r»
«-■.
.7 æ 1'yr.
_
TÖVERI
No. 298
TOVERI
pitalisteilla ei ole mitään syytä
luopua saaliistaan ilmaiseksi.
L in n ea «uomalaisen t/B v ie a llneakannattaja,
Kansallinen
kieltolakiesitys
ilm estyy Astoriassa, Oregon, joka p aivi
sunnuntaina.
menee nyt kongressista valtioi-
T O IM IT U S K U N T A :
den
lainlaatijakunnille, jotka mi
W. N. R E IV O
L A U R I M O IL A N E N
A D O L P U SA L M I
A. B. M Ä K E LÄ
tättömän pienellä vähemmistöllä
SULO SYVÄNEN
voivat estää sen tulemasta hy
TOVERI
väksytyksi. Amerikalaisiin kan-
(T U E COMRADE)
:
i •
The organ of ue finnish workers in the ',a n \ altaisuuspe-¡aatteisiin
näet
Kelpo m iestä ei voida estää
rat riistäjät tavallisesti osaavat tuvaa. Ja vaikka lakossa ei il- lakkolaiset eivät onnistuneet saa- j
+-1I I 1 I 1 1-1 1 i I I i H I 1 I 1 I n I I I
nousem asta.
kunnialla kieltäytyä.
m ennyt työläisten puolelta mi maan edes niin paljon tunnus-i
pitää p aik k an sa yksin kadun- $ KANSANKIRJEITÄ $
Call-lehti kertoo, että Seattles tään rauhattom uutta, jota yhtiö tusta, että hallitus olisi tu n n u s-, se sana
.
.
....
....
s lakaisijoihinkin
nähden.
N iin aina-
I I I I I ! I I I m . I I I I 1 I | t
sa näkee nykysinkin suuria mies- olisi voinut käyttää hyväkseen tanut heitä lakkolaisiksi tiilen- jjjn s e litti eräs luudan k äy ttelijä, e ttä
joukkoja joka aamu työpaikka- lakon särkemisessä, nKn sittekin kaan, huolim atta siitä että Mon- m ies, joka ah k erasti ja tunnollisesti
W A SH IN G TO N
jen ym pärillä pyrkimässä töihin. se hävittiin.
tanan edustaja kongressissa, nei tekee teh täv än sä, aina pääsee e te e n
päin m ailm assa. Itse hän ainakin
m utta työtä ei ole saatavissa. Ja
I. . W . liiton patenteeratut ti Rankin pani kaiken kaksinaa- kehui
W OODLAND
päässeensä. "K atso k aas noita
kun työtä ei ole ja miehet siksi m enettelytavat eivät siis joitta-i m aisuutensa vaakalaudalle,
S. B.-osaston kokouksen pää
, toisia lakaisijoita." hän sanoi, “suo-
ovat pakotettuja olemaan jouten. neet voittoon sen kummemmin
Butten lakko osottaa selvääkin vaan lak asu tfn * — kas. siihen ne ai- töksiä t. k. lo p. Äänestettiin s.
rtieSw«t.,tpubHsh«|e drUy.^exccpt Sunnay11. kuuluu, että milloin jonkun ka- niin leimataan heidät laiskotteli- kuin ennen Lännen Kaivosm ies-j selvemmästi, että “ kunnolliset n o astaan pystyvät, m utta telefooni- s. järjestön toimeenpanevan ko
at Astoria, Ore., by the W estern W ork
pitalistiryhm än edut ovat kysy- joiksi, jotta työnantajat saavat liiton kelpaam attom iksi tuom itut | periaatteet’ eivät die lakkotaiste- pylväitten ym pärykset, ne he kauniis- mitean jäsenet v. m. sen vhtev-
m en’s Publishing Society.
A U G . N IK U L A . Manager.
myksessä kansan yleisiä etuja yhden k iristy sk in entisten li ■ m enettelytavatkaan. Olipa B u t-llu n ainoat voiton edellytykset. ti jä ttä v ä t m i n u n lakaistavikseni." ; t ,e s s a -
A dvertising rates in effect July 1. 1912, 4Ö
-------
Länsipiirin 1)18 edustajakoko
cents per inch. Special discount is allowed vastaan, silloin voi joku taantu säksi.
J t e n lakon häviö eräissä suhteissa vaan että täytyy — ja ennen
v ä ä r in y m m ä r r e t t y
k a s v i .
for larger and continuous advertisements.
uksen "ei-pidon” puolesta annet
T O V E R I, B O X »9. A ST O R IA , ORE.
muksellinen sakki asettua tel-
työnantajien pyrkimys tähtää vielä täydellisempikin kilin esim. i kaikkia — tuntea m olem m inpuo-’ Ei a in o a s ta a n 'ih m is is s ä ja eläim is tiin 13 ääntä, pidon puolesta ei
Entered as second-class mail matter July 18, keeksi tielle ja estää enemmistön a in a s iih e n , e t t ä t y ö lä is e t v o ita t
Arizonan, sillä Buttessa ei ty ö n - lL e t voimasuhteet, koska ne sä, vaan kasveissakin on väärinym yhtään.
