»
No. 259
TOVERI
ji -
1 -..■' ia"
edellyttää. Ellei täm ä ole y h tä oli vuonna 1912 31 doll. 41 sent tannusten saattam iseksi kansa- keleesta joka on kunnollisen ja ’ * ä m ä v a sta u k se t sanovat, e ttä B utten ■
pitävää historian kanssa, olen tiä ja vuonna 1917 49 doll. 83 joukoille ulottuvissa olevalle ta tehokkaan jakolattoksen perus-
m junareistn koskaan kaubi-
lA aoca »uomalaia«« tyÄvicn Ua«nka*nattaja, minä unohtanut historiani.”
senttiä.
solle on hintojen huom attava teena : rautateiden ottam isesta nut m uuta kuin pieni m urto-osa. ollen
ilmestyy Astoria»««, Oregon, joka palvi
... n •
. n
• i se (korkeim m illaan) 2 400, noin 20,000-
Kuka on ylläolevan lausunnon
Tutkim uksiem m e tulokset o- laskeminen, sekä jakam isen kun \ a itio
lle ja n iid e n l iik e n te e llä P a i s t a Jotka tav a llisesti B u ttessa työ*«-
paiui sunnuntaina.
antaja? Presidentti W ilson.
sottavat että perheen keskimää nollinen ja tehokas -järjestäm i täm isestä hallituksen kontrollin i lentelevät.
TO IM ITU SK U N TA :
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
Myös v a s ta ttiin , e ttä n y kyään k u u
Ja hän on aivan väärässä. H ä räinen vuokralasku oli vuonna nen.
alla. Siten voisi hallitus asettaa luu e n tise en L ännen K aivosm ieslin-
ADOLPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN____________
nen ihanteensa eteen on asettu 1912 117 doll. 60 senttiä ja vuon
Mc emme aijo esittää teille käytäntöön melkein täydellisen toon noin 2,000 jäse n tä ja se kasvaa
ja e ttä kaikki A i^ c o n d an suii-
nut nähtävästi joku suurem pi na 1917 141 doll. 36 senttiä.
kuinka paljon hintoja olisi las jakojärjestelm än mahdollisimman yhä.
TOVERI
m olia kuuluvat en tiseen L. K. liittoon,
(T H E COMRADE)
kuin hän. K uulkaam m e seuraa-
Siten me olemme saaneet sel kettava. Kuten olemme jo en vähillä kustannuksilla. Niin ar ja sulim o runnaa 80 pro sen tin voim al
The organ of
furnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in vaa:
ville, että ylläm ainitut pääasialli- nen selittäneet, tulisi sosialisti- kaluontoinen kysym ys rahtihin la. Jos näin on asia n laita , niin m iksi
e n ää n a rra ta a n itseäm m e? Miksi ei
the West. Published daily, except Sunday,
T ä ten ju lis te ta a n T overin K u sta n
“On olemassa raja. Ja se ra simmat elintarpeet keskinkertai- nen hallitus johdonm ukaisesti tojen järjestelystä ratkeaisi sil tu n n u ste ta häv iö tä? Se on k u iten k in
at Astoria, Ore., by the Western Work
men's Publishing Society.
nusyhtiön
liik k ee n h o ita jan p aik k a ha-
ja saavutetaan silloin kun ale selle perheelle maksoivat vuonna j puistam aan kaikki voitot. Sitä loin itsestään ja rautateiden yk Joskus teh täv ä. Miksi ollaan itse
syy
p
ä
itä
sam
oihin
rikoksiin
jo
ista
arn-
:
kukelpoisten
puoluetoverien haetta-
Entered as second class mail matter July 18,
H akijan kelpoisuusehtona on
1912, at the poetofiice at Astoria, Oregon, taan selittää, että hallitus me 1912 432 doll. 41 senttiä ja vuon-im e emme odota teidän tekevän, sityisten om istajien vaatim ukset m a ttiu n io u isteja sy y te tä än — e ttä I vakaJ
under the Act of March I, 1879.
eiv ät tiedä lo p ettaa lakkoa silloin . e ttä hän on kuulu n u t puolueeseen
netteli väärin yhtyessään sotaan, na 1917 732 doll. 15 senttiä. T ut- M utta me tiedämme että hinto- enem mistä
voitoista kuolisivat ne
’
flLAtJft til SHAT
kuri se on h äv itty , vaan la itta v a t
Yhdysvalloissa ja Canadasaa:
että se <»n siinä väärillä tarko- kimuksemme
on
kohdistettu ja voidaan alentaa ja niitä pi siihen. Näiden yksityisten om is sk ä äp p e jä ta h a lla a n ? Niin on nyt lai y h tä m itta is e sti v ä h in tä in k aksi vuot
Yksi vuosikerta. .,4.00
6 kuukautta. .82.25
J kuukautta.........>1.35
1 kuukausi... .50 tuksilla, tai kun sanotaan jo ta kummassakin tapauksessa sellai täisi alentaa
tuntuvasti.
