Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 26, 1917)
1 No, 277. av u tto m ia oien o k aisia- h o itaak seen CKXHXTO OOOOOOOO tXKXKKXHXmO valtion vakuu- .1 ¡avuttomia pienokaisia sillä vaan häviämisen kautta tu vää korvausta, puhumattakaan loin enää , tarvitsee ........... . ,. H innat v aih telev at. m u tta lien ev ät • KANSANKIRJEITÄ $ lee tilaisuus valmistaa jatkuvasti. sellaisista tuhansiin Nousevista tusta, selittävät ne. Mutta nej viim e aikoina olleet noin 15 dollarin ty to lsfl U*«*k«na*tt*ja. Kapitalistisen järjestelmän ku summista, kuin yllä on- kysymys. jättävät selittämättä sen, e t t ä ya yj^jua “ k a p p a le e lta .- T ie te n k ä än ; q oo ck XKX» C H W W O c q o u Pääoman ja työn suhdetta toi ilmestyy Anone***, Oregon, joka päivä pftittt SUBAUflVUIML Sellaisia harvinaisia tuomioita suurin osa tapaturmista, jää ko-Jet olisi m itään san o m ista sitä v a a - L — siinsa ja kummankin osaa kapi koistus on sitä luodessa tuomit- WYOMING teollisuusvakuutuksen kotiaan korvaamatta^ ja siksi he taa n , jos o ik ea t ih m iset o tta isiv a t j u T O IM IT U SK U N TA : talistisessa tuotannossa on vai tn 'häviämään; sen olemuksessa pitävät W. N. REIVO LAURI M OILANEN vastustajatkin teollkuusvakuu-¡tuollaisia lapsia k a sv a tta a k se e n m u t- j < --------aa==r„ iÖ O L P H SALM I A. B. MÄKELÄ kea saada työläisiä ymmärtä piilee sen itsensä hävittävä voi- vastustajat aseenaan työväestön , , .. ■ i itä p ah in ta a sia ssa on se, e tte i o sta -, HANNA, SULO SYVÄNEN mään oikein. Yhtä vaikea kuin ma. Voitto aina perustuu toisen j vaatimuksia vastustaessaan. Kuu tusta. .koska työnantajat . ev ä . t s, 1 I w__ ta ____ m tokM » to to t. s e lv y y ttä , _ ____ Luennoita ____ on _ meillä ollut pi- se on mahtumaan työntekijäin häviölle. Yhteiskunnallisesti kär-i kerran noinkin suuren summan loin joudu maksamaan juuri TOVERI vaadita m itään ta k e ita siitä e ttä tämässä puolueen kiertävä luen (T H E COMRADE) lapset tu le v a t saam aan ilim isellisen noitsija Sanna Kannasto. lian sii.työväen luokka aina häviötä.i saa korvaukseksi, niin mitä sil- tään tvoläisilleen. The organ o{ m Finnish workers in the aivoihin, yhtä 'haluton on pää Western nates. The only Finnish daily in oman omistajani puoli tunnusta koska» hoidon. Lapsi a n n e ta a n kelle ta h a n luennoi täällä kuutena iltana, il- se ei valmista hyödyn, the West, fub l«h*d daily, except Sunday, sa, jok* vain su o ritta a vaaditun; taluennoissaan selostaen sosia- at Astoria, Ore., by the Western Work maan sitä, eikä heillä liioin ole vaan voiton perusteella. .Omai men’* Publishing Society. m aksun. i lismia, unionismia ja osuustoi- otaksuttava olevan parhain äly suuden summittainen hävitys on il mintaoppia. Päivillä luennoitsi Entered a* second-class mail matter July 18, 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, sitä ymmärtämään. Kuulee usein kapitalismin voitto. Miiasta pois i | ¡hän aineista, jotka koskevat la “ D O V E R IN P U L V E R IT ” , under the Act of March 3, 1879. työmiehen vielä pitävän kiinni viedyssä, se on, muille myydys- 1 — T IL A U Ö IIN N A T ihemmin naisten toimintaa, kuten ¿J tuo S uom essakin paljon k äy tetty Yhdysvalloissa ja Cana aasaa: sä osassa tuotantoa uskotaan o-' ys I naiskysymyksestä, lasten kasva .Yksi vuosikerta..>4.00 6 kuukautta..>2.25 siitä, että pääomansa on kukin j i s s a New Y orkissa ra k k a a t p a s to i k än lääk e, J o t a vieläkin lienee saate- 11 uksesta ja nuorisoliitt^-aattees- 9 kuukautta.........>1.35 1 k u u k au si... .50 omistaja hankkinut persoonalli levän oman kansan hyvinvoin Suomeen ja muualle ulkomaille rit ovat p ä ä ttä n e e t k e h o tta a kaik k ia I vissa useim m ista rohdoskaupoista, Yksi vuosikerta..>6.50 6 kuukautta. .