f
TOVERI
mällä katseemme kunniakkaa
seen tulevaisuuteemme, siihen
ihmeelliseen aikaan, jolloin “kaik
ki on paremmin kuin hyvin”. —
Robert Rivers La Monte, teok
sessaan Socialism Positive and
Negative.
tunnettua. Sillä vaikkakin siir miljoonani joilla ei ole halua ’ maan maanviljelijöiksi. M uuan p ipset eivät sitä ole tehneet, Tur-
Joulukorttia No. 43 on
tolaisväestö, varsinkin pohjois m uuttaa m aasta, odotetaan käyt- huom aam atta jaany
jäänyt seikka on p1,ian„ s*na
syytät.
Minä sen
Linnea tuomaHisen t/ö v ie n Unenkannattaja,
taasen s a a t a v i s s a .
•mainen, on o ttanut lakkoihin o- tavan voimansa uudelleenraken-! m tö sk in se. että Saksaan <»n tein .’
ilmestyy As oriaaaa, Oregon, joka paivi
“ M utta m inkä vuoksi?”
paita» eunwi&taia*.
Saimme juuri uuden lä
saa, on se toisin paikoin ollut nii- tamiseen.
m uuttanut noin 800.CÖ0 siirto- i “Vain ko rv atu k sen i' jollain tav a lla
TO IM IT U SK U N TA :
tä särkem ässäkin, ja useassa ta-
"Todennäköisesti tulee tilanne laista vuodessa jo pitkän aikaa sinun hellän huolenpitosi m inusta, hetyksen tehtaasta. Ot
W. N. REIVO
LAURI M OILANEN
A D O LPH SALMI
A. li. MÄKELÄ
pau&sessa pelastanut am erikalai-j Venäjällä saam aan aikaan sen. ennen sot^a. Itjj-Venäjän kellit N ähtyäni, kuinka p erin p o h jaisesti el takaa huoleti tilauksia
SULO SYVÄNEN
sen kapitalism in työläisten vaa että siellä aukeaa uusia m ahdol-H äm istä seuraa nähtävästi suu : nä aina siivoat m inun kirjotuspöy- sillä nyt niitä on riittä
TOVERI
tim uksilta. Se on myöskin te Hsuuksia maanviljelijöille.
\ e rempieti alojen aukasem ihen Aa- täiii ja jä rje s te le t kaikki paperini, västi.
(T U E COMRADE)
I tuli m inulle sydäm ellinen halu s a a t
Taaskin oikeuden
The organ oi -ie finn ish workers in the
kijänä siinä selkärangattom an nälällä on lukuisia laajoja tilu k -p ia n muissa osissa, jos rauhasta t.
ta a sinun om pelupöytäsi y h tä hy
Western states. The only Finnish daily in
Toverin Joulukorttiosasto.
voitto
(lessa, joka varsinaisen amerika siä. m utta siellä on vieläkin e - ; tulee pysy väinen ja se saadaan v ä ä n jä rje sty k se e n ."
the West. Published daily, except Sunaay,
at Astoria, Ore., by the Western Work
men's Publishing Society.
laisen työväestön keskuudessa " t i 1 nemmän viljelyskelpoista m aata, ! aikaan
vapaamielisillä
perus
FARM ARIEN JA OSUUSTOIM INTA-
San
j
niin
silm
iinpistävää
Kuuluisaksi
tulleessa
meikein jota ei ole vielä koskaan koetet ¡ teillä."
Entered as second-class mail matter July 18,
L ohdutekseksi paperipulassa
VÄEN JO U LU JU LK A ISU
1912, at the postaiiice at Astoria, Oregon,
h ranciscon pom m ijutussa. jossa kaikkialla.
tukaan- ankasta." \ enäjän on
Edelläolevan luettuaan ei ole en n u sta a kuuluisa keksijäm m e Tho-
_ under the Act oi_March 3, 1879.
T IL A U SH IN N A T ~
verrattain helppo m uodostaa o lo t' enää vaikea huom
ata, missä a ;mas A Edison, e ttä pikapuoliin ei
k ie ltä m ä ttä PELLON JA KODIN
Amerikalaiuen
t \ öväestö
sikäläinen kauppakam ari on teh-
omata.
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
kirjoihin tulla ta rv itse m a a n p ap eria JO U L U N I MEKO. joka ju u ri on val-
Yksi vuosikerta.-84.00
6 kuukautta $2.25 nyt parhaansa eräitten jä rjesty -p iirto laisty ö v ä estö elävät keske j siellä sellaiseksi, että sinne v ir- - m erikalaisen
pääoman
suurit
3 kuukautta.........$1.35
1 kuukausi.
. . .
ollenkaan, vaan p a in e taa n ne hyvin a lis tu n u t painosta.
Sen sisällö stä
Suomeen ja muualle ulkomaille:
neen työväestön johtajien hir »ään toisiaan ym m ärtäm ättä, ja l taa m aanhaluista väkeä. ( |a ne pelk o on. H a lp a t y ö v o im a , sei ‘ huiHe n ikkeu . ja teräslevyille. Ny- m ainittakoon s e u ra a v a a :
Yksi vuosikerta. .16:31)
6 kuukautta. .$3.50
teensaattam iseksi, on taas nnvi- -uta seuraa rotutaistelu. joka ei i m uodostuvat sellaisiksi, ellei por Aamen työvoima, jota voi tappe-| kyaan tulee noin 40,000 sivua kasit-
. .
