1
No, 277.
av u tto m ia oien o k aisia- h o itaak seen CKXHXTO OOOOOOOO tXKXKKXHXmO
valtion vakuu- .1 ¡avuttomia
pienokaisia
sillä vaan häviämisen kautta tu vää korvausta, puhumattakaan loin enää , tarvitsee
...........
. ,.
H innat v aih telev at. m u tta lien ev ät • KANSANKIRJEITÄ $
lee tilaisuus valmistaa jatkuvasti. sellaisista tuhansiin Nousevista tusta, selittävät ne. Mutta nej viim e aikoina olleet noin 15 dollarin
ty to lsfl U*«*k«na*tt*ja.
Kapitalistisen järjestelmän ku summista, kuin yllä on- kysymys. jättävät selittämättä sen, e t t ä ya yj^jua “ k a p p a le e lta .- T ie te n k ä än ;
q oo ck XKX» C H W W O c q o u
Pääoman ja työn suhdetta toi
ilmestyy Anone***, Oregon, joka päivä
pftittt SUBAUflVUIML
Sellaisia harvinaisia tuomioita suurin osa tapaturmista, jää ko-Jet olisi m itään san o m ista sitä v a a - L —
siinsa ja kummankin osaa kapi koistus on sitä luodessa tuomit-
WYOMING
teollisuusvakuutuksen kotiaan korvaamatta^ ja siksi he taa n , jos o ik ea t ih m iset o tta isiv a t j u
T O IM IT U SK U N TA :
talistisessa tuotannossa on vai tn 'häviämään; sen olemuksessa pitävät
W. N. REIVO
LAURI M OILANEN
vastustajatkin
teollkuusvakuu-¡tuollaisia
lapsia
k
a
sv
a
tta
a
k
se
e
n
m
u
t-
j
<
--------aa==r„
iÖ O L P H SALM I
A. B. MÄKELÄ
kea saada työläisiä ymmärtä piilee sen itsensä hävittävä voi- vastustajat aseenaan työväestön
,
,
..
■
i itä p ah in ta a sia ssa on se, e tte i o sta -,
HANNA,
SULO SYVÄNEN
mään oikein. Yhtä vaikea kuin ma. Voitto aina perustuu toisen j vaatimuksia vastustaessaan. Kuu tusta. .koska työnantajat . ev ä . t s, 1 I w__ ta ____ m tokM » to to t. s e lv y y ttä , _ ____
Luennoita
____ on
_ meillä ollut pi-
se on mahtumaan työntekijäin häviölle. Yhteiskunnallisesti kär-i kerran noinkin suuren summan loin joudu maksamaan juuri
TOVERI
vaadita m itään ta k e ita siitä e ttä tämässä puolueen kiertävä luen
(T H E COMRADE)
lapset tu le v a t saam aan ilim isellisen noitsija Sanna Kannasto. lian
sii.työväen luokka aina häviötä.i saa korvaukseksi, niin mitä sil- tään tvoläisilleen.
The organ o{ m Finnish workers in the aivoihin, yhtä 'haluton on pää
Western nates. The only Finnish daily in oman omistajani puoli tunnusta koska»
hoidon. Lapsi a n n e ta a n kelle ta h a n luennoi täällä kuutena iltana, il-
se
ei
valmista
hyödyn,
the West, fub l«h*d daily, except Sunday,
sa, jok* vain su o ritta a vaaditun; taluennoissaan selostaen sosia-
at Astoria, Ore., by the Western Work maan sitä, eikä heillä liioin ole vaan voiton perusteella.
.Omai
men’* Publishing Society.
m aksun.
i lismia, unionismia ja osuustoi-
otaksuttava olevan parhain äly suuden summittainen hävitys on il
mintaoppia. Päivillä luennoitsi
Entered a* second-class mail matter July 18,
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, sitä ymmärtämään. Kuulee usein kapitalismin voitto. Miiasta pois i |
¡hän
aineista, jotka koskevat la
“
D
O
V
E
R
IN
P
U
L
V
E
R
IT
”
,
under the Act of March 3, 1879.
työmiehen vielä pitävän kiinni viedyssä, se on, muille myydys- 1
—
T IL A U Ö IIN N A T
ihemmin naisten toimintaa, kuten
¿J tuo S uom essakin paljon k äy tetty
Yhdysvalloissa ja Cana aasaa:
sä osassa tuotantoa uskotaan o-'
ys I naiskysymyksestä, lasten kasva
.Yksi vuosikerta..>4.00
6 kuukautta..>2.25 siitä, että pääomansa on kukin
j i s s a New Y orkissa ra k k a a t p a s to i k än lääk e, J o t a vieläkin lienee saate- 11 uksesta ja nuorisoliitt^-aattees-
9 kuukautta.........>1.35
1 k u u k au si... .50 omistaja hankkinut persoonalli levän oman kansan hyvinvoin
Suomeen ja muualle ulkomaille
rit ovat p ä ä ttä n e e t k e h o tta a kaik k ia I vissa useim m ista rohdoskaupoista,
Yksi vuosikerta..>6.50
6 kuukautta. .>3.50 silla ponnistuksillaan, ja siis oi nin mitta, siitä siis seuraa, että
kokonaan
luopum aan v ä k iju o m ie n ' ole saan u t nim eään Doverin kaupUn-
Luennoitsijalla ansaitsee San-
»
SUBSCRIPTION" R A T E S:
keutettu omistamaan ja saamaan vaan häviävässä tuotannossa on
Ia »he United States and Canada
gista, vaan ^ e rä
käytöstä, jo tta täte n v o itaisiin , sä&s-* gista.
ra ä a s tä
ta 17:llä
17:11a vuosisa
jakamattoman tunnustuksen.