>3.50 silla ponnistuksillaan, ja siis oi nin mitta, siitä siis seuraa, että kokonaan luopum aan v ä k iju o m ie n ' ole saan u t nim eään Doverin kaupUn- Luennoitsijalla ansaitsee San- » SUBSCRIPTION" R A T E S: keutettu omistamaan ja saamaan vaan häviävässä tuotannossa on Ia »he United States and Canada gista, vaan ^ e rä käytöstä, jo tta täte n v o itaisiin , sä&s-* gista. ra ä a s tä ta 17:llä 17:11a vuosisa jakamattoman tunnustuksen. One year...........>4.00 hut mouths............>2.25 työväenluokan elämä. Rappeutu Itä ä tä tä k in isän m aallista lyehua dalla e lä n e e stä Dover n iin isestä meri- Three month*. .>1.35 One mouth.................. 50 sille asiaankuuluvan kasvun. Mi Samalla kun puhetapa on voi i “pah an p äiv än ’’ varalle. K onveut-j k a p te e n ista . K apteeni Dover on makasta ja luokkataistelijan ko kä oltaisikaan työväen, millä se van kapitalistisen järjestelmän sioni sam alla k eh o ttaa, e ttä papit i m a in itta v a to ise sta k in sy y stä , hän lutuilta kieltä, ilmenee siinä sy ¡eläisi, elleivät tuotantolaitosten mukana rappeutuu myös yhteis lo p etta isiv a t viinaksien s ä ä s tä m is e n ! oli k a p te e n in a siin ä laivassa. joka vä asiain tuntemus, joka virtaa T y ö n a n ta ja in lo g iik k a a unijstajat antaisi työtä ja mak-j kunnallisen hyödyn moraali aut- p elasti asu m atto m alle Juan taito a se u ra k u n n a n jäsenillekin. ! vihdoin pelasti esiin selvänä ja järjestelmälli c Seaftlessa on makeislei|»oino- i • i • saisi tvöstä palkkaa? ¡tamattomasti. Ainoastaan tuo- F em an d eg sa are lle jä te ty n A lexan Siinä n ykyaikaisen A apraham in - p i .... . , . , senä -asiain selvittelynä. d er Selkirk nim isen sk o tlan tilaisen ■ a •• * 1 1 , * *. k ä ^ i t e t i i ö n -»ivan t- ir ia in ie lli- t a n t o v a lu i e n le n Ja tuotannon Vll- uhri. « jen omistajien taholta nostettu! Käsitetään aivan kirjannein J . - Luennoilla kävijöitä oli kii- m enm erim ieneii iehen - — - »en sen m iehen, jonka H errap a h e itä siunatkoon! i ! m uhvho ., ju .-- tettavan „aljon> vaan vielä e- •1 i l 1 • * **■• ‘ t". tvi»m nfai-»<5tn se ,(;Ulf. teiskunnallinen omistus VOI KO- oikeusjuttu lakossa olevia tvtto-1 >c- e e,-ld ty ö n a n ta ja s ta se p ao t , Siellä p ienessä n u rk k ak a a p issa vir- ! kohtalo oli a ih een a Robinson c rusoe J nem,pj olisi' voinut olla. Siellä oli- ... ,i-., .b.ibtp«- lk-iL.--. on ,,n <ii< ja vastaan, joita syytetään ln k -jka l.vhtee, pttö että m paikka siis liottaa tvon oikeutettuiin arvoon- sik irja n ja se u ra k u n n a lta saadun lah- i teokseen ; site n on tav a lla a n hänen- i ollut oppimista kaikille. Ke keenteon vastustamisesta. To- jotain muuta kuin pieni osa sa pysyvän hyödyn tuottajana, : jä n tak a n a , raam atu n ja uuden te s - jk ta an sio tan sa, e ttä tuo niailntan- hotan kansalaisia kaikilla niillä tain en tin uskonnollisessa ja vaka- kuulu n u o riso k irja syntyi. K apteeni paikkakunnilla, missä Sanna tu- distusten joukossa on esitetty työläisen päivän työn tuloksen' .M ennen kaikkea tukee tuotanto arvoa. Niinkin yksinkertainen! tuottajansa vaipauttajaksi, eikä vassa se u ra ssa, y k sity isen ä ja ujona ' Dover h a rjo tte li lä ä k itse n iista ito a o lee luennoimaan, saapumaan m.m. se, että isännistön on ollut lepää k o h talokkaan näköinen viina- m in Päinsä, ja p ä ä asiassa vain omil- luentoihin, sillä’ hänen luennois pakko maksaa rikkureita suoje- asia, kuin että pääoma on koot- : P a , na hauta orjuuttavana paina-1 pullo; ei sen ole ikävä, sillä ra k a s i le laivantiehilleen. N iissä kokeiluis saan täytyy pakostakin jotain leville hurtille kolmekymmentä.tua. maksamatta jätettyä työtä, J«osena. pasto ri käy sitä usein ikävissään saan lu ^’ ,ian laittan eek si tuon pui oppia— sellaisenkin, joka