1912, at the postaffice at Astoria, Oregon,
M äärättiin toimihenkilöt ensi
under the A ct of March 3, 1879.
tekem ästä m itään. Teknillisesti si pakottaa täydelliseen orjuu intajien taholta su o stu ttu edes ■ m ääräävät voiton lopullisesti,
m ä rre tty jä . Niihin kuuluu esim. iso
T IL A U S H IN N A T
puolivuodelle:
järjestäjäksi, D .
|
a
u
r
i
n
g
o
n
k
u
k
k
a
.
Y
leensä
sitä
oi
tulee
esitys
hyväksytyksi
sillä.
Y hdysvalloissa ja Cana liassa:
teen. jossa niillä ei olisi m itään ) neuvotteluihin työläisten kanssa.
Yksi vuosikerta. .$4.00
lakkinen:
jäsen
ja raliastonkir-
Lneinm
ittä
m
utkitta
on
But-
i
katso
ta
m
iksikään
viljelyskasviksi,
?
että kolm e neljännestä valtioiden sananvaltaa elin- ja työsuhtei- kuten Arizonassa suostuttiin.
3 kuukautta......... $1.35
Juriksi
il.
L
eppänen;
rah asto n
ten lakkolaisillakin nyt enää vain i väan a n n e ta a n sen kuin arm osta kas-
Suomeen ja muualle 6 ulkomaille:
i lainlaatijakunnista sen hyväksyy. ‘ siinsa nähden. Mlltt; i n vk vajan
Saatetaan selittää, että L \Y.
Yksi vuosikerta. .$6.50
kuukautta. .$3.50
hoitajaksi.
Albert
Saastam
oinen:
m ahdollisuus jälellä: palata vaa jossain nurkassa’ vaikka s,‘ oik«-
SUBSCRIPTIÖN RATES :
X eljästäkym m cnestäkah deksast a työväestö) on jo siksi valistunut \V. liiton m enettelytapoihin ei j vk-j
!
’oytäkirj..
K.
K
oski;
Toverin
,
.
. ..
.
.
..
a sta a n an saitsisi m itä parhaan hoi-
In the United States and Canada
tarvittaisi siihen ’kol- ta, ett.ä sellaiseen se ei alistu il- kuultikaan sovittelu. M utta But-
** ,n. -,ai,n‘-n
aiiosnnes nt ,jon gfiiä sen lu k em atto m ista eri uutistenkirjottajaksi ja osaston
One year........... $4.00
Six m ouths............$2.25 1 valtiosta
Three m onths. .$1.35
One m onth.................. 50
i i.i
i
i *, i - toivoi-
. ■ toon ja uusia se sisältäpäin. vnuistn
imevät
m ekym m entäkuusi. M utta asial- ; man taistelua, ja niinpä saat ten lakkolaiset
kuitenkin
Kumsia im
evät m ehiläiset runsain KirjeenvailVajaksi, K. P artanen;
•
l,
,
n
•
.
,
-i
■
«
■
■
¡M
vönnetäänpä
tai
ei,
niin
totta
m
äärin
h
u
n
ajaa ja vahaa. Siem eniä kirjallisuuden ja lehtien levittä-
Ilm otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- l i s e s t i SC11 11 Vväksvmiseil CStämi
tavat at Vasto ¡neton in tukki- ja vat sellaista kaiken aikaa, ja juu- i
il mot ukset $1.50 kerta ja m uistovarsyilla
.
o n e t t ä k u k i s t a a s itä ei v o itu , «aas k äy tetään sam oinkuin pellavan .’j k s i , Id a Hill, Lia Tuisku ja K.
$2.00 heru. Kihlaus-, syntymä- ja avioint- sei si ei tarvita kansan neljättä- teoll¡suitsuan >onitkin erehtyä V - i sen tin tin pitkittivät lakkoaan .
.
¡siem en iäk in : n iistä p u risteta an suu artanen: huvitoim ikuntaan. j.
to-ilm otukset 50c kerta, haiutaantreto- j a 1
u
i
, , I ei . svndikalistien
ia , kuparitrustin
.......
,
l -
tz v: n
•
nimenmuutto-ilmutukset 25c kerta, naima- I >saa, 13 vähä väkisintä valtiota ritvksissään.
Yksinvaltiuden ai- nain k.Pkeraan loppuun
saakka.
'.
.
J
1
!
ret m ää rät m ita p a ra sta ö ljyä; raaala ' ' u^on. K Koski, Ben Hill ja
•liuotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
vaikka niihin ei kuuluisi j kakausi on kulunut loppuun, ja j Sovittelut kelpaavat kyllä I. M . '
vointi akaan.
. lu tta ; rjt ejvät v arsin k aan m istään saa pa- 1 h Häkkinen.
11 .00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk voi -
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
>uomen nälkää kärsivien h y
kym
nienettäosaa
maan
asu
k
k
ais-!
jokaista
joka
siihen
vielä
p
y
r
-
!