One year...........>4.00
hut mouths............>2.25
työväenluokan
elämä.
Rappeutu
Itä
ä
tä
tä
k
in
isän
m
aallista
lyehua
dalla
e
lä
n
e
e
stä
Dover
n
iin
isestä
meri-
Three month*. .>1.35
One mouth.................. 50 sille asiaankuuluvan kasvun. Mi
Samalla kun puhetapa on voi
i “pah an p äiv än ’’ varalle.
K onveut-j k a p te e n ista .
K apteeni
Dover on makasta ja luokkataistelijan ko
kä oltaisikaan työväen, millä se van kapitalistisen järjestelmän
sioni sam alla k eh o ttaa, e ttä papit i m a in itta v a to ise sta k in sy y stä , hän lutuilta kieltä, ilmenee siinä sy
¡eläisi, elleivät tuotantolaitosten mukana rappeutuu myös yhteis
lo
p etta isiv a t viinaksien s ä ä s tä m is e n ! oli k a p te e n in a siin ä laivassa. joka vä asiain tuntemus, joka virtaa
T y ö n a n ta ja in lo g iik k a a unijstajat antaisi työtä ja mak-j kunnallisen hyödyn moraali aut-
p elasti asu m atto m alle Juan
taito a se u ra k u n n a n jäsenillekin.
! vihdoin pelasti
esiin selvänä ja järjestelmälli
c Seaftlessa on makeislei|»oino-
i • i •
saisi tvöstä
palkkaa?
¡tamattomasti.
Ainoastaan
tuo-
F
em
an
d
eg
sa are lle jä te ty n A lexan
Siinä
n ykyaikaisen
A apraham in
-
p
i
.... . ,
.
,
senä -asiain selvittelynä.
d er Selkirk nim isen sk o tlan tilaisen
■
a
••
*
1
1
,
*
*.
k
ä
^
i
t
e
t
i
i
ö
n
-»ivan
t-
ir
ia
in
ie
lli-
t
a
n
t
o
v
a
lu
i
e
n
le
n
Ja
tuotannon
Vll-
uhri.
«
jen omistajien taholta nostettu! Käsitetään aivan kirjannein
J .
-
Luennoilla kävijöitä oli kii-
m enm
erim ieneii
iehen - — - »en
sen m
iehen,
jonka
H errap a h e itä siunatkoon!
i ! m
uhvho
., ju
.-- tettavan „aljon> vaan vielä e-
•1
i l
1 • * **■•
‘ t". tvi»m nfai-»<5tn se ,(;Ulf. teiskunnallinen omistus VOI KO-
oikeusjuttu
lakossa olevia
tvtto-1 >c- e e,-ld
ty ö n a n ta ja s ta se p ao t
, Siellä p ienessä n u rk k ak a a p issa vir- ! kohtalo oli a ih een a Robinson c rusoe J nem,pj olisi' voinut olla. Siellä oli-
...
,i-., .b.ibtp«-
lk-iL.--. on
,,n <ii<
ja vastaan, joita syytetään
ln k -jka
l.vhtee, pttö
että m
paikka
siis liottaa tvon oikeutettuiin arvoon-
sik irja n ja se u ra k u n n a lta saadun lah- i teokseen ; site n on tav a lla a n hänen- i ollut oppimista kaikille. Ke
keenteon vastustamisesta. To- jotain muuta kuin pieni osa sa pysyvän hyödyn tuottajana,
: jä n tak a n a , raam atu n ja uuden te s - jk ta an sio tan sa, e ttä tuo niailntan- hotan kansalaisia kaikilla niillä
tain en tin uskonnollisessa ja vaka- kuulu n u o riso k irja syntyi. K apteeni paikkakunnilla, missä Sanna tu-
distusten joukossa on esitetty työläisen päivän työn tuloksen' .M ennen kaikkea tukee tuotanto
arvoa.
Niinkin
yksinkertainen!
tuottajansa
vaipauttajaksi,
eikä
vassa se u ra ssa, y k sity isen ä ja ujona ' Dover h a rjo tte li lä ä k itse n iista ito a o lee
luennoimaan,
saapumaan
m.m. se, että isännistön on ollut
lepää k o h talokkaan näköinen viina- m in Päinsä, ja p ä ä asiassa vain omil- luentoihin, sillä’ hänen luennois
pakko maksaa rikkureita suoje- asia, kuin että pääoma on koot- : P a , na hauta orjuuttavana paina-1
pullo; ei sen ole ikävä, sillä ra k a s i le laivantiehilleen. N iissä kokeiluis saan täytyy pakostakin jotain
leville hurtille kolmekymmentä.tua. maksamatta jätettyä työtä, J«osena.
pasto ri käy sitä usein ikävissään saan lu ^’ ,ian laittan eek si tuon pui oppia— sellaisenkin, joka ei ole
dollaria viikossa. Katsoen nii-Ay-'”1 arvon ja palkan välinen pi
suutelem assa,
varovaisesti sy säten j v e rta k in ,joka h ä n e stä on sa a n u t n;
koskaan ennen niitä asioita aja
hin päätöksiin, joita täkäläinen Jätetty ero, on monelle vaikea Saisipa sen edes kaikis
sy rjä ä n sen arv o k k aan ja u sk o n n o t m ensa.
tellut.
tuomioistuin tavallisesti on an -' pulma käsittää, t »uneksi tässä
liseu
p
a
n
tsa
rin
,
jonka
tak
an
a
eläm
än
!
