f
™í
Z
-
TOVERI
UUmra «uamalaiacn työrien Uiumkxnaxttxja,
ila u ty y A» tori*»**. Oregon, joka päivä
Miltei
TOIMITUSKUNTA:
W. N. RE1VO
AD O LPH SALMI
LAURI M OILANEN
A. B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN
TOVERI
(T H E COMRADE)
fhe organ oi -ie F ioaiih worker* in the
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Western Work
men’s Publishing Society.
Entered a* second-class mail matter July IS,
lJ'lJ, at the postahice at Astorhk Oregon,
under -the Act of March 3, 1SF9.
TILAUSHINNAT
Yhdysvalloissa ja (anadsssa:
Yksi vuosikerta..<4.00
6 kuukautta. .$2.25
3 kuukautta.........$1.35
1 k uu kau si... .50
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta..>6.50
6 kuukautta. .|3 . 50
SU B SC R IP T IO N ' R A T E S :
In the United States and Canada
One year...........$4.00
Six mouths........... $2.25
Three months. .$1.35
One mouth.........s .50
tuleva totuus melkein tykkänään,
mutta sen jokapäiväisen elämän
tuntemusta ei mikään mahti
mailmassa voi tukahuttaa. Van
kilat saatetaan tä y ttä ^ u ^ reilla
ja hirsipuut voivat olla vapaus
taistelijat tienviittoina, mutta
sittekään ajatus ei kuole, eikä
pyrkimys parempaan katoa.
Työväenluokan
historiallista
tehtävää: kapitalistiluokan tilalle
yhteiskunnalliseksi m ahdiksi ko
hoam ista, ei m illään voida estää,
niin paljon kuin sitä koetetaan
kin.
Bolshevikien rauhan-
tar joukset
(T rue
tra n s la tio n
filed
w ith
th e
No. 274
TOVERI
‘‘Meidät erotettiin ja Kynow messa taistelussa, vaan salakava- tiolhnen taistelu ei ole lam auta- Meksikossakin ollaan edellä m e s ta .
vieisään esty k sellä upruutta»
i
• .
Z.
. ,
,
cv.
i
- ...
Y ueatanin valtion virallisen kerto- vj p ' at yleisaan esty k äellä p e ru u ttaa
asetettiin lehden päätoimittajaksi la pisto selän takaa. Siihen ai- j maisillaan, päinvastoin taistelu j ___
t___ ___
| e d u sta jak o k o u k se n pitäm isen
m uksen m ukaan ovat k a i k k i , sen
K aiken v a ra lta tahdon sanoa, e ttä
ennen kuin tiesimme mitään ko- kaan lakkautettiin lehtiä terrori- 1 käy kiihkeämmäksi ja terä vam valtion työ läiset jä rje s ty n e itä . Y k -! niinä
eÄ kiellä en k ä käske pitäm ään,
ko asiasta”, sanoo Kautsky erääs- seeraamalla‘.toimittajia.
Mutta maksi päivä päivältä.
Ja se-:. sinpä kiin alaisetk in , jo tk a siellä ovat ( tai olem aan p itä m ä ttä tuota kokous-
sä yksityiskirjeessään.
“Tämä ' he ainakin tiesivät, mistä oli ky- minkä E reiligrath silloin huoma- töissä, ovat p e ru sta n e e t erikoisen ta> m ina vaan tahdon sanoa, e ttä
m enettely oli ehkä vieläkin kava- symys. N yt turvaudutaan mitä sisi, sen voin minä vielä suurem -! 'työväen m ajan.
nuo -',eKslK08SaH arurajkuun
lie te e si päivään men-
malla
voimalla
tänään
sanoa
Iolesk
elev
at
kiin
alaiset
n
ä
k
y
v
ä
t
ole-
„
e
s
^
tu
le
e
p
iirik
o m ltea julkaisem aan
lampi kuin torpedoim inen varoi likaisimpiin keinoihin, jonkin tar-
. .
•
'v a n k in p e rä ti ih m eellistä väkeä. E —e d u sta jie n a a u a sty sja o n ja .sen jä-
tusta antam atta."
kotus on sama, — arvostelun lo Neue Z eitin lukijoille:
rä ässä y'i ehM}S8ä kokouksessaan h e ' Iestä on s ä ä n to v a s ta is ta teh o a yleis-
, . .
,
........
. , .. ! ä ä n e sty se h d o tu sta e d u sta ja kokea».-en
E rottam isesta k irjo ttaa K aut- pettam inen.
"H vvästi siis, m uta ei ainiaak- ovat
ovat yksim ielisesti p ä ä ttä n e e t lau-1 p eru u ttam isek 8 ,
skv
.....
, sua jy rk ä n p aheksum isensa “siitä r a a - ;
T o v erillisesti,
“M utta ne olosuhteet, jotka
A. Ma
✓ seuraavasti:
-r---------- --------
"N eue Zeitin 36 vuosikerta al- tekivät täm än mahdolliseksi, o- si, silla, veljet, he eivät voi tap- ,kalaisIQaisesta oileeudenkäytöatä, jota!
paa henkeä.
San F ranciscon o ik eu sv irk ailijat ja j
NAYTELM ÄUUTUUKS'A.
kaa lokakuun 1 päivänä ja m in ä , vat loppumaisillaan.
Ja mitä
Jo
u
k
k o n y rk k i (P e rk e lee n v altakun
i v alam iehistöt ovat h a rjo tta u e e t Moo-
työtoverini YVurmin kanssa vai- paksumpia sulkuja rakennetaan,
ta) ( n ä y t ö k s e e n ty ö v äen näyt. kirj.
