Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 29, 1917)
$2.3S, löydäm m e ku iten k in alem pana lisi voinut odottaa, kuin ovat san tunnin tehdyltä aialta puoli- olleet viim eiset kaksi vuotta. toistakertainen palkka. “ “ “ “ “ “ “ “ “ I j],niöön> e ttä 'e n tis e t p re sid e n tit ku- Lianen «uomaUiten ty iv ie n Unenkannattaja. M utta entä työttöm ät? Paikoin 2. Jos täm än lain jokin kohta | M § ten R oosevelt ja T aft h a rja tta v a t sa- ilmestyy Astoriaaaa. Oregon, joka päivä sunnuntaina. 1 aom aleh tiin k irjo ite le m ista lem piur- ilm otetaan niitä olevan »‘ä h e m -■ jostakin syystä julistetaan p e -; | män kuin edellisenä v u o n n a ,! rustuslain vastaiseksi ja m itätto- IllitilütM ilüM IH .H IlllItlIllllilllH IIIIIM tllH IH H IlilllU H lH IÜ liliitB IH M tlH Im lntlIÍIIIH IhillilillliillH IU M H llIIIIIU rtliU lH IlIH aH ruH U llllllilM llltH iM Ilm itlíllllli = ’ hpihinaan— tuon uutisen p e ru ste ella TO IM ITU SK U N TA : W. N. REIVO LAURI MOILANEN , , . , täv tv y o tak su a san om alehtialalla ole- A D O L F it S A L M I A . B. M Ä K E L Ä m utta olem attom issa ne eivät ole. m äksix ei se koske lakiin koko- SIPERIAN VALISTAMINEN. tyy olla paljon kokem usta op p iak aan * van - •; h o u , k u tte le v ia ta lo u d e llis ia m m an- ili- SULO SYVÄNEN \ araliisuus ei ole työväestön > naisuudessaan, tai sen toisiin ; crme transiatr.n liie.i «¡¡k »■•.• r m . a, m utta lie tu lev at varm asti sa a dollisuuksia : ta t Astoria, O te., Dcc. 29, 1917, as required .... ., f keskuudessa lisääntynyt tuskin kohtiin. TOVERI liv the A n o f Ciniffresä Octoher löth, i‘'i7.) m aan s itä ihan liitta v ä s ti ja kylille “ P v häinm iesten yönä ovat jo tk u t (T H E COMRADE) the | ollenkaan, päättäen m.m. siitä, 3. Jokainen tvönantaja, tvön ( Siperia 0,1 k u ’n tyhjen- ^ n . ennenkuin B ordenin sakki on E iiza- The organ o i ae f in n u h workers in TOVERI MAILMANKATSOMUKSI . Western states. «he w Ä ia W Ä /S t i„ I .... • , ., . . |. , : . . . i - j tuoka-atm i ja polttoaineva- l tehtivt teh täv än sä. Viime aikoina se on ollut hyvänsä työnantajan e d u .- ’mailman suurin yliopisto. Se on KUM PIKO O N IS À N M A A L L I S E M P l joka rikko i mitä hyvänsä preussilaisen ran h a n h a rra stu k se n työ V A S E M P I V A I O I K E A K Ä S I? ....... ’ . ' j° ulun aikaan toinieenpan- johtaja, liikkeen yiivalvoja - S ea^Ä Ä We#Ur° Wor“*inut köyhien avustukset armeliai n _____ ACC. NIKULA, Manager. ' suuslaitosten taholta johon ei Advertising ratea u» effect July 1, 1912, 44) cent» per inch. Special discount is allowed j tänä vuVuiua m uiden touhujen ta lor larger and continuous advertisements. TOVKRI, BOX 99, ASTORIA, ORE. j kia suinkaan luotu suurta huo- al taTY ltSCVais- Enteieu as secoua-ciass uiau matter July 18, n i i o t a OSOttlVlll 1912, at the postaince at Astoria, Diegon, ten lukum äärän alenneen vain under the Act oi March 3, 1879. TIL A U SH IN N A T yhdellä kolmasosalla, la j< , a r Yhdysvalloissa ja Canadassa: • • . tym äton t e rasta kuka taja. täm än lain säädöksistä, tuom itta- maa. ja preussilainen rauhanharras- koon syylliseksi todistettuna vä- ta ja on inallm an ihm eellisim piä olen ; i i r in tra n slatio n filed with th e Hi stm a-ter 1917, as rc«r-iir.-d ai A storia, O re., i t u . hv th e Act of C o n g ii— oi D el. la th , i 17.) ................................. ......... betli H erald-lehden to im itta ja n työn- tö k ärry t, ja nyt on m iesparka p a hem m assa kuin .p u lassa: ei tiedä, m illä saisi viedyksi rah an sa pank- k i i n . P i t t s b u r g h Post. * h 14 T t I I I t l ì «"I { J 1 I I I TI Järjestömme asioita ’ ■!■■! '¡■■b ¡■■l"!™!* 1-1-1 r i , r -H i,r Ti ! 1 !