Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 5, 1917)
» No. 259 TOVERI ji - 1 -..■' ia" edellyttää. Ellei täm ä ole y h tä oli vuonna 1912 31 doll. 41 sent tannusten saattam iseksi kansa- keleesta joka on kunnollisen ja ’ * ä m ä v a sta u k se t sanovat, e ttä B utten ■ pitävää historian kanssa, olen tiä ja vuonna 1917 49 doll. 83 joukoille ulottuvissa olevalle ta tehokkaan jakolattoksen perus- m junareistn koskaan kaubi- lA aoca »uomalaia«« tyÄvicn Ua«nka*nattaja, minä unohtanut historiani.” senttiä. solle on hintojen huom attava teena : rautateiden ottam isesta nut m uuta kuin pieni m urto-osa. ollen ilmestyy Astoria»««, Oregon, joka palvi ... n • . n • i se (korkeim m illaan) 2 400, noin 20,000- Kuka on ylläolevan lausunnon Tutkim uksiem m e tulokset o- laskeminen, sekä jakam isen kun \ a itio lle ja n iid e n l iik e n te e llä P a i s t a Jotka tav a llisesti B u ttessa työ*«- paiui sunnuntaina. antaja? Presidentti W ilson. sottavat että perheen keskimää nollinen ja tehokas -järjestäm i täm isestä hallituksen kontrollin i lentelevät. TO IM ITU SK U N TA : W. N. REIVO LAURI MOILANEN Myös v a s ta ttiin , e ttä n y kyään k u u Ja hän on aivan väärässä. H ä räinen vuokralasku oli vuonna nen. alla. Siten voisi hallitus asettaa luu e n tise en L ännen K aivosm ieslin- ADOLPH SALMI A. B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN____________ nen ihanteensa eteen on asettu 1912 117 doll. 60 senttiä ja vuon Mc emme aijo esittää teille käytäntöön melkein täydellisen toon noin 2,000 jäse n tä ja se kasvaa ja e ttä kaikki A i^ c o n d an suii- nut nähtävästi joku suurem pi na 1917 141 doll. 36 senttiä. kuinka paljon hintoja olisi las jakojärjestelm än mahdollisimman yhä. TOVERI m olia kuuluvat en tiseen L. K. liittoon, (T H E COMRADE) kuin hän. K uulkaam m e seuraa- Siten me olemme saaneet sel kettava. Kuten olemme jo en vähillä kustannuksilla. Niin ar ja sulim o runnaa 80 pro sen tin voim al The organ of furnish workers in the Western states. The only Finnish daily in vaa: ville, että ylläm ainitut pääasialli- nen selittäneet, tulisi sosialisti- kaluontoinen kysym ys rahtihin la. Jos näin on asia n laita , niin m iksi e n ää n a rra ta a n itseäm m e? Miksi ei the West. Published daily, except Sunday, T ä ten ju lis te ta a n T overin K u sta n “On olemassa raja. Ja se ra simmat elintarpeet keskinkertai- nen hallitus johdonm ukaisesti tojen järjestelystä ratkeaisi sil tu n n u ste ta häv iö tä? Se on k u iten k in at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. nusyhtiön liik k ee n h o ita jan p aik k a ha- ja saavutetaan silloin kun ale selle perheelle maksoivat vuonna j puistam aan kaikki voitot. Sitä loin itsestään ja rautateiden yk Joskus teh täv ä. Miksi ollaan itse syy p ä itä sam oihin rikoksiin jo ista arn- : kukelpoisten puoluetoverien haetta- Entered as second class mail matter July 18, H akijan kelpoisuusehtona on 1912, at the poetofiice at Astoria, Oregon, taan selittää, että hallitus me 1912 432 doll. 41 senttiä ja vuon-im e emme odota teidän tekevän, sityisten om istajien vaatim ukset m a ttiu n io u isteja sy y te tä än — e ttä I vakaJ under the Act of March I, 1879. eiv ät tiedä lo p ettaa lakkoa silloin . e ttä hän on kuulu n u t puolueeseen netteli väärin yhtyessään sotaan, na 1917 732 doll. 15 senttiä. T ut- M utta me tiedämme että hinto- enem mistä voitoista kuolisivat ne ’ flLAtJft til SHAT kuri se on h äv itty , vaan la itta v a t Yhdysvalloissa ja Canadasaa: että se <»n siinä väärillä tarko- kimuksemme on kohdistettu ja voidaan alentaa ja niitä pi siihen. Näiden yksityisten om is sk ä äp p e jä ta h a lla a n ? Niin on nyt lai y h tä m itta is e sti v ä h in tä in k aksi vuot Yksi vuosikerta. .,4.00 6 kuukautta. .82.25 J kuukautta.........