Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 22, 1917)
f ™í Z - TOVERI UUmra «uamalaiacn työrien Uiumkxnaxttxja, ila u ty y A» tori*»**. Oregon, joka päivä Miltei TOIMITUSKUNTA: W. N. RE1VO AD O LPH SALMI LAURI M OILANEN A. B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN TOVERI (T H E COMRADE) fhe organ oi -ie F ioaiih worker* in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men’s Publishing Society. Entered a* second-class mail matter July IS, lJ'lJ, at the postahice at Astorhk Oregon, under -the Act of March 3, 1SF9. TILAUSHINNAT Yhdysvalloissa ja (anadsssa: Yksi vuosikerta..<4.00 6 kuukautta. .$2.25 3 kuukautta.........$1.35 1 k uu kau si... .50 Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta..>6.50 6 kuukautta. .|3 . 50 SU B SC R IP T IO N ' R A T E S : In the United States and Canada One year...........$4.00 Six mouths........... $2.25 Three months. .$1.35 One mouth.........s .50 tuleva totuus melkein tykkänään, mutta sen jokapäiväisen elämän tuntemusta ei mikään mahti mailmassa voi tukahuttaa. Van kilat saatetaan tä y ttä ^ u ^ reilla ja hirsipuut voivat olla vapaus taistelijat tienviittoina, mutta sittekään ajatus ei kuole, eikä pyrkimys parempaan katoa. Työväenluokan historiallista tehtävää: kapitalistiluokan tilalle yhteiskunnalliseksi m ahdiksi ko hoam ista, ei m illään voida estää, niin paljon kuin sitä koetetaan kin. Bolshevikien rauhan- tar joukset (T rue tra n s la tio n filed w ith th e No. 274 TOVERI ‘‘Meidät erotettiin ja Kynow messa taistelussa, vaan salakava- tiolhnen taistelu ei ole lam auta- Meksikossakin ollaan edellä m e s ta . vieisään esty k sellä upruutta» i • . Z. . , , cv. i - ... Y ueatanin valtion virallisen kerto- vj p ' at yleisaan esty k äellä p e ru u ttaa asetettiin lehden päätoimittajaksi la pisto selän takaa. Siihen ai- j maisillaan, päinvastoin taistelu j ___ t___ ___ | e d u sta jak o k o u k se n pitäm isen m uksen m ukaan ovat k a i k k i , sen K aiken v a ra lta tahdon sanoa, e ttä ennen kuin tiesimme mitään ko- kaan lakkautettiin lehtiä terrori- 1 käy kiihkeämmäksi ja terä vam valtion työ läiset jä rje s ty n e itä . Y k -! niinä eÄ kiellä en k ä käske pitäm ään, ko asiasta”, sanoo Kautsky erääs- seeraamalla‘.toimittajia. Mutta maksi päivä päivältä. Ja se-:. sinpä kiin alaisetk in , jo tk a siellä ovat ( tai olem aan p itä m ä ttä tuota kokous- sä yksityiskirjeessään. “Tämä ' he ainakin tiesivät, mistä oli ky- minkä E reiligrath silloin huoma- töissä, ovat p e ru sta n e e t erikoisen ta> m ina vaan tahdon sanoa, e ttä m enettely oli ehkä vieläkin kava- symys. N yt turvaudutaan mitä sisi, sen voin minä vielä suurem -! 'työväen m ajan. nuo -',eKslK08SaH arurajkuun lie te e si päivään men- malla voimalla tänään sanoa Iolesk elev at kiin alaiset n ä k y v ä t ole- „ e s ^ tu le e p iirik o m ltea julkaisem aan lampi kuin torpedoim inen varoi likaisimpiin keinoihin, jonkin tar- . . • 'v a n k in p e rä ti ih m eellistä väkeä. E —e d u sta jie n a a u a sty sja o n ja .sen jä- tusta antam atta." kotus on sama, — arvostelun lo Neue Z eitin lukijoille: rä ässä y'i ehM}S8ä kokouksessaan h e ' Iestä on s ä ä n to v a s ta is ta teh o a yleis- , . . , ........ . , .. ! ä ä n e sty se h d o tu sta e d u sta ja kokea».-en E rottam isesta k irjo ttaa K aut- pettam inen. "H vvästi siis, m uta ei ainiaak- ovat ovat yksim ielisesti p ä ä ttä n e e t lau-1 p eru u ttam isek 8 , skv ..... , sua jy rk ä n p aheksum isensa “siitä r a a - ; T o v erillisesti, “M utta ne olosuhteet, jotka A. Ma ✓ seuraavasti: -r---------- -------- "N eue Zeitin 36 vuosikerta al- tekivät täm än mahdolliseksi, o- si, silla, veljet, he eivät voi tap- ,kalaisIQaisesta oileeudenkäytöatä, jota! paa henkeä. San F ranciscon o ik eu sv irk ailijat ja j NAYTELM ÄUUTUUKS'A. kaa lokakuun 1 päivänä ja m in ä , vat loppumaisillaan. Ja mitä Jo u k k o n y rk k i (P e rk e lee n v altakun i v alam iehistöt ovat h a rjo tta u e e t Moo- työtoverini YVurmin kanssa vai- paksumpia