Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 19, 1917)
No, 271 s vat olla kokouksessa ja se u ra ta sen re t ose p a k o ite ta a n o tta m a a n osaston Kuinka “kohtuuttomia” iin osaa ja k a n ta m aa n o san sa ikävine seurauksineen. Nyt he militarismiksi, 'kokonaan hävittä siihen väsyneitä, ei välttämättä tvoläisten v aatim u k set useinkin ovat. m enoa. K eskustelu asio ista on teh tä- toim y h te ise stä ta a k a s ta . K okem us on o- . vä a rv o k k a a sti; k aikkea loukkaavaa ovat olleet lakossa viisi kuukaut minen. Olivatpa ne siinä oi ollenkaan pidä paikkaansa. näkyy esim . siitä, e ttä New ’ orkl!isa , p u h etap aa ja persoona ju ttu ja on so itta n u t e ttä kun n u o ret ja väheni Yleisen väsymyksen ja täydel on lakossa olevilla te u ra sta jilla yh- ; v ä lte ttä v ä. K aikki se lla ise t a sia t jot- m än in n o stu n e e t v elv o itetaan o tta Linnea suomalaitta työ vien Unenkannattaja. ta, ja näyttää siltä, etteivät he keassa tai väärässä, olipa sellai ilmestyy Aaton aaaa, Oregon, joka paivk ka v aativ at tark k a a , h u o lellista jär- m aan to im in taan osaa, p ä ä se v ä t he aijokaan lopettaa lakkoa, vaikka nen vaatimus kohtuullinen tai lisen nääntymyksen välillä on ten ä vaatim uksena, e tte iv ä t ty ö n te e t- ' i je sunnuntaina. ste ly ä on joko jä te ttä v ä s itä v a rte n asioihin sisälle ja heille tu lee velvol tä jä t saisi pak o ttaa h e itä m yym ään ' valitulle kom itealle tai jollekin m uul lisu u d ek si niiden huolellinen ajanii vielä lukuisia asteita. Kaikkien kohtuuton, eivät ne siitä luovu. varmasti nähdään, että lakko on TO IM ITU SK U N TA : o sta jille ala-arvoista lihaa täyskelpoi- asianm ukaiselle kom itealle. ' Mil nen. He h uom aavat m onta sellaista W. N. REIVO LAURI MOILANEN menetetty. Mitä tekee lakko Ja toiselle puolelle merkitsisi se maiden kapitalistit haluavat e- sena tav a ran a . L uonnollisesti por- le A LO L PH SALMI A. B. MÄKELÄ loin osaston kokoukselle teh d ään syy- seikkaa, jo sta heillä ei s y rjä s s ä ollen SULO SYVÄNEN rauhaa aivan samalla, I v ärilliset lehdet a n k a ra sti p „ a auhaavat „ i,a nv.» tös jo tak in to ista puoluetoveria vas ole ollut a a v istu sta k aa n . laisten äänenkannattaja “Indus- kaikkea mitä ne pitävät omista pätlematta 1 . . . , . x....... 11,. K nf , iJ.-t rv m n tt'1 » .. . . . . taan . on h e ti v a litta v a tu tk im u sk o m i trialisti” ? Se uskottaa vieläkin misen arvoisena — siihen sisälty- ■ tavalla kuin sosialistitkin, mutta tä tä k in ty ö n tek ijäin "ep äo ik eu tettu a TOVERI ja a«ia ly k ättä v ä sille ilm an kes- IV. NU ORISOLIITOT. että lakko voitetaan. Eikö pitkä vät kaikki niiden toiveet ja pyr- nykyisin ei kumpikaan voi sitä v aatim u sta v astaan, sillä täytyyhän . k tea . (T H E COMRADE) ustelua s itte n jos tutk im u sk o m itea The organ oi ae Finnish workers in the 1. Ihanneliitot. porvarilla olla oikeus v ap aasti p e ttä ä, 1 latom aa sy y tte e ssä olevan perää, on Western states. The oply Finnish daily in lakko olekaan avunkeräyksineen kimykset tulevaisuuteen nähden. saada, vaikka me olemme kyllä v a ra staa rosvota ja m y rk y ttä ä ylei- I sy y tte e n ala ise lle henkilölle a n n e ttav a the West. Published daily, except Sunday, ja isoine skääppiarmejoitieen tur P aik k ak u n n illa m issä suinkin on .. Sellainen tasaväkisyystila näyt kin varmoja siitä, että kun rau- var at Astoria, Ore., by the Western Work h a a ste saap u a vastaam aan syytök- m ahdollista on o sasto jen m y ö täv ai men's Publishing Society. aika tulee, kuten sen j 8öäl mi8sä lkina vo1, koska .taman i seen kokouksessa, jo sta ilm o tetaan kutu k sella ja valvonnan a la isen a pe mioksi työläisille, heikäläisten tää mahdottomalle ratkaista hanteon ...................... ,, keuden rajo ttam m en vähentäisi v o 11-j farp e e j{Sj a joissa. ste tta v a ih an n e liitto tieto isu u d en Entered as second-class mail matter July 18, ollessa johtamassa? muuten kuin edelleen taistele-: luonnollisesti täytyy tulla so- , t o a — ainoata, m ikä porvareille on i S eikkaperäisim m ät neuvot v irallis k ru asv 1912, at the poataffice at Astoria, Oregon, attam ise k si nuorison k e sk u u d es under the Act of March 3, 1879. Tämäkin tapaus osottaa. kuin maila. Asema on sellainen, että ! sialistit esittävät silloin paljon pyhää, ten kokouksien tav o ista kuten parla- sa. On v a litta v a e rity in e n valvoja- T ilaushinnat _ _ _ m e n tta a risista koltousohjeista, ynnä kom itea joka y h d essä ih an n eliito n ka uuden opin edustajain peri keskivallat eivät nykyisin saisi j merkityksellisempää osaa, kuin Yhdysvalloissa ja Cacadassa: m uista, löytyy jä rje stö n k u s ta n ta o p e tta jie n k a n ssa v alv o a liito n työ Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta..>2.25 “ MENE JA T EE MYÖS NIIN” m asta P uhetaidon O ppaasta ja ke 3 kuukautta.........$1.35 1 kuu kau si... .50 aatteet ja käytäntö ovat ristirii rauhaa muilla ehdoilla kuin mel kapitalistit. v a sta a N. Y. V olkszeitung niihin h o teta an jo k a ista to v eria tilaam aan tä. N uorukaisille on o p e te tta v a par- Suomeen ja muualle ulkomaille: Ile teoriassa taistelevat kein täydellisesti antautumalla. Yleisenä johtopäätelmänä voi lukuisiin o n n itteluihin m itä kaikki- itselleen täm än k irja n . Sen h in ta la m e n tta a risia kokoustapoja. a n n e tta Yksi vuosikerta. .(6.50 6 kuukautta. .(3.50 dassa. heidän itse v a lita om at v irk a ili SUBSCRIPTIO N RATES: paremmin kuin vanhoilliset ani- J o s ne muita ehtoja vaativat, on ■ daan pitää, että ei ‘‘rahallinen j a jta n iaasta on sa ap u n u t sosialistien on 40 s e n ttiä ja saa sitä k e sk u sv iras va jan sa ja jo h ta a to im in ta n sa . Sam oin In the United States and Canada • • One year...........(4.00 Six months........... (2.25 mattiuniot, vaan käytännössä kul niiden I on heille a n n e tta v a tilaisu u s toim ia niistä taisteltava. Ta ahdinkotila’’, eipä edes varmaan , guurem m oisten saav u tu k sien johdos- tosta. Three months. .(1.35 One month..................50 ... i . n- iltam at silloin tällöin, e ttä h a rja an tu - ta New Yorkin äsk eisissä p o rm esta kevat monessa asiassa .munat »»n sekä Saksassa uhkaava ja tavallaan jo vallitse 2' ” Pi50" rin vaaleissa. unioitten latua. että Itävallassa voimakkaita ai va vararikkotilakaan voi välttä- A gitatsionikom itea oik eastaan on j *' j 1is9ä ei ofp tila is u u tta saad a ihan- Ylläolevaa en ole lausunut va‘ ; neksia. joilla ovat ihan samat jmättä ajaa jotakin maata eril- k a ik ista tärk e in kom itea o sasto ssa. liu t p e ru ste tu k si, pid ettäk ö ö n o- E päitsekäs. Kapitalistinen ja sosia .......... Sen teh tä v ää n kuuluu valvoa sosia- n sasto e " n toim esta su .......ia n n u n taik o u lu a, ja hingonilosta; päinvastoin, jokai : käsitykset liittolaisvaltioihin näh i leen sodasta. Niin kauan ku i “Kuul- listiseli T e rv e v s tr k a s ta ja : ag itatsio n ity ö n tek e m istä listinen tuotantotapa TOVERI kesän a ik a u a kun ta v a llise t koulut paik k ak u n n alla; jä rje s tä ä p u h etilai lak k aav at .pidettäköön kesäkoulua. suudet, hankkia pu h u jat osaston toi O ppikirjoina on n äissä kouluissa Kapitalist ¡senkin järjestelmän m eenpanem iin iltam a- ja ju h la tila i k ä y te ttä v ä Ihanneliiton O pasta L u k u suuksiin, arv o stella s u o rite ttu a o h jel vallitessa voidaan tuottaa hei- k irja L apsille. M äkelän A akkosia m aa lehdessä ja osaston kokouksis Lapsille-, N äitä k irjo ja saapi puo posti ja paljon, eikä se siis ole sa ja huolehtia siitä e ttä m itään so lu elehden k irja k au p o ista . sialistisille opeille v a sta k k a ista ei " . .. maa nykyisessa tilanteessa, on | tullaan jatkamaan, vaan että sila 8aarta paäi kaan tuotantotapa siinä merki saa e s ittä ä osaston toim eertpanem is- <len Periaatteiden mukaan j o , näiden ainesten hallussa kum- voidaan jatkaa. Väsymys ei vält , on 8ioille/. V. OSUUSTOIM INTATYÖ. tyksessä. jota vastaan sosialistit sa iltam issa ja huveissa. Agitatsioni- taistelevat, vaan siinä että tuo- ,dcrnnie h> \ ä ’>> neet,. ia . J mailakin puolella; ja helppo on j tämättä. merkitse kukistumista, j kom itean on ra p o rte e ra tta v a jokai- , 1. P olü ttin en A gitât. O suustoim inta- K H - h H K + : - r ¡ - + « - H + + + + H 4 + J selle osaston kokouksella toim istaan. ~ väen keskuudessa. tanto ei tapahdu tarvetta varten. Iu 1 '. i . i t t c u , .1 ’ , nähdä, että sekin on ainoastaan] Erikoisena johtopäätöksenä 4 i T äm ä on tä rk e ä tä ju u ri siitä syystä, j O suustoim innallinen liike k asv aa e rta a sivuuterauu siv u u te ta a n täm ä , .. e ttä m onta k Kerma asti A m erikan su o m alaisten kes- \ aikkakin kapitalistinen tuotan Käytäntöön. Peter Kähkönen ’osittainen kontrolli parhaassakin voidaan tä s tä vetää se, että sa . . 