- .
g g R g g " ■?■■■ I".
...
TO VERI
--------- 1--------------------------
u i ----------
. ..
.
,
i
.............................
■ m
g —
! " ■■ u n i . mw
1
________l i i
■ ■■■■..................................
, . I
i
I
No. 2ST
n
. .
M utta m ihinkään su o jelu sto i-! ki, kirjoni Gompers lain sä ätä jä -! on huom attava ero.
Gomper- laisen paatosvallan vain eneni-
levän vastakkaisessa suhteessa
perheen tuloihin nähden. “Kuo m enpiteisiin ei aiotakaan ryhtyä, j kunnan työväenasiain valiokun- ¡m yöntää tällaisen kon tro lliv allat män tai vähemmän yksinvaltaisel
Linnea suomalaisen työ vien Unenkannattaja, levaisuudessa ilmeni suurta vaih-
Oman maan työväestön surkea nalle kirjelm än jossa hän vastus 'v a in porvarilliselle valtiolle ia le hallitukselle.
ilmestyy Astor iässä, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
televaisuutta, riippuen se siitä taloudellinen asema unohdetaan ti lakiesitystä samoilla perusteil- me sosialistit tahdom m e sen kan
Se minkä Gompers ja m uut
TOIMITUSKUNTA:
miten
paljon
isä
ansaitsi,
oliko
kokonaan.
Ja
se
näyttää
käy-1
la
kuin
Londonin
alotettakin.
Me
salle.
Meidän
teoriam
m
e
mu
väittävät
sosialismissa olevan vk-
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
ADOLPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
äiti
työssä,
miten
ahtaat
olivat
vän päinsä verrattain helposti, voimme liioittelem atta sanoa, et ' kaan kansan enem mistö saa pää -
h ä v ittä m is tä ,
( *ikeuksien
___________ SULO SYVÄNEN
asunto-olot ja miten lasta ravit sillä kun pannaan sanom alehdis tä Gompers on A hdvsvallois.sa ' tää siitä, mihin yhteiskunnassa j todellisuudessa on vain yksilöä
TOVERI
tiin. sanotaan kertomuksessa.
tö huutam aan miten muualla on tehnyt enem män kuin kukaan ' elävien yksilöiden on alistuttava, vallan laajentam ista, porvariii
(THE COMRADE)
Noin puolet tutkituista tapauk- kurjaa, niin täkäläinen työväes • muu estäessään työväenlainsää ! kun taas Gompers toisten porva- sessa yhteiskunnassa olevan
The organ oi j e finm sh workers in ttfc
Western states. The only Finnish daily in
edistym istä ja seuraus reiden mukana myöntäisi titol- narkian ja kaaoksen poistam ista.
the W est. Published daily, except sSta.“
Sunoay, | sista olivat perheissä, joissa isä tö ajattelee, että olot täällä tai- i dännön
at Astoria. Ore., by the Western Work
tavat
sentään
olla
paratiisim
aisia,!
siitti
on.
ovat
ansaitsi
vähemmän
kuin
650
dol-
men's Publishing Societ ty.
.
................... eitä
---- Yhdysvallat
... _ ---
M i'v iv iit u iiu v iiH N iiiu w iiiiiiiiiiiitiiu iitiiiiiiiiiiiiH n ifiiu u iiiiiiiiH iiiiH in iiiiiiiin iiiü iiiu iiiiiiin iiK iiiiin iiiiiiiiii'.iiiiiiiiiiiiiu in iiiiiijiiiiiitiiih .
(U
A d vert,»ing rate?frG'« tfe £ j t b
,aria vuo(lessa- J a > ksi kMidek- kun niitä vertailee mailman mui-i tällä hetkellä kaikkein ei enimmän |
',ellaisissa j ° ‘ssa ,san an -id en maiden oloihin. Se ei ota j takapajulla oleva teollis su usmaa
TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE.
siot olivat alle 450 dollarin. Kun huomioonsa itä. että kaikki mi- ! mailmassa tässä suhteessa.
Entered m second-class mail matter July 18, kuolevaisuusprosentti
yleensä tä kapitalistit tekevät, tapahtuu I Gompers on tähän asti noudat
1912, at the postaflice at Astoria, Oregon,
I
_under the Act' of March 3, 1879.
tutkim uksenalaisten lasten kes- ainoastaan niiden omien itsek- tantti kantaansa johdonmukaises- l1 ,lin illllllM IIIU IilllllllllU !IIIIIIIU I> llltlllllllllllllllllll!IN ,!lll,llllllin illllll,lllU IIU I!IIIIIIIH IIIIU II|lllllllllll!ll,IIIIM IIII*H llltlllll'lllllllllllltllllllllllllb ü ll.'lilllli|,.> ~
T IL A U S H IN N A T ^
s a n k a r ie n p a l v e l u k s e n
oli siis jo m aannut haudassa 19
kuudessa oli yksi jokaisesta kun- käitten etuien takia.
t j M utta niin pian kitin Yhdys
Yhdy* villoissa ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta $2.25 I desta, eli 165 lasta tuhannesta,
H E D E L M IÄ .
vuotta, joten h ä n e stä ei ole vaaraa
vallat yhtyivät sotaan, hänen Ì
3 kuukautta.........$1.35
1 kuukausi.