■ I"i4> / LÄNSIPIIRIN PUHUJAN M ATKAOHJELMA. LänaipH rin puhuja, to v eri A lfred H au tam äk i, puhuu M ontanassa seu- raa v a s ti:- R e d T o d g e . Mont.. taram ik. S ja sitä seu raav in a päivinä. B ear C reek, Mont., tam m ik. 12 ja s itä seu raav in a päivinä. Roberts. Mont., tam m ik. 17 ja sitä seu raav in a päivinä. Lehigli. Mont., tam m ik. 20 ja s itä seu raav in a päivinä. G eyser, Mont., tam m ik. 24’ ja sitä seu raav in a päivinä. Belt, Mont., tam m ik 29 ja s itä se u raav in a päivinä. Sand Coulee, Mont., helm ik. 1 ja sitä seu raav in a päivinä. Stookett. Mont., helm ik. 6 ja Aita se u raav in a päivinä. BUtte, Mont., helm ik. 11 ja s itä seu ra a tin a päivinä, Toveri A lfred H autam äki on tu n n u ste ttu parhaim pien puhujien jouk- ¿ “ou ’ j ot£ n m aksaa vaivan m ennä H au tam äk eä kuulem aan. O sastot, Je rse y Cityn o p e tta jisto on viime toja sen puolesta, e ttä hän elä ä siilit K Y S Y M Y S S IK I Ä M Ä T T O M Ä K S I viikot pohtinut tätä ylen tä rk e ä tä lailla kuin hän o p ettaak in . T E K E M IS E S T Ä . sadan dollarin sakkoon jokaisel-; V enäjällä ja S iperiassa arvioidaan J kysym ystä. O ikeustilan läh ti asia T äm än valtion pääkaupungissa S a ta päivältä, jonka ajalla rikko- olevan kaksi m iljoonaa itä v a lta la ista alkuun siinä m uodossa, e ttä tokko kasi kelpaa k ä y te ttä v ä k si lom issa on joulun ed ellä istunut Ore- ja sa k sa la ista so tilasta. S a d a ttu h a u -' vasen Y ksi v«ostkert«..»4.W) h huuhautta. .»2.25 : i n e j j a j s u u s l a ; t o k s e t o l i s i v a t k a V- mista on tapahtunut. i kuukautta.........»1.35 1 kuu kau si... .50 terv eh tiin iseen . E rään goniu suvuujalostusneuvosto, johon net h e isiä eivät asu m illään vanki ! m aan lipun ... . Suomeen ja muualle uUomniie: 1 neet hom maansa käsiksi samalla x ksi vuosiko ta . .»6.30 ti kuukautta. .»3.50 k o rkeasti-isänm aallinen kuuluvat valtion terv e y sla u ta k u n n a n leireillä, vaan hajallaan pitkin m aa- kansakoulun Huoneusto sijaitsee 10:nnen >i Duane katu- t a ' a l l a k « ’n e d e l l i s i l l ä V u o s illa , m olem pien m ielivikaisten seu tu ja, sijo te ttu in a y k sin k ertaisen jo h ta ja ta r oli ilm ia n tan u t huom an- jäse n e t, jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365. . „ ¡ ¡ n o|Jsj „¡jla lovtVllVt tarvitse jo h ta ja t, kuritushuoneen niaalaisväestörf koteihin, joissa lieil- tu ensa kaupungin kouluissa musiikin- hoitolain toim itus 832. la luonnollisesti on professorin ase o p e tta ja tta re n a palvelevan neiti Me- päällikkö ja tylsäm ielisten laitoksen vaisia nyt niin 'kuin ennenkin. lokit aika takaperin M innva- ma talousopillisiin, politillisiin ja ta G erstaggen k e rra n kun lapsilla oli jo h ta ja , ja k esk u stellu t u seam m ista Rikkauksien luoja, työn m ailta- veljevitä koskeviin lipunpalvelus. terv eh tin een lippua neuvoston ratk a istav ik si e s ite ty is tä tehkää vo ita v a n n e p u h e tila is u u k s ie n poiisissa liid ety ssä non p a rtisa n kansainvälistä ------------- j va jättiläinen nukkuu nälissään,! .. kysym yksiin nähden, sillä m aan o nni- vasem m alla kädellään. S yytetty on sik iäm ätto m äk si te h tä v istä henkilois- p ^ ^ J ^ Y te T ^ k e h o tta a ^ o k id sta ^ '^ s '- h ltllU in ' k y m r t i c n t ‘ 11 J tl C lllllta i -------» so>» ♦------- He voivat ainoastaan tuom ita V aalienteitä ne kerto» » \ aitiomm e ylioikeuden ilniote- vaikka sen kustannuksella elävät 11 ki »nventsionista sikäläinen t v.iväenlellti. taan julistaneen Portlandin kaup- riistäjät niitä suurimmassa ylelli " h " 1 että siellä oli mainioita kapitalis- jiakamarin laadituttam aan lakko- syyilessä. itiseu järjestelm än tuom itsi,.»ia. vartioim iskiellon perustuslain i ♦-«•» •--------- - vastaiseksi, k ai nyt riennetään K ahdeksan tunnin työ- nilltta A' ketään joka .di,i „äh ylistäm ään ylioikeuden puolueet päiviikysymys esillä nyt m ahdollisuutta siitit pelastu miseen, joskin suunnitelm ia kyl tom uutta ja kunnollisuutta, kttn lä esitettiin. Hyvä. rehellisistä se huom asi lain perustuslain vas- k u ten ennen jo on ilnm tettu. ! miehistä kokoonpantu hallittfs, täiseksi - sen jälkeen kun se oli ,,,, \ \ ashiugtonfn valtion sosia siinä koko puolueettom uusliilon käytännössä jo