1 kom itea silla e ttä silla ei s a n e ia kuuiiessa Se v e tä ä puoleensa paljon m aila k un ra h a k a p ita lis tit E u ro - tapauksessa: totapa edellyttää sangen valtavia rsp o rte e ra tta v a a . Silla Sillä ¡¡e l,aiBiakin a in ek sia jo tk a eivät olo J ; olevan ,.luvun m itään rsn Tärkein kaikista on kuiten-; passa ovat menettämässä val- + -H !■ l-H - l-l-l-H - l-M 1 ■¡•■l-l-H -l- t- 1 -4 ■ täytyy olla ja s iltä on v aad ittav a ra tieto isia luokka-asem astaan ja p o liit väärinkäytöksiä yhteis-kunnalli p o rtti jo k aisessa kokouksessa. Näin tisella a reen alla ovat sosialistipuo- kin se, että tilanne nykyisin o- ! taansa, ovat sosialistit voitta- sen hyödyn kannalta katsoen, sen on pakosta toim ia ja jos se ei lu etta vastaan. S en täh d en on t ä r sottaa sellaisten huutojen kuin massa sitä. ja että rauha voidaan toitni, on v a litta v a sellainen kom itea k e ä tä e ttä o su u sto im in ta väen kes- niin sittekin sen tekniikka on ! (T ru e tra n slatio n filed w ith die I’oMifiaster joka toim ii. Joka tap a u k se ssa osas kuudessa teh d ään p o liittista agitatsi- ‘‘me vaadimme sen", tai ‘‘m c : saada ja tullaan lopullisesti saa niin edistynyttä, että 'kaikesta I at A storia. O regon, X oveihber 19, 1917. ton kokous aina saapi tie tä ä m itä oonia niin paljon kuin m ahdollista. Kaikkia niitä osastoja, jo tk a kan I require)! by th e A ct of CS.agresi ( tetober tarpeettomasta jarrutuksesta ja 15th, 1917.) . emme siedä sitä" riittäm ättö-; maan aikaan niiden toiminnan n a tta v a t Chicagon P. P. s. s. osaston se tekee, vai tekeekö se m itään. H eille on o so itettav a e ttä v aik k a o- A gitatsioonikom itean on huoleh d it Kuustoim intaliike onkin vaan ta lo u i voida 'kieltää, ettei-i kautta, yhteiskunnallisen vallan ehdotuksia, pyydetään läh e ttä m ää n • myyden virheellisyydestä huolimatta voi tava e ttä paikkakunnalle ja e ta a n len d ellista liik että, niin ei se silti ole taisi tuottaa kaikille kylliksi, jos Rauhant« >i veistä. rauhaneh vätkö kaikki olisi jo väsyneet so -¡kumouksen avulla ja koiko vallit-;. ilm otuksen siitä keskusvirastoon e n to leh tisiä ja m uuta kiihotuskirjalli- tu rv a ssa taa n tu m u k se llisilta u tta ja e ttä sellaisin a juhlap äiv in ä k o itsijoilta, jotka m illoin h y v än sä vain eivät voitot tekisi sellaista doista ia niistä voimista joistakaan, mutta johtopäätös että s« •! sevan luokan täydellisellä väi nen m arraskuun 2 4 :ttä päivää 1917. su kuin N aisten P äiv än ä (helm ikuun voivat laa tia sellaisia k u ristu sla k c ja T overillisesti, HENRY ASKELE, ' viim einen su n n u n ta i). Vapun päivänä jakoiapaa mahdottomaksi. ttämä kaikki etupäässä riippuvat. ' ta siis loppuu kaikkien ollessa i lasta kukistamisella.___________ :eeri. I (Toukok. ensim äinen p äivä). Työn osu u sliik k eitten k iristä m ise k si e ttä S. S. J ä rje stö n sihte niiden toim inta tulee v aik eak si i l Kun voitot määräävät tuotan vaihdellaan nykyään mielipiteitä ,«ii'wvirttmifv | päivänä (syysk. ensim äinen m aanan- Jopa m ahdottom aksi. Ei ole. n iin k ään I i tai) on ta rk o tu sta a n v a sta a v at ju h suurta painoa p an tav a o su u sto im in non laajentamisen ja supistami laajoissa piireissä. Kysymyksen ; g lat. V aalitaistelu jen aikana on agitat- sen, siis itse asiassa koko tuotan syvällisyys tekee kuitenkin mah-j | nalliseen agitatsiooniin, sillä se k u u siihen osaa. luu itse o suustoim intaväelle, m u tta non, ja riippuvat vuorostaan kv- ilottomaksi lausua sitä tyhjäksi j | I PU HUJA- JA K ESK U STELU SEU RA . sen sija a n on se lo stetta v a m eidän »vi nasta, niin tävtvv tvöväen- missään sanomalehtixirjotnkscs = su h d ettam m e siihen. II. S O S IA L IT IN E N K IR J A L L I O suustoim innallisissa y rity k sissä 306105403957023828461 S U U S . I Puhuja- ja k esk u stelu seu ran ole luokan hyvinvoinnin riippua s iij sa joten näihin mielipiteisiin on p y rittä v ä johtoasem aan. K aikkiin KUINKA NAPOLEON VEROTTI kohta, johon su u n n attu isku h ä n tä ki- m assaolo on tarp eellin en jokaiselle niiden kokouksiin ja Ju h latilaisu u k tä, miten paljon se saa tuotta- Lähden tavallaan pitää paikkan- j 1. Sanom alehdet. peim m in kirvelee. i osastolle. Siellä v alm istetaan osas- SOTAVOITTOJAx siin on o tetta v a osaa ja siellä vaiku- mistään tuotteista itselleen, eikä