$2.3S, löydäm m e ku iten k in alem pana
lisi voinut odottaa, kuin ovat san tunnin tehdyltä aialta puoli-
olleet viim eiset kaksi vuotta. toistakertainen palkka.
“ “ “ “ “ “ “ “
“
I j],niöön> e ttä 'e n tis e t p re sid e n tit ku-
Lianen «uomaUiten ty iv ie n Unenkannattaja. M utta entä työttöm ät?
Paikoin
2. Jos täm än lain jokin kohta |
M
§ ten R oosevelt ja T aft h a rja tta v a t sa-
ilmestyy Astoriaaaa. Oregon, joka päivä
sunnuntaina.
1 aom aleh tiin k irjo ite le m ista lem piur-
ilm otetaan niitä olevan »‘ä h e m -■ jostakin syystä julistetaan p e -; |
män kuin edellisenä v u o n n a ,! rustuslain vastaiseksi ja m itätto- IllitilütM ilüM IH .H IlllItlIllllilllH IIIIIM tllH IH H IlilllU H lH IÜ liliitB IH M tlH Im lntlIÍIIIH IhillilillliillH IU M H llIIIIIU rtliU lH IlIH aH ruH U llllllilM llltH iM Ilm itlíllllli = ’ hpihinaan— tuon uutisen p e ru ste ella
TO IM ITU SK U N TA :
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
, ,
. ,
täv tv y o tak su a san om alehtialalla ole-
A D O L F it S A L M I
A . B. M Ä K E L Ä
m utta olem attom issa ne eivät ole. m äksix ei se koske lakiin koko-
SIPERIAN VALISTAMINEN.
tyy olla paljon kokem usta op p iak aan * van
- •; h o u , k u tte le v ia ta lo u d e llis ia m
m an-
ili-
SULO SYVÄNEN
\ araliisuus ei ole työväestön > naisuudessaan, tai sen toisiin ; crme transiatr.n liie.i «¡¡k »■•.• r m
. a, m utta lie tu lev at varm asti sa a
dollisuuksia :
ta t Astoria, O te., Dcc. 29, 1917, as required
.... .,
f keskuudessa lisääntynyt tuskin kohtiin.
TOVERI
liv the A n o f Ciniffresä Octoher löth, i‘'i7.) m aan s itä ihan liitta v ä s ti ja kylille
“ P v häinm iesten yönä ovat jo tk u t
(T H E COMRADE)
the | ollenkaan, päättäen m.m. siitä,
3. Jokainen tvönantaja, tvön ( Siperia 0,1
k u ’n tyhjen- ^ n . ennenkuin B ordenin sakki on
E iiza-
The organ o i ae f in n u h workers in
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSI
.
Western states.
«he w
Ä ia W
Ä /S t
i„ I ....
•
,
.,
. .
|. ,
:
. . .
i
-
j
tuoka-atm i ja polttoaineva- l tehtivt teh täv än sä.
Viime aikoina se on ollut
hyvänsä työnantajan e d u .- ’mailman suurin yliopisto. Se on KUM PIKO O N IS À N M A A L L I S E M P l
joka rikko i mitä hyvänsä preussilaisen ran h a n h a rra stu k se n työ
V A S E M P I V A I O I K E A K Ä S I?
.......
’
. '
j° ulun aikaan toinieenpan- johtaja, liikkeen yiivalvoja
- S ea^Ä Ä
We#Ur° Wor“*inut köyhien avustukset armeliai
n
_____ ACC. NIKULA, Manager. ' suuslaitosten taholta
johon ei
Advertising ratea u» effect July 1, 1912, 44)
cent» per inch. Special discount is allowed j tänä vuVuiua m uiden touhujen ta
lor larger and continuous advertisements.
TOVKRI, BOX 99, ASTORIA, ORE. j kia suinkaan luotu suurta huo-
al taTY ltSCVais-
Enteieu as secoua-ciass uiau matter July 18, n i i o t a
OSOttlVlll
1912, at the postaince at Astoria, Diegon,
ten lukum äärän alenneen vain
under the Act oi March 3, 1879.
TIL A U SH IN N A T
yhdellä kolmasosalla, la j< , a r
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
• •
. tym äton
t e rasta
kuka
taja.
täm än lain säädöksistä, tuom itta- maa. ja preussilainen rauhanharras-
koon syylliseksi todistettuna vä- ta ja on inallm an ihm eellisim piä olen
;
i i r in
tra n slatio n filed with th e Hi stm a-ter
1917, as rc«r-iir.-d
ai A storia, O re., i t u .
hv th e Act of C o n g ii— oi D el. la th , i 17.)
.................................
.........
betli H erald-lehden to im itta ja n työn-
tö k ärry t, ja nyt on m iesparka p a
hem m assa kuin .p u lassa: ei tiedä,
m illä saisi viedyksi rah an sa pank-
k i i n . P i t t s b u r g h Post.
* h 14 T t I I I t l ì «"I
{
J
1 I I I TI
Järjestömme
asioita
’
■!■■! '¡■■b ¡■■l"!™!* 1-1-1 r i , r -H i,r
Ti
! 1 !■ I"i4>
/ LÄNSIPIIRIN PUHUJAN
M ATKAOHJELMA.
LänaipH rin puhuja, to v eri A lfred
H au tam äk i, puhuu M ontanassa seu-
raa v a s ti:-
R e d T o d g e . Mont.. taram ik. S ja sitä
seu raav in a päivinä.
B ear C reek, Mont., tam m ik. 12 ja
s itä seu raav in a päivinä.
Roberts. Mont., tam m ik. 17 ja sitä
seu raav in a päivinä.
