " anu'' ’ urutta h "
.anotaan jo aikaisin loi- sulo vallitsisi. Kasvatti olisi -a
heränne
juurtum aan nousevaan rolveen. uinu; v a ll i - u u t t a ia un sl1>" \ af tällaisten harhakäsitv sten y 1” ';'-’1' ’1 ? tS|K1 '' t
h y .,en luon,e,
. . .
•
duntsvv saatteet ovat k > '« H» 'k '„ "luulee v o iö u -a tehdä sen j-i» M '™ heviksi, toi.ia |<ahoik.
jolle perinnöksi jätäm m e sen.koulu aikanaan
. . . .
,
-oka ' ai:'en,’J
1 sein ia. '
mkkokei-
,
.
.
,.................
.
;
n
.
s
i
.
m
utta
itse
asia-
a
he
ov
at
oniin.iisuuk-teii-a
kottanedt hallituksia jbakkokei- ka; \ at':'a'ian h,,om .amatta. silb u n '^ - n”’}»4
as!a 3 , „
1, , mukaan,
1 , „ , ja .
suuren ia kauniin tehtävän: <
on virkamieheksi tultu-
Kun
koulu
muuttaa
ohjelman-
noja
lieventämään
ja
pukemaan
,,-
tl
„„.Jelleen
teke-H
ain
lapsia
.
jotka
rehellisesti
’a
toim
intaa
olisi
koetettava
jn
veljinä ke-ke-!.aan velkataakan rasittam ana ali-
tovereina
tää yllä. niin çttei huonoilla o-
nään
ja
minaisutiksilla olisi m itään tilai-
kunnolliseksi
euiopalaiiien suutta ilmenemään. Hyväii olisi
» kirjottapa
se nyt 011
- kuin 011 — ottaa asian sivistys- koetettava hänessä kasvattaa, ei-
uemmistöile
im aitten kannalta, täällä Ameri- kä pahaa poistaa, kuten nyky-
joissa on vain
sijalle V t o k m m , '; Y Y p . i k 'Ä ; k » :d ä , a,Öl kansojenkin välillä.'alkava, hallitsem aa,. itse itse- no. Xe siirtävä, v a it/|ra h a ., il- kassa
on kuolem anrangaistus aan koetetaan tehdä ja aivan
■
juutta .henkista pimeyttä
-» lja .se . .v io i t u .m i s . a »apauK isvu jev u o t a t
j
,
. ............ ... m uL m enemistä sopivaan aikaan, toi- vielä varsin tavallinen, ja raip- loksettom a-.i. sula
mielipaha; -
karsii \ liteiskunta. joka kumpa-i Ja jos tie varat, mitä uhrataan ansa ihmisy y speriaatveideu
ia — tappelua.
sinaan tävsi-ikäisv v reen asti. jol- jiatangaistuskin «m vielä eräitten seen - a kasvattaja nähdä, ette
ia
ka-vatu--
-enkin on virkamieheksi kasvat-) sotalaitokseu ylläpitämiseen, ale- kaan.
N v kv ajan koulut
"vanhojen sivistysvaltioiden*' ku- hän ole onnistunutkaan poistu
ällässä-, loin ei enään
ihmistä jo -'tan u t, vaikka näennäisesti näy t-j taan käyttäm ään kasvatuksen j a p .On kuvaavaa meidän vai
U ito lset V e i . - a l a vkle!skun
,jakjn
silta KUin varakkaat
ihmisten
hyvinvoinnin
edistäm
kuinka
rinpitosäädoksien helhmmin var- maan kasvatistaan p ih aa, vaikku
1
1
- ■»
$.1 * its
•« e . 1 *1._1
. x
. .1-«. .
cliv
+ ö«,», i-'olijoillem
*-■» 1 11 rAi 11 t&i n m
» ia e,
f* V
M ITT Id .1 he
IIA k f asv a-1 ruum iillista .sauii
honkiH m äärättyyn
tioituja pykäliä. — 7 omi.
niin paljon on tehtv työtä se..
seksi niin ti varm aankaan kau- tuksenkin alalla ovat noucatta- takaan rang>i;
•tu- itssñía koulu ttaisi'at.
nallisee-i asemaan Ne
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
tlllllH in u lD IIIH H H lM lu n iin iim n D U lM n iH ItU ttllU iltJ IH H ilD llIllttllH H U IlllIIH
u iiu iu u il
u t ,t u t u ,t m iu u j,u liin ,t ,ijiii,t it t iiij,im ,iiu iM iu iif iiK i,u u t t i, t iH iiliiiiit iil, itu n i
'I I h h h U mi
Kasvatuskysymyksestä