t
No. 256.
TOVERI
H
............... .■■■-!
e ttä sen to im itta ja nyt on Olovinaan ’ p a k o tta m is ta
u h ra a m a a n
h en k en sä
lapsi työlaista, m uuhun voi pyrkiä. H e eivät riippuen siitä, kum m anko luokan pakota lakia noudattam aan. T y ö
siirtolaislaista,
rouden a a tte e lle niin , v iera alla m aalla. P oli.t isien laitos
yksilöllisen rosv
historiallisen k e h ity sk u -) tietoinen toim inta siihen enem- läisten heikko unio ei yksin k y läheisen l u o k k a rosvouksen k a n - 'te a s a avulla ovat ne s ä ily ttä n e e t ta-
v aaranalaisuusvakuutuslaeista j- tunne
jra a n k an san h a rtio ille so ta k u lu t, joi
lun liikkeelläpitävää voimaa, e i-tm ä n vaikuttaa.
kene saam aan m itään aikaan, nalla.
Linnen »uom*l«i*cn t^ävlen Hnenkannittaj«. n. e.
ka kohoavat jo k a h te e n s a ta a n dolla
Umcttyy Aatonat*«, Or«gon, joka pMivt
Vailla luokkatietoisuutta an vaan tarvitaan myöskin poliitti
Erinäisissä tilanteissa syntyy vätkä siis voikaan pyrkiä vaikut-
paita tunoantaina.
riin jo k a ista m ie stä , n a ista ja lasta
toisinaan valtaviakin porvarilli tam aan siihen, vaan puoskaroi- tantuu työväestö liian paljon vh- sen järjestön tukea, m utta ne po
T eiM IT U S K U N T A :
S U O M E T T A R E L A IS T E N “ L E N T Ä
kohden, jolla s u u n n a tto m a lla sum
W. N. R EIV O
L a C Ä I M O IL A N E N
maan
sen
seurauksia,
saaden
o-
teistoim
intaan
vihollistensa
k
a
n
-•
bittiset
puolueet
ja
politikoitsijat
sen radikalism in ilrjienemispuus-
m alla o s te ta a n s o ta ta rp e ita n ä iltä sa-
V Ä T ”.
A D O LPIl SALMI
A. B. MÄKELÄ
KULO SYVÄNEN
sakseen
pettym
yksen
jo
k
aisessa'
s
a
:
tietoisena
yhteiskunnan
luok
no
i
m oilta s o ta s a a lis ta jilta . N e ovat sä-
jotka
Seattles<akin
ovat
näihin
kia. joiden mukaan liittyy suuria
E rä a ssä
k ah v ilassa
T a m p e re e lla ,
ä
v
ä
k
.
;
ly
ttä n e e t k a n san h a rte ille jä tu .a ts -
kasuhteista voi se johtaa kehitys- saakka hallinneet, eivät suinkaan on joku s u o m e tta re la iste n “¡en tä
joukkoja, m utta joiden k äytän yrityksessään.
TOVERI
(T H E COMRADE)
Vain ne, jotka jaksavat käsit- täkin omien etujensa m ukaisesti. <»le alinpalkkalakeja laatineetkaan si" itse ä än k u tsuva su u riään ise sti 1 m äisen v iid e n to ista biljoonan dolla
nöllinen m erkitys on m itättöm än
The organ oi a* Finnish worker* in the
i rin so tav elan . jo n k a v u o tu iset viiden-
Kun yhteiskuntam m e taloudel-j käytännössä toteutettaviksi, vaan s e littä n y t, m iten hän on täm än ke .¡ s a d a n m iljoonan d o llarin korot ju o k
WeMcxn atatea. ih e only Einnith daily in pieni. Ja sitäpaitsi ovat sellaiset tää työväenliikkeen historiallisen
the West. Publiihed daily, except Sunday,
tuudittam iseksi tyy- sän aik an a jä rje s te lly t p itkin m aa s e v a t heidän k a s sa k irs tu ih in s a . N-
at Astoria, Ore., by the Western Work radikaaliset liikkeet täynnä toi m erkityksen ja omaksua itselleen linen kehitys menee nykyisin e- , työläisten
men'« Publishing Society.
u tu ja m an tta a lim ie h iä a rk a ile m a tta •1
m ailm ankatsom us teenpäin ennen kuulum attom alla tyväisyvteen lakeja laadittaessa se
k a n u san
h äd
ä.
senlaisia vaaroja kuin työväestön työväestön
kaikilla
k ä ttä pitem m illään käynm än : ovat k k ein
u rju o u telleet
d ella ja
itty n n e älän
e t yh
teeu
Entered at second-class mail matter July 18.
jonka mukaan yhteis- nopeudella, menee työväenliike , ja heidän käsitteittensä sekotta- ty öläisten päälle K arkun k k rajillak in
1912. at the postaiiice at Astoria, Oregon, luokkaliike; niissä saattavat yk kannan,
J
FUUnnatto m a .ti k o r o t -
under the Act oi March 3, 1879.
o
lisivat
lak
k
o
laiset
nähneet,
jos
h
än
k
k
a
ik
e n laisilla e lin ta rp e illa
kttnnan
aineellisen
elämän
ehdot
kin
sen
mukana
nopeammin
kuin
miseksi
lakien
m
erkityksen
suh
sityiset
joutua
usein
uhreiksi,
------
TILA U SH IN N A T
Yhdyavallonta ja Canada«*«:
olisi
ollut
siellä
k
o
m
en
tam
assa
m
aan-
«u
so ta v o itto je n
ovat
luokkien
toiminnan
perus-
ennen.