W.
liiton
lakkolaisillekin.
j
o
s
|
S“.tä
vo’(,aan
tehdä
kunnollinen
rerapaa öljyä sinisiin ja vihreihin vä-
tulee rahan seusata mukana.
Englannin
kielestä suomennetaan vapaasti.
väksi
kerääjiksi tulivat Ida Hill.
-
taistelujärjestö». [a B u t t e n lak reihin. A uringonkukansiem em öljystä
„
...
ta — m aarata m uutetaanko perus-ikii, kohtaa kukistus pikemmin ... •
K.
Koski.
K. Partanen, joille
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu-
. . .
. . . . . . . . .
,
t - , ...............
. . .
,
k o l a i s te n ,k e s k u u d e s s a o n t u h a n teh ty saippua on ihonhoito- ja k a i-
jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, tuslaki, tai pidetäänkö ennallaan, kuin saattaa odottaakaan,
voitu-
antaa
roponne. O tettiin
‘ ‘
Panna \a ltio \a h a hik-;
i;;
- ; o
neusväline. Se tek ee ihon pehm eäk-
toim itus 832.
„
,
ao IU
,-i
*
i
•
s,a
sitkeitä
taistelijoita,
otka
o-,
Kokemus on osottatiut, että | Miten \ \ ashm gtonin työväen U
huomioon
L.-piirikom
itealta tul-
Reelle
sovittelutarkotuksissa.1
j
< j
si, hienoksi ja valkoiseksi ja on p a r
vat
valmiit
uhraam
aan
kaikkensa
ltit
kehotuskirje
Toverin
levit-
sellaisia valtioita on riittävä 1 järjestöt tulevat suhtautum aan M u tta sitä puuttui Buttesta.
ranajoon kaikkein sopivinta. Siem e
Sellaisena se ei ollut
määrä, joissa väkijuom akapita i tähän toimenpiteeseen, jaa nato-j Lännen Kaivosmiesliitto sai kai- työväestön voiton eteen. Sellai- net voidaan m yös kuivata ja jauhat- ,L im i> t -.tä ja tehtiin päätös, e t t ä
työläisnaisten voitto listit eivät ole pakotettuja salli tävästi, samoin kuin sekin, u sk a l-’kesta heikkoudestaan huolim atta nen joukko on mitä varmin tae i taa, jolloin n iistä saad u t jau h o t te- <, r .ia d h ' imitean on yhä enemmän
ajan vaatimuksia vastaav an h e n - ' kevfit leivan ravitsevam m aksi ja pa- t a r j o n a a lehteä mille joilla sitä
maan lainlaatijakunnan hyväksy • taako W ashingtonin kuvernööri jyhdessä American Federation of
ei vielä «ne.
elvyttäm isestä siinä liitossa remrain ’alavaksi kui” p e te tä vilja.
L räät New Yorkin valtion H än kieltolakiesitvstä. la vaik joka on teeskennellyt tv o läisy s■ j Laborin ja hiilenkaivajien jär- jgen
Xe a-iat, jotka mahdollisesti
. .
'
ja u h o ista leivottu leipä Vielä saa-
. hiton (laan sen kuoresta m itä hienointa lan- eivät ole iässä kirjeessä, löytyvät
naisten äänioikeusliiton etune kapa se sallittaisikin kaikissa vai tävällisyyttä, mennä työläisten jestön kanssa aikaan tutki imuk- ,jo io n se m en it, I. \ .
nässä olevat porvarirouvat o v a t lioissa, niin sittekin siihen voi oikeuksien riistämisessä niin pit- sen Arizonassa, vieläpä senkin I kautta se ei saanut voittoa siksi, kaa, jo ta K iinassa se k o te taa n silk- seuraavasta, sillä jos suinkin on
kansakunnan mielipide j kiin. A uringonkukka on siis k a ik mahdollista tulen pätkän kirjot-
selittäneet
äskeisen
voittonsa mennä monta vuotta vielä.
källe. että suostuu tähän tvonan että Gallupista karkotetut hiilen {että
! on m koko
vrkvtettv liittoa vastaan sii- kein hvödyllisim piä kasvejam m e, joten ’ x1’,a n j " Ka
. .
saavutuksia
—
kun naisille
Mutta kunhan päästään n y k y i-(tajayhdistyksen vaatimukseen ja kaivajat olivat palautettavat ta
Naisten kasitoitten myyjäiset
sitä sietäisi viljellä kaikkialla, v a rsin
m yönnettiin äänioikeus — ja s»
en kriisin läpitse, ja nykyisen-, kutsuu lainlaatijakunnan koolle. kaisin ’k arkotuspaikoilleen. Xä- nä majailevien ja ulkopuolisten kin kun se ei vaadi o ik eastaan mi kun ovat t. k. 2Q p:nä ja jouluna
noneet sen tulleen maksamaan laiset vaihtokaupat käyvät va-
kun ei ole haalilla m itään, niin
kyy siis että am m attiliittojen ma työnantajien kätyrien toiminnan tään erik o isia hoitoa.
silloin loukolla mv vjäisiin. O len
yksin tänä vuonna 700,000 dol h e ilin k in tarpeellisiksi, niin nii- Butten lakon päätyttyä tein ei ole tapahtunut aivan il vaikutuksesta.
pa kuullut senkinlaista, että myy
H Ä M Ä H Ä K IN V E R K K O J A L A A
laria.
den hieronnastakin voidaan 1 uo
maiseksi, joskin on kyseenalais
1 yöväestön täytyy saada tun
jäisten toim eenpanijat hom m aa
JENNETAAN.
