Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 1, 1917)
f TOVERI mällä katseemme kunniakkaa seen tulevaisuuteemme, siihen ihmeelliseen aikaan, jolloin “kaik ki on paremmin kuin hyvin”. — Robert Rivers La Monte, teok sessaan Socialism Positive and Negative. tunnettua. Sillä vaikkakin siir miljoonani joilla ei ole halua ’ maan maanviljelijöiksi. M uuan p ipset eivät sitä ole tehneet, Tur- Joulukorttia No. 43 on tolaisväestö, varsinkin pohjois m uuttaa m aasta, odotetaan käyt- huom aam atta jaany jäänyt seikka on p1,ian„ s*na syytät. Minä sen Linnea tuomaHisen t/ö v ie n Unenkannattaja, taasen s a a t a v i s s a . •mainen, on o ttanut lakkoihin o- tavan voimansa uudelleenraken-! m tö sk in se. että Saksaan <»n tein .’ ilmestyy As oriaaaa, Oregon, joka paivi “ M utta m inkä vuoksi?” paita» eunwi&taia*. Saimme juuri uuden lä saa, on se toisin paikoin ollut nii- tamiseen. m uuttanut noin 800.CÖ0 siirto- i “Vain ko rv atu k sen i' jollain tav a lla TO IM IT U SK U N TA : tä särkem ässäkin, ja useassa ta- "Todennäköisesti tulee tilanne laista vuodessa jo pitkän aikaa sinun hellän huolenpitosi m inusta, hetyksen tehtaasta. Ot W. N. REIVO LAURI M OILANEN A D O LPH SALMI A. li. MÄKELÄ pau&sessa pelastanut am erikalai-j Venäjällä saam aan aikaan sen. ennen sot^a. Itjj-Venäjän kellit N ähtyäni, kuinka p erin p o h jaisesti el takaa huoleti tilauksia SULO SYVÄNEN sen kapitalism in työläisten vaa että siellä aukeaa uusia m ahdol-H äm istä seuraa nähtävästi suu : nä aina siivoat m inun kirjotuspöy- sillä nyt niitä on riittä TOVERI tim uksilta. Se on myöskin te Hsuuksia maanviljelijöille. \ e rempieti alojen aukasem ihen Aa- täiii ja jä rje s te le t kaikki paperini, västi. (T U E COMRADE) I tuli m inulle sydäm ellinen halu s a a t Taaskin oikeuden The organ oi -ie finn ish workers in the kijänä siinä selkärangattom an nälällä on lukuisia laajoja tilu k -p ia n muissa osissa, jos rauhasta t. ta a sinun om pelupöytäsi y h tä hy Western states. The only Finnish daily in Toverin Joulukorttiosasto. voitto (lessa, joka varsinaisen amerika siä. m utta siellä on vieläkin e - ; tulee pysy väinen ja se saadaan v ä ä n jä rje sty k se e n ." the West. Published daily, except Sunaay, at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. laisen työväestön keskuudessa " t i 1 nemmän viljelyskelpoista m aata, ! aikaan vapaamielisillä perus FARM ARIEN JA OSUUSTOIM INTA- San j niin silm iinpistävää Kuuluisaksi tulleessa meikein jota ei ole vielä koskaan koetet ¡ teillä." Entered as second-class mail matter July 18, L ohdutekseksi paperipulassa VÄEN JO U LU JU LK A ISU 1912, at the postaiiice at Astoria, Oregon, h ranciscon pom m ijutussa. jossa kaikkialla. tukaan- ankasta." \ enäjän on Edelläolevan luettuaan ei ole en n u sta a kuuluisa keksijäm m e Tho- _ under the Act oi_March 3, 1879. T IL A U SH IN N A T ~ verrattain helppo m uodostaa o lo t' enää vaikea huom ata, missä a ;mas A Edison, e ttä pikapuoliin ei k ie ltä m ä ttä PELLON JA KODIN Amerikalaiuen t \ öväestö sikäläinen kauppakam ari on teh- omata. Yhdysvalloissa ja Canadassa: kirjoihin tulla ta rv itse m a a n p ap eria JO U L U N I MEKO. joka ju u ri on val- Yksi vuosikerta.-84.00 6 kuukautta $2.25 nyt parhaansa eräitten jä rjesty -p iirto laisty ö v ä estö elävät keske j siellä sellaiseksi, että sinne v ir- - m erikalaisen pääoman suurit 3 kuukautta.........$1.35 1 kuukausi. . . . ollenkaan, vaan p a in e taa n ne hyvin a lis tu n u t painosta. Sen sisällö stä Suomeen ja muualle ulkomaille: neen työväestön johtajien hir »ään toisiaan ym m ärtäm ättä, ja l taa m aanhaluista väkeä. ( |a ne pelk o on. H a lp a t y ö v o im a , sei ‘ huiHe n ikkeu . ja teräslevyille. Ny- m ainittakoon s e u ra a v a a : Yksi vuosikerta. .16:31) 6 kuukautta. .