Mutta
mukana
meno
e;
teen, kun laeista ei kuitenkaan
koettaessaan palvella työväestöä
Ykti vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta $2.25
.50 liikkeen mukana, jonka tarkotuk- 1 vaikiittimina. voivat taistella työ- välttäm ättä aina edellytä tietois- näytä olevan m itään apua.
3 kuukautta.........$1.35
1 kuukausi.
ta rk o , uksella k o rv a , ,
Si o m ista isin k a a rtia , o n « » » a
Suomeen ja muualle ulkomaille:
ta
re
la
iste
n
len
täv
ä
se
littä
n
y
t
S()dan
k
u
sta
n n u k sia joka n a n ,ä
Yksi vuosikerta. .$6.50
6 kuukautta. .$3.50 sena ei kuitenkaan ole työväes väenliikkeen riveissä sekottam at- ta edistym istä.
Joskin on
ten saadaan heidät poliittista toi
Onko
sitte
n
su
o
m
e
tta
rela
isilla
ollut
hnuta-
SUBSCRIPTIO N RATES:
........
..
1 voitotiini s y n n y ttä ä , ovat lie nuut.i
tön etujen ajam inen, vaan yhteis ta toim intatapoja ja m enettä seemiläistä voimmeko sanoa A- m iniääkin vieromaan, ja valta paljonkin tuollaisia len tä
In the United State« and Canada
v iä n iau ttaa- .
One year.......... $4.UÖ
but mouths........... $2.25
«aksalaismieliseksi sala-
lim iesten v erileik k ejä jä rje s te ttä e s s ä . n e e t sen
todellisesta rakenteesta m ättä näköpiiristään työväen merikan työväenliikkeen tietoi ; säilyy viistäjäluokan käsissä.
Three month*. .$1.35
One month . . . . ■■ , j 0 kunnan
odan-
v i.,o
iii.iit-n
ti on
Advertising rates1 in effect July 1, 1912, 40 tietäm ättöm ien
Seattlen makeisleijiomoiden o
l ole tietoa. M
utta . lu
u ltav a m sti
< n 1 ju o n ek si, jolla a io ta an s a . a tta a sodan- ,
porvarillisten liikkeen luokkayhteiskunnan hä sumlessa edenneen ennen kuulu
ceott per inch. Special discount is allowed
....... ... .
,
Inkuisas- k ä y n ti k an san vierom aksi.
Ne o .a t
Jot larger and continuous advertisements.
■ntivia tä y ty n y t olla koko lukuisaa
............
nnniBtu-
haaveilijain ja ihannoitsijain a a t vittämiseen tähtäävää pääm äärää. m attom asti. ei voida kieltää ettei- m istajat ovat rikkoneet naisten a ¡lent
»
i
v
M
iitiiip
p
i
v altio ssa o n n istu
TOVERI. BOX »9. ASTORIA, O K t,
ti,
koska
niinkin
m
onessa
p
aik
assa
,
-
•...............
.
.
»«vien
AUG. N IK U LA , Manager.
vätk<> edellytykset sen tietoisell a ) b npa [k kalakia vallan häikäilemät
teiden suojelem inen;
vapaus,
•V .«
«-ntvm T iP arve- enkin, ty ö v äestö ä suojelevien lakien
innalle olisi kasvaneet. Kun ¡ töm ästi. Lain m äärääm ää p a lk -ion
' s .
-
siv u u tta m ista tai p e ru u tta m is ta , ja
Ilmotushinta 40c palstatuumalta. kuolcman- jota vastaan ei työväestöllä luon
Unionismi “tekee his toim
ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla
¡jo
k a ise n lakon, jo n k a k a p ita listie n
syntyy suhteita joissa tietoisella kaa ei ole m aksettu läheskään
_
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit nollisesti ole m itään, m utta joka
toriaa”
to.ilmotukset 50c kerta, balutaantieto- ja |
i
hillitön
voitonhim o on a ih e u tta n u t,
toiminnalla voidaan vaikuttaa ta • kaikille työläisille, sillä vain
K U L K E V IA K IV IÄ
kuitenkaan takaa vapautta
nunenmuutto-ilmotukset 25c kerta, nanna- ei
i ovat he ju lista n e e t “ S ak san vakoo-
ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
vallisuudesta poikkeavasti, uitu i harva on voinut tehdä sen mää
$1 .00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk työväestön toiminnalle, eikä niin-
Suom en lehdissä on lu etta v a n a seu-1 j a in ” a ik a a n saa m a k si.
V ahvistaak-
Sen mukaau.
Satunnaisista iluiotuk.nsta
"Y hdysvaltain järjestynyt ty ö - , on silloin suurem pia vaatim uksia I ran työtä mitä riistäjät ovat aset raa v a “a m e rik k a la is e lta '’ h a isk a h tav a geen talo u d e llista ja p o liittista mali-
tulee rahaa seurata mukana.