>1.35 1 kuukausi... .50 tuksilla, tai kun sanotaan jo ta kummassakin tapauksessa sellai täisi alentaa tuntuvasti. E lin tajien tekemien rahtihintojen ko ta ltu tte ssa , jos y lläm ain itu issa vas ta. kykenee su ju v a sti k ä y ttä m ä ä n Suonteen ja munalle ulkomaille: ta u k s is sa on p erää — jo ita ei ole syy englannin- ja suom enkieltä, sekä o- Y>ai vuosikerta. .|6 .50 6 kuukautta. .|J . 50 kin vahingoittavaa niistä perus siin perheisiin, joissa oli keski tarpeitten hinnat olisivat lasket rotus vaatim usten esiintym inen tä epäillä, sillä ennen uskon jä rje s tö m aa tarp e ellise n kokem uksen kirja- _ SUBSCRIPTION MATES: jä kuin jo itak in yksilöitä, jo tk a ovat ■ ... teista joilla hallitus yhtyi sotaan. määrin neljä henkilöä. \ nonna tavat sille tasolle, että ne suun tämän vaikeimman kansallisen iiiia In the United States and Canada n yltiöpäisiä tu n n u stam aan teori- ' painoalalla, voidakseen k unnollisesti One year.......... |4.00 Six months...........$2.25 1 hoitaa ne te h tä v ä t, jo ita sanom aleh- Three months. .|L JS Due month......... .. .50 Ei saa sanoa, että tämä hallitus 1912 jäi siis käytettäväksi kes nilleen, mikäli se nykyisen jä r kriisimme vallitessa ei ole suin ain sa v o im attom uutta. Advertising r»te» in effect July l, iriJ, 40 ,,n \\ all-kadun raharuhtinasten kinkertaisen nelihenkisen perheei jestelmän vallitessa un m ahdol kaan rohkaseva, ja se on täydel U seat B u ttesta viim e aikoina tul- , te a k u sta n ta v an yhtiön liikkeenhoita- ccacs per inch. Special disco it nt is allowed m iehet ovat sam aa ilm o ittan eet, ! . , ior larger and cuutinuou» advertisements. tai sotatarvetehtailijain ase. Sel vaatetukseen, lääkärihoitoon. kas- lista, vastaisivat yksinkertaisia lisessä ristiriidassa minkään hin- leet vaan en ole sitä ta h to n u t tuoda julki, P a a ' , TOVERI. BOX M. ASTORIA. ORE. ALG. N IE L L Ä , Manager. lainen aiheuttaa niskottelua sota vatustarpeisiin jne. 291 doll. 43 tuntanto- ja jakokustannuksia. tojenalentam isperiaatteen kanssa, p eljäten e ttä ne m ahdollisesti Hiotte- j H ak em u k set to d istu k sin een ja pui - lev ät; vaan koska kym m enet työvä- I k av aatim u k sin eeu o v at lä h e te ttä v ä t limoturhinta 40c palstat uumalta. Kuoiemau- väen keskuudessa ja uskotto senttiä. Me uskomme että teillä on valta sillä vähimmänkin talousopista j en jä rje s tö t to d istav a t sam aa, niin s il- | Toverin jo h to k u n n alle täm än m ar- ilmotukset |1.50 kerta ja muiatovarsy ilia Sel alentaa hinnat siihen. Me us tietävä käsittää että rautateiden loin en voi teh d ä m uuta kuin tuoda rask u u n 82.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- m uutta kaikkialla maassa. kolm an teen k y m m en en teen M utta vuonna 1917 jolloin kes- to-Umotukset 50c kerta, halutaantictu- ja totuuden julki, vaikka se s itte n louk- komme että te voitte kyllä suun- rahtihintojen korotus tulee hy- kaisikin joitak in . L ypsäm istä se ei päivään m ennessä, osotteella^. Tove aimenmauttu-ilmut ukset 25c kerta, nanna- lainen lausunto on väärä ja vai ... . .. ... ... kunaaraiset perheen sisääntulot . . . . . . *, , thnotakset 8*50 kerta, avioero- ijmutukset , Ei . uitella sellaisen m enettelyn vksi- vift pian huom attavaksi elintar- enää toukkaa, sillä täm ä valtio on jo rin Jo h to k u n ta , Box 99. A storia, Ore. 81.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk heeihnen, eikä sitä sallita. . . • .... . • , olivat kohonneet vain 132 doll. . , , , ........... ' tark o in lypsetty. TO VERIN JO H TO K U N TA . sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tyiskohdat, edellyttäen etfä te peitten kohonneissa hinnoissa. tulee rahan seurata mukana. Englannin- voida sanoa mitään sellaista joka T overuudella, 60 sentillä, jäi keskinkertaisen Irtrlrsta suomennetaan vapiasti. saattaa kansaa vastustam aan la- Em il H endrickson. taivutte hyväksym ään periaat Huoncuato sijaitsee lO.nnen ja Ouane katu .. • 1 , 1 ! nelihenkisen perheen vaatetus- . . . . . , ■ . i . . Sam assa kokouksessa S e a ttle n kes- toivoa, että mekin opimme siitä jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, keja. Sotavaenottoa ja asevelvol-; . . * . teen että voittoja ei saa kiskoa. \ a h m i m a n k i n t a l o u s o p is t a t i - ; kusVira sto m elkein yksim ielisesti pe- toimitus 832. niin paljon, ettei sekään enää h a «• , i r , „ - ' kuluihin, lääkärinhoitoon, kasva- hsuuslakta nu 1 isuuslakia vastaan ei sallita nu-1 . . . . . „ ¡ M Me e uskomme että hi hallitus voisi tävä tietää myöskin, että k a p ita -) ru u tti v a lta k irja n , jonka se oli anta- jaannuksia aiheuttane. \ enäläi- . , • ■.