Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 1, 1917)
t No. 256. TOVERI H ............... .■■■-! e ttä sen to im itta ja nyt on Olovinaan ’ p a k o tta m is ta u h ra a m a a n h en k en sä lapsi työlaista, m uuhun voi pyrkiä. H e eivät riippuen siitä, kum m anko luokan pakota lakia noudattam aan. T y ö siirtolaislaista, rouden a a tte e lle niin , v iera alla m aalla. P oli.t isien laitos yksilöllisen rosv historiallisen k e h ity sk u -) tietoinen toim inta siihen enem- läisten heikko unio ei yksin k y läheisen l u o k k a rosvouksen k a n - 'te a s a avulla ovat ne s ä ily ttä n e e t ta- v aaranalaisuusvakuutuslaeista j- tunne jra a n k an san h a rtio ille so ta k u lu t, joi lun liikkeelläpitävää voimaa, e i-tm ä n vaikuttaa. kene saam aan m itään aikaan, nalla. Linnen »uom*l«i*cn t^ävlen Hnenkannittaj«. n. e. ka kohoavat jo k a h te e n s a ta a n dolla Umcttyy Aatonat*«, Or«gon, joka pMivt Vailla luokkatietoisuutta an vaan tarvitaan myöskin poliitti Erinäisissä tilanteissa syntyy vätkä siis voikaan pyrkiä vaikut- paita tunoantaina. riin jo k a ista m ie stä , n a ista ja lasta toisinaan valtaviakin porvarilli tam aan siihen, vaan puoskaroi- tantuu työväestö liian paljon vh- sen järjestön tukea, m utta ne po T eiM IT U S K U N T A : S U O M E T T A R E L A IS T E N “ L E N T Ä kohden, jolla s u u n n a tto m a lla sum W. N. R EIV O L a C Ä I M O IL A N E N maan sen seurauksia, saaden o- teistoim intaan vihollistensa k a n -• bittiset puolueet ja politikoitsijat sen radikalism in ilrjienemispuus- m alla o s te ta a n s o ta ta rp e ita n ä iltä sa- V Ä T ”. A D O LPIl SALMI A. B. MÄKELÄ KULO SYVÄNEN sakseen pettym yksen jo k aisessa' s a : tietoisena yhteiskunnan luok no i m oilta s o ta s a a lis ta jilta . N e ovat sä- jotka Seattles<akin ovat näihin kia. joiden mukaan liittyy suuria E rä a ssä k ah v ilassa T a m p e re e lla , ä v ä k . ; ly ttä n e e t k a n san h a rte ille jä tu .a ts - kasuhteista voi se johtaa kehitys- saakka hallinneet, eivät suinkaan on joku s u o m e tta re la iste n “¡en tä joukkoja, m utta joiden k äytän yrityksessään. TOVERI (T H E COMRADE) Vain ne, jotka jaksavat käsit- täkin omien etujensa m ukaisesti. <»le alinpalkkalakeja laatineetkaan si" itse ä än k u tsuva su u riään ise sti 1 m äisen v iid e n to ista biljoonan dolla nöllinen m erkitys on m itättöm än The organ oi a* Finnish worker* in the i rin so tav elan . jo n k a v u o tu iset viiden- Kun yhteiskuntam m e taloudel-j käytännössä toteutettaviksi, vaan s e littä n y t, m iten hän on täm än ke .¡ s a d a n m iljoonan d o llarin korot ju o k WeMcxn atatea. ih e only Einnith daily in pieni. Ja sitäpaitsi ovat sellaiset tää työväenliikkeen historiallisen the West. Publiihed daily, except Sunday, tuudittam iseksi tyy- sän aik an a jä rje s te lly t p itkin m aa s e v a t heidän k a s sa k irs tu ih in s a . N- at Astoria, Ore., by the Western Work radikaaliset liikkeet täynnä toi m erkityksen ja omaksua itselleen linen kehitys menee nykyisin e- , työläisten men'« Publishing Society. u tu ja m an tta a lim ie h iä a rk a ile m a tta •1 m ailm ankatsom us teenpäin ennen kuulum attom alla tyväisyvteen lakeja laadittaessa se k a n u san h äd ä. senlaisia vaaroja kuin työväestön työväestön kaikilla k ä ttä pitem m illään käynm än : ovat k k ein u rju o u telleet d ella ja itty n n e älän e t yh teeu Entered at second-class mail matter July 18. jonka mukaan yhteis- nopeudella, menee työväenliike , ja heidän käsitteittensä sekotta- ty öläisten päälle K arkun k k rajillak in 1912. at the postaiiice at Astoria, Oregon, luokkaliike; niissä saattavat yk kannan, J FUUnnatto m a .ti k o r o t - under the Act oi March 3, 1879. o lisivat lak k o laiset nähneet, jos h än k k a ik e n laisilla e lin ta rp e illa kttnnan aineellisen elämän ehdot kin sen mukana nopeammin kuin miseksi lakien m erkityksen suh sityiset joutua usein uhreiksi, ------ TILA U SH IN N A T Yhdyavallonta ja Canada«*«: olisi ollut siellä k o m en tam assa m aan- «u so ta v o itto je n ovat luokkien toiminnan perus- ennen. Mutta mukana meno e; teen, kun laeista ei kuitenkaan koettaessaan palvella työväestöä Ykti vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta $2.25 .50 liikkeen mukana, jonka tarkotuk- 1 vaikiittimina. voivat taistella työ- välttäm ättä aina edellytä tietois- näytä olevan m itään apua. 3 kuukautta.........