sa seuraava l a a j a l t i t u n n e t t u ir M yöhemmin O uvrard kuitenkin O sastoissa on suurella huolella seu siitä miten paljon se kykenee lantilaisen la u s u n t o , e t t ä " y k s i 1, Noin sa ta vuotta sitten eli Rans käänsi asian leikiksi. K ehuskeli vain ra tta v a sanom alehtien toim itustapaa. Ji,i. »adunkertojia. kup ietllen la u la -, su u n i« .... tuottamaan. Ei ole mahdolli o n niin hvvä k u in t o in e n k in , to i k assa arm eijan ta rp e itte n h an k k ija i o n n istuneensa sieppaam aan k e isa rilta On v alittav a erityinen kom itea sitä jia v. m. V apaassa to v erip iirissä voi- j tark o itu sta värien tai v elvotettava daan heidän esitv k siään arv o tella ■ s S. JÄRJESTÖN PU OLU EKU RIA suutta, ellei ole tietoa siitä, että siil i in v ä h ä n p a r e m p ik i n .” A - nim eltä O uvrard. joka suurella terä- ; kauniin n ä y tte lijä ttä re n , vaikka s ag KOSKEVAT SÄÄDÖKSET. itatsionikom itea huolehtim aan sii- j.( k a rs |a pois kaikki se m ikä huo- kaikenkaikkiaan hänelle tulikin mak- tä. Lakko- ynnä m uissa ta iste lu issa m ataan tarp eetto m ak si ja innostaa tuotteet voidaan myydä et les i m p a n a oleva N ew Y ork T allin ; vänäkötsyydellään. nopealla päättä-. ' sam aan 2,100,000 frangia. työn -> ja a Paaom pääom an v välillä Y rittäm ään sellaisia | 1 ' :si) M issä hyvänsä koko jä rje s tö n , , ......i . m iskvvvllään ia ihm isten kohtelu- .................... . an n a on täm än | ja ro h k aista kohtuullisesta voitosta. Ja kun ajatus raiuianniah(l"11lsUU'ksista: - Vielä senkin jälkeen kun Mapoleo- kom itean a v u ste tta v a to im itu sta saa- ¡ jo¡¡ia P¡ ole ro h k eu tta. Onpa toisi- tal sen osastojen k esk u u d essa huo kohoavan sellaisia vieral v iera ita a ....... e ellistä ... __ .... aikaan v ä it t m i l a ataan ta a n li i . .i ijaim m e tie- * tntHnllnan h ä äisestä ise stä a a lu ko- . n . . jn . tä h ti oli laskenut, jatk o i O rinv-nr.] ltlk taidollaan oli oli v v ä äh lu sta sta ko'j u v r a r d í m mn*m a a n todelliset ta Ja lu o tettav vnt at ttnrint tiedot 1 * naan , terv työläisen saama osuus tuotteis a n sa itsee tu lla saada h a rra stu k sia , jotka eiv ät ole sopu- honnut m aan ensim äisten raham ies- h a n k in ta u ra k o ita a n arm eijalle. Niin I Samai1 ko“ itean huo- telykin jostak in asiasta. Siinä jäse- taan vähenee suhteellisesti jokai-1 t((On ii,;„ koliini-J ........... . . , - . ! leksi olisi jä te ttä v ä kunnallisasiani net oppivat lausum aan om an mieli- 1 soinnussa lu o k k ataistelu lle noja a van i “ K m ita li-tirk in lia - ‘ J ’ ... ’ kan v' kun R anska te l so a- , Hcuraaminen ja niiden selostam inen piteensä asioista, joka ofi hyvin tär- ; sosialism in ja k a " s? ,n \ a li" * sen niin ka- I ( f ) t . . . . keksinnön .. « mukana, . a’ , . I teluill aan satoja m iljoonia — ja me i retk e n E gpanjaa Vftstaan hankki An. | puoluolehdJgs8 k e ä t ä lu o k k ala isten iälle lism issa yleisesti h y v ä k sy tty je n , so- ; sialid em o k ratian y leistä su u n taa kos pitahstinen tuotantotapa muut i In a v a t r a u h a a , v o i m a tt a k u ite n , npt(i ne ta a s . E nsim äisen ison k a li-! goulpmen h e rttu an arm eijalle k a ik k i! P uoluelehtien lev ity k se stä on o- k e a ta lu o k k ata isten ja u e . kevien m en e tte ly ta p a p e ria atteid e n ja paikkakunnalla huo- tuu omaksi jarrukseen. kaan saada <itä". kirjotta.! t ali :■ m auksensa hän teki 25 vuoden ikäi- , a rv jkkeet. K uitenkin tuli lian » » - 1 NÄYTELMÄSEURA. ! päätö sten kanssa, on niihin k iinnitet- , , , ..to h d itta v a ; v a litta v a asiam iehiä niin Sosialistinen tubtantotapa Olemme tässä lehdessä lukui- l senä. H än osti Poitoun ja Anoule hen surulliseen kokem ukseen, e ei , m onta kuin tarpeelliseksi nähdään N äytelm äseuran toim intaa on osas- i täv ä tarm o k asta huom iota, tark o tu k - o h h iatta jatta v v a a , . e e ttä ttä siellä i pel,a e s tä ä niiden h a rra s tu s te n \a i- ton ta t a ita ita v v a a sti s ti o päästäisi teollisuuden kehityk <at 1 k e rra t . s e littä n e e t, .»toi e ttä n m iin m men te h ta is ta vanhaa paperia, jonka bourbonien hallitus pysynytkään sito -j ja näiden asiam iesten on rap o rteerat- ton >,lL . ■ ¡m öi P ariisin k irjakauppiaille suun- um uksissaan. V :n 1830 vallankum o tava jokaiselle osaston kokoukselle ei näyttelem isen innon ja harkitse- k » 'ta v ä