"Ja joskin olen vanha mies, neyn ja B illingsin ju tu issa .”
I M. H ahl, k u s ta n ta n u t K eskipiirin
mistelin lokakuun num eroa kun ‘ sitä voimakkaampi on oleva vir niin minä yhä toivon näkeväni
• • •
pX äytetm aK irjssio, vuokra rolleineen
VALLANKAAPPAUS-PUUHIA?
$10.00.
iileille ilm oitettiin puolueen toi- ta, joka sen hävittää.
sen päivän, jolloin on voitolle
J o tk u t leh d et k e rto v a t “e te v iltä '' | Palava o rja n ta p p u ra p e n sa s, 4-näy-
m eenpanevasta kom iteasta, että
“ Ereiligrath kirjotti yllä ole-j päässyt se, jonka vallottam iseksi p o litik o itsijo ilta kuulleensa, e ttä vii- t? k3inen t -»övaen n ä j L Aihe V enä
olemme erotetut toimistamme. van vuonna 1849, jolloin vallan-j Neue Zeit on taistellut 36 vuotta
jän s u u re s ta v a lla n k u m o u staiste lu sta
,
,
.
.
.
,
me aikoina on e rä ä ltä taholla ryhdyi- v. 1905. Vuokra rolleineen $6.00.
Ilm otettun, että virallinen erotta- kumous oli sortum aisillaan ja^jo ja minä myös toivon voivani teli- tv mitä tarm okkaim piln toim enpitei-
Kun rau h a tulee, 2-näytöksinen las-
misemme tapahtuu joulukuun 31 olikin kukistettu tärkeim m issä dä osani täm än tarkotliksen saa- siin ensi vuotisten edu stajav aalien s i- ( ten n äytelm ä, kirj. K a te R ichards
¡vuuttam isekai. P a rh a a t am erik k alai 0 'lia r e , suom. , M aiju N urm i, k u s ta n
p ä iv ä n ä , m utta että meidän on keskuspaikoissa. M utta nvt val- vuttam iseksi."
ria, Oregon, No-
Umotushinta 40c paistatuumalta. Kuoleniau- P o stm a ste r a t A storia,
ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyillä
required by by th e : ,
_____ vem ber 22, 1917, as required
. . ,
.
,t' - ,
-
$2.00 kerta. Kihlaus-, sjntyma- ja avioliit-| A ct of C ongress, O ctober 15tll, 1917.) I ',etl ia * a tta \a tyosxentelem ast.l
to-dmotukset 50c kerta, halutaantieto- ia
.
I 1 .1. ,1
' i ...........1
-.i , • .
, .
nimenrnuutto-Umutuluet 25c kerta, naima-
-------------
jltlld tS s ä .
I ä lliä k a i x k i ta p a iltlli
ilmotukset $1.50 kerta, avioero-siniotukset
1’ari päivää sitten tulleet tie-¡n iin nopeasti, e |tä meille ei edes
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk- .
sen mukaan.
¿satunnaisista iimotuksista donannot kertovat bolshevikien j jäänyt aikaa heittää jäähyväisiä
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
kielestä suomennetaan vapaasti.
rauhantarjoiiksen
saav u ttan een ! lukijoillemme.
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu
Keisarin j “ Neue Zeitin toim ittajaksi on
jen kulmassa. .Teielodni:
konttori 365, Saksassa epäsuosiota.
toimitus 832.
sen lain säädännön tu n tija t ovat saa- tan u t K eskipiirin N ä y te lm äk irja sto .
Aihe kuinka tuleva sukupolvi raken-
| n e e t toim ekseen keksiä keinoja, mi- ta a niaailm an rauhan. Sopivin näy-
| ten voitaisiin k ie rtä ä ne la k iin ä ä rä -, te ttä v ä k si U uden vuoden päivänä,
Ijykset, joiden m ukaan vaalit on sään- 1911. Vuokra $2.10.
(K irja sto n sa la h o tta n e ille o sasto ille
1 : nrtllisesti joka kolm as vuosi toinii-
40 pros, ale n n u s).
8
...................’
-
11 tetta v a .
K eskipiirin n ä y te lm ä k irja sto , T yö
^.HHimHiiiHiiiuiiuiiiiiiHuiuflHuuiHmniumiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii>i!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiuuuiiiiiiiiwHiiiiNuiiiti>iiiiiiiimiiiiiiiiiui!uiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiii~ | Jos tu o ssa tiedossa on perää, niin m ies Bid. S uperior, W as.
S O T A -A J A N , K A L O J A IR L A N N IN 1 poistam iseksi, m u tta lie ovat kaikki olisipa siinä työväelle a ih e tta vaka-j
vaan aja tte lu u n .
R A N N IK O L T A .
aivan arvottom ia.
:___________________________ "
'« 'S iv illtlllll V IIU M IIIU U IIIIIIIIIIIIIIIin illtlln illllllllU IIIIIIIIIIIIIIM IlilllllllllllllllillltlllllU IIIIIIIIIIIIIH IIIIIIIIIIIIIIIIN IIIIIIIIIIIIItllllllllin illllH U IIIIIIIilllH IIIU IliU ir-
MAILMANKATSOMUKSIA
selitetään vastanneen, että a itio - i nim itetty Kunow, jotka on taistol
Sodan taloudelliset vai
astaan V enäjän keisarillisen hai- lut imperialismin välttäm än i-
On e rä ä n la isia pisam ia, jo tk a ovat
kutukset osuuskaup
(T ru e tra n sla tio n filed w ith the
Irla n tila ise t k a la s ta ja t p itk in ran- i sy n n y n n äisiä ja n iin sa n o ttu je n “ luo-
litirksen tai sen laillisen edusta-1 myyden puolesta ja lehti tästä
Sammakosta èi voi tulla jän
P
o
stm
a
ste
r
nt
A
storia.