osottautunut voi listipuidue ryhtynyt toimenpitei- ohjelma. M itään m uuta se ei ma.vkaaksi aseeksi työväestöä siiti kahdeksan tunnin tyojiäivii- voi e sittä ä ' työväenkysym yksen vastaau. ¡lain alistamiseksi yleisäänestyk- ratkaisuksi. « ... . . . . . k u n laivamiesten lakko lo p u l-; selle tulevan syksyn vaaleissa, L ik a m o it ti jo i s ta M lK aati tu o - lisesti m urrettiin sovittelujen a - i 'j'.nnienpiteet ovat edistyneet jo vulla, niin sellainen säädös j<’U J n jjn pitkälle, että esitys on tnuo-i m ttm u tk aait n y k y ista jä rie ste l- mää sen luokkain- »tlteen a ih e u t laakin nyt vaalien lähestyessä dtdlisesti laadittu ia sille aletaan tamien ristiriitojen vuoksi, vaan toisiin tarkotuksiin. Oregonin j R a j pikapuolin keräilemään alle-' ainoastaan siksi, että s i n u t o n ylioikeuden maine ei ole varsin kirjotuksia. Se kuuluu : aljon vääryyttä. Sell atset- kirkas työläisten silmissä, \aik- ] Jokaiselle henkilölle, henki- . i n - , , , . • . • • . • i , , ........................... Ha tietoisuudella e, koskaan paas- ka t iregonin työväestö et paljoa loille, korporatsioneille. yhtiölle tä mihinkään, o k a iu tn tietää vaadikaan. Sitä oli hiukan kuu- tai liikeliitolle on laitonta pitää ja melkeinpä myymääkin e ttä 'o rattava, ja parem paa tilaisuutta tai sallia yhdenkään mies- tai lot ovat sangen tqkalat ja alitu: siihen olisi ollut vaikea saada., naispuolisen tyoläisensä työsken- sesti pahenemassa, mutta, vain kttin on nykyinen, jolloin lakkoit- neliä enempää kuin kahdeksan L , • * 1 1 . •9 1 1 * 1 . iitii trv at asittavat sy y n niiksi. ttim isoikeudet ovat muilla kei tuntia niinkään kaksrkvm mentä- Porvaricn riveissä’.-; äkin o n uniini', i- noilla riistetyt. neljätnntisen ajanjakson ktt- ta m oittijoita, sellaisia kuin La Sellaista vaalivalttia eivät por ! hiessä, tai enempää kuin neljä ¡•ollette esim., joka m.m. esiin'v : •värit niin vain jätä käyttäm ät ta. kyimnefTtiikahdeksan tuntia seit senpäiväisen viikon ajalla, paitsi - lläm äinitussa kokouksessakin ia Niin oli silloin, toisin i niaanviljelystvössä. jossa voi- tuomitsi vallat! asiallisilla todis- kelpaamattomiksi. »laati sallia ylim ääräinen kaksi t t ik . s i l ì t i on nyt tuntia päivässä sellaisten töiden ainoa pelastus <iänctr<in Riistetyn rikkauden su u n n a to u . suorittam iseen, jotka luonteel- 111lu'vstaan “ n s>’na v’ ta asete- kasaantum inen ilmenee ehkä s e i-; taan välttäm ättä kuuluvat maan- iaan ” 1 ;ini' ’;a La K dletteja rit läm ään toinieentulonsii toiste:'« vinimin siinä tavattom assa mil- viljelijän tehtäviin. " ioneerien lukum äärän kasvaim - Kuitenkin olkoon säädetty, et työstä, sensijaan ett;; siellä nyt sessa, josta jo ennen olemme tä erikoistapauksissa, sellaisissa on joitakin muita. Järjestelm än m aininneet. \ Uotien P'15 ajalla kuin hengenvaaran tai oniaistius- m uutos ei ole porvarien mielestä oli sisääntuloverotustilastoien | vaaran niiatessa, tai milloin kali tarpeellinen, ' aan niiden mun a ;, mukaan ainoastaan 120 sellaista Lieksaan tuntiin rajotettu työai ¡olka sen vallitessa hyötyvät. la juuri sellainen on se palj n: . jotka maksoivat tuloveroja mil- ka ehdottom asti estäKi toiset sa ioonasta tai sitä suurem m asta massa kaivannossa. myllyssä, puhuttu maanviljelijäin puolueet- sum m asta, ja nyt on m iljoneere-, tehtaassa tai niissä hy vänsä teol- toniuusliitto, joka nyt suurella ja lähemmäs kahdeksan tuhatta I lisuuslaitoksessa työskentelevät tohinalla koettaa saada äänestä (♦ti siinä luotu rikkautta. M ut-i työläiset olem asta työssä täyttä jiä mukaansa.» T v' »viienlu»i k a ih i - ta on siinä sitä siirretty luojilta kahdeksaa tuntia, voidaan työ- et ole siitä n iittiin toi\o»ta\;>a riistäjillekin. ' Sadokkaampaa ai- aikaa jatkaa, m utta sellaisissa ta eikä sellaisilla maanviljeliäni!, kaa rikkauksien luomisessa ia pauksi-sa tulee rtiaksaa kaikelta kään. joiden tävtvv itse olka ktto m iljoneerien syntym isessä ei o - ‘kunkin päivän ajalla yli kahdek- kan ja lapion varressa. innHHiiuiiihi . • - !