ei ole dollaria viikossa. Katsoen nii-Ay-'”1 arvon ja palkan välinen pi suutelem assa, varovaisesti sy säten j v e rta k in ,joka h ä n e stä on sa a n u t n; koskaan ennen niitä asioita aja hin päätöksiin, joita täkäläinen Jätetty ero, on monelle vaikea Saisipa sen edes kaikis sy rjä ä n sen arv o k k aan ja u sk o n n o t m ensa. tellut. tuomioistuin tavallisesti on an -' pulma käsittää, t »uneksi tässä liseu p a n tsa rin , jonka tak an a eläm än ! Nuorisoliiton perustaminen. sa tapauksissa vesi on. H a rta a n a kohoutuu m ieli VALLANKUMOUS tanut lakkotapauksissa, emnje suhteessa alkaa palkan ostokyky, Sannan luennoideft ansioksi voi korkeuteen, rasv o ttu n e e t kasvot s a a ehkä osaksi lukea sen ilosano ollenkaan hämmästyisi, jos ty tö t' hintojen kohotessa, opettamaan Eräälle brooklynilaiselle tyttö voi ta p a h tu a kahdella tavalla. vat huolestuneen ilm een ja pieni ys- man, että osastomme ompelu tuomittaisi maksamaan hurtille! laskutaitoa työn arvosta. Mutta selle ilmotetaan tuomitun 15,000 O llessaan oikeudessa v a sta a m a ssa käys, jo k a oso ttaa lih av u u d esta koi seuran naiset ovat alkaneet hom palkka. Täkäläisten ty önantaji- Ay" y hteiskunnallisena tekijänä, dollaria korvaukseksi kärsimis tuvan h en g en ah d istu k sen saapuneen, vallankum ouksellisten oppien lev it maamaan nuorisoliiton toimin en häikäilemättömyys menee ihmisten hyvinvoinnin takeeksi tään vammoista, jotka aiheutui- a lo tta a täm än pienen, m u tta h a rta u täm ise stä , lausui FeOftinaud L assalle: taan herättämistä^ Nuorisoliitto “ Y hteiskunnairineu vallankum ous niin pitkälle, että sille on mah-1 jää arvottomaksi. Pääoman puo- vat hänelle erään rikkurina toi della su o ritetta v a n hengellisen toi on ollut täällä Ainenkin toimes on tuleva. Se s a a tta a tulla joko tä y m ituksen. -Vihdoin on Ilmavaan kä lelta ei tunnusteta tvölle vhteis- sa, vaan on nukahtanut johdon nuneen katuvatinun kuljettaja! doton .löytää vertaa mistään teen tu llu t k irk as pullo. V ienosti ki- ; d e ssä laillisuudet! h a a rn is k a s s a ^ . p u u t t e e s s a . Vaan uyt v oimme oi muuajta kuin niistä tuomioistuin- kunnallista luovaa arvoa ja livo ajaessa hauen ylitseen viini« tisten irta a ------------. n tu u korkki. . . . Viinam äen rau h a n siu nauksien ym päröim änä, , jo-» a r m a t e ---- t t ä -- ei enää • i~ v -------- -naa tule niin tya vuonna. Tyttö menetti oikeasi; ten päätöksistä, joilla roistomai- h u rsk a a n työm iehen naam aan t u l e e ! ,hm iaet y m m ä rtä v ä t ta rttu a sen a ¡käymään, kun naiset itse Ottavat Työntekijä, joka e i tuota hvö- kädestään neljä sormea ja va simmatkin hävyttömyydet kruu om ituinen, rohkenisim m eko sanoa teen j a o t t a a sen v astaan ajan ollessa . is ja n o jk c iu - m ie b is s ä v h o i t a a k . m aallinen ilm e; pullon suu kohote- T aik k a se s a a tta a hy ö k ätä estin odot- setti. nataan laillisuuden leimalla. | dykseen, vaan tekee työtä, saa»! semmasta kolme ja kärsi vanun" väk iv altaisen jä risty k se n i taan h ita a lla nautisk elijan liik k eellä ta m a tta . * i. * , i Näytöskappale “Talon lapset” palkkaa, ei vainusta'ja muutenkin. Sellaiset seikat kuin hurtille Alakseen IBUliiuaH,. sulku,SM 5» o r lu v ,t k a W - t u n a a n |) ia k k , 1H, e s i t t ä m ä ä n o - F . i kohti p asto rin tu rp e ita Huulia ja maksettavien palkkojen ja tyt- tuotteita siinä tiedossa että se Saavutusta pidetään tavailisi; T ulia ; kohta kuuluu tolkutus ja litinä, kuu Jaan ja ra u ta -a n tu ra t jala ssa , ru lla j sastomme näyttämöltä j; J n ik a _ toisella töjen vaatimusten vertailu, eiv ät! häntä auttaisi, vaan päinvastoin suurempana; ja sellainen se on 8C*n taytVV lo is e n a taik la u m k a toisella lu te e n a ta ui- i i- .. , i __ i -, • , n este alk aa solua ju m alallisella hi- • Kun vetäännyn pois päivänta- ¡h t‘itnakkoar\ostelutkin steluihi on luot- valla. ollenkaan paina mitään, sillä k y -, tietäen, että se vahingoittaa han- kin, mutta vaikka tässä tapauk j tau d ella kohti k a to av aisu u tta. Tappi tamista, niin tullaan se esittä pahtum ien tu o k sin a sta ja syvennvn lyödään s itte n kiinni, uusi te s ta syniyksessä ei ole yksistään se tä. Sillä mitä pikemmin joku, sessa on ‘a nnettukin noin huo mään tavalla, jota ankarimman- selv ästi sen lä- m en tti k ä ä n n e tä ä n p asto rin ritu a a h isto ria a n , .kuulen kin arvostelijan kannattaa men mitä tytöt vaativat palkkana,! tuote valmistuu, mitä enempi tu-i m attaia korvaus, niin sillä ei sil lin eteen — ja niin on ju m a la n henevät ask ele et.” nä katsomaan. vaan myöskin se että työnantaja lee luoduksi tuotteita, sitä epä-] tekään ole saavutettu oikeastaan palvelus p äätty n y t. i Loukkaukset ja tapaturmat ovat katsoo olevansa oikeutettu me varmemmaksi tuntee hän- ase-1 mitään. Se että työläinen saa P a sto rit eivät luovu n ä istä juhla- R aittiusm ies sekin. tulleet aivan päiväjärjestykseen nettelemään työläisiä vastaan ai mansa. Sen lisäksi vielä, niitä korvaukset tapaturmasta, ei ole letk istään . S e u rak u n ta sa a luopua. P asto ri on pitän y t a n k a ra n rait- täkäläisessä n :o 2 :sen kaivan van mielivaltaisesti. Vähemmäl kestävämpiä ovat tuotteet ainei-! vielä sitä mihin on pyrittävä, ‘Älkää tehkö niinkuin n ä e tte m inun i tiu ssa a rn a n , tuom iten kaikki alkohoo- nossa. Tämän kuun 16 päivänä tekevän, vaan teh k ä ä niinkuin m inä lin y stä v ä t alim m aiseen helvettiin. joutui kansalaisemme John l ’iri lä tietysti pääsisi, maksamalla den ja tekotavan puolesta, sitä vaan se että tapaturmat loppuisi r o p etan .” —, Työni. Saarnan loputtua ryhtyy lian kirjot , hiili,oh,kareen ru h jo tta v a k s i silla tytöille sen mitä ne vaativat, pelättävämpi on työntekijän tu vat. * (1, ' lam aan jäsen iä p e ru ste ttav a a n rait- se u ra u k se lla e ttä u s e ita kylK i- kuin pitämällä kolmenkypfmenen levaisuus. Nämä tällaiset tuomiot ovat L A P S IK A U P P A A . H E R R A N V IIN A M Ä E S T Ä . tiu sse u ra a n . E nsim äiseksi ilm ottau- luita oli k a tk e n n u t m o le m m ilta dollarin viikkopalkalla hurttia Tuotannon omistajaa, kapita siksi harvinaisia, että niille er kan ¡¡luolin ja ketilikokalvo vioittu tuu kylän kap ak o itsija jäseneksi. rääkkäämässä lakkolaisia, mutta listia. ahdistaa pakko saada mah nata antaa minkäänlaista huomio T unnethan h e rra n viinam äen työ- Chicagon a la ik ä isie n suojelusyhdis- “ Minua ih m e ty ttä ä ”, ‘sanoo p astori, n u t, jo te n lä ä k ä rit o v a t olleet tyttöjen vaatimuksiin suostumi dollisimman paljon alhaisimmil- ta. Olisipa edes mahdollisuus m iehen, tuon lihavan, kaljupäisen, tys on ry h ty n y t pontevaan taistelu u n “e ttä juuri te ta le tte e n siu iä ise k si”. hyvin epävarmoja hänen paran- nen merkitsisi se|i oikeuden tun la kustannuksilla, eikä häntä saada sellainen korvaus kaikissa hikoilevan ja rasv o ttu n e e n olennon, • siin ä kaupungissa h a rjo te ttu a laajaa “ Niin, n a i^ ä ä s ,” se littä ä k a p a k o it tumisestaan. jossa on u lo ttu v aisu u tta kaikille lapsikauppaa v astaan, aikoen teh d ä Sitten 19 päivän aamulla polt sija. "m inulla on yhdistyksen jäsen iä nustamista. että työläisillä on suinkaan vahingoita tavarain lv- tapaturmissa, niin se olisi jon- suunnille jo k a su n n u n ta isin ko- i tuon kaupan tu lev aisu u d essa mahdot- ti tov. Frank Viitaaho kasvon- yleisesti oikeus vaatia korkeam hyt kestävyys, paitsi kilpailun kinlaisetta tekijänä tapaturmien i hoaa saarn atu o liin ja ähkii tä tä k u r - ' toinaksi. Y hdistyksen to im esta on