is u u tta jä rje stö n kesk u u d essa sen irralleen sanan tävdessä p ia n k u in s o ta a lk o i. t n e n e t t l \ a t j nattom aH a voitolla. K ohta senjäl- « yleensä, työväen luokassa^ ja el- us saattoi hänet erään ep äo n n istu toim istaan. On m yöskin edullista e ttä m attom uuden tähden e site ttäisi sei- ' leivät niiden h a rra s tu s te n h en k ilö toim eenpannaan lehtien levityskilpai- laisia kappaleita, jo tk a katsojiin ju u r merkitvksessä: mitä nopeammin rahakapitalistit valtansa sen l " - l kPpn han hankkim alla e lin ta rp e ita neen kein o ttelu n sa johdosta perinpoJi- lu toisinaan, joko paikkakunnallinen, , u ttav a t so sialism iv astaisia käsitvk- k o h ta ise t e d u sta ja t, jos ne o v at jär- tuotettaisi, sitä vähemmällä j pettämiseen : vallassaoleva lttok E spanjan laivastolla teki puhdasta , j a jseen häviöön. Hän joutui velka- tai osastojen välinen. i k i ä . . K appaleita v alitessa on tärkeim . - U ^ to n jäsen iä, taivu ed elläm ain ittu pänä kvsvm yksenä pid ettäv ä se seik- J jä rje stö n peru steid en ja tark o tu s- työllä päästäisi. Se olisi kuten ]^a (,|j päästänvt valloilleen v o i-[ voittoa 16 miljoonaa frangia. Jo a. vankeuteen, jossa kuolikin, |k a . e ttä v astaak o kappale ty ö lä iste n i alaisina ja niiden hyvak . K irjallisuuden levitys. 1800 arvioitiin hänen varallisu u ten sa urakkamiehen päivätyö, m itä no : ulan jo ta se ei voinut k o n tro llee -; • luokkahenkeä. vai onko se v a s ta k k a i-( <yösk« " te ,e m a a »- .ta le « .. hte id a t ehd(,t' m iljoonaksi frangiksi, ja se li O sastojen on suurella huolella j ä r - «nen lu o k k ak äsitteille. Kaikki sellai-1 ,o ™aati e ro tta a Jä rje stö stä . peammin sen suorittaa, sen e-, r a ta .’ T ä m ä n m ielip iteen tu e k si j 40 R Ö N T G E N -S Ä T E E T M E T A L L IT E O L sääntyi nopeasti. V. 1812 oli h a lli ) « tta jä rje stö n a g ita a tto rit sa- je ste ttä v ä kirjallisuuden m yynti paik set kappaleet, jo tk a se k o itta v a t luok- ; L IS U U D E N P A L V E L U K S E S S A . nemmän jää tilaisuutta nauti.1 ; on ilm e n in t m o n ta to d is tu s ta , ja ! tus hänelle velassa tuon pikku suni- kakunnalla. Jo k aisessa iltam a- ja kakäsitv k siä olisi h y ljättäv ä, vaikka oom alehlien to im itta ja t ja m uut ja»- toon. tnuuan sellainen tulee nyt jälleen nian 75 m iljoonaa frangia. E rity istä Sam aten kuin lääk ärit k ä y ttä v ä t juh latilaisu u d essa on a sete tta v a k ir niissä olisi kuinka , kiitollisia osia Jeston jäse n e t ja p a lv e lija t e iv ä t saa om ' a „ P ersoonallisia m ielipi- ja v a ra sto t esille. Täm än lisäksi on näyttelijöille. Työväen n äyttäm öjen ! iloa tu otti hänelle joku nautinto, m in Itävallasta, jonka ilmotetaan ole röntgen-säteitä ihm isruum iin vai o s k o etettav a p eru staa kirjain ostoren- p ä ä te h tä v ä n ä on sosialistisen kasva- teitä ä n sosialistipuolueen p e ria a tte i an ‘‘vakavassa rahallisessa ah kä hän sai riis te ty k s i, niiltä, joiden tam iseen. saad ak sen sa E lv ille sisäeli kaita ja ainakin pari k ertaa vuodes-j tustyön tekem inen, köyhälistöä sivis- den nim essä, asio ita, jo tk a o v at so- k an ssa ei voinut arv o ssa kilpailla. sa panna toim een kirjallisuusm yvjäi- i »ävien ja tietoisuustasoa kohottavien sialidem okration yleisesti h y v äk sy d in g o ssa . jo n k a ta k ia sen ra h a - Pikku k o rp ra a li” Napoleon Bonapar- mien tilanteen, k ä y ttä v ä t nykyään me- set. näytelm ien k a u tta , eik ä suinkaan tyissä p e ria atteissa k ä site lly t, tai talliteknikot näitä sä te itä valu-esin i- 3. Lentolehtiset. k a p ita listit o lisiv at h a lu k k a a t pa oj. nuorena tykistönpseerina olles jonkun yksityisen näy ttäm ö täh d en e- a sio itta , joiden su h teen sosialistipuo- den tark astam iseen . Näin saadaan se l ! lueet eivät ole p itän eet tarp e ellise n a L en tolehtisten jao sta on huolehdit- ¡sitystaidon m aailm alle esittäm inen, Suomalaisten sosialistien ke>- kiittämään hallituksen pyytä saan usein käynyt hänen kodissaan. ville valetun esineen sisällä m ahdol tava ¡k a n ta a n s a m ää rätä ja jo tk a siis eivät sillä tav alla e ttä osaston toimin- I kuulu puolueen h a rra s tu s te n piiriin. V aikka Napoleon n y t oli päässy t kei tapiiri jae taa n alueisiin ja jokaiseen erikoisrauhaa jos vain voi- lisesti löytyvät särö t ja valurakot se kuudessa I. \Y. \\ . liiton