•* iiutiiiiiiui m ,e väestölle ovat näm ä a a tte e t ei ai v astannut, e ttä jos hän tosiaan lie- tä. M uutam issa valtion m ieleuvikais- ()sasloa toim im aan toveri H autam äen noustaan u u d e ir uutukaisia, vaan ää- nee nostanut vasem m an käten sä, on ten hoitolasta ja k u ritu sh u o n ee sta puhetilaisuuksien aik an a, jo n ak in so- rettöm än m ielenkiintoisia V enäjän se tap a h tu n u t huom aam atta ja ini alistetui& sa tap a u k sissa ehdotukset pivaksi k a tso ttu n a iltan a, niin kut- ,n t ohjelm a-illatsut, jo ista illatsuis- T ylsäm ielisten laitok- su niin sisäisten kuin ulkonaisten asiain tään sen enem pää ta rk o tta m a tta hyväksyttiin. ta luovutetaan tu lo t piirim tne agitat- T overi H autam äki vuoksi viim eisten kolm en vutideu H istoria ei kerro, onko n eiti G ers sella olisi ollut m uutam ia ilm otettu sionirahastoön. tagge vasenkätinen syntym ästään ja tapauksia lähem m in ta rk a s te tta v a , paikkakunnallenne sa a v u ttu a a n a n ta a ajalla. osastojen huvitolm ikunnille ap uaan R unsaasti kahden vuoden ajan on m utta vaikka niinkin olisi asianlai m utta neuvostolla ei ollut vielä ai- iltam ien jä rje stä m ise ssä . Venäjä teh n y t p arh aan sa m u u ttaa k ta. on kuitenkin lu u ltav ata, e ttä jos kaa siellä käydä. Ennenkuin inihin- T overillisesti, LÄ N SIPIIR1K 0M ITEA . seen Siperian e n tise stä vankityrniän viranom aiset eivät kiireesti ota hän- kään toim iin ry h d y tään päätetty jen - a sem asta suureksi opistoksi. I<es- tä talteeu sa, tulee isänm aallinen o- kään tapauksien suhteen, p ä ä tti neu- kusvaltojen sotavangit ovat olleet p ettajisto terv aam aan ja höyhentä- vosto pyytää y leissy v ttäjä Brovvnilta professoreina, jotka op p ilasten sa pa- ‘ m ään hänen vasem m an kätensä, e ttä u u tta lausuntoa, kaiketi epäillen, un rissa »*läen ovat teoillaan to d istan eet, hän parem m in m uistaisi, kum m allako ko sillä tosiaan valtaa silpoa haltuun- l a j-jescv riv t t y ö v ä e s t ö et ole ttn o h - e ttä itä v a lta la ise t, u n k arilaiset ja käiit llä kum i.aa on ‘‘teh tä v ä sa usk o tu lta ihm isiä sikiäm ättöm iksi. ta n u t v e lv o llis u u k s ia a n A u s tra - Meidän vaatim aton m ielipiteem m e sak salaiset eivät ole m etsanpetoja. liassa. — M uitakin m ielenkiin va;U) ra u hallisia ihm isiä, iloisia pääs- T Y Y L IN Ä Y T T E IT Ä on, e ttä siivosta h u llu sta ja sen jä l toisia “kuulum isia.” k eläisistä on yhteiskunnalle vähem tvä&n sodan vaaroista ja saad essaan a meri kalaisesta sanom alehdistöstä. m än v a a ra a kuin tuo llaisista rodun eläii m aanviljelijän ja työläisen elä- E rään O zarkin lehden toim ittaja. jalostuksilla ja m uilla sam anlaisilla at 4 I ruc translation filed with the Postmaster Astoria, t >rc., live . 29, 1917, .is rn p n icd Ull‘a hedelm ällisessä Siperiassa. , ...... jonka osalle on sa ttu n u t e rittä in va- i.,t Itä v a lta la isista m onet ovat e u n - , . , • . . h a rra stu k silla p u o skaroitsijoista. jo t by tile A ct oi i wig.ess of Oct. -15tli, 1917.) hän nykyisen hyvinvoinnin ja v allit ka ovat siinä m ää rässä sekä aisti- om aisia soitto- y.m. taiteilijo ita. P ik on nykyään sevan kulta ajan siunauksia, on ope viallisia e ttä tylsäm ielisiä, e tte iv ä t : Australiat» iduista kerto».» " i h c ku Kritz K reislereitä i tellut pureksim aan ruokansa huulet näe järjestelm än perustui-sieti olevan kym m enittäin so ittelem assa S iperias ¡’ritisit Culunihia I-cder.iti»>nist- su ljettu in a. Kun joku ystävä kysyi ensin m uu tettav at, ennenkuin m is sa ; he ta rjo a v a t soittoa, jo llaisia iu” Sydneyn, X. S. \\ ., kirjeen h än eltä, niiksi hän niin teki, vastasi tään parannuspuuliiäta voi m itään V enäjällä ei ole koskaan kuultu, p a it vaihtaja eräässä viime kuulla lä hän: "M inun täytyisi tosiaan hävetä tuloksia toivoa. si harv o issa suurkaupungeissa. Ky hettäm ässään kirjeessä m.m. seu sym ykseesi näm ä ty y n isilm äiset m ie ihm isiä, jos ne näkisivät m itä m inä raa jaa : syön.”