Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 11, 1917)
- . g g R g g " ■?■■■ I". ... TO VERI --------- 1-------------------------- u i ---------- . .. . , i ............................. ■ m g — ! " ■■ u n i . mw 1 ________l i i ■ ■■■■.................................. , . I i I No. 2ST n . . M utta m ihinkään su o jelu sto i-! ki, kirjoni Gompers lain sä ätä jä -! on huom attava ero. Gomper- laisen paatosvallan vain eneni- levän vastakkaisessa suhteessa perheen tuloihin nähden. “Kuo m enpiteisiin ei aiotakaan ryhtyä, j kunnan työväenasiain valiokun- ¡m yöntää tällaisen kon tro lliv allat män tai vähemmän yksinvaltaisel Linnea suomalaisen työ vien Unenkannattaja, levaisuudessa ilmeni suurta vaih- Oman maan työväestön surkea nalle kirjelm än jossa hän vastus 'v a in porvarilliselle valtiolle ia le hallitukselle. ilmestyy Astor iässä, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. televaisuutta, riippuen se siitä taloudellinen asema unohdetaan ti lakiesitystä samoilla perusteil- me sosialistit tahdom m e sen kan Se minkä Gompers ja m uut TOIMITUSKUNTA: miten paljon isä ansaitsi, oliko kokonaan. Ja se näyttää käy-1 la kuin Londonin alotettakin. Me salle. Meidän teoriam m e mu väittävät sosialismissa olevan vk- W. N. REIVO LAURI MOILANEN ADOLPH SALMI A. B. MÄKELÄ äiti työssä, miten ahtaat olivat vän päinsä verrattain helposti, voimme liioittelem atta sanoa, et ' kaan kansan enem mistö saa pää - h ä v ittä m is tä , ( *ikeuksien ___________ SULO SYVÄNEN asunto-olot ja miten lasta ravit sillä kun pannaan sanom alehdis tä Gompers on A hdvsvallois.sa ' tää siitä, mihin yhteiskunnassa j todellisuudessa on vain yksilöä TOVERI tiin. sanotaan kertomuksessa. tö huutam aan miten muualla on tehnyt enem män kuin kukaan ' elävien yksilöiden on alistuttava, vallan laajentam ista, porvariii (THE COMRADE) Noin puolet tutkituista tapauk- kurjaa, niin täkäläinen työväes • muu estäessään työväenlainsää ! kun taas Gompers toisten porva- sessa yhteiskunnassa olevan The organ oi j e finm sh workers in ttfc Western states. The only Finnish daily in edistym istä ja seuraus reiden mukana myöntäisi titol- narkian ja kaaoksen poistam ista. the W est. Published daily, except sSta.“ Sunoay, | sista olivat perheissä, joissa isä tö ajattelee, että olot täällä tai- i dännön at Astoria. Ore., by the Western Work tavat sentään olla paratiisim aisia,! siitti on. ovat ansaitsi vähemmän kuin 650 dol- men's Publishing Societ ty. . ................... eitä ---- Yhdysvallat ... _ --- M i'v iv iit u iiu v iiH N iiiu w iiiiiiiiiiiitiiu iitiiiiiiiiiiiiH n ifiiu u iiiiiiiiH iiiiH in iiiiiiiin iiiü iiiu iiiiiiin iiK iiiiin iiiiiiiiii'.iiiiiiiiiiiiiu in iiiiiijiiiiiitiiih . (U A d vert,»ing rate?frG'« tfe £ j t b ,aria vuo(lessa- J a > ksi kMidek- kun niitä vertailee mailman mui-i tällä hetkellä kaikkein ei enimmän | ',ellaisissa j ° ‘ssa ,san an -id en maiden oloihin. Se ei ota j takapajulla oleva teollis su usmaa TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE. siot olivat alle 450 dollarin. Kun huomioonsa itä. että kaikki mi- ! mailmassa tässä suhteessa. Entered m second-class mail matter July 18, kuolevaisuusprosentti yleensä tä kapitalistit tekevät, tapahtuu I Gompers on tähän asti noudat 1912, at the postaflice at Astoria, Oregon, I _under the Act' of March 3, 1879. tutkim uksenalaisten lasten kes- ainoastaan niiden omien itsek- tantti kantaansa johdonmukaises- l1 ,lin illllllM IIIU IilllllllllU !IIIIIIIU I> llltlllllllllllllllllll!IN ,!lll,llllllin illllll,lllU IIU I!IIIIIIIH IIIIU II|lllllllllll!ll,IIIIM IIII*H llltlllll'lllllllllllltllllllllllllb ü ll.'lilllli|,.