Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 8, 1917)
.......... -.... ' ■ HB- - • — r ", V -• . ~ # ---------» No. 262. TOVERI ?"----1 ------- 1'. L --1 . . --------■ » tossaan. Lallin e d u s ta ja kyllä lieväs- ei heidän keskuudessaan ole suu laista olettaa.' Ne ovat työläis sen kehityksen (Välikappaleena. -Mj'Miriiuuu»iM««iinuii<iiiMiiiiiuMMm>Kii!iiHtHiiuiiiiHturaiuiitiiiiiuiiiiHnMinwiiiMiiiiiiiniiuMiMAiiiiuiiiiiiiiiiiiiuuuiuuiiiiiiiiiiiiMn!MiiiH0iiMMu^ 5 ! , tO! | tl h u o m au tti h e rra “Työv& enliikkeel- riakaan menestymistoiveita. naiset itse jotka kykenevät kor- Edelleen selittelee hän tarkotta- I le,” e ttä eik ö h än tä s s ä m olem m in ol- Linncn »uoaul*»*en tj& v itn linenkannxtuja, Naisten äänioikeus tulee ole jaamaan olonsa, liittymällä työ- mansa suursodan ’'Välttämättö- | 't u A. F. L :n to im isto ssa, m u tta h e rra ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. maan kiusankappaleena porva väenliikkeen riveihin yhdessä myyttä, antaen suuren merkityk- | 1! “T y ö v äen liik e" ei näk y n y t tu rta saa- TO IM ITU SK U N TA : reille alituisesti. Niissä valtiois miestyöläisten kanssa. Vain sii- sen mvöskin sen syttymiseen ’ .iiuM.iititiiiimuiHiHiiiiiiiti „ | ; van sa rv iin sa , ja niin h a a s ta tte lija W. N. RE1VO L a L U I M OILANEN 'j ä t t i h ä n e t om aan m ah ta v u u te e n sa. sa joissa sitä ei ole, tullaan sitä nä on pelastus, ja se ratkaisee: nähden sille, että valtaluokat e- ADOLMI SALMI A. B. M ÄK ELÄ HUNNILAISUUS HUIPUSSAAN. ; väliseksi opistoksi ja lu o k k ata istelu ______ _ SULO SYVÄNEN vai- | pätoivon vimmalla panevat kaik Vuosi sitten oli K arl L iebknecht tieto jen ahjoksi. vaatimaan, ja mitä harvemmassa rouvasväenyhdistysten|kin sitä enää puuttuu, sitä vähem keni tehtäxät . TOVERI ki yhden kortin varaan, toivoen vielä vapaalla jalalla ja p elo tto m asti j S uom alaistenkin ty ö läisten , jo illa -M-H-'i '-t-r- f - H - , t-f-i-T z -H -H -F l-i-K -j- (T U E COMRADE) työ väenj nukkojen voimien mur- lausui a ja tu k sia a n S aksan junkkeri- suinkin on tila isu u tta , sopii kyllä The organ of -le ftnm sh workers in the män on sen vastustajilla siveel vallan po litiik asta. ; m ennä täh än laito k seen opiskele- Western states. The only Tinmsh daily m listä tarmoa sen vastustamiseen. Sota valtiollisen edis- tamista samassa mylläkässä. "Me Vuosi sitten ju lk asi New York , m aan, sillä työväen lu o k k ata istelu the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work Ja sitte kun se on saavutettu tyksen välikappaleena saamme olla varustettuja sodan Tim es v listy sk irjo tu k sen K arl Lieb- ’ ta rv itse e m iehiä ja naisia, jo tk a 1 1 I 1 1 H -1 Í' 11-1- 1-i-l-1 l i l i l í l 'H f- men’s Publishing Society. kaikkialla, tullaan sitä hiljoilleen ----------- i varalta läheisessä tulevaisuudes- k n e c h fis tä sen johdosta, e ttä hän oli om aav at tie to ja ja h a rjo trttu ja kyky Entered as second-class mad matter July 18, PÖYTÄKIRJA, 1912, at the posteftice at Astoria, Oregon, käyttämään vallan siirtämiseksi S aksan valtiopäivillä lausunut muu- jä. On varsin to iv o ttav aa, e ttä täm ä sa."' lausuu Kautskv i. o___- ,, .. i lausuit AtfuisM samassa under the Act of March 3, 1879. tli kaksikymmentä vuotta sit-i . . te h ty S. S. J ä rje s tö n to i porvareilta työläisille. Sosijilis- TILA U SH IN N A T . , sodasta , . ! kirjotuksessaan, “ja samalla! i tam ia totuuden sanoj keinoista, jo il koulu keh itty y sellaiseksi, e ttä se tu m eenpanevan kom itean ko ___ ___tskv . . J , . \ i • te kirjoitti Karl Kati Yhdysvalloissa ja Canadassa: la S aksan hallitu s sai kokoon silloin lee ty y d y ttäm ä ä n m eidän suom alais 1 k o u k se sta Iokak. 28 p. 1917. $2.25 tinen kasvatustyö on se kiila jo - 1 Yksi vuosikerta. .$4.(W 6 kuukautta i i i ' n mvöskin valtiollisten järkytysten m erk ittäv ä n ä olleen huikean sotalai- tenkin opinkaipuun ja o p istetarp een , - . .... \ - - .50 3 kuuaautta........ $1.35 1 kuukausi. 