E lin tajien tekemien rahtihintojen ko ta ltu tte ssa , jos y lläm ain itu issa vas ta. kykenee su ju v a sti k ä y ttä m ä ä n
Suonteen ja munalle ulkomaille:
ta u k s is sa on p erää — jo ita ei ole syy englannin- ja suom enkieltä, sekä o-
Y>ai vuosikerta. .|6 .50
6 kuukautta. .|J . 50 kin vahingoittavaa niistä perus siin perheisiin, joissa oli keski tarpeitten hinnat olisivat lasket rotus vaatim usten
esiintym inen tä epäillä, sillä ennen uskon jä rje s tö
m aa tarp e ellise n kokem uksen kirja-
_
SUBSCRIPTION MATES:
jä kuin jo itak in yksilöitä, jo tk a ovat ■
...
teista joilla hallitus yhtyi sotaan. määrin neljä henkilöä. \ nonna tavat sille tasolle, että ne suun tämän
vaikeimman kansallisen iiiia
In the United States and Canada
n yltiöpäisiä tu n n u stam aan teori- ' painoalalla, voidakseen k unnollisesti
One year.......... |4.00
Six months...........$2.25
1 hoitaa ne te h tä v ä t, jo ita sanom aleh-
Three months. .|L JS
Due month......... .. .50 Ei saa sanoa, että tämä hallitus 1912 jäi siis käytettäväksi kes nilleen, mikäli se nykyisen jä r kriisimme vallitessa ei ole suin ain sa v o im attom uutta.
Advertising r»te» in effect July l, iriJ, 40 ,,n \\ all-kadun raharuhtinasten kinkertaisen nelihenkisen perheei jestelmän vallitessa un m ahdol kaan rohkaseva, ja se on täydel
U seat B u ttesta viim e aikoina tul- , te a k u sta n ta v an yhtiön liikkeenhoita-
ccacs per inch. Special disco it nt is allowed
m iehet ovat sam aa ilm o ittan eet, ! . ,
ior larger and cuutinuou» advertisements.
tai sotatarvetehtailijain ase. Sel vaatetukseen, lääkärihoitoon. kas- lista, vastaisivat yksinkertaisia lisessä ristiriidassa minkään hin- leet
vaan en ole sitä ta h to n u t tuoda julki, P a a
'
,
TOVERI. BOX M. ASTORIA. ORE.
ALG. N IE L L Ä , Manager.
lainen aiheuttaa niskottelua sota vatustarpeisiin jne. 291 doll. 43 tuntanto- ja jakokustannuksia. tojenalentam isperiaatteen kanssa, p eljäten e ttä ne m ahdollisesti Hiotte- j H ak em u k set to d istu k sin een ja pui -
lev ät; vaan koska kym m enet työvä- I k av aatim u k sin eeu o v at lä h e te ttä v ä t
limoturhinta 40c palstat uumalta. Kuoiemau- väen
keskuudessa ja uskotto senttiä.
Me uskomme että teillä on valta sillä vähimmänkin talousopista j en jä rje s tö t to d istav a t sam aa, niin s il- | Toverin jo h to k u n n alle täm än m ar-
ilmotukset |1.50 kerta ja muiatovarsy ilia
Sel
alentaa hinnat siihen. Me us tietävä käsittää että rautateiden loin en voi teh d ä m uuta kuin tuoda rask u u n
82.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- m uutta kaikkialla maassa.
kolm an teen k y m m en en teen
M utta vuonna 1917 jolloin kes-
to-Umotukset 50c kerta, halutaantictu- ja
totuuden julki, vaikka se s itte n louk-
komme että te voitte kyllä suun- rahtihintojen korotus tulee hy- kaisikin joitak in . L ypsäm istä se ei päivään m ennessä, osotteella^. Tove
aimenmauttu-ilmut ukset 25c kerta, nanna- lainen lausunto on väärä ja vai
...
. .. ...
...
kunaaraiset perheen sisääntulot . . . . . .
*,
,
thnotakset 8*50 kerta, avioero- ijmutukset ,
Ei
. uitella sellaisen m enettelyn vksi- vift pian huom attavaksi elintar- enää toukkaa, sillä täm ä valtio on jo rin Jo h to k u n ta , Box 99. A storia, Ore.
81.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk heeihnen, eikä sitä sallita.
. .
• ....
. • , olivat kohonneet vain 132 doll.
. , , ,
...........
'
tark o in lypsetty.
TO VERIN JO H TO K U N TA .
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
tyiskohdat, edellyttäen etfä te peitten kohonneissa hinnoissa.
tulee rahan seurata mukana.
Englannin- voida sanoa mitään sellaista joka
T overuudella,
60
sentillä,
jäi
keskinkertaisen
Irtrlrsta suomennetaan vapiasti.
saattaa kansaa vastustam aan la-
Em il H endrickson.
taivutte
hyväksym ään periaat
Huoncuato sijaitsee lO.nnen ja Ouane katu
..
•
1 , 1 ! nelihenkisen perheen vaatetus-
.
.
.
.
.
,
■
.
i
.
.
Sam
assa
kokouksessa
S e a ttle n kes- toivoa, että mekin opimme siitä
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365, keja. Sotavaenottoa ja asevelvol-;
. .
* .
teen että voittoja ei saa kiskoa.
\ a h m i m a n k i n t a l o u s o p is t a t i - ; kusVira sto m elkein yksim ielisesti pe-
toimitus 832.
niin paljon, ettei sekään enää h a
«•
,
i r , „ - ' kuluihin, lääkärinhoitoon, kasva-
hsuuslakta
nu 1
isuuslakia vastaan ei sallita nu-1
. . . .