> ~ T IL A U S H IN N A T ^ s a n k a r ie n p a l v e l u k s e n oli siis jo m aannut haudassa 19 kuudessa oli yksi jokaisesta kun- käitten etuien takia. t j M utta niin pian kitin Yhdys Yhdy* villoissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta $2.25 I desta, eli 165 lasta tuhannesta, H E D E L M IÄ . vuotta, joten h ä n e stä ei ole vaaraa vallat yhtyivät sotaan, hänen Ì 3 kuukautta.........$1.35 1 kuukausi. .50 T hän enää Suomeen ja muualle ulkomaille: ■niin ..I, se alinpalkkaisim m issa]V a n h a kettu liikkeellä suhtautum isensa valtion ja yksi-' (True translation filed with the Postmaster i anskan satam ille, eikä . . . Yksi vuosikerta. .$6.50 6 kuukautta .$3.50 , . . . . i at A sto ria . O re g o n , D e c e m b e r 11, 1917, as Ollut alOttaniilSSU tlJ'KJlSta SOtaa. | perheissä nel jä kertaa korkeani- j SUBSC R IPTIO N RATES: lön välisiin suilteisnn m uuttui ^required jby the Act of Congress October B is m a r c k in politiikan tu n tija t sitä- In the United State* and Canada Gompersin tehtävät näkyvät jo One year...........$4.00 Six mouths...........$2.25 ; pi kuin parhaitenpalkatuissa. Ja* I Lin oli ensimäinen m ie s A lld v s - I Suuri sotaväen h a rjo tu sle iri perus p aitse arv elev at, e ttä jos ukko Bis- Three m on th s..$1.35 One month..................50 p a r e m p i o s a i s t e n lapsia ei otettu ulottuvan t anadaankin. Sikäläi liiloissa, työnantajien suureksi ' te ttiin lähelle e rä stä Uuden Eng- m arck olisi ollut o h jak sissa, olisi ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ■. .11. -lik ;,', n l u k ,,,, n k *,-i,, v t i n v li ■ **.,, työväestö v , v ,, v»n u e i u u i i i ässä (i? .s,i ja i , • • , , ,i nen on herääm ilmotukset $1.50 keitä ja muistot ai syiiia u ,u l’Kaan lUMiunkddii, vain v n . iloksi, joka esitti taiallaan , I 1 lännin kaupunkia. L uonnollisesti se hän teh n y t kaikkensa täm än sodan , . . ■ m uodostui koko seudun inielenkiin- estäm iseksi. on estettävä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioiiit- j »Ien perheen tulot jokaise-ta kuu- >v c>n cstetiava. ' anadalaineii J a työriitani ratkaisem ista i non esineeksi. . , . ... ........ , to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja v ierailu p äiv in ä k o ro — — — dol- 6)verilehtemme. Vapaus kirjottua nunenniuutto-iimotukset 25c kerta, narrna- destatoista nousivat 1350 ja työläisten lakko-oikeuden kiel keäkouiuijässä olevat tytöt p arveili K U IV U U S T E X A ^ S S A . dmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopirnuk- lariin. 1 * '"inpersiti siellä käynnistä seti- t; mista valtion turvallisuuden vat siellä e rity isellä innolla — sel- Yhä ikäväm piä uutisia tu lee Texa- »en mukaan. Satunnaisista ilmot uksista raa : sissa v a llitsev asta h ädästä. E räs tulee rahan seurata mukana. Englannin- Mitä alhaisem m at olivat isiin tähden, lia n , entinen suuri vk i laiset ty tö t, jo tk a hyvin tunnem m e: kielestä suomennetaan vapaasti. Amerikan 1 yoväenliiton presi Chicagoon p alannut h allitu k sen tar- Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu palkat, sitii enemmän piti äidin silolliseti vapauden apostoli, kan ¡joiden nuori, läm m in, itsekäs, koke k astu sm ies kertoo. e ttä pitkällisen jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, ; dentti Samuel Gom pers, puhues- m aton. utelias sydän sykkii raju sti olla ansiotyössä, ja sitä huonom- nätti alunpitäen pakollista sota • I toimitus 832. uj|u kuivuuden ta k ia ,on T exasin valtios- m elkein olem attom an puseron ——— - malle hoidolle jäivät lapset. S i-• >aan voittolainakokouksessa lo ja k e lu s ta — valtion turvaksi ja la t sa - m iljoonaa n a u ta e lä in tä nälkään I ja joiden ilak o itsev at nuoret Miksi lapset kuolevat kali kuin isän ansiot k o h o siv a t,'r,,nt" ssa ,nuisti tapansa mukaan vaikka lian I oronton ¡tulleessa i te p su tte le v a t keveän koreissa k e n - ' kuolem assa. T u hansia neliöm aileja --------- -— ¡kävi äitien tvössolo harvinaisen!