$3.50 teensaattam iseksi, on taas nnvi- -uta seuraa rotutaistelu. joka ei i m uodostuvat sellaisiksi, ellei por Aamen työvoima, jota voi tappe-| kyaan tulee noin 40,000 sivua kasit- . . SUBSC R IPTIO N RATES: In ttie United States and Canada an vaihe päättynyt. Yksi sy y te -; suinkaan ole m ennyt seurauksit- • varisto pysty sitä estäm ään. — ¡Inttää välissään, on loppumassa, itävä k irja lähes 9% jalk a a paksuksi a s e te ta a n osuuskauppojen ka- One year...........»4.UO Six mouths............$2.25 lh re e months. .$1.35 One month................. 50 tyistä, Sam anlaiset m e n e tte ly t! ja sen tilalle m uodostuu vksi ¡N ikkelille p a in e ttu n a sellainen teos ä h e ltä v ä k si suo m alaisten osuustoi- Amerikalaiuen työväestö | Toini, Israel W einberg, jonka ta. llmotushiuta 40c paistaluumaila. Kuoleman- syvttäjäpuoli ' mielinen väestö jota ei o le ’sitte loIisl hiukan toi8ta tuuniaa »aksu- niintaa ko8kevat tä rk e im m ä t seik at. väitti ihan v a r katselee epäluuloisesti kaikkea Puolassa ja Itävallassa tuottaisi llmotukset $1.50 kerta ja muistovärsyilla .... ............... A sian ajaja voisi v aikeudetta kulet- “ E lin ta rv e tilan n e R an sk assa.” on • $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- maan olleen syyllisen, on vapau mitä siirtolaistyöläiset hommaa- vat sam anlaisia tuloksia. . . , i — i i e n a a h e lp p o p itä ä s im a h a r h a iaa K ainalossaan kaikki a se tu k se t viim einen F red B. P itn ey n a rtik k e to-ilmotukset 50c ktrta, halutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, uaima- tettu. L autakunta harkitsi ju! - l i t . j.i porvaristo tekee parhaan- Jos maalla asum attom ien o-, luulossa, jossa anierikalainen . viimeisen sadan vuoden a ja lta oikeus- leista sa n o tu sta kysym yksestä, jo ista tltnotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset *1 .00 Merta. ' Seisovat ilmotuksct sopimuk tua vain 22 m inuuttia, joten se sa. antaakseen siirtolaistyöväes-j niistusoikeus tulee suuressa työväestö nvt elää. että täkähii A talolle. tarkoin selviää todellinen tila n n e sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tulee rattan seurata mukana. Englannin tuli verrattain pian vakuutetuksi toti kaikille toimille ulkomaako - m äärässä kum otuksi niissä mais- nen kapitalism i on jotakin eri ¡ N ik k e lik irjat voitaisiin sitoa joko Ranskassa^ kielestä suomennetaan vapaasti. "E lin ta rp e ita v ara sto issa .” M uuta W einbergiu syyttöm yydestä. sumien leiman, jota turm iolli sa, joista me olemme saaneet ¡ ltfista muun mailina» kapitalis haIuasla m etallista tai te rä k se stä Huoneusto sijaitsee 10 ;nnen ja Duanc katu m ia h allituksen tilasto ja , jo tk a o so it v a lm iste ttu ih in kansiin, joihin voi- jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, m uita konnanjuonia San ' sen kasvatuksen m yrkyttäm ät a siirtolaisia suurim m an määrän, m istä: että täkäläinen toimitus 832. paaom.i täisiin p u se rta a kuvioita, tah i voi- tav a t, e ttä lihaa on k ein o ttelijo illa Franciscon kauppakam ari tulee | m erikalaiset työläiset eivjit u- ei se vaikuta ainoastaan siten, rosvoaisi toisella, tavalla K uin | täisiin ne m aalata vaate- tai nahka- v a ra sto ssa enem m än kilin koskaan punom aan syytettyä vastaan, ei seinkaan huomaa työnantajien että niistä m aista ei siirrv väkeä munalla. ennen. » kansien näköisiksi. Proletaarinen siveys- ole “ O suustoim intaa m eillä ja m uualla" ilm otettu. ¡vehkeilyksi, vaan asettuvat vas -j pois, vaan sen. että täältä alkaa K irjotuksessa selitetään aivan 1 Yhtenä etp n a olisi niiden tulen- käsite on e rittä in laaja ja m ielenkiintoinen \\ einbergiu vapauttam inen oli . tustam aan, vaikkapa siten vas- siirtyä väk^ä sinne. Eivät kaikki oikein, että eivät kaikki tänne ' ke8tÄvyy8' S i^ p a it s i m u ren ev at ny k yaikaiselle paperille p a in e tu t k irja t tilasto llin en k a tsa u s osuustoim innan oikeuden voitto. Se oli jo toi tustavat omia etujaan. ne jotka ovat tänne tulleet, ole m uuttaneet ole osaansa tvvtv sadan vuoden ku lu essa olem attom iin, k ehitykseen jo h tav im m issa m aissa. M ielenkiintoisin ilmiö siveys- j nen voitto tässä jutussa, jossa Kun tällainen kapitalisteille tyytyväisiä osaansa. 