SUBSC R IPTIO N RATES:
In ttie United States and Canada
an
vaihe
päättynyt.
Yksi
sy
y
te
-;
suinkaan
ole
m
ennyt
seurauksit-
•
varisto
pysty
sitä
estäm
ään.
—
¡Inttää
välissään,
on
loppumassa,
itävä
k
irja
lähes
9%
jalk
a
a
paksuksi
a
s
e
te
ta
a
n
osuuskauppojen ka-
One year...........»4.UO
Six mouths............$2.25
lh re e months. .$1.35
One month................. 50 tyistä,
Sam anlaiset m e n e tte ly t! ja sen tilalle m uodostuu vksi ¡N ikkelille p a in e ttu n a sellainen teos ä h e ltä v ä k si
suo m alaisten osuustoi-
Amerikalaiuen
työväestö | Toini,
Israel W einberg, jonka ta.
llmotushiuta 40c paistaluumaila. Kuoleman- syvttäjäpuoli
'
mielinen
väestö
jota
ei
o
le
’sitte
loIisl
hiukan
toi8ta
tuuniaa
»aksu-
niintaa
ko8kevat
tä rk e im m ä t seik at.
väitti ihan v a r katselee epäluuloisesti kaikkea Puolassa ja Itävallassa tuottaisi
llmotukset $1.50 kerta ja muistovärsyilla
....
...............
A sian ajaja voisi v aikeudetta kulet-
“ E lin ta rv e tilan n e R an sk assa.” on
• $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- maan olleen syyllisen, on vapau mitä siirtolaistyöläiset hommaa- vat sam anlaisia tuloksia.
.
.
,
i
— i
i e n a a h e lp p o p itä ä s im a h a r h a iaa
K ainalossaan kaikki a se tu k se t viim einen F red B. P itn ey n a rtik k e
to-ilmotukset 50c ktrta, halutaantieto- ja
nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, uaima- tettu.
L autakunta harkitsi ju! - l i t . j.i porvaristo tekee parhaan-
Jos
maalla
asum
attom
ien
o-,
luulossa,
jossa
anierikalainen
.
viimeisen
sadan vuoden a ja lta oikeus- leista sa n o tu sta kysym yksestä, jo ista
tltnotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
*1 .00 Merta. ' Seisovat ilmotuksct sopimuk tua vain 22 m inuuttia, joten se sa. antaakseen siirtolaistyöväes-j niistusoikeus
tulee
suuressa työväestö nvt elää. että täkähii A talolle.
tarkoin
selviää todellinen tila n n e
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
tulee rattan seurata mukana.
Englannin tuli verrattain pian vakuutetuksi toti kaikille toimille ulkomaako - m äärässä kum otuksi niissä mais- nen kapitalism i on jotakin eri ¡ N ik k e lik irjat voitaisiin sitoa joko Ranskassa^
kielestä suomennetaan vapaasti.
"E lin ta rp e ita v ara sto issa .” M uuta
W einbergiu
syyttöm yydestä. sumien leiman, jota turm iolli sa, joista me olemme saaneet ¡ ltfista muun mailina» kapitalis haIuasla m etallista tai te rä k se stä
Huoneusto sijaitsee 10 ;nnen ja Duanc katu
m
ia
h allituksen tilasto ja , jo tk a o so it
v a lm iste ttu ih in kansiin, joihin voi-
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365,
m uita konnanjuonia San ' sen kasvatuksen m yrkyttäm ät a siirtolaisia suurim m an määrän, m istä: että täkäläinen
toimitus 832.
paaom.i täisiin p u se rta a kuvioita, tah i voi- tav a t, e ttä lihaa on k ein o ttelijo illa
Franciscon kauppakam ari tulee | m erikalaiset työläiset eivjit u- ei se vaikuta ainoastaan siten, rosvoaisi toisella, tavalla K uin | täisiin ne m aalata vaate- tai nahka- v a ra sto ssa enem m än kilin koskaan
punom aan syytettyä vastaan, ei seinkaan huomaa työnantajien että niistä m aista ei siirrv väkeä munalla.
ennen.
»
kansien näköisiksi.
Proletaarinen siveys- ole
“
O
suustoim
intaa
m
eillä
ja
m uualla"
ilm otettu.
¡vehkeilyksi, vaan asettuvat vas -j pois, vaan sen. että täältä alkaa
K irjotuksessa selitetään aivan 1 Yhtenä etp n a olisi niiden tulen-
käsite
on
e
rittä
in
laaja
ja
m
ielenkiintoinen
\\ einbergiu vapauttam inen oli . tustam aan, vaikkapa siten vas- siirtyä väk^ä sinne. Eivät kaikki oikein, että eivät kaikki tänne ' ke8tÄvyy8' S i^ p a it s i m u ren ev at ny
k yaikaiselle paperille p a in e tu t k irja t tilasto llin en k a tsa u s osuustoim innan
oikeuden voitto. Se oli jo toi tustavat omia etujaan.
ne jotka ovat tänne tulleet, ole m uuttaneet ole osaansa tvvtv sadan vuoden ku lu essa olem attom iin, k ehitykseen jo h tav im m issa m aissa.
M ielenkiintoisin ilmiö siveys- j nen voitto tässä jutussa, jossa
Kun tällainen kapitalisteille tyytyväisiä
osaansa.