-; kaukkl,a myös sosialisteja, lian sanoi sitä vastustaneensa n i i n '8 i s s ä ä n a in aisesti seik k ailu ja vailla, j Inatrta on sa te e n p u u tteen vuoksi Ravinnon ja hoidon puuttee niak>i. kunnes noin tu h a n n e n ' en"itinäkin julisti pahaa aavista ¡kauan kuin se ei vielä ollut laiksi ' Y htenä k e säilta n a m uuan sellainen kuin p alan u tta, ja k a rja n k a s v a tta ja t ty ttö näki kauniin upseerin seisovan koettavat p aeta n iiltä tienoin, etsiäk- seen. on yksinkertainen ja paik dollarin seuduilla ansaitsevissa 1 mattom alle maailmalle sen ih hyväksytty. On o lem a..., a monta . , .... , , , m uualta laitum ia. Ilm eiseen , yksinään ja kooten kaiken uskalluk- kansapitävä vastan vlläolevaan perheissä aiti oli työssä vain nimellisen teorian, että Saksan kai : m utta seikkoja, joissa Gompers sensa kvsyi tältä; nälkäkuolem aan jäte ty illä elukoilla seri saksalaisen sosialismin kysym ykseen, -apset t\o - li a rv ¡naisessa tapauksessa. . .. _ . joi! m ennyt valtion kontrollin kan j “ E ik ö te illä ole kauhean ik ä v ä ? " voitaisiin e lä ttä ä 1 m iljo3na aine- ikävä?" laisten lapset kuolevat Ame- T ehdastyossä käyvien äitiini 11 a n a • ! , I t ’ aa 1 m a 1 n a lle , r y h t y n y t k a n n a t t a m a a n v k : “ K iito s kysym ä stä .” vastasi vastasi up- rik k a la is ta s o tila s ta kahden vuoden ilman valtansa alle. Toiseksi hän rikassa R ahaksi la sk e ttu n a nousee suorastaan k u rju u te en .1 lapsista kuoli suurin osa. Seu- sib ui alistam ista yhteisen, s.o. vai-j seeri ko h teliaasti, "ehkäpä olisi, ajan. kuivuuden tu o tta m a vahinko Texasin ! 6 'is ti sen vanhan väitteensä, jo - ' • , . ,. G . , • ... samalla kun täällä ulkokultai- raava järjestyksessä oli niirlen miuen . . . . i tioii edun edessä. Hankin on nah m utta m eillä on tav a llisesti liiaksi k arjalle, pum pulille ja reh u k asv eille tek em istä jo u taak sem n ie huo leh ti sesti puhutaan nälkäisten ja las.en kohtalo, joiden äitien oli ta lian on v iim eiset k a k sik v n i nyt. että vanha “laize jaire” oppi väh in tään 400 m iljoonaan dollariin. puutetta kärsivien lasten avtis- pakko tehdä työtä kotona, joko nientä vuotta vätkyttänyt. eitä l ei vetele, että individualismin ai- m aan se lla isista .” "E tte k ö läh tisi m inun kan ssan i kit S uurenm oisilla ponnistuksilla on koe- taniisesta muissa maissa. pitäm ällä vuokralaisia tai niuu- sosialistit tahtovat hävittää vksi j ka on ohi. Ikävä vaan että (ioni- V eleinään?” jte ttu p e la staa niin paljo k a rja a kuin I . 1 M lön vapauden, saada yksilön alis- Ja todistuksia yllaolevaan ei ten ansaitsem alla. m ahdollista, viem ällä suuria laum oja , pvrs amerikalaisen tvoväestön 1 "O letteko kotianne m enossa^” tumaan valtion tahdon alle, tehdä. a amm T yttö nyökäytti m yöntävästi. O klahom aan ja m uualle. Kuivuuden lähteä hakemaan mis- tarvitse lähtea iiiiiia atillisen in iis e n liikkeen iim iveeii ylinipän v i ii ii p a in Mitä pikemmin äiti meni syn valtion kaikeksi kaike- a. Lnnne v irkailijana on ryhtynyt k a n n a t-< “S ittepä lähden sa attam a an teid ät !a k ia on m yös m elkein kaikki lain- tään sen kauempaa kuin hallituk nytyksen jälkeen työhön, sitä kotiinne." , p aat k u lete ttu länsi-T exasiin, Colo- sen työviraston yhteydessä toi pikemmin kuolivat lapset. Mel tässä tahdo kajota Gompersin ’ a n ia a n v a ,t5 o n k o n t r ‘»llia ya i " I He k äv elivät yhdessä tytön kotiin, radoon ja New-Mexicoon. ensimaiseen keksintöön sillä niin mivan lapsitoim iston kertom uk kein niissä kohdissa, missä tällainen tyttö riemuissaan, että oli saanut niin joka kolm as lajisi kuoli se on, että ajattelev.i yksilön, ryhmän ja kokonaisen , uhkean saattajan. Tytön kotiin pääs- E N G L A N T IL