Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 31, 1917)
—L U - U I ---- L — *---- 22----- No. 255 TOVERI ------------------ 1 . . -------- ------------------------------------------------------------------------- —■ -------------------------- *' ' PA PE R IH E R R A T SUOMEN "TYÖ- f tehdä, ei ole siihen m itään laillista M IESTÄ” AHDISTAM ASSA. (o ik e u tta , sillä heille ei asia ollen Viime viikko p id ettiin k o k o n a a n : kaan kuulu. Lain pätevyys ei suin- "p ap e rip u la a ”, jo sta sy y stä voim m e kaan riipu siitä, a n ta a k o \ en äjän a — n ta a vain 6-sivuisia ---------- num - eroita, ker- , v ----------------------------- äliaikainen h a llitu s sille tunnust.uk- m *» ----------- - — --------------------------- to° “T yöm ies” elokuun lopulla. Sa- se n sa vaiko ei. Me tie ty s ti h a rta a s ti u ^ a a täm äkin viikko. ¡toivom m e, e ttä \ e n a ja n vallan nykyi- Ja P a p eriy h d isty s ei ole m illä n s ä -, se t h a ltija t a n ta is iv a t sille tannus- kään rik k o essaan sopim usta ja aihe- tu k sen sa, jolloin a sia s a a ta is iin hy- u tta e ssa a n “T yom iehelle" ja sen lu - ! vässä sovussa ra tk a is tu k s i, m u tta kijak u n n alle vahinkoa ja kiusaa. ¡vaikka he a s e ttu v a t v a sta a n k in , ci Näm ä lailliset p a p e rih e rra t e iv ä t se y h tää n v a ik u ta lain pätevyyteen, ole to p p an aan k aan h a rjo tta e ss a a n yl- ( K uinka u lk o k u ltaise lta k u u luukaan läm a in ittu a m enettelyä, vaikka heidän noiden to sia sia in jälk e en porvariku- ja “T yöm iestä" k u sta n ta v a n yhtiön koom uksen ju listu s, e ttä heidän tar- välillä on syyskuussa v. 1913 te h ty ¡k o tu k s e n a a n on “ pyrkiä s a a v u tta m a a n sopim us, jossa s ä ä d e tä ä n : “Suom en laa ja ja tu rv a ttu - its e n ä is y y s ja e ttä P ap eriy h d isty s sitoutuu a lle k irjo tta- ‘ Suom en oikeus om ien a sia in sa rat- neelle Työväen S anom alehtiosakeyh- kaisem iseen on v iip y m ättä to te u te t tiölle to im ittam aan ja a lle k irjo tta n u t ta v a .” S itä k ö h a lu a to d ista a heidän (T. S. O. Y.) Suom en P aperiyhdistyk- toim ensa nykyisessä ed u sk u n n assa seltä ottam aan koko tarp e en sa sano- I“ v a lta la k ia ” k ä s ite ltä e s s ä ? H ehän m aleh tip ap eria viiden (5) vuoden a i- , k o e ttiv a t löytää ru m im m at sa n at kana lu ettu n a 1 p ä iv ä stä tam m ikuu m u sta ta k se e n koko h an k k een tä y d ellisen itse m ä ä rä ä m iso ik eu te m m e ta 1914.” Siinä rek lem en ttl, joka selvyydessä sa av u ttam ise k si J a siihen su u n ei selity k siä kaipaa. taa n k o ovat k äy n eet k lrjo tu k s e t se l Kun paperin sa an tia on nyt aivan laiset kuin N ikolai Romamoffin e n ti viim e aikoina a le ttu erik o ise sti vai- sen se n a a tto rin , v an h o illisu u d estaan keu ttaa, nyt kun suuret, po liittiset . kuulun haask an , v a p a ah e rra R. A. ta p a h tu m a t v a a tisiv a t työväen lehti- i V reden k irjo tu s k a ik issa pääkaupun- enkin palstoja e n tis tä enem m än ja (gin p o rv arile h d issä ? T a h d o tu in h a n Jean syntyikin perusprinsiippinä on huom attavalla tavalla selville tä tuim ensa, käyden häneen käsik- tären kanssa. yksityisen yrit;telijän tai yritteli- män kuukauden alkupäivinä, jol si, repien häntä parrasta, svlek-j Lontoossa. Ja vaikka perhe pa- loin kansallinen sosialistikongres- sien hänen silmilleen, vieläpä lasikin Pariisiin hänen ollessaan Llnnen suomalaisen t/B elen Unenkannattaj*. jäin yhtym än riistäm isvapauden ilmestyy A iton aan , Oregon, joka päivä si oli koolla Bordeauxissa. Jo- lvödenkin häntä. H änet asetet- vielä lapsi, ennätti hän tutustua ja pääoman kartuttam ism ahdolli- kainen radikaalinen paitsi sunnuntaina. englanninkieleen, esitys sai tiin syytteeseen milloin sellainen pcrinponjtn perinpohjin TOIMITUSKUNTA: suuksien turvaam inen. voimakkaan kannatuksen