$1.35 1 kuukausi. ta rk o , uksella k o rv a , , Si o m ista isin k a a rtia , o n « » » a Suomeen ja muualle ulkomaille: ta re la iste n len täv ä se littä n y t S()dan k u sta n n u k sia joka n a n ,ä Yksi vuosikerta. .$6.50 6 kuukautta. .$3.50 sena ei kuitenkaan ole työväes väenliikkeen riveissä sekottam at- ta edistym istä. Joskin on ten saadaan heidät poliittista toi Onko sitte n su o m e tta rela isilla ollut hnuta- SUBSCRIPTIO N RATES: ........ .. 1 voitotiini s y n n y ttä ä , ovat lie nuut.i tön etujen ajam inen, vaan yhteis ta toim intatapoja ja m enettä seemiläistä voimmeko sanoa A- m iniääkin vieromaan, ja valta paljonkin tuollaisia len tä In the United State« and Canada v iä n iau ttaa- . One year.......... $4.UÖ but mouths........... $2.25 «aksalaismieliseksi sala- lim iesten v erileik k ejä jä rje s te ttä e s s ä . n e e t sen todellisesta rakenteesta m ättä näköpiiristään työväen merikan työväenliikkeen tietoi ; säilyy viistäjäluokan käsissä. Three month*. .$1.35 One month . . . . ■■ , j 0 kunnan odan- v i.,o iii.iit-n ti on Advertising rates1 in effect July 1, 1912, 40 tietäm ättöm ien Seattlen makeisleijiomoiden o l ole tietoa. M utta . lu u ltav a m sti < n 1 ju o n ek si, jolla a io ta an s a . a tta a sodan- , porvarillisten liikkeen luokkayhteiskunnan hä sumlessa edenneen ennen kuulu ceott per inch. Special discount is allowed ....... ... . , Inkuisas- k ä y n ti k an san vierom aksi. Ne o .a t Jot larger and continuous advertisements. ■ntivia tä y ty n y t olla koko lukuisaa ............ nnniBtu- haaveilijain ja ihannoitsijain a a t vittämiseen tähtäävää pääm äärää. m attom asti. ei voida kieltää ettei- m istajat ovat rikkoneet naisten a ¡lent » i v M iitiiip p i v altio ssa o n n istu TOVERI. BOX »9. ASTORIA, O K t, ti, koska niinkin m onessa p aik assa , - •............... . . »«vien AUG. N IK U LA , Manager. vätk<> edellytykset sen tietoisell a ) b npa [k kalakia vallan häikäilemät teiden suojelem inen; vapaus, •V .« «-ntvm T iP arve- enkin, ty ö v äestö ä suojelevien lakien innalle olisi kasvaneet. Kun ¡ töm ästi. Lain m äärääm ää p a lk -ion ' s . - siv u u tta m ista tai p e ru u tta m is ta , ja Ilmotushinta 40c palstatuumalta. kuolcman- jota vastaan ei työväestöllä luon Unionismi “tekee his toim ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla ¡jo k a ise n lakon, jo n k a k a p ita listie n syntyy suhteita joissa tietoisella kaa ei ole m aksettu läheskään _ $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit nollisesti ole m itään, m utta joka toriaa” to.ilmotukset 50c kerta, balutaantieto- ja | i hillitön voitonhim o on a ih e u tta n u t, toiminnalla voidaan vaikuttaa ta • kaikille työläisille, sillä vain K U L K E V IA K IV IÄ kuitenkaan takaa vapautta nunenmuutto-ilmotukset 25c kerta, nanna- ei i ovat he ju lista n e e t “ S ak san vakoo- ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset vallisuudesta poikkeavasti, uitu i harva on voinut tehdä sen mää $1 .00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk työväestön toiminnalle, eikä niin- Suom en lehdissä on lu etta v a n a seu-1 j a in ” a ik a a n saa m a k si. V ahvistaak- Sen mukaau. Satunnaisista iluiotuk.nsta "Y hdysvaltain järjestynyt ty ö - , on silloin suurem pia vaatim uksia I ran työtä mitä riistäjät ovat aset raa v a “a m e rik k a la is e lta '’ h a isk a h tav a geen talo u d e llista ja p o liittista mali- tulee rahaa seurata mukana. Englannin ollen ole saavuttam isen arvotuen, kielestä suomennetaan vapaasti. ollenkaan ¡väestö edistyy nykyään nopeani-, tietoiseen toim intaan. Ja kuten taneet "lailliseksi m ääräksi." O:i uutinen. joka silti s a a tta