opin o- mään Hl VITOIMIKUNTA. M issä hyvänsä sem m oista h a v a itaa n . s iv a t s e n t e h d ä . M u tt a n e v ä li t- p a r i k s i, rohkeni pohattaa k e rra n antau- alueeseen valitaan leh tisten jak a ja. kä ontoissa esineissä seinien pak L entolehtisten huolellinen valitsem i su h teen H uvitoim ikunnau on huolehdittava k äy tettäk ö ö n asianom aisen — maavat ovat vuosikausia repos . , . itu a kilpailem aan hänenkin k anssaan «uus ja yleensä valukappaleiden ta- tarm o k asta a rv o stelu a ja v a rsin k in nen ja jako on jä te ttä v ä agitatsioni- j osaston huvipuolesta. Jos iltam aylei- t a v a t , e t t ä I ta v a ll a n liitto la in e n K ..„„m ..,: telleet työväen taloudellisen jär- m utta se tulikin hänelle kalliiksi. satnukainen tiiveys. M etalllteoksien kom itean teh tä v äk si ja sen on ra- ' sö vähenee, ohjelm an su oritus tulee sem m oinen puolueen virk ailija, joka Saksa ei sellaistti sallisi. M olemmat m iehet, niin Napoleon y h ten äisy y ttä voidaan myös tä tä m e p o rte e ra tta v a toim istaan -jestyntisen teorioita ja periaattei jokaiselle j p itk ä sty ttä v ä k si ja jos ohjelm an suo tark o itu k se llise sti k ä y ttä ä luottaiuus- i ritta jia ei saavu ja yleisö tulee sillä to in tan sa sosialism in p eria atteid e n Ja Ei ole suurtakaan epäilystä si kuin O uvrard, kuuluivat erään nuo- n e tte ly ta p aa k äyttäm ällä tutkia. Kei osaston kokoukselle. ta ja esittäneet kaikellaisia tais- i tavalla p e te tty ä kun eivät sa ak a a n ; m enettely tap o jen sotkem iseen, e ro te t- tehrtapoja t> ¡»lakoista. V anhojen tä, e tte ik ö S ak sassa v a llitsisi ren Georges nimisen nävttelijättäreu no on kuitenkin niin uusi, ettei vielä kuunnella se lla ista ohjelm aa kuin oli takoon toim estaan v iip y m ättä. Osa «- III. O S A S T O J E N T O IM IN T A rikein samanlainen ‘‘rahallinen ihailijoihin. E rä än ä päivänä kutsui voida m ainita varm oja sään tö jä, m i ilm otettu, on siitä nuhdeltava huvi- i tot ja jä rje stö n Jäsenet e iv ä t saa ai- unioitten taisteltua vat he o. at m el ' O uvrard n ä y tte lijä ttä re n luokseen. ten v alo stettu jen esin eitten laatu, Sosialistiosastot ovat köyhälistön i toim ikuntaa. Sen on o lta v a , e rittä in n eellisesti a v u sta a sellaisia puhujia, tuominneet aivan kelpaamatto ahdinkotila", ja niinollen voidaan Täm ä lupasi tulevansa, m uta m ää rä vahvuus ja kokoom us kussakin yksi sivistyslaitoksia. Niiden k a u tta ja v ä - ; tark k a siinä, e ttä yleisö ei koskaan ' joilla ei ole järjestö -sä ä n tö je n mu- miksi; muunmuassa pitkä-aikai- kvsvä miksi eivät Saksan ra-> päivänä, jona O uvrard h ä n tä odotti. ty istap au k sessa o tetaan selville .vaan litv k sellä köyhälistö saapi n au ttia l tule petetyksi, vaan niitä luvataan , k a ista lu p ak irjaa. 3 :si) e ttä jä rje stö n ja sen o sa sto tied o nlähteistä ja sivistyksen ohjelniailm otuksessa, niin s itä m yös set tyolakot on tuomittu työläi hakapitalistit samoin halua eri -j s a ikjn hän k a u n o tta re lta kirjeen, e ttä on keino vasta verraten h a rv o j^ ^ ta i- niistä m uruista, jotka siltä m uuten on riis kin an n etaan . Näin kasvaa yleisön jen keskuudessa k a rte tta k o o n visusti koisratthaa. Siihen on olemassa ¡k eisari oli k ä sk e ttä n y t h än et luok- tu rien to ttuneisuuden varassa. Kui tetty. Siksi juuri onkin tä rk e ä tä e ttä luotto osaston toim intaan ja v a k iin yleisinä asioina esille o tta m a s ta rii sille turmiollisiksi. oikeita vastauksia. E n - ^ ^ n aivan sam aksi ajaksi, ja että tenkin tied etään . e ttä erity isten osastojen toim inta jä rje ste tä ä n hy tuu h eistä vähitellen v akituisia ilta- takysym yksiä, joilla on se lv ä sti p e r Meillä on tuoreessa muistissa, useitakin ... , • • hänen täytyi totella keisarin käskyä, röntgen-putkien, kaihtim ien ja va- vin ja sen kaikki alakom iteat laite m issakävijöitä ja viim ein osaston jä- soonallinen luonne. V asta sen jä l taan virkeään toim intaan. keen kun Joku jäse n s y y ttä ä to ista ise n iä kuinka ankarasti he tuomitsivat sinuakaan ne v sin t i v a < <■ p ojia tta tuosta raivostui. K irjotti nei- lonvahvistajien avulla saadaan t a r jä se n tä , luottohenkilöä tai kom iteaa h a llitu k se n to im ia, k u te n o e m e tta hänen on k aik esta huoli- kuparisaaren lakon pituuden. Se 1. V iralliset kokoukset. jo stak in v irk a v irh e e stä tai rik o k