Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 10, 1917)
TOVERI M :o 264 sosialistien torppariohjelm assa 1 oli raenta' a sotapalvelukseen._ vollincn osastolle kom itean kai la mahdollisilla keinoilla, tu rv au tunnustetaan niin tärkeäksi, että! tappio k o n k u rssi; sen kunnia ra-!*6* vaatim us m aan pakkoviljelykses- hän joutui erään vedenalaisen pääl- kista toim ista. Kom itea pitää tuvat työnantajat saboteesiin voi sen olosuhteissa täytyy panna ha ja sen ylpeys kulta! ! g » d T w » kun kovin n ä y tti kuin- ,ä. vaikka se Llnnen suomalaisen tydvien Unenkannattaja. kerran viikossa kokouksensa, jär- makkaim pana taisteluaseenaan toimeen tutkim uksia, on kum o N iin, ih m isra k k a u s, isän m aa, i tuvan ik äv ästä. p ä ä tti isä o tta a h än et j i n v ä lilliste n v a a tim tu ie j ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka p ilv i pattai su n n u n tain a. . ihm isestä on jestaa oman toim intansa ja toimii työväestöä vastaan. Sen avulla uksellisuuden ilmaus.—Industrial yhteiskuntahenki, oikeustunto -— m ukaansa laivam atkoilleen. Muuta- kosta. m atta m atkalla vedenalainen ry h ty i | M ,r - laitoksen hav u m b e t a ( l voidaan nykyisin m yrkyttää ylei T O IM IT U S K U N T A : W orker. osaston hyväksym iin sääntöjen ; kaikki julistaa kapitalismi p a ti heidän k u u n a ria a n h ä ty y ttä m ä än , joi- s e u r a u k s e n a , e t t ä ensin tl - W. N. REIVO LAURI MOILANEN ADOLPM SALMI A. B. MÄKELÄ m ukaan. Kirjallisuu4com itean nen mielipide kaikenlaista työ naan ihmissydämessä. vieläpä loin kuulan repäsem ä puunsälö sur-;tym äan yxMtyisonMStuK ei a SULO SYVÄNEN tehtäviin kuuluu puoluelehtien ja väenliikettä vastaan siinä mää ’ perherakkauskin puuttuu porva- m asi tytön. Selville tuli, e ttä veden- j o t e t t u p .e n v ilje ly s . ‘ kirjallisuuden levittäm inen, jou rässä, että jokainen, joka jolla TOVERI ! riita, milloin raha-edut ovat ky- a laisen päällikkönä oli tytön k ih la ttu lSannyys, joka tu u s u u rv ilje ly s ta k o n ti, a ja en (T H E COMRADE) kin tavalla koettaa lähestyä työ ja uudenvuoden korttien svmvksessä. Antaapa kapitalis- sulhanen. Mies oli m enehtyä su The organ o< j e rinniah worker» in the lu- pienviljelijät teollisuuden palve Western states. The only Finnish daily in läisiä järjestäm istarkotuksessa, Kapitalisnii valaa siveellistä min vielä vähän kasvaa ja se tu- ruun, näh ty ään a ih e u tta n e e n sa lem lukseen- the West. Published daily, except Sunday, myynti, onnentoivotusten k erää sekä suu f viljelyksen m itty n sä surm an. at Astoria, Ore., by the Western Work minen y. m. senluontoisten asiain on heti alussa voittam attom ien turm elusta ja itsekkyyttä- kaik- lee myymään isät ja äidit — ¿a palkkarengeiksi. men's Publishing Society. hoitaminen. Jos paikkakunta on vastuksien edessä. Hiilen puute B erliinissä on sik ä kiin yhteiskuntaruum iin osiin. kasvam aan kapitalismi varmasti Entered aa secood-class mad matter July IS, Typerintä kaikista on kuiten Se turmelee, hävittää ja tuhoaa tulee. Se tarttu u kaikkeen, ulot läisen V orw ärts lehden m ukaan niin Kuka omistaa Meksikon? 1912, at the poateiiice at Astoria, Oregon, niin pieni ettei kirjallisuuskomi- under the Act oi March 3, 1879. tealle ole työtä, niin asiamiestoi- kin ajatella, että sellaisilla toi kansan sielun, se herättää itse tuu kaikkeen, leviää kirjallisuu suuri, e ttä a su n to ja enim m äkseen tä y “ , TILA U SH IN N A T Yhdysvalloissa ja Canadassa: menpiteillä, kuin rautapalan tuk- rakkautta, «alhaisia ja rikokselli- teen, taiteeseen, politiikkaan, s a tyy p itä ä läm in iltä m ättä . Italian rin Yk»i vuosiksi ta. .$4.00 6 kuukautta. .$2.25 men täytyisi järjestää joukkotoi tam alta tu lev at v o itonranom atkaan Lienee m ielenkiintoista tietää 3 kuukautta.........