No, 271
s
vat olla kokouksessa ja se u ra ta sen re t
ose
p a k o ite ta a n
o tta m a a n
osaston
Kuinka “kohtuuttomia”
iin osaa ja k a n ta m aa n o san sa
ikävine seurauksineen. Nyt he militarismiksi, 'kokonaan hävittä siihen väsyneitä, ei välttämättä tvoläisten v aatim u k set useinkin ovat. m enoa. K eskustelu asio ista on teh tä- toim
y
h
te
ise stä ta a k a s ta . K okem us on o-
. vä a rv o k k a a sti; k aikkea loukkaavaa
ovat olleet lakossa viisi kuukaut minen. Olivatpa ne siinä oi ollenkaan pidä paikkaansa.
näkyy esim . siitä, e ttä New ’ orkl!isa , p u h etap aa
ja
persoona ju ttu ja on so itta n u t e ttä kun n u o ret ja väheni
Yleisen väsymyksen ja täydel on lakossa olevilla te u ra sta jilla yh- ; v ä lte ttä v ä. K aikki se lla ise t a sia t jot- m än in n o stu n e e t v elv o itetaan o tta
Linnea suomalaitta työ vien Unenkannattaja. ta, ja näyttää siltä, etteivät he keassa tai väärässä, olipa sellai
ilmestyy Aaton aaaa, Oregon, joka paivk
ka v aativ at tark k a a , h u o lellista jär- m aan to im in taan osaa, p ä ä se v ä t he
aijokaan lopettaa lakkoa, vaikka nen vaatimus kohtuullinen tai lisen nääntymyksen välillä on ten ä vaatim uksena, e tte iv ä t ty ö n te e t- ' i je
sunnuntaina.
ste ly ä on joko jä te ttä v ä s itä v a rte n asioihin sisälle ja heille tu lee velvol
tä jä t saisi pak o ttaa h e itä m yym ään ' valitulle kom itealle tai jollekin m uul lisu u d ek si niiden huolellinen ajanii
vielä
lukuisia
asteita.
Kaikkien
kohtuuton,
eivät
ne
siitä
luovu.
varmasti nähdään, että lakko on
TO IM ITU SK U N TA :
o sta jille ala-arvoista lihaa täyskelpoi-
asianm ukaiselle kom itealle. ' Mil nen. He h uom aavat m onta sellaista
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
menetetty.
Mitä tekee lakko Ja toiselle puolelle merkitsisi se maiden kapitalistit haluavat e- sena tav a ran a . L uonnollisesti por- le
A LO L PH SALMI
A. B. MÄKELÄ
loin osaston kokoukselle teh d ään syy- seikkaa, jo sta heillä ei s y rjä s s ä ollen
SULO SYVÄNEN
rauhaa
aivan samalla, I v ärilliset lehdet a n k a ra sti p „ a auhaavat
„ i,a nv.» tös jo tak in to ista puoluetoveria vas ole ollut a a v istu sta k aa n .
laisten äänenkannattaja “Indus- kaikkea mitä ne pitävät omista pätlematta
1
. . . , .
x.......
11,.
K
nf
,
iJ.-t
rv
m
n
tt'1
»
..
.
. . . taan . on h e ti v a litta v a tu tk im u sk o m i
trialisti” ? Se uskottaa vieläkin misen arvoisena — siihen sisälty- ■ tavalla kuin sosialistitkin, mutta tä tä k in ty ö n tek ijäin "ep äo ik eu tettu
a
TOVERI
ja a«ia ly k ättä v ä sille ilm an kes-
IV. NU ORISOLIITOT.
että lakko voitetaan. Eikö pitkä vät kaikki niiden toiveet ja pyr- nykyisin ei kumpikaan voi sitä v aatim u sta v astaan, sillä täytyyhän . k tea
. (T H E COMRADE)
ustelua s itte n jos tutk im u sk o m itea
The organ oi ae Finnish workers in the
1. Ihanneliitot.
porvarilla olla oikeus v ap aasti p e ttä ä, 1 latom aa sy y tte e ssä olevan perää, on
Western states. The oply Finnish daily in lakko olekaan avunkeräyksineen kimykset tulevaisuuteen nähden. saada, vaikka me olemme kyllä
v a ra staa rosvota ja m y rk y ttä ä ylei- I sy y tte e n ala ise lle henkilölle a n n e ttav a
the West. Published daily, except Sunday, ja isoine skääppiarmejoitieen tur
P
aik
k
ak
u
n
n illa m issä suinkin on
..
Sellainen tasaväkisyystila näyt kin varmoja siitä, että kun rau- var
at Astoria, Ore., by the Western Work
h a a ste saap u a vastaam aan syytök- m ahdollista on o sasto jen m y ö täv ai
men's Publishing Society.
aika tulee, kuten sen j 8öäl mi8sä lkina vo1, koska .taman
i seen kokouksessa, jo sta ilm o tetaan kutu k sella ja valvonnan a la isen a pe
mioksi työläisille, heikäläisten tää
mahdottomalle
ratkaista hanteon ......................
,,
keuden rajo ttam m en vähentäisi v o 11-j farp e e j{Sj a joissa.
ste tta v a ih an n e liitto
tieto isu u d en
Entered as second-class mail matter July 18, ollessa johtamassa?
muuten kuin edelleen taistele-: luonnollisesti täytyy tulla so- , t o a — ainoata, m ikä porvareille on i S eikkaperäisim m ät neuvot v irallis k ru asv
1912, at the poataffice at Astoria, Oregon,
attam ise k si nuorison k e sk u u d es
under the Act of March 3, 1879.