sesta LAULUSEURA. koin selville useam m an tuum an pak litettiin, että pitkillä lakoilla teh nte usein se littä n e e t. M ilita ris -j matta tu ltav a hänen luoksensa Ru suisten rau d a sta tai se k am etalleista O saston on p id ettäv ä v iralliset ko O sastojen suosituim pia ohjelm anu- ja on a n ta n u t se lv ä t todistusvoim at kouksensa vähintäin kerran kuukau silta n ä y ttä v ä t to d isteet siitä, e ttä dään suurin osa työläisistä skää- m illa on k o n tro lli sik äläisen hai ; eiliin. Jä lk ik irjo tu k se ssa hän huo- v alettujen esin eitten sisäinen rak e n dessa. K aikkia la I hänen sy y tö k sen sä on sem m oinen, Hyvä olisi jos työkokoukset m eroita on laulu. että illallista syödessä on nei ne. M utta täm än m enettelyn käyttö pidettäisiin kaksi k e rta a kuukaudes pid etään ; erittä in k in koorin lau lu is jota sopii tai joka on v ä lttä m ä tö n peiksi ja rasitetaan toisia työläi litu k se n vlitse, m ikäli sitä (Jn mautti. tä rk e , ä . ä e ttä virh een ä tai rikoksena jä rje s tö ä tai ti ruokaliinansa a lta löytävä 100,ö'.»0 ei rajotu ain o astaan valu-esinaihin. sa. Silloin eivät puolueasiat ennättäi- , ta. Sen x . tähden , onkin . siä suurilla lakkoavustuksilla, se ollenkaan, ja saksalaisella milita frangia. Niin houkuttelevaa tarjo u s si vanheta ja a sia t tulisivat p e rin - ! oaa.8^o,...Jos s u ,nkin on m ahdollista, o sasto a v astaan k ä site llä .otettakoon vaan voidaan s itä k ä y ttä ä myös h it kä väsytetään työläiset halutto rismilla on muitakin tarkotuspe- ta n ä y tte lijä tä r ei voinut vastu staa. saam alla. takom alla, puristam alla ja pohjaisem m in h a rk ittu a kun ei kii- >'häpitää lauluseuraa. L auluseurojen a sia esille, suom alla ku iten k in s y y te reellä, tarv itsisi k esk ey ttää asioiden ! o h jelm istossa olisi p id ettävä etupääs- tylle ennen m uuta tilaisu u s puolus miksi vastaisiin lakkoihin. Sa riä kuin rahakapitalistien suora N apoleonille hän läh e tti sanan, e ttä n iittaam alla liite tty je n saum ojen pi harkintaa. * 8a työväenlauluja. taa itseään sy y tö k siä v a sta a n . Jo s oli äk illisesti sa ira stu n u t. — astui tävyyden tark astam iseen . syytös h u om ataan aih eetto m ak si, nottiin Kuparisaaren lakkoa pit naiset edut. O saston virkailijain teh tä v ät o v a t! tm»»*! • --c ’ - tarkem m in m ääritelty n ä o sasto n ! \ O IM IST E L l SEL RA. O uvrardin vaunuihin ja ajoi Rueiliin. p e rso o n av aik u ttim ista läh ten eek si tai Muuan toinen syy on vieläkin kitetyn sentakia, että union vir säännöissä ja sen vuoksi jä te tä ä n V oim isteluseuran o ieiia ssa o lo ja k äy tetyu tah a llisesti v ä ä riä to d istei K eisarin u rk k ija t p ääsiv ät kuitenkin PANTSARILAIVOJA tä ssä to istam atta. 's iih e n kuulum inen on työläisille tär- ta .'a n n e tta k o o n sy y ttä jä lle paheksu- kailijat saivat hyvää palkkaa la painavampi. Jos Itävallan sallit heti a sia sta selville. S euraavana päi iralliset kokoukset su o riteta an k e ä tä terv ey d ellisistä s \is tä . Siksi; m islause. Älköön k u iten k aan virhe kon johtamisesta. Hyvin anka taisi nv t p\ v taa erikoisrauhaa. e’ vänä tuli O uvrardille käsky saapua luultanee yleisesti uuden ajan kek seu V raav au ty ö järjesty k sen m ukaan: pa onkin edullista osastoille ylläpitää tai rik o sasio ista sy n ty n e itä riito ja 1. Kokouksen avaam inen. (L aule voim isteluseuran. rasti tuomittiin sitä. kun ei lak sillä ole ollenkaan sanottu, e ttä , keisarin puheille T uilerian palatsiin , sinnöksi. Aivan niin ei kuitenkaan y leisissä kokouksissa, jossa hau sk assa k ä site ttäk ö taan.) vaan katkaistakoon ne sovinto-oidella se saisi sellaista edes pankkiire-J H än et vietiin suoraan keisarin huo- ole asianlaita. V. 1530 ra k e n n u tti k an ssak äy m isessä ja to v eripiirissä koa julistettu loppuneeksi “sii 2. P u heenjohtajan valinta. (M issä työläiset voivat v irk istä ä itse ä än ra s tai tu tk ija k o m ite an avulla, johon a s i K eisari käveli pari k ertaa vat jo h an n iitta-ritarit Nizzassa lai ei ole vakinaista.) loin kun varmasti nähtiin, että se jakaan tv yllyttävillä ehdoilla. Ja neeseen. anom aisten on eh d o tto m asti sa a v u t kaan päivätyön jälkeen. ed estakaisin huoneen m itan, sanaa- van. jonka he an to iv at p äälly stää lyi- 3. Edellisen kokouksen pöytäkir- , tava. on menetetty." Työmieslehti sama pitää paikkansa .. Saksaan . .