.50
T
hän enää
Suomeen ja muualle ulkomaille:
■niin ..I, se alinpalkkaisim m issa]V a n h a kettu liikkeellä suhtautum isensa valtion ja yksi-' (True translation filed with the Postmaster i anskan satam ille, eikä
. . .
Yksi vuosikerta. .$6.50
6 kuukautta .$3.50
,
. . . .
i at A sto ria . O re g o n , D e c e m b e r 11, 1917, as Ollut
alOttaniilSSU tlJ'KJlSta SOtaa.
| perheissä nel jä kertaa korkeani- j
SUBSC R IPTIO N RATES:
lön välisiin suilteisnn m uuttui ^required jby the Act of Congress October B is m a r c k in politiikan tu n tija t sitä-
In the United State* and Canada
Gompersin tehtävät näkyvät jo
One year...........$4.00
Six mouths...........$2.25 ; pi kuin parhaitenpalkatuissa. Ja*
I Lin oli ensimäinen m ie s A lld v s - I Suuri sotaväen h a rjo tu sle iri perus p aitse arv elev at, e ttä jos ukko Bis-
Three m on th s..$1.35
One month..................50 p a r e m p i o s a i s t e n
lapsia ei otettu ulottuvan t anadaankin. Sikäläi
liiloissa, työnantajien suureksi ' te ttiin lähelle e rä stä Uuden Eng- m arck olisi ollut o h jak sissa, olisi
ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ■. .11. -lik ;,', n l u k ,,,, n k *,-i,,
v t i n v li
■ **.,, työväestö
v , v ,,
v»n
u e i u u i i i ässä
(i? .s,i ja i
, •
• ,
,
,i
nen
on
herääm
ilmotukset $1.50 keitä ja muistot ai syiiia u ,u l’Kaan lUMiunkddii, vain v n
. iloksi, joka esitti taiallaan , I 1 lännin kaupunkia. L uonnollisesti se hän teh n y t kaikkensa täm än sodan
,
.
.
■ m uodostui koko seudun inielenkiin- estäm iseksi.
on
estettävä
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioiiit- j »Ien perheen tulot jokaise-ta kuu- >v c>n cstetiava.
' anadalaineii J
a työriitani ratkaisem ista i non esineeksi.
. , . ...
........ ,
to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto- ja
v ierailu p äiv in ä k o ro
— — —
dol- 6)verilehtemme. Vapaus kirjottua
nunenniuutto-iimotukset 25c kerta, narrna- destatoista
nousivat
1350
ja työläisten lakko-oikeuden kiel keäkouiuijässä olevat tytöt p arveili
K U IV U U S T E X A ^ S S A .
dmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopirnuk- lariin.
1 * '"inpersiti siellä käynnistä seti- t; mista valtion turvallisuuden vat siellä e rity isellä innolla — sel-
Yhä ikäväm piä uutisia tu lee Texa-
»en mukaan.
Satunnaisista ilmot uksista
raa
:
sissa
v a llitsev asta h ädästä.
E räs
tulee rahan seurata mukana.
Englannin-
Mitä alhaisem m at olivat isiin
tähden, lia n , entinen suuri vk i laiset ty tö t, jo tk a hyvin tunnem m e:
kielestä suomennetaan vapaasti.
Amerikan 1 yoväenliiton presi
Chicagoon p alannut h allitu k sen tar-
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu palkat, sitii enemmän piti äidin
silolliseti vapauden apostoli, kan ¡joiden nuori, läm m in, itsekäs, koke
k astu sm ies kertoo. e ttä pitkällisen
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365,
;
dentti
Samuel
Gom
pers,
puhues-
m
aton.
utelias
sydän
sykkii
raju
sti
olla ansiotyössä, ja sitä huonom-
nätti alunpitäen pakollista sota • I
toimitus 832.
uj|u
kuivuuden
ta k ia ,on T exasin valtios-
m elkein olem attom an puseron
———
- malle hoidolle jäivät lapset. S i-• >aan voittolainakokouksessa lo ja k e lu s ta — valtion turvaksi
ja
la
t
sa
-
m
iljoonaa
n a u ta e lä in tä nälkään
I ja joiden ilak o itsev at nuoret
Miksi lapset kuolevat kali kuin isän ansiot k o h o siv a t,'r,,nt" ssa ,nuisti tapansa mukaan vaikka lian I oronton ¡tulleessa i te p su tte le v a t keveän koreissa k e n - ' kuolem assa. T u hansia neliöm aileja
--------- -—
¡kävi äitien tvössolo harvinaisen!-; kaukkl,a myös sosialisteja, lian sanoi sitä vastustaneensa n i i n '8 i s s ä ä n a in aisesti seik k ailu ja vailla, j Inatrta on sa te e n p u u tteen vuoksi
Ravinnon ja hoidon puuttee niak>i. kunnes noin tu h a n n e n ' en"itinäkin julisti pahaa aavista ¡kauan kuin se ei vielä ollut laiksi ' Y htenä k e säilta n a m uuan sellainen kuin p alan u tta, ja k a rja n k a s v a tta ja t
ty ttö näki kauniin upseerin seisovan koettavat p aeta n iiltä tienoin, etsiäk-
seen. on yksinkertainen ja paik dollarin seuduilla ansaitsevissa 1 mattom alle maailmalle sen ih hyväksytty. On o lem a..., a monta
.