1 la iv a n ' väisiä. Eivät ole*. eivätkä liioin — — — “O suuskauppojen tu rv a a m in e n apu- opin alalla on nykyisin p roletaa : järjestynyt työväestö ja järjes mitä edullisin tilanne alkaa lo p -• m aansannin päivät ovat m e n -(syyllisiä tvytym ättöm vvteensä. ra h a sto illa ” (k irj. W. B om an), jo ssa SOCIALIST LABOR PARTY? , „ .... , . risen siveyskäsitteen nopea kas tynyt pääoma ottelevat ylival pua. eixä <>le mitään niahdolli- nect, ja se käsite joka monella ¡Vain ne o v a t t v v t v v ä i s r i io tk i , ENTÄS »» , , , . .............. n i d i r y y iy v a i s i a . j o i h i Munan puoluelehtem tne k , iin n ittä ä e rittä in a sia llise sti , se lite tä ä n p aitsi vaminen. Ja sosialistisen agi lasta. tai oikeammin, jossa työ suutta jatkaa sitä. sillä nykyisen kin oli, että täällä kasvavat d o l-; täälläkin . . , otsikossa m a in ittu a kysym ystä, myös- riistavat «lamansa 1 i huom iota siilien om ituiseen seikkaan. kin k ä teisk au p an hyödyllisyyttä, y. taattorin ja aatteenlevittäjän vksi ¡väestö puolustautuu pääoman aikakauden käänteentekevät voi- kirit puissa, mi kuolemassa, la • m uitten ansiosta. Onhan se e ttä sam assa New Y orkin porm esta- m. osuustoim innan elinkysym yksiä. tärkeim piä tehtäviä on täm än m itä julkeuita roistom aism ta ja i mat eivät enää ole» amerikalaisen ne jotka eivät ole m ifkaantuneet: nähtv, mitkä ainekset veisaavat vaalissa, jossa sosialistipuolueen "O suuskauppojen ylijääm ien käy käsityksen elvyttäm inen. Hän mi kavalinta hyökkäystä vastaan. i o i • i ¡ää n im lähes viidenker- porvarinotisukasluokan määrä* uusiin oloihin, tervehtivät ilolla hallelujaa länsimaisen i i a a o ä i ä rä n lisään a n ty i ....................... tö stä " »kirj. J. N unim ivuori), jossa . . . . täiseksi. S. L. P :n ä ä n im ää rä pain- uudenajan siveyskäsitteen o p e t Rena Mooney oli ensimäinen tävissä. niin aletaan sen taholta m ahdollisuutta palata jälleen ta im penalistisille p y r k im y k s ille . ¡vastoin aleni m elkein puolella. V. k irjo ttu ja s e littä ä m ihin ta rk o itu k siin taja siveyskäsitteen, jota voi syytetyistä joka vapautettiin. pulilla siitä, miksi asema m u u t-' kaisin kotim aahansa. -M utta e ik ö h ä n se s illä a s e t u 1913 sai heidän p o rm estarin ehdok- ra h a sto ja olisi tile issä e ris te ttä v ä ja daan kutsua, kuten Mathew A r Kaksi m uuta syytettyä, kuten kuinka niitä olisi k ä y te ttä v ä . Miu. i "Ja mille jotka edelleenkin o etta e d e lle e n k in k o h d e lla a n siir- h aan sa 1499 ä ä n tä , m u tta nyt vain "O su u sk au p at ja m aku” (k irj. Aku nold uskontoa, ‘‘tunteellisuuden m uistetaan ovat tuom itut. W ar l seat porvarilehdet selittävät, vat halukkaat lähtem ään F.uro- tolaistyövoim aa — joka ensin on ! 824. Tuohon tulokseen voi olla k ah R issan en ), on yksi tärk e im p iä ky sy sekot ta niak>i ; häntä voitaisi ren K. Hillin s elinkautiseen että siirtolaisvirta kääntyv päin pasta, on m uitakin maliik»llisunk väärillä ilmotuksilla tänne nar ' d en laiset syyt. S osialistisen vaali m yksiä, jo ista o su u sto im in ta liik k e e s taistelu n laineet vyöryivat siksi voi- kutsua uuden uskonnon .saarnaa vankeuteen ja liornas Moone vastaiseksi sodan loputtua, ja e’ { tarjolla kuin unta t lidvsv at ' rattu — samalla tavalla kuin ta- niakkajna Ptta ne tempasivat mu- säm m e ta rv ita a n k ä site llä. K irjo ttu jaksi. ¡hirteen. Hillings on vietv k ä r - ¡ tä siitä v vst.i on tänne alettava . hu^sa on. A tistraaha ja l usi hänkin saakka. Asetetaan >en kaansa su u ren osan tuon