Tämäkin tapaus osottaa. kuin maila. Asema on sellainen, että ! sialistit esittävät silloin paljon pyhää,
ten kokouksien tav o ista kuten parla- sa. On v a litta v a e rity in e n valvoja-
T ilaushinnat
_ _ _
m e n tta a risista koltousohjeista, ynnä kom itea joka y h d essä
ih an n eliito n
ka uuden opin edustajain peri keskivallat eivät nykyisin saisi j merkityksellisempää osaa, kuin
Yhdysvalloissa ja Cacadassa:
m uista, löytyy jä rje stö n k u s ta n ta o p e tta jie n k a n ssa v alv o a liito n työ
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta..>2.25
“ MENE JA T EE MYÖS NIIN”
m asta P uhetaidon O ppaasta ja ke
3 kuukautta.........$1.35
1 kuu kau si... .50 aatteet ja käytäntö ovat ristirii rauhaa muilla ehdoilla kuin mel kapitalistit.
v a sta a N. Y. V olkszeitung niihin h o teta an jo k a ista to v eria tilaam aan tä. N uorukaisille on o p e te tta v a par-
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Ile teoriassa taistelevat kein täydellisesti antautumalla.
Yleisenä johtopäätelmänä voi lukuisiin o n n itteluihin m itä kaikki- itselleen täm än k irja n . Sen h in ta la m e n tta a risia kokoustapoja. a n n e tta
Yksi vuosikerta. .(6.50
6 kuukautta. .(3.50 dassa.
heidän itse v a lita om at v irk a ili
SUBSCRIPTIO N RATES:
paremmin kuin vanhoilliset ani- J o s ne muita ehtoja vaativat, on ■ daan pitää, että ei ‘‘rahallinen j a jta n iaasta on sa ap u n u t sosialistien on 40 s e n ttiä ja saa sitä k e sk u sv iras va
jan sa ja jo h ta a to im in ta n sa . Sam oin
In the United States and Canada
• •
One year...........(4.00
Six months........... (2.25 mattiuniot, vaan käytännössä kul niiden
I on heille a n n e tta v a tilaisu u s toim ia
niistä taisteltava. Ta ahdinkotila’’, eipä edes varmaan , guurem m oisten saav u tu k sien johdos- tosta.
Three months. .(1.35
One month..................50
...
i . n- iltam at silloin tällöin, e ttä h a rja an tu -
ta
New
Yorkin
äsk
eisissä
p
o
rm
esta
kevat monessa asiassa .munat
»»n sekä Saksassa uhkaava ja tavallaan jo vallitse
2'
” Pi50"
rin vaaleissa.
unioitten latua.
että Itävallassa voimakkaita ai va vararikkotilakaan voi välttä-
A gitatsionikom itea oik eastaan on j *' j 1is9ä ei ofp tila is u u tta saad a ihan-
Ylläolevaa
en
ole
lausunut
va‘
;
neksia.
joilla
ovat
ihan
samat
jmättä
ajaa
jotakin
maata
eril-
k
a
ik ista tärk e in kom itea o sasto ssa.
liu t
p e ru ste tu k si, pid ettäk ö ö n o-
E päitsekäs.
Kapitalistinen ja sosia
..........
Sen teh tä v ää n kuuluu valvoa sosia- n sasto
e " n toim esta
su .......ia
n n u n taik o u lu a, ja
hingonilosta;
päinvastoin,
jokai
:
käsitykset
liittolaisvaltioihin
näh
i
leen
sodasta.
Niin
kauan
ku
i
“Kuul- listiseli
T e rv e v s tr k a s ta ja :
ag itatsio n ity ö n
tek e m istä
listinen tuotantotapa
TOVERI
kesän a ik a u a kun ta v a llise t koulut
paik k ak u n n alla; jä rje s tä ä p u h etilai lak k aav at .pidettäköön kesäkoulua.
suudet, hankkia pu h u jat osaston toi
O ppikirjoina on n äissä kouluissa
Kapitalist ¡senkin järjestelmän
m eenpanem iin iltam a- ja ju h la tila i k ä y te ttä v ä Ihanneliiton O pasta L u k u
suuksiin,
arv
o
stella
s
u
o
rite
ttu
a
o
h
jel
vallitessa voidaan tuottaa hei-
k irja L apsille. M äkelän A akkosia
m aa lehdessä ja osaston kokouksis Lapsille-,
N äitä k irjo ja saapi puo
posti ja paljon, eikä se siis ole
sa ja huolehtia siitä e ttä m itään so lu elehden k irja k au p o ista .
sialistisille
opeille v a sta k k a ista ei
"
. .. maa nykyisessa tilanteessa, on | tullaan jatkamaan, vaan että sila 8aarta paäi
kaan tuotantotapa siinä merki
saa e s ittä ä osaston toim eertpanem is-
<len
Periaatteiden
mukaan
j
o
,
näiden
ainesten
hallussa
kum-
voidaan
jatkaa.
Väsymys
ei
vält
,
on
8ioille/.
V. OSUUSTOIM INTATYÖ.
tyksessä. jota vastaan sosialistit
sa iltam issa ja huveissa. Agitatsioni-
taistelevat, vaan siinä että tuo- ,dcrnnie h> \ ä ’>> neet,. ia . J
mailakin puolella; ja helppo on j tämättä. merkitse kukistumista, j
kom itean on ra p o rte e ra tta v a jokai- , 1. P olü ttin en A gitât. O suustoim inta-
K H - h H K + : - r ¡ - + « - H + + + + H 4 + J selle osaston kokouksella toim istaan.
