Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 21, 1917)
r» «-■. .7 æ 1'yr. _ TÖVERI No. 298 TOVERI pitalisteilla ei ole mitään syytä luopua saaliistaan ilmaiseksi. L in n ea «uomalaisen t/B v ie a llneakannattaja, Kansallinen kieltolakiesitys ilm estyy Astoriassa, Oregon, joka p aivi sunnuntaina. menee nyt kongressista valtioi- T O IM IT U S K U N T A : den lainlaatijakunnille, jotka mi W. N. R E IV O L A U R I M O IL A N E N A D O L P U SA L M I A. B. M Ä K E LÄ tättömän pienellä vähemmistöllä SULO SYVÄNEN voivat estää sen tulemasta hy TOVERI väksytyksi. Amerikalaisiin kan- (T U E COMRADE) : i • The organ of ue finnish workers in the ',a n \ altaisuuspe-¡aatteisiin näet Kelpo m iestä ei voida estää rat riistäjät tavallisesti osaavat tuvaa. Ja vaikka lakossa ei il- lakkolaiset eivät onnistuneet saa- j +-1I I 1 I 1 1-1 1 i I I i H I 1 I 1 I n I I I nousem asta. kunnialla kieltäytyä. m ennyt työläisten puolelta mi maan edes niin paljon tunnus-i pitää p aik k an sa yksin kadun- $ KANSANKIRJEITÄ $ Call-lehti kertoo, että Seattles tään rauhattom uutta, jota yhtiö tusta, että hallitus olisi tu n n u s-, se sana . . .... .... s lakaisijoihinkin nähden. N iin aina- I I I I I ! I I I m . I I I I 1 I | t sa näkee nykysinkin suuria mies- olisi voinut käyttää hyväkseen tanut heitä lakkolaisiksi tiilen- jjjn s e litti eräs luudan k äy ttelijä, e ttä joukkoja joka aamu työpaikka- lakon särkemisessä, nKn sittekin kaan, huolim atta siitä että Mon- m ies, joka ah k erasti ja tunnollisesti W A SH IN G TO N jen ym pärillä pyrkimässä töihin. se hävittiin. tanan edustaja kongressissa, nei tekee teh täv än sä, aina pääsee e te e n päin m ailm assa. Itse hän ainakin m utta työtä ei ole saatavissa. Ja I. . W . liiton patenteeratut ti Rankin pani kaiken kaksinaa- kehui W OODLAND päässeensä. "K atso k aas noita kun työtä ei ole ja miehet siksi m enettelytavat eivät siis joitta-i m aisuutensa vaakalaudalle, S. B.-osaston kokouksen pää , toisia lakaisijoita." hän sanoi, “suo- ovat pakotettuja olemaan jouten. neet voittoon sen kummemmin Butten lakko osottaa selvääkin vaan lak asu tfn * — kas. siihen ne ai- töksiä t. k. lo p. Äänestettiin s. rtieSw«t.,tpubHsh«|e drUy.^exccpt Sunnay11. kuuluu, että milloin jonkun ka- niin leimataan heidät laiskotteli- kuin ennen Lännen Kaivosm ies-j selvemmästi, että “ kunnolliset n o astaan pystyvät, m utta telefooni- s. järjestön toimeenpanevan ko at Astoria, Ore., by the W estern W ork pitalistiryhm än edut ovat kysy- joiksi, jotta työnantajat saavat liiton kelpaam attom iksi tuom itut | periaatteet’ eivät die lakkotaiste- pylväitten ym pärykset, ne he kauniis- mitean jäsenet v. m. sen vhtev- m en’s Publishing Society. A U G . N IK U L A . Manager. myksessä kansan yleisiä etuja yhden k iristy sk in entisten li ■ m enettelytavatkaan. Olipa B u t-llu n ainoat voiton edellytykset. ti jä ttä v ä t m i n u n lakaistavikseni." ; t ,e s s a - A dvertising rates in effect July 1. 1912, 4Ö ------- Länsipiirin 1)18 edustajakoko cents per inch. Special discount is allowed vastaan, silloin voi joku taantu säksi. J t e n lakon häviö eräissä suhteissa vaan että täytyy — ja ennen v ä ä r in y m m ä r r e t t y k a s v i . for larger and continuous advertisements. uksen "ei-pidon” puolesta annet T O V E R I, B O X »9. A ST O R IA , ORE. muksellinen sakki asettua tel- työnantajien pyrkimys tähtää vielä täydellisempikin kilin esim. i kaikkia — tuntea m olem m inpuo-’ Ei a in o a s ta a n 'ih m is is s ä ja eläim is tiin 13 ääntä, pidon puolesta ei Entered as second-class mail matter July 18, keeksi tielle ja estää enemmistön a in a s iih e n , e t t ä t y ö lä is e t v o ita t Arizonan, sillä Buttessa ei ty ö n - lL e t voimasuhteet, koska ne sä, vaan kasveissakin on väärinym yhtään. 