sulkuja rakennetaan, ta) ( n ä y t ö k s e e n ty ö v äen näyt. kirj. "Ja joskin olen vanha mies, neyn ja B illingsin ju tu issa .” I M. H ahl, k u s ta n ta n u t K eskipiirin mistelin lokakuun num eroa kun ‘ sitä voimakkaampi on oleva vir niin minä yhä toivon näkeväni • • • pX äytetm aK irjssio, vuokra rolleineen VALLANKAAPPAUS-PUUHIA? $10.00. iileille ilm oitettiin puolueen toi- ta, joka sen hävittää. sen päivän, jolloin on voitolle J o tk u t leh d et k e rto v a t “e te v iltä '' | Palava o rja n ta p p u ra p e n sa s, 4-näy- m eenpanevasta kom iteasta, että “ Ereiligrath kirjotti yllä ole-j päässyt se, jonka vallottam iseksi p o litik o itsijo ilta kuulleensa, e ttä vii- t? k3inen t -»övaen n ä j L Aihe V enä olemme erotetut toimistamme. van vuonna 1849, jolloin vallan-j Neue Zeit on taistellut 36 vuotta jän s u u re s ta v a lla n k u m o u staiste lu sta , , . . . , me aikoina on e rä ä ltä taholla ryhdyi- v. 1905. Vuokra rolleineen $6.00. Ilm otettun, että virallinen erotta- kumous oli sortum aisillaan ja^jo ja minä myös toivon voivani teli- tv mitä tarm okkaim piln toim enpitei- Kun rau h a tulee, 2-näytöksinen las- misemme tapahtuu joulukuun 31 olikin kukistettu tärkeim m issä dä osani täm än tarkotliksen saa- siin ensi vuotisten edu stajav aalien s i- ( ten n äytelm ä, kirj. K a te R ichards ¡vuuttam isekai. P a rh a a t am erik k alai 0 'lia r e , suom. , M aiju N urm i, k u s ta n p ä iv ä n ä , m utta että meidän on keskuspaikoissa. M utta nvt val- vuttam iseksi." ria, Oregon, No- Umotushinta 40c paistatuumalta. Kuoleniau- P o stm a ste r a t A storia, ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyillä required by by th e : , _____ vem ber 22, 1917, as required . . , . ,t' - , - $2.00 kerta. Kihlaus-, sjntyma- ja avioliit-| A ct of C ongress, O ctober 15tll, 1917.) I ',etl ia * a tta \a tyosxentelem ast.l to-dmotukset 50c kerta, halutaantieto- ia . I 1 .1. ,1 ' i ...........1 -.i , • . , . nimenrnuutto-Umutuluet 25c kerta, naima- ------------- jltlld tS s ä . I ä lliä k a i x k i ta p a iltlli ilmotukset $1.50 kerta, avioero-siniotukset 1’ari päivää sitten tulleet tie-¡n iin nopeasti, e |tä meille ei edes $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk- . sen mukaan. ¿satunnaisista iimotuksista donannot kertovat bolshevikien j jäänyt aikaa heittää jäähyväisiä tulee rahan seurata mukana. Englannin kielestä suomennetaan vapaasti. rauhantarjoiiksen saav u ttan een ! lukijoillemme. Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu Keisarin j “ Neue Zeitin toim ittajaksi on jen kulmassa. .Teielodni: konttori 365, Saksassa epäsuosiota. toimitus 832. sen lain säädännön tu n tija t ovat saa- tan u t K eskipiirin N ä y te lm äk irja sto . Aihe kuinka tuleva sukupolvi raken- | n e e t toim ekseen keksiä keinoja, mi- ta a niaailm an rauhan. Sopivin näy- | ten voitaisiin k ie rtä ä ne la k iin ä ä rä -, te ttä v ä k si U uden vuoden päivänä, Ijykset, joiden m ukaan vaalit on sään- 1911. Vuokra $2.10. (K irja sto n sa la h o tta n e ille o sasto ille 1 : nrtllisesti joka kolm as vuosi toinii- 40 pros, ale n n u s). 8 ...................’ - 11 tetta v a . K eskipiirin n ä y te lm ä k irja sto , T yö ^.HHimHiiiHiiiuiiuiiiiiiHuiuflHuuiHmniumiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii>i!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiuuuiiiiiiiiwHiiiiNuiiiti>iiiiiiiimiiiiiiiiiui!uiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiii~ | Jos tu o ssa tiedossa on perää, niin m ies Bid. S uperior, W as. S O T A -A J A N , K A L O J A IR L A N N IN 1 poistam iseksi, m u tta lie ovat kaikki olisipa siinä työväelle a ih e tta vaka-j vaan aja tte lu u n . R A N N IK O L T A . aivan arvottom ia. :___________________________ " '« 'S iv illtlllll V IIU M IIIU U IIIIIIIIIIIIIIIin illtlln illllllllU IIIIIIIIIIIIIIM IlilllllllllllllllillltlllllU IIIIIIIIIIIIIH IIIIIIIIIIIIIIIIN IIIIIIIIIIIIItllllllllin illllH U IIIIIIIilllH IIIU IliU ir- MAILMANKATSOMUKSIA