$1.35 1 k uukausi... .50 minnaks*. Kun asiamies on r a - ' kiin iskemisellä saataisi aikaan sia tunteita ja tukahuttaa kaiken nom alehdistöön. kaikkialle. Suomeen ja muualle ulkomaille: tusk in siin ä m äärin läm m ittä v ä t B e r-) m inkälaiset om istussuhteet val- Yksi vuosikerta. .$6.50 6 kuukautta. .$3.50 jb »rt t i velvollinen kuukausittain tuntuvam pi työnseisaus, sellai- suuren ja jalon: se m ittaa kyy Kapitalismi on varas, meri liinin köyhiä, e ttä voisivat un;lo?taa, iitsevat Meksikon luonnonrikka 8U BSCR IPTIÖ N RATES herrat alkaisivat sen In the United States and Canada niin osasto on selvillä viidestä nen uksiin nähden. Kuten m u iste närällään ja punnitsee kauppa- rosvo, rvöväri. veri iili, joka un- hiilenpuutteen. One year...........$4.00 Six months............$2.25 1 .. _ , i , pyydellä t y öv ä e s t ö 11 ä taan. oli täkäläisillä riistäjäpa- vaa allaan taiteen ja runouden . riaan imee. kuihduttava polyyppi. ■ Three month». .$i.35 one °»o°th........... 50 tarkeiniiuasta lu»»kkataistcluteh-j Ktstaessa frooneilla tässä takavuosina pal- käytöstä. YTiteiskun- SX Samalla on alna p id e t-; kilttn,|.5a V e n ä jä n “ M i r ” i se ym m ärtää vain kirjoja, joissa Kapitalismi (ja tämä ei ole vaan tekem istä niiden kanssa, jon ^ T O ^ ^ r B O x " » “ astoria ^ o r k täva se käsite selvillä, että jokai- «iällisen vallankumouksen aikaan- pidetään kaksinkertaista k irja n paljas vertaus) on veneerinen , , i m utia peli sekaantui sittem m in. aug . N ik u l a . Manager. sella työläisellä on velvollisuus saanti sellaisilla keionilla on yh pitoa: se näkee ihmisessä vain tauti, joka turmelee tuotantoeli- Sanomalehdissämme esiintyy Senaattori La Rollette, joka on tä mahdoton kuin pikajunan py- koneen, joka laskee, tekee suun met ja valaa syfiliittistä myrkkyä tuon iu< istakin uutisia \ enäjän toisinaan o so ttau tu n u t rnstaja- Umotushinta 40c paiitatuumaita. Kuuleman oman lehtensä tilaamiseen, ilmutukset $1.50 kerta ja muisto, arsyilla sta. Jo lo tta t» lukijamm lukijamme e "eYjc “sä liikavarpaaksi, selosteli verisuoniin m ir-laitoksesta. vetämällä köyden nhe!mia ]isaa j avähentää. Sen v hteiskuntaruuimiin $2.00 kerta. Kihlaus-, syntyinä- ja aviolnt- I Toinen tärkeä kä\ tälinÖllineU käyttäm inen to-iimotukset 50c kerta, haiutaautieto- ja | . . . . pääsisivät edes . l),nlaPU(’h .s e:stlL ikoinaan lehdessäan. m istä Mek nimenmautto-dniotukset 25c kerta, naima- toimi on kunnollisten kirjCCU- radan poikitse, t uotannon ylen kirjallisuutta ovat vekselit ja o- ja valtim oihin.. .Työniie8 sivis syville tuosta om ituisesta lait<’k' | sii((,n selkkauksessa oikeastaan ilraotukset $1.50 kerta, avioero-dinotuksel .. .. . . . . . . . tyneessä yhteiskunnassa on toi sesta, painatam m e rahan ta ia ll'-j ^. k $1.00 kerta. Seisovat iimotukset sopimuk | v ailitajien v alitsem in en ja heidän sessä kulussa ei siten saada a>-j O t u k s e t : sen so ta ta ito o n kaup s Seuraavassa otte 1- Sen mukaan. Satunnaisista ilinotuksista ! valvominen. Jos le h -ikaan missään tuntuvaa vnvytys- p a a . . . : sen voitot ovat kan8an selta puolen paljas kaleeriorja. sen tietosanakirja-selostuksen - tuke rahan seurata mukana. Englannin toimensa sen kielestä suomennetaan vapaasti. d e n levitystyö on huonosti j ä r j e s - t ä ; jonkun myllyn seisahtum inen omaisuuden m iristä. ryöstäm istä; sen — Victor Considérant. Y hdysvaltojen kansa ei tahdo Mir on venäläisten talonpoi tettv, niin on kirjeenvaihtotoim i ( e ei näet saa aikaan luokkasuh- sotaa Mexicon kanssa. Mexicon H v h t e is k u n t a ja ia samalla . ............ ........ . kaiu kvläyhteiskunta vieläkin huonommasti. Monet teissä käännettä, m utta kylläkin f J, ? ? J Y hteiskunnan' yhteinen kansa ei tahdo sotaa \ hdysvalto- Länsipiirin osastoille ja väkirikkaat paikat ovat niin huo- tarpeetonta ärtym istä ja ikävyy'iK- 5 I tä m ä n isnts Mir on k eh itty n y t jen kanssa. Kuka se sitten on, tovereille yleensä! I nosti valvoneet uutisten k irjo tu s siä yksityisille. joka klilH i.ua m o l e t a ,naita L te is ö s tä : nykyisessä muodossaan sotaan toisiaan v astaan . Jos järjestöt ovat niin heikko-', 1 ta, että menee monta kuukautta Mexicon kansa on tässä m aas ¡ q ,-| peräisill VUOddlE 1 600, jol- 'i ha uudistetuista keaotuksis-! ilman että näkee m itään ja sil- -ja> ne e’xat saa aikaan työn-:?, iiiitniiiiiiuiiniihiiiiiiiiiiiii sa olevien petturien uhri. Syytök ta huolim atta, em nu « le onnistu hiinkin vaan iltam auutisen, kun i >ei-austa silloin kun ne Sellaista| MA r k t w a in p r o f e e t t a n a . 1914 olisi sy tty n y t, vaan silloin e s tin - , loin imaaorjuus pantiin toimeen set. että Y hdysvaltojen k ap ita neet saatuaan osastoja toim in-j pitkän vaitiolon jälkeen jotain p a rv>tsevat tmstehiaseenaan. min Vaikka Marl^ Twa,n oH aivan o m a - n i ^ i m ^ o h ^ a t ’ keskinäisellä la listit järjestävät ¡hyökkäyksiä mtrin,- taan. Lehden asianuestoim i, sa- sanotaan. Sellaisia surkean le -i Paras on koettaa jarjestovotm ien laatuisensa kirjailljaluonne, jolta mel- ' ’j>w ain k jn varm aän tiesi, kuinka ta kuussa m aanom istajalle ja valti Mexicosta Y hdysvaltoihin saa moint kuin kirjeenvaihtotoim ikin ; väperäisiä paikkoja ovat esim. kasvatusta. keinpa viim eiseksi odottaisi ennusta- män sodan varaUe h a rjo te ttiin kiiho- olle suoritettavista v a ro ista : dakseen sodan syntym ään ja joh .. .. .. . . . iän lahjoja, el hän kuitenkaan ollllt o U8ta jo aikoja ennen kuin kukaan mir in k äytettävänä oleva maa, tam aan Mexicon kaappaukseen. «m niin lam assa, että siinä ei ole, Red Lodge ja Butte, M ont.: kokonaan vailla kaikille to d ellisille URj{oi sotaa _ edes m ahdolliseksi. Lie- joka alkuansa oli maaorjien o -.o v a t enemmän tosia «uin yleisö enää varaa rappeutua. Vain m u u -, W'ashingt<»nin väkirikkaat hiili- K lin tjOVäeSlön levo t” iunoiltjoille ominaista sisäisen n äke-jnee hänelle ollut tunnettua sekin, j m a is u u tta , ja e ltiin p e rh e en isie n luulee. Y h d y sv a lto je n h a llitu k - tomuuden syitä tamissa osastoissa toimitaan. kaivosseudut. ia monet muut pai myksen kykyä. Jälkeenjättämäesään ette- tätä kiiilotustA ryhdytty vas- kesken ja tä h iä jak o u u s ittiin jo- sen tie d o ssa on n im iä, jo tk a ov «it Sellainen toim inta (vaikuttaa kat nukkuvat uutisiin nähden. tutkitaan ¡teoksessa “Salaperäinen Vieras” t u o ' tURtamaan sinä aikana, jolloin soU ik ä isessä v e ro re v isio n issa (ta rk a s - h y v in lähellä n ä itä ta p a u k s ia . pakosta toim intaan täällä lehdes- 1 suuri am erikkalainen hum oristi k a s it- , v| ejg o jjs j voitu e s tä ä svttvm ästä. tuksessa, s. o. yleensä joka vii-1 Natnä ainekset om istavat Y h Kun meillä on oma «anomaleh- at o Ä . f X n v ^ U h mP w v :St: : i tel.ee tapauksien kulkua s o ta s ik a n a On ainainen kansojen onnettom uus. destoista vuosi, m utta tarpeen : ¿ysvaltojen raudan, hiilen, met- säkin. Kun kaikkialla näkee i ti joka ei ole porvariston ostetta I5thirti9i7b) thl ACt °f Con,ircss Oc,obe' ! S iinä hän o so ttautuu syvälliseksi ih-. h u o m auttaa täm än johdosta erä s Cin- v ______ useamminkin. Kun ! säi. m aat, rautatiet. Heidän lii- aatiessa vani välinpitäm ättöm yyttä ja v e i-• vissa, lehti joka tinkim ättöm ästi _______ : m isluonteen tu n tijak si, paljoa syväl- , .c pinnatin in n a tin lehti, e ttä ne alk a lk av a v at a t aja- aja m aaorjuus poistettiin 18M, säily- kevoittonsa on niin suuri, että tostum ista, niin on m ah d o to n . ajaa luokkataisteluoppeja ja seu- l lisem m äksi kuin m onet h«ineu humo- j je ]ja