TOVERI
M :o 264
sosialistien
torppariohjelm assa
1 oli raenta' a sotapalvelukseen._
vollincn osastolle kom itean kai la mahdollisilla keinoilla, tu rv au tunnustetaan niin tärkeäksi, että! tappio k o n k u rssi; sen kunnia ra-!*6*
vaatim
us
m
aan
pakkoviljelykses-
hän joutui erään vedenalaisen pääl-
kista toim ista. Kom itea pitää tuvat työnantajat saboteesiin voi sen olosuhteissa täytyy panna ha ja sen ylpeys kulta!
! g » d T w » kun kovin n ä y tti kuin- ,ä. vaikka se
Llnnen suomalaisen tydvien Unenkannattaja. kerran viikossa kokouksensa, jär- makkaim pana
taisteluaseenaan toimeen tutkim uksia, on kum o
N iin, ih m isra k k a u s, isän m aa, i tuvan ik äv ästä. p ä ä tti isä o tta a h än et j i n v ä lilliste n v a a tim tu ie
j
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka p ilv i
pattai su n n u n tain a.
. ihm isestä on
jestaa oman toim intansa ja toimii työväestöä vastaan. Sen avulla uksellisuuden ilmaus.—Industrial yhteiskuntahenki, oikeustunto -— m ukaansa laivam atkoilleen. Muuta- kosta.
m atta m atkalla vedenalainen ry h ty i |
M ,r - laitoksen hav u m b e t a ( l
voidaan
nykyisin
m
yrkyttää
ylei
T O IM IT U S K U N T A :
W orker.
osaston hyväksym iin sääntöjen
; kaikki julistaa kapitalismi p a ti
heidän k u u n a ria a n h ä ty y ttä m ä än , joi- s e u r a u k s e n a , e t t ä ensin tl
-
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
ADOLPM SALMI
A. B. MÄKELÄ
m ukaan.
Kirjallisuu4com itean nen mielipide kaikenlaista työ
naan ihmissydämessä. vieläpä loin kuulan repäsem ä puunsälö sur-;tym äan yxMtyisonMStuK ei a
SULO SYVÄNEN
tehtäviin kuuluu puoluelehtien ja väenliikettä vastaan siinä mää
’
perherakkauskin puuttuu porva- m asi tytön. Selville tuli, e ttä veden- j o t e t t u p .e n v ilje ly s .
‘
kirjallisuuden levittäm inen, jou rässä, että jokainen, joka jolla
TOVERI
! riita, milloin raha-edut ovat ky- a laisen päällikkönä oli tytön k ih la ttu lSannyys, joka
tu
u
s
u
u
rv
ilje
ly
s
ta
k
o
n
ti,
a
ja
en
(T H E COMRADE)
kin
tavalla
koettaa
lähestyä
työ
ja uudenvuoden korttien
svmvksessä. Antaapa kapitalis- sulhanen. Mies oli m enehtyä su
The organ o< j e rinniah worker» in the lu-
pienviljelijät
teollisuuden
palve
Western states. The only Finnish daily in
läisiä
järjestäm istarkotuksessa,
Kapitalisnii valaa siveellistä min vielä vähän kasvaa ja se tu- ruun, näh ty ään a ih e u tta n e e n sa lem lukseen-
the West. Published daily, except Sunday, myynti, onnentoivotusten k erää
sekä
suu f viljelyksen
m itty n sä surm an.
at Astoria, Ore., by the Western Work minen y. m. senluontoisten asiain on heti alussa voittam attom ien
turm
elusta
ja
itsekkyyttä-
kaik-
lee
myymään
isät
ja
äidit
—
¿a
palkkarengeiksi.
men's Publishing Society.
hoitaminen. Jos paikkakunta on vastuksien edessä.
Hiilen puute B erliinissä on sik ä
kiin yhteiskuntaruum iin osiin. kasvam aan kapitalismi varmasti
Entered aa secood-class mad matter July IS,
Typerintä kaikista on kuiten Se turmelee, hävittää ja tuhoaa tulee. Se tarttu u kaikkeen, ulot läisen V orw ärts lehden m ukaan niin Kuka omistaa Meksikon?
1912, at the poateiiice at Astoria, Oregon, niin pieni ettei kirjallisuuskomi-
under the Act oi March 3, 1879.
tealle ole työtä, niin asiamiestoi- kin ajatella, että sellaisilla toi kansan sielun, se herättää itse tuu kaikkeen, leviää kirjallisuu suuri, e ttä a su n to ja enim m äkseen tä y
“ ,
TILA U SH IN N A T
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
menpiteillä, kuin rautapalan tuk- rakkautta, «alhaisia ja rikokselli- teen, taiteeseen, politiikkaan, s a tyy p itä ä läm in iltä m ättä . Italian rin
Yk»i vuosiksi ta. .$4.00
6 kuukautta. .$2.25 men täytyisi järjestää joukkotoi
tam alta tu lev at v o itonranom atkaan
Lienee m ielenkiintoista tietää
3 kuukautta.........$1.35
1 k uukausi... .50
minnaks*. Kun asiamies on r a - ' kiin iskemisellä saataisi aikaan sia tunteita ja tukahuttaa kaiken nom alehdistöön. kaikkialle.