nurkk&puo- ja hyvin p u o leen säv etäv ästi o so ittaa Kutsukoon kuka hyvänsä sitä; simaan rangaistustaan kuin ¡koi - i tu o tta a itäm aalaista työvoim aa: Seelanti ovat laatineet uusia la "kasvattajiksi" hurttalaum oja jaHueenkln äänestäjistä; sen ohessa oli nykyisen lajien m onilukuisuuden ole van turm ioksi osuuskaupoille sä sentimentalismik.si, se on sitte- I ra. m utta Mooneyn hirttäm istä ei näet sovi ajatella sellaiseen ti keja m aalleasettum isen edistämi kansallisia silakka- ja kirnupii- sosialistien ehdokas niin tu n n e ttu kä k u lu ttajille I ** * kin oleellinen totuus. Silla si' ¡ei ole vielä uskallettu toteuttaa, lanteeseen joutum ista, että tä k ä >eksi. Victorian valtio A ustraa- m äm aistereita. Sellaisia keinoja henkilö ja m ainittiin hänen nim eään “ K uinka, m illoin ja m iten jä rje s niin useasti, e ttä hänen su h te e n sa ei tekään ei täm ä uusi siveysoppi sillä järjestynyt työväestö aina läinen työväestö saisi mitään llilS S H uunnittelee asuntojen ra saa amerikalaiuen pääoma kiittää voitu erehtyä. U seat sosialistiäänes- täy ty ä tu o ttam a a n sa m a n laisia tu o t ole m itään m uitta kuin luokka \ eirijää myöten on asettunut m aa ra V s valtaa t v < ismi teissä. trx kentam ista ja täyteen ku n to o n ' siitä mielialasta, joka vallitsee , tä jä t, jo tk a ennen ovat erehdvkses teita farm eilla ” on B. L. L u th e rin tietoisuutta toisella nimellä, la sellaista vastustam aan, ja saa !’ortlandissa ilmestyvä .Morning laittam ista vapaasti sellaisille jot- täkäläistä elämää kohtaan siirto ¡Ui ä ä n e stä n e e t S ocialist Labor Par- (W is. niaanvilj. opist. s u p e rin d e n tti) kirjotun m ain itu sta a sia sta , se k ä on kuka sosialisti kieltäisi etteik > m it aikaan viivytyksen. Ityn ehdokhaita, joutuivat tällä ker- Oregonian kirjottua siirtolaisk. - ka asettuvat pvsvväisesti a s u - ' laisväestössä vleensä. siinä o h jeita p arh aid en lajien valin taisteluintoisen sosialistin ensi ta a pakostakin ä ä n e stä m ä ä n oikeaa H allituksen tutkijaki unitca S_ HI V S e il J» n a sta useille kasveille, sekä viljalle »s,a se uraav aa . jieMie’MimitimiH’iiiMuintiiiMiiiiumiiHiiMiiiiiuiimmiMHMHUiMimiiiiniiHiiuiiiiiiiHMHitiíiimMUMiiiiimiMmilHMiiiMiMniumniiiuiiiiiiiiniiMíOliiimiiiiiny. 'i Ì sosialistien ehdokasta. mainen velvollisuus ole luokka tutkii juttua, ja jos -e haluaa e ttä ju u rik asv eille. "N ykyään on kasvam assa u s - i | tietoisuuden kasvattam inen työ antaa m ailmalle tietää, niitä “ K a rja n jalo stu so su u sk u n n a n mal- ko siihen että rauhan palailtu- 1 M IE L E IN E N V A H IN K O . laisten kestmudessa. lisään n ö t," jo ista saa hyvät sään n ö t. kaikkia konnanktijeita yleiset | niinen Aiheuttaa käänteen siinä K uten tu n n ettu a , tahtoi Napoleon pienellä m uodostam isella kaikkiin olo- Mail tilan ainoa toivo on pro- syyttäjät ja tuom ioistuin tässä ' siirtokösvirrassa Yhdysvaltoihin ! 1 ottaa aviokseen Itävallan prinses- su h teisiin. ^ ,M llftlllllllllllllll¡ll1 llllllltllll,ll!IK IH H IIIIIIIIIIIIIIIIU IIIIIIIIIIilllllllllU IIIIIIIIIIU IU IIIIIIIIIIIIIIIH IIIIII» ¡U IIIIIIIIIIIIIIIIII» lllll« lllll> lll|llllllllllllllllllllllllllillllH llllil^ letaariaatin voitossa; ja siitä on jutussa käyttivät työväenjärjes- joka kohosi korkeinitnilleen s«>- san M aria Lovisan, m utta sitä ennen "K ein o ttelu ja ta v a ra n laa tu " «»n enemmän kuin toivoa, se on Var tojen jäsenten tuomitsemiseksi. Työm iehen to im ittajak si VENÄJÄN PELASTA JIA . hänen täytyi saada laillinen ero en- nykyoloja k ä sitte le v ä k irjo tu s maini- dan edellisen kymmen vuoti,skau niuus. .Mutta sen voiton saavut niin tulee mailina vielä kuule «m lehden johtokunnan kokouksessa ilr u r translation (¡led with the Postmaster ' U seata vaim ostaan Jo sefin esta . jo ta tu ata aineesta. den kuluessa. Suurin m äärä siir .it Vstona, tlrvgon, December 1, 1917, a- ::„ „ < n. . v alittu tov. John Viita. taa ainoastaan •'olidaarisuuden maan jutun koko totuuden. i r«|uire<i by the Vet ot Congress <ictobcr j ' dH,aan hauella ei ollut o ik eastaan “ T ilin p äätö sten teko osuusliikkeis- tolaisia mitä yht«mä vuotena on i is,h- 1917 ■ > ¡m itään syytä. T arv ittiin jonkunlainen sä" (kirj. H. V. N urm i), jo ssa mA- läpitunkem a proletaariaatti. Yh Kun karkkia syyteltyjä on ; saapunut. 