Lehigli. Mont., tam m ik. 20 ja s itä
seu raav in a päivinä.
G eyser, Mont., tam m ik. 24’ ja sitä
seu raav in a päivinä.
Belt, Mont., tam m ik 29 ja s itä se u
raav in a päivinä.
Sand Coulee, Mont., helm ik. 1 ja
sitä seu raav in a päivinä.
Stookett. Mont., helm ik. 6 ja Aita
se u raav in a päivinä.
BUtte, Mont., helm ik. 11 ja s itä seu
ra a tin a päivinä,
Toveri A lfred H autam äki on tu n
n u ste ttu parhaim pien puhujien jouk-
¿ “ou ’ j ot£ n m aksaa vaivan m ennä
H au tam äk eä
kuulem aan.
O sastot,
Je rse y Cityn o p e tta jisto on viime
toja sen puolesta, e ttä hän elä ä siilit
K Y S Y M Y S S IK I Ä M Ä T T O M Ä K S I
viikot pohtinut tätä ylen tä rk e ä tä
lailla kuin hän o p ettaak in .
T E K E M IS E S T Ä .
sadan dollarin sakkoon jokaisel-; V enäjällä ja S iperiassa arvioidaan J kysym ystä. O ikeustilan läh ti asia
T äm än valtion pääkaupungissa S a
ta päivältä, jonka ajalla rikko- olevan kaksi m iljoonaa itä v a lta la ista alkuun siinä m uodossa, e ttä tokko
kasi
kelpaa
k
ä
y
te
ttä
v
ä
k
si
lom
issa on joulun ed ellä istunut Ore-
ja
sa
k
sa
la
ista
so
tilasta.
S
a
d
a
ttu
h
a
u
-'
vasen
Y ksi v«ostkert«..»4.W)
h huuhautta. .»2.25 : i n e j j a j s u u s l a ; t o k s e t o l i s i v a t
k a V- mista on tapahtunut.
i kuukautta.........»1.35
1 kuu kau si... .50
terv eh tiin iseen .
E rään goniu suvuujalostusneuvosto, johon
net
h
e
isiä
eivät
asu
m
illään
vanki
!
m
aan
lipun
... . Suomeen ja muualle uUomniie:
1 neet hom maansa käsiksi samalla
x ksi vuosiko ta . .»6.30
ti kuukautta. .»3.50
k o rkeasti-isänm aallinen kuuluvat valtion terv e y sla u ta k u n n a n
leireillä, vaan hajallaan pitkin m aa- kansakoulun
Huoneusto sijaitsee 10:nnen >i Duane katu- t a ' a l l a k « ’n e d e l l i s i l l ä
V u o s illa ,
m olem pien
m ielivikaisten
seu tu ja, sijo te ttu in a y k sin k ertaisen jo h ta ja ta r oli ilm ia n tan u t huom an- jäse n e t,
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365. . „ ¡ ¡ n o|Jsj „¡jla lovtVllVt tarvitse
jo
h
ta
ja
t,
kuritushuoneen
niaalaisväestörf koteihin, joissa lieil- tu ensa kaupungin kouluissa musiikin- hoitolain
toim itus 832.
la luonnollisesti on professorin ase o p e tta ja tta re n a palvelevan neiti Me- päällikkö ja tylsäm ielisten laitoksen
vaisia nyt niin 'kuin ennenkin.
lokit
aika
takaperin
M
innva-
ma talousopillisiin, politillisiin ja ta G erstaggen k e rra n kun lapsilla oli jo h ta ja , ja k esk u stellu t u seam m ista
Rikkauksien luoja, työn m ailta-
veljevitä
koskeviin lipunpalvelus.
terv eh tin een
lippua neuvoston ratk a istav ik si e s ite ty is tä tehkää vo ita v a n n e p u h e tila is u u k s ie n
poiisissa liid ety ssä non p a rtisa n kansainvälistä
-------------
j va jättiläinen nukkuu nälissään,! ..
kysym yksiin nähden, sillä m aan o nni- vasem m alla kädellään. S yytetty on sik iäm ätto m äk si te h tä v istä henkilois- p ^ ^ J ^ Y te T ^ k e h o tta a ^ o k id sta ^ '^ s '-
h ltllU in
' k y m r t i c n t ‘ 11
J tl
C lllllta i
-------» so>» ♦-------
He voivat ainoastaan
tuom ita
V aalienteitä ne
kerto» »
\ aitiomm e ylioikeuden ilniote- vaikka sen kustannuksella elävät
11 ki »nventsionista
sikäläinen t v.iväenlellti.
taan julistaneen Portlandin kaup- riistäjät niitä suurimmassa ylelli " h " 1
että siellä oli mainioita kapitalis-
jiakamarin laadituttam aan lakko- syyilessä.
itiseu
järjestelm än tuom itsi,.»ia.
vartioim iskiellon
perustuslain i
♦-«•» •--------- -
vastaiseksi, k ai nyt riennetään K ahdeksan tunnin työ- nilltta A' ketään joka .di,i „äh
ylistäm ään ylioikeuden puolueet
päiviikysymys esillä nyt m ahdollisuutta siitit pelastu
miseen, joskin suunnitelm ia kyl
tom uutta ja kunnollisuutta, kttn
lä esitettiin. Hyvä. rehellisistä
se huom asi lain perustuslain vas-
k u ten ennen jo on ilnm tettu. !
miehistä kokoonpantu hallittfs,
täiseksi - sen jälkeen kun se oli ,,,, \ \ ashiugtonfn valtion sosia
siinä koko puolueettom uusliilon
käytännössä jo osottautunut voi listipuidue ryhtynyt toimenpitei-
ohjelma. M itään m uuta se ei
ma.vkaaksi aseeksi työväestöä siiti kahdeksan tunnin tyojiäivii-
voi e sittä ä ' työväenkysym yksen
vastaau.