O
regon.
No
kanssa tullaan antautum aan lähtein tulee toim itettavaksi h a - 'n lk k o a , joiden ä ä re llä v e d e n ala ise t; m ien" kaltaisia. N iidenkin p o ista vem ber 22, 1917, as required by the
paliikkeeseen
harkaa
t ovat ty ö skennelleet, ovat saan eet !
m inen on työlästä.
Jo s se lla ise t Act of C ongress O ctober 15th. 1917.)
nen im perialististen käsityskanto- m uutam ia m erk illisiä k a la - a ^ jia vii 1 U
neuvotteluihin.
p lä t ova{ jo tak u in k in tunnnanpuhe
A m erikkalaiset eiv ät koskaan ole
(T ru e tra n sla tio n filed w ith th e I
emme tiedä inistään sellai- jensa m ukaisesti.
En sijalla niiden taloudellis
me vuosina
On hyvin tu n n e ttu ker-
6n p a ra st a poistaa ne leikkauk- ' olleet vankkoja sananvapauden kan-
P o stm a ste r a t A storia, Oregon, N o -' s e s t a kuin bolshevikien Saksan
ten
" I ama kaikki on kylläkin luoil-jtomus k a la sta ja sta , joka sai v e r k - l ^ /
tukiaiset's^tnyn- iiC
Lt itijid. J^uv.iuiiiioi’»
. kysym
“ ysten . joukossa, J joita
nattajia.
E nem m istö un
on muu
aina onui
ollut
vem ber 22, 191 j , as required by the . . .
en eikä
sodan jatkeen ry h-
Act of C ongress, O ctober 15th, 1917.) , keisarille tekem ästä rauhantarjo- nollista; et ole olemassa untaan ¡koon« L u sita n ia sta $15,00« arvoisen näiset (unim anpuhevat tä p lä t ovat h irm u v altain
Itäinen
eikä ole
ole v äh ääk ään i i;i c i d a »
^uyttava
ratkaisem
aan, ovat eh-
uksesta. Me olemme käsittäneet I svytä, m inkätähden Neue Z e itin tim an ttilip p a a n ja jonka rehellisyys a ih e u tta n e e t ilkeitä ajettum ia.
v ä littä n y t n iin san o tu ista vähem m is-
<
uotioniasti
kysym
ykset hintain
p
a
la
u
tta
e
ssa
a
n
sen
tak
a
sin
alk
u
p
e
! tön oikeuksista. S e n a a tto ri L aFollet-
A m erikalainen Bismarek, joku siten, että bolshevikit ovat tar- toim ittajia kohdeltaisiin parein
räiselle o m ista ja lle j palk ittiin $1,000
ten vainoam inen ja 1. W. W :tä vas- ,muodostuksesta ja työn hankin
italätsten. suurkapitalistien m uo jonneet rauhaa Saksan työväelle, miu kuin on kohdeltu Gleich-
tsekillä. ’ Toinen k a la sta ja tuli ko LIIKEVOITTO JA IHMISELÄMÄ. taan su u n n attu a jo ja h ti m u istu ttav a t ; n a s t a -
oli anienttanut stiui-
dostam a National Security Lea- kehottaen niitä tekemään Saksas heit ia, Y or\värts‘iä ja m uita $o- tiin sa k a la stu sre tk e ltä , aluksen kan- i
niitä aikoja, jolloin W illiam Lloyd
pani unen h ä v ity s tä .
J ö ise ltä
oniiaiiptti
oma a niuiiaa
i j ” »
«o»
.
i
S a n a n p a rsin
k ie rtä ä työväen
kes-
gue, on ottanut eteensä tehtävän, sa sen m itä bolshevikit ovat teli sialistilehtiä. jotka toim eenpane neliä k ö y tetty n ä hieno, uusi a m e rik -ikuiidesKa uae.la sellaisia la u se ita, K’arrisonia n"°ra kaulassa r e tu u te t- A ’ n l u i on taas paljon paaoinaa
jossa se vanhenee ja 'kaivaa o- neet Venäjällä, nim ittäin 'kukis va komitea niinikään väkisin o t kalainen autom obiili. On sadottain joilla m onet ty ö n te e ttä jä t ja heidän i tiin pitkin Bostonin k atu ja ja jolloin ' J'H U uIitit kiinni taloudellisesti he-
k a la stajia , jo tk a ovat teh n e e t sieviä uskolliset h än n än tu p p en sa m iltei v a is - . orjuuden v astu stajia sa k o te ttiin * ja , i ............... 1,1111,1 te h tä v iin . « n I - ä s t ä
ntaa hautaansa. Se selittää juur- tam aan itsevaltaisen hallituksen ti käsiinsä.
a l vangittiin k a rk u te illä olevain orjien j b l
‘eiscsta tto v o liu an k allistu
om aisuuksia p elastaessaan yhden tai
aisesti ilm aisevat riistä jä sisu n sa |
riittävänsä sosialismin pois Aine ja asettam aan sen tilalle kansan
“ M utta kuitenkin herää sen toisen la a tu ista ta v a rata . Nykyai- tom
m
isesta
on joutunut, että konei-
sellaisissak in tilaisu u k sissa, jolloin — ¡av u stam isesta.
rikasta.
hallituksen kansan katitta ja kan- raava kysym ys: M inkätähden tä koina on vehnän, jau hojen ja hiil ! kuten on laita ty öonnettom uuksissa !