ja kun vain suinkin oli m ahdollista ja Hän onkin nykyisin vksi niitä W. N. REIVO LAURI MOILANEN Sosialismin perusprinsiippinä tuli esille kysym ys sotavarojen sulettiin istunnoista useita ker- harvoja ranskalaisissa valtiomies- ADOLPH SALMI A. B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN taas päinvastoin on ehkäistä tuo puolesta äänestäm isestä eduskun- j t<»ja vuoden 1915 ajalla milloin piireissä, jotka voivat perusteel- anastus ja riistäntä. Sen lopulli nassa, läpäsi esitys ainoastaan viisitoista päivää, milloin pitem- lisesti käyttää englanninkieltä. TOVERI 218 äänen enem mistöllä, vaikka P» aika kerrallaan. Yksityisessä elämässään on hän (T H E COMRADE) The organ of j e Einnish workers in the nen pääm äärä on kokonaan h ä kaikkiaan annettiin 288*9 ääntä. ^ ju^ a aan vastasi aina hyok- _____ asianajaja, hyvällä suurkaupun Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, vittää kapitalism i ottam alla kaik Aivan viime aikoihin saakka ei J<ä\ksiin lannistum attom alla t a r - . <,jn liikkeellä, sekä kirjottelee u- at Astoria, Ore., by the Western Work ki tärkeim m ät tuotannon välineet sotavarojen — joita ilman ei so- molla ja voimalla, lian oli mi- sejn nivöskin radikaaliseen sa men's Publishing Society. taa voida käydä — m yöntäm isen liisterien kauhuna niiden ilmes- nomalehdistöön. yhteiskunnalle. Näiden kahden Entered as second class mail matter July IS, vakava vastustam inen olisi ollut tyessä edustajahuoneesen selityk- Lonquet on voimakas kansain 1912, at the poatsffice at Astoria, Oregou, toisillensa aivan vastakkaisten under the Act of March 3, 1479. ajateltavissakaan. sineen hallituksen toim enpiteistä. välisyyden kannattaja. Useat pi TILA USH IN N A T yhteiskuntakäsitteiden edustajain V ähem m istöryhm ään kuuluu e- (- seita kertoja saivat kabinetin tävätkin häntä nerokkaimpana Y hdysvailoissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta. .$2.25 on m ahdotonta työskennellä hai- ai t dustajakam arissa 38 edustajaa e- jäsenten huolellisesti laaditut y Ranskan sosialistisessa liikkees J kuukautta........ $1.35 1 k uukausi... .30 \ ! I nem m istön noin 1 100 vastaan, 1.. . 1 listelvt l <1 v t f osakseen Iz *c<-»<-*ii li hänen n I leikkaa- I V n •» Hiuksessa niin. ettei toinen tahi ko- sä: yhtenä sellaisista, joka ole Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. .$<>.30 0 kuukautta. .$3.30 van “alas sota”-huutonsa. malla konservatiivi kum oukselli ko eduskunnan jäsen m äärin ol toinen m istä tunne edustam ansa SUBSCRIPTION RATES Kun raham inisteri Kihot esim. sen sijasta, voisi riistää puolu ln tue United State* and Canada yhteiskuntasuunnan joutuvan lessa ii02. vuoden 1916 syksyllä julisti toi eensa johtajavallan Albert Tho Thfce « ontha. .$1.33 One month. . ■ ■ s«(sen tai täm än hallinnollisen toi Kuten ennen j i) on selitetty, sen kansallisen sotalainan saa- masilta. Vähemmistön nykyinen Ädvertiiing 'ratee in eTfect J uly 1, 1912, 40 . , , ................... i . ••, .. n l b . i i - — -------------- ecut* per mch. Special di»count i» *nowe»i: menpiteen kautta karsim aan. i e, vähem mistö a s e t t . <t oli »» dun onnellisesti kokoon, odotti kanta on suuressa määrässä seu for larger and continuou* advcrti!xin<-uu. 1 -i........... ... li.-illitlis v a -ta is e lle k a u n a ll e i> • i ■ i • ■ . • t o v e r i , b o x 99. a s t o k ia . O K c. lam an sovittam attom an r is ti- ;K,ian . . Brizon siksi kunnes ministeri rauksena hänen järjestäm isky- a l g . n i e l l ä . -viuiiaa.r. ‘ • , • , . . 