1. K okouksessa oliv at lä sn ä F. A. ka työntvv porvarillisen valta vartiollisen kehityksen vaiikappa- varalta, jotka päättyvät suoras Suomeen ja muualle ulkomaille; nan. varsinkin sen jälk een kun m eidän Mäki, A. T ö rn q v ist, H. H alm e, K. , ’ ' . . •• , leena tavalla, J joka nykyisten Ykai voeatkena. .$6.50 6 kuukautta .$3.50 mahdin perustuksiin: työväestön ' oma op isto y rity k sem m e on tävdelli- H elander, A. R iipinen, W. Bow ers ja taan köyhälistön kapinoihin tai Ne olivat todella keinoja, jo ita el SUBSCRIFTTON RATES: , c Sen ' . mailman tapahtumain valossa se stl ep äo n n istu n u t, k eh itty m ällä yk-1 a lle k irjo itta n u t. P u h e tta jo hti Low - In tne United States and Canada tietämättömyyteen. eteen 1 m ikään muu kuin S aksan hunnilais- ainakin avaavat tien semmoisiin.” . . i i , , , e rs ja k irju rin a toim i a lle k irjo itta n u t, One ytar. . . . . . $ 4 . UU Six mouths............$2.25 . • . m . in^vttää enemmän kuin mielem h allitu s pystyisi k äy ttäm ään. Sillä sinom aan a a d asm ielisek si tu p la ju u la i-, o L u ettila D etroitin o sa sto lta tul- • Three months. .$1.35 One month. . . . . . __ .3U me emme voi liian innokkaasti 'kiintoiselta. Seuraavassa on koh- Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 seksi kouluksi. — Työm. ne olivat perin rum ia keinoja. "Älköön minua käsitettäkö lut k irje lm ä joka oli v a sta u s s ih te e cents per inch. Special discount is alloweu toimia. rin tied u stelu u n to isen v a ra jä se n e n Karl L iebknecht osutti, e ttä lainan tia siitä. for larger and continuous advertisements. väärin", hän jatkaa. "Minä ai- Yhdentoista jäsenen valinta S ixtus S torm in p u o lu ejäsen y y d estä. Eläviä sikiöitä TOVKRI, BOX 99, ASTORIA, OKK. "Myöskin sota voi tulla väli noastaan tutkin, minä en ennusta I m erk itsem isessä oli k ä y te tty m itä voi sanoa sy n n y ttä v ä n kuum an vyö O saston puolesta s e lite ttiin e ttä s a ALU. NIKOLA, Manager. New Yorkin valtion lainlaatija häikäilem ättöniim piä k iristyskeinoja. o ttu henkilö ei en ään n a u ti puolue- kappaleeksi valtiollisen ’kehilvk- ja vielä vähemmin lausun minä T yöstä e ro ttam isen uhalla p ak o tettiin hykkeen m utaisilla, vuoroveden ä iti n luottoa. Umotuahint« 40c paLtatuumalu. Kuoi.iuan kuntaan ia viiden kaupungin vai T äm än u o jalla oli sih te e ri limut ukset $1.50 kerta ja m uistui ar syillä jouduttamiseksi ja saatta tässä toivomuksia. Mirtä tjil - työläisiä o tta m a a n sotabondeja. Tie- ! silla ran ta m illa kasvavan ris o fo ra -' k u tsu n u t kolm annen v a ra jä se n e n tov. $¿.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviutut ni ustoon, on pitempi askel k an -j sen TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA m illin l!IIIIH IIIC l'lll!lll Hill IIIIIIIIM lU M |illliM lll;!i:illl.'illHtttlHIIIII'lltl|lm iHIM II!llilliH!t>ftlll>tM i.i!'>llim !lll< Järjestömme asioita ä tu-llmutukset 50c kerta, halutaautietu- ja uiinenmuutto-iltnutukset 25c kerta, naitua dmut ukset $1 ,3U kerta, aviociu -tm alu xsci $1 .00 kerta. Setsuvat iluiutukset »upuuuk sen luukaan. Satunnaisista Uinui uksista sati v a lta istu m ista k ö h d en kuin m a an v altio llise n v allan k ö y h ä - kin, n iitä voi tu lla, en selitä, m i itämättömille ihmisille selitettiin, että J Puun (rhtzophora mangle, engl. man- Im er H elien kom itean kokoukseen ja hän h y v ä k sy ttiin kom itean jä se n e k si Amerikassa on otettu v i t o s i k a u - k ä s i i n . Sota on jo useasti' tä tulee tulemaan, enkä ensin- kieltäytym inen m erk itse m ä stä jo h taa ! Sr°v e ). Sen siem enet itä v ä t vielä ja entisen p äätö k sen no jalla hän to i an k ariin ran g aistu k siin . K o rk e a m -1 em äpuunsa o lle ssaa n : kun täm ä “ itu loppuun. Sosialistlpuoliie /voi näet osotl,tutunut hyvinkin vallanku- kään vaadi, että jotakin pitää tu- m at virkam iehet k ä y ttiv ä t k u rin p ito -(e h uusi vesa on kasvanut noin jala n mii 3. vuoden tulee rakan scuiata mukana. Englannin snu. K o n tto ria p u la ise k si valittiin kielestä suumeunetaai. vapaasti. h a k ija s ta y k sim ielise sti saada parhaiten kansan äänen niotikselliseksi tekijäksi. ( hi ole- leman. Kun puhun tässä sodas v a lta an sa pak o ttaak seen alem pia ■ Pituiseksi, putoaa se m utaan, nuija- kuudesta M uuneuito sijaitsee 10 uinen ja JJuanc katu Lempi Sim onaan, No. A dam sista, jen kulmassa. . Telet ouui: Moniton 365, kuuluville lai n laa t i j ak ti n nassa ja ' massa historiallisia hetkiä, jolloin ta vallankumouksen välikappa virkam iehiä ostam aan bondeja. Eri- m ainen tyvi aina alasp äin , joten juu- Mass. toim itus 832. 