1 la iv a n ' väisiä. Eivät ole*. eivätkä liioin
— — —
“O suuskauppojen tu rv a a m in e n apu-
opin alalla on nykyisin p roletaa : järjestynyt työväestö ja järjes mitä edullisin tilanne alkaa lo p -• m aansannin päivät ovat m e n -(syyllisiä
tvytym ättöm vvteensä.
ra h a sto illa ” (k irj. W. B om an), jo ssa
SOCIALIST LABOR PARTY?
,
„
....
, .
risen siveyskäsitteen nopea kas tynyt pääoma ottelevat ylival pua. eixä <>le mitään niahdolli- nect, ja se käsite joka monella ¡Vain ne o v a t t v v t v v ä i s r i io tk i , ENTÄS
»»
, , , .
..............
n i d i r y y iy v a i s i a . j o i h i
Munan puoluelehtem
tne k , iin
n ittä ä e rittä in a sia llise sti , se lite tä ä n p aitsi
vaminen. Ja sosialistisen agi lasta. tai oikeammin, jossa työ suutta jatkaa sitä. sillä nykyisen kin oli, että täällä kasvavat d o l-; täälläkin
. .
,
otsikossa m a in ittu a kysym ystä, myös-
riistavat
«lamansa 1 i huom iota
siilien om ituiseen seikkaan.
kin k ä teisk au p an hyödyllisyyttä, y.
taattorin ja aatteenlevittäjän vksi ¡väestö puolustautuu
pääoman aikakauden käänteentekevät voi- kirit puissa, mi kuolemassa, la • m uitten ansiosta.
Onhan se e ttä sam assa New Y orkin porm esta-
m. osuustoim innan elinkysym yksiä.
tärkeim piä tehtäviä on täm än m itä julkeuita roistom aism ta ja i mat eivät enää ole» amerikalaisen ne jotka eivät ole m ifkaantuneet: nähtv, mitkä ainekset veisaavat
vaalissa, jossa sosialistipuolueen
"O suuskauppojen ylijääm ien käy
käsityksen elvyttäm inen. Hän mi kavalinta hyökkäystä vastaan.
i
o
i
•
i
¡ää
n
im
lähes viidenker-
porvarinotisukasluokan
määrä* uusiin oloihin, tervehtivät ilolla hallelujaa länsimaisen i i a a o ä i ä rä n lisään
a n ty i .......................
tö stä " »kirj. J. N unim ivuori), jossa
. . . .
täiseksi. S. L. P :n ä ä n im ää rä pain-
uudenajan siveyskäsitteen o p e t
Rena Mooney oli ensimäinen tävissä. niin aletaan sen taholta m ahdollisuutta palata jälleen ta im penalistisille p y r k im y k s ille . ¡vastoin aleni m elkein puolella. V. k irjo ttu ja s e littä ä m ihin ta rk o itu k siin
taja siveyskäsitteen, jota voi syytetyistä
joka
vapautettiin. pulilla siitä, miksi asema m u u t-' kaisin kotim aahansa.
-M utta e ik ö h ä n se s illä a s e t u 1913 sai heidän p o rm estarin ehdok- ra h a sto ja olisi tile issä e ris te ttä v ä ja
daan kutsua, kuten Mathew A r Kaksi m uuta syytettyä, kuten
kuinka niitä olisi k ä y te ttä v ä .
Miu.
i "Ja mille jotka edelleenkin o etta e d e lle e n k in k o h d e lla a n siir- h aan sa 1499 ä ä n tä , m u tta nyt vain
"O su u sk au p at ja m aku” (k irj. Aku
nold uskontoa, ‘‘tunteellisuuden m uistetaan ovat tuom itut. W ar
l seat porvarilehdet selittävät, vat halukkaat lähtem ään F.uro- tolaistyövoim aa — joka ensin on ! 824. Tuohon tulokseen voi olla k ah R issan en ), on yksi tärk e im p iä ky sy
sekot ta niak>i ; häntä
voitaisi ren K. Hillin s elinkautiseen
että siirtolaisvirta kääntyv päin pasta, on m uitakin maliik»llisunk väärillä ilmotuksilla tänne nar ' d en laiset syyt. S osialistisen vaali m yksiä, jo ista o su u sto im in ta liik k e e s
taistelu n laineet vyöryivat siksi voi-
kutsua uuden uskonnon .saarnaa vankeuteen ja
liornas Moone vastaiseksi sodan loputtua, ja e’ {
tarjolla kuin unta t lidvsv at ' rattu — samalla tavalla kuin ta- niakkajna Ptta ne tempasivat mu- säm m e ta rv ita a n k ä site llä. K irjo ttu
jaksi.
¡hirteen. Hillings on vietv k ä r - ¡ tä siitä v vst.i on tänne alettava . hu^sa on. A tistraaha ja l usi hänkin saakka.