—K ansas City Tim es. K IU S A L L IN E N E R E H D Y S . het vastaavat olevansa tyytyväisiä Työvaentuiii « rta kaikkialta A u j;iainaan täin: »; mutta toiset lioista E rään la.n o a “professori” esitti hvp- straliasta saapuneista rajxirteista Jotkut henkilöt, jotka pitävät itse san o v at toivovansa täm än sodan pjan noi ism i1..okeita yleisölle. Professori päättäen tyött myys kesäk. 30, ään erikoisen hauskoina vekkuleina, loppuvan, e ttä pääsisiv ät ta is te le eli um pim ähkään yleisön joukosta 1‘do. päättyneellä vuosineljän ovat viime viikolla v arastan eet mai m aan p reu ssilaisu u tta vastaan . A un neksellä oli alentunut 5.'* ¡»rosen- Ikäänkuin twPuN°n N eodeshan lehden toim itta ot tav ilm an km henkilönsä, m u tia — lia preussilalsuuB-riepu! tista 5.3 iin »senttiin. Tämä on Toi niinkuin aina tällaisissa tap alik -issa tyhjä potkupallo, se kuv ittelee ole- L«n P bu I M ileyn tak a p o r.a .ln . vähemmän kuin koskaan sille so m ittaja toivoisi, e ttä sellaiset huvit - näyttäm ön»1 tuli vain niitä, joiden vaosa kaiken h a rra stu k se n keskipis- dan alkamisen. \ ietoriassa ja telijat v a sta k e rta n a veisivät pum pun, kanssa hiin oli ennakolta p itänyt har- teen ä, vaikku so itso usiussu onkin Etelä-.Xustraliassa on se 'hiukan jotakin m uuta m ikä jotuksia. N ytkin tarjo u tu i m eedi kaikkien potk ittav an a ja m ätkittävä- autotallin tai m utta kaikkialla oksi” m ies, jonka piti oso ttaa ylei- lisääntynyt. nil.— M aynard Owen W illiam s. C h rist olisi viilu m in ä n tä rk e ä tä hänen elä lie, kuinka täy d ellisesti liypnotisee- muuaila. ! a s m iniassaxin. vähen m änhaluisen pienokaisensa hyvin bO ian H eraldissa. tynyt. Puutyö-, ja huonekalujen, ra to t m en ettää taju n ta n sa . P itk än voinnille. -Kansas Star. ja paksun esitelm än pidettyään si ka vaatteiden, kenkien, hattujen y. S A J V A T M IT Ä Ä Ä N E S T IV Ä T K IN . tn s. tarvikkeiden valm istnsaloil- Ollappa 'S alom onin viisaus! N äh m iestä siveltyään ja silm iin tu ijo te t (T ru c ti ai’ -latioi' filed with the Po n r .s tc r d essään toisella puolen parhaim m an tuaan kysyy puoskari näin m agneti- la sekä kaivoksilla ja kiv im urti- • ,\o . i,-,-, i b - .. : o m«-¡Ha työt lilkasluivat kevään th e A c t o of i c Coogrew o n g r e s s c October / c i o a c i u i n , 1 9 1 / . I y stäv än sä ja toisella puolen velvol- se e ra tu lta : "T ehän olette s a m m a k Act tu lle n . Rakennusalalla oli ta l Bordenin hallitu s oli kolm ea päi lisuuti asa silloin vasta tulee tunte k o eikö niin?" visaikaan työttöm yyttä, kuten ta “ En ole,” vastaa m ies ra tto isa sti vää ennen vaaleja p ä ä ttän y t a le n taa m aan m itk ä vaikeudet sanom alehti vallisesti ennenkin. M aanvilje j os nauraen. "Te m u istitte väärin. Mi- Canarian kotim aisen varusväen pal- m iehen kutsum ukseen liittyvät, ° ’en Jottka piti syödä perunaa lys ja karjanhoito m enestyivät k at 12 sentillä p äivältä, m u tta tie- kirjo tv k sen ju lk a se t, m enetät v<tä- hyvin. Eam tnasten 'keritseminen to siitä p ä ä ste ttiin ju lk isu u teen vas v äsi; jos e t julkase. m en e tät itse- appelsiinina.” UUDESTA MAASTA ta k a h ta päivää m yöhem m in, niin e ttä useim m illa paikkakunnilla nänni m iliisim iehet vasta vaalien jäle stä p ääsiv ät tietäm ään saaneensa tuuri sitä m itä he ään estiv ätk in . B C. F e d e ra tio n ist arvelee, e ttä loputkin h allitusta ä ä n e stä n e istä tulevat saa- m aan osansa, ennenkuin m ontakaan k u u k a u tta on kulunut. Joillekin täy kunnioituksesi ja k an ssaih m istesi luottam uksen. Milli tehdä?—Crane, Mo., Chronicle. Vaikka m eidän täy tvneekin pitää h u rja sti liioteltuna sitä tiedonantoa, e ttä P ennsylvaniassa elää sanonialeli- tiiuies. jonka puhdas om aisuus nou- see n ,.n huim aavaan sum m aan kuin SYYTÖN. “ Eikö ole hirveä vääryys, e itä tuo m itsivat m inut, syyttöm än m iehen, kuudeksi k u u k a u d e k si? ... N eljässä viikossa olisi ollut aivan kylliksi.”, “ V apauttaa stnut olisi pitänyt, jos k e rra n olit syytön." "Ihan n i i n svytön m inä en ollut." alkoi \ arem m in kuin tavallisesti. Samalla vuosineljänneksellä oli 122 '\ »’¡ selkkausta — näistä 74 l n le»sa Eici;i-\\ ales issa. etu päässä kaiva »sälällä. Ptilkkatak- soissa tapahtui 225 m uutosta, joista 224 oli vlennyk.