1912, at the postaffice at Astoria, Oregon, M äärättiin toimihenkilöt ensi under the A ct of March 3, 1879. tekem ästä m itään. Teknillisesti si pakottaa täydelliseen orjuu intajien taholta su o stu ttu edes ■ m ääräävät voiton lopullisesti, m ä rre tty jä . Niihin kuuluu esim. iso T IL A U S H IN N A T puolivuodelle: järjestäjäksi, D . | a u r i n g o n k u k k a . Y leensä sitä oi tulee esitys hyväksytyksi sillä. Y hdysvalloissa ja Cana liassa: teen. jossa niillä ei olisi m itään ) neuvotteluihin työläisten kanssa. Yksi vuosikerta. .$4.00 lakkinen: jäsen ja raliastonkir- Lneinm ittä m utkitta on But- i katso ta m iksikään viljelyskasviksi, ? että kolm e neljännestä valtioiden sananvaltaa elin- ja työsuhtei- kuten Arizonassa suostuttiin. 3 kuukautta......... $1.35 Juriksi il. L eppänen; rah asto n ten lakkolaisillakin nyt enää vain i väan a n n e ta a n sen kuin arm osta kas- Suomeen ja muualle 6 ulkomaille: i lainlaatijakunnista sen hyväksyy. ‘ siinsa nähden. Mlltt; i n vk vajan Saatetaan selittää, että L \Y. Yksi vuosikerta. .$6.50 kuukautta. .$3.50 hoitajaksi. Albert Saastam oinen: m ahdollisuus jälellä: palata vaa jossain nurkassa’ vaikka s,‘ oik«- SUBSCRIPTIÖN RATES : X eljästäkym m cnestäkah deksast a työväestö) on jo siksi valistunut \V. liiton m enettelytapoihin ei j vk-j ! ’oytäkirj.. K. K oski; Toverin , . . .. . . .. a sta a n an saitsisi m itä parhaan hoi- In the United States and Canada tarvittaisi siihen ’kol- ta, ett.ä sellaiseen se ei alistu il- kuultikaan sovittelu. M utta But- ** ,n. -,ai,n‘-n aiiosnnes nt ,jon gfiiä sen lu k em atto m ista eri uutistenkirjottajaksi ja osaston One year........... $4.00 Six m ouths............$2.25 1 valtiosta Three m onths. .$1.35 One m onth.................. 50 i i.i i i *, i - toivoi- . ■ toon ja uusia se sisältäpäin. vnuistn imevät m ekym m entäkuusi. M utta asial- ; man taistelua, ja niinpä saat ten lakkolaiset kuitenkin Kumsia im evät m ehiläiset runsain KirjeenvailVajaksi, K. P artanen; • l, , n • . , -i ■ « ■ ■ ¡M vönnetäänpä tai ei, niin totta m äärin h u n ajaa ja vahaa. Siem eniä kirjallisuuden ja lehtien levittä- Ilm otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- l i s e s t i SC11 11 Vväksvmiseil CStämi tavat at Vasto ¡neton in tukki- ja vat sellaista kaiken aikaa, ja juu- i il mot ukset $1.50 kerta ja m uistovarsyilla . o n e t t ä k u k i s t a a s itä ei v o itu , «aas k äy tetään sam oinkuin pellavan .’j k s i , Id a Hill, Lia Tuisku ja K. $2.00 heru. Kihlaus-, syntymä- ja avioint- sei si ei tarvita kansan neljättä- teoll¡suitsuan >onitkin erehtyä V - i sen tin tin pitkittivät lakkoaan . . ¡siem en iäk in : n iistä p u risteta an suu artanen: huvitoim ikuntaan. j. to-ilm otukset 50c kerta, haiutaantreto- j a 1 u i , , I ei . svndikalistien ia , kuparitrustin ....... , l - tz v: n • nimenmuutto-ilmutukset 25c kerta, naima- I >saa, 13 vähä väkisintä valtiota ritvksissään. Yksinvaltiuden ai- nain k.Pkeraan loppuun saakka. '. . J 1 ! ret m ää rät m ita p a ra sta ö ljyä; raaala ' ' u^on. K Koski, Ben Hill ja •liuotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset vaikka niihin ei kuuluisi j kakausi on kulunut loppuun, ja j Sovittelut kelpaavat kyllä I. M . ' vointi akaan. . lu tta ; rjt ejvät v arsin k aan m istään saa pa- 1 h Häkkinen. 