~ väen keskuudessa.
tanto ei tapahdu tarvetta varten. Iu 1 '. i . i t t c u , .1
’
, nähdä, että sekin on ainoastaan] Erikoisena
johtopäätöksenä
4 i T äm ä on tä rk e ä tä ju u ri siitä syystä, j O suustoim innallinen
liike k asv aa
e rta a sivuuterauu
siv u u te ta a n täm ä ,
.. e ttä m onta k Kerma
asti A m erikan su o m alaisten kes-
\ aikkakin kapitalistinen tuotan Käytäntöön. Peter Kähkönen ’osittainen kontrolli parhaassakin voidaan tä s tä vetää se, että sa
. . 1 kom itea silla e ttä silla ei s a n e ia kuuiiessa Se v e tä ä puoleensa paljon
m aila k un ra h a k a p ita lis tit E u ro -
tapauksessa:
totapa edellyttää sangen valtavia
rsp o rte e ra tta v a a . Silla
Sillä ¡¡e l,aiBiakin a in ek sia jo tk a eivät olo
J ; olevan
,.luvun m itään rsn
Tärkein kaikista on kuiten-; passa ovat menettämässä val- + -H !■ l-H - l-l-l-H - l-M 1 ■¡•■l-l-H -l- t- 1 -4 ■ täytyy olla ja s iltä on v aad ittav a ra tieto isia luokka-asem astaan ja p o liit
väärinkäytöksiä yhteis-kunnalli
p o rtti jo k aisessa kokouksessa. Näin tisella a reen alla ovat sosialistipuo-
kin se, että tilanne nykyisin o- ! taansa, ovat sosialistit voitta-
sen hyödyn kannalta katsoen,
sen on pakosta toim ia ja jos se ei lu etta vastaan. S en täh d en on t ä r
sottaa sellaisten huutojen kuin massa sitä. ja että rauha voidaan
toitni, on v a litta v a sellainen kom itea k e ä tä e ttä o su u sto im in ta väen kes-
niin sittekin sen tekniikka on
! (T ru e tra n slatio n filed w ith die I’oMifiaster
joka toim ii. Joka tap a u k se ssa osas kuudessa teh d ään p o liittista agitatsi-
‘‘me vaadimme sen", tai ‘‘m c : saada ja tullaan lopullisesti saa
niin edistynyttä, että 'kaikesta I at A storia. O regon, X oveihber 19, 1917.
ton kokous aina saapi tie tä ä m itä oonia niin paljon kuin m ahdollista.
Kaikkia
niitä
osastoja,
jo
tk
a
kan
I require)! by th e A ct of CS.agresi ( tetober
tarpeettomasta jarrutuksesta ja 15th, 1917.)
. emme siedä sitä" riittäm ättö-; maan aikaan niiden toiminnan n a tta v a t Chicagon P. P. s. s. osaston se tekee, vai tekeekö se m itään.
H eille on o so itettav a e ttä v aik k a o-
A gitatsioonikom itean on huoleh d it Kuustoim intaliike onkin vaan ta lo u
i voida 'kieltää, ettei-i kautta, yhteiskunnallisen vallan ehdotuksia, pyydetään läh e ttä m ää n
• myyden
virheellisyydestä huolimatta voi
tava e ttä paikkakunnalle ja e ta a n len d ellista liik että, niin ei se silti ole
taisi tuottaa kaikille kylliksi, jos
Rauhant« >i veistä.
rauhaneh vätkö kaikki olisi jo väsyneet so -¡kumouksen avulla ja koiko vallit-;. ilm otuksen siitä keskusvirastoon e n to leh tisiä ja m uuta kiihotuskirjalli- tu rv a ssa taa n tu m u k se llisilta
u tta ja e ttä sellaisin a juhlap äiv in ä k o itsijoilta, jotka m illoin
h y v än sä
vain eivät voitot tekisi sellaista doista ia niistä voimista joistakaan, mutta johtopäätös että s« •! sevan luokan täydellisellä väi nen m arraskuun 2 4 :ttä päivää 1917. su
kuin N aisten P äiv än ä (helm ikuun voivat laa tia sellaisia k u ristu sla k c ja
T
overillisesti,
HENRY
ASKELE,
' viim einen su n n u n ta i). Vapun päivänä
jakoiapaa mahdottomaksi.
ttämä kaikki etupäässä riippuvat. ' ta siis loppuu kaikkien ollessa i lasta kukistamisella.___________
:eeri. I (Toukok. ensim äinen p äivä). Työn osu u sliik k eitten k iristä m ise k si e ttä
S. S. J ä rje stö n sihte
niiden toim inta tulee v aik eak si i l
Kun voitot määräävät tuotan vaihdellaan nykyään mielipiteitä ,«ii'wvirttmifv
| päivänä (syysk. ensim äinen m aanan- Jopa m ahdottom aksi. Ei ole. n iin k ään
I
i tai) on ta rk o tu sta a n v a sta a v at ju h suurta painoa p an tav a o su u sto im in
non laajentamisen ja supistami laajoissa piireissä. Kysymyksen ; g
lat. V aalitaistelu jen aikana on agitat-
sen, siis itse asiassa koko tuotan syvällisyys tekee kuitenkin mah-j |
nalliseen agitatsiooniin, sillä se k u u
siihen osaa. luu itse o suustoim intaväelle, m u tta
non, ja riippuvat vuorostaan kv- ilottomaksi lausua sitä tyhjäksi j |
I
PU HUJA- JA K ESK U STELU SEU RA . sen sija a n on se lo stetta v a m eidän
»vi nasta, niin tävtvv tvöväen- missään sanomalehtixirjotnkscs =
su h d ettam m e siihen.
II. S O S IA L IT IN E N K IR J A L L I
O suustoim innallisissa
y rity k sissä
306105403957023828461
S
U
U
S
.
I
Puhuja-
ja
k
esk
u
stelu
seu
ran
ole
luokan hyvinvoinnin riippua s iij sa joten näihin mielipiteisiin
on p y rittä v ä johtoasem aan. K aikkiin
KUINKA NAPOLEON VEROTTI
kohta, johon su u n n attu isku h ä n tä ki-
m assaolo on tarp eellin en jokaiselle
niiden kokouksiin ja Ju h latilaisu u k
tä, miten paljon se saa tuotta- Lähden tavallaan pitää paikkan- j
1. Sanom alehdet.
peim m in kirvelee.
i osastolle. Siellä v alm istetaan osas-
SOTAVOITTOJAx
siin
on o tetta v a osaa ja siellä vaiku-
mistään tuotteista itselleen, eikä sa seuraava l a a j a l t i t u n n e t t u ir
M yöhemmin
O uvrard
kuitenkin
O sastoissa on suurella huolella seu
siitä miten paljon se kykenee lantilaisen la u s u n t o , e t t ä " y k s i 1, Noin sa ta vuotta sitten eli Rans käänsi asian leikiksi. K ehuskeli vain ra tta v a sanom alehtien toim itustapaa. Ji,i. »adunkertojia. kup ietllen la u la -,
su u n i« ....
tuottamaan.