. „ ¡ M Me
e uskomme että hi
hallitus voisi tävä tietää myöskin, että k a p ita -) ru u tti v a lta k irja n , jonka se oli anta- jaannuksia aiheuttane. \ enäläi-
. ,
• ■.■■■■ • i , tustarpeisnn jne., ainoastaan 133
.
. .. ..
.•
••• •
i ••„ ..„ iio ^ ...^
n ut H enry W a rtel’ille, e ttä hän voisi
tään
aan taistelua — ei untaan joka
*
\
’
......
helposti asettaa kavta täntöön min- listisen
järjestelm
än vallitessa ei |Rerätä
lakUoavu8tusta. Y lläm ainittu set ovat nim ittäin näyttäneet
-
,
,,
. ■
doll. 29 senttiä. Perheen sisään- , * .
.............. '
häirit
laintsee
sotavaenottoa
tai
ar-
................
kalaisen
hintasaanno
isäännöstelyn
hy
voida rajotclla voittoja siinä mää- k e rä ä jä oli läsnä itse, eikä sanalla- meille, että paras m enettelytapa
Valtion omistusta
tulojen
jäännös
yli
välttäm
ättö-
.. 1
i kaan p u olustanut itse ä än eikä järjes- on se. että ottaa valtiovallan pis
meijan muodostam ista. Ei voida
vänsä yksinkertaisesti ottam alla rassa että
kansa siitä saisi e tu ja .1
töään
Meksikossa
mimpten elintarpeitten, nim ittäin
•
, . ,
>
timilleen ja konetykkeineen työ
sanoa mitään sellaista joka vai-
. . . . . .
haltuunsa tuotantolaitokset, tuk- Ei ole olemassa sellaista elävää
läisten käsiin, niin sitä voi k äy t
, kenttää ja
• vastustaa
. ,
i hallitusta
n-, . ¡ravinnon, *’ lämmön J ja suojan
ai
J
kuliikkeet ja muut tuotannon ja kuin voitoton kapitalismi, jos
SILLOIN
JA
NYT
tää sitte hyväkseen lakkotaiste-
Meksikossa löydetyt suuren
heuttam ien kulujen oli v u o n n a,.
sodan käynnissä."
jaon yhteydessä toim ivat lai koko tuotanto- ja jakolaitos, vaik
luissakin
ja m uissa taloudellisis
moiset paraliinikerrostum at oli
l -
i
.
ii »• estari
.
¡1917 158 doll. 14 senttiä pienem-
Kenen lausunto?
Postim
1
tokset. jotka kieltäytyisivät ole kapa vain elintarpeitakin koske Entisen agitaattorin m ietteitä sa niinkuin poliittisissakin tais
sivat arvokas om aisuus mille hy i. i
i se on yläpuolella
i •
i n ni
lännen “rennosta kurssista.”
teluissa.
V enäläisten kokemus
Burlesonin. Ja
1 kuin vuonna 1912.
.
- la tämä masta kohtuullisia.
va. otetaan kysymykseen. Kun
Se oli silloin “ison vihan ai osottaa. että kun asettaa pistim en
vänsä maalle. Siksipä- näyttää
erotus
on
todellisuudessa
vielä
j
sen mitä presiil. W ilson on sa
lakokysyniyksen
ratkaisem i voitot [Kiistetään, poistuu kapita kana" kun tämän kirjottajalla oli kärjen kapitalistin rintaa vas
kin Carranza aikovan pitää huo
paljon pienempi kuin miltä se
nonut. W ilson on väärässä
seksi on hallituksen alettava en- listiselta tuotantovalta tuottam i tilaisuus tutustua länsipiiriin ia taan, sen sijaan kuin se ennen
len siitä, ettei näitä uusia luon
siellä vallitsevaan “rentoon kurs aina on asetettu työläisten rin
nyt, vaikkakin hän mahdollisesti näyttää, sillä dollarin ostoarvo siniäisestä välttäm ättöm ästä as- sen ainoa kiihotin: voitto.
non antim ia täst edes enää pääs-
on
nykyisin
alhaisempi
kuin
>e
siin." Se oli silloin k u in ’ Euro- taa vastaan, kapitalistin käskys
on ennen' ollut oikeassa.
tetäkään menemään ulkomaa
oli
vuonna
1912.
Täm
än
vähen
pan
sota oli äskettäin alkanut ja tä. niin kapitalisti tulee paljoa
Ja hau on samoin väärässä sa
1
"hävittänyt
sosialismin mailmas- taipuvaisem m aksi. Meillä ei siis
laisten kapitalistien käsiin, vaan
noessaan meidän “unohtaneen." tyneen sisääntulon takia ovtyt
| ta." kuten useat silloin luulivat ole enää m itään syytä halveksia
tullaan niitä käyttäm ään meksi
Entmc me ole unohtaneet. Kylki työläiset olleet pakotettuja tun-
_
___________________
____
ja väittivät tapahtuneen. Se oli valtiovaltaa, vaan kaikki syyt
kolaisella pääomalla. Onpa pu
|V l f " l I k l V I M l
I W W H I W I 1 * ...
s.]])jn
..ratika]i<mj.. o]j ha_
me muistam me vallan hyvin, tuvast» pienentäm ään ennestään- |
hetta siitäkin, että valtio tulee m utta vika on siinä, että meidän kin l’ieniä ^ r a u k s ia a n vaatetuk n illllin illlllllllllllllllllllltlU IH IIIIIIIIIIIIIIIIH IIIII.IIIH IIIIIH M IIIIIIIIIIIIIlin M H IIIM IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIM IIU IIIIIIIH IIIIIH IIIIIIH IIIIIIIIIIH IH lIIIIIIIH H IH IIH IIIIH M IIIIII.- jo ttan u t suomalaisen sosialisti- tavotella sitä käsiimme. Meillä
on myös näkyvissäm m e m ahdol
ottam aan niiden käytön omaan
järjestön
ja
kun
oli
äsken
perus
lisuus sen saamiseen, sam aa tie
ei sallita puhua niistä seikoista seen, lääkärintarkastuksiin, kas
V IH A N P U R K A U S .