,
.... , ,
,
m uualta laitum ia.
Ilm eiseen
,
yksinään
ja kooten kaiken uskalluk-
kansapitävä vastan
vlläolevaan perheissä aiti oli työssä vain nimellisen teorian, että Saksan kai : m utta seikkoja, joissa Gompers sensa kvsyi
tältä;
nälkäkuolem aan jäte ty illä elukoilla
seri saksalaisen sosialismin
kysym ykseen,
-apset
t\o - li a rv ¡naisessa tapauksessa.
.
..
_ .
joi! m ennyt valtion kontrollin kan j “ E ik ö te illä ole kauhean ik
ä v ä ? " voitaisiin e lä ttä ä 1 m iljo3na aine-
ikävä?"
laisten lapset
kuolevat Ame-
T ehdastyossä käyvien äitiini
11 a n a • ! , I t ’ aa 1 m a 1 n a lle , r y h t y n y t k a n n a t t a m a a n v k : “ K iito s
kysym ä stä .”
vastasi
vastasi up- rik k a la is ta s o tila s ta kahden vuoden
ilman
valtansa
alle.
Toiseksi
hän
rikassa
R ahaksi la sk e ttu n a nousee
suorastaan k u rju u te en .1 lapsista kuoli suurin osa. Seu-
sib ui alistam ista yhteisen, s.o. vai-j seeri ko h teliaasti, "ehkäpä olisi, ajan.
kuivuuden tu o tta m a vahinko Texasin
! 6 'is ti sen vanhan väitteensä, jo - ' •
,
. ,. G . , •
...
samalla kun täällä ulkokultai- raava järjestyksessä oli niirlen
miuen
. . .
.
i tioii edun edessä. Hankin on nah m utta m eillä on tav a llisesti liiaksi k arjalle, pum pulille ja reh u k asv eille
tek
em
istä
jo
u
taak
sem
n
ie
huo
leh
ti
sesti puhutaan nälkäisten
ja las.en kohtalo, joiden äitien oli ta lian on v iim eiset k a k sik v n i nyt. että vanha “laize jaire” oppi
väh in tään 400 m iljoonaan dollariin.
puutetta kärsivien lasten avtis- pakko tehdä työtä kotona, joko nientä vuotta vätkyttänyt. eitä l ei vetele, että individualismin ai- m aan se lla isista .”
"E tte k ö läh tisi m inun kan ssan i kit S uurenm oisilla ponnistuksilla on koe-
taniisesta muissa maissa.
pitäm ällä vuokralaisia tai niuu- sosialistit tahtovat hävittää vksi j ka on ohi. Ikävä vaan että (ioni- V eleinään?”
jte ttu p e la staa niin paljo k a rja a kuin
I
.
1 M
lön
vapauden,
saada
yksilön
alis-
Ja todistuksia yllaolevaan ei ten ansaitsem alla.
m ahdollista, viem ällä suuria laum oja
, pvrs amerikalaisen tvoväestön 1 "O letteko kotianne m enossa^”
tumaan valtion tahdon alle, tehdä. a amm
T yttö nyökäytti m yöntävästi.
O klahom aan ja m uualle. Kuivuuden
lähteä hakemaan mis-
tarvitse lähtea
iiiiiia
atillisen
in iis e n
liikkeen
iim iveeii ylinipän
v i ii ii p a in
Mitä pikemmin äiti meni syn
valtion kaikeksi kaike- a. Lnnne v irkailijana on ryhtynyt k a n n a t-< “S ittepä lähden sa attam a an teid ät !a k ia on m yös m elkein kaikki lain-
tään sen kauempaa kuin hallituk nytyksen
jälkeen työhön, sitä
kotiinne."
, p aat k u lete ttu länsi-T exasiin, Colo-
sen työviraston yhteydessä toi pikemmin kuolivat lapset. Mel tässä tahdo kajota Gompersin ’ a n ia a n v a ,t5 o n k o n t r ‘»llia ya i " I He k äv elivät yhdessä tytön kotiin, radoon ja New-Mexicoon.
ensimaiseen keksintöön sillä niin
mivan lapsitoim iston kertom uk kein
niissä kohdissa, missä tällainen tyttö riemuissaan, että oli saanut niin
joka kolm as lajisi kuoli
se on, että ajattelev.i yksilön, ryhmän ja kokonaisen , uhkean saattajan. Tytön kotiin pääs- E N G L A N T IL A IS E T L Ö Y T Ä N E E T
sesta Isän alhaiset palkat ¡a äi sellaisissa ta p a u k sissa . |<>s asu n - apsellinen
•
P Y H Ä N Y R JÄ N Ä N L U U T .
..
.
*.. . . ! ihminen ei voi sille m uuta kuin luokjin vajrauden hävittäm inen tyä upseeri pyysi puhutella hänen
tien pakottum inen ansioty ihon. to-oloi olivat
ahtaat, oli kuole-
hym ähtää.
Toiseen väitteeseen merkitsee näiden yksilöiden su,' isäänsä ja äitiän sä. H änen sanot-
ovat suoranaisina syinä tav atto v aisiiusprosenttia k, >rkea.