'sodan alkuaikoina. Suloin uskot- . . ,. _______________ *__ riitaisuuden ja ehdottom an etu- .. _ .. ( tulisi »ilenrnn ver- välttäm ättä lausui sanan voit- vvstään. limotuihmta 40c paiitatuumaita. kuuleman- : v a s ta k k a is u u d e n v u o k s i <»n l ” H l- " ^ ’ <l H 1 1 " * t o ” , jo llo in B riz o n k e s k e y t t i h ä - Hänen suhdettaan sotaan ku llm u tu k te t $1.30 h eru i ja :n u u iu ia r» y illa A " ' - I s l.lK E d l s U U i i e II \ IH H M < "1 r a i t a l |-| 1 v h V t a i k a i n e l l J3 k U m O U k - ' 7 . UOO ke.t^ K ih U u e . ajo iy n ia- ja av.oba , si)siajistej>ta ¡a porvareista k«»- Ael 1 isiitkin ’ kommunisti suosi llc.t' liv.iitanial a : ainoa voitto vaa osittain seuraava hänen vii- Hnimotukiet soc ke.ta, haiuiaant.tiu ja ,- ... . ....... ., niitä me vaadimme on rauha. ¡me kesäkuulla Amerikaa varten niiucnm uutto-iiniutuknet 25« keitä, naima koonpantu hallitus io etukäteen Ranskaan hyökkäävän \in o in stn ilm otu k sct $1.30 k e ttä , aviu eiu -u m u tu k aet J • . v o n n n 1 Ldustajahuoueessa syntyi ta- antam a lausuntonsa: cfVn vastustam ista. V oidaanpa -anoa, j - ’ ' . .. . . . . . , .... »i .UU kerta, heiluvat ilmutul/»ct supimuk * tllomittlt epaonnistum; * -.-.n , (että vuoden 1914 loppuun saak- ,v aton .nie.tc1'’ m utta jo k a kerta “ Kukaan ei suostuisi mmkaan- «en mukaan. SatuiisauiiUi ih nu lu x.ista, tulee tanan «uraia n.ukaua. Englannin (» U la a n s is ä is e e n n ia h d o ttO m U ll- järjestys saatiin palaute- j laiseen rauhaan. Jos meidän o- alkava v a a lita iste lu myös, niin n ä y t siin ä teh d ä u sk o n k ap p aleek si, e ttä Ika ei Ranskan sosialistipuoluees kun (tin rs la eu u n .en n rtaau vapaasti. tuksi ja uudel-1 I ljsi valittava kunniattom an rau- luu kukistum aan, In.» epa sa oj,ut poliittisessa erkitykses tää p a p e « rih erro je n m enettely sitä k in m eidän täy ty y jä ttä y ty ä M u o o cu ito sijaitsee 10 :n n cn ja D uanc Katu teensä k aikessa ( ((.''e OOH m HIV» • v ’ . . . Kihot . • I koetti • 1 * alkaa 1 liivi jen Kulina,.,*, .'leleiuoiu: Kontiuri 3b3, vähemmistöä. \ ’iim emainitun een s",ta m,hin 0,1 ’o p e tta n u t.. han , joka vieläkin enemmän raas- (mustemmalta ja voi sen vaikutteiksi onnistum inen on sitä varmempi V enäjän v irk av allan arm oille. H e r sa luuni Lus <32. taisi maatam me, tai sodan välillä, ( arvella muutakiu kllin pelkkää ra- rat ovat n ä h n e e t sen a in o a k si tu r jos. kuten meillä Su.unessa ä s - ' järjestivät toimimaan eräät en- huusi l.rizon : \o itto , min — m utta v o itto ' n ,jn jokainen valitsisi sodan e- (hannälkää, jota he, jos ketkä ovat vaksi k a n sa n v a lta a v astaan . S iihen keisen senaatin kokoonpanossa, I tiset vallankum oukselliset ja jot- rauhan kautta! jatkam isen. M utta on o- | saaneet tanian ,Uanteen aikana tyy- su u n taan se heidän “ its e n ä is y y s ”- Vain siinä tapauksessa on pidetty silmällä tasaväkisvvt-(kut vastaliiuyneet sen jälkeen l.opulta nau joutui tavallisen ( , delleen lemassa m uitakin m ahdolhsuuk- dyttaä N äytteeksi siitä m inkälaisia h a rra s tu k s e n s a m enee. O nkohan oi ¡tä, jolloin ei kumpikaan puoli voi kn’n Väirisvv • P‘'dioinpitelyn uhriksi ja sulettiin sia, ja Ranskan kapsa vaatii ai- ta rjo u k sia P ap eriy h d isty k sen tah o lta • Tu.-elfckaustcn rauhallinen , edes „.istaiseksi ulapäises.i s,, . Ä i e k i T i i ...Ö uanm eitä »’»»? edusta,akam arista lyhyeksi na enemmän ja enemmän että “T yöm iehen” p a p e rita rp ee n ty y d y ttä kein k an san uskoa h e tk e n tä rk e in a sia n sa tuollaisiin käsiin ? tila (deadtock) oli osottanu ajaksi. sodasta on päästävä pois kun m iseksi tehdään, m ainittakoon, e ttä sovittelu ja neuvottelut ovat kvl- velluttaa periaatteitansa to isa r-!S(,ta tulee välttäm ättä kestäm ään P o rv arien v a a liju listu k sen k u k k a nialla, m utta pian.” sieltä on ilm otettu a n n e tta v a n 76,000 Brizon on ollut vain äänenä vuosia, ellei koko miespolvea. lakin toivomisen arvoiset, m utta sissakaan asioissa käytäntöön. M uita vähemmistöpuolueeii ¡jg paperia kuukaudessa, kun sen sena on ku iten k in se u ra a v a kappale: nykyisen puutteellisen teollisuus Sosialistien ja porvarien vhtei-J Lnsimäisen julkisen