¡ k a a n virkkam atta. S itte kään ty i _______ jyp ad tsarilla. Siinä oli joukko ty k jän lukem inen ja hyväksym inen. Puolueen lu o tto h en k ilö itä kielle K 1RJALLISU USK 0M ITEA. 4. K esk en jään eet asiat. sai kuulla kunniansa siitä, kun se nähden. Katihan pv v tam m en t i poha tta a n j a katsoen lä p itu n k e -! k e jä ja 300 m iehen m iehistö. Se oli tään Julkisuudessa e s ittä m ä s tä to isis 5. P uolueasiat. (O rg a n is e e ra a ja n ! Täm än kom itean on huolehdittava taan persoonallisia syytöksiä, joiden uskotti viimeiseen asti, että lak ole läheskään sama kuin sen vana tavallaan h än tä suoraan silm iin, kom easti sisu ste ttu ; siinä oli ru- tiedonannot.) e ttä osaston iltam issa ja m uissa hu tak a n a ei ole jo ta in so sialistio sasto a saaminen, vaikka usealla taholla ‘ kysyi totisena, paljonko hän oli saa- kouskappeli, v astaan o tto sali ja leipo 6. K irjeet ja laskut. vitilaisuuksissa on sa ata v an a nyky tai puolueen virastoa. ko voitetaan. a ik a ista hyödyllistä k irja llisu u tta ja mo. Sen nim i oli “ Santa A nna ” , ja 7. Komiteain teidenannot. nävttää oltavan sitä mieltä e ttä ! nut voittoa viim eisestä arm eijan han- 4:si) V irheenä tai rikoksena p id et XTeillä on nähtävänä, kuinka e rittä in k in huolehdittava siitä e ttä täköön. Jos jä rje stö n Jäsen v a ik u t S. a) A gitatsionikom itea. ♦->!1 kintasopimuksestaan. Ouvrard tie-i se kuului laivueesen. jonka keisari ; ,___ puoluelflhtiä leviää paikkakunnalle taa tai e s tä ä osaston voim assa ole nämä uuden opin edustajat seu- rauha on saatavissa toisen ta i., k eisarin b) Ihanneliitto. olevan tark o in p erillä kai- K aarle V läh e tti Pohjois A frikan ra n c) Puhuja- ja k esk u steiu seu ra. i m ahdollisim m an paljon Ja e ttä sano- vien sään tö jen m u k aisessa jä rje s ty k raavat ihailemiaan oppeja. Kier toisen puolen sitä vain p>}ta k jsta tälla isista asioista ja v astasi nikon m erirosvovaltioita* vastaan . m aleh tiasiam ieh et ovat k u lttik irja n sessä enem m istöllä te h ty je n p ä ä tö s d) N äytelm äseura. sa kanssa leh te ä kaupalla. K aikki ten voim aan panoa. K asv atettak o o n p e itte le m ä ttä : “N eljä m iljoonaa fran- R etkikunnan päällikkönä oli kuuluisa rettäköön ja kaarreltakoon kuin essä. e) H uvitoim ikunta. puolueliikkeitten Julkasem at uudet s itä k ä sity stä tin k im ättö m äk si laiksi, f) L auluseura. Tosiasia kuitenkin on, että gia.” Sen ku u ltu aaan Napoleon sanoi am iraali Doria, ja päättyi täm ä r e t ka tahansa, Butten lakkolaisten k irjat olisi heti niiden ilm esty tty ä e ttä enem m istön g) V oim isteluseura. p äätö k siä pitää h an k ittav a k aupattavaksi. i.vv .vviäisyydestä, tosiasiaksi jää ke^ivaltoien viholliset eivät tu-< lyhyesti: “N iinpä olette an sain n u t ki T unisin valloituksella. “Santa h) S oittokunta. kaikkien ku n n io ittaa, h u o lim atta sii a in a k a a n nv-P‘ian su o ritta k a a hetipaikalla A nna” vaik u tti h u o m attav asti tuon M onissa osastoissa kuulee v a lite t tä. väikkx joku jäken taik k a jäsen- 9. Uudet asiat. kumminkin se. että samat ainek le kuuntelemaan valtiorahastoon tak asin 2 m iljoonaa tuloksen saavuttam iseen, ku n n o stau tavan sitä e ttä nuorem m at osaston rvhm ä om aisf 10. K okouksen lopettam inen. p ä ä tö k se en nähden set ovat Butten lakon johdossa, kvisin — mitään sellaisia rau-1 fia n g ia l” — O uvrardin ei a u tta n u t tuen erinom aisesti, sillä sen aik aiset K okoushuoneen tulisi olla puhtaan jä se u e t eiyjit tee m uuta kuin ta n s s i v astaisen m ielipiteen. Nafta ku»öa siistin Kokousten ajoilla on tu n a : v a t: eivät ota käy tän n ö lliseen osas- koskevia ponsia älaiiön k o itonkaan jotka ankarasti moittivat Kupari hanelitoja, joihin ei sisälly sen muuta kuin noudat taa käskyä Napo- kuulat eiv ät k y enneet sen p a n tsa ria k ia anpoltto kiellettäv ä e ttä henkilöt totolOiinCaan o sa a ollenkaan. Täm ä k ä sitö itä k ö .? : i ’k fe n arv o xteluvapai- saaren lakon pituutta ‘kaikkine mitä ne kutsuvat saksalaiseksi i leon tiesi, mikä kapitalistilla on a rk a puhkasem aan. jotka eivät siedä tupakan avua v oi-’ Y°*daan k o rja ta iillä e ttä näm ä nuo- deh rf JoiUamisekM. :: Järiestömme asioita ;; Rauhanarvailua Huomautus s. s. osas toille MAILMANKATSOMUKSIA Periaatteet ia käytäntö ristiriidassa f Suom. Sos. Järjestön 1 valistusohjelma V. 1918*sionikomitean otettava