A u s tr a lia la is te n joukkojen kerro-
lav
an
sa
heille
oli
varsin
lyhyt
ja
ty-
taa
n teh n e e t tav atto m an a rv o k k a in
kajoamme
vain
siksi,
koska
se
man suureen lasten kuolevaisia:
toa ja toisten samassa yhteis tölle ilm einen y lläty s:
Allaolevan perusteella ei ole
löydön
— niissä, sitä ei ilm oteta,
teen täkäläisillä tehdasseuduil!;!. vaikea m ääritellä, mikä täkäläi s o tt a a suurta johdonmukaistin kunnassa elävien yksilöiden, ry h
Jum alan takia, p itäk ää vaarin tyt- joten em m e tiedä, onko se tag&htu-
I utkim uksia
pantiin
toimeen sen työväenluokan kohtalo on. den puutetta esittäjässään.
mien ja luokkien hyötyä,
tä re stä n n e !
Olen k o e tta n u t saada nut G allipolin niem im aalla vaiko E-
( ,( imper« t m aina kaikkialla
M anchesterissa. .\. IL. ja tulok ellei oloissa saada aikaan pikai
m
iehiäni
pysym
ään siivolla, m u tta gypliss«, tai S yriassa tai P alestiinas-
tiom pers on mennyt vielit niin
sellaiset
ty
tö
t
kuin
täm ä te k e v ä t set, sa.
j
huutanut
uhkaav
asta
sosialismin
sena oli se mitä ylem pänä on sia m uutoksia. Se näivettyy nai-
Se on suurenm oinen m osaikki-
.kin ¡ntkälle. että lian tavallaan
peräti
vaikeaksi."
teos, jonka v äitetään olleen osana
sanottu. Alutta porvarillinen sa v etty inistään, kuten en g lan tilai-! vaarasta kun se hävittää vksiloii , m yöntää hallituksellaan olevan
noin v. 560 rak en n etu n kristillisen
Hän on A iidysval I; ksinvahaisen oikeuden kieltää
nom alehdistö, joka puhuu niin tien teki toista v uosisataa sitte. j vajiauden.
HIEM AN N U K A H T A N U T .
kirkon
la ttia sta .
P alanen tä tä nio-
tavattom an laajasti "am erikalai- jolloin koneteollisuus siellä pääsi loissa vointinsa mukaan vastus kansalaisilta puhe, ja jtainov.i
saikkia oli paljastu n u t tu rk k ila iste n
N aim auuttsteu
toim itus
k irjo ttu a
tanut jokaista t v < ,v äcnlakia tä1T; ¡•uudenkin, vaikka lian ei sitä
sesta
vieraanvaraisuudelta”, ei alulle ja sai vaikuttaa
kaivaessa v allih au taan sa. joka sitte
ilman
suurp
o
liittisissa
m
ietelm
issään
k e s
tekosyyllä. Kun Aleyei London • ikein julkisesti ilkeä myöntää
ole m aininnut tuskin sanallakaan
joutui a u stra a lia la iste n käsiin. Mo-
ken k iireen:
m itikäänlaisia työläisiä spojele 1
sätkissä olevan k irjo tu k se n m ukaan
tästä lapsitoim iston kertom uk via säädiiksiä. Sellainen kansan v. PM , e sitti A’h d y -\altain kon i Me sosialistit olemme aina
"P rin ssi B ism arckin so ta su u n n ite l
pit! 'lattia n alle haudatun "piispa
mat
ovat
nykyisin
kokonaan
h
y
ljä
gressille työläisten tvöttömv v s-,, väittäneet, että sellainen vhteis-
sesta.
aines näivettyy ruum iillisesti ia
Ja,
tyt B erlinissä ja ain o astaan sodan V rjä n ä n ” m aalliset jään n ö k set.
sairaus ja v in :iu u sv ak u u tu slain ,jkunnallinvn ja r jestelnui
luo. ulottam inen kävi hänen järjestäm ä l-
Sellainen ei Sopisi sen tarko- i henkisesti.
aivan oikein, sieltä löydettiinkin luut.
niin < ioinpers riensi kotigre-sin i tantiollisCssakin suhteessa tehoi lään ohjelm alla. T äm ä n ä y ttä ä ole ja la t itää kohden ja kädet ristissä
tflksiin: sellainen ei lisäisi lois
van seurauksena siitä, e ttä Norja
Kitit lajisi joutui» 'Viitymäs- tv ,,v äeiiasiain valiokuntaan v as sin.nii-sä vhteiskunta stioranai on
tetta sille ulkokultaisuudelle, jo
lupautunut an tam aan B ritan n ialle rintialla. M utta nuo lähes 1400 vuot-
la täkäläiset te,»llisuusruhtinaat l*,an saakka olemaan v a illa-k u n -! ttistaniaan Londonin lakie-it v sta. sesti kontrolleeraa tuotannon ja ja Y hdysvalloille m erisatam ia alueil- ta vanhat luut olivat niin h a u ra a t,
jolloin Saksa puolestaan tullee e ttä m urenivat k o sk e te lta e ssa Oikea
¡tarjottavat, olemalla muka a r-i 111'11,' ta '«'’»P'a ja äidin maitoa, ; koska se riistäisi vajiailta anieri '
Kapitalististen valtioiden o taan,
ttam aan sam anlaisia T an sk assa 1«-, kyy n ärv arsi oli ollut poikki Nyt se
l,aa kysym ättä. Täm än luonnollisesti ... ........................
m eliaita ulospäin — i l t n o t t t s t a r - 1 ‘>le suuriakaan elämisen I kalaisilta työläisiltä v ajiautensa k -n
tävtvnv
' " l-ta
a 1 tek ee sam a mies. joka väärensi 1870 H e ta a n narna luut K appadokian pii.-
kotuksissa.