(ien );t tjo k alu jen välttäm ätön
korjailem inen (ka\ kalliiksi lei
Jos täkäläiset bourbonit eivät i saa varten. Bolshevikit eivät ole tä ei tehty jo aikoja sitten? Jos ten k a la stu s tu o tta v a ta elinkeinoa i _ (>deg ulkonaisen gU vouskäsityksen
H ajam ielinen.
N u o r i r o li v a I istu essaan mie- kiksi. Kun Jirpeet ovat p ak o t
seuraisi niin tarkasti etrropalais- tarjonneet Saksalle edes erikois- meidän jäsenyytem m e äskettäin ran n ik k o k y lisai.
' luulisi
heidän
inielenpurkauksiaan
M
iehestä,
joka
tuli
autom
obiilin
hensä
k an ssa puiston penkillä, ylit’- tavia, kuten sota aikana on asian
ten edeltäjiensä esimerkkiä k a i rauhaa. vaan esittäneet rauhaa m uodostetussa Saksan itsenäises
hillitsevän.
“Siunatkoon — tuolla tulee laita, ei saastatäisyydelle pauna
¡k an ssa kotia m ereltä, k e r r o t a n laa
Itse A m erikan kongressissa ovat a k k *a
kessa, niin ne tietäisivät miten kaikille sotiville valloille.
sä sosialidem okraattisessa puolu- ja lti Irlannin satam issa. P oikansa
¡ju u ri luitaan painoa. N äistä syis
isä.
.
.
:
sellaisille käy, jotka eivät m i
Ja jokaisen sotivan vallan, jo n eessa tekee m eidät kelvottom iksi k an ssa hän meni k a lastam aan m ak jotkut ty ö läisv alitsijo itaan m ielessä
tä on syntynyt pääom an puute,
M
i
i
1
s:
“Mitäpäs
siitä?”
tään opi eivätkä m itään unohda. ka pääm ääränä on kansanvalta; toim ittam aan Nctfe Zeit ia. niin rilleja. Hän kuuli räjäh d y k sen . T ai ; pitäen su u taan p ruukaavat porvaris-
jo-
j"ka
tulee ilmenemään kohon-
N u o r i k k o : “ Niin tosiaan —
e lu s ta ja t k erto n eet ju ttu a kaivos
miksi
meidät
on
erotettu
vasta
‘ neessa korkokannassa ja talou-
v aan ran n alla oli A m erikasta tu le v a !
hän me olem m e naim isissa.”
Ne tietäisivät silloin, että vaik stitis, velvollisuus on asettua si ä
i h e rra sta , joka sa atu a an sanan jär-
i dellisesti väiieniinän järkevässä
höyrylaiva
uppoam
assa,
perä
edellä.
;
kv(tav^
sta
nyt.
eikä
kohta
<
iothan
edustaja-
kakin he ovat nyt hetkellisesti vaatim usta tukem aan, sillä \ enä-
kaivosonnettoin uudesta,
C harlie Chaplin
i tu<»tantoinenettelyssä.
Se
oli
torpedoitu.
K
a
la
sta
ja
ohjasi
•
huu d ah ti: “ E ihän vain m uuleja ole
onnistuneet riistäm ään työläisten jän bolshevikit ovat ehdottom asti kokouksen jälkeen?
on
a rv a a tte k o s, m itä? N. Y. j M tilit, aniilla teollisuusaloilla on
itä kohden ja tapasi pian kapteenin kuollut?” „
Minä jo otaksuin että asia oli 1 ja m iehistön avoveneessä. “Se on las-
oikeudet, niin sellainen tilanne kansanvaltaisin aines, m itä sodas-j
V olkszeitungin tietäm än m ukaan
j so ta ta rx e tu o ta n n o n vaikutukses-
länsim aisen
Suom essa on tu ttu
¡s o s ia lis ti!
fh a rlie n kun pistän»- ta täytynyt etsiä uusia p a r a n n e
ei ole m ahdollinen jatkuvasti. sa nykyisin on mukana. Ne ovat I id e tty lepäämään \\ \ rtsburgm i,attu am erik k alaisilla autom obiileilla,
tehdaspom on kom ennus m u rsk a a n tu
p re sid e n ttie h d o k k a a k si,
niin tuja
työtapoja.
leiv o ttav asi)
santaa V enäjällä, kuin vähenim is-! k ° nventsioniin asti. jonka eneni-¡-pe voitte saada yhden, ennenkuin neen työläisen ym päri kok»x»ntuville ille
Siitä täytyy tulla loppu.
saam
illepa
olla
v
a
n
n
a
t
kalkkien
tosi-
nämä
eivät
jaa
liedelm
öittäm ään
Preussilainen Bisntarek osai tösosialistit Saksassa, vastustaen mistöryh-mä pitää. Miksikä m ei-. laiva painuu pohjaan,” sanoi kaptee- ty ö läisi| Ie: ..ge kooje lllika kuole, me
am
erik
k
alaisten
niiden
oikeista
oi
ainoastaan
,
sodan,
vaan
m vöskiu
' tek e tä tässä tö itä vaa.”