Englannin ollen ole saavuttam isen arvotuen,
kielestä suomennetaan vapaasti.
ollenkaan
¡väestö edistyy nykyään nopeani-, tietoiseen toim intaan. Ja kuten taneet "lailliseksi m ääräksi." O:i uutinen. joka silti s a a tta a olla tosi- tia a n , ovat he tu rv a u tu n e e t vale-
isän m aallisu u teen , sy y ttä e n v a lh e e lli
1 min kuin milloinkaan ennen, ylläm ainittu kirjöttaja sanoo, tu asetettu joku “hyvä työntekijä", p erä in en :
k u n porvarillisen maiimankat- J kirjotetaan Labor Clarionis&i. le\aisuudessa tullaan ta rv itse houkuttelujen avulla tekemään
sesti
kaikkia v a s tu s ta jia a n “ sak salais-
N evadan valtiossa
Pohjois-Am erl-
Porvarillinen radikalis somuksen mukaan jokaisella on ~Se etenec nvkvään viikossa e maan vakavaa harkinnallista to i paljon työtä, ja sitte on vaadittu kassa ta v a ta a n n.s. “v aeltav ia k iviä.’’ m ielisik si”.
jo ista to iset ovat h e rn e e n kokoisia,
R ep u b lik aan iset ja d e m o k ra a ttise t
oikeus ajaa omia yksilöllisiä nemmän kuin ennen vuodessa. ’ m intaa aina enemmän ja eneni
mi ja sosialistinen
kaikilta sama määrä, ja kun sitä suurim m at 20 em. läp im itaten . Jo s v irk ailijat valtio- ja k a n s a llish a llitu k
"aatteitaan", välittäm ättä ollen jatkuu sama kirjotus, "ja täm ä män, kunnes koko yhteiskunta
työväenliike
ei ole saatu, niin työläinen on e - ! jojta k uita tälla isia kiviä p annaan lat se ssa ovat o s o tta u tu n e e t n äid en k a
kaan siitä, miten ne soveltuvat nopea toim inta aiheuttaa v ä ittä -. on vallattu tvöväestön m ääräys- rotettu tvöstä sillä selityksellä, tiallo 2 tai 3 ja la n p äähän to isistaan , p ita listie n e tu je n tah d o tto m ik si pal-
Riistajaluokan harjo;tam at sor- vhteiskunan yleisiin etuihin i niin • m ättä uusia pulmia ratkaistavak- ten alaiseksi ja pantu t o i m i m a a n ) ^ hän ej olekaan “amma l t t i t a i - a lk a v a t ne heli s iir t-v a n ä k y m ä tö n tä I Velijoiksi. E u ro p a ssa m uka k äy täv än
¡y h te istä k e sk ip iste ttä kohti, jossa ne i k a n sa n v a jta js tu , ta rn }Sgo<jan
v a rjo s s a
totoim
enpitect aiheuttavat valt. seuraa snta, että porvarillisten
kysym yksiä joiden ra tk a is u ! työväestön etujen
mukaisesti I toinen»
otoim enpite
lopulta m uodostavat röykkiön. Jos , v a ra s t e taan A m erikan k a n sa lta kan-
radikaalien keskuudessakin ilme vaatii liikkeen parhaimpien nero- Snsialistipuolue käsittää tulevan
täm ättöm än vastavaikutuksensa
am
m
attitaito
isu
u
s-|
joku kivistä s iirre tä ä n m etrin p ä ä h än | ganvajt a isuuden p eru so ik eu d et. Oike-
'
Sellaisella
nee kaikenlaisia aatekanga.>tuk-; jep t,,jn1jn taa ja vakavaa ajatte- kehityksen selvemmin kuin mi
varsinkin työväenluokassa.
Xe
saadaan
laki
v
o
i-
i
to
isista , saa nähdä kuinka se heti ; .u8js lu | n teu p ä ä tö k siä uhm aillen on
sia. joita eivät e d u stajattak a an , ,ua
,,arkintaa j asen isto n ' puo- kään muu osa täkäläisestä tv<> m äärittelyllä
synyttävät tarpeen ja halun vas-
m attom aksi. ja työläiset joutu- ' ,ähtee >iikk"e,ie Päästäkseen toisten pc8tihaU¡tu s la k k a u tta n u t se lla ise t
aina käsitä, m utta joille taistel- k h a
| ä r je sto joka s„unnittelee
äenliikkeestä
ja
siksi
sen
toim
in-;
luo.
; sanom alehdet, jo tk a ovat u s k a lta n e e t
tataistelunn ja liittävät suuria
vat työnantajien täydellisen mieli-
N äitä om ituisia kiviä tav a taa n au- sita v a stu staa . K uvernöörit ja ma-
laan
olemassaolon
vapautta
mel-
rakcnteensa
sen
niukaan,
menet
takin
on
muista
edellä.
tyoläisjottkki »ja taisteluriveihin.
vallan alle. Siten on kävnvt Se tiossa. karu ssa k iv ieräm aassa. Täs- j u r jt ovat h a jo tta n e e t ra u h a llisia ko-
----- » 40» 4------ -
koisilla uhrauksillakin. Porvaril telee viisaasti, ja se joka jättää
jotka järjestyvät tietoiseen toi
‘
a
tt l e s s a k i n . jo s s a n a is e t o v a t n y t sä hed elm ättö m ässä seu d u ssa on pie-I kouksia, jo ita on k u tsu ttu kokoon
linen vapausajatus ei sisällä ottam atta huomioon tulevaisuu Alinpalkkalakikaan ei
m imaan sorron poistamiseksi.
¡lakossa, ja k u n ei la k k o a v o i l a i n i ä lam m ikkoja, vaihdellen läpim ital- ta rk o tu k sc u a su u n n ite lla toim enpitei-
m uuta kuin yksityistoim innassa den m ahdollisuudet, tulee k a tu
tepsi
M utta ei ainoastaan työväen
m unten särkeä, niin tuom ioistuin ¡taan m u u ta m a sta ja la s ta useam paan tä Raua. ja painovapauden ja työ-
ilmenevan pelastuksen, ja siksi maan sitä.