-\y t kun Butten lakko on vi
Se yksin on riittävä selitys sii i pua
Kongressimiesten on va r-
ta. olisiko sellaisista saavutuksis nustus taistelulleen valtiovallan
vat oikein erikoisen musiikin sin
P u ita ra u ta tie tä puu h ataan Andes
hen, että ne jotka varat lah jo t-j sin helppo eräissä tapauksissa rallisesti julistettu loppuneeksi, ta kannattanut niin likasia var kin puolelta, välittäm ättä siitä,
ne. Silloin saamme koettaa, ku
poikki
E telä-A m erikassa. ka meistä on "toinen”. — K. P.
tivat. eivät taistelleet äänioikeut- myöntyä, tietäessään, että heidän ja kun sen päätöksen saattaa se paanvälejä nuoleksia. kuin (iom- tunnustaako tvöväestö itse val- vuorien
H
ankkeen
su
u
nnittelijoina
ovat poh-
ta työläisnaisille; eivät ainakaan iälessään tulevat lainlaatijakun- littää johtuneeksi siitä, että pre persin neuvojen mukaan on teh tiovaltäa tai ei, sen on Butten (jois- amerikalaiset rahamiehet, ja
siina tarkotuksessa. että työläis- nat ja tuom ioistuim et, ja että lii sidentin lähettäm ä teollisuusle- ty •
lakko opettanut.
M u u te n s e u - ! o,iKi sen lopullisena tark o tu k sen a a-
OREG O N
naiset sitä käyttäisivät hyväk- m eksim ainitut ovat tävdelliscsti vottom uuksien ratihotusv aliokun -
Butten lakkoasemaa ei tu tk it raa tappio ehdottom asti sen jo- | [vala E telä A m erikan rikkaim m at seu
seen-
¡“kansan oikuista” riippum atto- ta ei suvainnut ollenkaan ottaa tu siksj etta sikäläinen kujiari- kaista yritystä, kuten Buttessa- i dut nykyaikaiselle kauppaliikkeelle.
PO R T L A N D
Andes vuoriston yli tu ltaisiin m ene
1 aistein ei ollut työläisnaisten mia. Kuka voisikaan nyt selit- Butten lakkoa huomioonsa, on tursti ei sallinut sitä.
Butten kin.
ntään Perun pohjoisosassa, jossa on
Portlandin suomalaiset, katso
käsissä, ei edes työväestön k ä s is -,ta;i -tulevissa vaaleissa, etteiköi paikallaan katsahtaa eräisiin suh
; niiden m atalin kohta. R ata alkaisi kaa Hillotusta
toverissa mitä
sä. paitsi mikäli sosialistipuolue kongres-i telm it juuri siten kuin teisiin naiden työitaistelujen vii
| P avtan m erisa ta m a sta ja heti vuo- kaikkea osaston haalilla on joii-
ja uniot antoivat sille kaunatuk “kansa vaati kieltolakikysym yk- leydessä. ja varsinkin Butten la
| ! riston poikki päästy ä se tulisi m itä hmaikana.
I odellai in. jouluu-
kon
vaiheisiin.
| hedelm ällisim piin seutuihin.
Nykv- pyhät
tu le v a t
m u o d o s tu m a a n
sensa. Se oli porvarinaikkosten sessä?
Mitä lainlaatijakunna
I • ään kestää m atka Einoista k u m iv il- 1 suurenmoisiksi, sillä kaikki osas-
Surullinen toisiseikka on täs
hommaa, jota arm olliset rouvat tekevät, on tietenkin toinen asia.
| • jelyksen kesk u sp aik k aan Amazonin to p a l a o s a s to t touhuavat tulisel-
sä
se,
että
Butten
työläisten
jäl
..IIH ftllH IIIIIIim K IIin tllh llllllH IIIH IIIIH M H IIIm iin illlllllllllllllllH IU IIIIIIIIIH M im illlllllllllH U H IIIIIM .IIIim illH rtllh llllllH M IK IIIIIIIIItlllllllllM IH n i n illlllllK llllf
ajoivat vain ajankulukseen ja ¡eikä kongressi ole siihen syylli-
alueeila, Iquitokseen. CO päivää. Vu- la kiireellä kukin osansa valmis-
leen piti palata taistel ista h ä
m ainetta saavuttaakseeiL -anud nen
K A U N E U D E N IH A N T E IT A .
A v io liitto k o e bushm anneilla.
della 400 kilom etrin (noin 250 m ailin) tu k s e s s a .