■■■■ • i , tustarpeisnn jne., ainoastaan 133 . . .. .. .• ••• • i ••„ ..„ iio ^ ...^ n ut H enry W a rtel’ille, e ttä hän voisi tään aan taistelua — ei untaan joka * \ ’ ...... helposti asettaa kavta täntöön min- listisen järjestelm än vallitessa ei |Rerätä lakUoavu8tusta. Y lläm ainittu set ovat nim ittäin näyttäneet - , ,, . ■ doll. 29 senttiä. Perheen sisään- , * . .............. ' häirit laintsee sotavaenottoa tai ar- ................ kalaisen hintasaanno isäännöstelyn hy voida rajotclla voittoja siinä mää- k e rä ä jä oli läsnä itse, eikä sanalla- meille, että paras m enettelytapa Valtion omistusta tulojen jäännös yli välttäm ättö- .. 1 i kaan p u olustanut itse ä än eikä järjes- on se. että ottaa valtiovallan pis meijan muodostam ista. Ei voida vänsä yksinkertaisesti ottam alla rassa että kansa siitä saisi e tu ja .1 töään Meksikossa mimpten elintarpeitten, nim ittäin • , . , > timilleen ja konetykkeineen työ sanoa mitään sellaista joka vai- . . . . . . haltuunsa tuotantolaitokset, tuk- Ei ole olemassa sellaista elävää läisten käsiin, niin sitä voi k äy t , kenttää ja • vastustaa . , i hallitusta n-, . ¡ravinnon, *’ lämmön J ja suojan ai J kuliikkeet ja muut tuotannon ja kuin voitoton kapitalismi, jos SILLOIN JA NYT tää sitte hyväkseen lakkotaiste- Meksikossa löydetyt suuren heuttam ien kulujen oli v u o n n a,. sodan käynnissä." jaon yhteydessä toim ivat lai koko tuotanto- ja jakolaitos, vaik luissakin ja m uissa taloudellisis moiset paraliinikerrostum at oli l - i . ii »• estari . ¡1917 158 doll. 14 senttiä pienem- Kenen lausunto? Postim 1 tokset. jotka kieltäytyisivät ole kapa vain elintarpeitakin koske Entisen agitaattorin m ietteitä sa niinkuin poliittisissakin tais sivat arvokas om aisuus mille hy i. i i se on yläpuolella i • i n ni lännen “rennosta kurssista.” teluissa. V enäläisten kokemus Burlesonin. Ja 1 kuin vuonna 1912. . - la tämä masta kohtuullisia. va. otetaan kysymykseen. Kun Se oli silloin “ison vihan ai osottaa. että kun asettaa pistim en vänsä maalle. Siksipä- näyttää erotus on todellisuudessa vielä j sen mitä presiil. W ilson on sa lakokysyniyksen ratkaisem i voitot [Kiistetään, poistuu kapita kana" kun tämän kirjottajalla oli kärjen kapitalistin rintaa vas kin Carranza aikovan pitää huo paljon pienempi kuin miltä se nonut. W ilson on väärässä seksi on hallituksen alettava en- listiselta tuotantovalta tuottam i tilaisuus tutustua länsipiiriin ia taan, sen sijaan kuin se ennen len siitä, ettei näitä uusia luon siellä vallitsevaan “rentoon kurs aina on asetettu työläisten rin nyt, vaikkakin hän mahdollisesti näyttää, sillä dollarin ostoarvo siniäisestä välttäm ättöm ästä as- sen ainoa kiihotin: voitto. non antim ia täst edes enää pääs- on nykyisin alhaisempi kuin >e siin." Se oli silloin k u in ’ Euro- taa vastaan, kapitalistin käskys on ennen' ollut oikeassa. tetäkään menemään ulkomaa oli vuonna 1912. Täm än vähen pan sota oli äskettäin alkanut ja tä. niin kapitalisti tulee paljoa Ja hau on samoin väärässä sa 1 "hävittänyt sosialismin mailmas- taipuvaisem m aksi. Meillä ei siis laisten kapitalistien käsiin, vaan noessaan meidän “unohtaneen." tyneen sisääntulon takia ovtyt | ta." kuten useat silloin luulivat ole enää m itään syytä halveksia tullaan niitä käyttäm ään meksi Entmc me ole unohtaneet. Kylki työläiset olleet pakotettuja tun- _ ___________________ ____ ja väittivät tapahtuneen. Se oli valtiovaltaa, vaan kaikki syyt kolaisella pääomalla. Onpa pu |V l f " l I k l V I M l I W W H I W I 1 * ... s.]])jn ..ratika]i<mj.. o]j ha_ me muistam me vallan hyvin, tuvast» pienentäm ään ennestään- | hetta siitäkin, että valtio tulee m utta vika on siinä, että meidän kin l’ieniä ^ r a u k s ia a n vaatetuk n illllin illlllllllllllllllllllltlU IH IIIIIIIIIIIIIIIIH IIIII.IIIH IIIIIH M IIIIIIIIIIIIIlin M H IIIM IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIM IIU IIIIIIIH IIIIIH IIIIIIH IIIIIIIIIIH IH lIIIIIIIH H IH IIH IIIIH M IIIIII.