A IS E T L Ö Y T Ä N E E T sesta Isän alhaiset palkat ¡a äi sellaisissa ta p a u k sissa . |<>s asu n - apsellinen • P Y H Ä N Y R JÄ N Ä N L U U T . .. . *.. . . ! ihminen ei voi sille m uuta kuin luokjin vajrauden hävittäm inen tyä upseeri pyysi puhutella hänen tien pakottum inen ansioty ihon. to-oloi olivat ahtaat, oli kuole- hym ähtää. Toiseen väitteeseen merkitsee näiden yksilöiden su,' isäänsä ja äitiän sä. H änen sanot- ovat suoranaisina syinä tav atto v aisiiusprosenttia k, >rkea. A u s tr a lia la is te n joukkojen kerro- lav an sa heille oli varsin lyhyt ja ty- taa n teh n e e t tav atto m an a rv o k k a in kajoamme vain siksi, koska se man suureen lasten kuolevaisia: toa ja toisten samassa yhteis tölle ilm einen y lläty s: Allaolevan perusteella ei ole löydön — niissä, sitä ei ilm oteta, teen täkäläisillä tehdasseuduil!;!. vaikea m ääritellä, mikä täkäläi s o tt a a suurta johdonmukaistin kunnassa elävien yksilöiden, ry h Jum alan takia, p itäk ää vaarin tyt- joten em m e tiedä, onko se tag&htu- I utkim uksia pantiin toimeen sen työväenluokan kohtalo on. den puutetta esittäjässään. mien ja luokkien hyötyä, tä re stä n n e ! Olen k o e tta n u t saada nut G allipolin niem im aalla vaiko E- ( ,( imper« t m aina kaikkialla M anchesterissa. .\. IL. ja tulok ellei oloissa saada aikaan pikai m iehiäni pysym ään siivolla, m u tta gypliss«, tai S yriassa tai P alestiinas- tiom pers on mennyt vielit niin sellaiset ty tö t kuin täm ä te k e v ä t set, sa. j huutanut uhkaav asta sosialismin sena oli se mitä ylem pänä on sia m uutoksia. Se näivettyy nai- Se on suurenm oinen m osaikki- .kin ¡ntkälle. että lian tavallaan peräti vaikeaksi." teos, jonka v äitetään olleen osana sanottu. Alutta porvarillinen sa v etty inistään, kuten en g lan tilai-! vaarasta kun se hävittää vksiloii , m yöntää hallituksellaan olevan noin v. 560 rak en n etu n kristillisen Hän on A iidysval I; ksinvahaisen oikeuden kieltää nom alehdistö, joka puhuu niin tien teki toista v uosisataa sitte. j vajiauden. HIEM AN N U K A H T A N U T . kirkon la ttia sta . P alanen tä tä nio- tavattom an laajasti "am erikalai- jolloin koneteollisuus siellä pääsi loissa vointinsa mukaan vastus kansalaisilta puhe, ja jtainov.i saikkia oli paljastu n u t tu rk k ila iste n N aim auuttsteu toim itus k irjo ttu a tanut jokaista t v < ,v äcnlakia tä1T; ¡•uudenkin, vaikka lian ei sitä sesta vieraanvaraisuudelta”, ei alulle ja sai vaikuttaa kaivaessa v allih au taan sa. joka sitte ilman suurp o liittisissa m ietelm issään k e s tekosyyllä. Kun Aleyei London • ikein julkisesti ilkeä myöntää ole m aininnut tuskin sanallakaan joutui a u stra a lia la iste n käsiin. Mo- ken k iireen: m itikäänlaisia työläisiä spojele 1 sätkissä olevan k irjo tu k se n m ukaan tästä lapsitoim iston kertom uk via säädiiksiä. Sellainen kansan v. PM , e sitti A’h d y -\altain kon i Me sosialistit olemme aina "P rin ssi B ism arckin so ta su u n n ite l pit! 'lattia n alle haudatun "piispa mat ovat nykyisin kokonaan h y ljä gressille työläisten tvöttömv v s-,, väittäneet, että sellainen vhteis- sesta. aines näivettyy ruum iillisesti ia Ja, tyt B erlinissä ja ain o astaan sodan V rjä n ä n ” m aalliset jään n ö k set. sairaus ja v in :iu u sv ak u u tu slain ,jkunnallinvn ja r jestelnui luo. ulottam inen kävi hänen järjestäm ä l- Sellainen ei Sopisi sen tarko- i henkisesti. aivan oikein, sieltä löydettiinkin luut. niin < ioinpers riensi kotigre-sin i tantiollisCssakin suhteessa tehoi lään ohjelm alla. T äm ä n ä y ttä ä ole ja la t itää kohden ja kädet ristissä tflksiin: sellainen ei lisäisi lois van seurauksena siitä, e ttä Norja Kitit lajisi joutui» 'Viitymäs- tv ,,v äeiiasiain valiokuntaan v as sin.nii-sä vhteiskunta stioranai on tetta sille ulkokultaisuudelle, jo