11 .00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk voi - sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista >uomen nälkää kärsivien h y kym nienettäosaa maan asu k k ais-! jokaista joka siihen vielä p y r - ! W. liiton lakkolaisillekin. j o s | S“.tä vo’(,aan tehdä kunnollinen rerapaa öljyä sinisiin ja vihreihin vä- tulee rahan seusata mukana. Englannin kielestä suomennetaan vapaasti. väksi kerääjiksi tulivat Ida Hill. - taistelujärjestö». [a B u t t e n lak reihin. A uringonkukansiem em öljystä „ ... ta — m aarata m uutetaanko perus-ikii, kohtaa kukistus pikemmin ... • K. Koski. K. Partanen, joille Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu- . . . . . . . . . . . . , t - , ............... . . . , k o l a i s te n ,k e s k u u d e s s a o n t u h a n teh ty saippua on ihonhoito- ja k a i- jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, tuslaki, tai pidetäänkö ennallaan, kuin saattaa odottaakaan, voitu- antaa roponne. O tettiin ‘ ‘ Panna \a ltio \a h a hik-; i;; - ; o neusväline. Se tek ee ihon pehm eäk- toim itus 832. „ , ao IU ,-i * i • s,a sitkeitä taistelijoita, otka o-, Kokemus on osottatiut, että | Miten \ \ ashm gtonin työväen U huomioon L.-piirikom itealta tul- Reelle sovittelutarkotuksissa.1 j < j si, hienoksi ja valkoiseksi ja on p a r vat valmiit uhraam aan kaikkensa ltit kehotuskirje Toverin levit- sellaisia valtioita on riittävä 1 järjestöt tulevat suhtautum aan M u tta sitä puuttui Buttesta. ranajoon kaikkein sopivinta. Siem e Sellaisena se ei ollut määrä, joissa väkijuom akapita i tähän toimenpiteeseen, jaa nato-j Lännen Kaivosmiesliitto sai kai- työväestön voiton eteen. Sellai- net voidaan m yös kuivata ja jauhat- ,L im i> t -.tä ja tehtiin päätös, e t t ä työläisnaisten voitto listit eivät ole pakotettuja salli tävästi, samoin kuin sekin, u sk a l-’kesta heikkoudestaan huolim atta nen joukko on mitä varmin tae i taa, jolloin n iistä saad u t jau h o t te- <, r .ia d h ' imitean on yhä enemmän ajan vaatimuksia vastaav an h e n - ' kevfit leivan ravitsevam m aksi ja pa- t a r j o n a a lehteä mille joilla sitä maan lainlaatijakunnan hyväksy • taako W ashingtonin kuvernööri jyhdessä American Federation of ei vielä «ne. elvyttäm isestä siinä liitossa remrain ’alavaksi kui” p e te tä vilja. L räät New Yorkin valtion H än kieltolakiesitvstä. la vaik joka on teeskennellyt tv o läisy s■ j Laborin ja hiilenkaivajien jär- jgen Xe a-iat, jotka mahdollisesti . . ' ja u h o ista leivottu leipä Vielä saa- . hiton (laan sen kuoresta m itä hienointa lan- eivät ole iässä kirjeessä, löytyvät naisten äänioikeusliiton etune kapa se sallittaisikin kaikissa vai tävällisyyttä, mennä työläisten jestön kanssa aikaan tutki imuk- ,jo io n se m en it, I. \ . nässä olevat porvarirouvat o v a t lioissa, niin sittekin siihen voi oikeuksien riistämisessä niin pit- sen Arizonassa, vieläpä senkin I kautta se ei saanut voittoa siksi, kaa, jo ta K iinassa se k o te taa n silk- seuraavasta, sillä jos suinkin on kansakunnan mielipide j kiin. A uringonkukka on siis k a ik mahdollista tulen pätkän kirjot- selittäneet äskeisen voittonsa mennä monta vuotta vielä. källe. että suostuu tähän tvonan että Gallupista karkotetut hiilen {että ! on m koko vrkvtettv liittoa vastaan sii- kein hvödyllisim piä kasvejam m e, joten ’ x1’,a n j " Ka . . saavutuksia — kun naisille Mutta kunhan päästään n y k y i-(tajayhdistyksen vaatimukseen ja kaivajat olivat palautettavat ta Naisten kasitoitten myyjäiset sitä sietäisi viljellä kaikkialla, v a rsin m yönnettiin äänioikeus — ja s» en kriisin läpitse, ja nykyisen-, kutsuu lainlaatijakunnan koolle. kaisin ’k arkotuspaikoilleen. Xä- nä majailevien ja ulkopuolisten kin kun se ei vaadi o ik eastaan mi kun ovat t. k. 2Q p:nä