¡m ahdollisuuksia. la kun siihen 1 j a saattaisi heidät valtion tali - ¡.«u-t-.
•cikka sodan ajalla ia järjestä i E m sitt sopim ukset.
pan ja "lohikäärm een tap p a jan " Py
M anvhesteris-a otettiin Intorni- Ì Hilee vielä asuntokurjuus, niin j ,|< atom iksi orjiksi.
Kun Y e vv I tuotanto, ci tosin tuottajia itseään
n äh täv ästi ei ole sattu- hän Y rjänän, E nglannin suojeluspy-
.
,
tu n u t kuulem aan, e ttä ru h tin a s Bis- him yksen, jään n ö k sik si. Jo ukko aus-
oon jokainen vuoden ajalla svn- ka.' tihnnie varsinkin kuumilla J A , .rkin valtion lainsääta
n m utta , kajiitalistista
valtiota livo m arck. joka v.
is,o vääristeli n. s tra a lia la isia oli työskennellyt pari
tynyt lapsi, ja niiden kuolevai- ; kesäkausilla
vallan sietamätt,»-1 kunnalle samana vuotena esitet : ,1\itäväksi. Mutta meidän G o n i
TOVERI
sessa- enimmän a ik aa vihollisen pon
otuksen alaisena^ _
mrs . edeaun
C a lifo rn ia n
a s t r a a l ir u u m is
pom m i jutussa.
Kun W elnbergiä puolustavat asian
a ja ja t e n n ak o lta k esk u steliv at lauta
kunnalle p id e ttä v ä stä puheesta, piti
yksi heistä, T hom as M. O'Connor,
, e rittä in tä rk e ä n ä iskeä m rs. EtHaun
to d istu k seen liik k u m isistaa n “astraa-
liruum iiesa". M utta toinen asiana a..,
kielsi h ä n tä siilien koskettelem asi.,
sillä se vain Hekottaisi a s ia a ja ham
m entäisi la u ta k u n n an selvää harkii
takvkyä. Niin jä tti O 'C onnor kok .
a s tra a iiju tu t
lau ta k u n n alle
s e littä
m ättä.
Jä lk e e n p äin on k uitenkin sa a tu sei
ville, e ttä lau ta k u n ta m ielellään olis:
kuullut a sia a perin p o h jaisen im in se
lo ste tta v an . E rä s lau tak u n n an jäsen
— joka ei halua nim eään ju lk isu u
teen, koska sanoo jo ilm ankin sa a
neensa tu ta VVeinbergin v a p a u tu k se s
ta k im pastuneiden k a p ita listirv h m ien
p a in o stu sta
on k erto n u t ju tu n k ä
s itte ly s tä lau tak u n n assa.
"T ie ty sti m eitä h ä m m ä sty tti," hän
sanoi, “ m rs. E deaun to d istu s, e ttä
hän oli ollut S te u a rt ja M arket k a
tu je n kulm assa, sam alla kun hänen
a stra a liru u n iiin sa piti silm ällä Weiu-
bergiä ta lo sta n ;o 7-1 M arket ka
dulla. M eillä oii tav allisen ihm isen
ep äm ääräin en k äsity s siitä, m itä a-
tra a liru u m is o ik ea staa n on, ja m eis
tä tuntui ta rp e e llise lta k o e tta a p ä ä
tä a s ia s ta selville. T ie to sa n a k irja sta
me näim m e, e ttä k e sk iajalla oli joi
takin ‘h a ltijo ita ' n im itetty 'a s tra a li
siksi' h en g ik si: enim m äkseen oliva:
ne olleet pahoja henkiä, ja tuo nimi
tys oli sitte jä ä n /l ta rk o tta m a a n ksi
kenlaisia henkiä, joiden on taika.
koisina aikoina luultu pitävän ihmi
tä vallassaan. V aikka me, tuom arin
kieltoa totellen, em m e keskustelleet
a sia sta , luulen kaikilla olleen jok,
kuinkin varm an m ielipiteen ainakin
nyt kyseessäolevan ‘astraaliruum iin*
u sk o ttav u u d esta, sen v a e lta e ssa pii
kin
M arket
katua ja katsellessa
VVeinbergin a stu m ista autom obiiliin
sa.
En ole m ikään lakim ies, enkä
ole ikinä ennen kuullut a stra a lito
d istu k sia k ä y te ttä v ä n hengen a sia s
sa.
"T o siasia on. e ttä päätö k sen te
tvä lau iak u n n an m ielestä oli ollut
ihan tu rh aa vastaajapuolen ensin
kään kuulustelut ta a to d istajia a n ja
pitää p u o lustuspuheita.