- jo ttan u t suomalaisen sosialisti- tavotella sitä käsiimme. Meillä on myös näkyvissäm m e m ahdol ottam aan niiden käytön omaan järjestön ja kun oli äsken perus lisuus sen saamiseen, sam aa tie ei sallita puhua niistä seikoista seen, lääkärintarkastuksiin, kas V IH A N P U R K A U S . R IK A S T U I “ O M A L L A " T Y Ö L L Ä Ä N . tetulla “—listillä” lähdetty suuri- haltuunsa. Mitä m oitteita Car- vatukseen, huvituksiin jne. tä kuin venäläisetkin sen saivat. E r ä s . P reussin kutom oteollisuuskes- ; N ykyaikanakin voi löytyä yksi vii- joiden presidentti selittää olevan äänisesti tappam aan Toveria. ranzan hallitusta ja sen polii- Amerikan kapitalistiluokka. jo Meidän tutkim uksem m e osot- kuksessa asuva teh tailija on lahjot- d e stä sa d asta m iljoonasta, joka on to- erottam attom asti yhdistetyn ole tavat tässä maassa vallitsevan , ta n u t $1,337 ja e tta v a k si palkinnoiksi i siaai» rik a stu n u t ilm an su o ran aisesti J Ai % o ♦ .'li' ka on vallassa tänäpäivänä, «m tillisia periaatteita vastaan teh- massaolomme perusteiden kans kriitillisen tilanteen vain p u u t- ¡»en vedenalaisen päällikölle, luut- v a ra sta m a tta tai ryovaam atta. Sellai- van vain pienen ajan kysym yk tullut pakotetuksi panem aan nuo täneekin eri tahoilta ja eri tar- sa. Emme me niitä unohtaneet paljon m erkitsevät valtiolliset M,» om ivia il ö iL-3-in n a u tti M euselille. ja m iehistölle, joka sen harvinaisuuden ovat kapitalisti- kotuksissa, niin on hau ainakin sen. milloin Toverin tävtyy kuol pistim et ja kuularuiskut kansan ole, syy ei ole m uistimme huo teellisesti. yhdellä ainoalla retk ellään sai u p o -: lehdet n yt lö y tän eet A rg e n tin a sta ja la. epäilem ättä osunut oikeaan kat- e n t t - m n m f . v - r käsiin pakollisen asevelvollisuu nonemisessa, vaan kuonokopan sitä perinpohjaisena vaan aino letu k si 53,500 tonnia liitto u tu n e itte n p itäv ät tuosta löydöstään hitom nois- Se ei ollut erittäin kastessaan etuoikeuksien myön a s ia a n t y y p il li s e n ä o s o tu k s e n a • kauppalaivoja. L ahjansa m ukana lä-j ta m elua. Niiden kertom us, jonka ■ 1 V ’> h n in ta innostavaa " s a s t o i s - den kautta, kun ei m uuten enää käyttäm isessä. täm isen ulkomaalaisille, X oi 11a tilantee-ta. joka pitää paikkansa h e tti te h ta ilija seuraavan kaunopu- todenm ukaisuudesta me em m e su in ' 1 sa ].m r r m t u n n t n ‘ s u * * * saada sotaväkeä. Se toim enpide Presidentti W ilson puhuu sii asettaa räjähdysainetta kapita ! heisen sivistykseapurkauksen: ¡taan mene mihinkään vastuuseen, oU vai unut etuoikeuksilla on tähän '*i,ik ka tä miten “ pitäisi olla"; Burleson Yhdysvaltain kaikissa osissa. Sii yli leiskun ta rakennuksen “Olen a se tta n u t urhean väkenne on lyhykäisyydessään tälla in e n . s im js m n n m o n e t o liv a t i ä f ä - listisen vain rikastutettu kansainvälistä hen eivät sisälly htionoimmin siitä ntiten todellisuudessa "on. perustuksen alle, m yrkyttäm ällä k äv te ttä v ä k si 5,350 (S ak san ) m ark-j 53 vuotta sitte n m uuan m ies saa- . iml -om-.tn 4 suurkapitalistina ja köyhdytetty palkani’ . , kurjim inissa olosuhteis sotaväen anti-inilitaristisilla mie k a a s iitä , e t t ä o le tte u p o tta n e e t o 3 .-, pui L tela-A m erikkaan ja siellä ai- j u t t c H vot v a in - i i f i k u in k a Ensinm ainittii on vain abstrakti Meksikon kansaa. Samalla on sa elävät ja kovimmin rasitetut lipiteillä. Siitä on välittöm änä ‘ . *. . ‘ 500 tonnia vihollisen laivain k a n ta -¡k a n s a k ierrelty ä ä n a se ttu i vihdoin ! -,* .