selitetään vastanneen, että a itio - i nim itetty Kunow, jotka on taistol Sodan taloudelliset vai astaan V enäjän keisarillisen hai- lut imperialismin välttäm än i- On e rä ä n la isia pisam ia, jo tk a ovat kutukset osuuskaup (T ru e tra n sla tio n filed w ith the Irla n tila ise t k a la s ta ja t p itk in ran- i sy n n y n n äisiä ja n iin sa n o ttu je n “ luo- litirksen tai sen laillisen edusta-1 myyden puolesta ja lehti tästä Sammakosta èi voi tulla jän P o stm a ste r nt A storia. O regon. No kanssa tullaan antautum aan lähtein tulee toim itettavaksi h a - 'n lk k o a , joiden ä ä re llä v e d e n ala ise t; m ien" kaltaisia. N iidenkin p o ista vem ber 22, 1917, as required by the paliikkeeseen harkaa t ovat ty ö skennelleet, ovat saan eet ! m inen on työlästä. Jo s se lla ise t Act of C ongress O ctober 15th. 1917.) nen im perialististen käsityskanto- m uutam ia m erk illisiä k a la - a ^ jia vii 1 U neuvotteluihin. p lä t ova{ jo tak u in k in tunnnanpuhe A m erikkalaiset eiv ät koskaan ole (T ru e tra n sla tio n filed w ith th e I emme tiedä inistään sellai- jensa m ukaisesti. En sijalla niiden taloudellis me vuosina On hyvin tu n n e ttu ker- 6n p a ra st a poistaa ne leikkauk- ' olleet vankkoja sananvapauden kan- P o stm a ste r a t A storia, Oregon, N o -' s e s t a kuin bolshevikien Saksan ten " I ama kaikki on kylläkin luoil-jtomus k a la sta ja sta , joka sai v e r k - l ^ / tukiaiset's^tnyn- iiC Lt itijid. J^uv.iuiiiioi’» . kysym “ ysten . joukossa, J joita nattajia. E nem m istö un on muu aina onui ollut vem ber 22, 191 j , as required by the . . . en eikä sodan jatkeen ry h- Act of C ongress, O ctober 15th, 1917.) , keisarille tekem ästä rauhantarjo- nollista; et ole olemassa untaan ¡koon« L u sita n ia sta $15,00« arvoisen näiset (unim anpuhevat tä p lä t ovat h irm u v altain Itäinen eikä ole ole v äh ääk ään i i;i c i d a » ^uyttava ratkaisem aan, ovat eh- uksesta. Me olemme käsittäneet I svytä, m inkätähden Neue Z e itin tim an ttilip p a a n ja jonka rehellisyys a ih e u tta n e e t ilkeitä ajettum ia. v ä littä n y t n iin san o tu ista vähem m is- < uotioniasti kysym ykset hintain p a la u tta e ssa a n sen tak a sin alk u p e ! tön oikeuksista. S e n a a tto ri L aFollet- A m erikalainen Bismarek, joku siten, että bolshevikit ovat tar- toim ittajia kohdeltaisiin parein räiselle o m ista ja lle j palk ittiin $1,000 ten vainoam inen ja 1. W. W :tä vas- ,muodostuksesta ja työn hankin italätsten. suurkapitalistien m uo jonneet rauhaa Saksan työväelle, miu kuin on kohdeltu Gleich- tsekillä. ’ Toinen k a la sta ja tuli ko LIIKEVOITTO JA IHMISELÄMÄ. taan su u n n attu a jo ja h ti m u istu ttav a t ; n a s t a - oli anienttanut stiui- dostam a National Security Lea- kehottaen niitä tekemään Saksas heit ia, Y or\värts‘iä ja m uita $o- tiin sa k a la stu sre tk e ltä , aluksen kan- i niitä aikoja, jolloin W illiam Lloyd pani unen h ä v ity s tä . J ö ise ltä oniiaiiptti oma a niuiiaa i j ” » «o» . i S a n a n p a rsin k ie rtä ä työväen kes- gue, on ottanut eteensä tehtävän, sa sen m itä bolshevikit ovat teli sialistilehtiä. jotka toim eenpane neliä k ö y tetty n ä hieno, uusi a m e rik -ikuiidesKa uae.la sellaisia la u se ita, K’arrisonia n"°ra kaulassa r e tu u te t- A ’ n l u i on taas paljon paaoinaa jossa se vanhenee ja 'kaivaa o- neet Venäjällä, nim ittäin 'kukis va komitea niinikään väkisin o t kalainen autom obiili. On sadottain joilla m onet ty ö n te e ttä jä t ja heidän i tiin pitkin Bostonin k atu ja ja jolloin ' J'H U uIitit kiinni taloudellisesti he- k a la stajia , jo tk a ovat teh n e e t sieviä uskolliset h än n än tu p p en sa m iltei v a is - . orjuuden v astu stajia sa k o te ttiin * ja , i ............... 