¡lain alistamiseksi yleisäänestyk-
ratkaisuksi.
«
... .
. . . .
k u n laivamiesten lakko lo p u l-; selle tulevan syksyn vaaleissa,
L ik a m o it ti jo i s ta M lK aati tu o -
lisesti m urrettiin sovittelujen a - i 'j'.nnienpiteet ovat edistyneet jo
vulla, niin sellainen säädös j<’U J n jjn pitkälle, että esitys on tnuo-i m ttm u tk aait n y k y ista jä rie ste l-
mää sen luokkain- »tlteen a ih e u t
laakin nyt vaalien lähestyessä dtdlisesti laadittu ia sille aletaan
tamien ristiriitojen vuoksi, vaan
toisiin tarkotuksiin.
Oregonin j R a j pikapuolin keräilemään alle-'
ainoastaan siksi, että s i n u t o n
ylioikeuden maine ei ole varsin kirjotuksia. Se kuuluu :
aljon vääryyttä. Sell atset-
kirkas työläisten silmissä, \aik-
] Jokaiselle henkilölle, henki- .
i n - , ,
, .
• . • • .
•
i
,
,
........................... Ha tietoisuudella e, koskaan paas-
ka t iregonin työväestö et paljoa loille, korporatsioneille. yhtiölle
tä mihinkään,
o k a iu tn tietää
vaadikaan. Sitä oli hiukan kuu- tai liikeliitolle on laitonta pitää
ja melkeinpä myymääkin e ttä 'o
rattava, ja parem paa tilaisuutta tai sallia yhdenkään mies- tai
lot ovat sangen tqkalat ja alitu:
siihen olisi ollut vaikea saada., naispuolisen tyoläisensä työsken-
sesti pahenemassa, mutta, vain
kttin on nykyinen, jolloin lakkoit- neliä enempää kuin kahdeksan L ,
• * 1 1 .
•9 1 1 * 1
.
iitii trv at
asittavat sy y n niiksi.
ttim isoikeudet ovat muilla kei tuntia niinkään kaksrkvm mentä-
Porvaricn riveissä’.-;
äkin o n uniini', i-
noilla riistetyt.
neljätnntisen
ajanjakson
ktt-
ta m oittijoita, sellaisia kuin La
Sellaista vaalivalttia eivät por ! hiessä, tai enempää kuin neljä
¡•ollette esim., joka m.m. esiin'v :
•värit niin vain jätä käyttäm ät ta. kyimnefTtiikahdeksan tuntia seit
senpäiväisen viikon ajalla, paitsi - lläm äinitussa kokouksessakin ia
Niin oli silloin, toisin i niaanviljelystvössä. jossa voi- tuomitsi vallat! asiallisilla todis-
kelpaamattomiksi.
»laati sallia ylim ääräinen kaksi t t ik . s i l ì t i
on nyt
tuntia päivässä sellaisten töiden
ainoa pelastus <iänctr<in
Riistetyn rikkauden su u n n a to u . suorittam iseen, jotka luonteel- 111lu'vstaan “ n s>’na v’ ta asete-
kasaantum inen ilmenee ehkä s e i-; taan välttäm ättä kuuluvat maan- iaan ” 1 ;ini' ’;a La K dletteja rit
läm ään toinieentulonsii toiste:'«
vinimin siinä tavattom assa mil- viljelijän tehtäviin.
" ioneerien lukum äärän kasvaim -
Kuitenkin olkoon säädetty, et työstä, sensijaan ett;; siellä nyt
sessa, josta jo ennen olemme tä erikoistapauksissa, sellaisissa on joitakin muita. Järjestelm än
m aininneet. \ Uotien P'15 ajalla kuin hengenvaaran tai oniaistius- m uutos ei ole porvarien mielestä
oli
sisääntuloverotustilastoien | vaaran niiatessa, tai milloin kali tarpeellinen, ' aan niiden mun a ;,
mukaan ainoastaan 120 sellaista Lieksaan tuntiin rajotettu työai ¡olka sen vallitessa hyötyvät.
la juuri sellainen on se palj n:
. jotka maksoivat tuloveroja mil- ka ehdottom asti estäKi toiset sa
ioonasta tai sitä suurem m asta massa kaivannossa. myllyssä, puhuttu maanviljelijäin puolueet-
sum m asta, ja nyt on m iljoneere-, tehtaassa tai niissä hy vänsä teol- toniuusliitto, joka nyt suurella
ja lähemmäs kahdeksan tuhatta I lisuuslaitoksessa
työskentelevät tohinalla koettaa saada äänestä
(♦ti siinä luotu rikkautta. M ut-i työläiset olem asta työssä täyttä jiä mukaansa.» T v' »viienlu»i k a ih i
- ta on siinä sitä siirretty luojilta kahdeksaa tuntia, voidaan työ- et ole siitä n iittiin toi\o»ta\;>a
riistäjillekin. ' Sadokkaampaa ai- aikaa jatkaa, m utta sellaisissa ta eikä sellaisilla maanviljeliäni!,
kaa rikkauksien luomisessa ia pauksi-sa tulee rtiaksaa kaikelta kään. joiden tävtvv itse olka ktto
m iljoneerien syntym isessä ei o - ‘kunkin päivän ajalla yli kahdek- kan ja lapion varressa.
innHHiiuiiihi
.