a olla tosi- tia a n , ovat he tu rv a u tu n e e t vale- isän m aallisu u teen , sy y ttä e n v a lh e e lli 1 min kuin milloinkaan ennen, ylläm ainittu kirjöttaja sanoo, tu asetettu joku “hyvä työntekijä", p erä in en : k u n porvarillisen maiimankat- J kirjotetaan Labor Clarionis&i. le\aisuudessa tullaan ta rv itse houkuttelujen avulla tekemään sesti kaikkia v a s tu s ta jia a n “ sak salais- N evadan valtiossa Pohjois-Am erl- Porvarillinen radikalis somuksen mukaan jokaisella on ~Se etenec nvkvään viikossa e maan vakavaa harkinnallista to i paljon työtä, ja sitte on vaadittu kassa ta v a ta a n n.s. “v aeltav ia k iviä.’’ m ielisik si”. jo ista to iset ovat h e rn e e n kokoisia, R ep u b lik aan iset ja d e m o k ra a ttise t oikeus ajaa omia yksilöllisiä nemmän kuin ennen vuodessa. ’ m intaa aina enemmän ja eneni mi ja sosialistinen kaikilta sama määrä, ja kun sitä suurim m at 20 em. läp im itaten . Jo s v irk ailijat valtio- ja k a n s a llish a llitu k "aatteitaan", välittäm ättä ollen jatkuu sama kirjotus, "ja täm ä män, kunnes koko yhteiskunta työväenliike ei ole saatu, niin työläinen on e - ! jojta k uita tälla isia kiviä p annaan lat se ssa ovat o s o tta u tu n e e t n äid en k a kaan siitä, miten ne soveltuvat nopea toim inta aiheuttaa v ä ittä -. on vallattu tvöväestön m ääräys- rotettu tvöstä sillä selityksellä, tiallo 2 tai 3 ja la n p äähän to isistaan , p ita listie n e tu je n tah d o tto m ik si pal- Riistajaluokan harjo;tam at sor- vhteiskunan yleisiin etuihin i niin • m ättä uusia pulmia ratkaistavak- ten alaiseksi ja pantu t o i m i m a a n ) ^ hän ej olekaan “amma l t t i t a i - a lk a v a t ne heli s iir t-v a n ä k y m ä tö n tä I Velijoiksi. E u ro p a ssa m uka k äy täv än ¡y h te istä k e sk ip iste ttä kohti, jossa ne i k a n sa n v a jta js tu , ta rn }Sgo<jan v a rjo s s a totoim enpitect aiheuttavat valt. seuraa snta, että porvarillisten kysym yksiä joiden ra tk a is u ! työväestön etujen mukaisesti I toinen» otoim enpite lopulta m uodostavat röykkiön. Jos , v a ra s t e taan A m erikan k a n sa lta kan- radikaalien keskuudessakin ilme vaatii liikkeen parhaimpien nero- Snsialistipuolue käsittää tulevan täm ättöm än vastavaikutuksensa am m attitaito isu u s-| joku kivistä s iirre tä ä n m etrin p ä ä h än | ganvajt a isuuden p eru so ik eu d et. Oike- ' Sellaisella nee kaikenlaisia aatekanga.>tuk-; jep t,,jn1jn taa ja vakavaa ajatte- kehityksen selvemmin kuin mi varsinkin työväenluokassa. Xe saadaan laki v o i- i to isista , saa nähdä kuinka se heti ; .u8js lu | n teu p ä ä tö k siä uhm aillen on sia. joita eivät e d u stajattak a an , ,ua ,,arkintaa j asen isto n ' puo- kään muu osa täkäläisestä tv<> m äärittelyllä synyttävät tarpeen ja halun vas- m attom aksi. ja työläiset joutu- ' ,ähtee >iikk"e,ie Päästäkseen toisten pc8tihaU¡tu s la k k a u tta n u t se lla ise t aina käsitä, m utta joille taistel- k h a | ä r je sto joka s„unnittelee äenliikkeestä ja siksi sen toim in-; luo. ; sanom alehdet, jo tk a ovat u s k a lta n e e t tataistelunn ja liittävät suuria vat työnantajien täydellisen mieli- N äitä om ituisia kiviä tav a taa n au- sita v a stu staa . K uvernöörit ja ma- laan olemassaolon vapautta mel- rakcnteensa sen niukaan, menet takin on muista edellä. tyoläisjottkki »ja taisteluriveihin. vallan alle. Siten on kävnvt Se tiossa. karu ssa k iv ieräm aassa. Täs- j u r jt ovat h a jo tta n e e t ra u h a llisia ko- ----- » 40» 4------ - koisilla uhrauksillakin. Porvaril telee viisaasti, ja se joka jättää jotka järjestyvät tietoiseen toi ‘ a tt l e s s a k i n . jo s s a n a is e t o v a t n y t sä hed elm ättö m ässä seu d u ssa on pie-I kouksia, jo ita on k u tsu ttu kokoon linen vapausajatus ei sisällä ottam atta huomioon tulevaisuu Alinpalkkalakikaan ei m imaan sorron poistamiseksi. ¡lakossa, ja k u n ei la k k o a v o i l a i n i ä lam m ikkoja, vaihdellen läpim ital- ta rk o tu k sc u a su u n n ite lla toim enpitei- m uuta kuin yksityistoim innassa den m ahdollisuudet, tulee k a tu tepsi