1,1111,1 te h tä v iin . « n I - ä s t ä ntaa hautaansa. Se selittää juur- tam aan itsevaltaisen hallituksen ti käsiinsä. a l vangittiin k a rk u te illä olevain orjien j b l ‘eiscsta tto v o liu an k allistu om aisuuksia p elastaessaan yhden tai aisesti ilm aisevat riistä jä sisu n sa | riittävänsä sosialismin pois Aine ja asettam aan sen tilalle kansan “ M utta kuitenkin herää sen toisen la a tu ista ta v a rata . Nykyai- tom m isesta on joutunut, että konei- sellaisissak in tilaisu u k sissa, jolloin — ¡av u stam isesta. rikasta. hallituksen kansan katitta ja kan- raava kysym ys: M inkätähden tä koina on vehnän, jau hojen ja hiil ! kuten on laita ty öonnettom uuksissa ! (ien );t tjo k alu jen välttäm ätön korjailem inen (ka\ kalliiksi lei Jos täkäläiset bourbonit eivät i saa varten. Bolshevikit eivät ole tä ei tehty jo aikoja sitten? Jos ten k a la stu s tu o tta v a ta elinkeinoa i _ (>deg ulkonaisen gU vouskäsityksen H ajam ielinen. N u o r i r o li v a I istu essaan mie- kiksi. Kun Jirpeet ovat p ak o t seuraisi niin tarkasti etrropalais- tarjonneet Saksalle edes erikois- meidän jäsenyytem m e äskettäin ran n ik k o k y lisai. ' luulisi heidän inielenpurkauksiaan M iehestä, joka tuli autom obiilin hensä k an ssa puiston penkillä, ylit’- tavia, kuten sota aikana on asian ten edeltäjiensä esimerkkiä k a i rauhaa. vaan esittäneet rauhaa m uodostetussa Saksan itsenäises hillitsevän. “Siunatkoon — tuolla tulee laita, ei saastatäisyydelle pauna ¡k an ssa kotia m ereltä, k e r r o t a n laa Itse A m erikan kongressissa ovat a k k *a kessa, niin ne tietäisivät miten kaikille sotiville valloille. sä sosialidem okraattisessa puolu- ja lti Irlannin satam issa. P oikansa ¡ju u ri luitaan painoa. N äistä syis isä. . . : sellaisille käy, jotka eivät m i Ja jokaisen sotivan vallan, jo n eessa tekee m eidät kelvottom iksi k an ssa hän meni k a lastam aan m ak jotkut ty ö läisv alitsijo itaan m ielessä tä on syntynyt pääom an puute, M i i 1 s: “Mitäpäs siitä?” tään opi eivätkä m itään unohda. ka pääm ääränä on kansanvalta; toim ittam aan Nctfe Zeit ia. niin rilleja. Hän kuuli räjäh d y k sen . T ai ; pitäen su u taan p ruukaavat porvaris- jo- j"ka tulee ilmenemään kohon- N u o r i k k o : “ Niin tosiaan — e lu s ta ja t k erto n eet ju ttu a kaivos miksi meidät on erotettu vasta ‘ neessa korkokannassa ja talou- v aan ran n alla oli A m erikasta tu le v a ! hän me olem m e naim isissa.” Ne tietäisivät silloin, että vaik stitis, velvollisuus on asettua si ä i h e rra sta , joka sa atu a an sanan jär- i dellisesti väiieniinän järkevässä höyrylaiva uppoam assa, perä edellä. ; kv(tav^ sta nyt. eikä kohta < iothan edustaja- kakin he ovat nyt hetkellisesti vaatim usta tukem aan, sillä \ enä- kaivosonnettoin uudesta, C harlie Chaplin i tu<»tantoinenettelyssä. Se oli torpedoitu. K a la sta ja ohjasi • huu d ah ti: “ E ihän vain m uuleja ole onnistuneet riistäm ään työläisten jän bolshevikit ovat ehdottom asti kokouksen jälkeen? on a rv a a tte k o s, m itä? N. Y. j M tilit, aniilla teollisuusaloilla on itä kohden ja tapasi pian kapteenin kuollut?” „ Minä jo otaksuin että asia oli 1 ja m iehistön avoveneessä. “Se on las- oikeudet, niin sellainen tilanne kansanvaltaisin aines, m itä sodas-j V olkszeitungin tietäm än m ukaan j so ta ta rx e tu o ta n n o n vaikutukses- länsim aisen Suom essa on tu ttu ¡s o s ia lis ti! fh a rlie n kun pistän»- ta täytynyt etsiä uusia p a r a n n e ei ole m ahdollinen jatkuvasti. sa nykyisin on mukana. Ne ovat I id e tty lepäämään \\ \ rtsburgm i,attu am erik k alaisilla autom obiileilla, tehdaspom on kom ennus m u rsk a a n tu p re sid e n ttie h d o k k a a k si, niin tuja työtapoja. leiv o ttav asi) santaa V enäjällä, kuin vähenim is-! k ° nventsioniin asti. jonka eneni-¡-pe voitte saada yhden, ennenkuin neen työläisen ym päri kok»x»ntuville ille Siitä täytyy tulla loppu. saam illepa olla v a n n a t kalkkien tosi- nämä eivät jaa liedelm öittäm ään Preussilainen Bisntarek osai tösosialistit Saksassa, vastustaen mistöryh-mä pitää. Miksikä m ei-. laiva painuu pohjaan,” sanoi kaptee- ty ö läisi| Ie: ..ge kooje lllika kuole, me am erik k alaisten niiden oikeista oi ainoastaan , sodan, vaan m vöskiu ' tek e tä tässä tö