Nuorisoliiton
perustaminen.
sa tapauksissa
vesi on. H a rta a n a kohoutuu m ieli
VALLANKUMOUS
tanut lakkotapauksissa, emnje suhteessa alkaa palkan ostokyky,
Sannan luennoideft ansioksi voi
korkeuteen, rasv o ttu n e e t kasvot s a a
ehkä osaksi lukea sen ilosano
ollenkaan hämmästyisi, jos ty tö t' hintojen kohotessa, opettamaan
Eräälle brooklynilaiselle tyttö
voi ta p a h tu a kahdella tavalla.
vat huolestuneen ilm een ja pieni ys-
man, että osastomme ompelu
tuomittaisi maksamaan hurtille! laskutaitoa työn arvosta. Mutta selle ilmotetaan tuomitun 15,000
O llessaan oikeudessa v a sta a m a ssa
käys, jo k a oso ttaa lih av u u d esta koi
seuran naiset ovat alkaneet hom
palkka. Täkäläisten ty önantaji- Ay" y hteiskunnallisena tekijänä, dollaria korvaukseksi kärsimis
tuvan h en g en ah d istu k sen saapuneen, vallankum ouksellisten oppien lev it maamaan
nuorisoliiton toimin
en
häikäilemättömyys menee ihmisten hyvinvoinnin takeeksi tään vammoista, jotka aiheutui-
a lo tta a täm än pienen, m u tta h a rta u täm ise stä , lausui FeOftinaud L assalle: taan herättämistä^ Nuorisoliitto
“ Y hteiskunnairineu
vallankum ous
niin pitkälle, että sille on mah-1 jää arvottomaksi. Pääoman puo- vat hänelle erään rikkurina toi
della su o ritetta v a n hengellisen toi
on ollut täällä Ainenkin toimes
on tuleva. Se s a a tta a tulla joko tä y
m
ituksen.
-Vihdoin
on
Ilmavaan
kä
lelta
ei
tunnusteta
tvölle
vhteis-
sa, vaan on nukahtanut johdon
nuneen katuvatinun kuljettaja!
doton .löytää vertaa mistään
teen tu llu t k irk as pullo. V ienosti ki- ; d e ssä laillisuudet! h a a rn is k a s s a ^ . p u u t t e e s s a . Vaan uyt v oimme oi
muuajta kuin niistä tuomioistuin- kunnallista luovaa arvoa ja livo ajaessa hauen ylitseen viini«
tisten irta a ------------.
n tu u korkki. . . . Viinam äen rau h a n siu nauksien ym päröim änä, , jo-»
a r m a t e ----
t t ä --
ei enää
• i~ v --------
-naa tule niin
tya
vuonna.
Tyttö
menetti
oikeasi;
ten päätöksistä, joilla roistomai-
h u rsk a a n työm iehen naam aan t u l e e ! ,hm iaet y m m ä rtä v ä t ta rttu a sen
a ¡käymään, kun naiset itse Ottavat
Työntekijä, joka e i tuota hvö- kädestään neljä sormea ja va
simmatkin hävyttömyydet kruu
om ituinen,
rohkenisim m eko
sanoa teen j a o t t a a sen v astaan ajan ollessa . is ja n o jk c iu - m ie b is s ä v h o i t a a k .
m aallinen ilm e; pullon suu kohote- T aik k a se s a a tta a hy ö k ätä estin odot- setti.
nataan laillisuuden leimalla.
| dykseen, vaan tekee työtä, saa»! semmasta kolme ja kärsi vanun"
väk iv altaisen
jä risty k se n
i taan h ita a lla nautisk elijan liik k eellä ta m a tta .
* i. * , i Näytöskappale “Talon lapset”
palkkaa, ei vainusta'ja muutenkin.
Sellaiset seikat
kuin
hurtille
Alakseen
IBUliiuaH,. sulku,SM 5» o r lu v ,t k a W - t u n a a n |) ia k k , 1H, e s i t t ä m ä ä n o -
F
.
i
kohti
p
asto
rin
tu
rp
e
ita
Huulia
ja
maksettavien palkkojen ja tyt- tuotteita siinä tiedossa että se
Saavutusta pidetään tavailisi;
T ulia ;
kohta kuuluu tolkutus ja litinä, kuu Jaan ja ra u ta -a n tu ra t jala ssa , ru lla j sastomme näyttämöltä j; J n ik a _
toisella
töjen vaatimusten vertailu, eiv ät! häntä auttaisi, vaan päinvastoin suurempana; ja sellainen se on
8C*n
taytVV
lo is e n a taik
la u m k a toisella
lu te e n a ta
ui- i i-
.. , i __
i -, •
,
n este alk aa solua ju m alallisella hi-
• Kun vetäännyn pois päivänta-
¡h t‘itnakkoar\ostelutkin
steluihi
on luot-
valla.