varten oikein sievä ja sopiva ta k a • sa ja kätensä samassa kaivokses pia palkkoja, ja se .tiilisi ajan ! kannalta ; lakkaamattomasta estämiseksi, Ullitta suurin osa i®3 m ailm aa v astaan, tä tä m urheen yleisön tietoon tu llu t seikkoja, jotka 4 huone." sa kuu kaasu syttyi palamaan ja surun laaksoa v astaan, tä tä mato-1 h irv ittä v ällä tav alla valaisevat su u r pitkään kalliimmaksi. hänen työpaikassaan. Hän ei vaihdosta ja riistosta saa hän tapaturmista menee niin, että työ A nsaittu luottam us I tiennyt varoa, kun kaasun tar Seuraava aste amerikalaisessa voittoa. Näin nykyinen järjestel- Iäinen ei saa senttiäkään kor- läjää, tä tä k u rja a ja h em m ettiin tuo- kaupungeissam m e vallitsevia olosuh- ittua ihm issukua vastaan, joka o-<, teitä, sillä tuskinpa on Chicago a in o a ; p e r h ee n e m ä n t ä : "K ylläpä kastaja vakuutti työpaikan ole lakkolakien tul k innassa voi ai- mä omalla painollaan painaa a-! valista, ja toisissa saa vain pik- m so ltaa taip u m u sta sosialism iinkin ja ; suurkaupunki, jo ssa lapsikauppaa har-j paikkakunnan liikem iehet ov ;t van "allnight'’. Siis tarkastajan van johdonmukaisesti olla sekin, ¡.las työn arvoa yhteiskunnallise j kuisen. M ashingtonin valtion kaikenlaisiin sellaisiin a a tte isiin ei jo totaan. , epäluuloisia ja varovaisia. Kun me huolimattomuus johti suorastaan että lakkolaiset piäärätaän kus-ina hyödyn luojana. Työntekijöil- tapaturmatilastot osottavat siellä kä usko m ‘‘ä hän sanoo, vaikka hä- Lapsia, jo ista vanhem m ille on ' a s' i en8jn tän n e m uutim m e, ei esim erkiksi tähän* onnettomuuteen, josta o- e n ’IU'i liham ies su o stu n u t an tam aan m eille lisi voinut olla hyvinkin vaka tantamaan ensitj rikktiriameija le kasvaa käsitys, joka tulee äi tapahtuneen 100.531 teollisuusta- nen ’’asvasydäm ensä on ihan h aljeta tu sta tahi jo tk a ovat tiellä m iten tie ty sti aviottom ia tai löytö- ’ i sen tin k ään luottoa, ennenkuin hän a- vat seuraukset, jos sattui ole i • kiukusta. jä sitte hurtta-armeija; sellainen j van yleiseksi työn moraaliksi, paturmaa sitte vuoden 1911, jo! „ ■ . x .. ,. . . . J Hekin, nam a ra k k a a t p asto rit, o- lapsia ta a n < hicagossa j o k o ! j au ojoon t ujj näkem ään m eidän olo- maan kuivaa pölyä lähimailla. logiikka ei olisi mahdoton sille, että työtä ei tehdä pysyvän hyö- loin tapaturmavakuutuslaki astui vat nyt teh n eet liik u ttav an kauniin sa ira a lo ista ta rjo tai m uista laito k sista van kuiinon ih m isiä . . . N yt me jo o- \ iita-ahon saamat palohaavat järkeilylle, jota gompersismi nv-idyn tähden, vaan aina nopeam- siellä voimaan. Mutta niissä ei u hrauksen isänm aan altta rille. ju lk isesti m yytäväksi henkilöille, jot- i leium e yli 2’ 0 » dollaria hänelle ve ¡eivät liene hengenvaaralliset, * . \ kyisin harjoitelee mm ja nopeammin häviäväksi. ole yhdessäkään maksettu riitti- E piskopaalieen .kirkon konvehtsio- ka ilm o tta v at h a lu av an sa o tta a noita ¡assa • vaan ottaa ehkä kappaleen aikaa MHHlIlUlUilM IIIHItllitHIIIIIIIIIiiHIUIIHItliUiHIIPlKliniHUiliniouitiUiniHIUItfl TOVERI TYÖN ARVO MVttlVHHIUIMIHMMIUHI S MAILMANKATSOMUKSIA ■'•»unii tll!llltltllW IIIII|llU )Ullim U HUINHIIIIIIIIÌIUUU IU IM INM iW IU)UIUIUHIIW UM IUIM UiW 'ltlM nHUH IN UIIIIIillUn«HllUUSH.