• nen oikeus, jälkimäinen todelli Europan sota pyyhkasi pois koko tultu näkemään — juuri Meksi työläiset, joiden aseman täytyy vuutta. K ansojeu eläm ä on o tetta v a j Buenos A iresiin. E linkeinokseen hän sosialismin käden käänteessä, ja seurauksena, että silloin kun me nen mahtikäsky. saamme äänten enem m istön puo huom ioon kansojen lakien edellä — otti pikku ruuhella soutelem isen u- kossa — että etuoikeuksien siitä kuinka S. S. järjestön pääsit lellemme. niin meillä on myös Burlesonin m ääräykset ovat todellakin olla hirvittävän. lom pana joella oleville laivoille. Suu myöntäminen ulkomaalaisille u- Te huom aatte helposti, että ain ak in sem m oisen lain. jonka S ak rim m alla saitu ru u d ella hän sai sen tappelevat leipäpaikoista. 1’seat sotaväki nuolellamme, ja kapita- voimassa, W ilsonin eivät ole. san tuhoksi ja om aksi edukseen ovat seimmiten vain viettelee niitä on tilanne. k lH kyhänneet kokoon lakim iehet, p r o - ; verran rah aa säästöön, e ttä voi pan- toivoivat ja useat pelkäsivät T o listiluokka on voimaton nouse Puhdistakaam m e ajatuksem m e kvsNinvksessä .............................Jo verin kuolevan. Allitta oli niitä saaneitten ulkomaalaisten y rittä kaikesta salaperäisyydestä. En- vaatii pikaisesti tepsiviä toim en-' f(!ssorjt ja nöyristelevät, tekopyhät na pystyyn hinaaja-aluksliikkeen. S itte kin, jotka tiesivät että sosialismi maan enää edes m erkitykselli- mään aluevaltauksia oman m aan jseen kapinaan, l a t e n kääntyy simäinen lausunto soveltuu ai pi.eita. Edelleen, se vaatii te- j sunnuntaikoulu-opettajat A m erikassa, i hän hankki yhden tai kaksi joki ei voi hävitä, koska se on vliteis- tämäkin kapitalistien toim enpi- sa hallituksen avulla. Heti kun lokkaita toim enpiteita, erikois- E nglannissa, R anskassa. \ enajalla, , laivaa. \ liidoin nousi hänen h-unn'j j j sen kehityksen tulos ia V* noastaan rauhan aikaan; sodan ..............................‘ ......................... It ilH ss i Belgiassa S erbiassa R u -m ie n s a laivojen luku 350:een, ja si- ' u ,’n a U’^ n . k i l i i t t ksen tl los, ja I fj(, jolion he ovat ryhtyneet val- ulkomaalainen kapitaali on jos jopa äärimmäisiä- ltallas8a- Hel^iasfea- 2. ' ..n i,x_iu koska yhteiskunnallinen kehity -vs itänsä lujittam iseksi ja laajenta aikana astuu sen eteen jälkim äi toim enpiteita, , ... ... .................... •.•¡m a n ia s s a , M onteuegrossa. K iin a s s a ,! täp a itsi oli hänellä useam pia laiva- sakin heikossa maassa saanut jatkin, yhä siihen suuntaan, e ttä jniiseksi> heilä itseänsä vast;ian kin. I a s s a t il a n t e e s s a et s a is i Jaap , , nmöit» N ykyään vallitsevien iberiassa, j veistäm öitä. nen. Sodan aikana on sana- ja p an issa, M ________ onacossa, , L ,,— vakavan jalansijan, ei se enää sosialismin ta v tty edistyä ja .ja jouduttaa heidän valtansa ku painovapaus rajotettu. Miksi pet ollenkaan ottaa huomioon mi Siam issa, A ustraliassa. C anadassa, fso tah in to jen houkuttelem ana hän äs- muista. nousta sitä voim akkaam -,'¡-istumista tahdokaan tyytyä niihin m yön täisimme itsemme selittäm ällä tään m uuta kuin ravinnon, suo P ortugalissa, Boliviassa, B rasiliassa. , k e ttä in möi kaikki liikkeensä vähän min. kuta kovemmin sitä koete- M arokossa, H aitissa, E gyptissä. Gua- yU 7 m iljoonasta dollarista, nytyksiin mitä sille on annettu, M utta täm änlainen aika. jo l taan kahlehtia m ilitarism in kah että niin ei ole sellaisesta josta jan. vaatetuksen ja yleensä riit- tem alassa ja m uiden sellaisten moni* M eillä ei täh än kauniiseen romaa- vaan vaatii aina ja lakkaam atta ajattelem m e että siten ei pitäisi i lax ic” Ja kunnollisten elinmah- loin sosialismi menee eteenpäin leilla. X’e. jotka tämän ym m är , väristen sivistyksen puolesta taiste- niin ole m uuta sanom ista