M utta ei ainoastaan työväen m unten särkeä, niin tuom ioistuin ¡taan m u u ta m a sta ja la s ta useam paan tä Raua. ja painovapauden ja työ- ilmenevan pelastuksen, ja siksi maan sitä. ..... - • m etriin. Niiden pohjalta löydetään ^ äe s uiii o ikeuksien su o jelem isek si ja T yönantajat joiden luokassa herää pyrkimys vasta- tulee väliin estetuonuom een m ¡n äitä o m ituisia kiviä. Niiden kum- ; k e sk u ste lla m ah d o llisista rau h a n h- sen kannattajajoukkokin ryhm it-1^ M akeisleipotnotvöläisten lakko t on pakko taipua oikeuden taisteluun, vaan por\arilii\ikas- kieltää naiset tekem ästä m itään m allinen liikkum iskyky johtuu toden i doista. tyy aina jonkun suuruudeksi k u - ; vaatj tiluksiin, tulevat olemaan J o u k o tta in s o sia liste ja on eattlessa on paljastanut sikäläts- i . ‘ ‘ , sakin ilmenee vksitvisiä. joiden ! näköisesti m agnetism ista. Ne ov at | v a n gjt ju siitä e ttä ovat k ä y ttä n e e t . .. . .. , voiton saavuttam iseksi. vitellini yksityisen ympärille, joi ylitä voitonhinioisia ja halukkaita i ten politikoitsijain niin paljon ke mielipiteet ovat rL tiridassa luok ¡n äe t m agnettia. m a g n e ttista rauta- I p e m stu sla illisia o ik eu k siaan puhua laisista R oomu eitit, llearstit. La palaam aan entisiin suhteisiin human alinpalkkalain täydellisen j \ ain siinä tapauksessa että .m alm ia, jo tk a m agnetin voim alla ve- I ,a k irjo te lla p o liittisista a sio ista, sa- kansa enemmistön toim enpiteit Eollettet ja muut ovat tyypilli I milloin tilaisuus sen vain m yön onttouden, todeten sen että laki- lain täytäntöonpanijat ovat työ-jtävät toisiaan puoleensa. L iikkum aan : m ajja kun h a llitu k se ssa olevat pal ten kanssa, ilmenee n. s. porva siä esimerkkejä. Kenenkään nii tää. Sitä tilannetta varten on kin on vain kuollut kirjain, ellei j Iäisten edustajia on laeista tuntu- j niitä a v u sta n e e niillä seuduin alitui- k a . uf H ehakoitsijat saavat v ap aasti rillisia radikaaleja, jotka niin den valtaanpääsv ei merkitsisi varustauduttava." niisiä änen m aa n tärin ä, joka johtuu maan- a jaa k a p ita listie n e tu ja . Siihen hal- työväestö ole järjestynyt poltt. | vampaa hvtitvä. M uuten ikään selittävät käyvänsä taiste kuoren tulip eräisy y d estä. v e k sittav aan syytökseen, e ttä me o m uutosta kapitalistisen mailman- Nykyisten tapahtum aani nopea tisesti ja taloudellisesti ja siten ’ tingitään aina ja kaikkialla. I, lua yhteiskunnallista sortoa vas lem m e sak sa la isin ie lisiä me vastaam - järjestyksen kehityskulussa, ja kulku synnyttää epäilem ättä su’i- L y h im p iä v ir k a k a u s ia , taan. \ me v iitta a m a lla siihen p itk ä ä n s a r siksi ei työväestöllä olekaan mi i teitä ja kysymyksiä, joissa ta.’ jaa n so sia listeja , jo tk a o v a t jo k a i M utta kun työväenluokan ja | m itä kellään lie ollut, oli v en äläisellä tään syytä antautua sellaisten! ¡vitaan paljon älyä tulex aisuudes- sessa m aassa jo u tu n e e t vankilaan ja porvariittokan etuperusteet ovat I ■ kenraali K lerabövskilla, joka Korni- i liikkeiden mukaan. I kuolem aankin la n n istu m a tto m a ssa sat m utta entäs n y k y i s y y s S e l 1 loftin kalliitaan noustua n im itettiin kokonaan erilaiset, niin niiden' ta iste lu ssa a n “s a k s a la is u u tta ”, m ilita Y ksit visteti to im in ta v a p a u s | I V enäjän a rm eijan ylipäälliköksi. Ni- laisia suhteita on jo syntynyt 1 toim intavaikutteetkin ovat usein ^iiiiifli»iiiiiiiiiiii.ii!