1 valtuustoissa. Kaupungin tnaju-i vallankumous on välttämätön v i i leen, niin ei sillä ole sanottu, et- näisiä h o lhouslautakuntien käsissä re t tu le v a t m utaan, ja uusi kasvi on 4 L u ettiin G alum etln en tise n osaa- heti valm iina. Puu leviää myös ju u rin valinta ei ole läheskään niin 1 teiskunnan kehittymiselle, mutta tä toivon sotaa. Sen kauhut o olevia varoja sijo tettiin sotalainoihin rivesoista. Sen h edelm ät ovat im e toä om aisu u sasiaa k o sk ev at Sefa L epistöltä ja T yöm ieheitä tu llee t k ir • ........ • k y sy m ä ttä omistamain lupaa. Saasto- ainoas tärkeä kuin on valtuusmiesten. I jolloin vallankumoukselliset luo- vat niin . hirvittäviä, että ainoas-i pankit p a k o te ttiin asettu m a a n sota- liä ja terv eellisiä, ja n iistä valm iste jeet. H y v äk sy ttiin k irju rin v a sta u k Edistysmielisyyttä tääl sillä se t niihin. yksi mies on aina heikompi ¡kat »vat liian heikkoja kukistaak- taan sotilaallisilla kiihkoilijoilla j skmdla sanoen, käy- taan m ietoa viiniä. 5. Sam oin lu ettiin Iän ripii rikoin 1- läkin kuin viisi, vaikkapa on tärkeän!- ! seen vallitsevat luokat. Ei saa saattaa vielä nykyään olla nimitettiin kalkkia keinoja, niiden lailli- tean v a sta u s s ih te e rin tie d u ste lu u n a g ita a tto rik u rssih o m m a n e d isty m ise s mässäkin asemassa. New Yorkini nsk‘,a vallankumouksen välttä- surkuteltavaa rohkeutta, että kyl- »uudesta ja k o h tu u llisuudesta välittä- T aivaskuvia. Kansanvaltaisuuden voittokul- K irje lm ä ssä piiri- mättomyyteen siinä mielessä, et-i mäverisesti vaativat sotaa. Mut-1 mattä> — sitten rummutettiin ym- T aiteilija istui ulkona m aalaam assa tä län sip iirisse kom itea ilm oittaa e ttä k u rssih em m a ku on poistanut edestään jälleen ' valtion lainlaatijakunta on viini _ että Saksan kansa tau lu a a u rin g o n lask u sta — punervaa, on sie llä yleisäänestykselK i p ä ä te tty 1 1 * 1 ‘ t l'lll'1 m P H P t <>11 V 1 < 1 k' >. 1 t »l \ 1 < >S ]>d 1H | ) \ 1 I*. 1 \* l t 1 11 ( )1\ 11 1 S «lei ta . . vaikkakaan vallankumous c i, ! y pari , . . mailman, ,. yhden esteen, min hitaasti kuin uositn aj.iua m u ie tu n t s i k s i i 1 >- . . . k sim ielisesti seisoo hallitu k sen ta sin lra ito ja ja vih reitä täp liä. N aapu p e ru u ttaa . T overi N u o rtev a lta tu l olisi välikappale päämäärän saa-l,:ana rin ijäk äs isän tä pysähtyi loitom paa lu t säh k ö san o m a m yös lu ettiin . Hän ne täällä poistuvatkin, Elleivät ! häikäilemättömästi, että ei ole oi • j vat sen suorittamiseen oikealla ilm o ttaa e ttä nykyinen se n su u rila k i vuttamiseksi, vaan itse lopullinen Joka oli silloin S aksan k an saan katselem aan hänen ty öskentelyään. vaalitiedot ole pahoin väärenne lenkaan ihme, jos sosialistipuolu-’ ke^ke^a myöskin tarpeellisen voi- tek ee hänen ty ö sk e n te ly n sä R aiv aa nähden yhtä suuri valhe kuin se on m.m. Niin tarkotuksenmukai , päämäärä, jota ei millään hinnalla Xkkiii k a ts a h ti taite ilija häneen ja ja ssa v ä lttä m ä ttö m ä k si ja p y y tää e ttä een äänimäärä kohosikin noin tyt. on New Yorkin valtiossa voisi ostaa, : nyt. S aksan kansa ei ole “ hallituk- alkoi haltio issaan puhua: “ E hkä te il hän v a p a u te ta a n a g ita a tto rik u rs s e in on tehnvt kaik- seksi ei mailmaa ole valitettavas ei verisimmälläkään, tuntuvasti. myönnetty naisille äänioikeus. .......................... . ’sen tak an a M utta kun sanotnaieh- jo h ta ja n to im esta joille hän en lu- hiotti. < hi olemassa hetkiä, liian kalliisti, ei voisi toivoa sotaa , det €ivät saancet vapaasti lausua aja. lekin joskus on luonto n ä y ttä n y t tai- p aan tu n u t. Sellainen voitto olisi viiden kensa taantumuksen