R IK A S T U I “ O M A L L A " T Y Ö L L Ä Ä N .
tetulla
“—listillä”
lähdetty
suuri-
haltuunsa. Mitä m oitteita Car-
vatukseen,
huvituksiin
jne.
tä kuin venäläisetkin sen saivat.
E r ä s . P reussin kutom oteollisuuskes- ; N ykyaikanakin voi löytyä yksi vii-
joiden presidentti selittää olevan
äänisesti
tappam aan Toveria.
ranzan hallitusta ja sen polii-
Amerikan kapitalistiluokka. jo
Meidän
tutkim
uksem
m
e
osot-
kuksessa
asuva
teh
tailija
on
lahjot-
d
e
stä
sa
d
asta
m
iljoonasta,
joka
on
to-
erottam attom asti yhdistetyn ole tavat tässä maassa vallitsevan , ta n u t $1,337 ja e tta v a k si palkinnoiksi i siaai» rik a stu n u t ilm an su o ran aisesti J
Ai % o ♦ .'li' ka on vallassa tänäpäivänä, «m
tillisia periaatteita vastaan teh-
massaolomme perusteiden kans
kriitillisen tilanteen vain p u u t- ¡»en vedenalaisen päällikölle, luut- v a ra sta m a tta tai ryovaam atta. Sellai- van vain pienen ajan kysym yk tullut pakotetuksi panem aan nuo
täneekin eri tahoilta ja eri tar-
sa. Emme me niitä unohtaneet
paljon m erkitsevät valtiolliset
M,» om ivia il ö iL-3-in n a u tti M euselille. ja m iehistölle, joka sen harvinaisuuden ovat kapitalisti-
kotuksissa, niin on hau ainakin
sen. milloin Toverin tävtyy kuol pistim et ja kuularuiskut kansan
ole, syy ei ole m uistimme huo teellisesti.
yhdellä ainoalla retk ellään sai u p o -: lehdet n yt lö y tän eet A rg e n tin a sta ja
la.
epäilem ättä osunut oikeaan kat-
e n t t - m n m f . v - r käsiin pakollisen asevelvollisuu
nonemisessa, vaan kuonokopan sitä perinpohjaisena vaan aino letu k si 53,500 tonnia liitto u tu n e itte n p itäv ät tuosta löydöstään hitom nois-
Se
ei
ollut
erittäin
kastessaan etuoikeuksien myön
a s ia a n
t y y p il li s e n ä
o s o tu k s e n a • kauppalaivoja. L ahjansa m ukana lä-j ta m elua. Niiden kertom us, jonka ■
1 V
’> h n in ta innostavaa
" s a s t o i s - den kautta, kun ei m uuten enää
käyttäm isessä.
täm isen ulkomaalaisille,
X oi 11a
tilantee-ta.
joka
pitää
paikkansa
h e tti te h ta ilija seuraavan kaunopu- todenm ukaisuudesta me em m e su in ' 1 sa
].m r r m t u n n t n ‘ s u * * * saada sotaväkeä. Se toim enpide
Presidentti W ilson puhuu sii
asettaa räjähdysainetta kapita
! heisen sivistykseapurkauksen:
¡taan mene mihinkään vastuuseen,
oU vai unut
etuoikeuksilla on tähän '*i,ik ka
tä miten “ pitäisi olla"; Burleson Yhdysvaltain kaikissa osissa. Sii
yli leiskun ta rakennuksen
“Olen a se tta n u t urhean väkenne on lyhykäisyydessään tälla in e n .
s im js m n n
m o n e t o liv a t i ä f ä - listisen
vain rikastutettu kansainvälistä
hen eivät sisälly htionoimmin
siitä ntiten
todellisuudessa
"on.
perustuksen
alle, m yrkyttäm ällä
k äv te ttä v ä k si 5,350 (S ak san ) m ark-j 53 vuotta sitte n m uuan m ies saa-
.
iml -om-.tn
4
suurkapitalistina ja köyhdytetty
palkani’
.
,
kurjim
inissa
olosuhteis
sotaväen
anti-inilitaristisilla
mie
k a a s iitä , e t t ä o le tte u p o tta n e e t o 3 .-, pui L tela-A m erikkaan ja siellä ai-
j u t t c H vot v a in - i i f i k u in k a
Ensinm ainittii on vain abstrakti
Meksikon kansaa. Samalla on
sa
elävät
ja
kovimmin
rasitetut
lipiteillä.