lupautunut an tam aan B ritan n ialle rintialla. M utta nuo lähes 1400 vuot- la täkäläiset te,»llisuusruhtinaat l*,an saakka olemaan v a illa-k u n -! ttistaniaan Londonin lakie-it v sta. sesti kontrolleeraa tuotannon ja ja Y hdysvalloille m erisatam ia alueil- ta vanhat luut olivat niin h a u ra a t, jolloin Saksa puolestaan tullee e ttä m urenivat k o sk e te lta e ssa Oikea ¡tarjottavat, olemalla muka a r-i 111'11,' ta '«'’»P'a ja äidin maitoa, ; koska se riistäisi vajiailta anieri ' Kapitalististen valtioiden o taan, ttam aan sam anlaisia T an sk assa 1«-, kyy n ärv arsi oli ollut poikki Nyt se l,aa kysym ättä. Täm än luonnollisesti ... ........................ m eliaita ulospäin — i l t n o t t t s t a r - 1 ‘>le suuriakaan elämisen I kalaisilta työläisiltä v ajiautensa k -n tävtvnv ' " l-ta a 1 tek ee sam a mies. joka väärensi 1870 H e ta a n narna luut K appadokian pii.- kotuksissa. ¡m ahdollisuuksia. la kun siihen 1 j a saattaisi heidät valtion tali - ¡.«u-t-. •cikka sodan ajalla ia järjestä i E m sitt sopim ukset. pan ja "lohikäärm een tap p a jan " Py M anvhesteris-a otettiin Intorni- Ì Hilee vielä asuntokurjuus, niin j ,|< atom iksi orjiksi. Kun Y e vv I tuotanto, ci tosin tuottajia itseään n äh täv ästi ei ole sattu- hän Y rjänän, E nglannin suojeluspy- . , tu n u t kuulem aan, e ttä ru h tin a s Bis- him yksen, jään n ö k sik si. Jo ukko aus- oon jokainen vuoden ajalla svn- ka.' tihnnie varsinkin kuumilla J A , .rkin valtion lainsääta n m utta , kajiitalistista valtiota livo m arck. joka v. is,o vääristeli n. s tra a lia la isia oli työskennellyt pari tynyt lapsi, ja niiden kuolevai- ; kesäkausilla vallan sietamätt,»-1 kunnalle samana vuotena esitet : ,1\itäväksi. Mutta meidän G o n i TOVERI sessa- enimmän a ik aa vihollisen pon otuksen alaisena^ _ mrs . edeaun C a lifo rn ia n a s t r a a l ir u u m is pom m i jutussa. Kun W elnbergiä puolustavat asian a ja ja t e n n ak o lta k esk u steliv at lauta kunnalle p id e ttä v ä stä puheesta, piti yksi heistä, T hom as M. O'Connor, , e rittä in tä rk e ä n ä iskeä m rs. EtHaun to d istu k seen liik k u m isistaa n “astraa- liruum iiesa". M utta toinen asiana a.., kielsi h ä n tä siilien koskettelem asi., sillä se vain Hekottaisi a s ia a ja ham m entäisi la u ta k u n n an selvää harkii takvkyä. Niin jä tti O 'C onnor kok . a s tra a iiju tu t lau ta k u n n alle s e littä m ättä. Jä lk e e n p äin on k uitenkin sa a tu sei ville, e ttä lau ta k u n ta m ielellään olis: kuullut a sia a perin p o h jaisen im in se lo ste tta v an . E rä s lau tak u n n an jäsen — joka ei halua nim eään ju lk isu u teen, koska sanoo jo ilm ankin sa a neensa tu ta VVeinbergin v a p a u tu k se s ta k im pastuneiden k a p ita listirv h m ien p a in o stu sta on k erto n u t ju tu n k ä s itte ly s tä lau tak u n n assa. "T ie ty sti m eitä h ä m m ä sty tti," hän sanoi, “ m rs. E deaun to d istu s, e ttä hän oli ollut S te u a rt ja M arket k a tu je n kulm assa, sam alla kun hänen a stra a liru u n iiin sa piti silm ällä Weiu- bergiä ta lo sta n ;o 7-1 M arket ka dulla. M eillä oii tav allisen ihm isen ep äm ääräin en k äsity s siitä, m itä a- tra a liru u m is o ik ea staa n on, ja m eis tä tuntui ta rp e e llise lta k o e tta a p ä ä tä a s ia s ta selville. T ie to sa n a k irja sta me näim m e, e ttä k e sk iajalla oli joi takin ‘h a ltijo ita ' n im itetty 'a s tra a li siksi' h en g ik si: enim m äkseen oliva: ne olleet pahoja henkiä, ja tuo nimi tys oli sitte jä ä n /l ta rk o tta m a a n ksi kenlaisia henkiä, joiden on taika. koisina aikoina luultu pitävän ihmi tä vallassaan. V aikka me, tuom arin kieltoa totellen, em m e keskustelleet a sia sta , luulen kaikilla olleen jok, kuinkin varm an m ielipiteen ainakin nyt kyseessäolevan ‘astraaliruum