tukemiseksi vaskuviaan, lehti leh d eltä? E ttekö K om itea lausuu p a h o itte lu n sa e ttä jolloin on välttämättömän ta r välikappaleeksi joka panisi vai- 1 tuksiaan, kun törkeiinniistäkiiän vä- ole nähnyt aam uruskon leim uavan taaiitunitikselli-¡minän A astuk- mitä suinkin voidaan tehdä. täm ä kurssih o m m a p ä ä tty i näin. S a Mutta kansa on lausunut tm» peellista, että yksi vallitseva luok- lanktimouksen alkuun. Sillä se J k iv alta isista k iristy sk e in o ista ei saa- nek in hyppelevän yhä k irk a stu v a lla m alla p ä ä tti kom itea lau su a pah#ksu- sen kaatuminen, silla voimak nut hiiskua sanaakaan, niin täm ä vai- jtä ta iv a a lia : tahi punaholitoisten tuli- m iaensa tov. S. N uortevalle kieltäy- kaampaa kansanvaltaisuuden vas- mionsa. Se on valinnut yksitois- ka astuu toisen sijaan, mutta jäi on järjettömin keino tämän pää he jäi kum oam atta. Se pim itti itse kivisaärien u iskentelevan lännen valo- ty m isen sä johdosta. Hän lupaani ui tustajasakkia on tuskin olemassa tä «»maa edustajaansa lainlaatija. ’"Utnäinen siitä huolimatta alitui määrän saavuttamiseksi. Se tuo S aksan kansankin m ieltä. M iljoonat m ere sg a - taik k a sydänyön pilviröyk- x h ta ja k s l näille k u rsse ille jä rje s tö n n eu v o ttelu k o k o u k sessa ja sitte n m yö kuin on New Yorkin valtion por kuntaan, jossa ennen oli vain vk-!sest* sortaa edellistä. Jos t ä t i i mukanaan niin kauheita hävityk ihm iset, jo tk a sydäm ensä pohjalla in - ’ kiöitten. tum m ina kuin korpin siipi. hem m in vielä säh k ö san o m alla ilm oitti e ttä hän voipi toim ia k u rssein jo h varisto ollut. Yksi idän suur- si. Sellaisia vastauksia antaa he-i ni<’’nen olotila kestää kauan, sii- siä ja luo niin suuria vaatimuksia hosivat ja vihasivat noita kiristy sk ei v arjostavan v ärisev ää k u u ta? ” taja n to im essa k a k sito ista viikkoa. noja. eiv ät sa an e e t tie tä ä , e ttä sam oin räävä työväestö taantumuksen kan ku*htuu ja raukee koko yh- “ E n,” v a sta si ukko k u iv asti: “en T ä s s i m ielessä on n ä itä k u rss e ja val valtiolle, että se raskauttaa siitä valtioista "lisi siten saatettu sii a ja tte le v ia oli paljon m uitakin. Vas- siitä päivin kun ma ju o p o ttele m a sta m iste ttu alk av ak si m a rrask u u n alku- vallankumouksen mitä nä määrässä kansanvaltaiseksi, hirveimmässäkin riehunnassa, ja te’.>kunta. Sangen usein suorit- johtuneen . • . • , • • tu stu sh e n k i ei p äässy t kiteytym ään lak k asin .” näivinä ’a kun k ieltä y ty m in e n ta p a h että sen asukkailla on suurelta sellaiset vastukset ovat ainoana taa kuitenkin sota tämmöisessä vaikennmilla tehtävillä, jotka ei-i yhtenäisek8i _ ja niin pysy, kuin tui nyt a ita n viim e h e tk e n ä en s ija i senkin han k k im in en m ahdotointa. osalta jo äänioikeus, ja sellainen tehokkaana sulkuna siinä taakse tapauksessa sen tehtävän, jota \ ät ole tälle ominaisia ja jotka ’ pysyikin S ak san kansa m ilitarism in Myöskin on k u rssie n alk u v a lm iste lu ja MISSÄ GOM PERS NÄKEE TYÖ ylöspäin pyrkivä luokka ei pysty aluksi tulisivat sitomaan kaikki! k ah leissa ja näyttää vieläkin pysy- voitto ei o*e vahainen. päinkehittymis\irrassa, ¡oka tääl viiv y ttän y t se seikka e ttä tov. Nuor- VÄEN VIHOLLISIA. tev a ei ole v a sta n n u t hänelle te h ty i Äänioikeuden käytön rajotuk- läkin uhkaa pyyhkäistä kaikki tekemään. Se suorittaa sen kah tämän keinot ja voimat. Sitä- van. hin kyselyihin. K om itea k ä s ittä ä L iebknecht uskalsi sanoa totuuden. ta tietä. Sotaa ei voida käydä B urnsin salapoliisilaitoksen urkin- paitsi on vallankumous, joka joh set ovat tässä maassa niin moni kansalaisvapaudet menneisyyteen e ttä jä rje s tö n to im itsijav o im ien k a s s ilta hän joutui linnaan, ja S aksan ta ta rjo u k se n johdosta k ertoo N. Y. naiset, että työläinen menettää kuuluvien muistojen joukkoon, i ilman, että kaikkia kansan voimia tun sodasta, vallankumoukselli kansa e ste ttiin kuulem asta, m itä luin ('ali läh e ttä n e e n sä e d u stajan sa h a a s vattam in en on siksi tä rk e ä , e ttä sen eteen olisi k a n n a tta n u t u h ra ta huo