Siitä
on
välittöm
änä
‘
. *. . ‘
500 tonnia vihollisen laivain k a n ta -¡k a n s a k ierrelty ä ä n a se ttu i vihdoin ! -,* .•
nen oikeus, jälkimäinen todelli
Europan
sota
pyyhkasi
pois
koko
tultu näkemään — juuri Meksi
työläiset, joiden aseman täytyy vuutta. K ansojeu eläm ä on o tetta v a j Buenos A iresiin. E linkeinokseen hän sosialismin käden käänteessä, ja seurauksena, että silloin kun me
nen mahtikäsky.
saamme äänten enem m istön puo
huom ioon kansojen lakien edellä — otti pikku ruuhella soutelem isen u-
kossa — että etuoikeuksien
siitä kuinka S. S. järjestön pääsit lellemme. niin meillä on myös
Burlesonin m ääräykset ovat todellakin olla hirvittävän.
lom
pana
joella
oleville
laivoille.
Suu
myöntäminen ulkomaalaisille u-
Te huom aatte helposti, että ain ak in sem m oisen lain. jonka S ak rim m alla saitu ru u d ella hän sai sen tappelevat leipäpaikoista. 1’seat sotaväki nuolellamme, ja kapita-
voimassa, W ilsonin eivät ole.
san tuhoksi ja om aksi edukseen ovat
seimmiten vain viettelee niitä
on tilanne.
k lH kyhänneet kokoon lakim iehet, p r o - ; verran rah aa säästöön, e ttä voi pan- toivoivat ja useat pelkäsivät T o listiluokka on voimaton nouse
Puhdistakaam m e ajatuksem m e kvsNinvksessä .............................Jo
verin kuolevan. Allitta oli niitä
saaneitten ulkomaalaisten y rittä
kaikesta salaperäisyydestä. En- vaatii pikaisesti tepsiviä toim en-' f(!ssorjt ja nöyristelevät, tekopyhät na pystyyn hinaaja-aluksliikkeen. S itte kin, jotka tiesivät että sosialismi maan enää edes m erkitykselli-
mään aluevaltauksia oman m aan
jseen kapinaan, l a t e n kääntyy
simäinen lausunto soveltuu ai pi.eita. Edelleen, se vaatii te- j sunnuntaikoulu-opettajat A m erikassa, i hän hankki yhden tai kaksi joki ei voi hävitä, koska se on vliteis- tämäkin kapitalistien toim enpi-
sa hallituksen avulla. Heti kun
lokkaita toim enpiteita, erikois- E nglannissa, R anskassa. \ enajalla, , laivaa. \ liidoin nousi hänen
h-unn'j j j sen kehityksen tulos ia V*
noastaan rauhan aikaan; sodan
..............................‘
.........................
It
ilH
ss
i
Belgiassa
S
erbiassa
R
u
-m
ie
n
s
a
laivojen
luku
350:een,
ja
si-
' u ,’n a U’^ n . k i l i i t t ksen tl los, ja I fj(, jolion he ovat ryhtyneet val-
ulkomaalainen kapitaali on jos
jopa äärimmäisiä- ltallas8a- Hel^iasfea-
2. '
..n i,x_iu
koska
yhteiskunnallinen
kehity -vs itänsä lujittam iseksi ja laajenta
aikana astuu sen eteen jälkim äi toim enpiteita,
,
... ...
....................
•.•¡m a n ia s s a , M onteuegrossa. K iin a s s a ,! täp a itsi oli hänellä useam pia laiva-
sakin heikossa maassa saanut
jatkin,
yhä
siihen
suuntaan,
e ttä jniiseksi> heilä itseänsä vast;ian
kin.
I a s s a t il a n t e e s s a et s a is i Jaap
,
,
nmöit»
N ykyään vallitsevien
iberiassa, j veistäm
öitä.
nen. Sodan aikana on sana- ja
p an issa,
M ________
onacossa, , L ,,—
vakavan jalansijan, ei se enää
sosialismin
ta
v
tty
edistyä
ja .ja jouduttaa heidän valtansa ku
painovapaus rajotettu. Miksi pet ollenkaan ottaa huomioon mi Siam issa, A ustraliassa. C anadassa, fso tah in to jen houkuttelem ana hän äs- muista. nousta sitä voim akkaam -,'¡-istumista
tahdokaan tyytyä niihin m yön
täisimme itsemme selittäm ällä tään m uuta kuin ravinnon, suo P ortugalissa, Boliviassa, B rasiliassa. , k e ttä in möi kaikki liikkeensä vähän min. kuta kovemmin sitä koete-
M arokossa, H aitissa, E gyptissä. Gua- yU 7 m iljoonasta dollarista,
nytyksiin mitä sille on annettu,
M utta täm änlainen aika. jo l
taan kahlehtia m ilitarism in kah
että niin ei ole sellaisesta josta jan. vaatetuksen ja yleensä riit- tem alassa ja m uiden sellaisten moni*
M eillä ei täh än kauniiseen romaa-
vaan vaatii aina ja lakkaam atta ajattelem m e että siten ei pitäisi i lax ic” Ja kunnollisten elinmah-
loin
sosialismi menee eteenpäin
leilla. X’e. jotka tämän ym m är
, väristen sivistyksen puolesta taiste- niin ole m uuta sanom ista kuin e ttä
uusia etuoikeuksia. M utta kun olla?