-i«i. 1087<>7 työläistä sai palkankorotusta, keskimäärin «SI 50 v iik k o a k o h t i . .'ntr 'pj j. timp'i' itn .r -. m« .r, «utroiiih j- .H tH i’ h J H P U 'iiH im in M iH H iin p s ü iL U iH H tn p i R M in iin ip f , y i f t i n j i i u i p i j i u » liii» m n : i i ! i i i i . ; » i ! i i i i i » i i i H i i n u u h ! i a i ! i i h ; ’ , ü h i iip í h í i !; ’ H i P i n m u m . tuista saa\nttaniaati.c.uin. itsessään orgaanillisen k eh ity -- ¡a Trem ili, pilaan p a k o te ttu ’ i Kondan toteuttam inen et Kuiten NYKYAJAN SOTA EI V O I K A T K A S T A taan Sen aito a ity vä--eurans < .¡t oliivi, viliman, ja tiaiihi perusteilla tulee im >nn<dii.-,e>t¡ » at k ai-em ään \ a r kaan e-t:i m aksamasta tak ai-ii VALTIOLLISIA JA TALOUDELLISIA se että se teki \ e:iä;äl'c mahdu! vanha tnnuttninaan pysy i äi-ek-i sinai-is.-a t ditila n (»]»:mtiK-i-.-a. niitä pakkoveroja ja sakkoja, jo:- hsekst poistaa pa.altaan. tsaari luonteeltaan. M utta nukit k a n sa llisti. : s k \ s v ta sodan ajalla on kiristetty va. s- RISTIRIITOJA vallati ikeen v.illanknnn itik se ii' Sopimuksiin perustuva rauha lo- mykseeti itsessään tulet, ei -e n 1 in Haagin si ipiniuksiett sää- kantta. jonka sato ntv.kset tun enää pitäisi "11a rtiuhannem otte- ‘ »k sia. pettää sodan. Cl rae translation filed with »he I ’ostmastei • Esityksen laatijat ovat . . länsin tuvat . sitä suurempina. < ikäinen H ävitetyt seudut ov.at raken- uuta pt- Sotilaallisten voimien tasav - Ittien alk am isen tiellä, ai Astoria. Ore., Dec. 29. 1917, as required J ............................... .... . . . . . , . be the Act of Congress of oct. i5th, 1917.» n e t o i s t a s iitä , että ta ttia k ir je lm ä k e n n n m r a u n a s o lm ita a n kansallisuu.sky my s, ne.tavat ennalleen !• nsainv alisen l ‘ikai kisvvdesta johtuu «aivan luonm 1- m ä ä rä tty --------- : ei tyydytä kaikkia .riitapuolia. >esti saavuttam attom at tarkotuk- li- e s tt. että tulevan rauhan rii jota ei v arsin aise sti ra tk a ista rahasti m kustannuksella kaikissa t( >lemnie saaneet käsiim m e; Mutta he ovat laatineet esityk set yhdessä sodan arvaam at! ' toja ei tille sanelemaan joku val- rauhanneuvottelujen sopimuksil- niissä ta pauk si a. joissa sellai- jäljennöksen siitä m anifestista.' SCnsä tuntien vastuunalaisuuten- m ie ti hirniujeri kanssa ovat te.i- h »ttaja vallotetulle. Se tulee < •- la. tullaan jättäm ään valiokun nen katsotaan tarpeelliseksi liti jonka laativat I ukholmassa pi Kansainvälisen jäseninä, sekä neet välttäm ättöm äksi sen nii: : lemaan sopimuksille perustit) a nälle. jolla on valta sntinnu^Hu den alueiden edmille. jotka vaka- »letyn puolueettom ien maiden , se b ä sti ia horjum attom asti kä vielä eilen oli utopiaa, nimittäin rauha. k;:u-nin\alinen sääntö näi-sä vammin ovat sodasta kärsinet!. edustajien sosialistikongressin o- sittäen sosialistien iti kansojen järjestyksen luominen ktui- iiu Rauha voidaan saavuttaa vain suhteissa. Toiseltapuolen on •»- Kansalliset kysym ykset ovat sanottavat. Sen englanninkieli i yleensä i»> tuntevan iiimisten o- välisessä piirinsä. sodan eihdl.i vallinneen tda-nleen lemassa monta muuta tulm del ratkaistavat kaikkien kansalli- ,i.. nen käännön on tehty hollantiini- levän väsyneen teurastukseen, ja .\’ykyaikaim-u sota ei nävt pcrusteelha jossa kuitenkin - ta lista luonnotta olevaa kysymys- suuKsten itsenäisv ydett tunnusta sen Het \ olk nimisen A m ster- ’ etta sotilaat vallihaudoissa ter- kelpaavan valtiollisten ia talon- pahtuu muutos parempaan siten, tä sellaista kuin esim. Pardamd- misen p e ru s te illa ; kansainväli «lamissa ilmesty vän lehden n m -; \eiitivat ilolla jokaista alotetta, d ellisten ristiriito je n ra ik i- tt että sodan aiheut tantat >ys myk- lien kysymys, llaydad. eri valto- set kvsvniykset ratkaistaan neu kaan. Manifesti on 'päivätty < joiden mukaan pyritään kohtuni- keinoksi, ja mailina näytti,a io set tulevat ratkaisuiksi. e » m ie ti oikeudet \ .