kuin e ttä uusia etuoikeuksia. M utta kun olla? Katsokaam me tosiasioita <»<’H.suksien varaamisen kan- kuin h o tte n to ttie n ja karfer i - ; jos se m ies ei olisi ruvennut käyttä- sivät, toimivat yhä edelleenkin sellaisilla harppauksilla, ettei si tä äsken vielä osattu aavistaa nuo kapitalistit ovat eri maista, Kauan vallin- ja ;sten keskuudessa m ään hyväkseen t o i s t e n työtä, sitkeästi paikkakuntansa osas sellaisina kuin ne ovat. K atso sakunnallemme. kaan. vaatii meiltä sosialisteilta toissa ja uskoivat, että Toveri, piirittävät ne maan vallanpitä kaamme mailmaa sellaisena kuin neet käsitteet yksityisom aisuu- i “ Kuka nyt jo ei olisi varm a kun- n ii» hän lu ultavasti vielä tänäkin p&i- niin ahtaalla kuin olikin, voidaan ientistä ripeäm pää toim intaa kas- jiä ja yrittävät saada heidät ku desta, yksitvisvoitoista, yksityis-j niukkaan saksalaisen isänm aam m e ja vanä istuisi ja soutelisi ruuhtaan vielä lnokkatietoisen t\(»väestön | ' iitustyossam m e. että työväen- se on; — todellista aineellista •i i • . ja • muista • . kin maansa puolelle yllyttäm ällä ten etuoikeuksista sa- ' t44> sen n linnana Kanssa liitmiRA liuossa rtipviiiii olevain kflnsnipn «ansojen ellei jo olisi siilienkin liiän vunlid, yhteisillä ponnistuksilla nostaa p u lk k a kehittyisi m ahdollisim - m ailm aa; mailina jonkalainen to . . . ..........J ............. t oikean asian v o ito sta ?* K ukapa ei J°ssa tap au k sessa hän m ukailisi vai- puoluejohtajia kapinoihin ja a- parempiakin päiviä näkemään, ¡man valmiiksi noita suuria ta- , ....... . v a i st airona dellisuudessa on olemassa, eikä manlaisista pitäisi J lattaa otta-l ¡en n ak , o lta näkisi petollisen Englan- 'a is ta io s s a . X vt ovat näm ät parem m at i pmiksia vastaanottam aan ja yh- vustam alla heidän sellaisia yri Englannissa. I nin hMviötä _ maan jota ,akimle8. jonkinlaista ihannem ailm aa, jota m atta huomioon. päivät tulleet. X’vt on sosialismi teiskuntaa kontrolleeraam aan. tyksiään rahallisesti. Estäm ällä Ihm eenä k e rto v a t ei ole olem assakaan. Siten teh Ranskassa ja muissa Europan lurju k set h allitsev at, ja toisten liit- Ei,ropassa riuhtassut itsensä irti \ ksi meidän kasvatusvälineis- ulkomaalaiset yrittelijät pääse sotam aissa oli ensimäinen so - 1 to u tu n e itten , joita tu nnottom at laki- sanom alehdet ensimamcn e rä ä stä M arylandin siiiä m ilitarismin kuristusottees- tänune on työväen sanom alehti, dessä emme me menetä mitään, kuten hv- m iehensä sam aten vetäv ät n en ästä m uijasta, joka ei vielä ollut kuullut ta. joPa se yritettiin tukahdut-1 roveri. puhuaksem m e länsipii- mästä käsiksi Meksikon para- dan antam a opetus, ____ lukuunottam atta eräänlaista it vin tiedätte, se että kaikki n ä m ä ija häv y ttö m ästi puijaav at? E läkööt e tta Y hdysvallat olivat sodassa. fiiniaarteihin, aikoo Carranza taa. Sosialismi on nyt etualalla , r ’n suom alaisista. Toveri viet- semme pettäm istä, jota vailla me . . . . . . . . . •. . •. • , ¡kuoloa halveksivat sukellusvene-sim -, Eukko selitti, e ttä hänen m iehensä enemmän kuin se on koskaan e n -p ä ä heti kym m ent uotis-juhlaansa, saada ainakin yhden sikäläisen ’ <lcl ' ' * ' 1 " ' * J*1 * C 'tak k im m e ! [kuinen kiitollisuutem m e läh tee joka aam u kello neljän aika- tulemme paljon parem min toi nen ollut. Venäjällä, ja v a rs in -p a l11e saamme otolliseen aikaan kapinalähteen tukituksi. k a ä t p y y te e t o v a t e h d o t t o m a s t i i h e ille !” — M ontreal S tar. na työhön ja kun hän iltasin kuuden meen.