• - !•* iiutiiiiiiui m
,e väestölle ovat näm ä a a tte e t ei ai v astannut, e ttä jos hän tosiaan lie- tä. M uutam issa valtion m ieleuvikais- ()sasloa toim im aan toveri H autam äen
noustaan u u d e ir uutukaisia, vaan ää- nee nostanut vasem m an käten sä, on ten hoitolasta ja k u ritu sh u o n ee sta puhetilaisuuksien aik an a, jo n ak in so-
rettöm än
m ielenkiintoisia
V enäjän se tap a h tu n u t huom aam atta ja ini alistetui& sa tap a u k sissa ehdotukset pivaksi k a tso ttu n a iltan a, niin kut-
,n t ohjelm a-illatsut, jo ista illatsuis-
T ylsäm ielisten laitok- su
niin sisäisten kuin ulkonaisten asiain tään
sen
enem pää ta rk o tta m a tta hyväksyttiin.
ta luovutetaan tu lo t piirim tne agitat-
T overi H autam äki
vuoksi viim eisten kolm en vutideu H istoria ei kerro, onko n eiti G ers sella olisi ollut m uutam ia ilm otettu sionirahastoön.
tagge
vasenkätinen
syntym ästään ja tapauksia lähem m in ta rk a s te tta v a , paikkakunnallenne sa a v u ttu a a n a n ta a
ajalla.
osastojen huvitolm ikunnille ap uaan
R unsaasti kahden vuoden ajan on m utta vaikka niinkin olisi asianlai m utta neuvostolla ei ollut vielä ai- iltam ien jä rje stä m ise ssä .
Venäjä teh n y t p arh aan sa m u u ttaa k ta. on kuitenkin lu u ltav ata, e ttä jos kaa siellä käydä. Ennenkuin inihin-
T overillisesti,
LÄ N SIPIIR1K 0M ITEA .
seen Siperian e n tise stä vankityrniän viranom aiset eivät kiireesti ota hän- kään toim iin ry h d y tään päätetty jen -
a sem asta suureksi
opistoksi.
I<es- tä talteeu sa, tulee isänm aallinen o- kään tapauksien suhteen, p ä ä tti neu-
kusvaltojen sotavangit ovat
olleet p ettajisto terv aam aan ja höyhentä- vosto pyytää y leissy v ttäjä Brovvnilta
professoreina, jotka op p ilasten sa pa- ‘ m ään hänen vasem m an kätensä, e ttä u u tta lausuntoa, kaiketi epäillen, un
rissa »*läen ovat teoillaan to d istan eet, hän parem m in m uistaisi, kum m allako ko sillä tosiaan valtaa silpoa haltuun- l a j-jescv riv t t y ö v ä e s t ö et ole ttn o h -
e ttä itä v a lta la ise t, u n k arilaiset ja käiit llä kum i.aa on ‘‘teh tä v ä
sa usk o tu lta ihm isiä sikiäm ättöm iksi.
ta n u t v e lv o llis u u k s ia a n A u s tra -
Meidän vaatim aton m ielipiteem m e
sak salaiset eivät ole m etsanpetoja.
liassa. — M uitakin m ielenkiin
va;U) ra u hallisia ihm isiä, iloisia pääs-
T Y Y L IN Ä Y T T E IT Ä
on, e ttä siivosta h u llu sta ja sen jä l
toisia “kuulum isia.”
k eläisistä on yhteiskunnalle vähem
tvä&n sodan vaaroista ja saad essaan
a meri kalaisesta sanom alehdistöstä.
m än v a a ra a kuin tuo llaisista rodun
eläii m aanviljelijän ja työläisen elä-
E rään O zarkin lehden toim ittaja. jalostuksilla ja m uilla sam anlaisilla at 4 I ruc translation filed with the Postmaster
Astoria, t >rc., live . 29, 1917, .is rn p n icd
Ull‘a hedelm ällisessä Siperiassa.
,
......
jonka osalle on sa ttu n u t e rittä in va-
i.,t
Itä v a lta la isista m onet ovat e u n -
, .
,
•
. .
h a rra stu k silla p u o skaroitsijoista. jo t by tile A ct oi i wig.ess of Oct. -15tli, 1917.)
hän nykyisen hyvinvoinnin ja v allit ka ovat siinä m ää rässä sekä aisti-
om aisia soitto- y.m. taiteilijo ita. P ik
on nykyään sevan kulta ajan siunauksia, on ope viallisia e ttä tylsäm ielisiä, e tte iv ä t : Australiat» iduista kerto».» " i h c
ku Kritz K reislereitä
i
tellut pureksim aan ruokansa huulet näe järjestelm än perustui-sieti olevan
kym m enittäin so ittelem assa S iperias
¡’ritisit Culunihia I-cder.iti»>nist-
su ljettu in a. Kun joku ystävä kysyi ensin m uu tettav at, ennenkuin m is
sa ; he ta rjo a v a t soittoa, jo llaisia
iu”
Sydneyn, X. S. \\ ., kirjeen
h än eltä, niiksi hän niin teki, vastasi tään parannuspuuliiäta voi m itään
V enäjällä ei ole koskaan kuultu, p a it
vaihtaja
eräässä viime kuulla lä
hän: "M inun täytyisi tosiaan hävetä
tuloksia toivoa.
si harv o issa suurkaupungeissa.
Ky
hettäm
ässään
kirjeessä m.m. seu
sym ykseesi näm ä ty y n isilm äiset m ie ihm isiä, jos ne näkisivät m itä m inä
raa
jaa
:
syön.”—K ansas City Tim es.