¡hässä Aasiassa. vottelujen avulla, joiden päät >-- I ukholmassa ltlkakuun 1 .p :n ä ,, lisituden rajoissa lyhentäm ään selvästi käsittäneen että \a k iv a b rauha ilman valloiuksia. ilman persian taloudellinen vapautta- teit noudattam isen takaa kan- 1917.) heidän ansaitsem attom ia kärsi- taX uusjärjesteim än tilaile on a- korvauksia. ja rauha joka tulee niinen, jotka kaikki jolid »nmt;- sainvälineu tuomioistuin. Sellai- Tukholinan sosialistikongres- ntyksiaatt. setettava oikeudellinen hallinto, antam aan kansoille vapauden. ' d ktiise-ti kuuluvat kansojen lii;,m set vallat jodiin nykyisin kunktu s in järjesty»)aliokunta on jat-J Kolttien \ uuden aj;m on kaksi f tilevai-uudessa tullaan ole- ainakin maha» Uistimien keh.utv i yleisperiaatteisiin ja • oidaau -en eri kansallisuuksia, o \ a ! uu lel- tanyt puolueet tornien maitien e - . suunnatonta arm eijaa ollut ja:- maan pakotettuja etsimiiän Kai < esteettöm ästi sen valtiollisen h-j puitteissa ratkaista. leen m uodostettavat kansallisen dustajista niuothestuvan jä-e-1 ¡estetty na kummallakin puolella kien ristiriitojen ratkaisua neu- teisön niitissä, ¡onka »»san my Senraavat m ääritelmät o-otta liittojärje-telm än mukaisesti, sa- . nistönsä tehtäväksi y h teen -’ kaikilla rintam illa, vuorotellen vottelu- ja sovitteluperiaittteesta. 'm uodostavat. vat tiu ¡mite! mamme t arkut: »i'v liialla kun sellaiset alueet, joilla • vedon sille jätetyistä eri maiden j eilispäivän voitot täm än päivän la tämä periaate voidaan siv el-i Meidän r a i k a i s n e s i í y k - e m m e rat : asttu jiääasiallisesti samaa kan- edustajien esityksistä, -eka lu s-j tappioihin. Ranskaa ei ole ku- Inttää käytäntöön heti kun liv -, lepäävät sillä nerm-käsitv k-e'ik'. 1. Yleiset ehdot. , sailisuutta, tulevat siten niuo- / tuksen jonka perusteella voitaisi kistettu, eikä Itävaltaa hajote'- väksytään menetelmä, ' »lika että rauhan tävtvv "lia sopitnt: ivi aluevaltauksia. Tällä tar- <1 stuneen liiltovallan v altiolli- ak-ttaa keskustelu yleisessä koti- tn. Englauti on vieiä voitua- kanssa vh lenaikaisesti poisteta; i -iin perustuvan ja stata sosia- laitetaan, että kaikilta vallóte- sesti itsenäisiksi osik kansalli- icrenssissa; jonkinlaisen tiiv iste kas. eikä Saksa .■n heikoin »!, militarismi ia suojelustoimenpi- listisia käsityksiä. Me alistam - tuilta alueilta niin Europassa sille«' ihemmistöille on taattava tyn esitysluonnoksen, johon eri Xaitlen kolmen sotavuoden teet — kaksi kansojen taistelut me ne teille, et silT ajatuk-cLa. kuin siirtom aissakin on valiot -iv istv »harrastUstensa esteet »n m a itie n s .j s i a l i s t i j a r i e s i o t v iits i k o k em u k sien p e ru stee lla voidaan «i'.lic'U tav a a . syytä Kaikkien ett;» ne ovat »t no.it ma: dol'd: utu jioistettav a so ta io u k k o n s t '¡ ' kehittäm inen. vät yhtyä, ia joka niinollen tulisi varmuudella päättää, että ei tule k an so jen on saatava kehittää »t vaan siksi, k u te n uit uskoni n iu o v u te ttu 'a r.e ah n e ’ Alle » d- I v o laisten o ik eu d et o v at tun- ra uliauneu v ot t el u i en pöh ia k M. •h maan ' "ittaiaa eikä voitettua seään taloudellisesti yleisten t että niihin s is ä ltw su u rin nn talle jonka halin-sa ne ennen . >- niistettävät I eed.-in. l uklndmau Sen mukaisesti ovat Ruotsin, vuonna 1917, ei vuonna 1918. et tujensa rajojen purts.-i, ja prol t,.a <)h’ af. ja on naiden alueiden ja Berniett päätoh tm uitrkaise " d o llisu u s v-htei¿‘> m n ia rrv k se u X’orian, lan.-katt ja Hollannin ka myöhemminkään. Kansat o- tariaatin p.aaasiallisena py rl. - kaansaannselle sotaakay v ien mat- !» •!’.