Suomeen ja muualle ulkomaille:
tusk in siin ä m äärin läm m ittä v ä t B e r-) m inkälaiset om istussuhteet val-
Yksi vuosikerta. .$6.50
6 kuukautta. .$3.50
jb »rt t i velvollinen kuukausittain tuntuvam pi työnseisaus, sellai- suuren ja jalon: se m ittaa kyy
Kapitalismi on varas, meri liinin köyhiä, e ttä voisivat un;lo?taa, iitsevat Meksikon luonnonrikka
8U BSCR IPTIÖ N RATES
herrat
alkaisivat
sen
In the United States and Canada
niin osasto on selvillä viidestä nen
uksiin nähden.
Kuten m u iste
närällään ja punnitsee kauppa- rosvo, rvöväri. veri iili, joka un- hiilenpuutteen.
One year...........$4.00
Six months............$2.25 1 ..
_
,
i ,
pyydellä
t
y
öv
ä
e
s
t
ö
11
ä
taan. oli täkäläisillä riistäjäpa-
vaa allaan taiteen ja runouden . riaan imee. kuihduttava polyyppi. ■
Three month». .$i.35 one °»o°th........... 50 tarkeiniiuasta lu»»kkataistcluteh-j Ktstaessa
frooneilla
tässä takavuosina pal-
käytöstä.
YTiteiskun-
SX
Samalla on alna p id e t-; kilttn,|.5a
V e n ä jä n “ M i r ”
i se ym m ärtää vain kirjoja, joissa Kapitalismi (ja tämä ei ole vaan
tekem
istä
niiden kanssa,
jon
^ T O ^ ^ r B O x " » “ astoria ^ o r k
täva se käsite selvillä, että jokai- «iällisen vallankumouksen aikaan- pidetään kaksinkertaista k irja n paljas vertaus) on veneerinen
, ,
i m utia peli sekaantui sittem m in.
aug . N ik u l a . Manager.
sella työläisellä on velvollisuus saanti sellaisilla keionilla on yh pitoa: se näkee ihmisessä vain tauti, joka turmelee tuotantoeli-
Sanomalehdissämme
esiintyy Senaattori La Rollette, joka on
tä mahdoton kuin pikajunan py- koneen, joka laskee, tekee suun met ja valaa syfiliittistä myrkkyä tuon iu< istakin uutisia \ enäjän toisinaan o so ttau tu n u t rnstaja-
Umotushinta 40c paiitatuumaita. Kuuleman oman lehtensä tilaamiseen,
ilmutukset $1.50 kerta ja muisto, arsyilla
sta. Jo
lo tta
t» lukijamm
lukijamme e "eYjc “sä liikavarpaaksi, selosteli
verisuoniin m ir-laitoksesta.
vetämällä köyden nhe!mia ]isaa j avähentää. Sen v hteiskuntaruuimiin
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntyinä- ja aviolnt- I
Toinen tärkeä kä\ tälinÖllineU käyttäm inen
to-iimotukset 50c kerta, haiutaautieto- ja |
. .
. .
pääsisivät
edes
.
l),nlaPU(’h
.s e:stlL ikoinaan lehdessäan. m istä Mek
nimenmautto-dniotukset 25c kerta, naima- toimi
on kunnollisten kirjCCU- radan poikitse, t uotannon ylen kirjallisuutta ovat vekselit ja o- ja valtim oihin.. .Työniie8 sivis
syville tuosta om ituisesta lait<’k' | sii((,n selkkauksessa oikeastaan
ilraotukset $1.50 kerta, avioero-dinotuksel
..
..
.
. . . . . .
tyneessä yhteiskunnassa on toi sesta, painatam m e rahan ta ia ll'-j ^. k
$1.00 kerta. Seisovat iimotukset sopimuk | v ailitajien v alitsem in en ja heidän sessä kulussa ei siten saada a>-j O t u k s e t : sen so ta ta ito o n kaup
s Seuraavassa otte 1-
Sen mukaan.
Satunnaisista ilinotuksista !
valvominen. Jos le h -ikaan missään tuntuvaa vnvytys- p a a . . . : sen voitot ovat kan8an selta puolen paljas kaleeriorja. sen
tietosanakirja-selostuksen
-
tuke rahan seurata mukana.
Englannin toimensa
sen
kielestä suomennetaan vapaasti.
d e n levitystyö on huonosti j ä r j e s - t ä ; jonkun myllyn seisahtum inen omaisuuden
m iristä.
ryöstäm istä;
sen — Victor Considérant.
Y hdysvaltojen kansa ei tahdo
Mir on venäläisten talonpoi
tettv, niin on kirjeenvaihtotoim i ( e ei näet saa aikaan luokkasuh-
sotaa
Mexicon kanssa. Mexicon
H v h t e is k u n t a ja
ia samalla . ............ ........
.
kaiu kvläyhteiskunta
vieläkin huonommasti. Monet teissä käännettä, m utta kylläkin
f J, ? ? J
Y hteiskunnan' yhteinen kansa ei tahdo sotaa \ hdysvalto-
Länsipiirin osastoille ja väkirikkaat paikat ovat niin huo- tarpeetonta ärtym istä ja ikävyy'iK- 5
I tä m ä n
isnts Mir on k eh itty n y t jen kanssa. Kuka se sitten on,
tovereille yleensä! I nosti valvoneet uutisten k irjo tu s siä yksityisille.
joka klilH i.ua m o l e t a ,naita
L
te
is
ö
s
tä
:
nykyisessä
muodossaan
sotaan
toisiaan v astaan .