askeleen järkevä raivokkuudessaankin, so- “ Sen a ja n kuluessa, jo n k a sosiali- ostajaa, Pierre raääni. m u tt a pakottava. Muuan h u i k .l o i t a <> \at t (sija a n " T y ö m ie h en ' 85,000 kappaleen moraalin vallitessa riippuu nii- ! sesti muodostam an hallituksen 17,tt.'x at d e m o k ratin en puolue on vallinnut se ijens j ja Alexan- hänet lähemmin tunteva henkilö ' C * - f / i ,> ,a Ja | I painoksen vaatima kuukautinen pa II t l I K I le i I I I I l i i I II L II 1 1 I V \ i l 1 IV 1IM 1U k" ---------- 1 r ■ • Brizon, Ratlin-D ugens den kautta tuloksien saav u ttam i-: kokoonpanosta on siis kerta kaik- ¡der Blanc, jo tka menivät Sveit- kertoi minulle viime joulukuulla ,x ' J . . —llCH1!1' x “ 11' n V m a : p e rim ää rä on noin 135,000 kg., joten kä Suom en ed u sk u n n assa e ttä sen h allitu k sessa, on eläm ä m aassam m e nen kuitenkin toisen tai toisen, kiaan luovuttava. Sen meille ”re siiti vuonna 1915, tarkotuksella että hänen persoonallinen kir- m iehiä, jo ita tu lla a n k u u le m a an vajaus tämän mukaan on 59.000 kg. -illoin kun sosialismin k o k o 1 syösty a n a rk ia n tilaan . Lain tu rv a tai kummankin riitapuolen mah- vi-donisteillekin" jo nvt lienee i kokoontua siellä saksalaisten so- jeenvaihtonsa, hänen 1 1 • ...............i 1 . . . joka 1 i: • • Klien- mahti 11 11 I l I llll tunnetaan Ranskassa. on h ä v ite tty ihraisten h en g eltä, ta •ru o d it lujille. . . J : .................. . I ___ __ 1 .-..1 -. ....... .......... * 1 sa ta i , • ... , dollisuudesta turvautua voimak tuo neljäkuukautinen kiusallinen sialistijohtajien kanssa. Kokouk th a h s ta p a latessa a n oli , noin , \ allia edus tusta hallituksessa ei R anskan so tilash a llin to on lähettä- v a ra lta ja v a p a u d elta ; v äkivalta, mle- • , sia pidettiin Klienthalin ja /.im- k irje ttä viikossa, on k o h o n n u t i , 'vähem m istö ole luonnollisesti ! nyt P ariisin etevim m ille vaatetusliik- Iivalta ja v astu u tto m ien joukkojen kaampiin taistelutapoihin,” kir- ja katkera kokemus opettanut. mcnvuldin kvlissä. M inkälainen vuotien 1919 ajalla noin kolm een voinut * » • saada aikaan m uutoksia keille m ääräyksen, jonka m ukaan tu so rto on p ä ä ste tty valloilleen. T ä s Porvaristo hoitakoon vksin ta- ohjelm a — jos m inkäänlaista * jottaa Coast Seamen's journal. lllI l4 llllV l.ll Pc i I [ V v cl V V I I 'I I I N I I ^ P t l.li * " I* tuhanteen kirjeeseen viikossa. tä tila s ta on kansam m e v ä lttä m ä ttä . lle n en im m äk seen so tila ilta , ¡kansallisessa ,. ... 1 ia kansainvälisessä .lev kalla syys- ja talvikaudella ei n a is Aivan prikulleen niin. \ ain män perikadon partaalle jo h ta - i dellä hyväksyttiin, ei ole i. k(»s- tu . p o litiik assa. Sen to im in ta on ter Se ta p a h tu u a in o a s ten pukuun saa n ä y ttä ä k angasta, p e la ste tta v a . -i siinä tapauksessa että työläisillä j mansa .aition asioita siksi k u n -! kaan tullut julkisuuteen, m utta i i - jotka . kiiltelevät hauen suhtau- ollut . enimmäkseen agitatsionin ; ! oli olipa se villa-, silkki- tai m itä vaa- ta a n jos e d u sk u n ta a n nyt sa ad a a n on voimaa pakottaa neuvottelijat (»ies sen täytyy avoimesti nivon tiettvä «»il. että rauhan tnahdol-, tum istaan sotaan, i harjottam ista puolueen jäsenten j tetta hyvänsä, enem pää kuin 4o, sellainen enem m istö, jo k a p a la u tta a lisutiksista ja kansainvälisen so- [ scjta muita kyvykkäanipiä ¡a ei-sosialististen ainesten kes- i m etriä (noin 4 y a rd ia 33 tu u m aa), m aaham m e lain h erru u d en , k a n s a ottam aan senkin äänen k u u lu tää, ettei se siilien pitenunälti ky siahstijarjeston toiminnan jal- :o |lta ::a «»n toim inut hiljaisem-1 kuudessa. Suurin osa sen te- Ä skeisin niin m uodissa olleet korkea- ville, saadaan niistä tuloksia, ; kene, kunnes sen tävtvv - -- t.unus leen herättäm isestä keskusteltiin min taaempana. Näistä »»n ehkä j hokkaim m asta toim innasta on i ruojiiiset naisten kengät ovat nyt laisvapauden ja ty ö ra u h a n .” o . • • t i «. i . , • , . , , • • • muuten ei. Kun neuvottelijakun taa. ettei kapitalistinen vhteisk u n -(avoimesti Noin rohkean tö rk e itä sy y tö k siä , ¡ax . , , vaikutusvaltaisin Jean Lonquet, tapahtunut salaisuudessa. H u o li-* a n k a ra s ti kielletyt. N äitä m ääräy k siä katsoo pervarikokoom us arvolleen nan enemmistö, joka edustaa tv » tajarjestelm a voi pitem tnalti hai ■ Näiden kokousten Ransna-.