pelastusta vasta sitte, kun sejtctiiin mir, joka sai vielä entis- , heidän täytyy sitä sijoittaa ulko- huomata työstään mitään tu lo k -jra a työväen luokkaliikkeitä, niin Muuän Englannin h allitu k sen ! rjBtigten teoksienpa lukijat ehkä oli- on lilan m yöhäistä — kun vaara, j o - 'täk in suurem man m erkityksen maillekin, saadakseen parem pia sia. Sellaisesta 'välinpitäm ättö- silloin osastojen täytyisi kyetä asettam a valiokunta, joka on tut- sivat aav istan eetk aan . M utta M ark : vuogja ehkä vuosikym m eniä, on sen johdosta, että maa nyt tuli korkoja. Niinpä he viime aikoi- Tw ain oli paljon m ailm aa nähnyt, e n ____ _______________ , m ir‘in omaisuudeksi. H allitus ! na ovat sijoittaneet suunnatto- uhannut taiv a an ra n n a lla, ei enää ole m yystilasta on nyt noustava ker- luomaan luokkataisteluhistori- kinut teollisuuseläm ässä liuo nenkuin luin täm än teo k sen sa k ir to rju tta vissa. Jo vuosisadan vaih- lunasti maan m aanom istajilta, man suuria pääom ia Mexic<x»n ja ta kaikkiaan. Virkeämpi eläm ä.: aansa niin että luokkaliikkeet sen «liattavissa olevan levottomuu- jo n i. oli m atkustellut E uropassa ja teessä oli E u/opassa kaukonäköisiä < m utta talnnjxiikien tuli vähinerin | ¡<cski-Am erikaan. jossa he pnl- tai heitetään kaikki sikseen. lo i ¡taistelut ja voitot olisivat aina Iden syitä, on viisiviikkoisen tut- oleskellut sikäläisten vanhojen Sivis- m iehiä. jo tk a a a v istiv a t pahinta jo suorittaa tämä lunastusm aksu ta- kuhinnalla ja usein hinnatta ovat nen tai toinen. ¡m uistiin kirjotetut. Jos mieli- kimuksen tuloksena es’ttan y t j tyskansojen keskuudessa. Hän tunsi silloin h a rjo te tu sta kansojen k iihot kaisin valtiolle. Talonpoikien so- ' saaneet kasiinsa arvokkaita om ai- (K oitteeksi siitä, että m e cm- tään saada parannuksia kirjeen- kertom uksen, jossa levottom iin-' niiniset ja heidän heikkoutensa, eikä tam isesta. m utta heidän varotuksiaan lidaarinen vastuunalaisuus vero-j suuksia. Kun siellä sitäpaitsi työ- me katsele asemaa jonkinlaisen vaihtotoim issa, niin o sa sto jen ' den pääasiallisiksi syiksi selite-' inhim illisiä heikkouksia k u k aan ole ei o te ttu kuulevaan korvaan. Niin ien suorittam iseen nähden pysy- voima on perin halpaa, niin saa- Kyläkokous- vat |ie m oninkertaisesti voittoja väsymyksen vaikutuksen alaise- täytyisi valita kirjeenvaihtajia ja ; tään : ¡p aiem m in kuvannut kuin hän. Kan sa atto i tuo kiihotus vetää yhä laa- tettiin entisellään. .... 4 4 i • . ■ t i s a t e iv ä t ole m u u n la isia k u in ne ih- jem pia piirejä lum ouksensa alaisiksi, sella on suuri valta m irin .jä s e - sinne siji ittaniistaan rahoista. I.lintaipeitten hintojen kohoa-: m iset, jo . ista . . ne ovat m uodostuneet. , na. tai tekaistulla epätoivoisiin- valvoa niiden toim intaa sekä kor- * J Sodan vaaran välittöm ästi uhatessa, i piin nähden; se jakaa maan ta-J '1’arkastakaam m e joitakin n u della, julkaisemme alempana S. vata ne kulut m itä kirjeenvaihto- mineu, palkankorotusten ollessa "O ik eu tettu a sotaa ei ole koskaan oli sotaa v astustavien lukum äärä j o . l«»npoikien kesken, m utta saattaa m eroitai C hihuahua ssa. Mexi- siihen verrattuna suhteellisen ollut eikä kunniallista, m ikäli sodan huvennut liian vähäiseksi. He olivat ottaa myöskin maaosuuden pois cessa oleva Y hdysvaltojen kon- K Järjesti>n luennoitsijan, tove- toim essa syntyy, ritar Sanna K annaston veti«»- K ustannusyhtiön vuosikokouk- pienet, - e k a e l i n t a r j i e i t t e n e p ä - ! aih e u tta jie n vaikuttim et o teta an ky- vain “ huutavan ään(ä korvessa,” vaa- ; siltä, joka ei maksa verojansa ; suli Marion Letcher on julkais avm vkseen. k irjo tta a Tom Saw yerin u s s a joutua kivitettäviksi K iihotus ; se määrää millä ehdolla joku saa sut raporiin, jossa hän tekee nmksen piirimtne jäsenistöön, t ä s - ; selle voitaisiin myöskin tehdä ta sa m e n ja k am in en . ‘Voin nähdä oli jo ennakolta v alm istanut m aa- s iitä erota j. n. e .; kvläkokouk- selkoa Mexicon rikkauksista ja .