itä vaa.” si antaa vafkavan opetuksen t ä kaikin voimin kaikkia ikansanval- ‘,ät si.tten cr,dvttnn näin äkkiä, ni l e i k i l l ä ä n . .......................... keim pien a m e rik k a laiste n ääjiistä. rauhan pyrxim yksiä. Tänitiiois- T orpedoitu laiva oli vielä veden 14 päivää e n n e tuota kokousta* e rä ä ltä Suonien p a p e rite h taa lta käläisille luokka veljilleen: koke taisunspyrkiniysten vastustajia, T arkntetriinko sijlä ft-ptaa vähän yläpuolella, kun k a la sta ja tuli . a u ' | I k e Ja ■ ta uudistuspyikiiiiystä ilmenee e- rro ttiin , e ttä kuu työläisnahran mukseen perustuvan opetuksen, . tupaässa konerakennusalalla ja laitaa Saksan junkkeri joukko esimakua niistä so v ittelu h arras-' peelle. Hän lä h e tti oitis poikansa j ou^uj kaatuneen paperikuorm au alle . 4-++++-W-+-H-I-:- ■ •• io • C tn m m O SQ initil joka olisi täkäläisiltä säästänyt saada odottaa pitemmän aikaa, toksista, joita tuon konventsionin ¡kannalle katselem aan. Poika huom a-i pnhag(i ruhjoutuen, kiiru h ti pomo p a i-iN läp ,1,,'*'a a ' 1' ’j (’en s a im isftik se ssa , si lastiru u m an täy n n ä autom obiileja. k a jjg ja liu sk asi ru h jo u tu n u tta u u tta ('* vUl |COIUHIlIlC uO lU llil .','.1 1 1 l>al k,t) tetaän m \ os sosialismin poisjuuriutam is vai ennen kuin sen ystävä "V enäjän ! piti osottaa. , . ... . ... ,. ...,, i' . ¡ “Tuo yk si tän n e lastausaukon k a tit- ! ville työläisille: “ Ei saa sotkea pa * J . naisia sellaisissa tehtävissä, joi- vat. • l - i-4 -l-l-l -l -I' !■ l i - i- r keisanllm en hallitus on jälleen: ' I onneenpanevan ¿komitean, u „ Qhj„sl ,8& Jonkin koneen avul- p e re ita !” ................................................................. I imi etinen k ä y te ttiin a in o a s ta a n Ainoa keino joka tällä liitolla vallassa, ja vastaam assa rauhan m enettely on selitettävissä v ain jia pudotettiin autom obiili kalastus- E i ele luultavaa, että » - - L Ä N S IP IIR IN S . S . O S A S T O IL L E I m iehiä. on käytettävänään sosialisteja esityksiin. Ennem min käy. kai i sillä, että se oli jo aikoja sitten J alukseen. — M uutam ia m in u u tteja HUOMIOONOTETTAVAA. n aiset so d an jä lk e e n k ä ä n k o k o - N yt on se aika k äsissä jolloin Liin-1 ,la a n j a « x «*I pois naista teiitävis- vastaan, on väkivaltaisuus ja kesta päättäen siten, että Saksan i päättänyt ajaa miuitt tieh en sä,' sen jälkeen, kun k alastaja-alus o li, KUN LUOKKATIETOISUUTTA r u iiu u PUUTTUU. sipiirin s. s. osasto jen olisi sa n o tta v a.! ^4- A le v o im m e 'J x ii n v a s to i ll o - laittom uus. Se saattaa saada a i junkkeri.stni on keisareilleen siellä m utta v iiv ytteli sitä I ukllolntan , V utim iobiilhisa*kanssa i C alifornii^j. ja erito ten San F "ra n - pidetäänkö tän ä vuonna piirin e d u s- ' lettaa, että naiset jäävät kaupan kaan kärsim yksiä ja "ikävyyksiä missä V enäjän feodalismi tsaari- konferenssin takia. He eivät tali- kvjansa kunnia. c is e o n .jä rje s ty n y t työväestö on luja« taj$kokousta taikka eiko pidetä. Ku ¡ja teollisuuden palvelukseen lu- m u istetaan , ovat piirim m e o s a s -; L • . ■ , 1 yksityisille, silla sen "vigilantit" valtoineen on nykyisin; ellei Si-A oneet esiintvä tuon 'k o k o u k s e n i U seat torpedoidut alukset onnistu-J ti a se ttu n u t k a n n attam aan Tom Moo- ten tot useanakin vuonna, “m u n k k ln cet” 'U in n n n kuin ennen sotaa, lä - eivät mahdollisesti bäikaile p ääs periassa. niin jossakin uumalla 1 edessä huonolla maineella, mikä • v*t pääsem ään rannikolle, jossa ne n e y a . Billingsiä ja m uita kapitalis- tuon edustajakokouksen ~ ________ pitäm isen vastaan ei ole m itään lnuistut- karkotettuna i heillä olisi ollut ios h e n ä in o li-Z a v n U is e s ti m u rsk au tu v at p alasik si tien - pom m isalaliiton uhreja. Kui- puolesta ja sitä vastaan, niin pit- tum ista, mikäli tehtävät eivät ole tää anarkistiluonnettaan valloil . . „ ’ - kallioihin M utta ennenkuin lasti on lenkin saattoi San Franciscon Työ- kalle. e ttä v asta viim