iin* u sk o ttav u u d esta, sen v a e lta e ssa pii kin M arket katua ja katsellessa VVeinbergin a stu m ista autom obiiliin sa. En ole m ikään lakim ies, enkä ole ikinä ennen kuullut a stra a lito d istu k sia k ä y te ttä v ä n hengen a sia s sa. "T o siasia on. e ttä päätö k sen te tvä lau iak u n n an m ielestä oli ollut ihan tu rh aa vastaajapuolen ensin kään kuulustelut ta a to d istajia a n ja pitää p u o lustuspuheita. Me olisin, me ju lista n e e t VVeinbergin syyttö- m aksi h eti kun ju ttu oli valtion puo lelta valm is, k u u lem atta sanaakaan vastaajap u o ielta. V altion ei onnistu nut todistaa yh tään a in o a ta niist svytekohdist i, joita kan tajap u o len htkim ies sy y tö sp u h eessaan oli s a n o nut tu lev an sa to d istam aan, "V iim eisten kolm en to d ista ja n to d istu s niiden kolm en naisen, jot- ka vannoivat n ä h n e en sä autom obii- Iin m ennä vilistävän M arket katua oli lopullisesti tuhoava isku koko syytösjutulle. Tuon autom obiilin piti kulkeneen noin 50 m ailin vauhtia tunnissa ki,äntvessaan S te u a rt ka «Julie kun jokaisen täy sjä rk isen ihm isen tä y ty y m yöntää, e ttä siinä olisi ollut vaik«*a p ä ä stä 10 mailia tunnissa. A utom obiili oli k a te ttu m utta a rv a te n k in katoksen läpi yksi noista n a isista vannoi n ä h n e e n sä au (eikä m itään viikkoa tuon m uinaisjäännöksen e- tossa olijaiu jou k o ssa olleen vaim o v. 1898. Hän siili kaivam isessa ja talteen o ttam i- ihm isen. Minua olisi h a lu tta n u t ha MAILMANKATSOMUKSIA j siiuspr,»sentin huom attiin v a ih te -! niaks’- H iH M H ii.iiiiiiihH iiu iH ihiii.iiiiii.M niiN uinih iiüiiH iiïiin iiH nÛ M ÎM » ! __________ uin työläisten sairausvakuutusla ' persili uudenkin kannan 'Ï välillä Em sin sähkösanom ia sopim uksia I kuoli jo W wutiuiw M iuuiM M W iaiM nm iiiiuitW M iiiinnow uuH iiiiM iU M U B M U löliuw Böömiläisen sosialisti- « „ ¡.,¡¡1 « ,, ¡ .« „ a is y .iç ,, iouinm Itsenäisyyden havu - -san valtioiden liitosta, oli se pa- h a n k k im in e n k aik ille kankain- • tam m en -'(Rikotettu etsimään itselleen uuden järjestön kirjelmä suuksille. ¡toti teko, vaan epakansauvaltai- i tehtävän. ■ ■ i Kansainväliselle i häihin kansainvälisen sosialis- nen ja j„„„„iläisvastainen : sen : . A ie , la - n n •• n myöhään kuin vuon- m assaolo-oikeutensa. Xvt se ei malta nvt lopultakin «’.ikeutia kaan >• i-iali-tipu,ilucen vaikutuk enää ole ¡lienten slaavilaiskanso-, Enemmän kuin nuoli tä stä k -en alainen kansanaines, mu,. ’ ’ ' ' • ien , suojana liittvnvt , • . pohjoisesta , . , tulevia ra k u u n a sta — on .......... ^-..stv k- dostuisi kansan asema jialjon ua- saksalaistuttam ispyrkim yksiä ......... .. saksalai.<uttam,spyrkmiv ksta v a s-, sen lipjntjen lippujen alle. kansa......... k a n sa in v ä lis^ . remmaksi kuin mitä se Itävallan taan. vaan on päinvastoin m u u t-! sosialismin lippujen alle i" n / keL i'rikun' iässä tulee koskaan tuntu saksalaistuttam isaseeksi,: koo että B ööm in'valtiollinen v.,- olemaan. omien kansallisuuksiensa viholli-■ pauti pautlam inen tulee olemaan pitkä Böömi ja Määri ovat rikkaita seksi, askel . , sen työväenluokan talon- maita, m utta nykyisin käytetään : ,, Silloin kun • , aa' alta niiiiittui dellista ja y hteiskunnallista va- niiden taloudellinen varallisuus sellaisen sak salaistu ttam isp y rk i-, pulittam ista kohden. v iimeiseen -aakk-, I , v , 1 ,.1 » l -. im in vakaumuksiin ja periaat tarkotuksena oli böömiläisen kan na 1848 katsoi tunnettu böönii- ! teisiin nojaten ja tinkim ättä vaa- sallisen itsenäisyyden täydelli Iäinen historioitsija Lalacky Itä- ( t r u e tr a n s la tw n file d w ith th e P o s tm a s te r j U e n t i l i l l e 11 I1OU ( l a t l a m IS t «i. utkt C n e n hävittäm inen. Siitä saakka vallan olemassaolon tarjteellisek- ^ d r:by, ^ , Act,,^ 'c ^ r U s ottob^i Vhd- v s1 va,tain ... so-sialistijYttolueen 1 täyalta-L nkari. pitäen kiinni s i , selittäen, että ellei Itävaltaa by th e A c t oi C o n g re ss O c to b e r boonnlämeii järjestö tämän ve- keskittämispyrkiniv ksistaän, sor- olisi olemassa, olisi böömiläisten tootnuksen. julistaakseen että uinut 'Ji ja rasittanut alaisiaan kan se perustettava. Boomin kansallakin täytyy olla ‘ sallisuuksia taloudellisesti, v h- A hdysvaltain sosialistijntolu- esteeton oikeutensa kehittyä i t - ; teiskunnallisest i ja valtiollises een böotnilainen kielijärjestö on senäisenä valtiollisena kansakun- Taantumushenki^enä virkav laatinut settraavan kirjelm än, tana taishallituksena on se E un Boomin kruunun alle kuuluvat takajiajuisin valtakunta niin osoitettuna kansainväliselle so maat m uodostivat yhtenäisen vist vksellisesti kuin vhteiskun- sialistijärjestölle : (valtion keisarinna Maria 1'ere- Xy kyisessä niailman kriisissä, i sian hallituskauteen saakk.t, ja joka syntyi kansainvälisen sosia vapaan vaali,»ikeudellisen kunin lismin toiveita ja aikom uksia gaskunnan aina seitsem ännen vastaan, m utta joka silti koskee toista vuosisadan alkuun saakka. sen pertisj»eriaatteita sangen lä Böömi, Määri, Silesia ja L nkaru, heisesti, kohottaa Yhdysvaltain Slavonia m uodostavat kansallf-1 nsesti j m i . . .......... • ' k • ' ' " ' i n i h . , o . . i miiKaan larics d in in it 11 iì di?? \ \ 11 h ouicirlc k u n - n e n s o d n n nlîx*'im it \ sosialist ¡puolueen bööniiläinen v s ti yhtenäisen alueen, jossa olosuhteissa, . . . , M utta Lalacky vaati böömiläi- sakunnallenune Böömissä. M ää-i kvsvmv stä k tn< in v . r : Ì . 7 ' ''i? ’0 järjestö äänensä. vedotakseen böömiläiset (tsekkilaiset) ovat Aateliston, kirkon ja hallitus- sen kansallisuuden nimessä, että rissa. Silesiassa ja 1'nkarin S i a - dustajien päätettäv äksi • '■ k-' n" " 7,'. "o• ' ' ' '', .tav,l,, an kansainväliseen sosialistijärjes- asuneet jatkuvasti . enemmän . . . . . kun koneiston ylläpitäm ä I tävallan , J tävalta-l ’tikari muodostuisi vh-1 voniassa. jossa magvarien s o rto -■ tävtvi i ut u n ia -t* , k- k / i'" 1 i>ktt ko < n i ^ t t » ’k' k U k'L l' !!r" !,a" '’u b ta rrm d le . t,»ön ja sen m uodostaviin eri u k a n n e n vuotta, ja kehittäneet jkeskusniahii on syyllinen naiden tenaiseksi jnenten kansojen 'lii- vallan alaisena kâr'sii v hdeksan^kun^^ maiden puolueisiin. korkean ja itsenäisen mv istyk-1 kansojen kärsimyksiin. - jtoksi. jossa kaikilla niillä < »lisi1 miljoonaa slavonialaista’ k eu rasteH iv t k l vasu k 7.'?a ’> '-"ulaskustan- Ltsiessämme. Keski-Luroj» an i vajiaa kehittym ism ahdollisuus,: .Me vaadimme itsenäistä böö- toa ; se " pakottaa' v,-,, u i n e e t Itävälläsi; -Ale lausumme täm än kautta >eI1>a' a k'7 U ,'i" C" i U>t 1 \ a lt,’j en keskittym isen historial-j eikä niinkään olemassaolo olisi ’ niiläis-slavonialaista valtiota. ¡vasten tah to an i ia om i-, " tn ' ' ' ' ■ , i ' > y ,i,n maan. julki erään sodanalaisek>i ja sen na K»30 alkaa boonulaisten mai- bsia syitä, huom aamm e sen saa- uhattu Böömin kansa jonka paras ’ a * tu.'aai1 ltav alta-l nk.tri pakottaa h. kautta vakavaan vaaraan jo u tu .«Ien valtiollinen taantum uskau.si.neen alkunsa turkkilaisten h y ö k -! Sellainen valtio ei Itävalta kui-i poika, lolin llóss. kuoli om an-U im m an ^ a k n l a i im',* f i""."1,1!' " !I,a,' v' . n’a;6 »in, .do-tam aan neen maan työv äenluokan sv - ■ os.tt.am böömiläisen p ro te sta n t-ikäyksistä, jotka aikoinaan k o -‘ leukaan ole koskaan ollut, eikä ! tunnon ‘ vapauden ja ihm iskun-i man ’ toteut anX cks ’ J 7" '” ’h;;tr' ; ’I^ a keisariko \ ali isiin tnat v akan m u k s e t . J1' 1'1 *‘aRlls7 >n' . OSI,U n-1 kat' “ ’ I va*V a'H' ’st’val 1 nkarin alueita, j Sellaiseksi koskaan tullut : se s o r-' nan jaloimm an asian eteen v iisi-1 A enäiakin iot i niin u- i-,, -,1, .? ''1'' * ' 'iIlh-,a>,aan ' a k ' Kansainvälinen sosiali>tijärjes-:kl,sen ILipsburgm hallituksen «u-j Sulien aikaan oli Keski-Lurn-j ti aina slaavilaisia kansoja. K u n isataa vuotta sitte. uskoo ja toi ¡m ainittiin liirm nh-illitnl-•?. . , ' , ! 