si antaa vafkavan opetuksen t ä kaikin voimin kaikkia ikansanval- ‘,ät si.tten cr,dvttnn näin äkkiä, ni l e i k i l l ä ä n . ..........................
keim
pien
a
m
e
rik
k
a
laiste
n
ääjiistä.
rauhan pyrxim yksiä. Tänitiiois-
T orpedoitu laiva oli vielä veden
14 päivää e n n e tuota kokousta*
e rä ä ltä Suonien p a p e rite h taa lta
käläisille luokka veljilleen: koke taisunspyrkiniysten vastustajia, T arkntetriinko sijlä ft-ptaa vähän yläpuolella, kun k a la sta ja tuli . a u ' | I k e Ja
■ ta uudistuspyikiiiiystä ilmenee e-
rro ttiin , e ttä kuu työläisnahran
mukseen perustuvan opetuksen,
. tupaässa konerakennusalalla ja
laitaa Saksan junkkeri joukko esimakua niistä so v ittelu h arras-' peelle. Hän lä h e tti oitis poikansa j ou^uj kaatuneen paperikuorm au alle . 4-++++-W-+-H-I-:-
■
•• io
• C tn m m O SQ initil
joka olisi täkäläisiltä säästänyt saada odottaa pitemmän aikaa, toksista, joita tuon konventsionin ¡kannalle katselem aan. Poika huom a-i pnhag(i ruhjoutuen, kiiru h ti pomo p a i-iN läp
,1,,'*'a a ' 1' ’j (’en
s a im isftik se ssa ,
si
lastiru
u
m
an
täy
n
n
ä
autom
obiileja.
k
a
jjg
ja
liu
sk
asi
ru
h
jo
u
tu
n
u
tta
u
u
tta
('*
vUl
|COIUHIlIlC
uO
lU
llil
.','.1
1
1
l>al
k,t)
tetaän m \ os
sosialismin
poisjuuriutam is vai ennen kuin sen ystävä "V enäjän ! piti osottaa.
, .
...
. ...
,.
...,,
i'
.
¡ “Tuo yk si tän n e lastausaukon k a tit- ! ville työläisille: “ Ei saa sotkea pa *
J
.
naisia
sellaisissa
tehtävissä,
joi-
vat. •
l - i-4 -l-l-l -l -I' !■
l i - i- r
keisanllm en hallitus on jälleen: ' I onneenpanevan
¿komitean, u „ Qhj„sl ,8& Jonkin koneen avul- p e re ita !”
.................................................................
I imi etinen k ä y te ttiin a in o a s ta a n
Ainoa keino joka tällä liitolla vallassa, ja vastaam assa rauhan m enettely on selitettävissä v ain jia pudotettiin autom obiili kalastus-
E i ele luultavaa, että
» - -
L Ä N S IP IIR IN S . S . O S A S T O IL L E I m iehiä.
on käytettävänään sosialisteja esityksiin. Ennem min käy. kai i sillä, että se oli jo aikoja sitten J alukseen. — M uutam ia m in u u tteja
HUOMIOONOTETTAVAA.
n aiset so d an jä lk e e n k ä ä n k o k o -
N yt on se aika k äsissä jolloin Liin-1 ,la a n j a « x «*I pois naista teiitävis-
vastaan, on väkivaltaisuus ja kesta päättäen siten, että Saksan i päättänyt ajaa miuitt tieh en sä,' sen jälkeen, kun k alastaja-alus o li, KUN LUOKKATIETOISUUTTA
r
u iiu u
PUUTTUU.
sipiirin s. s. osasto jen olisi sa n o tta v a.! ^4- A le v o im m e 'J x ii n v a s to i ll o -
laittom uus. Se saattaa saada a i junkkeri.stni on keisareilleen siellä m utta v iiv ytteli sitä I ukllolntan ,
V utim iobiilhisa*kanssa i C alifornii^j. ja erito ten San F
"ra n - pidetäänkö tän ä vuonna piirin e d u s- ' lettaa, että naiset jäävät kaupan
kaan kärsim yksiä ja "ikävyyksiä missä V enäjän feodalismi tsaari- konferenssin takia. He eivät tali- kvjansa kunnia.
c is e o n .jä rje s ty n y t työväestö on luja« taj$kokousta taikka eiko pidetä. Ku ¡ja teollisuuden palvelukseen lu-
m u istetaan , ovat piirim m e o s a s -; L • .
■ ,
1
yksityisille, silla sen "vigilantit" valtoineen on nykyisin; ellei Si-A oneet esiintvä tuon 'k o k o u k s e n i U seat torpedoidut alukset onnistu-J ti a se ttu n u t k a n n attam aan Tom Moo- ten
tot useanakin vuonna, “m u n k k ln cet”
'U in n n n kuin ennen sotaa, lä -
eivät mahdollisesti bäikaile p ääs periassa. niin jossakin uumalla 1 edessä huonolla maineella, mikä • v*t pääsem ään rannikolle, jossa ne n e y a . Billingsiä ja m uita kapitalis- tuon edustajakokouksen
~
________
pitäm isen
vastaan ei ole m itään lnuistut-
karkotettuna
i
heillä
olisi
ollut
ios
h
e
n
ä
in
o
li-Z
a
v
n
U
is
e
s
ti
m
u
rsk
au
tu
v
at
p
alasik
si
tien
-
pom
m
isalaliiton
uhreja.
Kui-
puolesta
ja
sitä
vastaan,
niin
pit-
tum
ista,
mikäli
tehtävät
eivät
ole
tää anarkistiluonnettaan valloil
. .