K IU S A L L IN E N E R E H D Y S .
het
vastaavat olevansa tyytyväisiä
Työvaentuiii « rta kaikkialta A u
j;iainaan täin: »; mutta toiset lioista
E rään la.n o a “professori” esitti hvp- straliasta saapuneista rajxirteista
Jotkut henkilöt, jotka pitävät itse
san o v at toivovansa täm än sodan pjan
noi
ism i1..okeita yleisölle.
Professori päättäen tyött myys kesäk. 30,
ään erikoisen hauskoina vekkuleina,
loppuvan, e ttä
pääsisiv ät ta is te le
eli
um
pim
ähkään
yleisön
joukosta 1‘do. päättyneellä vuosineljän
ovat viime viikolla v arastan eet mai
m aan p reu ssilaisu u tta vastaan . A un
neksellä oli alentunut 5.'* ¡»rosen-
Ikäänkuin twPuN°n N eodeshan lehden toim itta ot tav ilm an km henkilönsä, m u tia —
lia preussilalsuuB-riepu!
tista
5.3 iin »senttiin. Tämä on
Toi niinkuin aina tällaisissa tap alik -issa
tyhjä potkupallo, se kuv ittelee ole- L«n P bu I M ileyn tak a p o r.a .ln .
vähemmän
kuin koskaan sille so
m ittaja toivoisi, e ttä sellaiset huvit - näyttäm ön»1 tuli vain niitä, joiden
vaosa kaiken h a rra stu k se n keskipis-
dan
alkamisen.
\ ietoriassa ja
telijat v a sta k e rta n a veisivät pum pun, kanssa hiin oli ennakolta p itänyt har-
teen ä, vaikku so itso usiussu onkin
Etelä-.Xustraliassa
on se 'hiukan
jotakin m uuta m ikä jotuksia.
N ytkin tarjo u tu i
m eedi
kaikkien potk ittav an a ja m ätkittävä- autotallin tai
m utta
kaikkialla
oksi” m ies, jonka piti oso ttaa ylei- lisääntynyt.
nil.— M aynard Owen W illiam s. C h rist olisi viilu m in ä n tä rk e ä tä hänen elä
lie,
kuinka
täy
d
ellisesti
liypnotisee-
muuaila.
!
a
s
m
iniassaxin.
vähen
m änhaluisen
pienokaisensa
hyvin bO
ian H eraldissa.
tynyt.
Puutyö-,
ja
huonekalujen,
ra to t m en ettää taju n ta n sa .
P itk än
voinnille. -Kansas Star.
ja paksun esitelm än pidettyään si ka vaatteiden, kenkien, hattujen y.
S A J V A T M IT Ä Ä Ä N E S T IV Ä T K IN .
tn s. tarvikkeiden valm istnsaloil-
Ollappa 'S alom onin viisaus!
N äh m iestä siveltyään ja silm iin tu ijo te t
(T ru c ti ai’ -latioi' filed with the Po n r .s tc r d essään toisella puolen parhaim m an tuaan kysyy puoskari näin m agneti- la sekä kaivoksilla ja kiv im urti-
• ,\o .
i,-,-, i b - ..
: o
m«-¡Ha työt lilkasluivat kevään
th e A
c t o of i c Coogrew
o n g r e s s c October
/ c i o a c i u i n , 1 9 1 / . I y stäv än sä ja toisella puolen velvol- se e ra tu lta : "T ehän olette s a m m a k
Act
tu lle n . Rakennusalalla oli ta l
Bordenin hallitu s oli kolm ea päi lisuuti asa silloin vasta tulee tunte k o eikö niin?"
visaikaan
työttöm yyttä, kuten ta
“
En
ole,”
vastaa
m
ies
ra
tto
isa
sti
vää ennen vaaleja p ä ä ttän y t a le n taa m aan m itk ä vaikeudet sanom alehti
vallisesti ennenkin. M aanvilje
j
os
nauraen.
"Te
m
u
istitte
väärin.
Mi-
Canarian kotim aisen varusväen pal- m iehen kutsum ukseen liittyvät,
° ’en
Jottka piti syödä perunaa lys ja karjanhoito m enestyivät
k at 12
sentillä p äivältä, m u tta tie- kirjo tv k sen ju lk a se t, m enetät v<tä-
hyvin. Eam tnasten 'keritseminen
to siitä p ä ä ste ttiin ju lk isu u teen vas v äsi; jos e t julkase. m en e tät itse- appelsiinina.”
UUDESTA MAASTA
ta k a h ta päivää m yöhem m in, niin
e ttä useim m illa paikkakunnilla nänni
m iliisim iehet vasta vaalien jäle stä
p ääsiv ät tietäm ään saaneensa tuuri
sitä m itä he ään estiv ätk in .
B C.
F e d e ra tio n ist arvelee, e ttä loputkin
h allitusta ä ä n e stä n e istä tulevat saa-
m aan osansa, ennenkuin m ontakaan
k u u k a u tta on kulunut. Joillekin täy
kunnioituksesi ja
k an ssaih m istesi
luottam uksen.
Milli tehdä?—Crane,
Mo., Chronicle.
Vaikka m eidän täy tvneekin pitää
h u rja sti liioteltuna sitä tiedonantoa,
e ttä P ennsylvaniassa elää sanonialeli-
tiiuies. jonka puhdas om aisuus nou-
see n ,.n huim aavaan sum m aan kuin
SYYTÖN.
“ Eikö ole hirveä vääryys, e itä tuo
m itsivat m inut, syyttöm än m iehen,
kuudeksi k u u k a u d e k si? ... N eljässä
viikossa olisi ollut aivan kylliksi.”,
“ V apauttaa stnut olisi pitänyt, jos
k e rra n olit syytön."