ja jouluna noneet sen tulleen maksamaan laiset vaihtokaupat käyvät va- kun ei ole haalilla m itään, niin kyy siis että am m attiliittojen ma työnantajien kätyrien toiminnan tään erik o isia hoitoa. silloin loukolla mv vjäisiin. O len yksin tänä vuonna 700,000 dol h e ilin k in tarpeellisiksi, niin nii- Butten lakon päätyttyä tein ei ole tapahtunut aivan il vaikutuksesta. pa kuullut senkinlaista, että myy H Ä M Ä H Ä K IN V E R K K O J A L A A laria. den hieronnastakin voidaan 1 uo maiseksi, joskin on kyseenalais 1 yöväestön täytyy saada tun jäisten toim eenpanijat hom m aa JENNETAAN. -\y t kun Butten lakko on vi Se yksin on riittävä selitys sii i pua Kongressimiesten on va r- ta. olisiko sellaisista saavutuksis nustus taistelulleen valtiovallan vat oikein erikoisen musiikin sin P u ita ra u ta tie tä puu h ataan Andes hen, että ne jotka varat lah jo t-j sin helppo eräissä tapauksissa rallisesti julistettu loppuneeksi, ta kannattanut niin likasia var kin puolelta, välittäm ättä siitä, ne. Silloin saamme koettaa, ku poikki E telä-A m erikassa. ka meistä on "toinen”. — K. P. tivat. eivät taistelleet äänioikeut- myöntyä, tietäessään, että heidän ja kun sen päätöksen saattaa se paanvälejä nuoleksia. kuin (iom- tunnustaako tvöväestö itse val- vuorien H ankkeen su u nnittelijoina ovat poh- ta työläisnaisille; eivät ainakaan iälessään tulevat lainlaatijakun- littää johtuneeksi siitä, että pre persin neuvojen mukaan on teh tiovaltäa tai ei, sen on Butten (jois- amerikalaiset rahamiehet, ja siina tarkotuksessa. että työläis- nat ja tuom ioistuim et, ja että lii sidentin lähettäm ä teollisuusle- ty • lakko opettanut. M u u te n s e u - ! o,iKi sen lopullisena tark o tu k sen a a- OREG O N naiset sitä käyttäisivät hyväk- m eksim ainitut ovat tävdelliscsti vottom uuksien ratihotusv aliokun - Butten lakkoasemaa ei tu tk it raa tappio ehdottom asti sen jo- | [vala E telä A m erikan rikkaim m at seu seen- ¡“kansan oikuista” riippum atto- ta ei suvainnut ollenkaan ottaa tu siksj etta sikäläinen kujiari- kaista yritystä, kuten Buttessa- i dut nykyaikaiselle kauppaliikkeelle. PO R T L A N D Andes vuoriston yli tu ltaisiin m ene 1 aistein ei ollut työläisnaisten mia. Kuka voisikaan nyt selit- Butten lakkoa huomioonsa, on tursti ei sallinut sitä. Butten kin. ntään Perun pohjoisosassa, jossa on Portlandin suomalaiset, katso käsissä, ei edes työväestön k ä s is -,ta;i -tulevissa vaaleissa, etteiköi paikallaan katsahtaa eräisiin suh ; niiden m atalin kohta. R ata alkaisi kaa Hillotusta toverissa mitä sä. paitsi mikäli sosialistipuolue kongres-i telm it juuri siten kuin teisiin naiden työitaistelujen vii | P avtan m erisa ta m a sta ja heti vuo- kaikkea osaston haalilla on joii- ja uniot antoivat sille kaunatuk “kansa vaati kieltolakikysym yk- leydessä. ja varsinkin Butten la | ! riston poikki päästy ä se tulisi m itä hmaikana. I odellai in. jouluu- kon vaiheisiin. | hedelm ällisim piin seutuihin. Nykv- pyhät tu le v a t m u o d o s tu m a a n sensa. Se oli porvarinaikkosten sessä? Mitä lainlaatijakunna I • ään kestää m atka Einoista k u m iv il- 1 suurenmoisiksi, sillä kaikki osas- Surullinen toisiseikka on täs hommaa, jota arm olliset rouvat tekevät, on tietenkin toinen asia. | • jelyksen kesk u sp aik k aan Amazonin to p a l a o s a s to t touhuavat tulisel- sä se, että Butten työläisten jäl ..IIH ftllH IIIIIIim K IIin tllh llllllH IIIH IIIIH M H IIIm iin illlllllllllllllllH IU IIIIIIIIIH M im illlllllllllH U H IIIIIM .IIIim illH rtllh llllllH M IK IIIIIIIIItlllllllllM IH n i n illlllllK llllf ajoivat vain ajankulukseen ja ¡eikä kongressi