„ ’
-
kallioihin
M utta ennenkuin lasti on lenkin saattoi San Franciscon Työ- kalle. e ttä v asta viim eisessä tin ; vahingollisia naisille
M
itä
stri-
leen. m utta sellaisilla keinoilla
\ ällän hyvin on tiettyä, että 1 si vat m enetelleet vanhinta sosia- j hukkunut ijäkid. tu lee m ailien laajuu-1 väenneuvoston esim ies ä s k e i s e t Ca j
on ^ u u i
ei ole koskaan tapettu ajatuksia, \ enäjän
kansanvaltaisiinm alla listista ju lk a isu a k o h ta a n . o y t i deita väkeä pelastam aan tav aro ita. |lifo rn ia n A. F. L :n valtiokonventsio- pidetäälh N iinpä viim e vuonnakin | k u ’ S lta »opeanimin saav utam m e
kaikkein vähimmän se onnistua aineksella, sikäläisellä holshevi- k u n l u k lio lm a n k o n f e r e n s s i on ; M iehet, n a ise t ja lap set hyökkäävät n issa pitää puheen, jo ssa hän k a t - . ä ä n esteltiin piirim m e e d u sta ja k o -{j ä l le e n s e n t o i m e e n t u l o n t a s o n ,
am erikalaisissa oloissa.
kipui
Parem m in tepsivä olisi luiker suos
telu ja näennäinen myöntvm i- jttn k k
nenkin ollut. Sillä olisi saatu vähimmän sallisi Saksan valta-¡m enetellä mielensä mukaan, fa
suurim m an osan k o rja tta v ista ta v a - : m ilte i kaikkien edustajien puolelta, je n ä ä n aikaa laa tia m inkäänlaisia a- kottaa suuret joukot ihmisiä, voi
: jo tk a su u ttum uksella torjuivat moisen i lustuksia, ja ellen aivan väärin muis- seurata sodan loputtua yleinen
osa työväestöstä toistaiseksi py luokka bolshevikien valtaanpää ehkä sillä on vielä joitakin talon- roista.
s
u
o
-!
rehellisiä työläisiä vastaan täh d ä ty n !ta ’1111-1 o,Jpaflan s *’Iia>
ed u stajia
symään siinä luulossa, että jär syä \ enäjällä. Ja jokainen so dellisia näkökohtia erottaessaan ! Yksi kylä on ollut onnen
eh ditiiin valitsem aan
S iksipä kat- väliiipitäm ättöm yys ja velttous
..c u a t sv v sa u u n o „ a iv a .n
s j i i k k i . kun aivan sen ovien eteen on j hyökkäyksen
M utta kuinka tuol- son velvollisuudekseni puhua suuni Oli välttäm ätöntä etenkin tviivii-
jestelm än m uuttam inen ei ole dassa oleva valta näyttää siinä . meidät
syysktmn26
•
- päivänä.
Z " / a j a u t u n u t pari ru o k atav aro illa la s ta t- :
Iäistä ollenkaan saatto i ta p a h tu a ? — i puhtaaksi nyt kun siitä on aika pu • enluokalle varustautua taistele-
kaan välttäm ätön.
suhteessa olevan samaa m ieltä: '»h kyllin arkasm säästääkseen . y
lalvaa
S uurin osa laivoista up- Sen tähden e ttä tuo p u h eenjohtaja, i Iina. sekä m yöskin kehotan m uita maan sjtä vastaan. V äitetään to
Kun työväestölle aletaan se ne kaikki vastustavat ensitilassa j kuukaudet»
palkan to im ittajille'
a luonnollisesti m erellä. M utta m uuan A. W. B rnillet. on asian ajaja S1!,a puhum aan
Piirin a g ita tsio n ik a ssassa on nyky sm. että sota aikaansaisi eri ikau-
littää. että st^ saa syöskennellä kansanvaltaisuuden
v altaanpää i ia kylliksi nivöhäätt saadakseen se ei lan n ista valpasta k a la staja a, ja siinä toim essaan y h tiöitten vaki ään noin kahdeksan sa ta a dullat i sanluokkien suhteissa k ä ä n te e n
heiniä, tai että sen täytyy aina syä Venäjällä.
tekeviä m uutoksia, että pääoman
neljänne^vuositilauksien tilausra- o n tu n n ettu a , e ttä ne ovat k u le tta -' n a ista palkkaa n a u ttiv a syöttiläs. Ja rahaa. PiirikomitA.t aikoo saada
neet pois m irtitam ia satoja sä k k ejä i tuollainen olio voi päästä ty öläisten (ja sen täytyykin saada
luennoitsi- ja työn välinen ero tulisi jopa
vain alistua, olivatpa olof min
Mitä sanovatkaan ne jotka o hat riippum attom ilta tilaajilta.
p a rh a ita am erik k alaisia jauhoja aluk- keskusneuvoston
puh een jo h tajak si! j
J y ^ X a i k a n ^ m a k ^ n ^ t . i r m I ........
liä v ia n ia a n k m. M utusta nävit ia
kälaiset tahansa, niin pitkää ai vat selittäneet bolshev ikien olleen
"Me saimme erottam isilinotuk sesta. sillä aikaa kun se on ollöt up- ( P arem paa n ä y te ttä ei tarv ita kuvaa-1 verran
s a ,a;(
r kuitenkin silta, että tällaisiin
*
kaa ei kulu ennen kuin Europan Saksan
tarkotuksia ajatnasst. sen juuri kun olimme lopettaneet p ,« m a ssa m onien m ailien p ä ä ssä m aan am erikkalaisen työväenliikkeen 18a. XaiUt varoja „„ j()nk,|n v erran n m u t. .ksiin ei ole p
»ienintäkaaii
historia kertaantuu tallakin m an Saksako ei liv \ äksy isikään omi- lokakuun numeron toim ittam isen. m ailta. Jos räjäh d y s repii kyllin 1 su rk eu tta.