-a Seinen piirin edustaja. m a tta tarkasta sensuurista, on i vastaan rikkovia m uotikauppiaita ja läisvastaista puolta, tietää e tia jlita asemaa. M utta se aika ei , aiheuttam a hälinä ei "le v»elä- LonqueJn isä li tunnettu (kiellettvä kirjallisuuttakin o n n is- j ja lk in e te h ta ilijo ita u h a ta a n a n k a ro illa | sopiVi,ksi i ju lk ise ssa a s ia k irja s työväestö alistuu sen päätöksiin (’»le ' »elä tullut. \ ¡elä on kapita- kään tauonnut. Brizonin, Railin- ranskalainen radikaali, joka eli ¡tuttu levittää kansan keskuuteen, ran g a istu k silla, vieläpä liikkeen sul- saan. S y y te tä ä n h än siinä so sia lid e m o k ra a tte ja ilm an k u rsa ile m a tta , a- Dugensin ja Blancin leimasi por- pdkän aikaa Lontoossa, m en n e n ,— New York Call'issa W alter ! kemisellakin. vain siinä tapauksessa, että ne H.-ini liiaksi voimakas. Se luulee n ark ian sy n n y ttä jä k s i m aahan. S ii varisi»» m aankavaltajiksi. ja use- sjenä naimisiin Karl Marxin tyt- • Adolphe Roberts, sitä tyydyttävät, m utta muussa i ' voivansa jotain pelastaa, at sotaa kannattavat sosialistit-, näkin on to sia sia k ä ä n n e tty m iltei ..... ......................................................---------- . - Eitel, tapauksessa menee iakk*ion, niin YiitaKaamme sen koittaa! p äälaelleen. H erraa- km hvlkasivat h e id ä t. I ilk k a n i- | e i S aksan k eisarin toisen pojan nim i ¡täy d ellisesti = j kuuluu olevan nykyaikainen m uoto puolueet v isu sti v aik en ev at siitä, e t tekee se m vonnvtvksiä. m utta i 1’orvaristo syyttää sosialismia nn kiienthalilaiset” kohdistettiin = suurella ylenkatseella. | tä heidän p uolnelaisensa riistäm isel- i ( n im estä “A ttila". jos se tietää, että ty*>nautajie:i anarkian esdie loihtim isesta ja heihin Tiän ovat s a a tta n e e t ih m isten e lä Ryhdyttiin toim enpiteisiin sei- | käsissä »»n voimakkaampi valtti Sl'-■'ialisti-ta hallitusta siitä, ettei jinä n h elv etik si m aan päällä. S itte n laisten kokousten edelleen pitä- g kuin tvoläisiilä. niin päätös on ' se muka kvennvt anarkiaa hillit- Ulisen estämiseksi puolue et tonus- - öiiifti.!uuunnii»iHiiNiiiiiHwiM!iiiiiiiuiiiiiiii»itiiiiiniiiiiniiiiiiiniMiuiiuiiuiiitiuiitiuiiiMuiiniiiimHiiiimiiiiuu>nuiiiiwiiiiiMiuiiiiuiu.'HiiiiniNHiiH»iii»ii? Suomen porvari- (ovat he y len tä n ee t tu o tte id e n sa hin- 1 1 .... ’ puolueitten viime poikkeuksetta työläisille v a sta k -! semään. Saa nähdä pystyykö» sa maissa, ja tarpeetonta san* »a. KANSANVALTAA SAKSALAISILLE, j nau ttii viiniä, tullakseen yhä iloi- nat niin kohtu u tto m iin , e tte i työllään vaalijulistuksesta :elävii ihm inen p a rh a a lla tahdollaan- E räs D etroitissa, M ie li., asuva m ie s ! som m aksi. Sam alla tavoin kiinalai- kaiuen. s’’*,en porvarillinen senaatti la h Saksan hallitus oli y u t ä ta r m o - --------------- ■ kaan ole riittä v ä s ti p ä ä ssy t elintar- kas rii-täessään sikäläisiltä so on keksinyt uuden pom m ilaitteen. jo nen palvoo “ valkoista im peä," uni- ja tästä seuraa, että työriitojen tarikaar,eineen? Lhkä toistai peihin käsiksi, ja heidän h a llitu sh e r- sialisteilta niatkaluvan saannin ka le n n ä ttä ä piikkilankaa luotien ase- kukan m ehua, ooppium ia; in tiala ise t k irjo tta a K an .an L ehti: rauhallinen sovittelu on m ahdol seksi. M utta Mitä päättäen, et : • m ahdollisuudet. m