Ei ole mahdolli o n niin hvvä k u in t o in e n k in , to i k assa arm eijan ta rp e itte n h an k k ija i o n n istuneensa sieppaam aan k e isa rilta On v alittav a erityinen kom itea sitä jia v. m. V apaassa to v erip iirissä voi- j
tark o itu sta värien tai v elvotettava daan heidän esitv k siään arv o tella ■ s S. JÄRJESTÖN PU OLU EKU RIA
suutta, ellei ole tietoa siitä, että siil i in v ä h ä n p a r e m p ik i n .” A - nim eltä O uvrard. joka suurella terä- ; kauniin n ä y tte lijä ttä re n , vaikka s ag
KOSKEVAT SÄÄDÖKSET.
itatsionikom itea huolehtim aan sii- j.( k a rs |a pois kaikki se m ikä huo-
kaikenkaikkiaan hänelle tulikin mak-
tä. Lakko- ynnä m uissa ta iste lu issa m ataan tarp eetto m ak si ja innostaa
tuotteet voidaan myydä et les i m p a n a oleva N ew Y ork T allin ; vänäkötsyydellään. nopealla päättä-. ' sam aan 2,100,000 frangia.
työn ->
ja a Paaom
pääom an v välillä
Y rittäm ään
sellaisia | 1 ' :si) M issä hyvänsä koko jä rje s tö n
,
,
......i
.
m
iskvvvllään
ia
ihm
isten
kohtelu-
....................
.
an n a on täm än | ja ro h k aista
kohtuullisesta voitosta. Ja kun ajatus raiuianniah(l"11lsUU'ksista:
-
Vielä senkin jälkeen kun Mapoleo- kom itean a v u ste tta v a to im itu sta saa- ¡ jo¡¡ia P¡ ole ro h k eu tta. Onpa toisi- tal sen osastojen k esk u u d essa huo
kohoavan sellaisia vieral
v iera ita a
....... e ellistä
...
__
.... aikaan v ä it t m i l a ataan
ta a n
li
i . .i ijaim m e tie- * tntHnllnan
h ä äisestä
ise stä a a lu
ko- . n . . jn
. tä h ti oli laskenut, jatk o i O
rinv-nr.]
ltlk
taidollaan oli
oli v v ä äh
lu sta
sta ko'j
u v r a r d í m mn*m
a a n todelliset ta
Ja lu o tettav vnt
at ttnrint
tiedot 1 * naan , terv
työläisen saama osuus tuotteis a n sa itsee tu lla
saada
h
a
rra
stu
k
sia
,
jotka
eiv
ät
ole
sopu-
honnut m aan ensim äisten raham ies- h a n k in ta u ra k o ita a n arm eijalle. Niin I
Samai1 ko“ itean huo- telykin jostak in asiasta. Siinä jäse-
taan vähenee suhteellisesti jokai-1 t((On
ii,;„
koliini-J
...........
. . , - . ! leksi olisi jä te ttä v ä kunnallisasiani net oppivat lausum aan om an mieli- 1 soinnussa lu o k k ataistelu lle noja a van
i “ K m ita li-tirk in lia -
‘ J
’
...
’
kan v'
kun R anska te l so a- , Hcuraaminen ja niiden selostam inen piteensä asioista, joka ofi hyvin tär- ; sosialism in ja k a " s? ,n \ a li"
*
sen
niin ka- I ( f ) t
. . . . keksinnön
..
« mukana,
.
a’
, .
I teluill aan satoja m iljoonia — ja me i retk e n E gpanjaa Vftstaan hankki An. | puoluolehdJgs8
k e ä t ä lu o k k ala isten iälle
lism issa yleisesti h y v ä k sy tty je n , so-
; sialid em o k ratian y leistä su u n taa kos
pitahstinen tuotantotapa muut i In a v a t r a u h a a , v o i m a tt a k u ite n , npt(i ne ta a s . E nsim äisen ison k a li-! goulpmen h e rttu an arm eijalle k a ik k i! P uoluelehtien lev ity k se stä on o- k e a ta lu o k k ata isten ja u e .
kevien m en e tte ly ta p a p e ria atteid e n ja
paikkakunnalla huo-
tuu omaksi jarrukseen.
kaan saada <itä". kirjotta.! t ali :■ m auksensa hän teki 25 vuoden ikäi- , a rv jkkeet. K uitenkin tuli lian » » - 1
NÄYTELMÄSEURA.
!
päätö
sten kanssa, on niihin k iinnitet-
, ,
,
..to h d itta v a ; v a litta v a asiam iehiä niin
Sosialistinen
tubtantotapa
Olemme tässä lehdessä lukui- l senä. H än osti Poitoun ja Anoule hen surulliseen kokem ukseen, e ei , m onta kuin tarpeelliseksi nähdään
N äytelm äseuran toim intaa on osas- i täv ä tarm o k asta huom iota, tark o tu k -
o h h iatta
jatta v v a a , . e e ttä
ttä siellä i pel,a e s tä ä niiden h a rra s tu s te n \a i-
ton ta
t a ita
ita v
v a a sti
s ti o
päästäisi teollisuuden kehityk <at 1 k e rra t . s e littä n e e t, .»toi
e ttä n m iin
m men te h ta is ta vanhaa paperia, jonka bourbonien hallitus pysynytkään sito -j ja näiden asiam iesten on rap o rteerat- ton
>,lL
.