verrattain helposti koko äänes Minkälaisia tuloksia sosialistit • jännitetään. Jos kansassa on o- sen luokan 'heikkouden merkki, on sanonut. M yöskin kielen tattelem aan A. E. L :n p resid e n ttiä m iota enem m änkin tystilaisuuden. mutta hiljoilleen ovat saavuttaneet 1’utialossa j t ' lemassa syvä kahtiajako, pakot jopa usein syynä lisääntyvään Vain m erien tak an a, vieraissa m ais G om persia hänen toim istoonsa \Vash- k ä ä n tä jiä le h tiliik k e itte n p alv elu k seen on helpom pi saada kuin a g ita at- U rkkijatoim iston k irje l to rik u rssie n jo h tajia, joten N r rtev an tiiistä näkyy päästävän. I’orva I ktytonissa, jossa niinitysvaaleis- taa sota vallitsevan luokan te heikkenemiseen jo niiden uhrien sa levisi tieto h.inen sanoistaan. ingtoniin. A m erikassakin. J a New York Tim es m än o tsik o ssa oli m. m. e rä ä n Jam es olisi tullut pysyä lu p au k sessaan ja rieti vastarintaa murtui sosialis sa saivat niin -uuren äänimäärän, kemäan myönnytyksiä ylöspäin takia, joita se vaatii, sekä sen ylisti L iebknechtin ro h k eita sanoja. .M. Beckin nimi, joka ilm c t-ttu n han k k ia sijain en to im itukseen. pyrkivälle luokalle, koettamaan henkisen ja siveellisen alennusti — Ra lv. tien uhkaavan voiton edessä. .\ii ei ole vielä tätä kirjoittaessa tie 6. S uom alaisen jä rje s tö n is a s to - tuen siistin laitoksen lakim ieheksi. saada sitä harrastamaan yhteisiä »Ien täytyi teeskennellä vapaa dossamme. ;en o so itte ita ei p ä ä te tty a n ta a Rock- lan takia, jotka sota enimmäk Myös oli ilm otettu G om persin tu le portin, 111., v a n g ittu je n h e n k ilö itten asioita ja antamaan sille siten seen tuo mukanaan. Seuraukse mielisyyttä, voidakseen osoittaa, TU PERK ULO OSI LEVIÄÄ. van m uutam ien päivien kuluttua e a v ust l: skom i t ea 11 e. valtaa jota se ei ilman sotaa olisi na on siis vallankumouksellisen Itävallassa raivoaa tuperkuloosi — siintym ään New York issa puhujana 7. H y v äksyttiin valistustyijohjelm a että shsialEtien äänestäminen ei Parhaat kansalaiset” vuodelle 1918 ja p ä ä te ttiin se ju la is ta saanut. jo ta tav allisessa puheessa sanotaan täm än saniaisen Beckin rinnalla. hallituksen tehtäväin suunnaton eivät siihen kykene muka ole tarpeellista. ja liittä ä siih en voi "Ellei vallitseva luokka kyke lisääntyminen sekä samanaikui “ keu h k o tau d ik si” — en n en k u u lu m at H a a sta tte lija sen täh d en ensim iiiseksi puoluelehdlssä m assaolevat k u rin p ito sääd ö k set. Kaikissa tapauksissa on nais tom alla voim alla. V orw ärtz, jo ta tä l kysyi, vieläkö Gom pers nyt tuon urk- 8. V alittiin Askel!, Mäki ja H alm e Äskettäin jitlaistussa vuosiker ne tekemään tämmöistä uhrausta sen voimien heikkeneminen, laisissa asioissa voi pitää varsin luo kim issuunnitelm an ilm itu ltu ak in a ik o i ; kom iteaan huolehtim aan Aino Tuo ten äänioikeusasian voitto kan tomuksessaan valittaa \\ yomin tai jos se <>n jo liian myöhäistä, sesti g vu vuoksi epäonnistuu s o d a s t a tetta v a n a . ju lk aisee m uutam ia tätä esiintyä yhdessä täm än herran kans- m israh a sto n lopullisesta tility k se stä , sanvaltaisuuden voitto, ja merk gin naisyhdistysten valtiojärjcs silloin johtaa sota liiankin hel 9 B erkeleyn S, S. O sasto pyysi ja je s hän aikoi, niin tulisiko hän k eräy slu p aa tov. J. A. L atv alan h y ki siitä, että ennen pitkää taan ton puheenjohtaja, rouva Morton, posti ulkonaiseen tappioon, joka aiheutunut vallankumous hei- ' lisään ty m istä o sottavia num eroita sit- sa, puheessaan k o sk ettelem aan tuota väksi. Lupaa ei m yönnetty siitä so(lan alkam isen. tumuksellisimpien politik»litsijain että tiilisille ei makseta samaa i sitten saa aikaan muutoksen si- pommiti tai se kadottaa liian ai- :e “ K enttäpalvelus, haavat, sairastelu , B urnsin sa la h a n k etta. syystä kun ju u ri p a rh a illa an on liik kasin vaikuttisvointansa. Miten G om pers vetäy ty i pö y tän sä taa k se keellä lukuisia k e rä v slisto ja lakko- .liik a ra s itu s kotim aassa ja vankina- täytyy myöntää naisille äänioi palkkaa kuin miehille sanianlai säisissä asioissa. Sota kukistaa