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!iiiiiiiniiiiiiiiiiiii!iiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiui»iiiiiiiiiiiiiiiiiiiii'iiiiiiiiiiiiii,i!ii:'iiiiiiiicniiiiiiii!iiiiiiiiiHii!iiiiiiiHiiiiiiiiiiii ■ tap a h tu i e rä ä n ä m a a n a n ta in a ', rism ia ja k ap italism ia v astaan . Mart- ' porvarillisen railikalismin m m e— • • . “ on enem sima määrässä erilaiset, että ne • , ,, , . , jo issa olisi ta rv ittu palj tyyri-toveriem m e h a u ta riv it u lo ttu v at SUOMEN PORVARIEN SISUA , kuultu y listettä v ä n le n to k o n e tta par-1 seu raav an a päivänä K lem boxskl liit .... . . . sa edellvttaa myöskin Yksityisten män älyä ja harkintakykyä kuin U aliforniasta S ip eriaan saak k a. Vain m uuttuvat toisilleen vasiakkai- . ' . , . ! haaksi tu tk im u sm atk ailu v älln eek si, tyi K om iloffin k a n n a tta jiin ja m enet- toimeenpanemia tekoja ja suun mitä on ollut Amerikan tyiöäen- siksi e ttä k iin sallisjärjestiin in ie v a a siksi. ja vaikka näennäi-esti kum kuvaa e rä s Suom en eduskunnan pu- m itättö m än vähän on sitä käy- ti v itk an sa. nitelmia. joiden turm iollisuus on liikkeen käytettävänä. \ oidaan hem iehelle K ullervo A killes Manne- ; tii rau h aa ilm an k e isa re ita , kuninkai- mallakin taholla ollaan pyrkivi ' te tty tuohon tark o tu k seen . uu ja k a p ita liste ja, ovat h a llitu k se t riittävä tuhoam aan koko työ sanoa, että nvkvisiä suhteita oli rille saapunut H elsingissä postiin ; Pablo Iglesias, llään sortoa poistamaan, on kum Me o- ' E spanjan sosialistien kuuluisa jollia ju lista n e e t m eidän pannaan. väenliikkeen. jos se niihin yhdis- si voitu paljon m uuttaakin j »s pantu kon ek irjo tettu kirje, jo ssa seka mallakin oma pääm ääränsä, joka lem ine k an sain v ä lisen työväenluokan H A L L I T U K S E N L E L L IP O J A T . solvataan e ttä uhataan puhem iestä , ja on e ro te ttu sik äläisen sosialisti- j tetäätt. Kaikenlaiset pommisan-'- r - • .. . »• • • ,i 1 ¡ t ä k ä l ä i n e n t y ö v ä e s t ö o lis i j a 'k s t- työväen nim essä! k a n sa in v ä listä riistäjälu o k - ei voi molempia tyydyttää. Por M utta tuo hieno ■ : puolueen esim ieh y y d estä sen johdos puolella karit saavat sellaisessa liikkeessä nut käsittää taloudellisen keiti New T ornissa ilm estyy m uuan sak- paperi ei ole lähtöisin työm iehen k ä n - 1 1 ta, e ttä hän ei hyväksynyt ä s k e is tä kaa vaslaan . varilliset radikaalit saattavat toi sankielinen k a p ita listile h ti N. Y. | t o n n ia a iv a n e s t e e t t ä , s a m o in sä isislä k äsistä, yhtä vähän kuin sen vallan k u m o u sliik että, jo n k a h a llitu s ' T jö la is to v e rit: K a p ita listilu o k k a o- edes tässäkään m aass t. : vksen sinaan näytellä hyvinkin huo S taatszeitu n g . joka sodan alu ssa oli i . . . . . ¡kuin syndikalistisessa työväen . , .. , , . . n ä y ttä äk in in vielä täm i än k e rra n o n m s - , m istaa ne välineet, joiden avulla te l m onistinen liike “ tekee his sisällön ryövärintieli olisi m uodostu avoim esti . ja m attavaa osaa erinäisissä kvsv-i a n k a ra s ti saksalaism ie- > • x., ___ t a n s a i t liikkeessäkin. joka ei asiallisesti toriaansa,” kuten voitanee sa n o a: nut työm iehen sydäm essä ja aivoissa linen — m enipä niin pitkälle, e ttä tuneen ä ä rim m ä isilä toim en p iteillä ¡ a n s a its e tte jo k ap äiv äisen leipänne. mvksissa. m utta eivät koskaan i Te e tte voi ty ö sk en n ellä ilm an sen olekaan erilainen porvarillisesta — se jättää jälkeensä kertom uk- näinä k an sanvallan taistelu n kohta ilkesi y listää L usitanian u p o ttam ista ' tu k ah u tta m a an . _ _ _ 1 lupaa. J a se lupa a n n e ta a n vain tarkotuksella avustaa työväestöä. lokkaina päivinä. Se on pikem m in radikalism ista. Syntyväisyys S ak sassa siinä ta p a u k se ssa e ttä k ap italistilu o k - sen toim innastaan. Se vaikuttaa osotus ta a n tu m u k se lliste n voim atto- suurenm oiseksi S aksan voitoksi, pu- ' Niiden pääm äärä ei koskaan täh i h in n atta k a a n siitä, e ttä se m itä s u u - ! aa voittoa teid än ty ö stän n e. Ra- Tvöväestön taistelun ensimäi- j toim innallaan historialliseen ke- m asta raivosta, jo k a läh en telee mie- ¡ rim m alla katk eru u d ella v astu sti so- alenee huim aavaa vauhtia, kuten kas . tää lui.ikkpvallan poistamiseen, jatto m a n voitonhim on k iih o tta m an a eikä työväestön valtaan kohotta setiä tarkotuksena on toim in ta-! hitykseen. ja sen tietoisuuden ta lipuolisuutta. Suom en lehdissä on n ä y tte itä tu o s - ! t a r p e i d e n lä h e ttä m istä liittolaisille, le ttu je n lu ettelo t selv ästi to d istav at. onlkep