■
¡m öi P ariisin k irjakauppiaille suun- um uksissaan. V :n 1830 vallankum o tava jokaiselle osaston kokoukselle ei näyttelem isen innon ja harkitse- k » 'ta v ä is u u tta jä rje stö n kesk u u d essa
sen irralleen sanan tävdessä p ia n k u in s o ta a lk o i. t n e n e t t l \ a t j nattom aH a voitolla. K ohta senjäl-
« yleensä, työväen luokassa^ ja el-
us saattoi hänet erään ep äo n n istu toim istaan. On m yöskin edullista e ttä m attom uuden tähden e site ttäisi sei- ' leivät
niiden h a rra s tu s te n h en k ilö
toim
eenpannaan
lehtien
levityskilpai-
laisia kappaleita, jo tk a katsojiin ju u r
merkitvksessä: mitä nopeammin rahakapitalistit valtansa sen l " - l kPpn han hankkim alla e lin ta rp e ita neen kein o ttelu n sa johdosta perinpoJi-
lu toisinaan, joko paikkakunnallinen, , u ttav a t so sialism iv astaisia käsitvk- k o h ta ise t e d u sta ja t, jos ne o v at jär-
tuotettaisi,
sitä
vähemmällä j pettämiseen : vallassaoleva lttok E spanjan laivastolla teki puhdasta , j a jseen häviöön. Hän joutui velka- tai osastojen välinen.
i k i ä . . K appaleita v alitessa on tärkeim
. - U ^ to n jäsen iä, taivu ed elläm ain ittu
pänä kvsvm yksenä pid ettäv ä se seik- J
jä rje stö n peru steid en ja tark o tu s-
työllä päästäisi. Se olisi kuten ]^a (,|j päästänvt valloilleen v o i-[ voittoa 16 miljoonaa frangia. Jo a. vankeuteen, jossa kuolikin,
|k a . e ttä v astaak o kappale ty ö lä iste n i
alaisina ja
niiden
hyvak .
K irjallisuuden levitys.
1800
arvioitiin
hänen
varallisu
u
ten
sa
urakkamiehen päivätyö, m itä no : ulan jo ta se ei voinut k o n tro llee -;
•
luokkahenkeä.
vai
onko
se
v
a
s
ta
k
k
a
i-(
<yösk«
"
te
,e
m
a
a
»-
.ta
le
«
..
hte
id
a
t
ehd(,t'
m iljoonaksi frangiksi, ja se li
O sastojen on suurella huolella j ä r - «nen lu o k k ak äsitteille. Kaikki sellai-1 ,o ™aati e ro tta a Jä rje stö stä .
peammin sen suorittaa, sen e-, r a ta .’ T ä m ä n m ielip iteen tu e k si j 40
R Ö N T G E N -S Ä T E E T M E T A L L IT E O L
sääntyi nopeasti. V. 1812 oli h a lli
) « tta jä rje stö n a g ita a tto rit sa-
je ste ttä v ä kirjallisuuden m yynti paik set kappaleet, jo tk a se k o itta v a t luok- ;
L IS U U D E N P A L V E L U K S E S S A .
nemmän jää tilaisuutta nauti.1 ; on ilm e n in t m o n ta to d is tu s ta , ja ! tus hänelle velassa tuon pikku suni-
kakunnalla.
Jo k aisessa
iltam a- ja kakäsitv k siä olisi h y ljättäv ä, vaikka oom alehlien to im itta ja t ja m uut ja»-
toon.
tnuuan sellainen tulee nyt jälleen nian 75 m iljoonaa frangia. E rity istä
Sam aten kuin lääk ärit k ä y ttä v ä t juh latilaisu u d essa on a sete tta v a k ir niissä olisi kuinka , kiitollisia osia Jeston jäse n e t ja p a lv e lija t e iv ä t saa
om ' a „ P ersoonallisia m ielipi-
ja v a ra sto t esille. Täm än lisäksi on näyttelijöille. Työväen n äyttäm öjen !
iloa
tu
otti
hänelle
joku
nautinto,
m
in
Itävallasta, jonka ilmotetaan ole
röntgen-säteitä ihm isruum iin vai o s k o etettav a p eru staa kirjain ostoren- p ä ä te h tä v ä n ä on sosialistisen kasva- teitä ä n sosialistipuolueen p e ria a tte i
an ‘‘vakavassa rahallisessa ah kä hän sai riis te ty k s i, niiltä, joiden tam iseen. saad ak sen sa E lv ille sisäeli kaita ja ainakin pari k ertaa vuodes-j tustyön tekem inen, köyhälistöä sivis- den nim essä, asio ita, jo tk a o v at so-
k an ssa ei voinut arv o ssa kilpailla.
sa panna toim een kirjallisuusm yvjäi- i »ävien ja tietoisuustasoa kohottavien sialidem okration yleisesti h y v äk sy
d in g o ssa . jo n k a ta k ia sen ra h a - Pikku k o rp ra a li” Napoleon Bonapar- mien tilanteen, k ä y ttä v ä t nykyään me- set.
näytelm ien k a u tta , eik ä
suinkaan tyissä p e ria atteissa k ä site lly t, tai
talliteknikot näitä sä te itä valu-esin i-
3. Lentolehtiset.
k a p ita listit o lisiv at h a lu k k a a t pa
oj. nuorena tykistönpseerina olles
jonkun yksityisen näy ttäm ö täh d en e- a sio itta , joiden su h teen sosialistipuo-
den tark astam iseen . Näin saadaan se l
! lueet eivät ole p itän eet tarp e ellise n a
L en tolehtisten jao sta on huolehdit- ¡sitystaidon m aailm alle esittäm inen,
Suomalaisten sosialistien ke>- kiittämään hallituksen pyytä saan usein käynyt hänen kodissaan. ville valetun esineen sisällä m ahdol tava
¡k a n ta a n s a m ää rätä ja jo tk a siis eivät
sillä tav alla e ttä osaston toimin-
I kuulu puolueen h a rra s tu s te n piiriin.
V
aikka
Napoleon
n
y
t
oli
päässy
t
kei
tapiiri
jae
taa
n
alueisiin
ja
jokaiseen
erikoisrauhaa jos vain voi-
lisesti löytyvät särö t ja valurakot se
kuudessa I. \Y. \\ . liiton opin o- mään
Hl VITOIMIKUNTA.