Me olisin,
me ju lista n e e t
VVeinbergin syyttö-
m aksi h eti kun ju ttu oli valtion puo
lelta valm is, k u u lem atta sanaakaan
vastaajap u o ielta. V altion ei onnistu
nut todistaa yh tään a in o a ta niist
svytekohdist i,
joita
kan tajap u o len
htkim ies sy y tö sp u h eessaan oli s a n o
nut tu lev an sa to d istam aan,
"V iim eisten kolm en to d ista ja n to
d istu s
niiden kolm en naisen, jot-
ka vannoivat n ä h n e en sä autom obii-
Iin m ennä vilistävän M arket katua
oli lopullisesti tuhoava isku koko
syytösjutulle. Tuon autom obiilin piti
kulkeneen noin 50 m ailin vauhtia
tunnissa ki,äntvessaan S te u a rt ka
«Julie
kun jokaisen täy sjä rk isen
ihm isen tä y ty y m yöntää, e ttä siinä
olisi ollut vaik«*a p ä ä stä 10 mailia
tunnissa.
A utom obiili oli k a te ttu
m utta a rv a te n k in katoksen läpi yksi
noista n a isista vannoi n ä h n e e n sä au
(eikä m itään viikkoa tuon m uinaisjäännöksen e- tossa olijaiu jou k o ssa olleen vaim o
v. 1898. Hän siili kaivam isessa ja talteen o ttam i- ihm isen. Minua olisi h a lu tta n u t ha
MAILMANKATSOMUKSIA j
siiuspr,»sentin huom attiin v a ih te -! niaks’-
H iH M H ii.iiiiiiihH iiu iH ihiii.iiiiii.M niiN uinih iiüiiH iiïiin iiH nÛ M ÎM » !
__________
uin työläisten sairausvakuutusla ' persili uudenkin kannan
'Ï
välillä
Em sin sähkösanom ia
sopim uksia I kuoli jo
W wutiuiw M iuuiM M W iaiM nm iiiiuitW M iiiinnow uuH iiiiM iU M U B M U löliuw
Böömiläisen sosialisti-
« „ ¡.,¡¡1 « ,, ¡ .« „ a is y .iç ,,
iouinm Itsenäisyyden havu - -san valtioiden liitosta, oli se pa-
h a n k k im in e n
k aik ille kankain- • tam m en
-'(Rikotettu etsimään itselleen uuden
järjestön kirjelmä suuksille.
¡toti teko, vaan epakansauvaltai- i tehtävän.
■ ■ i
Kansainväliselle
i häihin kansainvälisen sosialis- nen ja j„„„„iläisvastainen : sen : . A ie , la - n n •• n myöhään
kuin vuon-
m assaolo-oikeutensa. Xvt se ei malta nvt lopultakin «’.ikeutia
kaan >• i-iali-tipu,ilucen vaikutuk
enää ole ¡lienten slaavilaiskanso-, Enemmän kuin nuoli tä stä k
-en alainen kansanaines, mu,.
’
’ ' '
•
ien , suojana
liittvnvt
, •
. pohjoisesta
, . , tulevia ra k u u n a sta
— on ..........
^-..stv k- dostuisi kansan asema jialjon ua-
saksalaistuttam ispyrkim yksiä
......... ..
saksalai.<uttam,spyrkmiv
ksta v a s-, sen lipjntjen
lippujen alle. kansa.........
k a n sa in v ä lis^ . remmaksi
kuin mitä se Itävallan
taan. vaan on päinvastoin m u u t-! sosialismin lippujen alle i" n / keL i'rikun'
iässä
tulee koskaan
tuntu
saksalaistuttam isaseeksi,: koo että B ööm in'valtiollinen v.,- olemaan.
omien kansallisuuksiensa viholli-■ pauti
pautlam inen tulee olemaan pitkä
Böömi ja Määri ovat rikkaita
seksi,
askel
.
, sen työväenluokan talon- maita, m utta nykyisin käytetään
: ,, Silloin
kun
•
,
aa' alta niiiiittui dellista ja y hteiskunnallista va- niiden taloudellinen varallisuus
sellaisen sak salaistu ttam isp y rk i-, pulittam ista kohden.
v iimeiseen -aakk-, I , v , 1 ,.1 » l -.
im in vakaumuksiin ja periaat tarkotuksena oli böömiläisen kan na 1848 katsoi tunnettu böönii-
! teisiin nojaten ja tinkim ättä vaa- sallisen
itsenäisyyden täydelli Iäinen historioitsija Lalacky Itä-
( t r u e tr a n s la tw n file d w ith th e P o s tm a s te r j U e n t i l i l l e 11 I1OU ( l a t l a m IS t «i. utkt C n e n hävittäm inen.
Siitä saakka vallan olemassaolon tarjteellisek-
^ d r:by,
^
,
Act,,^
'c
^
r
U
s
ottob^i
Vhd-
v
s1
va,tain
...
so-sialistijYttolueen
1
täyalta-L
nkari.
pitäen
kiinni s i , selittäen, että ellei Itävaltaa
by th e A c t oi C o n g re ss O c to b e r
boonnlämeii järjestö tämän ve- keskittämispyrkiniv ksistaän, sor- olisi olemassa, olisi böömiläisten
tootnuksen. julistaakseen
että uinut 'Ji
ja rasittanut alaisiaan kan se perustettava.