ole siihen syylli- alueeila, Iquitokseen. CO päivää. Vu- la kiireellä kukin osansa valmis- leen piti palata taistel ista h ä m ainetta saavuttaakseeiL -anud nen K A U N E U D E N IH A N T E IT A . A v io liitto k o e bushm anneilla. della 400 kilom etrin (noin 250 m ailin) tu k s e s s a . * la tavalla kuin ¡ie ajavat sitä Kun on keksitty nelinkertai- viöllä. Xe suuret toiveet joita m ittaisella rau ta tie llä voisi tuon m a’- N e suuret m yyjäiset, jotka o Ihm eesti vaihtelevat kauneuskäsit A frikan-m atkustaja A m ei Schulze j kan su o rittaa v ajaassa viidessä päi- ' at ensi lauantai iltana, tulevat \ alkean 1 aion k iitä v ie n edessä, j nen jarru kansanvaltaisuuden e- tähän asiallisesti, joskaan ei vi teet m aapallon leveys- ja pituus-astei kertoo, e ttä K alaharin eräm aassa asu- tosiaankin voittamaan entiset en- Xaisten ääniorkeusasian voitto i teenpäin kululle, niin ei ole vä- rallisesti. 1. \ \ . \\ . liiton johta den m ukaan. Jaap p a n issa oikea am- vat m ossaro-hushm annit ovat tavatto- vässä. — — — nätykset, sillä tavaroita kuuliin Nevv Yorkissa ei sellaisenaan oi- liä vaikka joitakin niistä on ai maan taisteluun yhdistettiin en m attik a u n o ta r hankkii suuhunsa kili m an kestäviä juoksijoita, vaikka he ; S U O R A A T O IM IN T A A . olevan kylliksi ja kaikki valmis- lut työväenluokan naisten voitto, na vuorottain auki. Toiset kvl sin alussa, m uuttuivat yhtä 'kat laham paat —— joka muoti sitäpai: »i elävät varsin niukalla ravinnolla, E spanjan hallitu s näkyy myös ole- tu s a iv a n e n s ilu o k k a is ta t a v a r a a , keriksi pettym yksiksi kuin Län on m elkoisesti suosittua täällä A m eri-> Kun heillä sam alla on ihm eellinen j van "a a tte e sta selvillä", joslian ovat — M u t t a n ä y t t ä y t y i jo k a is e n v m - m uuttuu siksi vasta sikal, kuin lä lä vieU v ielä ja,k savat pi(lättäa sellai t v oläisnai-et osaavat kävttää si sen pakotuksen, jo: i täkäläisissä nen Kaivosiniesliitoii käymässä k assakin; In tiassa naiset v ärjä äv ä t kyky seu rata jälkiä, ei ainoakaan haa ! to isetk in . Ä skettäin k e rro ttiin , e ttä m a r t a a se to s is e ik k a , e t t ä n o id e n ham paansa punaisiksi, m utta e räällä | voitettu otus pääse heiltä pakoon. .... . ... . , • ,llwI, u i * “"» a lH .» e » v o ..o o » „11 ,.,n p e l„ k s n - „ v a in , h iu s „„ kysy- tä hyväkseen, oppivat äänestyk oloissa kyetään kansanvaltaisu i lakkiitaistelussa Michiganissa ja seudulla S ,,,n „lra s »a , i y k s,t »a„ , r ! v h d e „ t ä ä „ n äl, tä m uiden ohessa valittu viisi sosialis- n y t s u u r t a p o n n i s t u s t a s iltä p ie I innesotässa. joista kum m asta vonsa tunteva nainen m istään h in - ; ei tarv itse y rittä ä k ä än ottaa sellä antam aan pontta vaatim m r' k-,,jen taakse asettam aankin. a.-_ ---- ,---- u e ltä jouk >lta. joka niitä on val- silleen. . Saattaa olla, että kongressi te kin l.\v.vv .'laisten taholta on pi Kirjelm ässä selitetään edeL kce virlä toisenkin konikaupan dettv niin tavatonta melua, ja leen, että naisten aamoikeusasiaa sam ojlla markkinoilla. Olisihan joita on pidetty niinä varsinaisi antautuivat kannattam aan "kaik sitte niin komea ratsastaa tule na syillä, joiden takia taistelu ■. i. i i . ' •• i k° e ' a n til°opi)i on perin no-i tulokset m itättöm iksi ja ju lista n u t s illa r a h a t , jo tk a t ä l lä i s is s ä t a r - ki kansanainekset”. Se näyttää vissa vaaleissa parivaljakolla, jo Lännen Kaivosmiesliittoa vas n a itti Ei kilinkään ir) ' r , ¿/"i Y * . ,Hia e,u k ^ a ’ joten s e " I»> W stännnen valituiksi ne ehdokkaat, jo tk a olivat k o t u k s i s s a u h r a