to is e a t a v a lla \ a ik u t ti k a .m p»»r ojo V enäjällä ovat itsekukin olleet ja v astasi, e tte i hänellä o llut tap a n a ta iste lu je n , v a a lita iste lu je n ja m u it keuden jokaisessa valtiossa. ten ptioi tiey rity sten hyväksi. Olisi sessa txössä. ia että työväestön hallituksen, jolla on tukensa so Sosialistipui »hieen äänimäärän elintaso siten alenee. Edelleen tajoukoissa, juuri hajottamalla värillinen vallankumous Ranskas-; voim akkaina tekijöinä täm än k a n is pitää puheitaan, ennenkuin niiden liikaa ra s itu s ta osastoilleni m e jos sa, jossa se johtui kansanliikkeen- I lau tuadin leviäm iseen,” sanoo lehti. aika on. K ieltäytyi ilm o ttam asta, vielä listo ja lä h e ttä ä liik k eelle y k si tavaton kohoaminen New Yor selitetään kertomuksessa, että tämän. Y ksityisti n olisi tä . kuin Saksassa, jonne se tuo- “V:n 1915 alkupuoliskolla oli ainoas- tuleeko hän m ainitsem aan B urnsin ty iste n hyväksi. k ä ä n n y ttä v ä k u n n allisv iran o m u isten kissa on vakava pelotin porva “parhaat kansalaiset” ovat vii- “Siten »»n sota usein osottautu- tun useitten sotien ' i kautta! , la» ’ ta a n , 12 p ro se n .. ttia kaik ista Itävalta- urk k im isju tu sta, eikä su o stu n u t sano puoleen. reille. \ aikkapa emme voikaan meisten viidenkymmenen vuotien intit tosin raa aksi ja hävittäväksi. • U nkarin a rm e ija ssa s a ttu n e is ta sa t ntaan sitäk ään , tuleeko hän ilmote- 10. L u ettiin A storian o sasto n k ir o i i a istun asia olisi saanut ' . rau 8 tap au k sjsta tu p erkuloosia; v :n tu ssa tilaisuudessa ollenkaan e siin ty jelm ä, koskien Suom en hätää-karsi- pitää kaikkia Hilltpiitille annet ajan taistelleet työ\ äestön elintä mutta kuitenkin tehokkaaksi e- jo n e n e m m ä n h y ö ty ä 1’a r i i s i n 1916 alkupuoliskolla 63 pros. Yksis- vien a v u sta m ista . A siasta k e sk u ste l tuja ääniä puhtaasti sosialistisi son parantamiseksi, parempien distyksen välikappaleeksi sem k ö y h ä li s to n n o u s e m i s e s t a , e lle i J tä ä n W ienissä kuoli siihen tautiin m ään vai eikö. tu a kom itea p ä ä tti pysyä viim e ko “ Minä tuskin s a a ta n o tak su a B eek’- kouksessa tek e m ässä ä n p ä ä tö k se ssä na, niin sittenkin ne olivat taan- työsuhteitten hankkimiseksi, las moisissa olosuhteissa, joissa muut in ja hänen esim iesten sä olevan viha- sanotun asian suhteen. 6,223 henkilöä; v. 1915 sita o lis i s iih e n e n n e n a i k a is e s ti v- 1914 tutnusv astaisia, ja kansanvaltaa tenkasvatuksen parantamiseksi ja keinot eivät enää ole tepsineet. 9.551; v :n 1917 en m ielisem pää työväenliikkeelle kuin ,810; v. 1916 11. VValthem in, M ass. ja H yannis, kannattavia siinä määrässä, että terveydellisten suhteiden korjaa "Saksalainen porvaristo esim. , pakotettu 1870—71 vuoden , sodan sim äisellä neljän n ek sellä jo 4,333. Ar- m itä N. Y. Call viim e aikoina on Mass. s. s o sa sto t ilm o ittiv a t lo p et tan e e n sa toim in tan sa. K irju ri velvoi kautta, vaan se olisi tapahtunut vjojdaan kokonaisluvun v. 1917 Wie- sellaiset kansanvaltaisuuden ai miseksi. oli Europan taloudellisen paino vasta myöhemmin, jolloin pariisi- n issä tulevan nousem aan yli 15.000. ollut,” sanoi äijä, “en k ä pidä itseäni tettiin k irjo itta m a a n näille o sasto ille velvollisena keskustelem aan tä stä a s i ja vaatim aan o m aisu u slu e tte lo ja tie keisaskeleet. kuin äänioikeuden Saattaa olla. että eräänlaiset pisteen siirtvmisen kautta Ai- laisilla olisi ollut tarpeeksi voi a sta lehden kanssa, joka viim e aikoi to kenen huoataan om aisuus on jä te t antaminen naisille hyvin sopivat "paremmat kansalaiset" ovat oi- laimin rannikkomaille sekä k o i- ykyajan avioliitto. na niin h e llittäm ä ttö m ä sti on hyök- ty. K ettle K iv e rin , Minn. S. S. O- maa ajaakseen ilman sotaa Eud- M i e s N (nuorelle sasto ilm oitti ei m ak sav an sa luen- vaim olleen, joka nii Ien ohjelmaan. käillyt työ v äen liik että v a sta a n .” leet joutohetkinään hajottam i miKvmmenvuotisen sodan ja sen \ ig Napoleonin seurueineen tie n o itsijav ero a kun to im in ta on h e ik Kun hänelle h u om