Jos järjestöt ovat niin heikko-', 1
ta, että menee monta kuukautta
Mexicon kansa on tässä m aas
¡
q ,-| peräisill VUOddlE 1 600, jol-
'i ha uudistetuista keaotuksis-! ilman että näkee m itään ja sil- -ja>
ne e’xat saa aikaan työn-:?, iiiitniiiiiiuiiniihiiiiiiiiiiiii
sa
olevien petturien uhri. Syytök
ta huolim atta, em nu « le onnistu hiinkin vaan iltam auutisen, kun i >ei-austa silloin kun ne Sellaista| MA r k t w a in p r o f e e t t a n a . 1914 olisi sy tty n y t, vaan silloin e s tin - , loin imaaorjuus pantiin toimeen
set.
että Y hdysvaltojen k ap ita
neet saatuaan osastoja toim in-j pitkän vaitiolon jälkeen jotain p a rv>tsevat tmstehiaseenaan. min
Vaikka Marl^ Twa,n oH aivan o m
a - n i ^ i m
^ o h ^ a t ’ keskinäisellä la
listit
järjestävät
¡hyökkäyksiä
mtrin,-
taan. Lehden asianuestoim i, sa- sanotaan. Sellaisia surkean le -i Paras on koettaa jarjestovotm ien laatuisensa kirjailljaluonne, jolta mel- ' ’j>w ain k jn varm aän tiesi, kuinka ta kuussa m aanom istajalle ja valti Mexicosta Y hdysvaltoihin saa
moint kuin kirjeenvaihtotoim ikin ; väperäisiä paikkoja ovat esim. kasvatusta.
keinpa viim eiseksi odottaisi ennusta- män sodan varaUe h a rjo te ttiin kiiho- olle
suoritettavista
v a ro ista : dakseen sodan syntym ään ja joh
.. ..
..
.
. . iän lahjoja, el hän kuitenkaan ollllt o U8ta jo aikoja ennen kuin kukaan mir in k äytettävänä oleva maa, tam aan Mexicon kaappaukseen.
«m niin lam assa, että siinä ei ole, Red Lodge ja Butte, M ont.:
kokonaan vailla kaikille to d ellisille URj{oi sotaa _ edes m ahdolliseksi. Lie- joka alkuansa oli maaorjien o -.o v a t enemmän tosia «uin yleisö
enää varaa rappeutua. Vain m u u -, W'ashingt<»nin väkirikkaat hiili- K lin tjOVäeSlön levo t” iunoiltjoille
ominaista sisäisen n äke-jnee hänelle ollut tunnettua sekin, j m a is u u tta , ja e ltiin p e rh e en isie n luulee.
Y h d y sv a lto je n h a llitu k -
tomuuden syitä
tamissa osastoissa toimitaan.
kaivosseudut. ia monet muut pai
myksen kykyä. Jälkeenjättämäesään ette- tätä kiiilotustA ryhdytty vas- kesken ja tä h iä jak o u u s ittiin jo- sen tie d o ssa on n im iä, jo tk a ov «it
Sellainen toim inta (vaikuttaa kat nukkuvat uutisiin nähden.
tutkitaan
¡teoksessa “Salaperäinen Vieras” t u o ' tURtamaan sinä aikana, jolloin soU ik ä isessä v e ro re v isio n issa (ta rk a s - h y v in lähellä n ä itä ta p a u k s ia .
pakosta toim intaan täällä lehdes-
1 suuri am erikkalainen hum oristi k a s it- , v| ejg o jjs j voitu e s tä ä svttvm ästä.
tuksessa, s. o. yleensä joka vii-1 Natnä ainekset om istavat Y h
Kun meillä on oma «anomaleh-
at
o
Ä
.
f
X
n
v
^
U
h
mP
w
v
:St:
:
i
tel.ee
tapauksien
kulkua
s
o
ta
s
ik
a
n
a
On ainainen kansojen onnettom uus. destoista vuosi, m utta tarpeen : ¿ysvaltojen raudan, hiilen, met-
säkin.
Kun kaikkialla näkee i ti joka ei ole porvariston ostetta
I5thirti9i7b) thl ACt °f Con,ircss Oc,obe' ! S iinä hän o so ttautuu syvälliseksi ih-. h u o m auttaa täm än johdosta erä s Cin- v ______
useamminkin.
Kun ! säi. m aat, rautatiet. Heidän lii-
aatiessa
vani välinpitäm ättöm yyttä ja v e i-• vissa, lehti joka tinkim ättöm ästi
_______
: m isluonteen tu n tijak si, paljoa syväl- , .c pinnatin
in n a tin lehti, e ttä ne alk
a lk av
a v at
a t aja-
aja m aaorjuus poistettiin 18M, säily- kevoittonsa on niin suuri, että
tostum ista, niin on m ah d o to n . ajaa luokkataisteluoppeja ja seu-
l lisem m äksi kuin m onet h«ineu humo- j je ]ja pelastusta vasta sitte, kun sejtctiiin mir, joka sai vielä entis- , heidän täytyy sitä sijoittaa ulko-
huomata työstään mitään tu lo k -jra a työväen luokkaliikkeitä, niin
Muuän Englannin h allitu k sen ! rjBtigten teoksienpa lukijat ehkä oli- on lilan m yöhäistä — kun vaara, j o - 'täk in
suurem man m erkityksen maillekin, saadakseen parem pia
sia. Sellaisesta 'välinpitäm ättö- silloin osastojen täytyisi kyetä asettam a valiokunta, joka on tut- sivat aav istan eetk aan . M utta M ark :
vuogja ehkä vuosikym m eniä, on sen johdosta, että maa nyt tuli korkoja.