ollenkaan paina mitään, sillä k y -, tietäen, että se vahingoittaa han- kin, mutta vaikka tässä tapauk
j tau d ella kohti k a to av aisu u tta. Tappi
tamista, niin tullaan se esittä
pahtum ien tu o k sin a sta ja syvennvn
lyödään s itte n kiinni, uusi te s ta
syniyksessä ei ole yksistään se tä. Sillä mitä pikemmin joku, sessa on ‘a nnettukin noin huo
mään tavalla, jota ankarimman-
selv ästi sen lä-
m en tti k ä ä n n e tä ä n p asto rin ritu a a h isto ria a n , .kuulen
kin arvostelijan kannattaa men
mitä tytöt vaativat palkkana,! tuote valmistuu, mitä enempi tu-i m attaia korvaus, niin sillä ei sil
lin eteen — ja niin on ju m a la n henevät ask ele et.”
nä katsomaan.
vaan myöskin se että työnantaja lee luoduksi tuotteita, sitä epä-] tekään ole saavutettu oikeastaan
palvelus p äätty n y t.
i Loukkaukset ja tapaturmat ovat
katsoo olevansa oikeutettu me varmemmaksi tuntee hän- ase-1 mitään. Se että työläinen saa
P a sto rit eivät luovu n ä istä juhla-
R aittiusm ies sekin.
tulleet aivan päiväjärjestykseen
nettelemään työläisiä vastaan ai mansa. Sen lisäksi vielä, niitä korvaukset tapaturmasta, ei ole
letk istään . S e u rak u n ta sa a luopua.
P asto ri on pitän y t a n k a ra n rait- täkäläisessä n :o 2 :sen kaivan
van mielivaltaisesti. Vähemmäl kestävämpiä ovat tuotteet ainei-! vielä sitä mihin on pyrittävä,
‘Älkää tehkö niinkuin n ä e tte m inun i tiu ssa a rn a n , tuom iten kaikki alkohoo- nossa. Tämän kuun 16 päivänä
tekevän, vaan teh k ä ä niinkuin m inä lin y stä v ä t alim m aiseen helvettiin. joutui kansalaisemme John l ’iri
lä tietysti pääsisi, maksamalla den ja tekotavan puolesta, sitä vaan se että tapaturmat loppuisi r
o
p etan .” —, Työni.
Saarnan loputtua ryhtyy lian kirjot , hiili,oh,kareen ru h jo tta v a k s i silla
tytöille sen mitä ne vaativat, pelättävämpi on työntekijän tu vat.
*
(1,
' lam aan jäsen iä p e ru ste ttav a a n rait- se u ra u k se lla e ttä u s e ita kylK i-
kuin pitämällä kolmenkypfmenen levaisuus.
Nämä tällaiset tuomiot ovat
L A P S IK A U P P A A .
H E R R A N V IIN A M Ä E S T Ä .
tiu sse u ra a n .
E nsim äiseksi ilm ottau- luita oli k a tk e n n u t m o le m m ilta
dollarin viikkopalkalla hurttia
Tuotannon omistajaa, kapita siksi harvinaisia, että niille er kan
¡¡luolin ja ketilikokalvo vioittu
tuu kylän kap ak o itsija jäseneksi.
rääkkäämässä lakkolaisia, mutta listia. ahdistaa pakko saada mah nata antaa minkäänlaista huomio T unnethan h e rra n viinam äen työ- Chicagon a la ik ä isie n suojelusyhdis- “ Minua ih m e ty ttä ä ”, ‘sanoo p astori, n u t, jo te n lä ä k ä rit o v a t olleet
tyttöjen vaatimuksiin suostumi dollisimman paljon alhaisimmil- ta. Olisipa edes mahdollisuus m iehen, tuon lihavan, kaljupäisen, tys on ry h ty n y t pontevaan taistelu u n “e ttä juuri te ta le tte e n siu iä ise k si”. hyvin epävarmoja hänen paran-
nen merkitsisi se|i oikeuden tun la kustannuksilla, eikä häntä saada sellainen korvaus kaikissa hikoilevan ja rasv o ttu n e e n olennon, • siin ä kaupungissa h a rjo te ttu a laajaa
“ Niin, n a i^ ä ä s ,” se littä ä k a p a k o it tumisestaan.
jossa
on
u lo ttu v aisu u tta
kaikille lapsikauppaa v astaan, aikoen teh d ä
Sitten 19 päivän aamulla polt
sija. "m inulla on yhdistyksen jäsen iä
nustamista. että työläisillä on suinkaan vahingoita tavarain lv- tapaturmissa, niin se olisi jon- suunnille
jo k a su n n u n ta isin ko- i tuon kaupan tu lev aisu u d essa mahdot-
ti
tov. Frank Viitaaho kasvon-
yleisesti oikeus vaatia korkeam hyt kestävyys, paitsi kilpailun kinlaisetta tekijänä tapaturmien i hoaa saarn atu o liin ja ähkii tä tä k u r - ' toinaksi. Y hdistyksen to im esta on varten oikein sievä ja sopiva ta k a • sa ja kätensä samassa kaivokses
pia palkkoja, ja se .tiilisi ajan ! kannalta ;
lakkaamattomasta estämiseksi, Ullitta suurin osa i®3 m ailm aa v astaan, tä tä m urheen yleisön tietoon tu llu t seikkoja, jotka 4 huone."