1.2S5,34‘> saapui Olisi kenties p a ra s ta piitä ; tekosyy. Ja se lö y d ettiin k in pian. dän tuniieluin tilim iehem m e ja ti- "K Y L L Ä S O P U S IJ A A A N T A A ." t en ä isyy st n n t een e 1 ä vihi 11 ä m ä koetettu osottaa syyllisiksi sa ¡vuonna 1'tdz. Vuonna l‘H4 saa | V enäjälle voisi tap ah tu a, jos s u u ri-'k u n kysym yksessä ei ollut m ikään lie n ta rk a sta ja a n ta a am m attim ieh en työväestö on uusi sivevskäsite liialta rikoksesta ja samoili; to I Imi 1.21S.4<S0. B rooklynissä asuva ('arm in o Bi- ru h tin as Nikolai, joka viim eisten tie- renkipoika. T ridentin kirkolliskoko- o h jeita osuuskauppojen tilinpäätök- ja jos ei so ta olisi person« »itimeena. lalco on. kuten nim estä jo voi p ä ä i-, lOj Pn m ukaan kom entaa kenraali Ka uksen päätöksen m ukaan ei avioliit- sien tekijöille distuksilla, ja vain kaksi on tuo k c s.ic y tta n y t sita, «disi se sin ä tää. italialainen eikä m ikään nior’ j ledinen kasakoita, tulisi sikäläisen to ollut pätevä, ellei sitä ollut ra- "O suustoim innallinen valistu sty ö n Ja m itä on täm ä uusi sivevs m ittu. niin selvä on, että heidät van »una inalidì »bisesti k o h o n n u t mooni, vaikka lian rehelliseen Inor' • hallituksen pääm ieheksi — tahi, t ä s - . k eö n ettu toisen tai toisen asiallisen ta rp e e llisv u d e sta ” (kirj. K. H elan- käsite. jota meidän on saarnatta tuom ittiin väärien todistusten k« »rkeim inillccn. I lo s ie n 1K2() m oonitapaaii elää kahden m uijansa , m ällisem m in puhuen: jos hän panisi k irk k o k u n taan kuuluvan papin ja d e r), jossa k irjo tta ja k ä sitte le e sa- va kaikkialla? Sosialismin k<»k » perusteella. Y htä syyttöm ät kuin ja lö lö välillä on tähän maahan kanssa. toim een hallituksen siellä, niissä nyt kahden to distajan läsnäollessa. Na- n o itu a kysym ystä m itä asiallisim m in. teknillisessä sanav arastossa ei Hena Mooney ja W einherg. «iva: saapunut kaikkiaan 32,ii?2.D2 • T ässä tuonnoisena päivänä hän ei ole m inkäänlaista A rm eijan yli-1 poleonin v ih k iäisissä ei k ard in aali P aitsi e d e lläm a in ittu ja pitem piä Brooklynin nuortenoikeudessa enkä ole sanaa, joka meitä mie myöskin 1 hos. .Moonev ja Hil ............................. , , . . . . , V a,r ‘ , PääHikkönä ollen tulisi suuririiäti- . Felseli ollut n ä istä m uodollisuuksista k irjo tu k sia. on san o tu ssa nu m ero ssa siirtolaista. Tässä maassa laske Napoleon m ieliliyvällä a rtik k e le ita m.m. se u ra a v ista aineis- listelevän poroporvarin korvaan liugs. ja jos täinifn maan jä rje s taan nykyisin olevan noin 15,- sin m ielissään selitti elelevänsä kali-1 nas x i k,»la i olem aan V enäjän to d e l-, v älittänyt. den vaim onsa ja näiden lapsien ijnen h allitsija, olipa hänen arvo- suostui su o ritta m a a n säädetyn 6 kuuluu epämukav ämmälle kuin tynyt työväestö olisi asiansa ta ta : "S iip ik arjan liha ei ole lih a a ” ; ODO.IKK) ulkomailla syntynvttä a k an ssa sam an katon alla. koska e lä - ; niinenään valtionhoitaja, p resid en tti, frangin sakon v aiv ask assäan , kun “ P e ru n ak e in o tte lia t jä r je s ty v ä t” ; sana “luokkatietoisuus". M utta salla, niin se vaatisi -— ja pa sukasta. Me olemme niin to ttu m ä siten tulee halvem m aksi k u i n ! d iiita a ttp ri tai ylipäällikkö -sillä pääsi eroon Jo sefinesta. “ V ehnäbutseiin tu o ta n to k u s ta n n u k luokkatietoisuus ei oh- sain i kottaisi vaatim ustaan tottele neet tähän sisäänv irtaavaan siir jo» hän jak a isi perheensä. A r v e li' «q. y E vening Sun. se t" ; "P eru n ain tu o ta n to k u sta n n u k kuin luokkaviha haikkakin se maan — uuden tutkinnon Moo- näin a h ta a s ti asum alla vain tä y ttä -j ••— Uusi m ies V enäjän näyttäm ö!