Asetetaan >en kaansa su u ren osan tuon nurkk&puo- ja hyvin p u o leen säv etäv ästi o so ittaa
Kutsukoon kuka hyvänsä sitä; simaan rangaistustaan kuin ¡koi - i tu o tta a
itäm aalaista työvoim aa: Seelanti ovat laatineet uusia la "kasvattajiksi" hurttalaum oja jaHueenkln äänestäjistä; sen ohessa oli nykyisen lajien m onilukuisuuden ole
van
turm ioksi osuuskaupoille
sä
sentimentalismik.si, se on sitte- I ra. m utta Mooneyn hirttäm istä
ei näet sovi ajatella sellaiseen ti keja m aalleasettum isen edistämi kansallisia silakka- ja kirnupii- sosialistien ehdokas niin tu n n e ttu kä k u lu ttajille
I
**
*
kin oleellinen totuus. Silla si' ¡ei ole vielä uskallettu toteuttaa,
lanteeseen joutum ista, että tä k ä >eksi. Victorian valtio A ustraa- m äm aistereita. Sellaisia keinoja henkilö ja m ainittiin hänen nim eään
“ K uinka, m illoin ja m iten jä rje s
niin useasti, e ttä hänen su h te e n sa ei
tekään ei täm ä uusi siveysoppi sillä järjestynyt työväestö aina
läinen työväestö saisi mitään llilS S H uunnittelee asuntojen ra saa amerikalaiuen pääoma kiittää voitu erehtyä. U seat sosialistiäänes- täy ty ä tu o ttam a a n sa m a n laisia tu o t
ole m itään m uitta kuin luokka \ eirijää myöten on asettunut
m aa ra V s valtaa
t v < ismi teissä. trx
kentam ista ja täyteen ku n to o n ' siitä mielialasta, joka vallitsee , tä jä t, jo tk a ennen ovat erehdvkses teita farm eilla ” on B. L. L u th e rin
tietoisuutta toisella nimellä, la sellaista vastustam aan, ja saa
!’ortlandissa ilmestyvä .Morning laittam ista vapaasti sellaisille jot- täkäläistä elämää kohtaan siirto ¡Ui ä ä n e stä n e e t S ocialist Labor Par- (W is. niaanvilj. opist. s u p e rin d e n tti)
kirjotun m ain itu sta a sia sta , se k ä on
kuka sosialisti kieltäisi etteik > m it aikaan viivytyksen.
Ityn ehdokhaita, joutuivat tällä ker-
Oregonian kirjottua siirtolaisk. - ka asettuvat pvsvväisesti a s u - ' laisväestössä vleensä.
siinä o h jeita p arh aid en lajien valin
taisteluintoisen sosialistin ensi
ta a pakostakin ä ä n e stä m ä ä n oikeaa
H allituksen
tutkijaki unitca S_ HI V S e il J»
n
a sta useille kasveille, sekä viljalle
»s,a
se
uraav
aa
.
jieMie’MimitimiH’iiiMuintiiiMiiiiumiiHiiMiiiiiuiimmiMHMHUiMimiiiiniiHiiuiiiiiiiHMHitiíiimMUMiiiiimiMmilHMiiiMiMniumniiiuiiiiiiiiniiMíOliiimiiiiiny.
'i Ì sosialistien ehdokasta.
mainen velvollisuus ole luokka tutkii juttua, ja jos -e haluaa
e ttä ju u rik asv eille.
"N ykyään on kasvam assa u s - i |
tietoisuuden kasvattam inen työ antaa m ailmalle tietää, niitä
“ K a rja n jalo stu so su u sk u n n a n
mal-
ko siihen että rauhan palailtu- 1
M IE L E IN E N V A H IN K O .
laisten kestmudessa.
lisään n ö t," jo ista saa hyvät sään n ö t.
kaikkia
konnanktijeita
yleiset | niinen Aiheuttaa käänteen siinä
K uten tu n n ettu a , tahtoi Napoleon pienellä m uodostam isella kaikkiin olo-
Mail tilan ainoa toivo on pro-
syyttäjät ja tuom ioistuin tässä ' siirtokösvirrassa Yhdysvaltoihin
! 1 ottaa aviokseen Itävallan prinses- su h teisiin.
^ ,M llftlllllllllllllll¡ll1 llllllltllll,ll!IK IH H IIIIIIIIIIIIIIIIU IIIIIIIIIIilllllllllU IIIIIIIIIIU IU IIIIIIIIIIIIIIIH IIIIII» ¡U IIIIIIIIIIIIIIIIII» lllll« lllll> lll|llllllllllllllllllllllllllillllH llllil^
letaariaatin voitossa; ja siitä on jutussa käyttivät työväenjärjes-
joka kohosi korkeinitnilleen s«>-
san M aria Lovisan, m utta sitä ennen
"K ein o ttelu ja ta v a ra n laa tu " «»n
enemmän kuin toivoa, se on Var tojen jäsenten tuomitsemiseksi.
Työm iehen to im ittajak si
VENÄJÄN PELASTA JIA .
hänen täytyi saada laillinen ero en- nykyoloja k ä sitte le v ä k irjo tu s maini-
dan edellisen kymmen vuoti,skau
niuus. .Mutta sen voiton saavut niin tulee mailina vielä kuule
«m lehden johtokunnan kokouksessa
ilr u r translation (¡led with the Postmaster ' U seata vaim ostaan Jo sefin esta . jo ta tu ata aineesta.
den kuluessa. Suurin m äärä siir
.it Vstona, tlrvgon, December 1, 1917, a-
::„ „
< n. .
v alittu tov. John Viita.
taa ainoastaan •'olidaarisuuden maan jutun koko totuuden.
i r«|uire<i by
the Vet ot Congress <ictobcr j ' dH,aan hauella ei ollut o ik eastaan
“ T ilin p äätö sten teko osuusliikkeis-
tolaisia mitä yht«mä vuotena on
i
is,h-
1917
■
>
¡m
itään
syytä.
T
arv
ittiin
jonkunlainen
sä"
(kirj. H. V. N urm i), jo ssa mA-
läpitunkem a proletaariaatti. Yh
Kun karkkia syyteltyjä on ; saapunut.
1.2S5,34‘>
saapui
Olisi kenties
p a ra s ta piitä ; tekosyy.