sa kuu kaasu syttyi palamaan
ja
surun
laaksoa
v
astaan,
tä
tä
mato-1
h
irv
ittä
v
ällä
tav
alla
valaisevat
su
u
r
pitkään kalliimmaksi.
hänen työpaikassaan. Hän ei
vaihdosta ja riistosta saa hän tapaturmista menee niin, että työ
A nsaittu luottam us
I tiennyt varoa, kun kaasun tar
Seuraava aste amerikalaisessa voittoa. Näin nykyinen järjestel- Iäinen ei saa senttiäkään kor- läjää, tä tä k u rja a ja h em m ettiin tuo- kaupungeissam m e vallitsevia olosuh-
ittua ihm issukua vastaan, joka o-<, teitä, sillä tuskinpa on Chicago a in o a ;
p e r h ee n e m ä n t ä :
"K ylläpä kastaja vakuutti työpaikan ole
lakkolakien tul k innassa voi ai- mä omalla painollaan painaa a-! valista, ja toisissa saa vain pik- m
so ltaa taip u m u sta sosialism iinkin ja ; suurkaupunki, jo ssa lapsikauppaa har-j
paikkakunnan liikem iehet ov ;t van "allnight'’. Siis tarkastajan
van johdonmukaisesti olla sekin, ¡.las työn arvoa yhteiskunnallise j kuisen.
M ashingtonin valtion kaikenlaisiin sellaisiin a a tte isiin ei jo totaan.
, epäluuloisia ja varovaisia. Kun me huolimattomuus johti suorastaan
että lakkolaiset piäärätaän kus-ina hyödyn luojana. Työntekijöil- tapaturmatilastot osottavat siellä kä usko m ‘‘ä hän sanoo, vaikka hä- Lapsia, jo ista vanhem m ille on ' a s' i en8jn tän n e m uutim m e, ei esim erkiksi tähän* onnettomuuteen, josta o-
e n ’IU'i liham ies su o stu n u t an tam aan m eille lisi voinut olla hyvinkin vaka
tantamaan ensitj rikktiriameija le kasvaa käsitys, joka tulee äi tapahtuneen 100.531 teollisuusta- nen ’’asvasydäm ensä on ihan h aljeta tu sta tahi jo tk a ovat tiellä
m iten tie ty sti aviottom ia tai löytö- ’ i sen tin k ään luottoa, ennenkuin hän a- vat seuraukset, jos sattui ole
i
•
kiukusta.
jä sitte hurtta-armeija; sellainen j van yleiseksi työn moraaliksi, paturmaa sitte vuoden 1911, jo!
„ ■ .
x .. ,. .
. .
J
Hekin, nam a ra k k a a t p asto rit, o- lapsia
ta a n < hicagossa j o k o ! j au ojoon t ujj näkem ään m eidän olo- maan kuivaa pölyä lähimailla.
logiikka ei olisi mahdoton sille, että työtä ei tehdä pysyvän hyö- loin tapaturmavakuutuslaki astui vat nyt teh n eet liik u ttav an kauniin sa ira a lo ista ta rjo
tai m uista laito k sista van kuiinon ih m isiä . . . N yt me jo o-
\ iita-ahon saamat palohaavat
järkeilylle, jota gompersismi nv-idyn tähden, vaan aina nopeam- siellä voimaan. Mutta niissä ei u hrauksen isänm aan altta rille.
ju
lk
isesti
m
yytäväksi
henkilöille,
jot-
i
leium
e
yli
2’
0
»
dollaria
hänelle
ve
¡eivät
liene hengenvaaralliset,
*
. \
kyisin harjoitelee
mm ja nopeammin häviäväksi. ole yhdessäkään maksettu riitti-
E piskopaalieen .kirkon konvehtsio- ka ilm o tta v at h a lu av an sa o tta a noita ¡assa •
vaan ottaa ehkä kappaleen aikaa
MHHlIlUlUilM
IIIHItllitHIIIIIIIIIiiHIUIIHItliUiHIIPlKliniHUiliniouitiUiniHIUItfl
TOVERI
TYÖN ARVO
MVttlVHHIUIMIHMMIUHI
S
MAILMANKATSOMUKSIA
■'•»unii tll!llltltllW IIIII|llU )Ullim U HUINHIIIIIIIIÌIUUU IU IM INM iW IU)UIUIUHIIW UM IUIM UiW 'ltlM nHUH IN UIIIIIillUn«HllUUSH.-
k
1
H U S IU « im U *tU llU U IN IIIIIIIIlllllllllU IIIIIIIIH IlA llllllllillH lll» lllll|IIH IIIIU IIIIII
iiiiiiiiiu iiiiiiiiiiiiiiH iiiiiiiiiiiiiiiu u H iin iiiiiiH iiiiiM iiiiiiu iu iiiiiiu iiiiu iiiu iiiiiii 1 iin iiiin iiiiiiitM iiiiiu m iiiiiiiiiin iu
N n iW m iH illN iu itiu a itm u H iw u H U iU iiiiiiiiiü iU M iiu th iiitiiiiiiiiiiu in iiH K i
I lIItllM tU lU IH ItU lU IItlU IIM U IiailllllllliltlllllllllU lilllltlllllllllIH H IIM IItllU lllltIU
IIIIIIIIIIU IIIH IIIIIIIIllllllllllllllM IIIIIIIH IIIIIIIIIIIItllllh H llllllllllllU IIIIIIIIIIIIIIIIIII
■ lllllItlllllllllll.lllIllllU llllllllltU IH IIItltilU llllllllllllH U llllIllllK llllllllllllltU lllllll
U fllilU M iillltlitU U U U lU Ih lU n iiiU IH H D U IIU lllIU IIIH U U H lU ilih iU lltX U llH itllli.