esta. K eksijä v ak u u ttaa, e ttä hä-i pureksivat bang ham pun lehtiä, ja H ä p e ä m ä iö n tä p a rja u s ta ja r u o k o tio ran sa ovat olleet a u tta m a s s a heidän lista vain voimakasten unioitten tä anarkistiset ilmiöt astuvat päi- (p y rkiinyksiään k o ro tta m a lla raiah in - T a r m o k k a a t r a n s k a l a i s e t e d u s nen pom m insa lev ittää piikkilankaa länsi a frik alaiset etsiv ät lohdutusta m ia v a lh e ita . turvissa. Mitä heikompia ovat I ' äiärjest v k-een niissäkin maissa. tajat o liv .it k u i te n k in io s a a v u t- laajalle alalle, kietoen siihen koko- kola-pähkinöistä. |to ja . Ja loppujen lopuksi on nälän Suom alaiset porvaripuolueet uniot, sitä enemmän svntvv lak-1 missä ¡»orvaristo on hallitusohjis- (taneet sen mitä silloisissa olots- n aiset kom ppaniat vihollisia. Jem enin a rap ialaisille on k li a t su o m ettarelain en , nuorsuom alainen ja ' k ynsissä tap p e,ev ien joukkojen k e s Heidän L yhyesti sanoen, pom m issa on vai- suurenarvoisem pi kuin m ikään edellä- niiden yhteinen, salavuoteudessa sii- i kuuteen lä h e te tty p o rv arien provo- koja ja sellaisia verisiä tyosel': i sa. on hyvin epätodennäköistä, sa voidaan odottaa. - . . . . ... . „ k a a tto re ita y lly ttä m ää n nälkäm ella- Sveitsin m atkansa vaikutti ela- iih au tam ö rssärin putkeen soveltuva m ainituista onkaan palvojilleen. Se . tettv , epäsikiö kansanpuolue — o- , kauksia, joista Yhdysvallat on että näkin ia tvottom \ vden svn- . ........ i koita, jo tta sa a ta isiin a ik a a n seka- livttäväsli kaikkiin kansainväli- runko, joka liittyy rä jä h d y sa in e ita .si- e j O| e huum aava eikä unettava, vaan »at , a n ta n e e t ju lk isu u teen vaalijulis- . ............... tunnettu. Voimakasten unioitten j n.v ttämä joukkojen tvytym ättö- , - ,, , I . , j •,* .„ ..¡s o rto a , p ä ä stä isiin sy y ttä m ä ä n anar- svyden kannalla oleviin. Ile p a - . sä ltä v ää n keskuskam m ioou; rungossa ( kjiiiOtta ava kuin alkoliooli. M utta sii- tuksensa. S ilta saadaan nähdä, m illä , . vallitessa ne voillaan estää, sillä | ni.v.vs voidaan vaimentaa patu- lä.-ivat kotiaan tehdäkseen o - a n - on koteloita, joihin p iik k ilan k ak äärö t nä ei ole k u te n alkohoolissa. p a llo k ia sta seka p a m p u tta m a an ja am pohjalla tuo porvariyhtym ä käy uu työnantajat hillitsevät voitonhi- koilla ja lyijyllä silloin kun työtä sa nykyisin itsetietoisen väheni- t,n so v itettu , sisem m ästä p ä ä stä än iäinen k ä tk e tty n ä , vaan ten h o ta r. siin vaaleihin, jotka m eille on la it pum aan noita y lly te tty jä joukkoja. H e rra in ju listu k se ssa e s ite tä ä n jo mis.öil muodostam isessa. pom m in runkoon k iin n itetty in ä. Pom- ! K hatin n a u ttija kertoo teille, e ttä tom asti m äärätty . moaan aina siinä määrässä kuin sekä leipää tarvittaisi. — rese p ti k a n sajo u k k o jen toim innan Oli ikävä j u t t u , ettei yksikään min rä jä h tä e ssä piikkilanka-kotelot jos hän an ta u tu u täm än ten h o tta re n Kävi kuinka tahansa, sosialide- V aalijulistus ei m illään tav alla e - , pelkäävät unioitten voimaa. He lu paavat “ pa niistä kolmesta kvennvt ke»litty- len täv ät kuin luodit eri suunnille, v altaan , se johtaa hänet a u tu a itte n rea siitä sisällön likaisuudessa, joka ' k u ristam isek si. M utta työnantajien taholta m okratisella puolueella ei ole mään kansalliseksi lau tta a m aaham m e lain h e rru u d en, johtajaksi, hajotellen p iik k ila n k a k ie rte itä kaik- käyty agitatsioni joka tähtää lak näissä oloissa vielä m uuta m ah R atiin-D ugens ja Blanc ovat jä ä -. liialle S ytytyslangan pituudella voi m aille. Siksipä hän n im ittä äk in tä tä j nykyisin löyhkää vastaan m iltei jo- k an salaisv ap au d en ja ty ö ra u h a n .” kasvia “p a ratiisin kukkaseksi " Kuin-1 k a ise sta su u rte n porvaripuolueiden tav allisen työläisen kojen