*
la tavalla kuin ¡ie ajavat sitä
Kun on keksitty nelinkertai- viöllä. Xe suuret toiveet joita
m
ittaisella
rau
ta
tie
llä
voisi
tuon
m
a’-
N
e
suuret
m
yyjäiset,
jotka o
Ihm eesti vaihtelevat kauneuskäsit
A frikan-m atkustaja A m ei Schulze j
kan su o rittaa v ajaassa viidessä päi- ' at ensi lauantai iltana, tulevat
\ alkean 1 aion k iitä v ie n edessä, j nen jarru kansanvaltaisuuden e- tähän asiallisesti, joskaan ei vi teet m aapallon leveys- ja pituus-astei
kertoo, e ttä K alaharin eräm aassa asu-
tosiaankin voittamaan entiset en-
Xaisten ääniorkeusasian voitto i teenpäin kululle, niin ei ole vä- rallisesti. 1. \ \ . \\ . liiton johta den m ukaan. Jaap p a n issa oikea am- vat m ossaro-hushm annit ovat tavatto- vässä.
—
—
—
nätykset,
sillä tavaroita kuuliin
Nevv Yorkissa ei sellaisenaan oi- liä vaikka joitakin niistä on ai maan taisteluun yhdistettiin en m attik a u n o ta r hankkii suuhunsa kili m an kestäviä juoksijoita, vaikka he ;
S U O R A A T O IM IN T A A .
olevan
kylliksi
ja kaikki valmis-
lut työväenluokan naisten voitto, na vuorottain auki. Toiset kvl sin alussa, m uuttuivat yhtä 'kat laham paat —— joka muoti sitäpai: »i elävät varsin niukalla ravinnolla,
E spanjan hallitu s näkyy myös ole- tu s a iv a n e n s ilu o k k a is ta t a v a r a a ,
keriksi pettym yksiksi kuin Län on m elkoisesti suosittua täällä A m eri-> Kun heillä sam alla on ihm eellinen j van "a a tte e sta selvillä", joslian ovat — M u t t a n ä y t t ä y t y i jo k a is e n v m -
m uuttuu siksi vasta sikal, kuin lä
lä vieU
v ielä ja,k savat pi(lättäa sellai
t v oläisnai-et osaavat kävttää si sen pakotuksen, jo: i täkäläisissä nen Kaivosiniesliitoii käymässä k assakin; In tiassa naiset v ärjä äv ä t kyky seu rata jälkiä, ei ainoakaan haa ! to isetk in . Ä skettäin k e rro ttiin , e ttä m a r t a a se to s is e ik k a , e t t ä n o id e n
ham paansa punaisiksi, m utta e räällä | voitettu otus pääse heiltä pakoon.
....
.
...
.
, •
,llwI, u i
* “"» a lH .» e » v o ..o o »
„11 ,.,n p e l„ k s n - „ v a in , h iu s „„ kysy-
tä hyväkseen, oppivat äänestyk oloissa kyetään kansanvaltaisu i lakkiitaistelussa Michiganissa ja seudulla S ,,,n „lra s »a , i y k s,t »a„ , r ! v h d e „ t ä ä „ n äl, tä
m uiden ohessa valittu viisi sosialis- n y t s u u r t a p o n n i s t u s t a s iltä p ie
I innesotässa. joista kum m asta vonsa tunteva nainen m istään h in - ; ei tarv itse y rittä ä k ä än ottaa
sellä antam aan pontta vaatim m r' k-,,jen taakse asettam aankin.
a.-_
----
,---- u e ltä jouk >lta. joka niitä on val-
silleen.
.
Saattaa olla, että kongressi te kin l.\v.vv .'laisten taholta on pi
Kirjelm ässä selitetään edeL kce virlä toisenkin konikaupan dettv niin tavatonta melua, ja
leen, että naisten aamoikeusasiaa sam ojlla markkinoilla. Olisihan joita on pidetty niinä varsinaisi
antautuivat kannattam aan "kaik sitte niin komea ratsastaa tule na syillä, joiden takia taistelu
■. i. i i . ' •• i
k° e '
a n til°opi)i on perin no-i tulokset m itättöm iksi ja ju lista n u t s illa r a h a t , jo tk a t ä l lä i s is s ä t a r -
ki kansanainekset”. Se näyttää vissa vaaleissa parivaljakolla, jo Lännen Kaivosmiesliittoa vas n a itti
Ei kilinkään
ir) ' r ,
¿/"i Y * . ,Hia e,u k ^ a ’ joten s e " I»> W stännnen valituiksi ne ehdokkaat, jo tk a olivat k o t u k s i s s a u h r a t a a n , e iv ä t mene
siis olleen juttu, jossa eri vh- ka olisi niin kansanvaltaisuuskar- taan on yhdessä työnantajien
milli ikään
Minni r o * - ■■
’ kysv> nionitlin,i»ta hu rjaa juoksua ja i hejtä. lähinnä ääniluvussa. Tuollaista mihinkään litimbutlkiin. vaan SO-
•
*
.