eisessä tin ; vahingollisia naisille M itä stri- leen. m utta sellaisilla keinoilla \ ällän hyvin on tiettyä, että 1 si vat m enetelleet vanhinta sosia- j hukkunut ijäkid. tu lee m ailien laajuu-1 väenneuvoston esim ies ä s k e i s e t Ca j on ^ u u i ei ole koskaan tapettu ajatuksia, \ enäjän kansanvaltaisiinm alla listista ju lk a isu a k o h ta a n . o y t i deita väkeä pelastam aan tav aro ita. |lifo rn ia n A. F. L :n valtiokonventsio- pidetäälh N iinpä viim e vuonnakin | k u ’ S lta »opeanimin saav utam m e kaikkein vähimmän se onnistua aineksella, sikäläisellä holshevi- k u n l u k lio lm a n k o n f e r e n s s i on ; M iehet, n a ise t ja lap set hyökkäävät n issa pitää puheen, jo ssa hän k a t - . ä ä n esteltiin piirim m e e d u sta ja k o -{j ä l le e n s e n t o i m e e n t u l o n t a s o n , am erikalaisissa oloissa. kipui Parem m in tepsivä olisi luiker suos telu ja näennäinen myöntvm i- jttn k k nenkin ollut. Sillä olisi saatu vähimmän sallisi Saksan valta-¡m enetellä mielensä mukaan, fa suurim m an osan k o rja tta v ista ta v a - : m ilte i kaikkien edustajien puolelta, je n ä ä n aikaa laa tia m inkäänlaisia a- kottaa suuret joukot ihmisiä, voi : jo tk a su u ttum uksella torjuivat moisen i lustuksia, ja ellen aivan väärin muis- seurata sodan loputtua yleinen osa työväestöstä toistaiseksi py luokka bolshevikien valtaanpää ehkä sillä on vielä joitakin talon- roista. s u o -! rehellisiä työläisiä vastaan täh d ä ty n !ta ’1111-1 o,Jpaflan s *’Iia> ed u stajia symään siinä luulossa, että jär syä \ enäjällä. Ja jokainen so dellisia näkökohtia erottaessaan ! Yksi kylä on ollut onnen eh ditiiin valitsem aan S iksipä kat- väliiipitäm ättöm yys ja velttous ..c u a t sv v sa u u n o „ a iv a .n s j i i k k i . kun aivan sen ovien eteen on j hyökkäyksen M utta kuinka tuol- son velvollisuudekseni puhua suuni Oli välttäm ätöntä etenkin tviivii- jestelm än m uuttam inen ei ole dassa oleva valta näyttää siinä . meidät syysktmn26 • - päivänä. Z " / a j a u t u n u t pari ru o k atav aro illa la s ta t- : Iäistä ollenkaan saatto i ta p a h tu a ? — i puhtaaksi nyt kun siitä on aika pu • enluokalle varustautua taistele- kaan välttäm ätön. suhteessa olevan samaa m ieltä: '»h kyllin arkasm säästääkseen . y lalvaa S uurin osa laivoista up- Sen tähden e ttä tuo p u h eenjohtaja, i Iina. sekä m yöskin kehotan m uita maan sjtä vastaan. V äitetään to Kun työväestölle aletaan se ne kaikki vastustavat ensitilassa j kuukaudet» palkan to im ittajille' a luonnollisesti m erellä. M utta m uuan A. W. B rnillet. on asian ajaja S1!,a puhum aan Piirin a g ita tsio n ik a ssassa on nyky sm. että sota aikaansaisi eri ikau- littää. että st^ saa syöskennellä kansanvaltaisuuden v altaanpää i ia kylliksi nivöhäätt saadakseen se ei lan n ista valpasta k a la staja a, ja siinä toim essaan y h tiöitten vaki ään noin kahdeksan sa ta a dullat i sanluokkien suhteissa k ä ä n te e n heiniä, tai että sen täytyy aina syä Venäjällä. tekeviä m uutoksia, että pääoman neljänne^vuositilauksien tilausra- o n tu n n ettu a , e ttä ne ovat k u le tta -' n a ista palkkaa n a u ttiv a syöttiläs. Ja rahaa. PiirikomitA.t aikoo saada neet pois m irtitam ia satoja sä k k ejä i tuollainen olio voi päästä ty öläisten (ja sen täytyykin saada luennoitsi- ja työn välinen ero tulisi jopa vain alistua, olivatpa olof min Mitä sanovatkaan ne jotka o hat riippum attom ilta tilaajilta. p a rh a ita am erik k alaisia jauhoja aluk- keskusneuvoston puh een jo h tajak si! j J y ^ X a i k a n ^ m a k ^ n ^ t . i r m I ........ liä v ia n ia a n k m. M utusta nävit ia kälaiset tahansa, niin pitkää ai vat selittäneet bolshev ikien olleen "Me saimme erottam isilinotuk sesta. sillä aikaa kun se on ollöt up- ( P arem paa n ä y te ttä ei tarv ita kuvaa-1 verran s a ,a;( r kuitenkin silta, että tällaisiin * kaa ei kulu ennen kuin Europan Saksan tarkotuksia ajatnasst. sen juuri kun olimme lopettaneet p ,« m a ssa m onien m ailien p ä ä ssä m aan am erikkalaisen työväenliikkeen 18a. XaiUt varoja „„ j()nk,|n v erran n m u t. .ksiin ei ole p »ienintäkaaii historia kertaantuu tallakin m an Saksako ei liv \ äksy isikään omi- lokakuun numeron toim ittam isen. m ailta. Jos räjäh d y s repii kyllin 1 su rk eu tta. saam atta, m u tta ei niin paljon, e ttä tiie r x k ia liav aitta vissi m • i - „ »„o,«, lastia säätäv ien asti k ään , kanssa - p äästäisiin l;o- tereella. M utta typeryydestään en asiam iestensä valtaanpääsy? M e .d a n a n n e t t u , , i l.,,,e t a a tu o n suuren ^ k »“; l '" Cenin’ naiin X „ ä ä n e s t • ä j — i ä • ALETAAN iviu j.nH Kt Ne a s e m a , j o s s a me kansalaisi tunnetut täkäläiset suursaalista- Kyllä, jos bolshevikit olisivat numeron toim itustyö eikä m eitä irral,een Ja Mautuu na ja "snustoiniintainiehiiia nyt • J c c v t t ä ä ka 0 1S1 tarp e ellista sanoa, että . ... . .. ... .... . valoDaat a su k k a a t ne P'un k orjaavat. 1 R t b r i i aa . I ediistaiaknkniiK.irav«aB«o «s r,iQ ,„i ed ustajakokous-kassassa ei ole mi- olemme, on kylläkin vaikea, sitä jat käyttävät tilaisuutta hyväk missään suhteessa olleet* Saksan hairittv simakaan, kun tue te n u -1 1 M utta se lienee ta rp e e llista voi tuskin vielä arvostella, koska P elastusyhtiöt ovat m yös hyvin , New Yorkin valtion kuvernööri on ¡tään. seen — lopettaakseen oman val asianiielna. m utta sita ne eivät | me valmistavaa työtä useita s<jtl I to inielia.a.t ja tekevät suurem m oisia ; n im ittä n y t erään H igley nim isen nai- tietää, e ttä ed u stajak o k o u sten kuluja monet m ääräävät tekijät vaikutta takautensa. Sillä ainoastaan ole olleet, eivätkä voikaan olla, raavia num eroita varten. Meille voittoja. M uutam at ovat k u letta n e c t sen Hudson K alisista valtion hyvän- p e ittä e ssä on aina jo uduttu turvaan- tum aan a g ita t -rahastoon. — T ie ty sti vat vielä salassa. O lisi kuiten siihen heidän sosialismin pois- niin erilaiset ovat junkkerisniin ei kerrottu, että työmme oli tu r kaiken m iehistönsä tuolle rannikolle. tekeväisyystoim iston jäseneksi. Enem- kin joulukuulla taasen k a n n e ta a n e- kin ajattelem atonta jäädä kädet ntänkin sam an laatu isia nim ityksiä on dustajakokousvero. m utta sillä kor- ristissä odottam aan. juurittam istoim enpiteensä johta ja työväestön tarkotusperät. Osuustoi- ha, koska meidän erottam isestam - od o tettav issa V astavalittu New Yor-1 keintaan saadaan tuhannen dollaria m intaliikkeelle miljoonine iäseni- ■» 48 vat. Siihen vastaisi Bismarek, P IS A M A T ELI K E S A K O T . me jo oli päätetty. Meidän a n • • > '• kin porm estari Hylan ilm ottaa “ tun- Ja kokousK ustannukaet tu lev at m aksa-; Niiden to d ellista syytä ei v a rm o u -;. - ä ’ , | m aan Jonkuuverran to ista tu h a tta tta . , t c 1 ' JolK . a perheineen Usetsvi •• maan että hankin aikoinaan koetti pu Kautskyn selitys erotta nettiin lähettää kasikirjotuksia della tu n n eta, sillä ne n ä y ttä v ä t il-' , , , ■ l dol!a ria — 108 niui kokoukseen lähe- ,na,i'sa edustavat neljännestä ko- haltaa sam makkoa häräksi, m u t misestaan kirjapainoon S tuttgartiin, m utta ta epäonnistui ja huomasi kait kirjapainon hoitajalle oli m ää hukseen. että kaikesta luovuttu- Ji ku aika sitten kerroim m e, et rätty. että niitä ei saa latoa. aan oli Saksan sosialistien voima tä Saksan sotasosialistit erotti-’ Nämä kirjotukset palautettiin teen sy n n y ttä m ä stä valotuksesta. Oi- vhden edustajakokouksen kustannuk- n,<tt velvollisuutensa, * J ". • ix rajœ ! I puolueen pomo Koenig llia rah rah aju aiu tp tu iia at a pieniä ........... .................. .. * ta a s on in- A,, set __ i ru .»olla ila ..n,n olen tahto- kasvanut arvaam attom asti. Bjs- vat Neue Zeitin toim ituksesta meille sam ana päivänä kun ilmo~T* e a s ta a it ovat pisam . , .. . . . ,sa van n u t “laittaa n aisk an salaisiile k ä y -! nut «anoa sitä. e ttä piirim m e raha nyt huolehtisi tulevista ajoista. M utta miten täm ä huolehtinii . ¡te ttu ja pigm entti ( v a ria in e b tap lia. marck