- set ja h in n at k u lu tta jille "; “ S ota tolaisuuteen. että tuskin k ä si- vänsä isänm aallisen velvollisuutensa ,ä o„ ,ä tä nvkyä kasak k ain kenraali Ikkunain särk y m istä vastaan toisinaan aiheuttaa sitä; siten ncylle ja Hillingsille. tutkiini«,u : Lim ine, mit;i m uutoksia m asukkaiden ra v in to arv o "; suttnn.- niin hyvin kuin hänen kohdallaan K aledines. H änen nopea nouseinisen- on R anskassa k ek sitty y k sin k e rta i aiden kään ei se menetä m itä än ’tehok sellaisen, jossa ei määräisi m ie “ Korven ra a ta jille ” (runo»; “ Nyky keino: alituisen pom m ituksen telmamme kaipaavatkaan, jos tä oli m ahdollista. V aim onsa < a r m in e n iga V enäjällä on h e rä ttä n y t toivoa. nen . , ... . aikaisia p a trio o tte ja ” : “ M aidon tuo kuudestaan. livalta. vaan tosiasiat. Sellaises mä siirtolaisvirta yhtäkkiä k ä ä n k an ssa oli hänellä 7 lasta, ja t o i s e n , ^ hänegta tulee lopultakin se m ies a la is,lla «e a d a >»a on jokaisen ikku- Sosialistit selittävät että " ih sa tutkinnossa tulisi epäilem ät tyv toisaalle. vaim onsa M aria Sim onetten kanssa Joka kykenee o ttan iaan tilan tf.en hai-' sisäpuolelle liista ro itu ris- tan to ja kulutus" (tu o ta n to h in n a t ja sam aten 7. “ K aikkia lapsiani m inä ; tu u n sa . V irallisia te itä on m ainittu * n u rk a sta n u rk k aa n ulottuvat pa- h in n at k u lu tta jille ); "K uvaus koulu minen ei aiattele nietatv v sillLcn tä esille raskauttavia asianhaa " Rautatieyliti« »iden satam a- ra k a sta n ", hän selitti, "m u tta Siten v a ru ste ttu n a oloista M innesotassa” ; OSUUSTOI- ■>a l' tieto saapunut W’ashingtoniin. — p eriliuskaleet. käsityksen, vaati aineellisten e tu roja syyttäjiini esiintyneitä kä konttoreista saadut tilastot osut-' MINTAUUT1SIA MEILTÄ JA MUU m aksavat niin jum alattom as- R aledinesin k a sak a t kuuluvat pitävän f ' - • T 133 Pa’J°a a u k a ra m P,a ta r -i- jen kannalta", joten heidän ensi tyreitä vastaan. Ja jo senkii t a v a t . e t t ä v a llin ta n i m iljo o n a u i- kineet ALTA; " Ju u d a sp e n n in g it” ; KOTI- ti.” - B iialco oli jo u tu n u t o ik e u -: hallU8Baan kaJkki ne tiet j(>tka jo h . >’ks)a k " " ‘ m uuten, ja tu h an sia ik- OSASTO, jossa on lukuisia ruokien mainen velvollisuutensa on selit puolesta olisi työväestön vaadi, kom aalaista on aikeissa m uuttaa dessa tekem ään selkoa p erh eo lo ie-; tav a t ruoka. ja hiiH niailta pä a k a u z k’ln a ri>’ltu-,a siten varjeltu ä ä r tää tovereilleen että heidän a i tava asia uudelleen esille. T äm ä so ta k e k sin tö ei v alm istu so h jeita y.rr».; "K ev ätk an o jen vni t ra Europaan heti kun rauha on p a tää n sen tak ia, kun joku oli ilm o tta -: pUni<iin. joten nykyisin on P ie ta ri ¡voisi olla hullum m aksi kantofarm a-1 h°*to talvim un,a v a rte n "; “ P eru n o ita neelliset etunsa ovat täydellisesti lautunut ia kuletusvälineet te k e -‘nut' ettei “a" pi,anyt k-vlhn h;vyaa kokonaan hänen k asak k ain sa armoil-1 a "' h iin llu l u n n sistaan is ta a n , (a la s te n s u o ie lu s - ja ___ _________ . , « m e la a n , kun tulee am m u ttav ak si «¡‘p ik a rja lle "; TILA A JIEN OSASTO, lap ja lastensuojelus- B olshevikit vastakkaiset yläluokan eduille. M it ä ovat k o e tta n e e t¡ porvaripiireissä vät m atkustuksen mahdolliseksi. huolta josaa on kolm isenkym m entä v a s ta u s i yhdistys oli ta rttu n u t asiaan. ¡jä rje stä ä uu tta koalitsioonihallitusta, kan to ja asu n to jen lähettyvillä. Sosialistit eivät synny tä sitä ris ta tilaa jie n tek em iin kysym yksiin eri arvellaan siirtolai- Ù !idv svaltain