Niinpä he viime aikoi-
Tw
ain
oli
paljon
m
ailm
aa
nähnyt,
e
n
____
_______________
,
m
ir‘in
omaisuudeksi.
H
allitus
!
na
ovat
sijoittaneet
suunnatto-
uhannut taiv a an ra n n a lla, ei enää ole
m yystilasta on nyt noustava ker- luomaan
luokkataisteluhistori- kinut
teollisuuseläm ässä liuo
nenkuin
luin
täm
än
teo
k
sen
sa
k
ir
to rju tta vissa.
Jo vuosisadan vaih- lunasti
maan m aanom istajilta, man suuria pääom ia Mexic<x»n ja
ta kaikkiaan. Virkeämpi eläm ä.: aansa niin että luokkaliikkeet sen «liattavissa olevan levottomuu-
jo n i. oli m atkustellut E uropassa ja teessä oli E u/opassa kaukonäköisiä < m utta talnnjxiikien tuli vähinerin | ¡<cski-Am erikaan. jossa he pnl-
tai heitetään kaikki sikseen. lo i ¡taistelut ja voitot olisivat aina Iden syitä, on viisiviikkoisen tut- oleskellut sikäläisten vanhojen Sivis-
m iehiä. jo tk a a a v istiv a t pahinta jo suorittaa tämä lunastusm aksu ta- kuhinnalla ja usein hinnatta ovat
nen tai toinen.
¡m uistiin kirjotetut. Jos mieli- kimuksen
tuloksena
es’ttan y t j tyskansojen keskuudessa. Hän tunsi silloin h a rjo te tu sta kansojen k iihot kaisin valtiolle. Talonpoikien so- ' saaneet kasiinsa arvokkaita om ai-
(K oitteeksi siitä, että m e cm- tään saada parannuksia kirjeen- kertom uksen, jossa levottom iin-' niiniset ja heidän heikkoutensa, eikä tam isesta. m utta heidän varotuksiaan lidaarinen vastuunalaisuus vero-j suuksia. Kun siellä sitäpaitsi työ-
me katsele asemaa jonkinlaisen vaihtotoim issa, niin o sa sto jen ' den pääasiallisiksi syiksi selite-' inhim illisiä heikkouksia k u k aan ole ei o te ttu kuulevaan korvaan. Niin ien suorittam iseen nähden pysy- voima on perin halpaa, niin saa-
Kyläkokous- vat |ie m oninkertaisesti voittoja
väsymyksen vaikutuksen alaise- täytyisi valita kirjeenvaihtajia ja ; tään :
¡p aiem m in kuvannut kuin hän. Kan sa atto i tuo kiihotus vetää yhä laa- tettiin entisellään.
.... 4
4
i • . ■
t i
s a t e iv ä t ole m u u n la isia k u in ne ih- jem pia piirejä lum ouksensa alaisiksi, sella on suuri valta m irin .jä s e - sinne siji ittaniistaan rahoista.
I.lintaipeitten
hintojen
kohoa-: m iset, jo
. ista
. . ne ovat m uodostuneet.
,
na. tai tekaistulla epätoivoisiin- valvoa niiden toim intaa sekä kor-
*
J
Sodan vaaran välittöm ästi uhatessa, i piin nähden; se jakaa maan ta-J
'1’arkastakaam m e joitakin n u
della, julkaisemme alempana S. vata ne kulut m itä kirjeenvaihto- mineu, palkankorotusten ollessa
"O ik eu tettu a sotaa ei ole koskaan oli sotaa v astustavien lukum äärä j o . l«»npoikien kesken, m utta saattaa m eroitai
C hihuahua ssa. Mexi-
siihen
verrattuna suhteellisen ollut eikä kunniallista, m ikäli sodan huvennut liian vähäiseksi. He olivat ottaa myöskin maaosuuden pois cessa oleva Y hdysvaltojen kon-
K Järjesti>n luennoitsijan, tove- toim essa syntyy,
ritar Sanna K annaston veti«»-
K ustannusyhtiön vuosikokouk- pienet, - e k a e l i n t a r j i e i t t e n e p ä - ! aih e u tta jie n vaikuttim et o teta an ky- vain “ huutavan ään(ä korvessa,” vaa- ; siltä, joka ei maksa verojansa ; suli Marion Letcher on julkais
avm vkseen. k irjo tta a Tom Saw yerin u s s a joutua kivitettäviksi
K iihotus ; se määrää millä ehdolla joku saa sut raporiin, jossa hän tekee
nmksen piirimtne jäsenistöön, t ä s - ; selle voitaisiin myöskin tehdä ta sa m e n ja k am in en .