'i''a tytloudellist to on useampiin kuin kerran heuttam ana. pan v altojen keskittym iselle oi- Itävalta varsinkin vuoden 1870 voo tänä vuonna voivansa -aa- kia ia Turkki i *•"?? i• * . fdam i, m Bo nnin i' selittänyt seisovansa pienten kan- . I la p sb u rg ie n itse v alta in e n h. il- ; kem lellinen syynsä, m uita siitä ' jälkeen tuli bismarckilaisuuden i viittaa itsenäisvvtensä ia kansa!- k u m iin inieliòirl,* ó \ : ta lo u d e lli-i sojen häiritsem ättöm än itsenai- d h it^ n k u r i i s t i väintellen nöönii- jiiti muodostua, valtiollisesti i t - ! vaikutuksen alaiseksi, m uuttui se liset oikeutensa, joihin -en o ik e-' Itävalta tnkahntt, L 1'.’ 1>’öm ilaisijle syyden ja kehitvsniahdollisuu- kl*'R‘n Ina>tten valtiollisen itse- senäisten eikä alistettujen ja its e -: kokonaan Saksan valtiollisten j a , ututa sen vhteiskunnalline'1 ta-\>ikeiidr ■ an-dtntt' \ ' ' !'( t b k ä ^ i . 'sille., kuten ne itseä. p ak o te ttu jen ’taloudellis,en päämäärien, s a a - J o u d e l l i n , ' la slvlstek-eiilnen nPä e läsr,'ö , , ' ' ? ÒG“ “ 1" den kannalla; se on aina k o h o t-: nai>yy,Ien vastoin niitä selviä lu valuusuu.lvn alle p n, tatnisaseeksi. Nykyinen -o- kehitys. la tässä u s k o a a n ,’i ! ¡"¡à kansalaisia,', , l ’' . T ,” T ' S '"Hiosta. tanut äänensä milloin on ollut (Pauksia ja valoja joita teki en- kansakuntien uitto. simainen sen sukuinen I tooniin > 1 ' ’w’iuuia asuKKaaJ Ranskan vallankumous herätti ta. tämä toteutunut* “itäänpäin Böömin proletariaatti ote ole ja i.,!, a s <- \ i ................... . ‘-«..s *,< lia A 1 ir; ,1 ahmalla asukkaai tarjieellista asettaa vastalause - kuningas vuonna 1536, kunnes Itnv-dl ’i ¿ " tr , \ asla!allseV ,nnn* ra.'a tt,‘”” ’H - bennorikkauksine, jonkun pienen kansan sortamista böömiläisen kansanaineksen uu-i pyrkim ys" Balkanin kautta Vä- sä luokkaveljistään m is-ään Maria T eresia vastoin selviä so teen eloon, ja v uoden 1848 jäi- itään Aasiaan, on seuraus Saksan maassa. mksG v- , i V raakalai- <” istyneine ja luokkatiet-u-p ■ vastaan. 2 Gistaan koko mailman kaiisalaisiuceu. m uodostuisi vk pimuksia muodosti täydellisesti keen näyttikin ikäänkuin itäv al-' im perialististen suunnitelm ien to- Kansakunta. joka v iisisataa edessä, Me emme epäile etteikö kan keskittyneen • mailman Itävallan keisari-i ta-l tikarin hallituksen saksaiais- teuttaniisesta. T ästä syystä me- vuotta sitte käydyissä n. s. hus-j Me vaadimme edi-.tykselli.si nimi-oi sainvälinen sosialistijärjestt» olisi kunnan, jota keskittym istä v u o -' tuttaniispyrkim ykset antaisivat netti Itävalta tässä sodassa, jos- silaissodissa melkein tykkänään ! e itä . m ilitarism ista ka usai le mine valtioista, \ ailla aatelistoa ia vieläkin näiden perusvakaum uk rustaan johdonm ukaisesti seura- tilaa sen alle kuuluv ien kansalli vapaassa boo- vapaana pappisvallan painostuk- <a se kokonaan antautui imperia- uhrasi itsensä om antunnon va- miläisessä v altio n a siensa kannalla, joista yksi on sivat böömiläisten saksalaistutta- suuksien rauhalliselle kehityksel lististen ja saksalaistuttam ispyy-J pauden ja kansanvaltaisuuden ' do staisi edistv sZielineii jonka m uo-jsesta. enem m istön kuuluessa - vapaan kehittyniism ahdollisuu-1 tnisv ritvkset. . so .sia - i sialistipuoJueeseen. tulisi böönii le. Jouduttuaan eristetvksi Sak- teitten aseeksi historiallisen ole- puolesta, toivoo saavansa uni'- ’rsmille mosiollinen votmak- H ie stä vaJtiosU Yhteiskunnain- -------------