t a a n , e iv ä t mene siis olleen juttu, jossa eri vh- ka olisi niin kansanvaltaisuuskar- taan on yhdessä työnantajien milli ikään Minni r o * - ■■ ’ kysv> nionitlin,i»ta hu rjaa juoksua ja i hejtä. lähinnä ääniluvussa. Tuollaista mihinkään litimbutlkiin. vaan SO- • * . yhteiskuntaluokat olivat samaa vainen, kanssa pantu alulle. su u rim o in a v ie h n v k -n : niiltei uskom atonta kestävyyttä. Mut- o m avaltaista m enettelyä vastaan on s ia liH is e il liik k e e n k e to ittä m is e k - että sen väriv z äärentivs - • saalista hakem assa: kukin kan k<JvasV(lan,i8et 'isä t eivät aina tyv- tasavaltais-sosialistinen sanom aldhdis- .si ja edistämiseksi. Tullaanpa Me emme tahdo tällä ollen nenä Jaannatn • , • ' r ' n oi eivät suinkaan huomaisi kaik tynokkaa s e ila ta ^oka^t ah t i ^t ai ’ sll,H‘»k a a n - vaan vaativat kosijan • to p a n n u t-a n k a rim m a n vastalauseen- oikein joukolla huutelem aan. liatuksensa antanut luokka teki kaan syyttää ljjitä työläisiä jot ki sosialistitkaan. Yoisihan Vnokkaa sellaista joka ta h ta a t a i - , ottam aan kiinni ja tappam aan giraf- sa . Näytelm äseuralta saadaan sun- sen omia etujaan silmälläpitäen. Silloill nainiaiialuisen j . . . nuntai-iltana nähdä yksi jiarhaim- .hankkia kieltolakikamelin rinnal- ka ottivat osaa Butten lakkoon, v asta kohden. Europan siv .sty sm a is-, fin. toiset. kuten suurporvaristo, pe ! , • < • . .......... ■ , • sillä tiedämme niiden toimineen sa yleensä m inkä m allinen n en ä ta- j nuorukaisen useinkin* päiväkausia , . . ' Ie v ielä n a is te n a a n io ik e u s p u k iu ; mistä suom alaisita kansannävtel- lastaukseen sen mikä vielä :pela>- i.„„ -n. ~ , rehellisien vakauinuksiensa pe 1 ; k u u ajureilla on tuuhea ketun- tettavissa on. ja pienem m ät por- , • , - . . . . . f nauta kainalossaan, niin sutirin- rusteella, tahdomme ainoastaan varit ia rhannesielut jonkinlaisen Ä , ... . , • Kaan saalis ei silloin tule aanes- kiinnittää huomiota niihin seik aatteellisen innostuksen valtaa koihin, joiden takia lakko hävit tyskarjan huomioon, mina ja inhimillisyyden vuoksi. tiin. ei tarv itse tulla lännem m äksi kuin ------ ♦ ♦------ - sam a. suojaKsi petolinnuilta, ja palaa ■ niissä vihkiäisissä olen ollut läsnä." lukuisasti katsom aan ilman ion Ainoastaan sosialistit taistelivat s . . .1 . .. Selvästi on nähtv jo pitemmän K onstantinopoliin, jossa luonnostaan leirille. H eti lähtee koko heim o hä ------------ ------------------ -- ta v ia s e lo s tu k s ia . O t t a k o o n jo avoimesti luokkaetujen kannus U ..i! ! h , n ? t O n , I a i S e n r , , S ‘ -likaa, että lakon 'voittam ism ah- punainen tukka on harvinainen, niin nen m ukaansa saaliin luo, ja sith- j ’ +4-1-11 l i i t i : H -l-i-r I 1 l I 1 1 | 1 ' kaillen mvö-kin lm, ..ö tainana, tietäen että ilman ääni täjäsakin pyrkimyksiä . dollisutiksia ei enää "le ollut, ia » - — - z x r , ja, , k 'k oikeutta ovat työläisnaiset vhtä e» sti; sen tehtyä o n ! " puoli kahd e k in “ " lakkolaiset itsekin selittävät pc- kalle rusokeltainen väri. E nglannis dään saalis y h teise + A s t oviliput, ettei tule ovella nii- aseettom ia luokkataistelussa kuin I urvautuen otolliseen tilantee- riistäneensä sam muvat toiveen- sa tuo “T itianin punainen" (e rä ä stä kosijalla oikeus ottaa valittuaan h ä - ! 