"Ihan n i i n svytön m inä en ollut."
alkoi \ arem m in kuin tavallisesti.
Samalla vuosineljänneksellä oli
122 '\ »’¡ selkkausta — näistä 74
l n le»sa Eici;i-\\ ales issa. etu
päässä kaiva »sälällä. Ptilkkatak-
soissa tapahtui 225 m uutosta,
joista 224 oli vlennyk.-i«i. 1087<>7
työläistä
sai palkankorotusta,
keskimäärin «SI 50 v iik k o a k o h t i
. .'ntr 'pj j. timp'i' itn
.r -. m« .r, «utroiiih j-
.H tH i’ h J H P U 'iiH im in M iH H iin p s ü iL U iH H tn p i R M in iin ip f , y i f t i n j i i u i p i j i u
» liii» m n : i i ! i i i i .
; » i ! i i i i i » i i i H i i n u u h ! i a i ! i i h ; ’ , ü h i iip í h í i !; ’ H i P i n m u m .
tuista saa\nttaniaati.c.uin. itsessään orgaanillisen k eh ity -- ¡a Trem ili, pilaan p a k o te ttu ’ i Kondan toteuttam inen et Kuiten
NYKYAJAN SOTA EI V O I K A T K A S T A taan
Sen aito a ity vä--eurans < .¡t oliivi, viliman, ja tiaiihi perusteilla tulee im >nn<dii.-,e>t¡ » at k ai-em ään \ a r kaan e-t:i m aksamasta tak ai-ii
VALTIOLLISIA JA TALOUDELLISIA
se että se teki \ e:iä;äl'c mahdu! vanha tnnuttninaan pysy i äi-ek-i sinai-is.-a
t ditila n (»]»:mtiK-i-.-a. niitä pakkoveroja ja sakkoja, jo:-
hsekst poistaa pa.altaan. tsaari luonteeltaan.
M utta nukit k a n sa llisti. : s k \ s v ta sodan ajalla on kiristetty va. s-
RISTIRIITOJA
vallati ikeen v.illanknnn itik se ii' Sopimuksiin perustuva rauha lo- mykseeti itsessään tulet, ei -e n 1 in Haagin si ipiniuksiett sää-
kantta. jonka sato ntv.kset tun
enää pitäisi "11a rtiuhannem otte- ‘ »k sia.
pettää sodan.
Cl rae translation filed with »he I ’ostmastei •
Esityksen laatijat
ovat . . länsin
tuvat . sitä suurempina.
< ikäinen
H ävitetyt seudut ov.at raken-
uuta pt-
Sotilaallisten voimien tasav - Ittien alk am isen tiellä,
ai Astoria. Ore., Dec. 29. 1917, as required J ...............................
....
. . . . .
, .
be the Act of Congress of oct. i5th, 1917.» n e t o i s t a s iitä , että ta ttia k ir je lm ä k e n n n m r a u n a s o lm ita a n
kansallisuu.sky
my s, ne.tavat ennalleen !• nsainv alisen
l ‘ikai kisvvdesta johtuu «aivan luonm 1- m ä ä rä tty
---------
: ei tyydytä kaikkia .riitapuolia. >esti saavuttam attom at tarkotuk- li- e s tt. että tulevan rauhan rii jota ei v arsin aise sti ra tk a ista rahasti m kustannuksella kaikissa
t( >lemnie saaneet käsiim m e; Mutta he ovat laatineet esityk set yhdessä sodan arvaam at! ' toja ei tille sanelemaan joku val- rauhanneuvottelujen sopimuksil- niissä ta pauk si a. joissa sellai-
jäljennöksen siitä m anifestista.' SCnsä tuntien vastuunalaisuuten- m ie ti hirniujeri kanssa ovat te.i- h »ttaja vallotetulle. Se tulee < •- la. tullaan jättäm ään valiokun nen katsotaan tarpeelliseksi liti
jonka laativat I ukholmassa pi
Kansainvälisen jäseninä, sekä neet välttäm ättöm äksi sen nii: : lemaan sopimuksille perustit) a nälle. jolla on valta sntinnu^Hu den alueiden edmille. jotka vaka-
»letyn puolueettom ien maiden , se b ä sti ia horjum attom asti kä vielä eilen oli utopiaa, nimittäin rauha.
k;:u-nin\alinen
sääntö näi-sä vammin ovat sodasta kärsinet!.
edustajien sosialistikongressin o- sittäen sosialistien iti kansojen järjestyksen luominen ktui- iiu
Rauha voidaan saavuttaa vain suhteissa. Toiseltapuolen on •»-
Kansalliset kysym ykset ovat
sanottavat.
Sen englanninkieli i yleensä i»> tuntevan iiimisten o- välisessä piirinsä.
sodan eihdl.i vallinneen tda-nleen lemassa monta muuta tulm del ratkaistavat kaikkien kansalli-
,i..
nen käännön on tehty hollantiini- levän väsyneen teurastukseen, ja
.\’ykyaikaim-u sota ei nävt pcrusteelha jossa kuitenkin - ta lista luonnotta olevaa kysymys- suuKsten
itsenäisv ydett tunnusta
sen Het \ olk nimisen A m ster- ’ etta sotilaat vallihaudoissa ter- kelpaavan valtiollisten ia talon- pahtuu muutos parempaan siten, tä sellaista kuin esim. Pardamd- misen p e ru s te illa ; kansainväli
«lamissa ilmesty vän lehden n m -; \eiitivat ilolla jokaista alotetta, d ellisten ristiriito je n ra ik i- tt että sodan aiheut tantat >ys myk- lien kysymys, llaydad. eri valto- set kvsvniykset ratkaistaan neu
kaan.