kukistui, m itta sosialisB- Karl Kautskyn ja hänen toverin tettiin er< »ttanusestamine. te ttä v ä k si klupihuoneustoja, jos uudet ¡asiat eiv ät ole sillä kannalla, e ttä lii ' Cl' joilla ei ’ole m inkäänlaista y h tey ttä v a litsija tta rem m e haluavat su o ritta a j J40^611 ...ra,lo^en . häv ittäm isek si olisi lien ta p a h tu u / Minun (mieles nen liike jäi elämään ja sen h is sa. I ämä Saksan sosialistisen dat päätettiin erottaa ja K unov sisusvaivojen kiftissa. Niiden pois täni olisj se kohdistettava erikoi poiiitiU iaesta toim innasta. ' MlH(a v aalivatko tarMMt asiat uyL toria jatkuu kauan sen jälkeen, liikkeen paras* julkaisu, koko asetettiin tilalle ennenkuin tie- tam isek si ei tu n n eta m itään luotet- osansa sesti pieniin ia läheisiin seikk.ai K apitalistipuolueet ovat siis jo tä y - : edustajakokouksen pitoa? ' kun Bismarek ei enää ole ollen niailntan sosialistien om atunto ja simme siitä m itään. hin. ineidän liikkeessainni' Täm ä on tav aa keinoa. S ähkövirran avulla on d essä touhussa liittääk seen m iehiseen Minun tiedossani ei satu olem aan kaan muistissa. tienviitta, on nyt joutunut erään vieläkin pahempaa kuin torpedoi- k o etettu saada n ä itä p ig m e n tiitäpliä ää n esty sk arja a n ä a myös naispuolisen m itään niin tä rk e ä ä asiaa, e ttä sitä on kuitenkin suuri m erkitys, jos .liukenem aan, m u tta se m enettely ei ei vo itaisi sqvitella ja jä rje s tä ä pii ne suoritetaan huolellisesti ja pe Sosialistinen liike ei ole kapi Kunowin käsiin, joka on tunnet nimen ilman varotusta. ' läheskaan kivutOn ta ; on sitäpäit- valikoim an. riinine lehden palstoilla. I..... — ----- M eillä on rinpohjin*. Periaatteiden lujittu naliikettä. se on kum ousliikettä, tu kiilikeänä im eperialistina ia (Olemassa piirikom itea ja se on sila minen ia järjestäm istyön k eh it " K u ti ajattelee näitä k a ta lia ' 8t p itk ä llistä eikä ensinkään var- V altiom iehen alku. ¡varten, e ttä sen k au tta voidaan sa a joka syntyy vallitsevista oloista, hallituksen politiikan kan n attaja ja käärm em äisiä m enettelytapoja, m asti vaikuttavaa? M uutam at hen- O p e t t a j a (k o ettaen lasten m ie da asiat yleisesti k ä site ltäv ä k si ja täm inen t ovat tietenkin ensimäi- ja siksi sen tukahuttam inen ei na. K autskyn erottam inen ta njuistuu mieleen se, minkä Erei- kilot ovat erity isen h e rk k iä s a a liin istu tta a lem peyden h y v että, ja y leisesti p ä ä te ttä v ä k si. Sla l e n t ä v i ä ithmc, jotka vaikutta olekaan mahdollista. S- S- J ä rje stö n säännöt kylläkin vat seka osuustoim inta! iikkeen pahtui salakavalalla tavalla, joka ligrath kirjotti eräässä toisessa, m aan pisam ia: heidän p itä isi m ah kostonhim on h illitse m istä ): “ Kuulep- 8äräävät, e ttä piirikokoukset on pi että vhteisktinan hyväksi. M ei Sosialistiset sanom alehdet voi lisää raakaan kuorm an siihen tärkeäm m ässä tapauksessa, — dollisim m an m ukaan v ä lttä ä aurin- pa's. Kalle, m itenkä sinun siis on m d ettäv ä joka vuosi, m utta noissa joku toinen poika h e rja a 8aail.ndlss^ ** fde m itään, joka sii dän pitäisi minun m ielestäni en- daan lakkauttaa, sosialistien k o syntitaakkaan, josta scheideman- silloin kun Marxin toim ittam a gonpaisteen p ä ä se m ästä suoraan k a s -. voihinsa ja käsiinsä. Paljo ilmotel* | gjpua rä k ä nenäksi li täisi m illä korv ataan silloin edus- simäiset ponnistuksem m e k o h koukset voidaan kieltää, ja kan nieu vielä kerran on vastattava Rheinische Zeitung lak k a u te ttiin : taan kaikenlaisia “varm oja" paran- e p ä - ' talak ,,k n u stt' n k u stan n u k set, kun pii- distaa varsinkin tuotantolaitos K a l l e (hetken m ietitty ään , salta voidaan pidättää ulkoapäin tvolaisten tuom ioistuim en edessä. 'Ei m itään rehellistä iskua avoi- n ú saln eita pisam aiu eli kesak o itteu reiden» : • "K uinka iso poika?” [rin varat eivät siihen riitä. Siitä kai tentin»' täydentäm iseen ja iiudis- Joh-ulkin se. e ttä lärsipH rin sään- tam tseen, e ttä s- .cian p aaty ttj u ii 9