I Luokkien teoreetikot
1 illllU U liid liU U iH iu U illt illliiilii. llllltlllU U lililU U h iiiiiiiiim lllP U iliililU liiO llli
jm iHIHUtUIHtllilUIIIHitUihUiHiUilihtiilUlHtllHIlIHtK UUnUttlltUilltllUlliliUI
vastakkaiset aineksensa, joita la feodaalista tuotantoa, niin täy- köyhälistoluokan ja porvarisluo- p,itämätön köyhälistöön kuulu- Ì ¡uoval. ¡Je kertailevat kaikkien ' rottamaton. Nämä kuvittelevat
myös nimitetään sen hyväksi ja tyv sitä tarkastella
- ,— ----- vastakohdat-
-----T------- kan
. välillä, taistelu, . joka ennekuin ' ain kärsimyksiin nähden, jotka edeltäjäinsä selittelvitä, mutta - tosissaan vastustavansa porvarii-
huonoksi
puoleksi,
ottamatta
»huo
deksi,
ottamattathuo-
le
rakentuvana
järjestelmäpä,
i
s‘tä
kummaltakaan puolen tun- heitä auttavat rikkauksia kokoo- välinpitäinättömvvs, joka noiss t "»ia ka> täntoa ja ovi at he enem-
V. 1847 julkaisemassaan kir-
mioon,
että
aina
se
huono
puoli
Tävtvy
osottaa,
kuinka
rikkaat-
netaan,
huomat»*u, arvioidaan,! maan. tähän fatalistiseen kou-i edeltaii-sä oli näuvisuutta esiin-' ,lian Po r v ;‘i e i i a k u in liuo toiset.
jassa “ Eilusoiia* kurjuus’’ kir-
tvmVn nauta talousoppineet o-
lopulta
vie
voiton
hyvästä
käsitetään,
selvitetään ja vihdoin i liikuntaan kuuluu klassikkoja ja tvv nvt kiemailuna.
ta
tuotettiin
tämän
vastakohdan
jottaa Marx:
huono
puoli
näet
herättää
liikun-
vat
porvarisluoiiau tieteellisiä
ä
ä
n
e
k
k
ä
ä
sti
ju
lis
te
ta
a
n
,
ilm
e
n
e
e
:
ro
m
a
n
tik
k
o
ja
.
.K
lassikot,
k
u
t
e
n
;
j
s
itte
n
h
u
m
a
n
itä
ä
rin
e
n
vallitessa;
miten
tuotantovoimat
Taloustieteilijät menettelevät
merkillisellä tavalla. Heidän kä- taa> se tekee historiaa sen kaut- luokkain kahnausten mukana vain osittaisina ja ohimenevinä'Adam Smith ja Ricardo, edusta i (¡hmisvvs j koulukunta jok i o t e m istä p ä , hiin o v a t s o sia lis tit t
m m u n i ..
s ti t
-------
" . ........‘
koyhalistoluokan
yhä , taa nykyisten tuotanto-olojen k 1 k o ”.........
joka ollen
sitykseusä mukaan on vain kali- ta, että se saa aikaan taistelua, kehittyivät, kuinka toiset näistä yhteentörmäyksinä, tuhotekoina. ! ’ vat
. . porvaristoa,
. ------■-
.
detilaisia järjestelmiä, ikeinote-1
olisivat nuo taloustieteilijät luokista, se huono puoli, yhteis-! Toiselta puolen, vaikka kaikil- vielä taistelussa leodaalisen vh-¡huonot puolet sydänielleen. Raa- teoreetikkoja. N iin k a u a n k u u t
kukoistusaikana, kunnallinen epäkohtaisuus, yhä la tiusiaikaiseen jiorvaristooa teiskunnan jätteitä vastaan vain j hottaakseen/ »maabuntoaan lyjA koyhalisto ei vielä ole kyllin ke
koisia ja luonnollisia. Eeodalis 1 feodalismin
ihastuneina
ritarillisiin
hyveisiin, kasvoi, kunnes sen vapautuksen kuuluvilla on samat edut valvot- pyrkii puhdistamaan taloudellisia | tämä mahdollisittinum minkään hittynyt muodostaakseen luokan,
min laitokset ovat keinotekoisia,
oikeuksien
ja
velvollisuuksien
aineelliset edellytykset olivat tavina, mikäli ne muodostavat o^ ja feodaalisista tahroista, li-’ peittelemään noita vastakohtia, eikä sen taistelu porvaristoa vas
porvarilliset laitokset luonnolli
kauniiseen
sopusointuun,
kau-;
kypsyneet.