‘Voin nähdä oli jo ennakolta v alm istanut m aa- s iitä erota j. n. e .; kvläkokouk- selkoa Mexicon rikkauksista ja
.-
,
......
¡seikkailujen kertoja.
h o t n tarvete<>llisuti»«iad(rk>ct.
...
sa asiassa.
luuri •kulkeneena i vaatimuksia joiden kävtäntöön-
m iljo o n an
v u o tta e te e n p ä in , ei Ra perän otolliseksi, ja valtiom iehet pi- sen valitsem ista kunnallisista vtr- osoittaa, m itkä v ieraat kansal-
ympäri piirimme. tuntee hän pano voisi tuottaa hyviä tuloksia, v a rsin k in niiden a ih e u tta m a t v o - ; tägt4 säännÖ8tÄ tuh, o lem aan p u o lta tivät lopusta huolen — aivan siten kamiehistä on tärkein starosta, lisuudet siellä m itäkin t mista-
Iäisten persoonallisen vapauden tu sin aa poikkeusta sillä ajalla. Suur- kuin Mark Tw ain on asian k e h itty m i- 1 joka on ky läkokouksen puheen- Vat. Täm än tilaston (»n kerän-
luonnollisesti tilanteen aivan ta r vaan jätän sen puolen nyt.
kieltäm
inen.
¡ta ä ä n tä p itäv ä kourallinen tulee, sen en n u stan u t käyvän.
johtaja ja kokoonkutsuja, poliisi- nvt eräs W illiam H. Sbamon-
koin. ja mc voimme todentaa sen
Kolmas tärkeä asia on se että
Asevelvollisuuspakkolait.
tav
allista,
klrkum
aan
sotaa.
Entiset
sodan
vastustajat,
niinkin
m ies v. m. — Y h te in e n m aan - nim in en in sin ö ö ri, joka nion-
että hän on osunut aivan oike osastot jatkuvasti kasvattavat
P a p is to te k e e liev iä, v aro v a isia v a s vankat kuin “hopeaikulkku” W illia m o m is tu s on olli^t yleinen m uissa j a v u o tta On to im in u t M exicossa
Muina levottomuuden svinä ta v ä itte itä . A lu ssa k a n sa n su u ri ja
aan.
jäseniinsä ja yleensä työläisiin
.1. Bryan noudattavat1 itse ja terot- V e n äjä n osissa paitsi Itä m e re n - ja ta rk o in tu n te e m aan olot. Ti
Toveritar Kannasto kirjottua: sitä varm uutta että luokkataiste- m ainitaan kunnollisten asuntojen j voiniukai. mutta tylsä joukko, une- lavat muille viisasta (elämänohjetta: m a ak u n n issa. L ie ttu a s sa , \ :,1" la sto n m u k aan on p ä äo m a a
Länsipiirin osastot, miten vas h: on aivojen ja kukkaron asia ja ! P” ” te tiheään asutuilla seuduilla ;; Haita silm iään hieroen kokee päästä "isänm aallisuus vaatii ei ain o astaan ! kea- ja Vähä-V enäjän länsiosts- joitettu Mexicon teollisuuslaiiok-
sellaisena tävtvv lehden levitvs- • teollisuuden aiheuttam a työläis-! selville, pitääkö sotaan ryhtyä, ja sa- uhraam nan henkensä
verensä, vaan <a
S e seikka että «alonpoika sjjn s e u r a a v a s t i :
taatte?
ja
närkäs-
rasittum inen : am m attiliitto- noo itse lle e n v a k a v a sti
myös pitäm ään suunsa! kiinni.”
(m aata uudestaan jaettaessa VOL Y hdysvallat . . .
SI .057.770,CU)
Tunnettu tosiasia on. että L ä n tyukin \ nimärtää. Jos lehden
‘se olisi v ä ä rin ja k u n n iat-
■
“
*
—
I
¡m e n e ttä ä e n tise n m a a o su u te n sa , ¡£n g ja n t j ...........
.121,302,800
sipiirin s. s. osa-tot eivät ole ja k levitystyö ja kirjeenvaihtotoim i je" keskuudessa vallitsevan k u n ’ ' ¡ ^ X s " ^ tehty, eikä siihen ole m itään
LYÖVÄT “ ISÄN VITALLA.”
j estää häntä ry htym ästä viljely x- Ranska ..............
143.440,000
saneet kehittvä tiedolliseen leh- jää satunnaisen kiihotuksen v a - ; '«olli-eii
järjestym isen p u u te; vaiUä m ä ttö m y y ttä '.’ Silloin tuo kou-
Pari M anchester G uardian leh d essä : sjaan parantam aan. Nykyisin o n -f Mexico ..............
703,187.242
tensä levittämiseen. ksiamiehet raan. niin ei meillä ole kummas naistyöläisten osaksi tuleva
. vallinen alkaa kirkua k ah ta kauheam - olevaa pikku u u tista eso ttaa, m illä ' kin rvhdvtty
\ enajäliä poista- M uut maat . . . .
118,535,380
ankaruudella E nglannissa valvotaan maan m ir-laitosta. Y. BXkt ])«»is-; Nämä tilastot osoittavat
....... .............