4H-1-1 1 1 11 I l i i l j ¿-$..1. »■ 1 1 l H i | j tään sekasortoa. T.iinakolta os- työläisinietoetkin. ¡seen, koettavat w ashingtonilaiset sa siihen valiokuntaan, jonka kuuluisasta venetsialaisesta m a a la ril destä ja viedä hänet m ajaansa. ------ ■» -------- L a N S IP IIR I n p u h u j a n taessa saa lipun 35 sentillä, m utta ta nim ensä saan u t) tukan väri on ny riistäjät saada aikaan hiin. joka presidentti W ilson anunattiliit- MATKAOHJELMA. H •"’O senttiä. Milloin nyt saamme pakottaisi jokaisen työläisen työi-jtojen pakotuksesta lähetti tut- kyisin hyvin su osittu; jokainen no- L änsipiirin puhuja, toveri Alfred lxd<1” 1 Y sa.i u p p u je n osto.s<a k a tip - v cllin k irjo ttaja, joka tahtoo saada R A IH N A IN E N S U K U K U N T A . kansallisen kiel hön työnantajien määräämillä kiinaan lakkoasemaa Arizonassa, teoksilleen m enekkiä, an taa kerto- H autam äki, puhuu M ontanassa seu- Arosen, haalin talomlenhoi- Pliysical C ulture lehden taanuoises- .. Hajan ja huvitoiliiiklintalaisteil ehdoilla. W ashingtonin työuan- Sen valiokunnan luultiin tulevan m ustensa s a n k a ritta n n e sellaiset kul tolain? « Red Lodge, Mont., tam inlk. 8 Ja sitä puoleen. Täytt i koon haali ää- sa num erossa k irjo te taa n : tajajarjestö ( Em ployers’ Asso- Uutteenkin, jossa lakon ajalla on lanpunaiset hiukset. seu raav in a päivinä riaän myöten .' S o tilaslääk ärit ovat nykyisin tar- B ear Creek, Mont., tainm ik. 13 ja A frikassa taas m ahdollisim m an RaittiusharrastajieiM ? » paa- ciation) agiteeraa paraikaa vai-H iarjotettu vertojaan «löytämättö- Komea kuusijuhla on joulu _ s h ä seuraavina päivinä määrä saattaa monen mielestä tion lainlaatijakunnan kutsuinis- miä raakalaistekoja. Tunnettua m usta, kihara ja sakea tukanviuhkura kastaneet tuhansia kansalaisiam m e. R oberts, Mont., öitä aatto-iltana. Silloin on niiden tainm ik. 17 ja tekee ty tö stä kylän k aunottaren. eri Tuon ta rk a stu k se n tulokset ovat u- i seu raav in a päivinä. nyt olla toteutum assa, kun kon ta ylim ääräiseen istuntoon sei- oli. että Anaconda Copper M in - toten jos hän on hyvin pyylevä, pak- seissa tap au k sissa olleet se u ra a v a t:, lahjojen jako, joita jokainen tie- Lehigh, Mont., tainm ik. 2(1 ja sita tysti tuo kuusen juurelle. O hjel gressi on vaihtanut konia kiel- laisen lain laatimiseksi. ing Co. ei halunnut tutkituttaa suhuuliuen, ja jos hänellä on silm ät K ustakin viidestä ta rk a s te tu s ta on ! seu raav in a päivinä. maa tulee tilaisuudessa nivö^kitt Geyser, Mont.. yksi k a tso ttu terveeksi. Toiset neijä ! tainm ik. 24 sitä tolirkitaistelijuin kanssa ja mitkä T yönantajat väittävät osan Butten oloja, etkä niitä siis tut- kuin i»orsaalla. p o taattin o k k a ja iho seu raav in a päivinä. olemaan, sekä vapaa rav in to la.— uhrannut väkijuom akapitalistien • työväestöstä olev an "tahallaan 'kittukaan. Työläisten v iimeiset- loistavan kiiltävä kuin am erikalaincn ovat vihaisia. Jokin osa heidän si- : Belt, Mont., tainm ik 29 ja sitä ' Lapsille tulee joulupukki. säeliinistoään on vialla. Sydän, v a t- ! raavlna päivinä. edut yhteisen hyvän alttarille, j joutilaana". Siihen joukkoon kjn toiveet raukesivat ja lakko keittpuuni. Suurenmoiset Suomen tanssit sa. keuhkot, m unuaiset tahi joku mun j Sand Coulee. Mont., liehnik 1 ja Bettv nkv sten välttämiseksi olisi ’ lasketaan kuuluvaksi kaikki ne tunnustettiin hävityksi, »vat joulu-iltana. Ilm otuksessa tärk eä elin on pilalla tahi jokin elin- ! sltä seuraavina päivinä, S toekett, Mont., helm ik. ti ja sitä '»n kyllä 15 sentin iltama, tuutt i kuitenkin parasta olla v ielä suun jotka om aavat riittävästi ta rm o a ., Yaikka Butten lakko ei ollut toim inta h äiriintynyt. L entäm ällä yli A tiannin. seuraavina päivinä. ¡ .„ „ a pi(>nj c r e |1(4v s ; Sukupolvesta toiseen sokeat ovat B utte, M ont. helmik. 