Ja se lö y d ettiin k in pian. dän tuniieluin tilim iehem m e ja ti-
"K Y L L Ä S O P U
S IJ A A
A N T A A ."
t en ä isyy st n n t een
e 1 ä vihi 11 ä m ä koetettu osottaa syyllisiksi sa ¡vuonna 1'tdz. Vuonna l‘H4 saa
| V enäjälle voisi tap ah tu a, jos s u u ri-'k u n kysym yksessä ei ollut m ikään
lie n ta rk a sta ja a n ta a am m attim ieh en
työväestö on uusi sivevskäsite liialta rikoksesta ja samoili; to I Imi 1.21S.4<S0.
B rooklynissä asuva ('arm in o Bi- ru h tin as Nikolai, joka viim eisten tie- renkipoika.
T
ridentin
kirkolliskoko-
o
h jeita osuuskauppojen tilinpäätök-
ja jos ei so ta olisi
person« »itimeena.
lalco on. kuten nim estä jo voi p ä ä i-, lOj Pn m ukaan kom entaa kenraali Ka uksen päätöksen m ukaan ei avioliit- sien tekijöille
distuksilla, ja vain kaksi on tuo k c s.ic y tta n y t sita, «disi se sin ä tää. italialainen eikä m ikään
nior’ j ledinen kasakoita, tulisi sikäläisen to ollut pätevä, ellei sitä ollut ra-
"O suustoim innallinen
valistu sty ö n
Ja m itä on täm ä uusi sivevs m ittu. niin selvä on, että heidät
van »una inalidì »bisesti k o h o n n u t mooni, vaikka lian rehelliseen Inor' • hallituksen pääm ieheksi — tahi, t ä s - . k eö n ettu toisen tai toisen asiallisen ta rp e e llisv u d e sta ” (kirj. K. H elan-
käsite. jota meidän on saarnatta tuom ittiin
väärien todistusten k« »rkeim inillccn.
I lo s ie n
1K2() m oonitapaaii elää kahden m uijansa , m ällisem m in puhuen: jos hän panisi k irk k o k u n taan kuuluvan papin ja d e r), jossa k irjo tta ja k ä sitte le e sa-
va kaikkialla? Sosialismin k<»k » perusteella. Y htä syyttöm ät kuin ja lö lö välillä on tähän maahan kanssa.
toim een hallituksen siellä, niissä nyt kahden to distajan läsnäollessa. Na- n o itu a kysym ystä m itä asiallisim m in.
teknillisessä sanav arastossa ei Hena Mooney ja W einherg. «iva: saapunut kaikkiaan 32,ii?2.D2 • T ässä tuonnoisena päivänä hän ei ole m inkäänlaista
A rm eijan yli-1 poleonin
v ih k iäisissä ei k ard in aali
P aitsi
e d e lläm a in ittu ja
pitem piä
Brooklynin
nuortenoikeudessa
enkä ole sanaa, joka meitä mie myöskin 1 hos. .Moonev ja Hil
.............................
,
,
.
.
.
.
,
V
a,r
‘
,
PääHikkönä
ollen
tulisi
suuririiäti-
.
Felseli
ollut
n
ä
istä
m
uodollisuuksista
k
irjo
tu
k
sia.
on
san
o
tu
ssa
nu
m
ero
ssa
siirtolaista. Tässä maassa laske
Napoleon
m ieliliyvällä a rtik k e le ita m.m. se u ra a v ista aineis-
listelevän poroporvarin korvaan liugs. ja jos täinifn maan jä rje s taan nykyisin olevan noin 15,- sin m ielissään selitti elelevänsä kali-1 nas x i k,»la i olem aan V enäjän to d e l-, v älittänyt.
den vaim onsa ja näiden lapsien ijnen h allitsija, olipa hänen arvo- suostui
su o ritta m a a n
säädetyn
6
kuuluu epämukav ämmälle kuin tynyt työväestö olisi asiansa ta
ta : "S iip ik arjan liha ei ole lih a a ” ;
ODO.IKK) ulkomailla syntynvttä a k an ssa sam an katon alla. koska e lä - ; niinenään valtionhoitaja, p resid en tti, frangin sakon v aiv ask assäan ,
kun
“
P e ru n ak e in o tte lia t
jä r je s ty v ä t” ;
sana “luokkatietoisuus". M utta salla, niin se vaatisi -— ja pa
sukasta. Me olemme niin to ttu m ä siten tulee halvem m aksi k u i n ! d iiita a ttp ri tai ylipäällikkö
-sillä pääsi eroon Jo sefinesta.
“ V ehnäbutseiin
tu o ta n to k u s ta n n u k
luokkatietoisuus ei oh- sain i kottaisi
vaatim ustaan
tottele neet tähän sisäänv irtaavaan siir jo» hän jak a isi perheensä. A r v e li' «q. y E vening Sun.
se t" ; "P eru n ain tu o ta n to k u sta n n u k
kuin luokkaviha haikkakin se maan — uuden tutkinnon Moo-
näin a h ta a s ti asum alla vain tä y ttä -j ••— Uusi m ies V enäjän näyttäm ö!-
set ja h in n at k u lu tta jille "; “ S ota
tolaisuuteen. että tuskin k ä si- vänsä isänm aallisen velvollisuutensa ,ä o„ ,ä tä nvkyä kasak k ain kenraali
Ikkunain särk y m istä vastaan
toisinaan aiheuttaa sitä; siten ncylle ja Hillingsille. tutkiini«,u : Lim ine, mit;i m uutoksia
m
asukkaiden
ra v in to arv o ";
suttnn.- niin hyvin kuin hänen kohdallaan K aledines. H änen nopea nouseinisen- on R anskassa k ek sitty y k sin k e rta i aiden
kään ei se menetä m itä än ’tehok sellaisen, jossa ei määräisi m ie
“
Korven
ra
a
ta
jille
”
(runo»;
“ Nyky
keino:
alituisen pom m ituksen
telmamme kaipaavatkaan, jos tä oli m ahdollista. V aim onsa < a r m in e n iga V enäjällä on h e rä ttä n y t toivoa. nen
.