- k 1 H U S IU « im U *tU llU U IN IIIIIIIIlllllllllU IIIIIIIIH IlA llllllllillH lll» lllll|IIH IIIIU IIIIII iiiiiiiiiu iiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiiiiiiiiiu u H iin iiiiiiH iiiiiM iiiiiiu iu iiiiiiu iiiiu iiiu iiiiiii 1 iin iiiin iiiiiiitM iiiiiu m iiiiiiiiiin iu N n iW m iH illN iu itiu a itm u H iw u H U iU iiiiiiiiiü iU M iiu th iiitiiiiiiiiiiu in iiH K i I lIItllM tU lU IH ItU lU IItlU IIM U IiailllllllliltlllllllllU lilllltlllllllllIH H IIM IItllU lllltIU IIIIIIIIIIU IIIH IIIIIIIIllllllllllllllM IIIIIIIH IIIIIIIIIIIItllllh H llllllllllllU IIIIIIIIIIIIIIIIIII ■ lllllItlllllllllll.lllIllllU llllllllltU IH IIItltilU llllllllllllH U llllIllllK llllllllllllltU lllllll U fllilU M iillltlitU U U U lU Ih lU n iiiU IH H D U IIU lllIU IIIH U U H lU ilih iU lltX U llH itllli. I Luokkien teoreetikot 1 illllU U liid liU U iH iu U illt illliiilii. llllltlllU U lililU U h iiiiiiiiim lllP U iliililU liiO llli jm iHIHUtUIHtllilUIIIHitUihUiHiUilihtiilUlHtllHIlIHtK UUnUttlltUilltllUlliliUI vastakkaiset aineksensa, joita la feodaalista tuotantoa, niin täy- köyhälistoluokan ja porvarisluo- p,itämätön köyhälistöön kuulu- Ì ¡uoval. ¡Je kertailevat kaikkien ' rottamaton. Nämä kuvittelevat myös nimitetään sen hyväksi ja tyv sitä tarkastella - ,— ----- vastakohdat- -----T------- kan . välillä, taistelu, . joka ennekuin ' ain kärsimyksiin nähden, jotka edeltäjäinsä selittelvitä, mutta - tosissaan vastustavansa porvarii- huonoksi puoleksi, ottamatta »huo deksi, ottamattathuo- le rakentuvana järjestelmäpä, i s‘tä kummaltakaan puolen tun- heitä auttavat rikkauksia kokoo- välinpitäinättömvvs, joka noiss t "»ia ka> täntoa ja ovi at he enem- V. 1847 julkaisemassaan kir- mioon, että aina se huono puoli Tävtvy osottaa, kuinka rikkaat- netaan, huomat»*u, arvioidaan,! maan. tähän fatalistiseen kou-i edeltaii-sä oli näuvisuutta esiin-' ,lian Po r v ;‘i e i i a k u in liuo toiset. jassa “ Eilusoiia* kurjuus’’ kir- tvmVn nauta talousoppineet o- lopulta vie voiton hyvästä käsitetään, selvitetään ja vihdoin i liikuntaan kuuluu klassikkoja ja tvv nvt kiemailuna. ta tuotettiin tämän vastakohdan jottaa Marx: huono puoli näet herättää liikun- vat porvarisluoiiau tieteellisiä ä ä n e k k ä ä sti ju lis te ta a n , ilm e n e e : ro m a n tik k o ja . .K lassikot, k u t e n ; j s itte n h u m a n itä ä rin e n vallitessa; miten tuotantovoimat Taloustieteilijät menettelevät merkillisellä tavalla. Heidän kä- taa> se tekee historiaa sen kaut- luokkain kahnausten mukana vain osittaisina ja ohimenevinä'Adam Smith ja Ricardo, edusta i (¡hmisvvs j koulukunta jok i o t e m istä p ä , hiin o v a t s o sia lis tit t m m u n i .. s ti t ------- " . ........‘ koyhalistoluokan yhä , taa nykyisten tuotanto-olojen k 1 k o ”......... joka ollen sitykseusä mukaan on vain kali- ta, että se saa aikaan taistelua, kehittyivät, kuinka toiset näistä yhteentörmäyksinä, tuhotekoina. ! ’ vat . . porvaristoa, . ------■- . detilaisia järjestelmiä, ikeinote-1 olisivat nuo taloustieteilijät luokista, se huono puoli, yhteis-! Toiselta puolen, vaikka kaikil- vielä taistelussa leodaalisen vh-¡huonot puolet sydänielleen. Raa- teoreetikkoja. N iin k a u a n k u u t kukoistusaikana, kunnallinen epäkohtaisuus, yhä la tiusiaikaiseen jiorvaristooa teiskunnan jätteitä vastaan vain j hottaakseen/ »maabuntoaan lyjA koyhalisto ei vielä ole kyllin ke koisia ja luonnollisia. Eeodalis 1 feodalismin ihastuneina ritarillisiin hyveisiin, kasvoi, kunnes sen vapautuksen kuuluvilla on samat edut valvot- pyrkii puhdistamaan taloudellisia | tämä mahdollisittinum minkään hittynyt muodostaakseen luokan, min laitokset ovat keinotekoisia, oikeuksien ja velvollisuuksien aineelliset edellytykset olivat tavina, mikäli ne muodostavat o^ ja feodaalisista tahroista, li-’ peittelemään noita vastakohtia, eikä sen taistelu porvaristoa vas porvarilliset laitokset luonnolli kauniiseen sopusointuun, kau-; kypsyneet. Eikö tämä osota kyl- luokan jotakin toista luokkaa säamään tuotantovoimia ja a n ta -|se valittaa vilpittömästi köyhälis- taan vielä ilmene poliittisena, sia. He ovat tässä suhteessa ¡u- punkien patriarkaaliseen elä- Iin selvään, että tuotantosuhteet, vastaan, niin on niillä \ astakkai-: maan teollisuudelle seka kaupal- t«»n hätää ia porvariston kesk ce- niin kauan kuut tuotantovoimat maluusoppineiden kaltaisia, nä maan, kotityön kukoistukseen ne olot, joissa tuotantovoimat ke siä ris tiriita isia e tu ja , k un o v a t le uusia sysäyksiä. 