M issä hyvänsä sem m oista h a v a itaa n .
s iv a t s e n t e h d ä . M u tt a n e v ä li t- p a r i k s i, rohkeni pohattaa k e rra n antau-
alueeseen valitaan leh tisten jak a ja.
kä ontoissa esineissä seinien pak L entolehtisten huolellinen valitsem i
su h teen
H
uvitoim
ikunnau
on
huolehdittava
k
äy tettäk ö ö n asianom aisen
—
maavat ovat vuosikausia repos
. , .
itu a kilpailem aan hänenkin k anssaan «uus ja yleensä valukappaleiden ta-
tarm o k asta a rv o stelu a ja v a rsin k in
nen
ja
jako
on
jä
te
ttä
v
ä
agitatsioni-
j
osaston
huvipuolesta.
Jos
iltam
aylei-
t
a
v
a
t
,
e
t
t
ä
I
ta
v
a
ll
a
n
liitto
la
in
e
n
K
..„„m
..,:
telleet työväen taloudellisen jär-
m utta se tulikin hänelle kalliiksi. satnukainen tiiveys. M etalllteoksien kom itean teh tä v äk si ja sen on ra- ' sö vähenee, ohjelm an su oritus tulee sem m oinen puolueen virk ailija, joka
Saksa
ei
sellaistti
sallisi.
M
olemmat m iehet, niin Napoleon y h ten äisy y ttä voidaan myös tä tä m e p o rte e ra tta v a toim istaan
-jestyntisen teorioita ja periaattei
jokaiselle j p itk ä sty ttä v ä k si ja jos ohjelm an suo tark o itu k se llise sti k ä y ttä ä luottaiuus-
i ritta jia ei saavu ja yleisö tulee sillä to in tan sa sosialism in p eria atteid e n Ja
Ei ole suurtakaan epäilystä si kuin O uvrard, kuuluivat erään nuo- n e tte ly ta p aa k äyttäm ällä tutkia. Kei osaston kokoukselle.
ta ja esittäneet kaikellaisia tais-
i tavalla p e te tty ä kun eivät sa ak a a n ; m enettely tap o jen sotkem iseen, e ro te t-
tehrtapoja t> ¡»lakoista. V anhojen tä, e tte ik ö S ak sassa v a llitsisi ren Georges nimisen nävttelijättäreu no on kuitenkin niin uusi, ettei vielä
kuunnella se lla ista ohjelm aa kuin oli takoon toim estaan v iip y m ättä. Osa «-
III. O S A S T O J E N T O IM IN T A
rikein
samanlainen
‘‘rahallinen
ihailijoihin. E rä än ä päivänä kutsui voida m ainita varm oja sään tö jä, m i
ilm otettu, on siitä nuhdeltava huvi- i tot ja jä rje stö n Jäsenet e iv ä t saa ai-
unioitten taisteltua vat he o. at m el
' O uvrard
n ä y tte lijä ttä re n
luokseen. ten v alo stettu jen esin eitten laatu,
Sosialistiosastot
ovat köyhälistön i toim ikuntaa. Sen on o lta v a , e rittä in n eellisesti a v u sta a sellaisia puhujia,
tuominneet aivan kelpaamatto ahdinkotila", ja niinollen voidaan Täm ä lupasi tulevansa, m uta m ää rä
vahvuus ja kokoom us kussakin yksi sivistyslaitoksia. Niiden k a u tta ja v ä - ; tark k a siinä, e ttä yleisö ei koskaan ' joilla ei ole järjestö -sä ä n tö je n mu-
miksi; muunmuassa pitkä-aikai- kvsvä miksi eivät Saksan ra-> päivänä, jona O uvrard h ä n tä odotti. ty istap au k sessa o tetaan selville .vaan litv k sellä köyhälistö saapi n au ttia l tule petetyksi, vaan niitä luvataan , k a ista lu p ak irjaa.
3 :si) e ttä jä rje stö n ja sen o sa sto
tied o nlähteistä ja sivistyksen ohjelniailm otuksessa, niin s itä m yös
set tyolakot on tuomittu työläi hakapitalistit samoin halua eri -j s a ikjn hän k a u n o tta re lta kirjeen, e ttä on keino vasta verraten h a rv o j^ ^ ta i- niistä
m uruista, jotka siltä m uuten on riis kin an n etaan . Näin kasvaa yleisön jen keskuudessa k a rte tta k o o n visusti
koisratthaa. Siihen on olemassa ¡k eisari oli k ä sk e ttä n y t h än et luok- tu rien to ttuneisuuden varassa. Kui tetty. Siksi juuri onkin tä rk e ä tä e ttä luotto osaston toim intaan ja v a k iin yleisinä asioina esille o tta m a s ta rii
sille turmiollisiksi.
oikeita vastauksia. E n - ^ ^ n aivan sam aksi ajaksi, ja että tenkin tied etään . e ttä erity isten osastojen toim inta jä rje ste tä ä n hy tuu h eistä vähitellen v akituisia ilta- takysym yksiä, joilla on se lv ä sti p e r
Meillä on tuoreessa muistissa, useitakin
...
, •
•
hänen täytyi totella keisarin käskyä, röntgen-putkien, kaihtim ien ja va- vin ja sen kaikki alakom iteat laite m issakävijöitä ja viim ein osaston jä- soonallinen luonne. V asta sen jä l
taan virkeään toim intaan.
keen kun Joku jäse n s y y ttä ä to ista
ise n iä
kuinka ankarasti he tuomitsivat sinuakaan ne v sin t i v a
< <■ p ojia tta tuosta raivostui. K irjotti nei-
lonvahvistajien avulla saadaan t a r
jä se n tä , luottohenkilöä tai kom iteaa
h
a
llitu
k
se
n
to
im
ia,
k
u
te
n
o
e
m
e
tta
hänen
on
k
aik
esta
huoli-
kuparisaaren lakon pituuden. Se
1. V iralliset kokoukset.
jo stak in v irk a v irh e e stä tai rik o k sesta
LAULUSEURA.
koin selville useam m an tuum an pak
litettiin, että pitkillä lakoilla teh nte usein se littä n e e t. M ilita ris -j matta tu ltav a hänen luoksensa Ru suisten rau d a sta tai se k am etalleista O saston on p id ettäv ä v iralliset ko O sastojen suosituim pia ohjelm anu- ja on a n ta n u t se lv ä t todistusvoim at
kouksensa vähintäin kerran kuukau
silta n ä y ttä v ä t to d isteet siitä, e ttä
dään suurin osa työläisistä skää- m illa on k o n tro lli sik äläisen hai ; eiliin. Jä lk ik irjo tu k se ssa hän huo- v alettujen esin eitten sisäinen rak e n dessa.