* truei! .olit» a lu eellin en Kaikki sodan arkana tapailtu- sosialisti’ päättäneet ottaa i- vat pakotetut kuoleinantuotan- mvko»na tulee olemaan kansani »Ien k e sk u u d essa. k o sk em ,itto m titis ia itse n äisy y s. neet ja sen aiheuttam at valtiolli- tuunalaisuuden allaolev isla e i- t o o t i : terasseinat ym päröivät sen välinen a se : s ta r n» u ut u m m en. P ahan saak k a m at -elia t.-CL* m ikäli ne ovat tulleet -o lait ai- set rikokset ovat annettavat an- t ». tyksistä. voidakseen osaltaan o i- ‘ areenan jonka pohjalla kansa- 'ri nfä on käynyt sitäkin tarpeel- kuin esim. Elsass-i othring - teeksi. la apuna pyrittäessä uuta ptkai kuntien kukkiva nuoriso uhra- liiemm aksi valtojen n, tutymise:, svniv> olleet raulrnm etvotodu- laulettav a. P 's w ;ij.,en rau : •• 2. Erikois-chdot. sinouiiu päättäm ään sota joka ,i«j- taan aivan tarkotuksettom asti ja sodan tuhoisien kokemuksien den -ei; alkctr.isen titkle Jos K a n -,edellytyksenä et t; ma suunnitel- Belgian täydellinen valtiolli-* v ittäa Europa.: täydellisesti ja Seta ei ratkaise niitä kysym yksiä kautta. .¿ m v a im e n Vois'. saa> dtt«:.j is- ma kuitenkaan« -ni<aa:« tarkota asettaa nen ja taloudellinen ennalleen- uhkaa vuosisadan ajaksi pysäh- i jotka sen aiheuttivat. Kuu sotaakä: v,ät allm ovat sä stlh te i.- a v «tteu iis e n m te pi- e s te it/ iikinaiselle sopimukset palauttam inen, ja itsenäiset siv is- dyttää ihm iskunnan kehityksen j Sota ei ole ratkaissut niitä ky- hyväksyneet tantan periaatteet:, teen. edistät- rauha, saa 4t- le le perustuvalle rajaiuvaihdolle t-yselämän mahdoiln-imdet tlee- .u«>. st- se rannan juuriaan m yöten Näitä esityksiä ( spnyksia, jotka se naiheutfivat. . on kansojen hyväntahtoisuus saa- tammi.: Selkoseen -"ptmmv.-e-1 1 -th a^ X sa ta patiksi s?.: j d i ^ j •»»:- mlat-ille - ¡noin kuin ' allonei'- seuraa laaja selostus, jossa ta r-| T ähän saakka se e: ole saavuttu- vutettu. Sellainen Se!! järjestelm ä e paä^emine:. t:.-.vtta« su- p::-:o;l;- .m om aisten »sukaseen miel';.. ’ lekin Kaikki pakkov erotukset kenimin selitetään niiden ta rk o -• nut m itään tarkotuksistaan. ja tule olemaan ta ' sm valmis heti seit. Sellaiset aluckvsvmv kset, siten tehdessä otetaan Imormo-'n sakot, jotka ov at käristetyt • \ . JCm-A.At-c on. tuleeko ¿e mi- alusta pitäen, m utta se sisältäisi kuin Balkanin 'v alto jen . P uol. i Ei sorakor auxsia. ruksia ju tä r’m. ttä. jam an va>tom k an sain 'alisia lakeja, o- vat m aksettavat takaisin. Sak salta vaadittavan hyvityksen su u ruus, jonka hyvityksen Saksa on selittäny t elok. 4 p:nä, 1914 an- tam assaan julistuksessa suostu vansa m aksam aan, voidaan jä t tää I laagin sovintotuoniioistui- nieti m äärättäväksi. Elsass-Eothrinirin kvsym ys on ratkaistava sik äläisen kansa 11 i- suttden keskuudessa m äärätyn ajan kuluessa toim eenpantavalla yleistila äänestyksellä. Äänes tys voidaan panna toimeen joko siten, että koko kysym yksessä- oleva alue äänestää yhtenäisenä joukkona, tai jiiirikunnittaiu. Xe jotka ovat alueen varsinfei- -ia asukkaita, ottavat osaa äänes tykseen. eikä Hiiltäkään, jotka sotlan aikana ovat sieltä poistu neet. m utta haluavat jälleen sin ne palata, ole kiellettävä tilai- suu.ia ottaa osaa -äänestykseen. Xänestvksen perusteena pidetään viimeisten sodan edellä toimeen- pantujen vaalien äänestysluette- Joita, ja vaaleihin osanoton m ah dollisuus »»n taattava jokaiselle. ( >n rakennettava uudelleen valtiollisesti ¡a taloudellisesti riippum aton >erbia. johon y h < 1 distetään M ontenegro, ja aute taan. kansainvälisellä rah a-a'tts- tuksella. Serbialla, ¿ainoin kuin Bulgarialla ta Kreikallakin, til lee olla vapaa oikeus käyttää Sa- Ionikin satamaa ja aluetta, joka asetetaan näiden kolmen valtion yhteisen hoidun alaiseksi. Toi- saalia ovat Bulgarian vaatiniuk- -et h y v ite tte -a) -•ten. että sill' m yönnetään Makedonian itäinen osa \ arda-ioelle saakka, joka tu- lee pvsvmaan Serbian nierenku!* kutiena Itsenäinen :a ruppum aton Pu" ia. täydellisten taloudellisten Ite- hitv sm ahdolhsuuksien ja sisäisen itsehallinnon kanssa luutalaisihe