Katsokaam me tosiasioita <»<’H.suksien
varaamisen kan-
kuin h o tte n to ttie n ja karfer i - ; jos se m ies ei olisi ruvennut käyttä- sivät, toimivat yhä edelleenkin sellaisilla harppauksilla, ettei si
tä äsken vielä osattu aavistaa
nuo kapitalistit ovat eri maista,
Kauan vallin- ja ;sten keskuudessa
m ään hyväkseen
t o i s t e n työtä, sitkeästi paikkakuntansa osas
sellaisina kuin ne ovat. K atso sakunnallemme.
kaan.
vaatii meiltä sosialisteilta
toissa
ja
uskoivat,
että
Toveri,
piirittävät ne maan vallanpitä
kaamme mailmaa sellaisena kuin neet käsitteet yksityisom aisuu- i “ Kuka nyt jo ei olisi varm a kun- n ii» hän lu ultavasti vielä tänäkin p&i- niin ahtaalla kuin olikin, voidaan ientistä ripeäm pää toim intaa kas-
jiä ja yrittävät saada heidät ku
desta, yksitvisvoitoista, yksityis-j niukkaan saksalaisen isänm aam m e ja vanä istuisi ja soutelisi ruuhtaan
vielä lnokkatietoisen t\(»väestön | ' iitustyossam m e. että työväen-
se on; — todellista aineellista
•i
i • . ja
• muista
• .
kin maansa puolelle yllyttäm ällä
ten etuoikeuksista
sa- ' t44>
sen n linnana
Kanssa liitmiRA
liuossa rtipviiiii
olevain kflnsnipn
«ansojen ellei jo olisi siilienkin liiän vunlid, yhteisillä ponnistuksilla nostaa p u lk k a
kehittyisi m ahdollisim -
m ailm aa; mailina jonkalainen to
. . .
..........J .............
t
oikean asian v o ito sta ?* K ukapa ei J°ssa tap au k sessa hän m ukailisi vai-
puoluejohtajia kapinoihin ja a-
parempiakin
päiviä
näkemään,
¡man
valmiiksi
noita suuria ta-
,
.......
.
v a i st airona
dellisuudessa on olemassa, eikä manlaisista pitäisi J lattaa otta-l ¡en n ak , o lta
näkisi petollisen Englan- 'a is ta io s s a .
X vt ovat näm ät parem m at i pmiksia vastaanottam aan ja yh-
vustam alla heidän sellaisia yri
Englannissa. I nin hMviötä _ maan jota ,akimle8.
jonkinlaista ihannem ailm aa, jota m atta huomioon.
päivät
tulleet. X’vt on sosialismi teiskuntaa kontrolleeraam aan.
tyksiään rahallisesti. Estäm ällä
Ihm eenä k e rto v a t
ei ole olem assakaan. Siten teh Ranskassa ja muissa Europan lurju k set h allitsev at, ja toisten liit-
Ei,ropassa riuhtassut itsensä irti
\ ksi meidän kasvatusvälineis-
ulkomaalaiset yrittelijät pääse
sotam
aissa
oli
ensimäinen
so
-
1 to u tu n e itten , joita tu nnottom at laki- sanom alehdet
ensimamcn
e
rä
ä
stä
M
arylandin
siiiä
m
ilitarismin
kuristusottees-
tänune
on työväen sanom alehti,
dessä emme me menetä mitään,
kuten
hv- m iehensä sam aten vetäv ät n en ästä m uijasta, joka ei vielä ollut kuullut ta. joPa se yritettiin tukahdut-1 roveri. puhuaksem m e länsipii-
mästä käsiksi Meksikon para-
dan
antam
a
opetus,
____
lukuunottam atta eräänlaista it
vin tiedätte, se että kaikki n ä m ä ija häv y ttö m ästi puijaav at? E läkööt e tta Y hdysvallat olivat sodassa.
fiiniaarteihin,
aikoo Carranza
taa. Sosialismi on nyt etualalla , r ’n suom alaisista. Toveri viet-
semme pettäm istä, jota vailla me
.
.
. . . . . . . •. . •. •
, ¡kuoloa halveksivat sukellusvene-sim -, Eukko selitti, e ttä hänen m iehensä enemmän kuin se on koskaan e n -p ä ä heti kym m ent uotis-juhlaansa,
saada ainakin yhden sikäläisen
’ <lcl ' '
* ' 1 " ' * J*1 * C 'tak k im m e ! [kuinen kiitollisuutem m e läh tee joka aam u kello neljän aika-
tulemme paljon parem min toi
nen ollut. Venäjällä, ja v a rs in -p a l11e saamme otolliseen aikaan
kapinalähteen tukituksi.
k a ä t p y y te e t o v a t e h d o t t o m a s t i i h e ille !” — M ontreal S tar.
na työhön ja kun hän iltasin kuuden
meen.—New
York
Call.
kin Suomessa, on s e /jo melkoi- (otollisen
tilaisuuden
näyttää
-----------------♦
♦ -----------------
alistettavat yhteisten etujen alle'
jälk een tulee kotiin, on hän niin sesti m ääräävässä asemassa, Yk- “lännen rentoa kurssia” an tam al
------ »- <♦> -»------
väsyksissä, e tte i jak sa jutella mail- sinpä Amerikankin suuret por la fo \ erille syntym äpäivälahjak
kansakunnan aseman taloudelli-
H in d e n b u rg .