autettiin, e ttä keä ja el ole sa an u t lu e n n o itsija a Osa naisäänestäjistä tulee var naan hyväntekeväisyyttä, puhu seurauksien vaikutuksista niin hensä. tä ä n ): “ M inusta on vallan sopim a Call puhuu m onien tu h an sien luki- kaan. P ä ä te ttiin ilm o itta a e ttä jo maan käyttämään äänioikeuttaan maila työläisten elintason paran heikentynyt, ettei se voinut syos : tonta, e ttä sinä alituiseen puhut sii iainsa puolesta, jotka sään n ö llisesti kaisen suom alaiseen jä rje stö ö n kuu "Meillä ei siis ole vähintäkään tä m iehestä, jonka k an ssa olit n a i su o rittav at jäse n v e re n sa A. F. L. luvan osasto n on m ak se tta v a luen- työväestöä vastaan, siitä ei ole tamisesta. mutta missään tapauk ta feodalista yksinvaltiutta. Se n o itsija v e ro ja kaikki m uutkin yli syytä toivoa edistymisemme kii m isissa ennen m inua.” epäilystäkään, joten naisten ää sessa eivät rouvasväenyhdistyk- vapautui siitä Napoleonin sotien liitolle, k oetti ukko n ä y ttä ä kiu saan m ä ä rä is e t verot, pysyäkseen hyvässä V a im o : "Vai niin, arm ollinen tu n eelta ja p ö y hkealtä; ju listi, ettei jäsenyydessä. Jo s sa tu n n a in en a h d in nioikeuden voitto ei sellaisenaan set ole suostuneet tuottamaan jo ja Bismarckin ajanjakson sotien rehtimistä sodan kautta. h e rra puolisoni! Jo s se sinua pa Call ollut m ikään työväen lehti, vaan kotila v allitsee o sa sto issa , m yöntää sumien voitto, koska se välillises- takin yhteiskunnalle hyödyllistä, kautta. \ uoden 1848 valtasuh "Asia ei kuitenkaan riipu mei kom itea verojen m aksussa lykkäystä. rem m in m iellyttää, voin puhella siitä Tosin m iehestä, jo k a m inulla tulee ole päinvastoin työväen vihollisten. Ti- 12. S ih teeri ilm oitti e ttä luennoit- ollut välittihnästi kansanvaltai- vaan riistäneet lihottavan toi teinen muuttumisen saivat yleen dän toivomuksistamme. tulus BCek ei ole päivät p ä ä stä än sija ra h a sto on lopussa ja jo on tä y ti vahvistaa porvaristonkin val meentulonsa tvöläisten tvöstä. sä aikaan vallankumousvastaisten tekevät ihmiset itse oman histo m aan sinun j ä 1 k e e s 1." ‘solvannut ty ö v äe n liik e ttä,” niinkuin tynyt m aksaa lu en n o itsijan i palkka L u e n n o itsija ’rn riansa, mutta he eivät mielensä ' Ne naistyoläiset, jotka ovat ot- valtojen sodat, kuten jo usein on Call kuuluu tehneen. S itte hän alkoi lo isista rah a sto ista taa, mutta se oli kansanvaltai ro ja kolehdit eivät piisaa kahden RAND-KOULUN OSASTO jutella siltä, e tte i tuo B urnsin toi mukaan valitse probleetnejä, joi suuden voitto siinä käsityksessä, taneet miesten paikat tehtaissa huomautettu. liiepncitsijan vakituiseen palkkaam i- SUOMALAISILLE. "Nykyään olemme saapuneet ta heidän tulee ratkaista eivät S osialistinen Rand-koulu New Yor m istoa keskeva p a lja stu s ollut m i •’.een. K om itea p ä ä tti lä h e ttä ä laskun että naiset tulevat v altiullisesti alennetuilla palkoilla, tuottavat tään u u tta ; sanoi jo kauan tie n n e e n sellaisille osasto ille jo tk a e iv ä t ole samalle asteelle miesten kanssa. sen rikkauden, jolla rouvasväen- samanlaiseen sisäisten ja ulko olosuhteita, joiden alaisina he e- kissa en nopeasti kasvam assa työ sä tä lla is ta u rk in taa har.iotettavan, m aksaneet lu en n o itsijav ero a ja m yös Niin kanan kun ei sitä myönnetä, yhdistysten matamit mässäilevät naisten valtiollisten vastakohtien lävät, eivätkä keinoja, joilla he läisten todelliseksi yliopistoksi, va olipa siitä to d istan u tk in W alshin teol- kin k e h o itta a lu e n n c itsijo lta p an e m aan suurem paa painoa kolehtien ke on narriinaikta ja ulkokultaisuut sylikoirilleen ja rakastelijoineen. ajanjaksoon, jommoinen oli ole nämä probleemit ratkaisevat. Jos listu k sen ja tiedonahjoksi. Ä skettäin iisuusoloja tu tk im aan a sete tu n ko- rääm iselle jo k aise ssa tilaisu u d e ssa . Jos naisille olisi maksettu kun- massa 50 ja 60 luvulla. Taasen se riippuisi meidän toivomuksis {Im etettiin koulun v irkailijain taholta m issionin kuu lu stelu issa kaksi vuolta 13 Sanna K anna ston m atk a p ä ä ta pulina ollenkaan kansanvaltai te ttiin J ä rje s tä ä keak ip itrissä heti aletu n erikoinen venäläinen osasto sitten. B um sin toim iston hän sanoi noliinen palkka, niin armolliset on kasautunut joukko tulenarkaa tamme. niin eiköhän jokainen suudesta. kun hänen m atk a n sa p ä ä tty y länsi- opiston yhteyteen venäjänkielen ja •levän uusim m an tällä alalla työs- Kuitenkin on toiselta puolen rouvat olisivat muutamissa tapa i tavaraa. Yhä suuremmiksi tu meistit valitsisi rauhallisen tien V enäjän olojen o p e tta m ista ja tutki- ken telev istä urkkijato iin isto ista Mut- piirissä. 