Manifesti on
'päivätty < joiden mukaan pyritään kohtuni- keinoksi, ja mailina näytti,a io set tulevat ratkaisuiksi.
e » m ie ti oikeudet \ .¡hässä Aasiassa. vottelujen avulla, joiden päät >--
I ukholmassa ltlkakuun 1 .p :n ä ,, lisituden rajoissa lyhentäm ään selvästi käsittäneen että \a k iv a b rauha ilman valloiuksia. ilman persian taloudellinen vapautta- teit noudattam isen takaa kan-
1917.)
heidän ansaitsem attom ia kärsi- taX uusjärjesteim än tilaile on a- korvauksia. ja rauha joka tulee niinen, jotka kaikki jolid »nmt;- sainvälineu tuomioistuin. Sellai-
Tukholinan sosialistikongres- ntyksiaatt.
setettava oikeudellinen hallinto, antam aan kansoille vapauden. ' d ktiise-ti kuuluvat kansojen lii;,m set vallat jodiin nykyisin kunktu
s in järjesty»)aliokunta on jat-J
Kolttien \ uuden aj;m on kaksi
f tilevai-uudessa tullaan ole- ainakin maha» Uistimien keh.utv i yleisperiaatteisiin ja • oidaau -en eri kansallisuuksia, o \ a ! uu lel-
tanyt puolueet tornien maitien e - . suunnatonta arm eijaa ollut ja:- maan pakotettuja etsimiiän Kai < esteettöm ästi sen valtiollisen h-j puitteissa ratkaista.
leen m uodostettavat kansallisen
dustajista
niuothestuvan
jä-e-1 ¡estetty na kummallakin puolella kien ristiriitojen ratkaisua neu- teisön niitissä, ¡onka »»san my Senraavat m ääritelmät o-otta liittojärje-telm än mukaisesti, sa-
. nistönsä
tehtäväksi
y h teen -’ kaikilla rintam illa, vuorotellen vottelu- ja sovitteluperiaittteesta. 'm uodostavat.
vat tiu ¡mite! mamme t arkut: »i'v liialla kun sellaiset alueet, joilla
• vedon sille jätetyistä eri maiden j eilispäivän voitot täm än päivän la tämä periaate voidaan siv el-i Meidän
r a i k a i s n e s i í y k - e m m e rat :
asttu jiääasiallisesti samaa kan-
edustajien esityksistä, -eka lu s-j tappioihin. Ranskaa ei ole ku- Inttää käytäntöön heti kun liv -, lepäävät sillä nerm-käsitv k-e'ik'.
1. Yleiset ehdot.
, sailisuutta, tulevat siten niuo-
/ tuksen jonka perusteella voitaisi kistettu, eikä Itävaltaa hajote'- väksytään
menetelmä,
' »lika että rauhan tävtvv "lia sopitnt:
ivi aluevaltauksia. Tällä tar- <1 stuneen liiltovallan v altiolli-
ak-ttaa keskustelu yleisessä koti- tn.
Englauti on vieiä voitua- kanssa vh lenaikaisesti poisteta; i -iin perustuvan ja
stata sosia- laitetaan, että kaikilta vallóte- sesti itsenäisiksi osik
kansalli-
icrenssissa; jonkinlaisen tiiv iste kas. eikä Saksa
.■n heikoin »!, militarismi ia suojelustoimenpi- listisia käsityksiä. Me alistam - tuilta alueilta niin Europassa sille«' ihemmistöille on taattava
tyn esitysluonnoksen, johon eri Xaitlen
kolmen
sotavuoden teet — kaksi kansojen taistelut me ne teille, et silT ajatuk-cLa. kuin siirtom aissakin on valiot
-iv istv »harrastUstensa
esteet »n
m a itie n s .j s i a l i s t i j a r i e s i o t v iits i k o k em u k sien p e ru stee lla voidaan «i'.lic'U tav a a . syytä
Kaikkien ett;» ne ovat »t no.it ma: dol'd:
utu jioistettav a so ta io u k k o n s t '¡ ' kehittäm inen.
vät yhtyä, ia joka niinollen tulisi varmuudella päättää, että ei tule k an so jen on saatava kehittää »t vaan siksi, k u te n uit uskoni n
iu o v u te ttu 'a r.e ah n e ’ Alle » d-
I v o laisten o ik eu d et o v at tun-
ra uliauneu v ot t el u i en pöh ia k M.
•h maan ' "ittaiaa eikä voitettua seään taloudellisesti yleisten t että niihin s is ä ltw su u rin nn
talle jonka halin-sa ne ennen . >- niistettävät I eed.-in. l uklndmau
Sen mukaisesti ovat Ruotsin, vuonna 1917, ei vuonna 1918. et tujensa rajojen purts.-i, ja prol
t,.a <)h’ af. ja on naiden alueiden ja Berniett päätoh tm uitrkaise "
d o llisu u s v-htei¿‘> m n ia rrv k se u
X’orian, lan.-katt ja Hollannin ka myöhemminkään. Kansat o- tariaatin p.aaasiallisena py rl. - kaansaannselle sotaakay v ien mat- !» •!’.* truei!
.olit»
a lu eellin en
Kaikki sodan arkana tapailtu-
sosialisti’ päättäneet ottaa
i- vat pakotetut kuoleinantuotan- mvko»na tulee olemaan kansani »Ien k e sk u u d essa.
k o sk em ,itto m titis ia itse n äisy y s. neet ja sen aiheuttam at valtiolli-
tuunalaisuuden allaolev isla e i- t o o t i : terasseinat ym päröivät sen välinen
a se : s ta r n» u ut u m m en.