Ihanne ja todellisuus Sellaista emme voi
varmistamiseksi. T u l t i i n
T oht. Johnson sanoi, e ttä jos ro te m an a sio ista - Itse niu9 a taas ei varilliset lehdet julkaisevat päi si vaikkapa vain $10 jokaista
kapitalismilta toivoa sesti
(T rue tra n sla tio n filed w ith the
va
m ies ryyppää lu ja sti sivu seitse- vliteen vuoteen sanonut ^ U n e e n s a vittäin huom attavia uutisia E u luokkatictoista I overin lukijaa ja
nopeasti huomaamaan, että halli-
P o stm a ste r at A storia. Oregon. No
. .
„ .. , .
, . x . käym ään kotoaan
poissa m issään ropan sosialistien
toim ista ja jokaista Länsipiiriin kuuluvien o-
(T rue tra n sla tio n filed with the tuksen on verrattain suuressa m ankym m enen, hiin hän m enettää
vem ber 5. 1917, as required by the
,
............
,
......
,
.
¡m
uualla
kuin
kirkossa.
Amerikan
kapitalistiluokka
on sastöjen jäsentä kohden. Se on
P
o
stm
a
ste
r
a
t
A
storia,
Oregon,
No
p
arh
aan
eläm
änilonsa
—
ikäänkuin
Act of C ongress O ctober 15th, 1917.)
kos
.
,
. , .
x
N iitä on tä ssä m aassa satojatuhan- samaan aikaan ryhtynyt mitä vain sellainen pikkusum m a, jo n
vem ber 5, 1917, as required by the m äärässä, enemmän , kuin
, , ..
se ei silloin jo hyvin joutaisi mennä-1
A ct of C ongress O ctober 15th, 1917.) kaan ennen, itse huolehdittava . .
.
siä, joiden täytyy v iettää tälla ista häikäilemättöm impiin
keim »ihin ka nie usein kulutam m e yhden
! kin.
M utta jos tuossa lau su n n o ssa,
eläm ää
sosialismin
hävittäm
iseksi
Ame illan "rentoon huvitteluun — ja
kansan
tarpeista
ja
valvottava
on m itään perää, tulee sak salaisten j
“Ale olemme nähneet monta
rikasta
ja
sosialistisen
sanom
a kum minkin, jos sen jokainen an
Appeal to Reason-lehti on lä että yksityiset eivät saa kiskoa suurelle H indenburgille käym ään hui- !
om ituista tapahtum a;, viime ai
lehdistön
tappamiseksi.
Sekin
taisi yhdellä kertaa Toverille,
Kuka valehtelee Butten
koina. Meille on selitetty että hettänyt elintarvem inisterille seu voittoa elintarpeitten hankinnas luati. Hän on kova vetäm ään n ah
puolestaan vain osottaa. että so niin I overin talo voitaisiin sillä
kaansa,
juo
suuret
m
ää
rät
“itäpreus-
lakkoasiassa?
ta, antaen vain vähän huomio
\ leisen toim innan arvostelu on raavanlaisen k irjelm än;
sialismi on kehittynyt sellaiseksi rakentaa ja maksaa, se asettaisi
silaista to peskaa.” johon on sek o tettu
Sallikaa meidän kohdistaa huo ta pääoman n. s. piltille oikeuk p o rtteria, Saksan sam ppanjaa, k o n -, Suom alaisten tiedonannoista täällä ui- voimaksi, jota Amerikan kapita Toverin vakavalle [»olijalle ja
epäisänm aallista. Jos siten on
jak k ia ja burgundiviiniä. sekä p o lttaa kon* tulee siilien käsitykseen, e ttä listiluokka pelkää entistä enem meillä olisi hyvä kasvatusväline
laita, peittää täm än kansakunnan mionne lyhyesti niihin tuloksiin, sille.
.
. .
... ..
... , ...........
. j B uttessa on vielä lakko ja e ttä vlecn män.
pitkiksi ajoiksi käytettävänäm m e
Raikki aie,lä kuuluvat niin ku t8 u t.
Meidän pitäisi tässä maassa tu pakkaa päivät p äästään ja e n im -'
alkuperän syvä häpeä.
Täm ä joita saimme toimeenpanem alla
ilman, ettei taas paniikkiajan tu l
N
yt
ei
ole
siis
m
itään
svvtä
j tuun itsenäiseen unioon. H enkilöitä
kansakunta syntyi yleisen me tutkim uksen elintarpeitten hin ulotuttaa hallituksen kontrolli- man osan x°takin
tua
tarvitsisi ryhtyä veron m ak
on käynyt k a u tta valtion, jo tk a ovat olla pessimistinen sosialismin e-
nettelyn mitä terävim m än arvos noista lukijaimme keskuudessa. valta ainakin niin pitkälle kuin
ja
tulevaisuuteen suihin ja muihin ylim ääräisiin
k e rä n n e e t tu h an sia d ollareita valtiom - distvmiseen
Sievä virka.
Tutkim uksem m e tulokset osot- se on ulotutettu muissakin mais-
me m ain areilta. S eattlen unioitten nähden yleensä. Samoin on S. S .! ponnistuksiin sen pystvssä öitä-
telun vallitessa. Puhuaksem me
nli vi
f k kn tak
taka a p ttorni
., .
r ” *
1
W fndscrin tuom iorovastin virka on i kftskiiRvirnsfn
k KesKusvirasio
esk u sv irasto on
oli
viikko
e rin . .. .