- , ...... ¡seikkailujen kertoja. h o t n tarvete<>llisuti»«iad(rk>ct. ... sa asiassa. luuri •kulkeneena i vaatimuksia joiden kävtäntöön- m iljo o n an v u o tta e te e n p ä in , ei Ra perän otolliseksi, ja valtiom iehet pi- sen valitsem ista kunnallisista vtr- osoittaa, m itkä v ieraat kansal- ympäri piirimme. tuntee hän pano voisi tuottaa hyviä tuloksia, v a rsin k in niiden a ih e u tta m a t v o - ; tägt4 säännÖ8tÄ tuh, o lem aan p u o lta tivät lopusta huolen — aivan siten kamiehistä on tärkein starosta, lisuudet siellä m itäkin t mista- Iäisten persoonallisen vapauden tu sin aa poikkeusta sillä ajalla. Suur- kuin Mark Tw ain on asian k e h itty m i- 1 joka on ky läkokouksen puheen- Vat. Täm än tilaston (»n kerän- luonnollisesti tilanteen aivan ta r vaan jätän sen puolen nyt. kieltäm inen. ¡ta ä ä n tä p itäv ä kourallinen tulee, sen en n u stan u t käyvän. johtaja ja kokoonkutsuja, poliisi- nvt eräs W illiam H. Sbamon- koin. ja mc voimme todentaa sen Kolmas tärkeä asia on se että Asevelvollisuuspakkolait. tav allista, klrkum aan sotaa. Entiset sodan vastustajat, niinkin m ies v. m. — Y h te in e n m aan - nim in en in sin ö ö ri, joka nion- että hän on osunut aivan oike osastot jatkuvasti kasvattavat P a p is to te k e e liev iä, v aro v a isia v a s vankat kuin “hopeaikulkku” W illia m o m is tu s on olli^t yleinen m uissa j a v u o tta On to im in u t M exicossa Muina levottomuuden svinä ta v ä itte itä . A lu ssa k a n sa n su u ri ja aan. jäseniinsä ja yleensä työläisiin .1. Bryan noudattavat1 itse ja terot- V e n äjä n osissa paitsi Itä m e re n - ja ta rk o in tu n te e m aan olot. Ti Toveritar Kannasto kirjottua: sitä varm uutta että luokkataiste- m ainitaan kunnollisten asuntojen j voiniukai. mutta tylsä joukko, une- lavat muille viisasta (elämänohjetta: m a ak u n n issa. L ie ttu a s sa , \ :,1" la sto n m u k aan on p ä äo m a a Länsipiirin osastot, miten vas h: on aivojen ja kukkaron asia ja ! P” ” te tiheään asutuilla seuduilla ;; Haita silm iään hieroen kokee päästä "isänm aallisuus vaatii ei ain o astaan ! kea- ja Vähä-V enäjän länsiosts- joitettu Mexicon teollisuuslaiiok- sellaisena tävtvv lehden levitvs- • teollisuuden aiheuttam a työläis-! selville, pitääkö sotaan ryhtyä, ja sa- uhraam nan henkensä verensä, vaan <a S e seikka että «alonpoika sjjn s e u r a a v a s t i : taatte? ja närkäs- rasittum inen : am m attiliitto- noo itse lle e n v a k a v a sti myös pitäm ään suunsa! kiinni.” (m aata uudestaan jaettaessa VOL Y hdysvallat . . . SI .057.770,CU) Tunnettu tosiasia on. että L ä n tyukin \ nimärtää. Jos lehden ‘se olisi v ä ä rin ja k u n n iat- ■ “ * — I ¡m e n e ttä ä e n tise n m a a o su u te n sa , ¡£n g ja n t j ........... .121,302,800 sipiirin s. s. osa-tot eivät ole ja k levitystyö ja kirjeenvaihtotoim i je" keskuudessa vallitsevan k u n ’ ' ¡ ^ X s " ^ tehty, eikä siihen ole m itään LYÖVÄT “ ISÄN VITALLA.” j estää häntä ry htym ästä viljely x- Ranska .............. 143.440,000 saneet kehittvä tiedolliseen leh- jää satunnaisen kiihotuksen v a - ; '«olli-eii järjestym isen p u u te; vaiUä m ä ttö m y y ttä '.’ Silloin tuo kou- Pari M anchester G uardian leh d essä : sjaan parantam aan. Nykyisin o n -f Mexico .............. 703,187.242 tensä levittämiseen. ksiamiehet raan. niin ei meillä ole kummas naistyöläisten osaksi tuleva . vallinen alkaa kirkua k ah ta kauheam - olevaa pikku u u tista eso ttaa, m illä ' kin rvhdvtty \ enajäliä poista- M uut maat . . . . 