saam atta, m u tta ei niin paljon, e ttä tiie r x k ia liav aitta vissi
m • i -
„
»„o,«,
lastia
säätäv
ien asti
k ään , kanssa - p äästäisiin l;o-
tereella. M utta typeryydestään en asiam iestensä valtaanpääsy? M
e .d a n a n n e t t u , , i l.,,,e t a a tu o n suuren ^ k »“;
l '" Cenin’ naiin
X
„ ä ä n e s t • ä j — i ä • ALETAAN
iviu
j.nH
Kt
Ne a s e m a , j o s s a me kansalaisi
tunnetut täkäläiset suursaalista- Kyllä, jos bolshevikit olisivat numeron toim itustyö eikä m eitä irral,een Ja Mautuu
na
ja "snustoiniintainiehiiia nyt
• J
c c v t t ä ä
ka
0 1S1 tarp e ellista sanoa, että
.
...
.
..
...
....
.
valoDaat
a
su
k
k
a
a
t
ne
P'un
k
orjaavat.
1
R
t
b
r
i
i
aa .
I
ediistaiaknkniiK.irav«aB«o
«s
r,iQ
,„i
ed
ustajakokous-kassassa
ei
ole
mi-
olemme,
on kylläkin vaikea, sitä
jat käyttävät tilaisuutta hyväk missään suhteessa olleet* Saksan hairittv simakaan, kun tue te n u -1 1
M utta se lienee ta rp e e llista voi tuskin vielä arvostella, koska
P elastusyhtiöt ovat m yös hyvin , New Yorkin valtion kuvernööri on ¡tään.
seen — lopettaakseen oman val asianiielna. m utta sita ne eivät | me valmistavaa työtä useita s<jtl I to inielia.a.t ja tekevät suurem m oisia ; n im ittä n y t erään H igley nim isen nai- tietää, e ttä ed u stajak o k o u sten kuluja
monet m ääräävät tekijät vaikutta
takautensa.
Sillä
ainoastaan ole olleet, eivätkä voikaan olla, raavia num eroita varten. Meille voittoja. M uutam at ovat k u letta n e c t sen Hudson K alisista valtion hyvän- p e ittä e ssä on aina jo uduttu turvaan-
tum aan a g ita t -rahastoon. — T ie ty sti vat vielä salassa. O lisi kuiten
siihen heidän sosialismin pois- niin erilaiset ovat junkkerisniin ei kerrottu, että työmme oli tu r kaiken m iehistönsä tuolle rannikolle. tekeväisyystoim iston jäseneksi. Enem- kin joulukuulla taasen k a n n e ta a n e- kin ajattelem atonta jäädä kädet
ntänkin sam an laatu isia nim ityksiä on dustajakokousvero. m utta sillä kor- ristissä odottam aan.
juurittam istoim enpiteensä johta ja työväestön tarkotusperät.
Osuustoi-
ha, koska meidän erottam isestam -
od
o tettav issa
V astavalittu New Yor-1 keintaan saadaan tuhannen dollaria m intaliikkeelle miljoonine iäseni-
■» 48
vat. Siihen vastaisi Bismarek,
P IS A M A T ELI K E S A K O T .
me jo oli päätetty. Meidän a n
• •
> '•
kin porm estari Hylan ilm ottaa “ tun- Ja kokousK ustannukaet tu lev at m aksa-;
Niiden to d ellista syytä ei v a rm o u -;.
-
ä
’ , | m
aan
Jonkuuverran to ista tu h a tta
tta . , t c 1 ' JolK
. a perheineen Usetsvi
••
maan
että hankin aikoinaan koetti pu Kautskyn selitys erotta nettiin lähettää kasikirjotuksia
della tu n n eta, sillä ne n ä y ttä v ä t il-'
,
,
, ■ l dol!a ria — 108 niui kokoukseen lähe- ,na,i'sa edustavat neljännestä ko-
haltaa sam makkoa häräksi, m u t
misestaan
kirjapainoon S tuttgartiin, m utta
ta epäonnistui ja huomasi kait
kirjapainon hoitajalle oli m ää
hukseen. että kaikesta luovuttu-
Ji ku aika sitten kerroim m e, et rätty. että niitä ei saa latoa.
aan oli Saksan sosialistien voima tä Saksan sotasosialistit erotti-’ Nämä kirjotukset palautettiin teen sy n n y ttä m ä stä valotuksesta. Oi-
vhden edustajakokouksen kustannuk- n,<tt velvollisuutensa,
* J
".
• ix rajœ ! I puolueen
pomo Koenig
llia rah
rah aju
aiu tp
tu iia
at a pieniä
........... ..................
.. * ta a s on in- A,,
set __ i ru .»olla
ila ..n,n
olen tahto-
kasvanut arvaam attom asti. Bjs- vat Neue Zeitin toim ituksesta meille sam ana päivänä kun ilmo~T* e a s ta a it ovat pisam
. , .. . . .
,sa van n u t “laittaa n aisk an salaisiile k ä y -! nut «anoa sitä. e ttä piirim m e raha nyt huolehtisi tulevista ajoista.