P ahan saak k a m at -elia t.-CL* m ikäli ne ovat tulleet -o lait ai- set rikokset ovat annettavat an-
t
».
tyksistä. voidakseen osaltaan o i- ‘ areenan jonka pohjalla kansa- 'ri nfä on käynyt sitäkin tarpeel- kuin esim. Elsass-i othring
- teeksi.
la apuna pyrittäessä uuta ptkai kuntien kukkiva nuoriso uhra- liiemm aksi valtojen n, tutymise:, svniv> olleet raulrnm etvotodu- laulettav a.
P 's w ;ij.,en rau : ••
2. Erikois-chdot.
sinouiiu päättäm ään sota joka ,i«j- taan aivan tarkotuksettom asti
ja sodan tuhoisien kokemuksien
den -ei; alkctr.isen titkle
Jos K a n -,edellytyksenä et t; ma suunnitel-
Belgian täydellinen valtiolli-*
v ittäa Europa.: täydellisesti ja Seta ei ratkaise niitä kysym yksiä kautta.
.¿ m v a im e n Vois'. saa> dtt«:.j
is- ma kuitenkaan«
-ni<aa:« tarkota asettaa nen ja taloudellinen ennalleen-
uhkaa vuosisadan ajaksi pysäh- i
jotka sen aiheuttivat.
Kuu sotaakä: v,ät allm ovat sä stlh te i.- a v «tteu iis e n m te pi- e s te it/ iikinaiselle sopimukset palauttam inen, ja itsenäiset siv is-
dyttää ihm iskunnan kehityksen j Sota ei ole ratkaissut niitä ky- hyväksyneet tantan periaatteet:, teen. edistät-
rauha, saa 4t- le
le perustuvalle rajaiuvaihdolle t-yselämän mahdoiln-imdet tlee-
.u«>. st-
se rannan
juuriaan m yöten Näitä esityksiä ( spnyksia, jotka se naiheutfivat. . on kansojen hyväntahtoisuus saa- tammi.: Selkoseen -"ptmmv.-e-1 1 -th a^ X sa ta patiksi s?.: j d i ^ j •»»:- mlat-ille - ¡noin kuin ' allonei'-
seuraa laaja selostus, jossa ta r-| T ähän saakka se e: ole saavuttu- vutettu. Sellainen
Se!!
järjestelm ä e paä^emine:. t:.-.vtta« su- p::-:o;l;- .m om aisten »sukaseen miel';.. ’ lekin
Kaikki pakkov erotukset
kenimin selitetään niiden ta rk o -• nut m itään tarkotuksistaan. ja tule olemaan ta ' sm valmis heti seit.
Sellaiset aluckvsvmv kset, siten tehdessä otetaan Imormo-'n
sakot, jotka ov at käristetyt
•
\ . JCm-A.At-c on. tuleeko ¿e mi- alusta pitäen, m utta se sisältäisi kuin Balkanin 'v alto jen . P uol. i
Ei sorakor auxsia.
ruksia ju tä r’m. ttä.
jam an va>tom k an sain 'alisia lakeja, o-
vat m aksettavat takaisin. Sak
salta vaadittavan hyvityksen su u
ruus, jonka hyvityksen Saksa on
selittäny t elok. 4 p:nä, 1914 an-
tam assaan julistuksessa suostu
vansa m aksam aan, voidaan jä t
tää I laagin sovintotuoniioistui-
nieti m äärättäväksi.
Elsass-Eothrinirin kvsym ys on
ratkaistava
sik äläisen kansa 11 i-
suttden keskuudessa m äärätyn
ajan kuluessa toim eenpantavalla
yleistila äänestyksellä. Äänes
tys voidaan panna toimeen joko
siten, että koko kysym yksessä-
oleva alue äänestää yhtenäisenä
joukkona, tai jiiirikunnittaiu.
Xe jotka ovat alueen varsinfei-
-ia asukkaita, ottavat osaa äänes
tykseen. eikä Hiiltäkään, jotka
sotlan aikana ovat sieltä poistu
neet. m utta haluavat jälleen sin
ne palata, ole kiellettävä tilai-
suu.ia ottaa osaa -äänestykseen.
Xänestvksen perusteena pidetään
viimeisten sodan edellä toimeen-
pantujen vaalien äänestysluette-
Joita, ja vaaleihin osanoton m ah
dollisuus »»n taattava jokaiselle.
( >n rakennettava
uudelleen
valtiollisesti
¡a taloudellisesti
riippum aton >erbia. johon y h
<
1
distetään
M ontenegro, ja aute
taan. kansainvälisellä rah a-a'tts-
tuksella. Serbialla, ¿ainoin kuin
Bulgarialla ta Kreikallakin, til
lee olla vapaa oikeus käyttää Sa-
Ionikin satamaa ja aluetta, joka
asetetaan näiden kolmen valtion
yhteisen hoidun alaiseksi. Toi-
saalia ovat Bulgarian vaatiniuk-
-et h y v ite tte -a) -•ten. että sill'
m yönnetään Makedonian itäinen
osa \ arda-ioelle saakka, joka tu-
lee pvsvmaan Serbian nierenku!*
kutiena
Itsenäinen :a ruppum aton Pu"
ia. täydellisten taloudellisten Ite-
hitv sm ahdolhsuuksien ja sisäisen
itsehallinnon kanssa luutalaisihe