11 ja sitä seu- nitteleinatta riemujuhlia v hlvis-j vaatiakseen niin paljon palkkaa, kaan virallisesti 1. W'. W :n lak- , n . erehdys. '< ’ eiikapa se on tervetullut )k* itä talu ttan eet. Aineellinen ruu raav in a päivinä. kunnallisen kysymyksen ratka. että silla elää. \ ani sellaiset ko, niin purjehti se kaiken aikaa (Trtie translation iiledt ............ Vielä täm än sodan ajalla sa attaa mis ei muka ole erityisen tärkeä. * L iratoa noihin rentoihin tans- Toveri Alfred H autam äki on tun sulle, jonka kieltolä öt.iistelijat jotka .ovat valmiit työskentele- i.vv vv Jäisen propagandan Irpul- Yhdysvallat läh e ttä ä lentokoneosas- Huone, jossa me asum m e, e. a n sa itse ' parhai.npien puhujien jouk- rih'n ,in ainoastaan 35 senttiä. aksaa uaam vaivan ovat vakuuttaneet seuraavan kan maan työttantajav hdisty sten la ja sen liiton johtajaiu silinällä- tonsa Europan 'rin ta m a lle panem illa erm om aisem paa huom iotam m a e. u "u,l!5tJ Kuu ■ koon, naY tam joten äkeä m ' kiiulm '“ ’^ ) " ^ ' s "P i s u o tie. parvissa lentäm ään Atiannin yli sallisen kieltolain hyväksytyksi-m äärääm illä ehdoilla ja v atsansa pidon alaisena. Mutta siitä htio- han se vain "k asv aa" Silla ei ol - ' teh k ää voitavanne puhetilaisuuksien tan.-sille tervetulon, tulem ista. sillä vielä on mentävä J tävtteeksi nuoleksiniaan piisku- limatta sai se sellaisen k.mna- — se on Caproniu, hänen n im e llä a j vaka, kuinka likainen se on Niin o n nistuttam iseksi. — Myöskin Läusi- ” u o r «H ja vanhat sekä keskKikai- kauan kuin lika ei näv pinnalle ci ' ’" ikolUi' ea kek<*taa Jokaista s s - se t ! monen m utkan ylitse ennenkuin riensa kantapäitä, ovat “uskolli- tuksen am m attiliitoilta, etta sen tun n etu u ison lentokoneen kuuluisan -i . .. osastoa toim im aan toveri H autam äen N p “ Iiit-n la « italialaisen keksijän, ajatus. ole valittam isen tai m oitteen syytä, puhetilaisuuksieu aikana, jonakin su- C ' »o an julhkat , joita on kieltolaki on v irallisesti kuletettu j siä'kansalaisia”. häviötä ei voida selittää ulko- T uonnottain P ariisissa ollessaan Se on ollut käsityskantam m e. . p iia k s i katso ttu u n iltana, niin kut- n ,,n J kuin on tähtiä Ota- edes kansallisiin lakikokoelm iin-; Lakiesitys, joka tekisi työs- puolisten työläisten aihelm a Caproui sanoi odottavansa jonkun ko Alkaisi olla aika m u u ttaa sitä LI- suiut ohjelm a-illat s ut, joista illatsuis- ' a ^ sa. ihnestv vät navttam ölL kaan. Ja senkin jälkeen saa kentelyn pakolliseksi, ei suinkaan maksi, loskin kannatus jo lop- neistaan piakkoin tulla h u ristav a a kaisi olla aika ruveta antam aan ruu- X . H r X i t o o m tU’^ pii,r in V!,e a^tat- uudenvuoden aattona. Alko-, , Toveri Ha.utamäki , kukaan unohtako tätä verratt paikkakunnallenne s saav a a n n t ta a a a u a i l u l t ttu I l i aan a a n -‘ ««i i v i l d i l raittiuskansa jatkaa vaivalois- tekisi työn hankkim ista työläi- pupuolella oli heikompaa, niin Atiannin yli. K okonaisten osastojen Ullille oikea arvonsa Oppia kuuni- sionirahastoon. lentäm isen valtam eren poikki arveli man hauskaa iltaa kun "S eitse oittam aau sitä. palvelem aan sita, pi osastojen huvitoim ikunnille apuaan ta taisteluaan viinapirua rastaan sille pakolliseksi. • Sellainen olisi alussa se oli — ainakin lakkobul- l.äu m yöhem m in tulevan jokapäiväi täm ään siitä huolta kuin ainakin par iltam ien järjestäm ise ssä . män veljestä esitetään. O te t vielä kauan, sillä ' äkiiuoinaka- 'hiokkalainlaadintaa”, josta her- letiinien m ukaan — varsin tun- seksi asiaksi. T overillisesti, takoon mv « k huomioon, etta haimmasta omaisuudestamme. LÄNSIPIIRIKOM ITEA. veljekset näkyvät tahnalleen kel- MAILMANKATSOMUKSIA w w t ¿7":’".» " " " ' " “ m > feStOnUM SSIOlta ::