.
kvllä valitaan osaston kokouksis- takaan varm uutta. Niiden nio- pimaton kohtelu; ja "unioitteii min.
meil
“
Pari
to
isin
aja
tte
le
v
a
a
tulee
puhu
raja
h
in
ta
in
y
littä
m
istä
ja
sota-ajaksi
lettiin
talonpoikain
keskinäistä-
|e<
etta
yhdy
svalt.alaisel
kapita-
sa. v aan niiden toim intaa ei v a i-: lempien tävtyy olla tiedollisen säädösten syrjäyttäm isen aihent-
tinkim ättom ia ' tania epäluottam us hallitukseen. m aan ja k irjo ttam aan sotaa vastaan. säädetyn viljelyepakcn lainiinlvöniis- kaus valtion semstvon ja kylä- Jjstit om istavat Mexicossa enem-
vo osasto. Heillä ei ole m itään i luokkataistelun
l sekä tunne siitä, että lupauksia Aluksi heitä kuunnellaan, jopa kan- tti. E rä stä George Thom pson nimis- kunnan m ääräm aksujen suoritta- man kuin m exicojaiset itse. Tä
raporttivelvollisuutta toim istaan velvollisuuksia.
Lisäksi on v arsinkin ,na totuus paljastuu tnvö.s, kun
natetaan k in . M utta sitä ei k estä kau tä. Spaldingissa asu v aa m aanviljeli- ¡ misesta.
osastolle ja niin heidän tyimsä t Länsipiirin osastot! Miten vas ¡union työsuhteitten jälleen pala- an. Heidän ää n en sä hukkuu sota- jää sak o tettiin 5.&00 puntaa <27,500, vuodesta 1<XX’> lähtien koetettu tarkastam m e, millä tav.illa k o t i -
jää yksilölliseksi toiminnaksi, jos- | taatte näihin kolmeen kv svinvk > uttam isesta ei täytettäisi.
i kiihkoilijain kirkunaan.
Vähitellen dollaria) siitä, että hän 55:ssä eri helpottaa ja jouduttaa siirtym istä mainen ja am erikalainen pääoma
Tässä m a a s s a v a ll it s e v a t sa- harvenevat so ta v a sta iste n kokouksien tap au k sessa oli kiskonut p o ta a te ista yhteisom istuksesta y ksity isom is-(()Vat edustetut eri teollisuusaloil-
ta joukko ei tiedä mitään. Asia seen? Alatteko toimimaan, vai
¡ m a lila is e t o l o s u h t e e t ja s u u r e s s a o sa n o tta ja t ja m en ettäv ät k a n sa n korkeam paa h in taa kuin m itä niiden j tdkseen maanviljelyksessä (suut- ja
mies voi väsähtää tai olla aivan vieläkö odotatte.'
määrässä ylläm ainittujen syiden suosion. K ohta tullaan näkem ään raja h iä n a k si oli m äärätty. S itäp aitsi : kapitalistinen m u o t o ) . J o orjien j Mexicolaiset om ist. 125.440,000
kyvy tön, osasto ei tiedä koko toi
S an n a K an n asto .
se u raav at om ituiset tap ah tu m at astu- tuom ittiin hänet su o ritta m a a n $1,250 (vapauttamislaki- teki kvläkokouk-' 4, ,]ja rjn edestä mexicolaisia rau-
mesta m uuta 'kuin sen että se on
seurauksena. vniTlantilainen va-
p ä iv ä järjesty k see n : joukko rai- oikeuskuluja
¡ sille mahdolliseksi kahden k o i-( ta tjeosakikeita, m utta yhdysvalta-
Me toivomme, että tämä asia liokunta selittää kuitenkin, e t t ä vostunejta m iehiä, jotka sisim m ässä
valittu, ja niin jää lehden levitys-
Eräs toinen m aan o m istaja Thom as ( manneksen enem mistöllä n iu u t-, |a jset kapitalistit omistav at niitä
y hteisom istuksen y ksity is- ’ 23(>,4(>4,000 dollarin edestä. Mexi-
työ rappiolle kuukausimääriksi. telaan nyt jokaisen osaston ko- vallitsev a levottomuus on kum o-! sy d ä m in e ssä ä n ovat. - n iin k u in en- Tow nsend. M awdeeleyata, oli sa an u t j taa
useam
pia
kehotuksia
L
ancashiren
eo-
omistukseksi,
samalla kuin -e an- ¡ C( ,ja js ja rautatiebondeja on ame
ivksellista
luonteeltaan
vain
pie-i
tien
k
in
—
y
h
tä
m
ie
ltä
s
o
ta
v
a
s
ta
is
te
n
Kirjallisuuskom iteaa
itäläiseen i kouksessa käsiteltäväksi, ja toi
ta-aikaista
m
aatalo
u
tta
valvovalta
ko-
toi
myöskin
y ksity isille ta lo n -( rikalaisilla
täm än . lisäksi ___
noin 400
4L
tiessä
m
äärässä,
samalla
kun
tä-
i
puhujain
kanssa,
m
utta
eivät
enää
...
malliin ei ole muualla kuin Fort I m itään siten, että tulokset näkv-
(u sk alla sitä tu n n u sta a , kivittää nuo m itealta. e ttä panisi parem paan v il-( jx»jille oikeuden edeltäpäin ostaa miljoonan dollarin edestä, josta
Braggis-a, Cal., ja siellä on leh- vät aina tänne saakka. — Toin. käläisten työläislevottomuuiksien puhujat pois lav alta ja ku ristaa puhe- jelykseen erään kovin rap p io tilassa 1 m a a o s u u t e n s a
y k s i t v i s o m a is u u - vastoin mexicolaisilla vain
12
kum ouksellisuus tulee yhä sei Aapau(leI,
tien ja kirjallisuuden levittäm i
olevan m aapalaseiisa, m utta ei ollut h je k s i.