.....
- •
m etriin.
Niiden pohjalta löydetään ^ äe s uiii o ikeuksien su o jelem isek si ja
T
yönantajat
joiden
luokassa herää pyrkimys vasta-
tulee väliin estetuonuom een m ¡n äitä o m ituisia kiviä. Niiden kum- ; k e sk u ste lla m ah d o llisista rau h a n h-
sen
kannattajajoukkokin
ryhm
it-1^
M akeisleipotnotvöläisten lakko t
on pakko taipua oikeuden
taisteluun, vaan por\arilii\ikas-
kieltää naiset tekem ästä m itään m allinen liikkum iskyky johtuu toden i doista.
tyy aina jonkun suuruudeksi k u - ; vaatj tiluksiin, tulevat olemaan
J o u k o tta in s o sia liste ja on
eattlessa
on paljastanut sikäläts- i . ‘
‘
,
sakin ilmenee vksitvisiä. joiden
!
näköisesti
m
agnetism
ista.
Ne
ov
at
|
v
a
n
gjt
ju
siitä e ttä ovat k ä y ttä n e e t
.
..
.
..
,
voiton
saavuttam
iseksi.
vitellini yksityisen ympärille, joi ylitä voitonhinioisia ja halukkaita i ten politikoitsijain niin paljon ke
mielipiteet ovat rL tiridassa luok
¡n äe t m agnettia.
m a g n e ttista rauta- I p e m stu sla illisia o ik eu k siaan puhua
laisista R oomu eitit, llearstit. La palaam aan
entisiin
suhteisiin human alinpalkkalain täydellisen j \ ain siinä tapauksessa että .m alm ia, jo tk a m agnetin voim alla ve- I ,a k irjo te lla p o liittisista a sio ista, sa-
kansa enemmistön toim enpiteit
Eollettet ja muut ovat tyypilli I milloin tilaisuus sen vain m yön onttouden, todeten sen että laki- lain täytäntöonpanijat ovat työ-jtävät toisiaan puoleensa. L iikkum aan : m ajja kun h a llitu k se ssa olevat pal
ten kanssa, ilmenee n. s. porva
siä esimerkkejä. Kenenkään nii tää. Sitä tilannetta varten on kin on vain kuollut kirjain, ellei j Iäisten edustajia on laeista tuntu- j niitä a v u sta n e e niillä seuduin alitui- k a . uf H ehakoitsijat saavat v ap aasti
rillisia radikaaleja, jotka niin
den valtaanpääsv ei merkitsisi varustauduttava."
niisiä änen m aa n tärin ä, joka johtuu maan- a jaa k a p ita listie n e tu ja . Siihen hal-
työväestö ole järjestynyt poltt. | vampaa hvtitvä. M uuten
ikään selittävät käyvänsä taiste
kuoren tulip eräisy y d estä.
v e k sittav aan syytökseen, e ttä me o
m uutosta kapitalistisen mailman-
Nykyisten tapahtum aani nopea tisesti ja taloudellisesti ja siten ’ tingitään aina ja kaikkialla.
I,
lua yhteiskunnallista sortoa vas
lem
m e sak sa la isin ie lisiä me vastaam -
järjestyksen kehityskulussa, ja kulku synnyttää epäilem ättä su’i-
L y h im p iä v ir k a k a u s ia ,
taan.
\ me v iitta a m a lla siihen p itk ä ä n s a r
siksi ei työväestöllä olekaan mi i teitä ja kysymyksiä, joissa ta.’
jaa n so sia listeja , jo tk a o v a t jo k a i
M utta kun työväenluokan ja
| m itä kellään lie ollut, oli v en äläisellä
tään syytä antautua sellaisten! ¡vitaan paljon älyä tulex aisuudes-
sessa m aassa jo u tu n e e t vankilaan ja
porvariittokan etuperusteet ovat
I ■ kenraali K lerabövskilla, joka Korni-
i liikkeiden mukaan.
I
kuolem aankin
la n n istu m a tto m a ssa
sat m utta entäs n y k y i s y y s S e l
1 loftin kalliitaan noustua n im itettiin
kokonaan erilaiset, niin niiden'
ta
iste
lu
ssa
a
n
“s
a
k
s
a la is u u tta ”, m ilita
Y ksit visteti
to im in ta v a p a u s
| I V enäjän a rm eijan ylipäälliköksi. Ni-
laisia suhteita on jo syntynyt 1
toim intavaikutteetkin ovat usein
^iiiiifli»iiiiiiiiiiii.ii!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!iiiiiiiniiiiiiiiiiiii!iiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiui»iiiiiiiiiiiiiiiiiiiii'iiiiiiiiiiiiii,i!ii:'iiiiiiiicniiiiiiii!iiiiiiiiiHii!iiiiiiiHiiiiiiiiiiii ■
tap a h tu i e rä ä n ä m a a n a n ta in a ', rism ia ja k ap italism ia v astaan . Mart-
' porvarillisen railikalismin m m e— • • .
“ on enem
sima määrässä erilaiset, että ne •
, ,,
, .
,
jo issa olisi ta rv ittu palj
tyyri-toveriem m e h a u ta riv it u lo ttu v at
SUOMEN PORVARIEN SISUA
, kuultu y listettä v ä n le n to k o n e tta par-1 seu raav an a päivänä K lem boxskl liit
....
. . . sa edellvttaa myöskin Yksityisten män älyä ja harkintakykyä kuin
U aliforniasta S ip eriaan saak k a. Vain
m uuttuvat toisilleen vasiakkai-
.