yhteiskuntaluokat olivat samaa vainen,
kanssa pantu alulle.
su u rim o in a v ie h n v k -n
: niiltei uskom atonta kestävyyttä. Mut- o m avaltaista m enettelyä vastaan on s ia liH is e il liik k e e n k e to ittä m is e k -
että sen väriv z äärentivs
-
•
saalista hakem assa: kukin kan
k<JvasV(lan,i8et 'isä t eivät aina tyv- tasavaltais-sosialistinen sanom aldhdis- .si ja edistämiseksi. Tullaanpa
Me emme tahdo tällä ollen nenä Jaannatn • , • ' r ' n
oi eivät suinkaan huomaisi kaik
tynokkaa s e ila ta ^oka^t ah t i ^t ai ’ sll,H‘»k a a n - vaan vaativat kosijan • to p a n n u t-a n k a rim m a n vastalauseen- oikein joukolla huutelem aan.
liatuksensa antanut luokka teki
kaan
syyttää
ljjitä
työläisiä
jot
ki
sosialistitkaan.
Yoisihan
Vnokkaa sellaista joka ta h ta a t a i - , ottam aan kiinni ja tappam aan giraf- sa .
Näytelm äseuralta saadaan sun-
sen omia etujaan silmälläpitäen.
Silloill
nainiaiialuisen j
. . .
nuntai-iltana nähdä yksi jiarhaim-
.hankkia kieltolakikamelin rinnal- ka ottivat osaa Butten lakkoon, v asta kohden. Europan siv .sty sm a is-, fin.
toiset. kuten suurporvaristo, pe ! ,
• <
• .
.......... ■
, •
sillä tiedämme niiden toimineen sa yleensä m inkä m allinen n en ä ta- j nuorukaisen useinkin* päiväkausia
,
.
.
'
Ie v ielä n a is te n a a n io ik e u s p u k iu ;
mistä suom alaisita kansannävtel-
lastaukseen sen mikä vielä :pela>- i.„„
-n. ~
,
rehellisien vakauinuksiensa pe
1
; k u u ajureilla on tuuhea ketun-
tettavissa on. ja pienem m ät por- , • , -
. .
. . .
f
nauta kainalossaan, niin sutirin- rusteella, tahdomme ainoastaan
varit ia rhannesielut jonkinlaisen Ä
,
...
.
, •
Kaan saalis ei silloin tule aanes- kiinnittää huomiota niihin seik
aatteellisen innostuksen valtaa
koihin, joiden takia lakko hävit
tyskarjan huomioon,
mina ja inhimillisyyden vuoksi.
tiin.
ei tarv itse tulla lännem m äksi kuin
------ ♦ ♦------ -
sam a. suojaKsi petolinnuilta, ja palaa ■ niissä vihkiäisissä olen ollut läsnä." lukuisasti katsom aan ilman ion
Ainoastaan sosialistit taistelivat
s .
.
.1 .
..
Selvästi on nähtv jo pitemmän K onstantinopoliin, jossa luonnostaan leirille. H eti lähtee koko heim o hä
------------ ------------------ --
ta v ia s e lo s tu k s ia . O t t a k o o n jo
avoimesti luokkaetujen kannus U ..i! ! h , n ? t O n , I a i S e n r , , S ‘ -likaa, että lakon 'voittam ism ah- punainen tukka on harvinainen, niin nen m ukaansa saaliin luo, ja sith- j ’ +4-1-11 l i i t i : H -l-i-r I 1 l I 1 1 | 1 ' kaillen mvö-kin lm,
..ö
tainana, tietäen että ilman ääni täjäsakin pyrkimyksiä . dollisutiksia ei enää "le ollut, ia
»
-
—
-
z x r , ja, , k 'k
oikeutta ovat työläisnaiset vhtä
e» sti; sen tehtyä o n ! "
puoli kahd e k in “
"
lakkolaiset itsekin selittävät pc- kalle rusokeltainen väri. E nglannis dään saalis y h teise
+
A
s
t
oviliput,
ettei
tule
ovella
nii-
aseettom ia luokkataistelussa kuin
I urvautuen otolliseen tilantee- riistäneensä sam muvat toiveen- sa tuo “T itianin punainen" (e rä ä stä kosijalla oikeus ottaa valittuaan h ä - ! 4H-1-1 1 1 11 I l i i l j ¿-$..1. »■ 1 1 l H i | j tään sekasortoa.
T.iinakolta os-
työläisinietoetkin.
¡seen, koettavat w ashingtonilaiset sa siihen valiokuntaan, jonka kuuluisasta venetsialaisesta m a a la ril destä ja viedä hänet m ajaansa.
------ ■» --------
L a N S IP IIR I n p u h u j a n
taessa saa lipun 35 sentillä, m utta
ta nim ensä saan u t) tukan väri on ny
riistäjät saada aikaan hiin. joka presidentti W ilson anunattiliit-
MATKAOHJELMA.
H
•"’O senttiä.