sp tpjdän p a lk k a n n e Iaahdo, miseen, ja siksi onkin työväes vapauden hankkim inen luokkan riippuu niillä tavalla se siihen ta a paperilla esiin ty v ä stä ry ö v ärih y ö k -) Nyt kun S aksan «»hetystöltä takava-J V. 1914 oli k a s te ttu je n lapsien luku- i Hsimman ala8 jo tta sen voRot oH ' rik o itu ja pap ereita on pengottu, on m äärä 103,112; v. 1915 se oli 92,561; I g,vat gi(ä g uureinm at teid ä n tu o tta töllä riittävästi syytä pysytellä sa vapaustaistelulle ja yksityis vaikuttaa. A ntautuuko se soke- k • avuspstä- äy k sestä : E rito ten on täh ä n lehden m enettelyyn löydetty . v 1916 vain 68.132. T u n n ettek o e- ' m ieline h y ö d v k k eitten m yynnistä. “A rvoisa H erra! niistä erillään, niin houkuttele- ten on pakko tyytyä siihen min- asti toimivien voimien heiteltä- toinen, “am erik k alaisem p i", syy kuin Berliinin osuus täh ä n alentum iseen Kun k a p ita lis tit tu le v a t v a sta k k a in vilta kuin porvarien tarjoam at I ka verran sen puitteissa heillä vaksi.vai pyrkiikö se vaikutta- ra sta hienossa porvarien koulussa jokin ilm assa riippuva kansallisuus- suuri. V. 1914 k a ste ttiin siellä 26.214 ¡se lla iste n unio itten k a n ssa , joita n<* toim innan mahdollisuuksia. maan niihin voimiin itsetietoi- k a sv a te ttu a papinpoikaa. joka ei taistelutilaisuudet toisinaan n ävt-lon rak k a u s; sie ltä on löydetty e rä s la sta ; v. 1915 vielä 21,357; v. 1916 ¡eiv ät voi sä rk e ä , liitty v ä t ne yh teen ko8kaan ymmär‘ä ty ö k an san asem aa , 20,000 dollarin m aksuosotus korvauk- vain 19,506. ileidän toim intansa täytyy su- sesti. sen tuom itsee tulevaisuuden — tavatkin. ) k o h o tta a k see n kaikkien tuotleidm i pyrkii vain kansan hartio illa vai- , ---------- Porvarillisen radikalismin ja lanttia luokkavapauden hankki- historioitsija. Meidän käsittääk- taan. — Sanokaa hänelle työväen seksi lehden Saksan hyväksi teke- hintoja, jo ten teid än p a lk k a n n e osto- i-r-i-rn -H -J-d -H -H -H - kykyisyvs laskee a litu ise sti. Kun te tyiiväeston toiminnan oleellisena miseen. Ja siksi —- hyvä kyllä semtne se ei ole toim inut sillä terv eiset, sanokaa, e ttä — kansan niistä palveluksista. M utta nyt so- .- , • i n • «• • , aa dan ju lis te ttu a ja S aksan lähetystön i m en ette lakkoon, k ä y ttä v ä t lie valtion ... . — porvarien porvarien "suuret m iehet" tietoisuudella jo lla sen o lis i tu l veri on liiaksi sakeaa juoksem aan ha- ....... J erona on niiden perusluonne.)— Lähdettyä enim pine käty rein een ja poliisivoim aa te itä v a sta a n , tai h a n k Tyiiväesto pyrkii valtaamaan kä- eivät viihdykään sosialistisessa lllt toim ia: se ei ..le ollut aika;’.- nen v a lla n ta v o tte lu je n sa to teuttam i- lu ultavasti rahoineenkin, lehti heti I seksi! Sanokaa, e tte i — papinpojan kivat y k sity isiä p y ssy liu rttia ja rois- siinsii valtiomahdin joukkona, seurassa, se kun on heistä niin sa tasalla yleisesti, joskin osit- peli tule o nnistum aan valveutuneen käänsi selkänsä kaikelle saksalaisel- ,|- ; to ja am pum aan teid ä t. Niin kauan i le, m uuttuen siinä p a ia a ssa m itä bar- tain. porvarit yksityisinä hyvinä mie "hengen lentoa ahdistavaa. työväen keskuudessa aivan sam oin i ¡kun ne o v at rik k au d en tu o tan to v ä- Muuan sen suurim pia virheitä kuin h erra sso sia listi K erenskin Ve taim m aksi liittoJaism ieliseksi ja m itä San Franciscon sosialis - lin e itten om istajia, voivat lie riista a Porvari-radikaalien taistelu yh hinä säilyttäm ään sen oman luok • ■■ , - .. , ........................ , , v n .i ir»« h u rjim m aksi sotaklinkoilijaksi. Se larjestvm attom an tvöväestön n ajan pim entolassa. — Knst nes , ................... kansa käsissä. Ja tämä k atsan teiskunnallista sortoa vastaan ei on tien kunnallisohjelma ; .te det. iltä teid än työnne luom at rikkau- . . «,-t nitäisi ym m ärsi, kuten ain ak in kapitalisti- sen laim mlvonti. L ik i k iv u kkona sitä A killesta P iehdet Ininä nuolen leivässä voi on kapitalistis läriestätm tokannan erilaisuus on m erkityk koskaan kohdistu , ................ , • , kansan v erivirtoihin hukkum isen u - 1 h iid e t, m uta puolen leivässä voi on. S o sialistipuolue s e littä ä e ttä tuo- sekaan ........ suinkaan johdu . sen maineella> vanana ja j a ; ; J a ^ iaiia l l ä k KeKiaussena e la u k s e ll a onnistui ie lehti om istusperustetta v a s ta a n .,.......... .. .......... . . . ha- hal]a kunniallÄi kunniaUa m aineella, vallalla nu seltään sellainen, että sen tunte ta ’ ta n n o n v ä lin e itte n y k sity iso m istu k sen minen riittää pitäm ään työväes Ile saattavat kyllä pyrkiä aja-1 luttom uudesta toimia työväestön rikkaudella kruunaUaman. Ikävä vain. «aaniaan .itselleen eriv ap au tu k sen I tilalle on a s e te tta v a niiden y h te is tuksenvajmuteen, puhe-, paino-j etujen ajamiseksi mahdollisiin- etta tuota kruunua varten on perin se n su u n n a la isu u d e sta . '!Vu,'ir,j<.i7>j ,hc Act “f ' " Oc,ober kun n allin en om istus. Vain siten voi tön erossa porvareista. I'>e" d o rk is s a ilm e sty y to in e n k in ----------- i ty ö v äestö k u n n o llisesti suojella it Porvariston radikaaliset yksi- ia kokoontum isvapauteen, m utta rnan tehokkaasti, vaan juuri vl- halp ah in tain en lyijykori8tekin valet- pa rh a ite n sopii keh o ttaa pa- tung. joka koko ajan on sotaan näh- M ailm anlaajuisen v erisaunan ja h ä se n sä k a p ita listie n h a rjo tta in a lta riis- lot käyttävät useimm iten vain ei siinä m erkityksessä, etta ka- am am itusta aikansa kehitykset 1 tulta. Vain siten täm än sodankin ättöm Kun sen Teidän i I*H * 1 ’ ’ visivät niiden avulla taistelua käsittäm käsittäm ättöm yydestä. yydestä. Kun sen pinpoikaa , ,, Parhaiten __ . ,__ uni. deu kehottaa nou d attan ilm enevää tyyiy- visivat työväestössä . ’ .... ensi keskiviikkoaam una kel- u t tiu k in ta puolueetta- . vityksen keskellä tulevat San Frati- ! syyt voidaan poistaa a in aisek si. Mei- m uuttam i tulisi olla suojana paaoman hyox- ,o g siunaainaan itsensä ja kello S m uutta, jäy k ä sti taiste llu t S aksan ! ciscón k a n sala ise t p ä ä ttäm ä ä n kenen dän ehdokkaainm e ovat sito u tu n ee t taitavasti hyväk luokkayhteiskunnan m ättömv vttä itte n , seen, haaliakseen valtaa käsiin seksi yhteistoim innalle perustu kav ksia vastaan, ei se käsitä niit.: n a u ttim a a n H erran Pyhää E htoollista, h a llitu sta ja varsin k in sen kätyrien kasiin jä ttä v ä t kaupungin ... a sio .. k a n n a tta m a a n ja to te u tta m a a n ta ta S osialistipuolue se littä ä e tta , , . , , , . , ... v . tässä m aassa h a rjo tta m a a kiihotusta hoidon, hyökkäyksiksi ollenkaan: kun T oim eenpaneva kom itea.’’ ohjem iaa stkal: kuin se k u n n a lli.^ a l- sä. Sellainen vallan valtaam i vaksi yhteiskunnaksi. kukistam inen on vastaan, leim aten siltä tah o lta ailieu-1 kapitalism in ... , , .... , , i, , .............. . ... , ... litu k sen k a u tta on m ahdollista, k a t- M issä k an sliassa kyhäys lieneekin Kaikki se ajatuksenvapaus, jo s e n o lis i kävtävä yhtenäisenä nen ei ollenkaan merkitsisi huo kein päivän Kysym yksistä nykyään. , . , , , kokoonpantu, okottaa se. e ttä porva te . tu t en ain h u u ilh sv v d et ruokottonuk- . .... •• . . . 'r . J u s s a esille tu le v issa kysym yksis - • pääoman si ilkitöiksi, niinkuin ne k ie ltä m ä ttä E uropan valtojen ku n n alliset ja im- . , , , jennusta työväestön sorronalai- ka sisältyy porvarillisten radikaa joukkona taisteluun ri mi peto silloinkin kun sen kuk . . . . ,i • . tu n n u sta a so sialistip u o lu e a in o a sta a n ovatkin. M utta se on s o s i a l i s - perialistiset. pyyteet, jotka ajoivat mahti valtaa vastaan, jakaantuu lien ohjelm istoon, voidaan sisäl suudelle. Lukuisat esimerkit o- karoon ei kosketa. yhden te k ijä n ; Onko se edullinen ( l u e n leliti, ja sellaisena johdon- tie nykyiseen sotaan, olivat eittäm ät- se keskenään taisteleviin ryh lyttää porv arilliskansan valtaiseen sottavat, että työväestö on poik m ukainen yleism ailinallisen k a p ita lis -) tö m ästi kapitalism in s-u ra u k sia , kil työväen lu o k