,
...
.
aikaisia
p
a
trio
o
tte
ja
”
:
“
M
aidon
tuo
kuudestaan.
livalta. vaan tosiasiat. Sellaises mä siirtolaisvirta yhtäkkiä k ä ä n k an ssa oli hänellä 7 lasta, ja t o i s e n , ^ hänegta tulee lopultakin se m ies a la is,lla «e a d a >»a on jokaisen ikku-
Sosialistit selittävät että " ih sa tutkinnossa tulisi epäilem ät tyv toisaalle.
vaim onsa M aria Sim onetten kanssa Joka kykenee o ttan iaan tilan tf.en hai-'
sisäpuolelle liista ro itu ris- tan to ja kulutus" (tu o ta n to h in n a t ja
sam aten 7. “ K aikkia lapsiani m inä ; tu u n sa . V irallisia te itä on m ainittu
* n u rk a sta n u rk k aa n ulottuvat pa- h in n at k u lu tta jille ); "K uvaus koulu
minen ei aiattele nietatv v sillLcn tä esille raskauttavia asianhaa
" Rautatieyliti« »iden
satam a- ra k a sta n ", hän selitti, "m u tta
Siten
v a ru ste ttu n a oloista M innesotassa” ; OSUUSTOI-
■>a l' tieto
saapunut
W’ashingtoniin. — p eriliuskaleet.
käsityksen, vaati aineellisten e tu roja syyttäjiini esiintyneitä kä konttoreista saadut tilastot osut-'
MINTAUUT1SIA MEILTÄ JA MUU
m aksavat niin jum alattom as- R aledinesin k a sak a t kuuluvat pitävän f ' - • T 133 Pa’J°a a u k a ra m P,a ta r -i-
jen kannalta", joten heidän ensi tyreitä vastaan. Ja jo senkii t a v a t . e t t ä v a llin ta n i m iljo o n a u i- kineet
ALTA;
" Ju u d a sp e n n in g it” ;
KOTI-
ti.” -
B iialco oli jo u tu n u t o ik e u -: hallU8Baan kaJkki ne tiet j(>tka jo h . >’ks)a k " " ‘ m uuten, ja tu h an sia ik-
OSASTO,
jossa
on
lukuisia
ruokien
mainen velvollisuutensa on selit puolesta olisi työväestön vaadi, kom aalaista on aikeissa m uuttaa dessa tekem ään selkoa p erh eo lo ie-; tav a t ruoka. ja hiiH niailta pä a k a u z k’ln a ri>’ltu-,a
siten varjeltu ä ä r
tää tovereilleen että heidän a i tava asia uudelleen esille.
T
äm
ä so ta k e k sin tö ei v alm istu so h jeita y.rr».; "K ev ätk an o jen
vni t ra
Europaan heti kun rauha on p a tää n sen tak ia, kun joku oli ilm o tta -: pUni<iin. joten nykyisin on P ie ta ri ¡voisi
olla hullum m aksi kantofarm a-1 h°*to talvim un,a v a rte n "; “ P eru n o ita
neelliset etunsa ovat täydellisesti
lautunut ia kuletusvälineet te k e -‘nut' ettei “a" pi,anyt k-vlhn h;vyaa kokonaan hänen k asak k ain sa armoil-1
a "'
h iin llu
l u n n sistaan
is ta a n ,
(a la
s te n s u o ie lu s - ja
___ _________ .
,
« m e la a n , kun tulee am m u ttav ak si «¡‘p ik a rja lle "; TILA A JIEN OSASTO,
lap
ja
lastensuojelus-
B olshevikit
vastakkaiset yläluokan eduille. M it ä
ovat k o e tta n e e t¡
porvaripiireissä vät m atkustuksen mahdolliseksi. huolta
josaa on kolm isenkym m entä v a s ta u s
i
yhdistys oli ta rttu n u t asiaan.
¡jä rje stä ä uu tta koalitsioonihallitusta, kan to ja asu n to jen lähettyvillä.
Sosialistit eivät synny tä sitä ris
ta
tilaa jie n tek em iin kysym yksiin eri
arvellaan siirtolai- Ù !idv svaltain siirtolaiskomissio- Edelleen k u u lu steltaessa tuli sei ' • m utta ovat siinä epäonnistuneet, ja •
tiriitaa osottam alla sen: lie ai
a
lo
ilta
; “ M „ aanviljelijäin p y rin n ö istä
tie tä ä kysym ättä.
neeri Frederick C. Ilow e arvioi, ville, e ttä B ifalcolta jo ennen ny- • siksi on yleinen ,uu,o e ttä heidan !
suuskysymyksestä
»nastaan
osottava-t
työläisille
vaim oja oli kaksi vaim oa kuol- hallitu«kautens i on io s o it t a n u t vii
K uulkaahan nyt, sanoi lakim ies . P, ’
ravinto kanoil-
että kotim aahansa palaavien siir kyisiä
¡„tkl,,. j„ m olem nnH . „li jäi,ny, l„„ ,
, i X
i
X T
V v'
'ä lk k y v ä ll,..