—New York Call. kin Suomessa, on s e /jo melkoi- (otollisen tilaisuuden näyttää -----------------♦ ♦ ----------------- alistettavat yhteisten etujen alle' jälk een tulee kotiin, on hän niin sesti m ääräävässä asemassa, Yk- “lännen rentoa kurssia” an tam al ------ »- <♦> -»------ väsyksissä, e tte i jak sa jutella mail- sinpä Amerikankin suuret por la fo \ erille syntym äpäivälahjak kansakunnan aseman taloudelli- H in d e n b u rg . Ihanne ja todellisuus Sellaista emme voi varmistamiseksi. T u l t i i n T oht. Johnson sanoi, e ttä jos ro te m an a sio ista - Itse niu9 a taas ei varilliset lehdet julkaisevat päi si vaikkapa vain $10 jokaista kapitalismilta toivoa sesti (T rue tra n sla tio n filed w ith the va m ies ryyppää lu ja sti sivu seitse- vliteen vuoteen sanonut ^ U n e e n s a vittäin huom attavia uutisia E u luokkatictoista I overin lukijaa ja nopeasti huomaamaan, että halli- P o stm a ste r at A storia. Oregon. No . . „ .. , . , . x . käym ään kotoaan poissa m issään ropan sosialistien toim ista ja jokaista Länsipiiriin kuuluvien o- (T rue tra n sla tio n filed with the tuksen on verrattain suuressa m ankym m enen, hiin hän m enettää vem ber 5. 1917, as required by the , ............ , ...... , . ¡m uualla kuin kirkossa. Amerikan kapitalistiluokka on sastöjen jäsentä kohden. Se on P o stm a ste r a t A storia, Oregon, No p arh aan eläm änilonsa — ikäänkuin Act of C ongress O ctober 15th, 1917.) kos . , . , . x N iitä on tä ssä m aassa satojatuhan- samaan aikaan ryhtynyt mitä vain sellainen pikkusum m a, jo n vem ber 5, 1917, as required by the m äärässä, enemmän , kuin , , .. se ei silloin jo hyvin joutaisi mennä-1 A ct of C ongress O ctober 15th, 1917.) kaan ennen, itse huolehdittava . . . siä, joiden täytyy v iettää tälla ista häikäilemättöm impiin keim »ihin ka nie usein kulutam m e yhden ! kin. M utta jos tuossa lau su n n o ssa, eläm ää sosialismin hävittäm iseksi Ame illan "rentoon huvitteluun — ja kansan tarpeista ja valvottava on m itään perää, tulee sak salaisten j “Ale olemme nähneet monta rikasta ja sosialistisen sanom a kum minkin, jos sen jokainen an Appeal to Reason-lehti on lä että yksityiset eivät saa kiskoa suurelle H indenburgille käym ään hui- ! om ituista tapahtum a;, viime ai lehdistön tappamiseksi. Sekin taisi yhdellä kertaa Toverille, Kuka valehtelee Butten koina. Meille on selitetty että hettänyt elintarvem inisterille seu voittoa elintarpeitten hankinnas luati. Hän on kova vetäm ään n ah puolestaan vain osottaa. että so niin I overin talo voitaisiin sillä kaansa, juo suuret m ää rät “itäpreus- lakkoasiassa? ta, antaen vain vähän huomio \ leisen toim innan arvostelu on raavanlaisen k irjelm än; sialismi on kehittynyt sellaiseksi rakentaa ja maksaa, se asettaisi silaista to peskaa.” johon on sek o tettu Sallikaa meidän kohdistaa huo ta pääoman n. s. piltille oikeuk p o rtteria, Saksan sam ppanjaa, k o n -, Suom alaisten tiedonannoista täällä ui- voimaksi, jota Amerikan kapita Toverin vakavalle [»olijalle ja epäisänm aallista. Jos siten on jak k ia ja burgundiviiniä. sekä p o lttaa kon* tulee siilien käsitykseen, e ttä listiluokka pelkää entistä enem meillä olisi hyvä kasvatusväline laita, peittää täm än kansakunnan mionne lyhyesti niihin tuloksiin, sille. . . . ... .. ... , ........... . j B uttessa on vielä lakko ja e ttä vlecn män. pitkiksi ajoiksi käytettävänäm m e Raikki aie,lä kuuluvat niin ku t8 u t. Meidän pitäisi tässä maassa tu pakkaa päivät p äästään ja e n im -' alkuperän syvä häpeä. Täm ä joita saimme toimeenpanem alla ilman, ettei taas paniikkiajan tu l N yt ei ole siis m itään svvtä j tuun itsenäiseen unioon. H enkilöitä kansakunta syntyi yleisen me tutkim uksen elintarpeitten hin ulotuttaa hallituksen kontrolli- man osan x°takin tua tarvitsisi ryhtyä veron m ak on käynyt k a u tta valtion, jo tk a ovat olla pessimistinen sosialismin e- nettelyn mitä terävim m än arvos noista lukijaimme keskuudessa. valta ainakin niin pitkälle kuin ja tulevaisuuteen suihin ja muihin ylim ääräisiin k e rä n n e e t tu h an sia d ollareita valtiom - distvmiseen Sievä virka. Tutkim uksem m e tulokset osot- se on ulotutettu muissakin mais- me m ain areilta. S eattlen unioitten nähden yleensä. Samoin on S. S .! ponnistuksiin sen pystvssä öitä- telun vallitessa. Puhuaksem me nli vi f k kn tak taka a p ttorni ., . r ” * 1 W fndscrin tuom iorovastin virka on i kftskiiRvirnsfn k KesKusvirasio esk u sv irasto on oli viikko e rin . .. . ,,,,,» p ä ä ttä n y t o tta a a sia sta selvän B u tten ! a r <ei‘tO,k '? . 