jMiistamiseen ja työselkka dollisuutta kuin pestä kätensä neet melkein svrjäan, samalla m ää rätä räj& htäm isaika etäi- ka ja milloin khat tuotiin Jem eniin, lehdestä. N äyttää siltä kuin olisi H e rra sk ie le ltä y m m ä rre ttä v ä lle kielelle k ä ä n n e tty n ä usten alistamiseen sovitteluva- siitä 'e re stä . mitä porvarilliset kun heidän voimakkaamman tn- siitä ei ole v arm uutta. K asvitietein- i v aaliju listu k seen siivilöity kaikki mukaam jät arvelevat sen tuoduksi H arraris- roskaisin kuona siitä u lo stu k sesta, e r kiL’<e se. luokkatuom ioita, pe!» liokunnille, pyrkii poistamaan hallitusherrat tulevat lähitule verinsa Pierre Brizonin tehtävä - - - ta A bessiiniasta, useita vuosisatoja jonka porvarilehdet ovat p ä ä stä n e e t *lpam pPua Ja r ä u riv a lta a. S iilie n VOROT KIINNI. myöskin uniot. Kun ei kerran vaisuudessa vuodattam aan. Aika on rajottunut vain agitaattorin haluavat herrasp u o lu eet uv;t v a a le is Itäm aiden viisasten kes- ilm oille k iria ltaja la k o n jälkeen. Kun E ris e o s ta k a ra n n u t ry s s ä n p a p p i. tak aperin. tarvitse tehdä lakkoa, niin ei ta r tulee ja se tulee pian. jolloin por toimeen, propagandan harjotta- sa k a n sa lta v a lta k irja a . kuudessa säilyneen p erinnäistiedon ( niillä on rä stissä useam m an viikon vita uniotakaan, selittävät ne. varisto m enehtyy vuodattam ansa niiseen enemmän kitin johtam i- jonka nim eksi silloin ilm otettiin Ylä m ukaan toi sheikki Ibrahim Ahon haukkum iset, niin on sisällön täyty- P o liisih a rra st ukset ovat olleet j u seen. dim ir Dvomilsoff, m utta nyt Vasili Se on kavalaa pyrkim ystä taiste- veren löyhkään. Siihen m ennes Brizonin pääom inaisuutena " » i »D vornikoff (viim em ainittu nim i lie- Zarbayn noin v. 1430 sen H odeidaan j nyt nyt olla sitä tehokkaam paa Kai- listu k sen laatijoilla niin kovasti luaseen anastamiseksi työväes sä kootkoon sosialidem okraatti pelottoniuus. pelkkä eiäimel- nee ojkea, sillä aika “vornikka" se E th io p iasta eli A bessiiniasta. M utta ¡k en tuon ovat hyd isty n eet porvari- päässä, e tte i tav a n m u k aisia m yö jos sitä kysyy k e itä hyvänsä Jem e- i puolueet nyt tiiv iste tty n ä koonneet hem m in p e te ttä v iä — edistyatyölu- jo ta ei m ik ä ä n on papiksi), on ta v a ttu Buenos Ai töltä. työselkkauksiin nähden nen puolue kokemusta ja .oppia Unen rohkeus. p auksia ole kuin hiu k k asen p iste tty pitää paikkansa se, että m itä voi Mitä miten uutta yhteiskuntaa on voi lannistaa. ’alattuaan Sveit- pesissä, Argentiinassa. Toimiin on nin a ra p iala ise lta . niin hän vastaa. | yhteiseen v aalijulistukseensa. e ttä se on heillä “aina o llut; A llah, Ju listu s on e n sim ä isistä san o istaan rakoon. L uvataan vain k o rja ta nma- sistä alkoi han ajaa rauhanaatet- ryhdytty sekä hänen että pastorska makkaammin työläiset ovat va hallittava. Porvarillista yhteis ta edustajakam arissa sellaisella gOse V. Alexandroffin vangitsenii- antoi sen m eille alussa, voidaksem m e alkaen k o h d istettu h erjaav ak si syy-j laisoloja ra s itta v ia epäk o h tia ia teli- rustettuja. sen vähemmin syntvv kuntaa hallitkoot porvarit, vast i innolhi. jolle ainoastaan Lieo- seksi siellä ja lu ovuttam iseksi Yli- unhottaa rasitu k sem m e ja tu sk a m tökseksi täm än m aan ty ö tätek ev ien ! dä to rp p a re ista ja m a a tto m ista vel- lakkoja. luokkien puoluetta v astaan. Siinä kaisän tiä sosialistista hallitsevat sosialistit. knechtin toim inta Saksassa vetää dysvaltain viranom aisille. Selville on m e.” Siinä koko autuus. Vastoin niiden y leistä luuloa, jot- toistun ensinnäkin porvarien alike- Hän puhui kaikissa niin. saatu, e ttä tuo h u rsk as paris- ! — Kansan Lehdessä Eetu Salin. vertoja. T äm än k a tk e ra sisu k sise n ju lis tu k TOVERI jestelm än i1 / \ 't p ii a i z i i 1 MAILMANKATSOMUKSIA Sosialistinenko vai por Ranskan vähemmistö- varillinen