K E SK U S'
miten asiat todellisuudessa ovat.
-Jo sodan alkuaikoina alettiin
tolaisten lukum äärä ei tule ole
■mikä m iS«ä
'
raalleen. -'E nnenkul,, voin
»sl. OSUUSKUNNAN OSASTO, joka U -
Sen lisäksi että sosialistisen vaihtaa m ielipiteitä siitä, miten maan kaukana kahdestakaan mi! S1H. jo tk a nyt olivat
.
ään n e ajaak sen i, täytyy m inun tietää. s ,tta a m a rkk in au u tisia, y.m.; “ Kasvi-
kin.” Yhden 17-vuotiaan ty ttä re n s ä ! j — . Hym.
aatteenlevittäjän velvollisuus on sen päättym inen tulee m ahdolli jo< 'nasta.
dSa?‘i
1
1
,1
'
u
° * 'io le tte k o te todella syyllinen, vai et ta r h a tu o ttc ' tie m m c
ra v in to arv o ";
sanoi hän
ä sk e ttä in
tav an n een sa ' vat Nikun
aikaisen “ kansanvallan tekö.”
"P e ru n a in p u o lesta” ; s a to ra p o rtit ■ y,
osottaa täm ä etujen ristiriita, ou sesti vaikuttam aan siirtolaisuus-
>e «di kolme kertaa niin paljo;; Long Islandiésa.
viim eisenä valttina, m utta eiköhän
••«.’,.3
. ,
. .
m
hänen v elv ollisuutcns;< osottaa virtaan, tuohon amerikalaisen kuin tiinne «m tullut sitte sodan
C arm ine ja M aria v ak u u ttiv at u - , s |tä seu taan 8opis, edctj hiukan
olenxo
m inä
syyllinen?"
työväestölle, että sen pääm äärä kapitalism in ^rikkauksien läh tee alun, ja kaksi kertaa se m äärä kon puhuneen totta. Niin k ilp a ili-¡ tellä k a sak k a v a jlan jhailuaan, n i i n ö t »
Uerra‘snuoss- “ Mlla te a latte- S IS a L T o L U E T T E L O
VUODELLE
joita
kuin
o
livatkin
ä
ijä
n
suosiosta.
,
kauau
kuin
’olem
m
e
sodassa
k
o
k
o
|
'
niiaus’'
a • L u u h sittek o m inun
1317
nä on sellaisen vallankumouksen seen.
mikä , tuli . sodan kahden . edellisen
. .
kehuivat olevansa
m itä p a rh a a ssa niailm an kansanvallan puolesta _ ¡
a ' an kaupungin kallispafkkaisini-
toim eenpano, jonka tu lo k sefo v it
Luonnollisesti on kysymvs tä \ uoden
ajaila.
la toiset siirto- sovussa keskenään.
ellem m e väärin m u ista'’
¡m an ^a lt*m*e,,en asiaan i ajam aan, jos k ä s ittä ä laho;- iL H A I' eri k irjo tu sta .
paljon
siunauksellisem m at
i käläiselle
porvaristolle mielen laisv irkailijat selittävät, että koh
¡olisin sy y tö n ? ”
ollen se jouiuk. num eron loppusivuil
O ikeus m ääräsi neljä pienem pää
ktinniakkaam m at ihmiskunnalle, kiintoinen sillä ettropalaiseti siir tuullisesti voidaan arv ioida m aas lasta vietäväksi roouialaiskatoolilai-
la ja siis sou av u lla helppo löytää
W ALTER SCOTTIN KOTI-
Bifal-i
ELÄMÄSTÄ.
U
rheilua.
m
itä ¡¡an h a lu a a koko v u o sik errasta.
kuin minkään tähänastisten h i-- tolaisuuden loppuessa loppuisi
ELÄMÄSTÄ.
ta pois uinuttavien lukumäärä seeu lasten k o tiin ja velvotti
H
auskan
ju
tu
n
kertoo
e
rä
s
lo
u
to
ts
1
h
‘
V
T
n
a
j°
ik
aiaiea>
Si6ah
ö lu e tte lo on ja e ttu n a : O 8U U S-
tortain kertom ain vallankum ouk se rajaton lialppiylkkaiseii ty ö neljäksi tai viideksi miljoonaksi. con m aksam aan 1 dollarin viikossa
lainen a ik ak au sleh ti suuren skotti-
P u i n e n ju h ä n tä vaivasi TO1M1NTAOSASTOON. SEKALAIS-
kunkin lapsen, ylläpidoksi.
sien. Täm ä tietoisuus siitä s ttu - väestön
riistännsniahdollisuus,
I laisen
ro m aan ik irjailijan
perhe-elä- tlIn 8® i i t‘<lib ' E r“ “ a palv4“ ä hän TEN OSASTOON. MAITOTALOUS-
“ 1’lkom aalaissyntyisten asuk-
renimoisesta tehtävästä joka on joka täällä on vallinnut koko k a kaittem m e halu nähdä omaisiaan
Melkein kuin A m erikassa.
jnästä.
i tU
s a ttu m a lta palkalle, kun sala- OSASTOON.