2 S O ttau u n u t k -v l5,n miscKSi. Sosialisteina me selitämme kotimaisen ajatustavan mukaan, tavat tvöläisten keskim ääräisten ¡ yksi Englannin kirkon vanhim pia unioilta ja lokakuun viime päivänä oli j , sta\ aksi sitä m xrskya vastaan. lo is siis pessim ismi! Pois me synnyimme m oitteissa, ja jos vuositulojen olleen 723 doll. 24 etta hallituksen oi,5, m entävä virkapaikkf>ja Yrjön kappeli ^ ä u k s t d T u ettavana kesk u sv irasto n jonka hävittäjät ja hajottajat o- velttous! — Nyt on meidän ai moite on epäisänmaallista, niin senttiä vuonna 1912 ja 8?6 doll. pitemmällekin, paljon pitemmal- jOn “itsenäis-kuninkaallisia" kirkkoja., kokouksessa Montanan State roder vat siihen kohdistaneet. Se lehti kamme. X vt on sosialismin nou le. m utta me emme ole narreja ' samaten kuin Westminster Abbey, ation of Laborilta ja Silver Bow Trad- riepu, joka perustettiin tappa sitte on täyskasvuinen erilainen 44 senttiä vuonna 1917. suaika. Lyökäämme silloin kun nsk-o lk x e m m e e tt ä nvkvinen Irti- vaPaa pH spahallinnon v a lta p iiristä CounciViltä, johon kuuluvat kaikki Tutkim uksiem m e tulokset o- Uskoaksemme kuin lapsi. Me olemme unohta että n}E tinen nai- » • , , ¡B utten uniot. paitsi se m ain areitten maan S. S. järjestön lehdistöä, rauta on kuuma. Alkakoon nyt i-i ■ • •• 'ii -n i •• Tuom iorovastilla ei ole k e rra ssa a n , -. . . . < m in k u tsu ttu itsenäinen Metal Mine on henkitoreissa ia meidän lehti- ¡jokaisessa osastossa se varm a neet koko olemassaolomme pe sottavat että perheen keskim ää litus meni<t niin pitkälle kulti' ..... .. .. . , ... \ . untaan m uuta tek em ista kuin olla W orkers unii». Y lläm ainitut virastot liikkeenime on kaikki saatu v o it-!luokkatietoinen .. osa ................ niitten ia- rusteen jos me olemme unohta räinen ruokatavaralasku oli vuon s o s ia l is t in e n H a llitu s e m p i m ä t tä J tuom jokap jtujjn e s ,nijeiienä ja pitää ilm oittivat, e ttä B u ttessa ei enää ole toa tuottaa ala kaunalle. Halvin-j senistostä, joka silloinkin pauiik- neet miten olla hyväksym ättä, na P>12 283 doll. 40 senttiä ja menisi. silm ällä tuossa kauniissa kirkossa pi- m itään lakkoa: e ttä k aik H ovat työs- kin niistä, 1 overitar, on tuotta-jkiaikana jaksoi toimia sosiali-- Itsestään selvä on että elin - jd e ttä v iä jum alanpalveluksia. Hänel- myösAk S a lpa^isriK »H °satL V L w JwS!äiV- miten vastustaa, miten agiteera- vuonna 1917 531 doll. 96 s e n tt iä . nut v oittoa viimeisenä tilivuonna i min edistäm iseksi, innolla toi- Tutkim uksiem m e tulokset o- tiirvekustannuksista puhuttaessa ia 011 Palkkaa >10.000 vuodessa ja tä on jouten ja tulevat varm aan ole- $1.2-50. ta, miten hajottaa ja rakentaa jmiin edellä tehdyn ehdotuksen 1 m uhkea asu n to E nglannin ihaniin ; m aankiu jouten niin kauan kuin hyvä- ys, joka on 1 toteuttam iseksi, niin he säästävät aina vallankum ouksellisiin me- sottavat että perheen keskimää- tm etupäässä otattava huomioon m assa seudussa. Sillä palkalla sf t ä ! sydänUset uuioniBtit h e itä jouten elät- ,, M enettelytapakysym r iita k v s v ™ v ir i ‘ i-, j • , e k a s ta v a t ’n ^ru tak j sxnn k ^ m m e .; itseltään raskaam pia ja vaikeam- nettelytapoihin saakka, jos asioi- räinen vuosittainen menoerä va- tuotteiden hinnat ja jakaminen. jo k a n n a ttaa uskoa ru tista a k in m itä ' t ä v ä t - - S am anlaisessa "ä ä n ila jissa " j v astasi kym m enkunta m uuta paikaili.i-1,,n myös käytännöllisesti rat-<pia tehtäviä tulevina pulakausina. den uudelleen järjestely sellaista laistuk<een ja läm m itysaiueisiin Kaksi tärkeää askelta elinkns- hyvänsä. ' uniota. Keneen nyt on luotettava.' kaistu V enäjällä, joten voimme Sefa Lepistö TOVERI Liikkeenhoita jan paikka avoinna jc j MA1LMANKATS0MUKSIA p?* l&. rm. fe ■