Boomin
kansallakin
täytyy
olla
‘
sallisuuksia
taloudellisesti, v h-
A hdysvaltain
sosialistijntolu-
esteeton oikeutensa kehittyä i t - ; teiskunnallisest i ja valtiollises
een böotnilainen kielijärjestö on senäisenä valtiollisena kansakun- Taantumushenki^enä
virkav
laatinut
settraavan
kirjelm än, tana
taishallituksena on se E un
Boomin kruunun alle kuuluvat takajiajuisin valtakunta niin
osoitettuna kansainväliselle so
maat
m uodostivat
yhtenäisen vist vksellisesti kuin vhteiskun-
sialistijärjestölle :
(valtion keisarinna Maria 1'ere-
Xy kyisessä niailman kriisissä, i sian hallituskauteen saakk.t, ja
joka syntyi kansainvälisen sosia vapaan vaali,»ikeudellisen kunin
lismin toiveita ja aikom uksia gaskunnan
aina seitsem ännen
vastaan, m utta joka silti koskee toista vuosisadan alkuun saakka.
sen pertisj»eriaatteita sangen lä Böömi, Määri, Silesia ja L nkaru,
heisesti, kohottaa Yhdysvaltain Slavonia m uodostavat kansallf-1 nsesti j
m
i
.
.
.......... •
' k
• ' ' " ' i n i h . , o . . i miiKaan larics
d in in it 11 iì di?? \ \ 11 h ouicirlc k u n - n e n s o d n n
nlîx*'im it
\
sosialist ¡puolueen
bööniiläinen v s ti
yhtenäisen alueen, jossa olosuhteissa,
.
.
.
, M utta Lalacky vaati böömiläi- sakunnallenune Böömissä. M ää-i kvsvmv stä k tn< in v
.
r :
Ì .
7
' ''i? ’0
järjestö
äänensä. vedotakseen böömiläiset
(tsekkilaiset) ovat
Aateliston, kirkon ja hallitus- sen kansallisuuden nimessä, että rissa. Silesiassa ja 1'nkarin S i a - dustajien päätettäv äksi • '■ k-' n" " 7,'.
"o• ' ' ' '',
.tav,l,, an
kansainväliseen
sosialistijärjes- asuneet jatkuvasti . enemmän
. . . . . kun koneiston
ylläpitäm ä I tävallan , J tävalta-l ’tikari muodostuisi vh-1 voniassa. jossa magvarien s o rto -■ tävtvi i ut u n ia -t* , k- k
/
i'"
1
i>ktt ko
< n i ^ t t » ’k' k U
k'L l' !!r" !,a" '’u b ta rrm d le .
t,»ön ja sen m uodostaviin eri u k a n n e n vuotta, ja kehittäneet jkeskusniahii on syyllinen naiden tenaiseksi jnenten kansojen 'lii- vallan alaisena kâr'sii v hdeksan^kun^^
maiden puolueisiin.
korkean ja itsenäisen mv istyk-1 kansojen kärsimyksiin.
-
jtoksi. jossa kaikilla niillä < »lisi1 miljoonaa slavonialaista’
k eu rasteH iv t k l vasu
k
7.'?a
’>
'-"ulaskustan-
Ltsiessämme. Keski-Luroj» an i vajiaa
kehittym ism ahdollisuus,: .Me vaadimme itsenäistä böö- toa ; se " pakottaa' v,-,,
u i n e e t Itävälläsi;
-Ale lausumme täm än kautta >eI1>a'
a
k'7
U
,'i"
C"
i
U>t
1
\
a
lt,’j
en
keskittym
isen
historial-j
eikä
niinkään
olemassaolo
olisi
’
niiläis-slavonialaista
valtiota.
¡vasten
tah
to
an
i
ia
om
i-,
"
tn
'
'
'
'
■
,
i
'
>
y
,i,n
maan.
julki erään sodanalaisek>i ja sen na K»30 alkaa boonulaisten mai- bsia syitä, huom aamm e sen saa- uhattu
Böömin kansa
jonka paras
’
a * tu.'aai1
ltav alta-l nk.tri pakottaa h.
kautta vakavaan vaaraan jo u tu .«Ien valtiollinen taantum uskau.si.neen alkunsa turkkilaisten h y ö k -! Sellainen valtio ei Itävalta kui-i poika, lolin llóss. kuoli om an-U im m an ^ a k n l a i im',* f i""."1,1!' " !I,a,' v' . n’a;6 »in, .do-tam aan
neen maan työv äenluokan sv -
■ os.tt.am böömiläisen p ro te sta n t-ikäyksistä, jotka aikoinaan k o -‘ leukaan ole koskaan ollut, eikä ! tunnon ‘ vapauden ja ihm iskun-i man ’ toteut anX cks
’ J
7"
'” ’h;;tr' ; ’I^ a keisariko
\ ali isiin tnat v akan m u k s e t .