14. C hicagon S S. O saston teke- varma että New Yorkin kaupun nkeissa saaneet olla pyykkimyl-jevat ratkaisua odottavat proble- ennemmin kuin väkivaltaisen, i m istä varten. ta hän väitti, etteiv ät salapoliisit voi n ä t v le isa ä n e sty se h d o tu k se t p ä ä te l gin naistyolaisissa on tuhansia lyn kammissa sensijaan että nyt | niit s:sä- ia ulkopolitiikassa mut- jota astumaan meidän voimamme • Nyt on laitoksen to im esta järjes- n itä ä n tärk eäm p ää p a lja sta a , koska tiin a lista a iä r eston o sa sto je n k a n n atu k sille m arrask u u n 21 p äivään sosialisteja: sellaiset naiset jot puhuvat "työläisten elintason ko-; ta ei yksikään vallitsevista luo- mahdollisesti eivät vielä riitä ja tettv o sasto suom alaisia varten, aluk nalkki työväenkokousten toim inta on m ennessä. kista ja puolueista uskalla roh- joka ehkä nielee meidät itsemme si vain englanninkielen o p ettam isek julkista. 15. I W W. liiton k o n tto ris ta tu l ka itse elättävät itsensä, työs rottamisesta.” si. m u tta voivat suom alaiset oppilait! Kun B urns ilm ottaa kaksi p alk attu a lut k e rä v sllsta p ä ä te ttiin p a la u tta a . kin. Meidän tehtävänämme ei "1‘arhaat kansalaiset" eivät kea-ti käydä niitä ratkaisemaan, kennellen sikäläisissä hikipajois- . . opiskella m u ita a in e ita to isten oppi urkkijaansa tu le v a n ed u sta jie n jouk Sam oin p ä ä te ttiin ei a n tia san o tu lle (tte h a voi tehdä mitään sellaista josta ' sillä se ei olisi mahdollista ilman ole kuitenkaan lausua hurskaita j sa mitä kurjhnmissa oloissa, ei Suomalaisten opetus koon ja v akuuttaa niiden pystyvän Hitolle jä rje s tö n o sasto jen k e rä y slisto je n lä h e ttä m is tä varten. vät suinkaan pitkiä aikoja haikai koituisi palkankorotuksia työvä-, suuria mullistuksia. Niitä kui- toivomuksia ja vaatia mailmalta,, tap a h tu u New Yorkin s. s. osaston selostam aan tä rk e itte n valiokuntien 16. H y v äk sy ttiin sih te e rin v a lm is suljettujen kokousten k esk u stelu ja, tam a kehitysopillinen k u v asto luen le tullakseen huomaamaan missä estölle : ei mitään sellaista joka tenkin pelätään, sillä ymmärre että se mukautuu niihin, vaan uudessa m ah tav assa huoneustossa. noitsijoille heidänkin pelastuksensa on. Nii takaisi työläislapselle koulukas tään pitää arvossa köyhälistön meidän täytyy tuntea todelliset Koulun toim intaa su u n n itellaan laa virkkoi Gom pers toivovansa, e ttä 17. Kokous loppui. jen n e tta v a n yhä, niin e ttä se hyvin Kokouksen puolesta. den mielissä ei taida olla kovin- vatuksen, tai terveelliset elinsuh- suunnatonta voimaa, joka uhkaa tehtävät, olot sekä keinot, \t*i pian k ä sittä ä osasto ja kaikenkie- ‘niin ei tule tap ah tu m aan ." P ä ä stä k se en h a a s ta tte lija s ta lian A SK ELl, kirju ri. kaa poistamattomana ajatus teet. Sellainen toiminta ei hei vapautua kahleistaan jokaisen daksemme tarkot ukseninukaisesti lisille ja an taa op etu sta kaikissa tie •'.udelleen alkoi m oittia L a llia ja a r O lem m e HENRY ta rk a s ta n et edelläolcvan miestyöläisten pahuudesta, joten dän taholtaan ole mahdollinen. suuremman järkytyksen avulla.” käyttää jälkimäisiä edellisten rat-pejssä ja taite issa . Niinmuodoin veli. e tte i hiilien tarv in n u t kärsiä p ö y täk irja n ja hyväksym m e sen. H eikki H alm e. muodostuu koulu työläisten kaiisalu- .-'--aitnciseu lehden edustajaa toiim.s- Anna P ö R y itpiuen, porvarillisilla naisliikkeen ajajilla vaikkeoa h kn hei tä saattaa sel- o äin Katiiskv sodasta valtiolli- kaisemiseksi. tä k irja n ta rk a s ta ja t 1