K aikkia la
I hänen sy y tö k sen sä on sem m oinen,
Hyvä olisi jos työkokoukset m eroita on laulu.
että illallista syödessä on nei ne. M utta täm än m enettelyn käyttö pidettäisiin kaksi k e rta a kuukaudes pid etään ; erittä in k in koorin lau lu is jota sopii tai joka on v ä lttä m ä tö n
peiksi ja rasitetaan toisia työläi litu k se n vlitse, m ikäli sitä (Jn mautti.
tä rk e , ä . ä e ttä virh een ä tai rikoksena jä rje s tö ä tai
ti ruokaliinansa a lta löytävä 100,ö'.»0 ei rajotu ain o astaan valu-esinaihin. sa. Silloin eivät puolueasiat ennättäi- , ta. Sen
x
. tähden , onkin
.
siä suurilla lakkoavustuksilla, se ollenkaan, ja saksalaisella milita frangia. Niin houkuttelevaa tarjo u s
si vanheta ja a sia t tulisivat p e rin - ! oaa.8^o,...Jos s u ,nkin on m ahdollista, o sasto a v astaan k ä site llä .otettakoon
vaan voidaan s itä k ä y ttä ä myös h it
kä väsytetään työläiset halutto rismilla on muitakin tarkotuspe- ta n ä y tte lijä tä r ei voinut vastu staa. saam alla. takom alla, puristam alla ja pohjaisem m in h a rk ittu a kun ei kii- >'häpitää lauluseuraa. L auluseurojen a sia esille, suom alla ku iten k in s y y te
reellä, tarv itsisi k esk ey ttää asioiden ! o h jelm istossa olisi p id ettävä etupääs- tylle ennen m uuta tilaisu u s puolus
miksi vastaisiin lakkoihin. Sa riä kuin rahakapitalistien suora N apoleonille hän läh e tti sanan, e ttä n iittaam alla liite tty je n saum ojen pi harkintaa.
*
8a työväenlauluja.
taa itseään sy y tö k siä v a sta a n . Jo s
oli äk illisesti sa ira stu n u t. — astui tävyyden tark astam iseen .
syytös
h u om ataan
aih eetto m ak si,
nottiin Kuparisaaren lakkoa pit naiset edut.
O saston virkailijain teh tä v ät o v a t!
tm»»*!
• --c ’ -
tarkem m in
m ääritelty n ä
o sasto n !
\ O IM IST E L l SEL RA.
O uvrardin vaunuihin ja ajoi Rueiliin.
p e rso o n av aik u ttim ista läh ten eek si tai
Muuan
toinen
syy
on
vieläkin
kitetyn sentakia, että union vir
säännöissä ja sen vuoksi jä te tä ä n
V oim isteluseuran o ieiia ssa o lo ja k äy tetyu tah a llisesti v ä ä riä to d istei
K eisarin u rk k ija t p ääsiv ät kuitenkin
PANTSARILAIVOJA
tä ssä to istam atta.
's iih e n kuulum inen on työläisille tär- ta .'a n n e tta k o o n sy y ttä jä lle paheksu-
kailijat saivat hyvää palkkaa la painavampi. Jos Itävallan sallit heti a sia sta selville. S euraavana päi
iralliset
kokoukset
su o riteta an k e ä tä terv ey d ellisistä s \is tä . Siksi; m islause. Älköön k u iten k aan virhe
kon johtamisesta. Hyvin anka taisi nv t p\ v taa erikoisrauhaa. e’ vänä tuli O uvrardille käsky saapua luultanee yleisesti uuden ajan kek seu V raav
au ty ö järjesty k sen m ukaan: pa onkin edullista osastoille ylläpitää tai rik o sasio ista sy n ty n e itä riito ja
1. Kokouksen avaam inen. (L aule voim isteluseuran.
rasti tuomittiin sitä. kun ei lak sillä ole ollenkaan sanottu, e ttä , keisarin puheille T uilerian palatsiin , sinnöksi. Aivan niin ei kuitenkaan
y leisissä
kokouksissa,
jossa
hau sk assa k ä site ttäk ö
taan.)
vaan
katkaistakoon
ne
sovinto-oidella
se
saisi
sellaista
edes
pankkiire-J
H
än
et
vietiin
suoraan
keisarin
huo-
ole
asianlaita.
V.
1530
ra
k
e
n
n
u
tti
k
an
ssak
äy
m
isessä
ja
to
v
eripiirissä
koa julistettu loppuneeksi “sii
2. P u heenjohtajan valinta. (M issä työläiset voivat v irk istä ä itse ä än ra s tai tu tk ija k o m ite an avulla, johon a s i
K eisari käveli pari k ertaa vat jo h an n iitta-ritarit Nizzassa lai
ei ole vakinaista.)
loin kun varmasti nähtiin, että se jakaan tv yllyttävillä ehdoilla. Ja neeseen.
anom aisten on eh d o tto m asti sa a v u t
kaan päivätyön jälkeen.
ed estakaisin huoneen m itan, sanaa- van. jonka he an to iv at p äälly stää lyi-
3. Edellisen kokouksen pöytäkir- ,
tava.
on
menetetty."
Työmieslehti sama pitää paikkansa .. Saksaan
.
.¡ k a a n virkkam atta.
S itte kään ty i _______
jyp ad tsarilla. Siinä oli joukko ty k jän lukem inen ja hyväksym inen.