1 ä llä n tais-1 näistä hillitöntä kilpailua; se ke- eivät itsensä porvariston sisällä mä kuti myöskin erottavat kaksi maalla, ammattikuntaiu ja tuo- hittyvät, ovat kaikkea muina itse keskenään toisiaan vastaan. telmin osaaottava kövhälistö tun-l hottaa tvöläisiä olemaan koiituul- ole kyllin kehittyneet ihnaistak- lajia uskontoja. Jokainen uskon to, joka ei ole heidän, on ihmis tantojärjestöjen kehitykseen, sa kuin ikuisia lakeja, vaan että he Päivä päivältä käy niin ollen sei tee, kuumeisen työn touhussa oi- ¡lsia, tekemään ahkerasti työtä seen ne aineelliset edellytykset, ten keksimä, kun taas heidän nällä sanoen kaikkeen, mikä vastaavat ihmisten eräitä kehi-; vemmäksi, että porvariston tuo- Ien, vain ohimeneviä, tilapäisiä' ja laittamaan vain vähän lapsia; jotka ovat välttämättömät koy- oma uskontonsa on jumalan il muodosti feodalismin 'kauniin tysoloja Ja niissä vallitsevia tuo-' tantostihteiden luonne ei ole vh kärsimyksiä, ¡»itää itse niitä se l-|ja se suosittaa porvaristollekin naliston vapautukselle ja uuden mestys. Kun taloustieteilijät sa puolen; jos ne olisivat noihin i- tautovoimia, jä että ihmisten tenäinen. yksinkertainen, vaan Iäisinä. i harkintaa sen tuottamiskiihkossa.' -vlllcIskulinan luomiselle, min Taloustieteilijäin^ kuten Adam J ämän koulukunnan koko teoria 1 kauan ovat nuo teoreetikot peik tapahtunut on se kaksinainen; että samoissa- novat, että nykyiset olot — por hastuneina asettaneet ratkaista/ tuotantovoimissa varillisen tuotannon olot — ovat vakseen kysymyksen, miten saa muutos tuo mukanaan välttäm ät-; oloissa, joissa tuotetaan rikkaut- Smithin ja Rieardon, jotka ovat on pelkkiä loppumattomia risti kia u to p iste ja . jotKa sorretun luo tarpeita tyydyttääkseen luonnolliset, niin tarkottavat he taisiin poistetuksi se, joka heitti tömiä muutoksia heidän tuotan-¡tä. myös tuotetaan köyhyyttä; tantan kehityskauden historioitsi riitoja teorian ja käytännön, pe kan sillä, että ne ovat oloja, joissa varjoja tähän kuvaan — maaor- tosuhteissaan. Kun elinenkaik-> että niissä oloissa, ioissä Jtuotan- jo it a , Tehtävänä on osottaa, kuin- riaatteiden ja tulosten, aatteen ja suunnttteievat aiatuKstssaan jar- sovelluttamisen, sisällön ja lestehma ja hakevat uudestisyn rikkauden lyöminen ja tuotanto juus, etuoikeudet, anarkia — kea taistelua käydään siitä, ettei tovoimien kehittäminen tapahtuu k a rikkautta tuotetaan porvarini-! niin mihin olisi tultu? Olisi tu jouduttaisi erilleen sivistyksen ; myös kehkeytyy vastaanhankaa-; sen tuotannon olosuhteissa; luo- : muodon, olemuksen ja todelliauu n y ttä v ä ä tie to a . M u tta sitä m u voimien kehitys tapahtuu luon hottu kaikki ne ainekset, jotka hedelmistä, niistä tuotautovoi- va voima; että ne olot luovat ! kitella, pukea (tieteellisten) la ; den, oikeuden ja tosiasian, hvvan kaa kuin historia etenee ja sen nonlakien mukaisesti. Niin ovat taistelua synnyttivät, olisi myös mista, joihin on päästy, niin käy j porv arillista rikkautta, s. o. por- kien ' mukana köyhälistön taistelu käy muotoon nama olosuhteet i ja huonon puolen kesken, siis nama olosuhteet itsekin ai samalla tukahdutettu porvariston välttämättömäksi, murtaa ¡vielä variluokan rikkautta vain samai- ja osottaa, kuinka rikkauksien Filantrooppinen (ihmisrakkau selvapiirtei6eniina'ksi, ei niiden kojen vaikutuksista riippumatto mia luonnonlakeja. Ne’ ovat ikui kehitys alkuunsa. Olisi ryhdytty jalellä olevat muodot joiden si- ‘ la kertaa alinomaa tuhoten tä- luomiselle ovat nämä lait, nämä den) koulukunta on‘ täydellisen- ole enää tarvis päänsä sisuksista