118,535,380 ankaruudella E nglannissa valvotaan maan m ir-laitosta. Y. BXkt ])«»is-; Nämä tilastot osoittavat ....... ............. . kvllä valitaan osaston kokouksis- takaan varm uutta. Niiden nio- pimaton kohtelu; ja "unioitteii min. meil “ Pari to isin aja tte le v a a tulee puhu raja h in ta in y littä m istä ja sota-ajaksi lettiin talonpoikain keskinäistä- |e< etta yhdy svalt.alaisel kapita- sa. v aan niiden toim intaa ei v a i-: lempien tävtyy olla tiedollisen säädösten syrjäyttäm isen aihent- tinkim ättom ia ' tania epäluottam us hallitukseen. m aan ja k irjo ttam aan sotaa vastaan. säädetyn viljelyepakcn lainiinlvöniis- kaus valtion semstvon ja kylä- Jjstit om istavat Mexicossa enem- vo osasto. Heillä ei ole m itään i luokkataistelun l sekä tunne siitä, että lupauksia Aluksi heitä kuunnellaan, jopa kan- tti. E rä stä George Thom pson nimis- kunnan m ääräm aksujen suoritta- man kuin m exicojaiset itse. Tä raporttivelvollisuutta toim istaan velvollisuuksia. Lisäksi on v arsinkin ,na totuus paljastuu tnvö.s, kun natetaan k in . M utta sitä ei k estä kau tä. Spaldingissa asu v aa m aanviljeli- ¡ misesta. osastolle ja niin heidän tyimsä t Länsipiirin osastot! Miten vas ¡union työsuhteitten jälleen pala- an. Heidän ää n en sä hukkuu sota- jää sak o tettiin 5.&00 puntaa <27,500, vuodesta 1<XX’> lähtien koetettu tarkastam m e, millä tav.illa k o t i - jää yksilölliseksi toiminnaksi, jos- | taatte näihin kolmeen kv svinvk > uttam isesta ei täytettäisi. i kiihkoilijain kirkunaan. Vähitellen dollaria) siitä, että hän 55:ssä eri helpottaa ja jouduttaa siirtym istä mainen ja am erikalainen pääoma Tässä m a a s s a v a ll it s e v a t sa- harvenevat so ta v a sta iste n kokouksien tap au k sessa oli kiskonut p o ta a te ista yhteisom istuksesta y ksity isom is-(()Vat edustetut eri teollisuusaloil- ta joukko ei tiedä mitään. Asia seen? Alatteko toimimaan, vai ¡ m a lila is e t o l o s u h t e e t ja s u u r e s s a o sa n o tta ja t ja m en ettäv ät k a n sa n korkeam paa h in taa kuin m itä niiden j tdkseen maanviljelyksessä (suut- ja mies voi väsähtää tai olla aivan vieläkö odotatte.' määrässä ylläm ainittujen syiden suosion. K ohta tullaan näkem ään raja h iä n a k si oli m äärätty. S itäp aitsi : kapitalistinen m u o t o ) . J o orjien j Mexicolaiset om ist. 125.440,000 kyvy tön, osasto ei tiedä koko toi S an n a K an n asto . se u raav at om ituiset tap ah tu m at astu- tuom ittiin hänet su o ritta m a a n $1,250 (vapauttamislaki- teki kvläkokouk-' 4, ,]ja rjn edestä mexicolaisia rau- mesta m uuta 'kuin sen että se on seurauksena. vniTlantilainen va- p ä iv ä järjesty k see n : joukko rai- oikeuskuluja ¡ sille mahdolliseksi kahden k o i-( ta tjeosakikeita, m utta yhdysvalta- Me toivomme, että tämä asia liokunta selittää kuitenkin, e t t ä vostunejta m iehiä, jotka sisim m ässä valittu, ja niin jää lehden levitys- Eräs toinen m aan o m istaja Thom as ( manneksen enem mistöllä n iu u t-, |a jset kapitalistit omistav at niitä y hteisom istuksen y ksity is- ’ 23(>,4(>4,000 dollarin edestä. Mexi- työ rappiolle kuukausimääriksi. telaan nyt jokaisen osaston ko- vallitsev a levottomuus on kum o-! sy d ä m in e ssä ä n ovat. - n iin k u in en- Tow nsend. M awdeeleyata, oli sa an u t j taa useam pia kehotuksia L ancashiren eo- omistukseksi, samalla kuin -e an- ¡ C( ,ja js ja rautatiebondeja on ame ivksellista luonteeltaan vain pie-i tien k in — y h tä m ie ltä s o ta v a s ta is te n Kirjallisuuskom iteaa itäläiseen i kouksessa käsiteltäväksi, ja toi ta-aikaista m aatalo u tta valvovalta ko- toi myöskin y ksity isille ta lo n -( rikalaisilla täm än . lisäksi ___ noin 400 4L tiessä m äärässä, samalla kun tä- i puhujain kanssa, m utta eivät enää ... malliin ei ole muualla kuin Fort I m itään siten, että tulokset näkv- (u sk alla sitä tu n n u sta