Puolueen
lu o tto h en k ilö itä
kielle
K 1RJALLISU USK 0M ITEA.
4. K esk en jään eet asiat.
sai kuulla kunniansa siitä, kun se nähden. Katihan pv v tam m en t i
poha tta a n j a katsoen lä p itu n k e -! k e jä ja 300 m iehen m iehistö. Se oli
tään Julkisuudessa e s ittä m ä s tä to isis
5. P uolueasiat.
(O rg a n is e e ra a ja n ! Täm än kom itean on huolehdittava taan persoonallisia syytöksiä, joiden
uskotti viimeiseen asti, että lak ole läheskään sama kuin sen vana tavallaan h än tä suoraan silm iin, kom easti sisu ste ttu ; siinä oli ru- tiedonannot.)
e ttä osaston iltam issa ja m uissa hu tak a n a ei ole jo ta in so sialistio sasto a
saaminen, vaikka usealla taholla ‘ kysyi totisena, paljonko hän oli saa- kouskappeli, v astaan o tto sali ja leipo 6. K irjeet ja laskut.
vitilaisuuksissa on sa ata v an a nyky tai puolueen virastoa.
ko voitetaan.
a ik a ista hyödyllistä k irja llisu u tta ja
mo.
Sen
nim
i
oli
“
Santa
A
nna
”
,
ja
7.
Komiteain
teidenannot.
nävttää
oltavan
sitä
mieltä
e
ttä
!
nut
voittoa
viim
eisestä
arm
eijan
han-
4:si) V irheenä tai rikoksena p id et
XTeillä on nähtävänä, kuinka
e rittä in k in huolehdittava siitä e ttä täköön. Jos jä rje stö n Jäsen v a ik u t
S. a) A gitatsionikom itea.
♦->!1 kintasopimuksestaan. Ouvrard tie-i se kuului laivueesen. jonka keisari
;
,___
puoluelflhtiä leviää
paikkakunnalle taa tai e s tä ä osaston voim assa ole
nämä uuden opin edustajat seu- rauha on saatavissa toisen ta i., k eisarin
b) Ihanneliitto.
olevan tark o in p erillä kai- K aarle V läh e tti Pohjois A frikan ra n
c)
Puhuja-
ja
k
esk
u
steiu
seu
ra.
i m ahdollisim m an paljon Ja e ttä sano- vien sään tö jen m u k aisessa jä rje s ty k
raavat ihailemiaan oppeja. Kier toisen puolen sitä vain p>}ta k jsta tälla isista asioista ja v astasi nikon m erirosvovaltioita* vastaan .
m aleh tiasiam ieh et ovat k u lttik irja n sessä enem m istöllä te h ty je n p ä ä tö s
d) N äytelm äseura.
sa kanssa leh te ä kaupalla. K aikki ten voim aan panoa. K asv atettak o o n
p e itte le m ä ttä : “N eljä m iljoonaa fran- R etkikunnan päällikkönä oli kuuluisa
rettäköön ja kaarreltakoon kuin essä.
e) H uvitoim ikunta.
puolueliikkeitten Julkasem at uudet s itä k ä sity stä tin k im ättö m äk si laiksi,
f)
L
auluseura.
Tosiasia kuitenkin on, että gia.” Sen ku u ltu aaan Napoleon sanoi am iraali Doria, ja päättyi täm ä r e t
ka tahansa, Butten lakkolaisten
k irjat olisi heti niiden ilm esty tty ä e ttä enem m istön
g)
V
oim
isteluseura.
p äätö k siä pitää
h an k ittav a k aupattavaksi.
i.vv .vviäisyydestä, tosiasiaksi jää ke^ivaltoien viholliset eivät tu-< lyhyesti: “N iinpä olette an sain n u t ki T unisin valloituksella. “Santa
h) S oittokunta.
kaikkien
ku
n
n
io
ittaa,
h u o lim atta sii
a in a k a a n nv-P‘ian
su o ritta k a a hetipaikalla A nna” vaik u tti h u o m attav asti tuon
M onissa osastoissa kuulee v a lite t tä. väikkx joku jäken taik k a jäsen-
9. Uudet asiat.
kumminkin se. että samat ainek le kuuntelemaan
valtiorahastoon tak asin 2 m iljoonaa tuloksen saavuttam iseen, ku n n o stau
tavan sitä e ttä nuorem m at osaston rvhm ä om aisf
10. K okouksen lopettam inen.
p ä ä tö k se en nähden
set ovat Butten lakon johdossa, kvisin — mitään sellaisia rau-1 fia n g ia l” — O uvrardin ei a u tta n u t tuen erinom aisesti, sillä sen aik aiset
K okoushuoneen tulisi olla puhtaan jä se u e t eiyjit tee m uuta kuin ta n s s i v astaisen m ielipiteen.
Nafta ku»öa
siistin Kokousten ajoilla on tu n a : v a t: eivät ota käy tän n ö lliseen osas- koskevia ponsia älaiiön k o itonkaan
jotka ankarasti moittivat Kupari hanelitoja, joihin ei sisälly sen muuta kuin noudat taa käskyä Napo- kuulat eiv ät k y enneet sen p a n tsa ria k ia anpoltto
kiellettäv ä e ttä henkilöt totolOiinCaan o sa a ollenkaan. Täm ä k ä sitö itä k ö .? : i ’k fe n arv o xteluvapai-
saaren lakon pituutta ‘kaikkine mitä ne kutsuvat saksalaiseksi i leon tiesi, mikä kapitalistilla on a rk a puhkasem aan.
jotka eivät siedä tupakan avua v oi-’ Y°*daan k o rja ta iillä e ttä näm ä nuo- deh rf JoiUamisekM.
:: Järiestömme asioita ;;
Rauhanarvailua
Huomautus s. s. osas
toille
MAILMANKATSOMUKSIA
Periaatteet ia käytäntö
ristiriidassa
f Suom. Sos. Järjestön
1 valistusohjelma V. 1918*sionikomitean otettava