sia lakeja, joiden aina on hallit järjettömään yritykseen, pyritty sällä ne voimat ovat muodostu-; män luokan yksityisten jäsenten kehitystuuodot kuin feodaalisen tynyt humanitaarinen. Se kiel kaivaa esille tieteitä; heidän oil tava yhteiskuntaa. Sen mukai- historiaa olemattomaksi teke- neet. Tästä hetkestä asti muut , rikkautta ja luoden yhä kasvavaa yhteisunnan lait ja muodot. Kur tää tykkänään vastakohdan ja vain tehtävä tiliä siitä, unta hei tuu kumouksellinen luokka van- köyhälistöä. juus on heidän silmissään vain tahtoo tehdä kaikista ihmisistä dän silmiensä edessä tapahtuu, Ja sesti myöskin historiaa on ollut,' maan. , Mitä enemmän nämä vastakoh- se tuska, joka on jokaisen syn porvareita, se tahtoo toteuttaa ruvettavä sen tulkitsijoiksi. Niin mutta ei ole enää; on ollut his- Nun porvaristo on päässyt yal- hoilliseksi. toriaa. kibska on vallinnut feo- tapuolelle, niin eipä kysytty feo Porvariston kehityksen mu-¡dat tulevat julki, sitä enemmän tymään kuuluva, luonnossa niin teorian, mikäli tämä on erillään kauan kuin he hakevat sila tie daaliset olot, ja koska näissä feo- daUsmiu hyviä eikä huonoja puo- kana alkaa kellittyä ¡köyhälistö, : jöutuvat taloustieteilijät, porva- kuin taloudessakin. käytännöstä eikä sisällä ristirii dettään ja vain luovat kuvitettu Romantikot kuulumat meidän toja. Tietenkin on teoriassa ja järjestelmiä, min kauan km i daalisissä oloissa on havaittu F*a.‘ *>'e tuotantovoimat, jotka joka sekin on feodalismin köy-> rillisen tuotantotavan tieteelliset vallinneen tuotantosuhteet, jotka j olb at porv ariston kautta teoda- hälistostä peräsin. Historiallisen'edustajat, ristiriitaan oman teo- aikaamme, kehityskauteen, jol helppo eroittaa pois ristiriidat, he ovat vasta taistelunsa alu-.-i, ovat «tykkänään eroavat porvarit-' lismin vallitessa kehittyneet, tm kehityksensä kuluessa kehittää riansa kanssa, ja muodostuu eri loin porvaristo on suoraan vas joihin käytännössä joka askeleel näkevät he kurjuudessa vain kur lisen yhteiskunnan tuotantosuh- li'a t sen hyväksi. Kaikki van porvaristo välttämättömyydellä koulukuntia. takkain köyhälistön kanssa, jol ta töksähdetään. Tämä teoria juuden, näkemättä sama sen ku hat taloudelliset muodot ja niitä näiden vastakkaista luonnetta, loin kurjuus kasvaa yhtä valta olisi siis ihannoitu todellisuus. mouksellista puolta, joka on mul Niinpä on fatalistisia kohtalo- teista. jotta nämä taloustieteilijät vastaavat Yksityisomistukselliset vasti kuin rikkauskin. Talous Nuo ihmisrakkaat talousoppineet listava vanhan yhteiskunnan. joka niiden alussa esiintyessä ou u sk o isia l taloustieteilijöitä, jot haluavat pidettävän luonnollisi suhteet sekä se valtiollinen olo- olemassa eneiiinrän tai väheni- ka teoriassaan ovat yhtä välinpi tieteilijät esittävät nyt, kyllästy haluaisivat luoda muotoja, jotka 1 asia hetkestä saakka tulee tiede na ia sen mukaisesti ikuisina. . Feodalismillakin oli köyhälis tila. joka oli ollut vanhan vh- män verhottuna, piilevänä. Sitä tämättömiä siilien nähden, niitä neen fatalistin osaa ja heittävät olisivat |X»rvarillisten olojen il historiallisen liikkeen tietoiseksi tönsä — maaorjat, joiden jou teiskunnan virallinen ilnrau mukaa kyn porvaristo kehittyy, nimittävät porvarillisen tuotanto- asemansa korkeudesta halveksu mausta, mutta joissa ei piisi sirii ilmaukseksi, se lakkaa olemasta kosta porvaristo sai alkunsa. murskattiin. kehittyy myös sen helmassa uu-j tavan epäkohdiksi kyin porv ari misen korskeita katseita niihui ristiriitaa mikä on .tn järje-te!- oppikaav ainen, tulee kumouksel Jos siis tahtoo oikein arvostel- si köyhälistö., uusarkainen taistelu to itsekin on käytännössä välin- ihmi-koneisiin, jotka rikikautta man olemuk-ena ja s iis siitä e- liseksi. Feodaalisellakin tuotannolla on e