'
.
,
.
! haaksi
tu tk im u sm atk ailu v älln eek si, tyi K om iloffin k a n n a tta jiin ja m enet-
toimeenpanemia tekoja ja suun mitä on ollut Amerikan tyiöäen-
siksi e ttä k iin sallisjärjestiin in ie v a a
siksi. ja vaikka näennäi-esti kum
kuvaa e rä s Suom en eduskunnan pu-
m itättö m än vähän on sitä käy- ti v itk an sa.
nitelmia. joiden turm iollisuus on liikkeen käytettävänä. \ oidaan hem iehelle K ullervo A killes Manne- ;
tii rau h aa ilm an k e isa re ita , kuninkai-
mallakin taholla ollaan pyrkivi
' te tty tuohon tark o tu k seen .
uu ja k a p ita liste ja, ovat h a llitu k se t
riittävä tuhoam aan
koko työ sanoa, että nvkvisiä suhteita oli rille saapunut H elsingissä postiin ;
Pablo Iglesias,
llään sortoa poistamaan, on kum
Me o-
' E spanjan sosialistien kuuluisa jollia ju lista n e e t m eidän pannaan.
väenliikkeen. jos se niihin yhdis- si voitu paljon m uuttaakin j »s pantu kon ek irjo tettu kirje, jo ssa seka
mallakin oma pääm ääränsä, joka
lem ine k an sain v ä lisen työväenluokan
H
A
L
L
I
T
U
K
S
E
N
L
E
L
L
IP
O
J
A
T
.
solvataan
e
ttä
uhataan
puhem
iestä
,
ja
on
e
ro
te
ttu
sik
äläisen
sosialisti-
j
tetäätt. Kaikenlaiset pommisan-'-
r -
• .. . »• • • ,i
1
¡ t ä k ä l ä i n e n t y ö v ä e s t ö o lis i j a 'k s t- työväen nim essä!
k a n sa in v ä listä riistäjälu o k -
ei voi molempia tyydyttää. Por
M utta tuo hieno ■
: puolueen esim ieh y y d estä sen johdos puolella
karit saavat sellaisessa liikkeessä nut käsittää taloudellisen keiti
New T ornissa ilm estyy m uuan sak-
paperi
ei
ole
lähtöisin
työm
iehen
k
ä
n
-
1
1 ta, e ttä hän ei hyväksynyt ä s k e is tä kaa vaslaan .
varilliset radikaalit saattavat toi
sankielinen
k a p ita listile h ti
N. Y. |
t o n n ia
a iv a n
e s t e e t t ä , s a m o in
sä
isislä
k
äsistä,
yhtä
vähän
kuin
sen
vallan k u m o u sliik että, jo n k a h a llitu s ' T jö la is to v e rit: K a p ita listilu o k k a o-
edes
tässäkään
m
aass
t.
:
vksen
sinaan näytellä hyvinkin huo
S taatszeitu n g . joka sodan alu ssa oli i
. . . . .
¡kuin syndikalistisessa työväen
.
,
..
, , . .
n ä y ttä äk in
in vielä täm i än k e rra n o n m s - , m istaa ne välineet, joiden avulla te
l m onistinen liike “ tekee his sisällön ryövärintieli olisi m uodostu avoim esti . ja
m attavaa osaa erinäisissä kvsv-i
a n k a ra s ti saksalaism ie- > •
x.,
___ t a n s a i t
liikkeessäkin. joka ei asiallisesti toriaansa,” kuten voitanee sa n o a: nut työm iehen sydäm essä ja aivoissa linen — m enipä niin pitkälle, e ttä tuneen ä ä rim m ä isilä toim en p iteillä ¡ a n s a its e tte jo k ap äiv äisen leipänne.
mvksissa. m utta eivät koskaan
i Te e tte voi ty ö sk en n ellä ilm an sen
olekaan erilainen porvarillisesta — se jättää jälkeensä kertom uk- näinä k an sanvallan taistelu n kohta ilkesi y listää L usitanian u p o ttam ista ' tu k ah u tta m a an .
_ _ _
1 lupaa.
J a se lupa a n n e ta a n vain
tarkotuksella avustaa työväestöä.
lokkaina päivinä.
Se on pikem m in
radikalism ista.
Syntyväisyys S ak sassa
siinä ta p a u k se ssa e ttä k ap italistilu o k -
sen toim innastaan. Se vaikuttaa osotus ta a n tu m u k se lliste n voim atto- suurenm oiseksi S aksan voitoksi, pu- '
Niiden pääm äärä ei koskaan täh
i h in n atta k a a n siitä, e ttä se m itä s u u - !
aa voittoa teid än ty ö stän n e. Ra-
Tvöväestön taistelun ensimäi- j toim innallaan historialliseen ke- m asta raivosta, jo k a läh en telee mie- ¡ rim m alla katk eru u d ella v astu sti so- alenee huim aavaa vauhtia, kuten kas .
tää lui.ikkpvallan poistamiseen,
jatto
m
a n voitonhim on k iih o tta m an a
eikä työväestön valtaan kohotta setiä tarkotuksena on toim in ta-! hitykseen. ja sen tietoisuuden ta lipuolisuutta.