Y uoden 1893 laki tosin miljoonan dollarin edestä.
Sanomme sen vielä vemmästi ja selvemmästi näky-i “j a silloin koko kansa — pappei- näistä m u istu tu k sista vähääkään v ä -« rajotti tuntuvasti tä^ä oikeutta, Mexicolaista pääomaa on kai
sessä väkilukuun nähden saatu
ICO » vantoihin
viiu. Mahdollisesti on siten laita neen kaikkineen — yhtyy sotakirkun- littän y t. T ä stä laim inlyöm isestä hä-1 m utta v äliaikainen laki
kiinnitetty 7.500, (XX)
parhaat tulokset.
Jos sellaiset
kerran
net
vedettiin
oikeuteen,
jossa
hänet
mvönsi
yksityiselle
oikeuden
ero- dollaria j;t yhdysvaltalaista pää
T.nclannissakin.
vaikkakaan
ei
««»««•
huutaa
ään
en
sä
käheäksi
ja
paikat kuin Red Lodge ja Butte
•t
1 1,
. 1
•„ ,
••
«• «
. 1
; h erjaa jokaista, joka u sk altaa heitä tuom ittiin m aksam aan 100 puntaa ( ta mir istä ja saada osuutensa omaa 223,000,000 dollaria.
-ansiranniK on sah o ilta tu lee i sik äläin en tu tk i,a v a in « u n ta k v e n - :
J
J
Mönt., W est Berkeley ja San I
(yksityisom aisuudeksi. Laki v 1,0-
..
.
J
'
v a sta a n suunsa aukasta. Koltta sei- ($500) sakkoa ja oikeuskulut.
Sulim oita om istavat atnerika-
I-rancisco. Cal.. Seattle ja Gravs ; tuon tuostakin aina tietoja, etta ¡nyt sitä käsittäm ään.
(laiset suut lakkaavatkin aukenetnas-
-------
delta’ 1910 säilytti tämän oikett- laiset 26 miljoonan ja mexicolai-
Teki käskyn m ukaan.
den ia m ääräsi Iisaksi, että ne set 7 miljoonan dollarin edestä.
H arbor. W ash., Portland ja A s jossakin on tukkiin lyöty rati-j Y hdy svaltain hallituksen a se t-(ta gi^e .tulevat valtiom iehet ke.ksi-
R ouva
(uudelle
palvelustytöl kunnat, joissa ei orjien vapaut
dankappale
särkeny
t
sahan
j
a
;
tama
teollisuussnhteita
tu
tk
iv
a
'
m
ään
helppohintaisia
valheita
vierit
toria, Ore.v ottaisivat todellisesti
Metsiä. — yhdysvaltalaiset 8
leen ): “ Pesuvesiä ei tarv itse k an taa tam isesta lähtien, ollut tap ah tu
v
a
lio
k
u
n
ta
an
to
i
k
e
rto
m
u
k
s
e
n
.;
taakseen
vastuunalaisuuden
sen
kan-
saanut
pienen
seisauksen
aikaan
miljoonan,
mexicolaiset 5 -m iljoo
lehden lev itystyön asiakseen niin
• 1
•,
•
: san niskoille, jonka kim ppuun on hyo- pihalle, ne saa h e ittä ä ulos ik kunas nut uutta eleistä m aanjakoa, oli nan edestä.
joka sarkahytti useita istutmii-
..
.
,
_ai_tö tlln
ne voisivat kohottaa Toverin ti- tuotannossa.
. . .
. ,
.
.. ..
. . .
ik ä tty , ja jokainen tulee n a ista tun- ta. m utta a pitää katsoa m ihin h e it- i katsottu siirtyneeksi y k sity iso -, T ehtaita. — yhdysvaltalaisilla
Me olemme jatkuvasti selitta- laan uinuv ia teolhsuusruhtinaita. |
rauilottavista v alh eista riem uitse- tää.”
laajam aärää useilla sadoilla. Mo
m aisuuden kannalle. Naiden l.a'(p^akkeita niissä 10 m iljoonaa dol-
neet,
että
sellaiset
toim
enpiteet
Venäjä
häm
m
ästytti
itsevaltiaita,
(raaan,
nntä a h k erasti tu tk istelem aan
H etken ku lu ttu a kuulee rouva hir- kien perusteella on varsinkin v u - , ,aria
mexicolaisilla 3 5 milioo
net sellaiset paikkakunnat joiden
me vuosien kuluessa suuret mitä- naa d o lla ria .
J
iionialaislukumäärä on pieneni eivät tuota pienintäkään hyötyä (jotka olivat käsittäneet historian ja visusti kieltäytym ään o tta m a sta veää melua ovetl takaa.