PEL
PEL TO
TO JA
JA NIITTY-
hauen ja hänen luokkansa osan i, pitalismin kehityskauden. Anie-
E rään venäläisen naisen surulli-
E rä a n a paiv4nä hänen vailnonsa
0,1 ^ ‘o tte le m a ssa vast- OSASTOON.
VIHANNES- JA HE-
pitkän poissaolon ja epävarmutt- niin kohtalo on vasta ä sk e ttä in tul
iKiian R aatam aan sa hirveä.
S ilm ä n -, DELMÄOKASTOON.
SIIPIK A R JA
on innostavin ja jalostavin vai nierikalaisten rikkauksien kehi- den jälkeen, seka tarve huolehtia lut
päivänvaloon. ‘Asia tap ah tu i Ma- j
häneu ‘‘Poneesensa silm ittö m ästi i rapayksen
“
Nyt
m
in
ä
'..
'
a
j*
n
katfioivat
m
ieh
et
OSASTOON.
HEVONEN-OSASTOON
kutus, minkä alaiseksi työväestö tv s ei ohsi ollut m ahdollista min I persoonallisista
--- -
asioistaan koti- lievski in sy rjä ise ssä kylässä Podo- su u tu k sissaan ja sanoi: "*-T j — - m • in ä , häm m ästyneinä toisiinsa S itti
te pvyh- -------------
SIAT OSASTOON,
LAMMAS-OSAS-
voi tulla.
nopeasti, ellei täkäläisellä kapi- maissaan lasketaan pääasiallisiin- “assa. E rään rin tam alla p a lv e le v a n 1 se lk ä sa u n a n '1"1311 lapSllk kunilolllaen ka see sa la m e tsä stä jä pakoon m inkä TOON. LAKI-OSASTOON, JA TA-
kamalla kun me kohdistam m e talisniilla olisi ollut rajatont.i miksi syiksi vanhaan maali in ' so tain ’e,jen vaiiuo oli eläm ällään he
k in tu ista lähtee, ja m e ts ä n v a rtija FOUSOSASTOON.
‘M itä ne taas ovat tehneet?" kv-
rä ttä n y t yleistä pahennusta, ja k y -!sy j geott*' '****"
“ V perästä p arh aan sa m ukaan. H etken
kaiken voimamme herättaäkseni- m äärää siirtoU istyövoiniaa käv-
Kuvitus on runsas.
m uuttoon. Kuitenkin on syytä
kuluttua m etsä n v artija hikoillen ja
me tyolaistovereissanim e se lv än ' terä v ä n ä ä n , jota näissä oloissa epäillä, ovatko nämä pakotta- iän vaiihUiimat, yleisen m ielipiteen
S anottu num ero m ak saa 15c kpl.
O vat m yllänneet m inun ompelu- puhkuen
v aatim u k sesta, p ä ä ttiv ä t ry h ty ä tep-
Joka tilaa PELLON JA KODIN
ja terävän tietoisuuden siitä in on saanut käyttää aivan kuin
pöytäni aivan ylösalasin. Ei m ikään. > e tte i aiva on p a k o te ttu pysähtym ään.
miniat tekijät m uutossa. f ä r - i s i v i i n toim enpiteihin. K u tsu iv a t vai -
o u ik
n a ään
a n o ole
ie o oikealla
ik e a lla k
°
,inek8i ° R' VUOdek8i’ saa Jo u lu n u m .ro n Hmaisek-
ei k e rra ssa a n ’m
k in
jn s iln ä
hottavasta luokkataistelusta, jo karjaa, välttäm ättä siitä yhtään
keimpina tekijöinä tutee mahdol mon kuu lu steltav ak seen , ja kuu ha' paikallaan. N eulat, langat, sak set hau U la tte a
rUnk° ’ j ° He
’
k e .tä v a k .,
ka on nykyisin käynnissä kai m itään Miten suuressa m ääräs
y>ta
ia
6UkklinilikoU
kaiRki
ovat
n
si-i
Pu
t
^
bla
"
*
*
*
/
*
“
he>'8a
h
ä
m
ä
ä
n
,
»vievän
vuoden
loppuun.
neliä
ei
ollut
m
itään
p
ätevää
syy-
lisesti oleinaan se. että Europan
kessa
katkeruudessaan.
pitä sä siirtulaistyöväestö on ollut
k
,
niin »ettei löydä niitää». [ ¿ ^ X ä
& W
Ti,aushiD ö‘ t « - a k aik k ialla maa-
maat koettavat kääntää siirto- e s ite ttä v ä n ä k ä y ttä y ty m ise n sä puu- kinsokin
-
-
..............
.
,
lustamisfcksi,
ju
listiv
a
t
hänelle
käämine innostuksemme vireillä jarruna täkäläisissä lakkotaiste-
ku° -js iitä s a a tta a tulla aivan hulluksi ’ Uail nuuta ia
P aä'
ta ’
ai. \i. aa itään ja a m la ad iiin alla lem antuom iou
Tuom io pantiin
|Uan puuta ja m uutam an m inuutin
ja Vlivomme korkealla, tähtää luissakin, mi vain muutamille.
Scott kum artui sävyisästi
kysäsee: -E:iloa to
kieltää maastamuuton.
O sóte: P E L T O JA K O TI, Box 55...
Niidet, tautoon viipym ättä.
puoleen ja sanoi:
MAILMANKATSOMUKSIA
k
K u l t ie n i, uudestaan,
iix
h e rra
ro re tm e s ta ri? " '
SU PERIO R , WI3.