Eikö tämä osota kyl- luokan jotakin toista luokkaa säamään tuotantovoimia ja a n ta -|se valittaa vilpittömästi köyhälis- taan vielä ilmene poliittisena,
sia. He ovat tässä suhteessa ¡u-
punkien
patriarkaaliseen
elä-
Iin
selvään,
että
tuotantosuhteet, vastaan, niin on niillä \ astakkai-: maan teollisuudelle seka kaupal- t«»n hätää ia porvariston kesk ce- niin kauan kuut tuotantovoimat
maluusoppineiden kaltaisia, nä
maan,
kotityön
kukoistukseen
ne olot, joissa tuotantovoimat ke siä ris tiriita isia e tu ja , k un o v a t le uusia sysäyksiä. 1 ä llä n tais-1 näistä hillitöntä kilpailua; se ke- eivät itsensä porvariston sisällä
mä kuti myöskin erottavat kaksi
maalla,
ammattikuntaiu
ja
tuo-
hittyvät, ovat kaikkea muina itse keskenään toisiaan vastaan. telmin osaaottava kövhälistö tun-l hottaa tvöläisiä olemaan koiituul- ole kyllin kehittyneet ihnaistak-
lajia uskontoja. Jokainen uskon
to, joka ei ole heidän, on ihmis tantojärjestöjen kehitykseen, sa kuin ikuisia lakeja, vaan että he Päivä päivältä käy niin ollen sei tee, kuumeisen työn touhussa oi- ¡lsia, tekemään ahkerasti työtä seen ne aineelliset edellytykset,
ten keksimä, kun taas heidän nällä sanoen kaikkeen, mikä vastaavat ihmisten eräitä kehi-; vemmäksi, että porvariston tuo- Ien, vain ohimeneviä, tilapäisiä' ja laittamaan vain vähän lapsia; jotka ovat välttämättömät koy-
oma uskontonsa on jumalan il muodosti feodalismin 'kauniin tysoloja Ja niissä vallitsevia tuo-' tantostihteiden luonne ei ole vh kärsimyksiä, ¡»itää itse niitä se l-|ja se suosittaa porvaristollekin naliston vapautukselle ja uuden
mestys. Kun taloustieteilijät sa puolen; jos ne olisivat noihin i- tautovoimia, jä että ihmisten tenäinen. yksinkertainen, vaan Iäisinä.
i harkintaa sen tuottamiskiihkossa.' -vlllcIskulinan luomiselle, min
Taloustieteilijäin^ kuten Adam J ämän koulukunnan koko teoria 1 kauan ovat nuo teoreetikot peik
tapahtunut on se kaksinainen; että samoissa-
novat, että nykyiset olot — por hastuneina asettaneet ratkaista/ tuotantovoimissa
varillisen tuotannon olot — ovat vakseen kysymyksen, miten saa muutos tuo mukanaan välttäm ät-; oloissa, joissa tuotetaan rikkaut- Smithin ja Rieardon, jotka ovat on pelkkiä loppumattomia risti kia u to p iste ja . jotKa sorretun luo
tarpeita
tyydyttääkseen
luonnolliset, niin tarkottavat he taisiin poistetuksi se, joka heitti tömiä muutoksia heidän tuotan-¡tä. myös tuotetaan köyhyyttä; tantan kehityskauden historioitsi riitoja teorian ja käytännön, pe kan
sillä, että ne ovat oloja, joissa varjoja tähän kuvaan — maaor- tosuhteissaan. Kun elinenkaik-> että niissä oloissa, ioissä Jtuotan- jo it a , Tehtävänä on osottaa, kuin- riaatteiden ja tulosten, aatteen ja suunnttteievat aiatuKstssaan jar-
sovelluttamisen, sisällön ja lestehma ja hakevat uudestisyn
rikkauden lyöminen ja tuotanto juus, etuoikeudet, anarkia — kea taistelua käydään siitä, ettei tovoimien kehittäminen tapahtuu k a rikkautta tuotetaan porvarini-!
niin
mihin
olisi
tultu?
Olisi
tu
jouduttaisi
erilleen
sivistyksen
;
myös
kehkeytyy
vastaanhankaa-;
sen
tuotannon
olosuhteissa;
luo-
:
muodon,
olemuksen ja todelliauu n y ttä v ä ä tie to a . M u tta sitä m u
voimien kehitys tapahtuu luon
hottu
kaikki
ne
ainekset,
jotka
hedelmistä, niistä tuotautovoi- va voima; että ne olot luovat ! kitella, pukea (tieteellisten) la ; den, oikeuden ja tosiasian, hvvan kaa kuin historia etenee ja sen
nonlakien mukaisesti. Niin ovat
taistelua
synnyttivät,
olisi
myös
mista, joihin on päästy, niin käy j porv arillista rikkautta, s. o. por- kien
'
mukana köyhälistön taistelu käy
muotoon nama olosuhteet i ja huonon puolen kesken,
siis nama olosuhteet itsekin ai
samalla
tukahdutettu
porvariston
välttämättömäksi, murtaa ¡vielä variluokan rikkautta vain samai- ja osottaa, kuinka rikkauksien
Filantrooppinen (ihmisrakkau selvapiirtei6eniina'ksi, ei niiden
kojen vaikutuksista riippumatto
mia luonnonlakeja. Ne’ ovat ikui kehitys alkuunsa. Olisi ryhdytty jalellä olevat muodot joiden si- ‘ la kertaa alinomaa tuhoten tä- luomiselle ovat nämä lait, nämä den) koulukunta on‘ täydellisen- ole enää tarvis päänsä sisuksista
sia lakeja, joiden aina on hallit järjettömään yritykseen, pyritty sällä ne voimat ovat muodostu-; män luokan yksityisten jäsenten kehitystuuodot kuin feodaalisen tynyt humanitaarinen. Se kiel kaivaa esille tieteitä; heidän oil
tava yhteiskuntaa. Sen mukai- historiaa olemattomaksi teke- neet. Tästä hetkestä asti muut , rikkautta ja luoden yhä kasvavaa yhteisunnan lait ja muodot. Kur tää tykkänään vastakohdan ja vain tehtävä tiliä siitä, unta hei
tuu kumouksellinen luokka van- köyhälistöä.