M utta miten täm ä huolehtinii
.
¡te
ttu
ja
pigm
entti
(
v
a
ria
in
e
b
tap
lia.
marck kukistui, m itta sosialisB- Karl Kautskyn ja hänen toverin tettiin er< »ttanusestamine.
te ttä v ä k si klupihuoneustoja, jos uudet ¡asiat eiv ät ole sillä kannalla, e ttä lii
' Cl' joilla ei ’ole m inkäänlaista y h tey ttä v a litsija tta rem m e haluavat su o ritta a j J40^611 ...ra,lo^en . häv ittäm isek si olisi lien ta p a h tu u / Minun (mieles
nen liike jäi elämään ja sen h is sa. I ämä Saksan sosialistisen dat päätettiin erottaa ja K unov sisusvaivojen kiftissa. Niiden pois
täni olisj se kohdistettava erikoi
poiiitiU iaesta toim innasta. ' MlH(a v aalivatko tarMMt asiat uyL
toria jatkuu kauan sen jälkeen, liikkeen paras* julkaisu, koko asetettiin tilalle ennenkuin tie- tam isek si ei tu n n eta m itään luotet- osansa
sesti pieniin ia läheisiin seikk.ai
K apitalistipuolueet ovat siis jo tä y - : edustajakokouksen pitoa? '
kun Bismarek ei enää ole ollen niailntan sosialistien om atunto ja simme siitä m itään.
hin.
ineidän liikkeessainni'
Täm ä on tav aa keinoa. S ähkövirran avulla on d essä touhussa liittääk seen m iehiseen
Minun tiedossani ei satu olem aan
kaan muistissa.
tienviitta, on nyt joutunut erään vieläkin pahempaa kuin torpedoi- k o etettu saada n ä itä p ig m e n tiitäpliä ää n esty sk arja a n ä a myös naispuolisen m itään niin tä rk e ä ä asiaa, e ttä sitä on kuitenkin suuri m erkitys, jos
.liukenem aan, m u tta se m enettely ei
ei vo itaisi sqvitella ja jä rje s tä ä pii ne suoritetaan huolellisesti ja pe
Sosialistinen liike ei ole kapi Kunowin käsiin, joka on tunnet
nimen ilman varotusta.
'
läheskaan kivutOn ta ; on sitäpäit- valikoim an.
riinine
lehden
palstoilla.
I.....
— -----
M eillä
on
rinpohjin*. Periaatteiden lujittu
naliikettä. se on kum ousliikettä, tu kiilikeänä im eperialistina ia
(Olemassa piirikom itea ja se on sila minen ia järjestäm istyön k eh it
" K u ti ajattelee näitä k a ta lia ' 8t p itk ä llistä eikä ensinkään var-
V altiom iehen alku.
¡varten, e ttä sen k au tta voidaan sa a
joka syntyy vallitsevista oloista, hallituksen politiikan kan n attaja ja käärm em äisiä m enettelytapoja, m asti vaikuttavaa? M uutam at hen-
O p e t t a j a (k o ettaen lasten m ie da asiat yleisesti k ä site ltäv ä k si ja täm inen
t ovat tietenkin ensimäi-
ja siksi sen tukahuttam inen ei na. K autskyn erottam inen ta njuistuu mieleen se, minkä Erei- kilot ovat erity isen h e rk k iä s a a liin istu tta a lem peyden h y v että, ja y leisesti p ä ä te ttä v ä k si.
Sla l e n t ä v i ä ithmc, jotka vaikutta
olekaan mahdollista.
S- S- J ä rje stö n säännöt kylläkin vat seka osuustoim inta! iikkeen
pahtui salakavalalla tavalla, joka ligrath kirjotti eräässä toisessa, m aan pisam ia: heidän p itä isi m ah kostonhim on h illitse m istä ): “ Kuulep-
8äräävät, e ttä piirikokoukset on pi että vhteisktinan hyväksi. M ei
Sosialistiset sanom alehdet voi lisää raakaan kuorm an siihen tärkeäm m ässä tapauksessa, — dollisim m an m ukaan v ä lttä ä aurin- pa's. Kalle, m itenkä sinun siis on m
d ettäv ä joka vuosi, m utta noissa
joku toinen poika h e rja a 8aail.ndlss^ ** fde m itään, joka sii dän pitäisi minun m ielestäni en-
daan lakkauttaa, sosialistien k o syntitaakkaan, josta scheideman- silloin kun Marxin toim ittam a gonpaisteen p ä ä se m ästä suoraan k a s -.
voihinsa ja käsiinsä.
Paljo ilmotel* | gjpua rä k ä nenäksi
li täisi m illä korv ataan silloin edus- simäiset ponnistuksem m e k o h
koukset voidaan kieltää, ja kan nieu vielä kerran on vastattava Rheinische Zeitung lak k a u te ttiin : taan kaikenlaisia “varm oja" paran-
e
p
ä
-
'
talak ,,k n u stt' n k u stan n u k set, kun pii- distaa varsinkin tuotantolaitos
K a l l e (hetken m ietitty ään ,
salta voidaan pidättää ulkoapäin tvolaisten tuom ioistuim en edessä. 'Ei m itään rehellistä iskua avoi- n ú saln eita pisam aiu eli kesak o itteu reiden» : • "K uinka iso poika?”
[rin varat eivät siihen riitä. Siitä kai tentin»' täydentäm iseen ja iiudis-
Joh-ulkin se. e ttä lärsipH rin sään- tam tseen, e ttä s- .cian p aaty ttj u
ii
9