a , kivittää nuo m itealta. e ttä panisi parem paan v il-( jx»jille oikeuden edeltäpäin ostaa miljoonan dollarin edestä, josta Braggis-a, Cal., ja siellä on leh- vät aina tänne saakka. — Toin. käläisten työläislevottomuuiksien puhujat pois lav alta ja ku ristaa puhe- jelykseen erään kovin rap p io tilassa 1 m a a o s u u t e n s a y k s i t v i s o m a is u u - vastoin mexicolaisilla vain 12 kum ouksellisuus tulee yhä sei Aapau(leI, tien ja kirjallisuuden levittäm i olevan m aapalaseiisa, m utta ei ollut h je k s i. Y uoden 1893 laki tosin miljoonan dollarin edestä. Sanomme sen vielä vemmästi ja selvemmästi näky-i “j a silloin koko kansa — pappei- näistä m u istu tu k sista vähääkään v ä -« rajotti tuntuvasti tä^ä oikeutta, Mexicolaista pääomaa on kai sessä väkilukuun nähden saatu ICO » vantoihin viiu. Mahdollisesti on siten laita neen kaikkineen — yhtyy sotakirkun- littän y t. T ä stä laim inlyöm isestä hä-1 m utta v äliaikainen laki kiinnitetty 7.500, (XX) parhaat tulokset. Jos sellaiset kerran net vedettiin oikeuteen, jossa hänet mvönsi yksityiselle oikeuden ero- dollaria j;t yhdysvaltalaista pää T.nclannissakin. vaikkakaan ei ««»««• huutaa ään en sä käheäksi ja paikat kuin Red Lodge ja Butte •t 1 1, . 1 •„ , •• «• « . 1 ; h erjaa jokaista, joka u sk altaa heitä tuom ittiin m aksam aan 100 puntaa ( ta mir istä ja saada osuutensa omaa 223,000,000 dollaria. -ansiranniK on sah o ilta tu lee i sik äläin en tu tk i,a v a in « u n ta k v e n - : J J Mönt., W est Berkeley ja San I (yksityisom aisuudeksi. Laki v 1,0- .. . J ' v a sta a n suunsa aukasta. Koltta sei- ($500) sakkoa ja oikeuskulut. Sulim oita om istavat atnerika- I-rancisco. Cal.. Seattle ja Gravs ; tuon tuostakin aina tietoja, etta ¡nyt sitä käsittäm ään. (laiset suut lakkaavatkin aukenetnas- ------- delta’ 1910 säilytti tämän oikett- laiset 26 miljoonan ja mexicolai- Teki käskyn m ukaan. den ia m ääräsi Iisaksi, että ne set 7 miljoonan dollarin edestä. H arbor. W ash., Portland ja A s jossakin on tukkiin lyöty rati-j Y hdy svaltain hallituksen a se t-(ta gi^e .tulevat valtiom iehet ke.ksi- R ouva (uudelle palvelustytöl kunnat, joissa ei orjien vapaut dankappale särkeny t sahan j a ; tama teollisuussnhteita tu tk iv a ' m ään helppohintaisia valheita vierit toria, Ore.v ottaisivat todellisesti Metsiä. — yhdysvaltalaiset 8 leen ): “ Pesuvesiä ei tarv itse k an taa tam isesta lähtien, ollut tap ah tu v a lio k u n ta an to i k e rto m u k s e n .; taakseen vastuunalaisuuden sen kan- saanut pienen seisauksen aikaan miljoonan, mexicolaiset 5 -m iljoo lehden lev itystyön asiakseen niin • 1 •, • : san niskoille, jonka kim ppuun on hyo- pihalle, ne saa h e ittä ä ulos ik kunas nut uutta eleistä m aanjakoa, oli nan edestä. joka sarkahytti useita istutmii- .. . , _ai_tö tlln ne voisivat kohottaa Toverin ti- tuotannossa. . . . . , . .. .. . . . ik ä tty , ja jokainen tulee n a ista tun- ta. m utta a pitää katsoa m ihin h e it- i katsottu siirtyneeksi y k sity iso -, T ehtaita. — yhdysvaltalaisilla Me olemme jatkuvasti selitta- laan uinuv ia teolhsuusruhtinaita. | rauilottavista v alh eista riem uitse- tää.” laajam aärää useilla sadoilla. Mo m aisuuden kannalle. Naiden l.a'(p^akkeita niissä 10 m iljoonaa dol- neet, että sellaiset toim enpiteet Venäjä häm m ästytti itsevaltiaita, (raaan, nntä a h k erasti tu tk istelem aan H etken ku lu ttu a kuulee rouva hir- kien perusteella on varsinkin v u - , ,aria mexicolaisilla 3 5 milioo net sellaiset paikkakunnat joiden me vuosien kuluessa suuret mitä- naa d o lla ria . J iionialaislukumäärä on pieneni eivät tuota pienintäkään hyötyä (jotka olivat käsittäneet historian ja visusti kieltäytym ään o tta m a sta veää melua ovetl takaa. R o u v a : “Mitä nyt, Loviisa? alat m uutettu yksityisom