Suom en lehdissä on n ä y tte itä tu o s - ! t a r p e i d e n lä h e ttä m istä liittolaisille, le ttu je n lu ettelo t selv ästi to d istav at. onlkep sp tpjdän p a lk k a n n e Iaahdo,
miseen, ja siksi onkin työväes vapauden hankkim inen luokkan riippuu niillä tavalla se siihen ta a paperilla esiin ty v ä stä ry ö v ärih y ö k -) Nyt kun S aksan «»hetystöltä takava-J V. 1914 oli k a s te ttu je n lapsien luku- i Hsimman ala8 jo tta sen voRot oH
'
rik o itu ja pap ereita on pengottu, on m äärä 103,112; v. 1915 se oli 92,561; I g,vat gi(ä g uureinm at teid ä n tu o tta
töllä riittävästi syytä pysytellä sa vapaustaistelulle ja yksityis vaikuttaa. A ntautuuko se soke- k • avuspstä-
äy k sestä :
E rito ten on
täh
ä n lehden m enettelyyn löydetty . v 1916 vain 68.132.
T u n n ettek o e-
' m ieline
h y ö d v k k eitten
m yynnistä.
“A rvoisa H erra!
niistä erillään, niin houkuttele- ten on pakko tyytyä siihen min- asti toimivien voimien heiteltä-
toinen, “am erik k alaisem p i", syy kuin Berliinin osuus täh ä n alentum iseen Kun k a p ita lis tit tu le v a t v a sta k k a in
vilta kuin porvarien tarjoam at I ka verran sen puitteissa heillä vaksi.vai pyrkiikö se vaikutta- ra sta hienossa porvarien koulussa jokin ilm assa riippuva kansallisuus- suuri. V. 1914 k a ste ttiin siellä 26.214
¡se lla iste n unio itten k a n ssa , joita n<*
toim innan mahdollisuuksia. maan niihin voimiin itsetietoi- k a sv a te ttu a papinpoikaa. joka ei
taistelutilaisuudet toisinaan n ävt-lon
rak k a u s; sie ltä on löydetty e rä s la sta ; v. 1915 vielä 21,357; v. 1916 ¡eiv ät voi sä rk e ä , liitty v ä t ne yh teen
ko8kaan ymmär‘ä ty ö k an san asem aa , 20,000 dollarin m aksuosotus korvauk- vain 19,506.
ileidän toim intansa täytyy su- sesti. sen tuom itsee tulevaisuuden —
tavatkin.
) k o h o tta a k see n
kaikkien
tuotleidm i
pyrkii vain kansan hartio illa vai- ,
----------
Porvarillisen
radikalismin ja lanttia luokkavapauden hankki- historioitsija. Meidän käsittääk- taan. — Sanokaa hänelle työväen seksi lehden Saksan hyväksi teke-
hintoja, jo ten teid än p a lk k a n n e osto-
i-r-i-rn -H -J-d -H -H -H - kykyisyvs laskee a litu ise sti. Kun te
tyiiväeston toiminnan oleellisena miseen. Ja siksi —- hyvä kyllä semtne se ei ole toim inut sillä terv eiset, sanokaa, e ttä — kansan niistä palveluksista. M utta nyt so-
.- , •
i n
•
«• •
,
aa dan ju lis te ttu a ja S aksan lähetystön
i
m en ette lakkoon, k ä y ttä v ä t lie valtion
...
.
— porvarien
porvarien
"suuret m iehet" tietoisuudella jo lla sen o lis i tu l veri on liiaksi sakeaa juoksem aan ha- ....... J
erona on niiden perusluonne.)—
Lähdettyä enim pine käty rein een ja
poliisivoim aa te itä v a sta a n , tai h a n k
Tyiiväesto pyrkii valtaamaan kä- eivät viihdykään sosialistisessa lllt toim ia: se ei ..le ollut aika;’.- nen v a lla n ta v o tte lu je n sa to teuttam i- lu ultavasti rahoineenkin, lehti heti
I seksi! Sanokaa, e tte i — papinpojan
kivat y k sity isiä p y ssy liu rttia ja rois-
siinsii valtiomahdin joukkona, seurassa, se kun on heistä niin sa tasalla yleisesti, joskin osit- peli tule o nnistum aan valveutuneen käänsi selkänsä kaikelle saksalaisel-
,|- ; to ja am pum aan teid ä t.
Niin kauan
i
le,
m
uuttuen
siinä
p
a
ia
a
ssa
m
itä
bar-
tain.
porvarit yksityisinä hyvinä mie "hengen lentoa ahdistavaa.
työväen keskuudessa aivan sam oin i
¡kun ne o v at rik k au d en tu o tan to v ä-
Muuan sen suurim pia virheitä kuin h erra sso sia listi K erenskin Ve taim m aksi liittoJaism ieliseksi ja m itä San Franciscon sosialis - lin e itten om istajia, voivat lie riista a
Porvari-radikaalien taistelu yh
hinä säilyttäm ään sen oman luok
•
■■ , - .. , ........................
, ,
v n .i ir»« h u rjim m aksi sotaklinkoilijaksi.
Se
larjestvm attom an
tvöväestön n ajan pim entolassa.
—
Knst nes
,
...................
kansa käsissä. Ja tämä k atsan teiskunnallista sortoa vastaan ei on
tien kunnallisohjelma ; .te det. iltä teid än työnne luom at rikkau-
. .
«,-t nitäisi ym m ärsi, kuten ain ak in kapitalisti-
sen laim mlvonti. L ik i k iv u kkona sitä A killesta
P
iehdet Ininä nuolen leivässä voi on
kapitalistis läriestätm
tokannan erilaisuus on m erkityk koskaan kohdistu
, ................ ,
•
,
kansan v erivirtoihin hukkum isen u - 1 h iid e t, m uta puolen leivässä voi on.