siirtolaiskomissio- Edelleen k u u lu steltaessa tuli sei ' • m utta ovat siinä epäonnistuneet, ja • tiriitaa osottam alla sen: lie ai a lo ilta ; “ M „ aanviljelijäin p y rin n ö istä tie tä ä kysym ättä. neeri Frederick C. Ilow e arvioi, ville, e ttä B ifalcolta jo ennen ny- • siksi on yleinen ,uu,o e ttä heidan ! suuskysymyksestä »nastaan osottava-t työläisille vaim oja oli kaksi vaim oa kuol- hallitu«kautens i on io s o it t a n u t vii K uulkaahan nyt, sanoi lakim ies . P, ’ ravinto kanoil- että kotim aahansa palaavien siir kyisiä ¡„tkl,,. j„ m olem nnH . „li jäi,ny, l„„ , , i X i X T V v' 'ä lk k y v ä ll,.. K E SK U S' miten asiat todellisuudessa ovat. -Jo sodan alkuaikoina alettiin tolaisten lukum äärä ei tule ole ■mikä m iS«ä ' raalleen. -'E nnenkul,, voin »sl. OSUUSKUNNAN OSASTO, joka U - Sen lisäksi että sosialistisen vaihtaa m ielipiteitä siitä, miten maan kaukana kahdestakaan mi! S1H. jo tk a nyt olivat . ään n e ajaak sen i, täytyy m inun tietää. s ,tta a m a rkk in au u tisia, y.m.; “ Kasvi- kin.” Yhden 17-vuotiaan ty ttä re n s ä ! j — . Hym. aatteenlevittäjän velvollisuus on sen päättym inen tulee m ahdolli jo< 'nasta. dSa?‘i 1 1 ,1 ' u ° * 'io le tte k o te todella syyllinen, vai et ta r h a tu o ttc ' tie m m c ra v in to arv o "; sanoi hän ä sk e ttä in tav an n een sa ' vat Nikun aikaisen “ kansanvallan tekö.” "P e ru n a in p u o lesta” ; s a to ra p o rtit ■ y, osottaa täm ä etujen ristiriita, ou sesti vaikuttam aan siirtolaisuus- >e «di kolme kertaa niin paljo;; Long Islandiésa. viim eisenä valttina, m utta eiköhän ••«.’,.3 . , . . m hänen v elv ollisuutcns;< osottaa virtaan, tuohon amerikalaisen kuin tiinne «m tullut sitte sodan C arm ine ja M aria v ak u u ttiv at u - , s |tä seu taan 8opis, edctj hiukan olenxo m inä syyllinen?" työväestölle, että sen pääm äärä kapitalism in ^rikkauksien läh tee alun, ja kaksi kertaa se m äärä kon puhuneen totta. Niin k ilp a ili-¡ tellä k a sak k a v a jlan jhailuaan, n i i n ö t » Uerra‘snuoss- “ Mlla te a latte- S IS a L T o L U E T T E L O VUODELLE joita kuin o livatkin ä ijä n suosiosta. , kauau kuin ’olem m e sodassa k o k o | ' niiaus’' a • L u u h sittek o m inun 1317 nä on sellaisen vallankumouksen seen. mikä , tuli . sodan kahden . edellisen . . kehuivat olevansa m itä p a rh a a ssa niailm an kansanvallan puolesta _ ¡ a ' an kaupungin kallispafkkaisini- toim eenpano, jonka tu lo k sefo v it Luonnollisesti on kysymvs tä \ uoden ajaila. la toiset siirto- sovussa keskenään. ellem m e väärin m u ista'’ ¡m an ^a lt*m*e,,en asiaan i ajam aan, jos k ä s ittä ä laho;- iL H A I' eri k irjo tu sta . paljon siunauksellisem m at i käläiselle porvaristolle mielen laisv irkailijat selittävät, että koh ¡olisin sy y tö n ? ” ollen se jouiuk. num eron loppusivuil O ikeus m ääräsi neljä pienem pää ktinniakkaam m at ihmiskunnalle, kiintoinen sillä ettropalaiseti siir tuullisesti voidaan arv ioida m aas lasta vietäväksi roouialaiskatoolilai- la ja siis sou av u lla helppo löytää W ALTER SCOTTIN KOTI- Bifal-i ELÄMÄSTÄ. U rheilua. m itä ¡¡an h a lu a a koko v u o sik errasta. kuin minkään tähänastisten h i-- tolaisuuden loppuessa loppuisi ELÄMÄSTÄ. ta pois uinuttavien lukumäärä seeu lasten k o tiin ja velvotti H auskan ju tu n kertoo e rä s lo u to ts 1 h ‘ V T n a j° ik aiaiea> Si6ah ö lu e tte lo on ja e ttu n a : O 8U U S- tortain kertom ain vallankum ouk se rajaton lialppiylkkaiseii ty ö neljäksi tai viideksi miljoonaksi. con m aksam aan 1 dollarin viikossa lainen a ik ak au sleh ti suuren skotti- P u i n e n ju h ä n tä vaivasi TO1M1NTAOSASTOON. SEKALAIS- kunkin lapsen, ylläpidoksi. sien. Täm ä tietoisuus siitä s ttu - väestön riistännsniahdollisuus, I laisen ro m aan ik irjailijan perhe-elä- tlIn 8® i i t‘<lib ' E r“ “ a palv4“ ä hän TEN OSASTOON. MAITOTALOUS- “ 1’lkom aalaissyntyisten asuk- renimoisesta