Milloin nyt saamme pakottaisi jokaisen työläisen työi-jtojen pakotuksesta lähetti tut- kyisin hyvin su osittu; jokainen no-
L
änsipiirin
puhuja,
toveri
Alfred
lxd<1”
1
Y
sa.i
u
p
p
u
je
n
osto.s<a
k a tip -
v cllin k irjo ttaja, joka tahtoo saada
R A IH N A IN E N S U K U K U N T A .
kansallisen kiel
hön työnantajien määräämillä kiinaan lakkoasemaa Arizonassa, teoksilleen m enekkiä, an taa kerto-
H autam äki, puhuu M ontanassa seu-
Arosen, haalin talomlenhoi-
Pliysical C ulture lehden taanuoises-
..
Hajan ja huvitoiliiiklintalaisteil
ehdoilla. W ashingtonin työuan- Sen valiokunnan luultiin tulevan m ustensa s a n k a ritta n n e sellaiset kul
tolain? «
Red
Lodge,
Mont.,
tam
inlk.
8
Ja
sitä
puoleen. Täytt i koon haali ää-
sa num erossa k irjo te taa n :
tajajarjestö ( Em ployers’ Asso- Uutteenkin, jossa lakon ajalla on lanpunaiset hiukset.
seu raav in a päivinä
riaän
myöten .'
S o tilaslääk ärit ovat nykyisin tar- B ear Creek, Mont., tainm ik. 13 ja
A frikassa
taas
m ahdollisim m an
RaittiusharrastajieiM ? »
paa- ciation) agiteeraa paraikaa vai-H iarjotettu vertojaan «löytämättö-
Komea
kuusijuhla on joulu
_
s h ä seuraavina päivinä
määrä saattaa monen mielestä tion lainlaatijakunnan kutsuinis- miä raakalaistekoja. Tunnettua m usta, kihara ja sakea tukanviuhkura kastaneet tuhansia kansalaisiam m e. R
oberts,
Mont.,
öitä
aatto-iltana.
Silloin on niiden
tainm
ik.
17
ja
tekee ty tö stä kylän k aunottaren. eri Tuon ta rk a stu k se n tulokset ovat u- i
seu raav in a päivinä.
nyt olla toteutum assa, kun kon ta ylim ääräiseen istuntoon sei- oli. että Anaconda Copper M in - toten jos hän on hyvin pyylevä, pak- seissa tap au k sissa olleet se u ra a v a t:,
lahjojen jako, joita jokainen tie-
Lehigh, Mont., tainm ik. 2(1 ja
sita
tysti
tuo kuusen juurelle. O hjel
gressi on vaihtanut konia kiel- laisen lain laatimiseksi.
ing Co. ei halunnut tutkituttaa suhuuliuen, ja jos hänellä on silm ät
K ustakin viidestä ta rk a s te tu s ta on !
seu raav in a päivinä.
maa
tulee tilaisuudessa nivö^kitt
Geyser,
Mont..
yksi
k
a
tso
ttu
terveeksi.
Toiset
neijä
!
tainm
ik.
24
sitä
tolirkitaistelijuin kanssa ja mitkä
T yönantajat
väittävät osan Butten oloja, etkä niitä siis tut- kuin i»orsaalla. p o taattin o k k a ja iho
seu
raav
in
a
päivinä.
olemaan,
sekä vapaa rav in to la.—
uhrannut väkijuom akapitalistien • työväestöstä olev an "tahallaan 'kittukaan. Työläisten v iimeiset- loistavan kiiltävä kuin am erikalaincn ovat vihaisia. Jokin osa heidän si- : Belt, Mont., tainm ik 29 ja sitä
'
Lapsille
tulee
joulupukki.
säeliinistoään on vialla. Sydän, v a t- !
raavlna päivinä.
edut yhteisen hyvän alttarille, j joutilaana".
Siihen joukkoon kjn toiveet raukesivat ja lakko keittpuuni.
Suurenmoiset
Suomen tanssit
sa. keuhkot, m unuaiset tahi joku mun j Sand Coulee. Mont., liehnik
1 ja
Bettv nkv sten välttämiseksi olisi ’ lasketaan kuuluvaksi kaikki ne tunnustettiin hävityksi,
»vat joulu-iltana. Ilm otuksessa
tärk eä elin on pilalla tahi jokin elin- !
sltä seuraavina päivinä,
S toekett, Mont., helm ik. ti ja sitä '»n kyllä 15 sentin iltama, tuutt i
kuitenkin parasta olla v ielä suun jotka om aavat riittävästi ta rm o a ., Yaikka Butten lakko ei ollut
toim
inta
h
äiriintynyt.
L entäm ällä yli A tiannin.
seuraavina päivinä.
¡ .„ „ a
pi(>nj c r e |1(4v s ;
Sukupolvesta toiseen sokeat ovat B utte, M ont. helmik. 11 ja sitä seu-
nitteleinatta riemujuhlia v hlvis-j vaatiakseen niin paljon palkkaa, kaan virallisesti 1. W'. W :n lak-
,
n . erehdys.