aisuu ,»i. voisivat ,-aada kv mmeniä u n - : työväenliikkeelle, vaikkajia n iitä 1 väärin, ja A ustraalia jota on|«elkoa ain o astak aan n n ta vastaan Ö ljylähteitä. — yhdysvaltalais T y t t ö : “ Minä vain heitin veden deksi, ja m ir-laitaksen häviäm i ten om aisftutta n iissä ’ 15 m iljoo siä tilauksta, kun vaan osastot ot- 1«k u harhaanjohdettu tyolaim n kutsuttu ‘‘työväestön Par;itns,k- jlsekukin v a h itellen vakuutetuksi so- ulos ja katsoin ta rk a s ti m ihin hei nen on vain ajankysym ys. naa, mexicolaisilla 4.5 miljoonaa. taisivat sen stxlelliseksi luokk 1-, panisikin siinä tarkotuxsessa toi-jsi. näyttää mahdollisesti vo’v a r r tjan oikeudellisuudesta ja k iittä ä ju- tin .” Täm än selostuksen yhteydessä Kum iviljelyksiä ja tehtaita. R o u v a : " E n tä s itte ? ” t iriteluasiakseen. Ensim äinen meen. Me emme ollenkaan epäi-, tulla todellisuudessa siksi m itä ; nialaa, että saa täm än erlakutnntal- emme m alta olla huom auttam at- vhtlygvaItalaisia j - _ T y t t ö : “Se sa ttu i poliisin silm ille ta, että n. k. Lemuni ryhm än iTncxicolaisia 4 5 m iljoona^ käytännöllinen toimenpide on Hs’. vaikka myllyparoonien om at sen on nimellisesti sanottu ole- sen itsepetoksen Jälestä rpuhallisem - — ju s tiin !” kerrotaan tehneen vallankumouk- j V akuutusyhtiöissä vhdvsvalta- kirjallisuuskom itean asettam inen (kynnet olisivat pelissä sellaisissa' van. A rgentina on ollut ja on nuk u tu k si.” On sanottu .sen alkupäivinä vaatim uksen. et- laisina paaon1aa 4 ' m iljoonaa ia toim een: valitaan kolm esta v h -' tapauksissa, saadakseen hallitus-: mahdollisesti vieläkin työläiska- 8(^Qan alkusyynä olleen mie- MURHENÄYTELM Ä. m.1.’’- a ,t,o& o n . . sa i -J.e tta v a ,. e'i mexicolaisilla 2 miljoonaa, d e k s a a n jäseneen paikkakunnan «viranomaiset ryhtym ään toimen-! pinain vallassa: Espanja on näh- jettöinyydeksl kehittyneen kalkkien Ä skettäin on saatu selville tapaus, niniläiset kun sima o h ra t nake-j Mexicon hallituksen Bondeja laajuuden mukaan. Komitean piteisiin teollisuuskonskriptionin nyt proletariaatin heräämisen : 'epäluulon kaikkia vastaan, m u tta jo- jossa e rä ä n saksalaisen vedenalai vanaan pysy väisen olotilan vh- on am erikalaisilla 52 miljoonan jasenet valitsevat keskuudestaan käytäntöonasettam iseksi, jolloin Japanissakin näkyy valveutumis-j itäiselle vakavalle historioitsijalle, jo- sen kom entaja tuli a ih e u tta n e e k si o- teistmiistuksessa pysymiselle, dollarin edestä, m utta itse mexi man m orsiam ensa kuolem an. Ennen Kapitalisti nen kehitys m aatalon- cotaisilla 21 miljoonan dollarin ty «»Iäisten viimeisetkin oikeudet: ta. ja koko mailman työväestö ka täm än hirveän o ttelun pernstei- sihteeri-rahastonhoitajan jolle k o lähtee tutkim aan, on noissa Mark sotaa oli tu o saksalainen h arjotellut dessa tulee kuitenkin kulkem aan edestä on tävnnä toivoa, huolim atta ; ta mitean jäsenet tilittävät saaman ' olisivat viedyt. Tw ainin p rofeetallisissa sanoissa ar- taideopintoja T ukholm assa ja raka6- > yksityisom istusta m rah a t.. Sihteeri rahastonhoita- Ny t kun täkäläinen työväestö kaikista vallanpitäjäin raivoisista vokkalta vHttalUt8ia. On sitäkin väl tunut siellä Minä i-arron niiniseen ¡tä suurviljely s kapit Jistksessa 'kortUbm ia’n"ja ^elvä^V aV tauk'en jä lähettää ne asianomaisille kus- on hyvällä järjesty inisen alulla, sortotoim enpiteistä. ¡te tty . e ttä jos a sia olisi ollut kan- tyttöön, jonka isä oli erään kuunarin merkityksessä luodaan. kysym ykseen' astauiv. kuk ta o m istaa tunnujA ¡itiöille ia on 1 p »rttiv e l-'ia rita vastaan taistellaan kaikil- Jo yksistään se, että työväestö ( soje® p äätettäv issä, ei sotaa kesällä omistaja. Sodan syttyessä sakaalai-' Aikoinaan oli in.ni. Suomen Mexicon TOVERI KAPITALISMI MAILMANKATSOMUKSIA