S o sialistipuolue s e littä ä e ttä tuo-
sekaan ........
suinkaan
johdu . sen
maineella>
vanana ja
j a ; ; J a ^ iaiia
l l ä k KeKiaussena
e la u k s e ll a onnistui ie
lehti
om istusperustetta
v a s ta a n .,..........
..
..........
. . . ha- hal]a kunniallÄi
kunniaUa m
aineella, vallalla
nu
seltään sellainen, että sen tunte ta
’ ta n n o n v ä lin e itte n y k sity iso m istu k sen
minen riittää pitäm ään työväes Ile saattavat kyllä pyrkiä aja-1 luttom uudesta toimia työväestön rikkaudella kruunaUaman. Ikävä vain. «aaniaan .itselleen eriv ap au tu k sen
I tilalle on a s e te tta v a niiden y h te is
tuksenvajmuteen, puhe-, paino-j etujen ajamiseksi mahdollisiin- etta tuota kruunua varten on perin se n su u n n a la isu u d e sta .
'!Vu,'ir,j<.i7>j ,hc Act “f ' "
Oc,ober kun n allin en om istus. Vain siten voi
tön erossa porvareista.
I'>e" d o rk is s a ilm e sty y to in e n k in
-----------
i ty ö v äestö k u n n o llisesti suojella it
Porvariston radikaaliset yksi- ia kokoontum isvapauteen, m utta rnan tehokkaasti, vaan juuri vl- halp ah in tain en lyijykori8tekin valet-
pa rh a ite n sopii keh o ttaa pa- tung. joka koko ajan on sotaan näh-
M ailm anlaajuisen v erisaunan ja h ä se n sä k a p ita listie n h a rjo tta in a lta riis-
lot käyttävät useimm iten vain ei siinä m erkityksessä, etta ka- am am itusta aikansa kehitykset
1 tulta.
Vain siten täm än sodankin
ättöm
Kun sen
Teidän
i I*H * 1 ’ ’
visivät niiden avulla taistelua käsittäm
käsittäm
ättöm yydestä.
yydestä.
Kun
sen pinpoikaa
,
,, Parhaiten
__ . ,__
uni. deu kehottaa
nou
d attan
ilm enevää tyyiy- visivat
työväestössä
.
’
....
ensi
keskiviikkoaam
una
kel- u t tiu k in ta puolueetta- . vityksen keskellä tulevat San Frati-
! syyt voidaan poistaa a in aisek si. Mei-
m uuttam i tulisi olla suojana paaoman hyox- ,o g siunaainaan itsensä ja kello S m uutta, jäy k ä sti taiste llu t S aksan ! ciscón k a n sala ise t p ä ä ttäm ä ä n kenen dän ehdokkaainm e ovat sito u tu n ee t
taitavasti hyväk luokkayhteiskunnan
m ättömv vttä
itte n ,
seen, haaliakseen valtaa käsiin seksi yhteistoim innalle perustu kav ksia vastaan, ei se käsitä niit.: n a u ttim a a n H erran Pyhää E htoollista, h a llitu sta ja varsin k in sen kätyrien kasiin jä ttä v ä t kaupungin ... a sio
..
k a n n a tta m a a n ja to te u tta m a a n ta ta
S
osialistipuolue
se
littä
ä
e tta , , . ,
, , .
,
... v .
tässä
m
aassa
h
a
rjo
tta
m
a
a
kiihotusta
hoidon,
hyökkäyksiksi ollenkaan: kun
T oim eenpaneva kom itea.’’
ohjem iaa stkal: kuin se k u n n a lli.^ a l-
sä. Sellainen vallan valtaam i vaksi yhteiskunnaksi.
kukistam inen on
vastaan, leim aten siltä tah o lta ailieu-1 kapitalism in
... , , ....
,
,
i, ,
..............
. ...
, ...
litu k sen k a u tta on m ahdollista, k a t-
M issä k an sliassa kyhäys lieneekin
Kaikki se ajatuksenvapaus, jo s e n o lis i kävtävä yhtenäisenä
nen ei ollenkaan merkitsisi huo
kein päivän Kysym yksistä nykyään. , .
,
, ,
kokoonpantu, okottaa se. e ttä porva te . tu t en ain h u u ilh sv v d et ruokottonuk-
.
....
••
.
.
.
'r
.
J
u s s a esille tu le v issa kysym yksis - •
pääoman
si
ilkitöiksi,
niinkuin
ne
k
ie
ltä
m
ä
ttä
E
uropan
valtojen
ku
n
n
alliset
ja
im-
.
,
,
,
jennusta työväestön sorronalai- ka sisältyy porvarillisten radikaa joukkona taisteluun
ri mi peto silloinkin kun sen kuk
. . .
.
,i
• . tu n n u sta a so sialistip u o lu e a in o a sta a n
ovatkin.