J1' 1'1 *‘aRlls7 >n' . OSI,U n-1 kat' “ ’ I va*V a'H' ’st’val 1 nkarin alueita, j Sellaiseksi koskaan tullut : se s o r-' nan jaloimm an asian eteen v iisi-1 A enäiakin iot i niin
u- i-,, -,1, .? ''1'' * ' 'iIlh-,a>,aan ' a k '
Kansainvälinen sosiali>tijärjes-:kl,sen ILipsburgm hallituksen «u-j Sulien aikaan oli Keski-Lurn-j ti aina slaavilaisia kansoja. K u n isataa vuotta sitte. uskoo ja toi ¡m ainittiin liirm nh-illitnl-•?. . , '
, ! 'i''a tytloudellist
to on useampiin kuin kerran heuttam ana.
pan v altojen keskittym iselle oi- Itävalta varsinkin vuoden 1870 voo tänä vuonna voivansa -aa- kia ia Turkki
i
*•"?? i• *
. fdam i, m
Bo nnin i'
selittänyt seisovansa pienten kan- . I la p sb u rg ie n itse v alta in e n h. il- ; kem lellinen syynsä, m uita siitä ' jälkeen tuli bismarckilaisuuden i viittaa itsenäisvvtensä ia kansa!- k u m iin inieliòirl,* ó
\
:
ta lo u d e lli-i
sojen häiritsem ättöm än itsenai- d h it^ n k u r i i s t i väintellen nöönii- jiiti muodostua, valtiollisesti i t - ! vaikutuksen alaiseksi, m uuttui se liset oikeutensa, joihin -en o ik e-' Itävalta tnkahntt,
L 1'.’
1>’öm ilaisijle
syyden ja kehitvsniahdollisuu- kl*'R‘n Ina>tten valtiollisen itse- senäisten eikä alistettujen ja its e -: kokonaan Saksan valtiollisten j a , ututa sen vhteiskunnalline'1 ta-\>ikeiidr
■ an-dtntt' \
' ' !'( t b k ä ^ i . 'sille., kuten ne itseä.
p ak o te ttu jen ’taloudellis,en
päämäärien, s a a - J o u d e l l i n , ' la slvlstek-eiilnen nPä e läsr,'ö , , ' ' ? ÒG“ “ 1"
den kannalla; se on aina k o h o t-: nai>yy,Ien vastoin niitä selviä lu valuusuu.lvn alle
p n, tatnisaseeksi. Nykyinen -o- kehitys.
la tässä u s k o a a n ,’i ! ¡"¡à kansalaisia,',
, l ’' . T ,” T ' S '"Hiosta.
tanut äänensä milloin on ollut (Pauksia ja valoja joita teki en- kansakuntien uitto.
simainen
sen
sukuinen
I
tooniin
>
1
' ’w’iuuia asuKKaaJ
Ranskan vallankumous herätti ta. tämä toteutunut* “itäänpäin Böömin proletariaatti ote
ole ja
i.,!, a s <-
\ i ...................
.
‘-«..s *,<
lia A 1 ir; ,1 ahmalla
asukkaai
tarjieellista asettaa vastalause
-
kuningas
vuonna
1536,
kunnes
Itnv-dl
’i
¿
"
tr
,
\
asla!allseV
,nnn*
ra.'a
tt,‘””
’H
-
bennorikkauksine,
jonkun pienen kansan sortamista
böömiläisen kansanaineksen uu-i pyrkim ys" Balkanin kautta Vä- sä
luokkaveljistään
m is-ään
Maria T eresia vastoin selviä so teen eloon, ja v uoden 1848 jäi- itään Aasiaan, on seuraus Saksan maassa.
mksG v- ,
i V
raakalai- <” istyneine ja luokkatiet-u-p ■
vastaan.
2
Gistaan
koko
mailman
kaiisalaisiuceu. m uodostuisi vk
pimuksia muodosti täydellisesti keen näyttikin ikäänkuin itäv al-' im perialististen suunnitelm ien to-
Kansakunta.
joka v iisisataa edessä,
Me emme epäile etteikö kan keskittyneen
• mailman
Itävallan keisari-i ta-l tikarin hallituksen saksaiais- teuttaniisesta. T ästä syystä me- vuotta sitte käydyissä n. s. hus-j Me vaadimme
edi-.tykselli.si nimi-oi
sainvälinen sosialistijärjestt» olisi kunnan, jota keskittym istä v u o -' tuttaniispyrkim ykset
antaisivat netti Itävalta tässä sodassa, jos- silaissodissa melkein tykkänään ! e itä . m ilitarism ista ka usai le mine valtioista, \ ailla aatelistoa
ia
vieläkin näiden perusvakaum uk rustaan johdonm ukaisesti seura- tilaa sen alle kuuluv ien kansalli
vapaassa boo- vapaana pappisvallan painostuk-
<a se kokonaan antautui imperia- uhrasi itsensä om antunnon va- miläisessä v altio n a
siensa kannalla, joista yksi on sivat böömiläisten saksalaistutta- suuksien rauhalliselle kehityksel lististen ja saksalaistuttam ispyy-J pauden ja kansanvaltaisuuden ' do staisi edistv sZielineii
jonka m uo-jsesta. enem m istön kuuluessa -
vapaan
kehittyniism ahdollisuu-1 tnisv ritvkset.
. so .sia - i sialistipuoJueeseen. tulisi böönii
le. Jouduttuaan eristetvksi Sak- teitten aseeksi historiallisen ole- puolesta, toivoo saavansa uni'- ’rsmille
mosiollinen
votmak- H ie stä vaJtiosU Yhteiskunnain-
-------------