R o u v a : “Mitä nyt, Loviisa?
alat m uutettu yksityisom aisuu
,»i. voisivat ,-aada kv mmeniä u n - : työväenliikkeelle, vaikkajia n iitä 1 väärin, ja A ustraalia jota on|«elkoa ain o astak aan n n ta vastaan
Ö ljylähteitä. — yhdysvaltalais
T y t t ö : “ Minä vain heitin veden deksi, ja m ir-laitaksen häviäm i
ten
om aisftutta n iissä ’ 15 m iljoo
siä tilauksta, kun vaan osastot ot- 1«k u harhaanjohdettu tyolaim n kutsuttu ‘‘työväestön Par;itns,k- jlsekukin v a h itellen vakuutetuksi so- ulos ja katsoin ta rk a s ti m ihin hei nen on vain ajankysym ys.
naa,
mexicolaisilla 4.5 miljoonaa.
taisivat sen stxlelliseksi luokk 1-, panisikin siinä tarkotuxsessa toi-jsi. näyttää mahdollisesti vo’v a r r tjan oikeudellisuudesta ja k iittä ä ju- tin .”
Täm än selostuksen yhteydessä
Kum iviljelyksiä ja tehtaita.
R o u v a : " E n tä s itte ? ”
t iriteluasiakseen.
Ensim äinen meen. Me emme ollenkaan epäi-, tulla todellisuudessa siksi m itä ; nialaa, että saa täm än erlakutnntal-
emme m alta olla huom auttam at- vhtlygvaItalaisia j -
_
T
y
t
t
ö
:
“Se
sa
ttu
i
poliisin
silm
ille
ta,
että
n.
k.
Lemuni
ryhm
än
iTncxicolaisia
4
5
m
iljoona^
käytännöllinen toimenpide on Hs’. vaikka myllyparoonien om at sen on nimellisesti sanottu ole- sen itsepetoksen Jälestä rpuhallisem -
— ju s tiin !”
kerrotaan tehneen vallankumouk- j V akuutusyhtiöissä vhdvsvalta-
kirjallisuuskom itean asettam inen (kynnet olisivat pelissä sellaisissa' van. A rgentina on ollut ja on
nuk u tu k si.”
On sanottu
.sen
alkupäivinä vaatim uksen. et- laisina paaon1aa 4 ' m iljoonaa ia
toim een: valitaan kolm esta v h -' tapauksissa, saadakseen hallitus-: mahdollisesti vieläkin työläiska-
8(^Qan alkusyynä olleen mie-
MURHENÄYTELM Ä.
m.1.’’- a ,t,o& o n . . sa i -J.e tta v a ,. e'i mexicolaisilla 2 miljoonaa,
d e k s a a n jäseneen paikkakunnan «viranomaiset ryhtym ään toimen-! pinain vallassa: Espanja on näh- jettöinyydeksl kehittyneen kalkkien
Ä skettäin on saatu selville tapaus, niniläiset kun sima o h ra t nake-j
Mexicon hallituksen Bondeja
laajuuden mukaan.
Komitean piteisiin teollisuuskonskriptionin nyt proletariaatin heräämisen : 'epäluulon kaikkia vastaan, m u tta jo- jossa e rä ä n saksalaisen vedenalai vanaan pysy väisen olotilan vh- on am erikalaisilla 52 miljoonan
jasenet valitsevat keskuudestaan käytäntöonasettam iseksi, jolloin Japanissakin näkyy valveutumis-j itäiselle vakavalle historioitsijalle, jo- sen kom entaja tuli a ih e u tta n e e k si o- teistmiistuksessa
pysymiselle, dollarin edestä, m utta itse mexi
man m orsiam ensa kuolem an. Ennen Kapitalisti nen kehitys m aatalon- cotaisilla 21 miljoonan dollarin
ty
«»Iäisten
viimeisetkin
oikeudet:
ta.
ja
koko
mailman
työväestö
ka
täm
än
hirveän
o
ttelun
pernstei-
sihteeri-rahastonhoitajan jolle k o
lähtee tutkim aan, on noissa Mark sotaa oli tu o saksalainen h arjotellut dessa tulee kuitenkin kulkem aan edestä
on tävnnä toivoa, huolim atta ; ta
mitean jäsenet tilittävät saaman ' olisivat viedyt.
Tw ainin p rofeetallisissa sanoissa ar- taideopintoja
T ukholm assa ja raka6- > yksityisom istusta
m rah a t.. Sihteeri rahastonhoita-
Ny t kun täkäläinen työväestö kaikista vallanpitäjäin raivoisista vokkalta vHttalUt8ia. On sitäkin väl tunut siellä Minä i-arron niiniseen ¡tä suurviljely s kapit Jistksessa 'kortUbm ia’n"ja ^elvä^V aV tauk'en
jä lähettää ne asianomaisille kus- on hyvällä järjesty inisen alulla, sortotoim enpiteistä.
¡te tty . e ttä jos a sia olisi ollut kan- tyttöön, jonka isä oli erään kuunarin merkityksessä luodaan.
kysym ykseen'
astauiv.
kuk ta
o m istaa
tunnujA ¡itiöille ia on 1 p »rttiv e l-'ia rita vastaan taistellaan kaikil-
Jo yksistään se, että työväestö ( soje® p äätettäv issä, ei sotaa kesällä omistaja. Sodan syttyessä sakaalai-' Aikoinaan oli in.ni. Suomen Mexicon
TOVERI
KAPITALISMI
MAILMANKATSOMUKSIA