M
utta
se
on
s
o
s
i
a
l
i
s
-
perialistiset.
pyyteet,
jotka
ajoivat
mahti
valtaa
vastaan,
jakaantuu
lien
ohjelm
istoon,
voidaan
sisäl
suudelle. Lukuisat esimerkit o-
karoon ei kosketa.
yhden te k ijä n ;
Onko se edullinen
( l u e n leliti, ja sellaisena johdon- tie nykyiseen sotaan, olivat eittäm ät-
se
keskenään
taisteleviin
ryh
lyttää
porv
arilliskansan
valtaiseen
sottavat, että työväestö on poik
m ukainen yleism ailinallisen k a p ita lis -) tö m ästi kapitalism in s-u ra u k sia , kil työväen lu o k alle? Jos, niin me olem
ille sen puolella, m u tta ellei se sitä
ILM APU RJEH DUS PO H JO IS
keuksetta pettynyt milloin se on järjestelm ään, loukkaam atta ol miin. käsittäm ättä ollenkaan vi
luin v a stu staja . Siltä lehdeltä kiel- . pailevien teollisuusryhm ien pyrkiessä
ole,
v a stu stam m e me sitä ja ta is te
NAVALLE.
hollisensa
vaikutusta
työväenliik
antautunut porvariston radikaa- lenkaan sen yksilöllistä mailman-
lettiin toisen luokan postioikeudet valtaam an to isten sa m arkkina alueet
lem
m
e te h o k k a a sti s itä v a sta a n Jo -
lisia toimenpiteitä kannattam aan. katsom us.a. Sen sijaan etta por keen riveissä.
T un n ettu n a p a re tk e ilijä Roald A- jo ennen sen su u rilain voim aanastu- ja m onopolisoim aan m ailm an vielä
luonnonrikkaudet. te katsoU e ta m ä " P ääm äärän sellai-
k e h ittä m ä ttö m ä t
Kaikenlaisella toim innalla teit- niundaen on e räälle h a a sta tte lija lle m ista, vakoojalain nojalla.
Sellaisista voitaisi mainita pal varilliset radikaalit olisivat yh
A
m
erikassa
ovat
sa
m an laiset kapit»-L®*
,,
puol° sta k a n n a tta a
Näille kahdelle lehdelle o so tettu
jonpuhutut vaalivoitot ja lain- teiskunnallisesti edistysmielisiä, dään historiaa, m utta Amerikan se littä n y t, e ttä hänen m ielestään e-
listise t edut k o e tta n ee t saad a täm än ta is te L a '. >'h t-v kää sosialistlpuoluee-
ellytykset ilm ailuun pohjoisnavan ( kohtelu siis to distaa niin selvästi
laadinnalliset saavutukset, joista ovat he taantum uksellisia. P y r tvöväenliikkeen nykyisellä toi- ö tienoilla
JS a ä n e 8 tä k ä ä g r a a v i a ehdok-
olisivat m itä ihanteellisiin- i kuin yleensä on m ahdollista m itään m aan yhtym ään täh än sam aan hävi-
tvksen
pyörteeseen
aina
siitä
sa
a
k
k
a
k®ita
kaupunBiQ k o m issio n e e re ik si:
niinualla
muodostuu
sangen
k
a
t
aina saavuttaessa paljon puhu- kiessään saam aan jokaiselle täy-
inat.
Tuulet ovat yleensä heikot, • todistaa, k e tä v a sta a n sensuuri on
taan, m utta joiden kävtänuölli-) delliseu yksilövapauden, tähtää keraa historiaa työväestölle. H is jo sta syystä kylmä ei tunnu niin ; tä h d ä tty : kap italism in k o vai isän-j kun se alkoi. Ne ovat n iittä n e e t hui-
H erm an S ahlender,
keitä voittoja Europan verestä ja
Lillian B Sym es,
n en m erkitys on supistunut ole- vät he täydelliseen anarkism iin. toriallista kellitystä ei voilla Ulie- a n k a ra lta kuin yleensä luullaan. En- m aan vihollisia,
* mattomiin. Claytönin trustivas- He puhuvat vapaakilpailun pa linmäärin muokata, m utta siihen n en k aik k ea ilm apiiri on vakava ja ; Eikä a s ia n la ita ole sellainen vk kyyneleistä, ja niiden a in o a n a tark u -t T hom as Keeley,
L ä -^ u k s e n a v aatiessaan A m erikaa ylity-i David Milder.
tainen laki oli vksi sellaisista, ja lauttam isesta, joka on mitä taan voidaan ihm isten tarkotnksenm u- Yhdenmukainen; siellä ei ole “auk' sistäan taallä Yhdysvalloissa. hai-1 m aan sotaan on ollut saada Ameri-
koja ilm assa", liina on erinom aisen hinunäu naapurim m e. C auadau,
Louis L agouiarstno.
sen
saavuttam iseksi
ryvettiin tum uksellisin toimenpide yhteis- Luisella toim innalla vaikuttaa, la selvää, niin e ttä ilm asta käsin on lituksen ainoa suosikki suom alaisessa kan kansa suojelem aan heidän voit- ;
G eorge H am pton.
porvarillisen radikalismin rapa kunallisessa m erkityksessä.
sen v aikutuksen mukaan u itto - mRa helpointa k a rtu tta a k y se e n a la i-; sanom alehdistössä on oikeuden käsis- taja an ja k o ro n kiskontaansa.
W alter E W alker.
M utta vailla yhteiskunnallisten I »kistiiu sen suunta työväestölle 8et seudut. O m ituista kyllä, e ttä te karkuun päässeen m aantierosvon
A m erikkalaisten kap italistien edut
koissa
kolmekv innieutäkolme
T hom as Conway,
vain siitä syvsca. ov^. v a a t..iee t n uorten m ieotem m e | F ra n k L .n tn e r
vudtta.
Samaa voidaan sanoa suhteitten "untemusta eiv ät he |i? <’ edulliseksi tai epäedulliseksi, ¡vaikka jo kym m enkunta vuotta on ta n m tta m a lehti
TOVERI
MA1LKIANKATS0MUKSIÄ
ii Järjestömme esioils