tehtävästä joka on joka täällä on vallinnut koko k a kaittem m e halu nähdä omaisiaan Melkein kuin A m erikassa. jnästä. i tU s a ttu m a lta palkalle, kun sala- OSASTOON. PEL PEL TO TO JA JA NIITTY- hauen ja hänen luokkansa osan i, pitalismin kehityskauden. Anie- E rään venäläisen naisen surulli- E rä a n a paiv4nä hänen vailnonsa 0,1 ^ ‘o tte le m a ssa vast- OSASTOON. VIHANNES- JA HE- pitkän poissaolon ja epävarmutt- niin kohtalo on vasta ä sk e ttä in tul iKiian R aatam aan sa hirveä. S ilm ä n -, DELMÄOKASTOON. SIIPIK A R JA on innostavin ja jalostavin vai nierikalaisten rikkauksien kehi- den jälkeen, seka tarve huolehtia lut päivänvaloon. ‘Asia tap ah tu i Ma- j häneu ‘‘Poneesensa silm ittö m ästi i rapayksen “ Nyt m in ä '.. ' a j* n katfioivat m ieh et OSASTOON. HEVONEN-OSASTOON kutus, minkä alaiseksi työväestö tv s ei ohsi ollut m ahdollista min I persoonallisista --- - asioistaan koti- lievski in sy rjä ise ssä kylässä Podo- su u tu k sissaan ja sanoi: "*-T j — - m • in ä , häm m ästyneinä toisiinsa S itti te pvyh- ------------- SIAT OSASTOON, LAMMAS-OSAS- voi tulla. nopeasti, ellei täkäläisellä kapi- maissaan lasketaan pääasiallisiin- “assa. E rään rin tam alla p a lv e le v a n 1 se lk ä sa u n a n '1"1311 lapSllk kunilolllaen ka see sa la m e tsä stä jä pakoon m inkä TOON. LAKI-OSASTOON, JA TA- kamalla kun me kohdistam m e talisniilla olisi ollut rajatont.i miksi syiksi vanhaan maali in ' so tain ’e,jen vaiiuo oli eläm ällään he k in tu ista lähtee, ja m e ts ä n v a rtija FOUSOSASTOON. ‘M itä ne taas ovat tehneet?" kv- rä ttä n y t yleistä pahennusta, ja k y -!sy j geott*' '****" “ V perästä p arh aan sa m ukaan. H etken kaiken voimamme herättaäkseni- m äärää siirtoU istyövoiniaa käv- Kuvitus on runsas. m uuttoon. Kuitenkin on syytä kuluttua m etsä n v artija hikoillen ja me tyolaistovereissanim e se lv än ' terä v ä n ä ä n , jota näissä oloissa epäillä, ovatko nämä pakotta- iän vaiihUiimat, yleisen m ielipiteen S anottu num ero m ak saa 15c kpl. O vat m yllänneet m inun ompelu- puhkuen v aatim u k sesta, p ä ä ttiv ä t ry h ty ä tep- Joka tilaa PELLON JA KODIN ja terävän tietoisuuden siitä in on saanut käyttää aivan kuin pöytäni aivan ylösalasin. Ei m ikään. > e tte i aiva on p a k o te ttu pysähtym ään. miniat tekijät m uutossa. f ä r - i s i v i i n toim enpiteihin. K u tsu iv a t vai - o u ik n a ään a n o ole ie o oikealla ik e a lla k ° ,inek8i ° R' VUOdek8i’ saa Jo u lu n u m .ro n Hmaisek- ei k e rra ssa a n ’m k in jn s iln ä hottavasta luokkataistelusta, jo karjaa, välttäm ättä siitä yhtään keimpina tekijöinä tutee mahdol mon kuu lu steltav ak seen , ja kuu ha' paikallaan. N eulat, langat, sak set hau U la tte a rUnk° ’ j ° He ’ k e .tä v a k ., ka on nykyisin käynnissä kai m itään Miten suuressa m ääräs y>ta ia 6UkklinilikoU kaiRki ovat n si-i Pu t ^ bla " * * * / * “ he>'8a h ä m ä ä n , »vievän vuoden loppuun. neliä ei ollut m itään p ätevää syy- lisesti oleinaan se. että Europan kessa katkeruudessaan. pitä sä siirtulaistyöväestö on ollut k , niin »ettei löydä niitää». [ ¿ ^ X ä & W Ti,aushiD ö‘ t « - a k aik k ialla maa- maat koettavat kääntää siirto- e s ite ttä v ä n ä k ä y ttä y ty m ise n sä puu- kinsokin - - .............. . , lustamisfcksi, ju listiv a t hänelle käämine innostuksemme vireillä jarruna täkäläisissä lakkotaiste- ku° -js iitä s a a tta a tulla aivan hulluksi ’ Uail nuuta ia P aä' ta ’ ai. \i. aa itään ja a m la ad iiin alla lem antuom iou Tuom io pantiin |Uan puuta ja m uutam an m inuutin ja Vlivomme korkealla, tähtää luissakin, mi vain muutamille. Scott kum artui sävyisästi kysäsee: -E:iloa to kieltää maastamuuton. O sóte: P E L T O JA K O TI, Box 55... Niidet, tautoon viipym ättä. puoleen ja sanoi: MAILMANKATSOMUKSIA k K u l t ie n i, uudestaan, iix h e rra ro re tm e s ta ri? " ' SU PERIO R , WI3.