alle? Jos, niin me olem ille sen puolella, m u tta ellei se sitä ILM APU RJEH DUS PO H JO IS keuksetta pettynyt milloin se on järjestelm ään, loukkaam atta ol miin. käsittäm ättä ollenkaan vi luin v a stu staja . Siltä lehdeltä kiel- . pailevien teollisuusryhm ien pyrkiessä ole, v a stu stam m e me sitä ja ta is te NAVALLE. hollisensa vaikutusta työväenliik antautunut porvariston radikaa- lenkaan sen yksilöllistä mailman- lettiin toisen luokan postioikeudet valtaam an to isten sa m arkkina alueet lem m e te h o k k a a sti s itä v a sta a n Jo - lisia toimenpiteitä kannattam aan. katsom us.a. Sen sijaan etta por keen riveissä. T un n ettu n a p a re tk e ilijä Roald A- jo ennen sen su u rilain voim aanastu- ja m onopolisoim aan m ailm an vielä luonnonrikkaudet. te katsoU e ta m ä " P ääm äärän sellai- k e h ittä m ä ttö m ä t Kaikenlaisella toim innalla teit- niundaen on e räälle h a a sta tte lija lle m ista, vakoojalain nojalla. Sellaisista voitaisi mainita pal varilliset radikaalit olisivat yh A m erikassa ovat sa m an laiset kapit»-L®* ,, puol° sta k a n n a tta a Näille kahdelle lehdelle o so tettu jonpuhutut vaalivoitot ja lain- teiskunnallisesti edistysmielisiä, dään historiaa, m utta Amerikan se littä n y t, e ttä hänen m ielestään e- listise t edut k o e tta n ee t saad a täm än ta is te L a '. >'h t-v kää sosialistlpuoluee- ellytykset ilm ailuun pohjoisnavan ( kohtelu siis to distaa niin selvästi laadinnalliset saavutukset, joista ovat he taantum uksellisia. P y r tvöväenliikkeen nykyisellä toi- ö tienoilla JS a ä n e 8 tä k ä ä g r a a v i a ehdok- olisivat m itä ihanteellisiin- i kuin yleensä on m ahdollista m itään m aan yhtym ään täh än sam aan hävi- tvksen pyörteeseen aina siitä sa a k k a k®ita kaupunBiQ k o m issio n e e re ik si: niinualla muodostuu sangen k a t aina saavuttaessa paljon puhu- kiessään saam aan jokaiselle täy- inat. Tuulet ovat yleensä heikot, • todistaa, k e tä v a sta a n sensuuri on taan, m utta joiden kävtänuölli-) delliseu yksilövapauden, tähtää keraa historiaa työväestölle. H is jo sta syystä kylmä ei tunnu niin ; tä h d ä tty : kap italism in k o vai isän-j kun se alkoi. Ne ovat n iittä n e e t hui- H erm an S ahlender, keitä voittoja Europan verestä ja Lillian B Sym es, n en m erkitys on supistunut ole- vät he täydelliseen anarkism iin. toriallista kellitystä ei voilla Ulie- a n k a ra lta kuin yleensä luullaan. En- m aan vihollisia, * mattomiin. Claytönin trustivas- He puhuvat vapaakilpailun pa linmäärin muokata, m utta siihen n en k aik k ea ilm apiiri on vakava ja ; Eikä a s ia n la ita ole sellainen vk kyyneleistä, ja niiden a in o a n a tark u -t T hom as Keeley, L ä -^ u k s e n a v aatiessaan A m erikaa ylity-i David Milder. tainen laki oli vksi sellaisista, ja lauttam isesta, joka on mitä taan voidaan ihm isten tarkotnksenm u- Yhdenmukainen; siellä ei ole “auk' sistäan taallä Yhdysvalloissa. hai-1 m aan sotaan on ollut saada Ameri- koja ilm assa", liina on erinom aisen hinunäu naapurim m e. C auadau, Louis L agouiarstno. sen saavuttam iseksi ryvettiin tum uksellisin toimenpide yhteis- Luisella toim innalla vaikuttaa, la selvää, niin e ttä ilm asta käsin on lituksen ainoa suosikki suom alaisessa kan kansa suojelem aan heidän voit- ; G eorge H am pton. porvarillisen radikalismin rapa kunallisessa m erkityksessä. sen v aikutuksen mukaan u itto - mRa helpointa k a rtu tta a k y se e n a la i-; sanom alehdistössä on oikeuden käsis- taja an ja k o ro n kiskontaansa. W alter E W alker. M utta vailla yhteiskunnallisten I »kistiiu sen suunta työväestölle 8et seudut. O m ituista kyllä, e ttä te karkuun päässeen m aantierosvon A m erikkalaisten kap italistien edut koissa kolmekv innieutäkolme T hom as Conway, vain siitä syvsca. ov^. v a a t..iee t n uorten m ieotem m e | F ra n k L .n tn e r vudtta. Samaa voidaan sanoa suhteitten "untemusta eiv ät he |i? <’ edulliseksi tai epäedulliseksi, ¡vaikka jo kym m enkunta vuotta on ta n m tta m a lehti TOVERI MA1LKIANKATS0MUKSIÄ ii Järjestömme esioils