juus on heidän silmissään vain tahtoo tehdä kaikista ihmisistä dän silmiensä edessä tapahtuu, Ja
sesti myöskin historiaa on ollut,' maan.
,
Mitä enemmän nämä vastakoh- se tuska, joka on jokaisen syn porvareita, se tahtoo toteuttaa ruvettavä sen tulkitsijoiksi. Niin
mutta ei ole enää; on ollut his-
Nun porvaristo on päässyt yal- hoilliseksi.
toriaa. kibska on vallinnut feo- tapuolelle, niin eipä kysytty feo
Porvariston kehityksen mu-¡dat tulevat julki, sitä enemmän tymään kuuluva, luonnossa niin teorian, mikäli tämä on erillään kauan kuin he hakevat sila tie
daaliset olot, ja koska näissä feo- daUsmiu hyviä eikä huonoja puo- kana alkaa kellittyä ¡köyhälistö, : jöutuvat taloustieteilijät, porva- kuin taloudessakin.
käytännöstä eikä sisällä ristirii dettään ja vain luovat kuvitettu
Romantikot kuulumat meidän toja. Tietenkin on teoriassa ja järjestelmiä, min kauan km i
daalisissä oloissa on havaittu F*a.‘ *>'e tuotantovoimat, jotka joka sekin on feodalismin köy-> rillisen tuotantotavan tieteelliset
vallinneen tuotantosuhteet, jotka j olb at porv ariston kautta teoda- hälistostä peräsin. Historiallisen'edustajat, ristiriitaan oman teo- aikaamme, kehityskauteen, jol helppo eroittaa pois ristiriidat, he ovat vasta taistelunsa alu-.-i,
ovat «tykkänään eroavat porvarit-' lismin vallitessa kehittyneet, tm kehityksensä kuluessa kehittää riansa kanssa, ja muodostuu eri loin porvaristo on suoraan vas joihin käytännössä joka askeleel näkevät he kurjuudessa vain kur
lisen yhteiskunnan tuotantosuh- li'a t sen hyväksi. Kaikki van porvaristo välttämättömyydellä koulukuntia.
takkain köyhälistön kanssa, jol ta töksähdetään. Tämä teoria juuden, näkemättä sama sen ku
hat
taloudelliset
muodot
ja
niitä
näiden
vastakkaista
luonnetta,
loin
kurjuus kasvaa yhtä valta olisi siis ihannoitu todellisuus. mouksellista puolta, joka on mul
Niinpä on fatalistisia kohtalo-
teista. jotta nämä taloustieteilijät
vastaavat
Yksityisomistukselliset
vasti
kuin rikkauskin. Talous Nuo ihmisrakkaat talousoppineet listava vanhan yhteiskunnan.
joka niiden alussa esiintyessä ou u sk o isia l taloustieteilijöitä, jot
haluavat pidettävän luonnollisi
suhteet
sekä
se
valtiollinen
olo-
olemassa eneiiinrän tai väheni- ka teoriassaan ovat yhtä välinpi tieteilijät esittävät nyt, kyllästy haluaisivat luoda muotoja, jotka 1 asia hetkestä saakka tulee tiede
na ia sen mukaisesti ikuisina.
. Feodalismillakin oli köyhälis tila. joka oli ollut vanhan vh- män verhottuna, piilevänä. Sitä tämättömiä siilien nähden, niitä neen fatalistin osaa ja heittävät olisivat |X»rvarillisten olojen il historiallisen liikkeen tietoiseksi
tönsä — maaorjat, joiden jou teiskunnan virallinen ilnrau mukaa kyn porvaristo kehittyy, nimittävät porvarillisen tuotanto- asemansa korkeudesta halveksu mausta, mutta joissa ei piisi sirii ilmaukseksi, se lakkaa olemasta
kosta porvaristo sai alkunsa. murskattiin.
kehittyy myös sen helmassa uu-j tavan epäkohdiksi kyin porv ari misen korskeita katseita niihui ristiriitaa mikä on .tn järje-te!- oppikaav ainen, tulee kumouksel
Jos siis tahtoo oikein arvostel- si köyhälistö., uusarkainen taistelu to itsekin on käytännössä välin- ihmi-koneisiin, jotka rikikautta man olemuk-ena ja s iis siitä e- liseksi.
Feodaalisellakin tuotannolla on
e