'< ’
eiikapa se on tervetullut
)k* itä talu ttan eet. Aineellinen ruu
raav in a päivinä.
kunnallisen kysymyksen ratka. että silla elää.
\ ani sellaiset ko, niin purjehti se kaiken aikaa (Trtie translation iiledt ............
Vielä täm än sodan ajalla sa attaa mis ei muka ole erityisen tärkeä.
* L iratoa noihin rentoihin tans-
Toveri Alfred H autam äki on tun
sulle, jonka kieltolä öt.iistelijat jotka .ovat valmiit työskentele- i.vv vv Jäisen propagandan Irpul- Yhdysvallat läh e ttä ä lentokoneosas- Huone,
jossa me asum m e, e. a n sa itse '
parhai.npien puhujien jouk- rih'n ,in ainoastaan 35 senttiä.
aksaa uaam
vaivan
ovat vakuuttaneet seuraavan kan maan
työttantajav hdisty sten la ja sen liiton johtajaiu silinällä- tonsa Europan 'rin ta m a lle panem illa erm om aisem paa huom iotam m a e. u "u,l!5tJ
Kuu ■ koon,
naY tam joten
äkeä m
' kiiulm
'“ ’^ ) " ^
'
s "P i s u o
tie.
parvissa
lentäm
ään
Atiannin
yli
sallisen kieltolain hyväksytyksi-m äärääm illä ehdoilla ja v atsansa pidon alaisena. Mutta siitä htio-
han se vain "k asv aa" Silla ei ol - ' teh k ää voitavanne puhetilaisuuksien
tan.-sille
tervetulon,
tulem ista. sillä vielä on mentävä J tävtteeksi nuoleksiniaan piisku- limatta sai se sellaisen k.mna- — se on Caproniu, hänen n im e llä a j vaka, kuinka likainen se on Niin o n nistuttam iseksi. — Myöskin Läusi- ” u o r «H ja vanhat sekä keskKikai-
kauan kuin lika ei näv pinnalle ci ' ’" ikolUi' ea kek<*taa Jokaista s s - se t !
monen m utkan ylitse ennenkuin riensa kantapäitä, ovat “uskolli- tuksen am m attiliitoilta, etta sen tun n etu u ison lentokoneen kuuluisan -i
. ..
osastoa toim im aan toveri H autam äen
N p “ Iiit-n la «
italialaisen keksijän, ajatus.
ole valittam isen tai m oitteen syytä, puhetilaisuuksieu aikana, jonakin su-
C ' »o an julhkat , joita on
kieltolaki on v irallisesti kuletettu j siä'kansalaisia”.
häviötä ei voida selittää ulko-
T uonnottain
P ariisissa ollessaan Se on ollut käsityskantam m e.
.
p iia k s i katso ttu u n iltana, niin kut- n ,,n
J kuin on tähtiä Ota-
edes kansallisiin lakikokoelm iin-; Lakiesitys, joka tekisi työs- puolisten
työläisten
aihelm a Caproui sanoi odottavansa jonkun ko
Alkaisi olla aika m u u ttaa sitä
LI- suiut ohjelm a-illat s ut, joista illatsuis- ' a ^ sa.
ihnestv vät navttam ölL
kaan. Ja senkin jälkeen saa kentelyn pakolliseksi, ei suinkaan maksi, loskin kannatus jo lop- neistaan piakkoin tulla h u ristav a a kaisi olla aika ruveta antam aan ruu- X . H r X i t o o m tU’^ pii,r in V!,e a^tat- uudenvuoden aattona. Alko-, ,
Toveri Ha.utamäki , kukaan unohtako tätä verratt
paikkakunnallenne s saav
a a n n t ta a a a
u a i l u
l t ttu
I l i aan
a a n
-‘ ««i
i v i l d i l
raittiuskansa jatkaa vaivalois- tekisi työn hankkim ista työläi- pupuolella oli heikompaa, niin Atiannin yli. K okonaisten osastojen Ullille oikea arvonsa Oppia kuuni- sionirahastoon.
lentäm
isen
valtam
eren
poikki
arveli
man
hauskaa
iltaa
kun
"S eitse
oittam
aau
sitä.
palvelem
aan
sita,
pi
osastojen
huvitoim
ikunnille
apuaan
ta taisteluaan viinapirua rastaan sille pakolliseksi. • Sellainen olisi alussa se oli — ainakin lakkobul-
l.äu m yöhem m in tulevan jokapäiväi täm ään siitä huolta kuin ainakin par iltam ien järjestäm ise ssä .
män
veljestä
esitetään.
O te t
vielä kauan, sillä ' äkiiuoinaka- 'hiokkalainlaadintaa”, josta her- letiinien m ukaan — varsin tun- seksi asiaksi.
T overillisesti,
takoon
mv
«
k
huomioon,
etta
haimmasta omaisuudestamme.
LÄNSIPIIRIKOM ITEA.
veljekset näkyvät tahnalleen kel-
MAILMANKATSOMUKSIA
w
w
t
¿7":’".» " " " ' " “ m
> feStOnUM SSIOlta ::