,,,,,»
p ä ä ttä n y t o tta a a sia sta selvän B u tten ! a r <ei‘tO,k '? . 2 S O ttau u n u t k -v l5,n miscKSi.
Sosialisteina me selitämme
kotimaisen ajatustavan mukaan, tavat tvöläisten keskim ääräisten ¡
yksi Englannin kirkon vanhim pia
unioilta ja lokakuun viime päivänä oli j , sta\ aksi sitä m xrskya vastaan.
lo is siis pessim ismi!
Pois
me synnyimme m oitteissa, ja jos vuositulojen olleen 723 doll. 24 etta hallituksen oi,5, m entävä virkapaikkf>ja
Yrjön kappeli ^ ä u k s t d T u ettavana kesk u sv irasto n
jonka hävittäjät ja hajottajat o- velttous! — Nyt on meidän ai
moite on epäisänmaallista, niin senttiä vuonna 1912 ja 8?6 doll. pitemmällekin, paljon pitemmal- jOn “itsenäis-kuninkaallisia" kirkkoja., kokouksessa Montanan State roder vat siihen kohdistaneet. Se lehti
kamme. X vt on sosialismin nou
le. m utta me emme ole narreja ' samaten kuin Westminster Abbey, ation of Laborilta ja Silver Bow Trad- riepu, joka perustettiin tappa
sitte on täyskasvuinen erilainen 44 senttiä vuonna 1917.
suaika.
Lyökäämme silloin kun
nsk-o lk x e m m e e tt ä nvkvinen Irti- vaPaa pH spahallinnon v a lta p iiristä
CounciViltä, johon kuuluvat kaikki
Tutkim uksiem m e tulokset o- Uskoaksemme
kuin lapsi. Me olemme unohta
että n}E tinen nai-
»
• , ,
¡B utten uniot. paitsi se m ain areitten maan S. S. järjestön lehdistöä, rauta on kuuma. Alkakoon nyt
i-i
■ •
••
'ii -n
i •• Tuom iorovastilla ei ole k e rra ssa a n , -.
. . .
< m in k u tsu ttu itsenäinen Metal Mine on henkitoreissa ia meidän lehti- ¡jokaisessa osastossa se varm a
neet koko olemassaolomme pe sottavat että perheen keskim ää litus meni<t niin pitkälle kulti' .....
.. .. .
, ... \
.
untaan m uuta tek em ista kuin olla W orkers unii». Y lläm ainitut virastot liikkeenime on kaikki saatu v o it-!luokkatietoinen
..
osa ................
niitten ia-
rusteen jos me olemme unohta räinen ruokatavaralasku oli vuon s o s ia l is t in e n H a llitu s e m p i m ä t tä J tuom jokap jtujjn e s ,nijeiienä ja pitää ilm oittivat, e ttä B u ttessa ei enää ole
toa tuottaa ala kaunalle. Halvin-j senistostä, joka silloinkin pauiik-
neet miten olla hyväksym ättä, na P>12 283 doll. 40 senttiä ja menisi.
silm ällä tuossa kauniissa kirkossa pi- m itään lakkoa: e ttä k aik H ovat työs-
kin niistä, 1 overitar, on tuotta-jkiaikana jaksoi toimia sosiali--
Itsestään
selvä
on
että
elin
-
jd
e ttä v iä jum alanpalveluksia.
Hänel- myösAk S a lpa^isriK »H °satL V L w JwS!äiV-
miten vastustaa, miten agiteera- vuonna 1917 531 doll. 96 s e n tt iä .
nut v oittoa viimeisenä tilivuonna i min edistäm iseksi, innolla toi-
Tutkim uksiem m e tulokset o- tiirvekustannuksista puhuttaessa ia 011 Palkkaa >10.000 vuodessa ja tä on jouten ja tulevat varm aan ole- $1.2-50.
ta, miten hajottaa ja rakentaa
jmiin edellä tehdyn ehdotuksen
1 m uhkea asu n to E nglannin ihaniin ; m aankiu jouten niin kauan kuin hyvä-
ys, joka on 1 toteuttam iseksi, niin he säästävät
aina vallankum ouksellisiin me- sottavat että perheen keskimää- tm etupäässä otattava huomioon m assa seudussa. Sillä palkalla sf t ä ! sydänUset uuioniBtit h e itä jouten elät- ,, M enettelytapakysym
r iita k v s v ™ v ir i
‘ i-, j •
,
e k a s ta v a t
’n ^ru tak j sxnn k ^ m m e .; itseltään raskaam pia ja vaikeam-
nettelytapoihin saakka, jos asioi- räinen vuosittainen menoerä va- tuotteiden hinnat ja jakaminen. jo k a n n a ttaa uskoa ru tista a k in m itä ' t ä v ä t - - S am anlaisessa "ä ä n ila jissa " j
v astasi kym m enkunta m uuta paikaili.i-1,,n
myös käytännöllisesti rat-<pia tehtäviä tulevina pulakausina.
den uudelleen järjestely sellaista laistuk<een ja läm m itysaiueisiin Kaksi tärkeää askelta elinkns- hyvänsä.
' uniota. Keneen nyt on luotettava.' kaistu V enäjällä, joten voimme
Sefa Lepistö
TOVERI
Liikkeenhoita
jan paikka
avoinna
jc
j
MA1LMANKATS0MUKSIA
p?*
l&.
rm.
fe
■