hallitus? sosialistit ka ovat a s ia s ta jo tain tie tä v in ä ä n ,! ra sti k ä y ttä m ä väite, e ttä sosialide- sen loppuosa on p e itä v ä s ti hu n ajalla ei kliatia koskaan k ä y te tä juom ana, j m o k ratit nykyisessä eduskunnassa sivelty. S an o taan k auniisti. “e ttä vaan yksinom aan sen tu o reita leh tiä “k ä y ttiv ä t tarjo n a olleita suuria mah- isänm aan koh talo ita o h jaa m aa n n t pu resk ellaan . N uorim m at lehdet ovat dolilsuuksia kansam m e itsenäisyyden on sa a ta v a e d u sk u n ta, joka kykenee Neljä kuukautinen kokemus p arhaita. Niiden m aku on im elähkö, j laajen tam isek si niin, e tte i sen hy- Suom en vapauden a sia ta oikein aja- (T ru e tra n slatio n filed with the I’o -tm a s tir sosialisteista ia porvareista p u o at A storia, O reg o n , O c to b er 31. 1917, as hiem an k uivattava, ei ep äm iellyttävä ‘ vaksi m itään sa av u te ttu ." Se on m aan. ku k istam aan k esk u u d estam m e required bv 111* Act of C u n g r o . O ctu b cr h ä ik äilem ättö m in tä tosiasiain m ielivallan ja se k aso rro n , viem ään eu ropalaisenkaan suussa, m u tta ei vä- j m itä li .si m uodostetun senaatin toi- 13th. 1917.» hääk aän viekotteleva. K eitettäisaä vääristelyä. E nsinnäkään ei tuon ko-i kansaam m e eteen p äin inhim illisen e- in nasta on nyt antanut epää lehdet m enettävät enim m än osan voi koom uksen pitäisi täh än asiaan se-j (listyksen tie llä .” Ju listu k se n laati- Ranskan vähemmistö- eli val m ättöm än todistuksen m ah d o tto m astaan, ja juom a suuresti m aistuu k o ttaa m itään “ its e n ä is y y ttä ”, sillä jä t n ä h tä v ä sti uskovat, e ttä kunhan lankum oukselliset sosialistit ovat muudestaan käytännöissä. Peri eri mieltä sam an laiselta kuin ne vlininlehvä- o v ath an heidän m iehensä varsin k ita - ‘ensin ro te v a sti v a le h tele e ja päälle enemmistön kanssa aatteessa sitä jo pitivätkin mah kahdessa pääasiallisessa kohdas “p a p e ro ssit”, joita a m e rik k a laise t poi keästi tapelleet kaikkia its e n ä ls y y -; lausuu jonkun kauniin sa n an om ista kaset k ä y ttä v ät nautinnokseen (?). teen v iv ah tav ia pyrkim yksiä v a s ta a n .! hyvistä ta rk o tu k sis ta a n , niin valitsi- <lottomuutena teoreettiset minis- sa. Ensinnäkään ne eivät usko, V anhat lehdet ovat sitk e itä , ja niiden Jopa on täpsä m enty niin pirkälle, I jä t kyllä a n ta v a t itse n sä p e ttä ä. ( ¡että sota keskusvaltojen kanssa tcrisosialismin vastustajat. — -------------- --------------------- luulisi pystyvän park itsem aan pak- e ttä on ju liste ttu kansam m e kypsy-1 citt-.L..-»-. • . * »olisi välttäm ättä hävittänyt kau m ättöm äksi täy d ellistä sis u s ta i t s e - i ............ su u ah k aisen k in kielen. , ... , :saim alista työväenliikettä, ja o- hallituks.m kun oh jo vahan siel-j vat siis halukkaat jälleen samoin i + Miia tavoin khat oik eastaan ihm is m äärääm iso ik eu ttak in k äy ttäm ään. Eduskunnan so sialistinen e n e m o iis -(I tä täältä aikaisemmiltakin ajoilta j kuin ennen sotaakin toimimaan elim istöä m y rkyttää, siltä ei vielä asiantuntem usta ja kun ilman >i-¡muidenkin maiden sosialistien ri ennenaikaista. Se saattoi Bri hot olivatkin jälje n n ö k siä; a lk u p e räi koskaan ole sa a tu tä y ttä selvyyttä. tö ajoi tällä k ertaa tu o ta täydellisen takin pidettiin selvänä, että hai- kanssa, niihin luettuna Saksan ja zonin epäsuosioon varsinkin po- set oli viety m aasta vallankum ouksen Se v a rm a sti on kiihotusaine ja vai itsem äärääm iso ik eu aeu a sia a Ja ajoi j 1 l 1 P i-i-i- llnnollinen yhteistyö kapitalism inH tavalla" «»»alistitkin. milloin litikoitsijain keskuudessa. Por pelossa, sä ily tettäv ik si Ronianoffin k u tta a m ilt’ei h etip aik alla aivoihin s itä niin tarm o k k aasti, e ttä se 011 i + 1 1 1 ' k I I I I ? t - i ■! herm osoluihin; alakuloistakin saanut v a sta a n sa kalkki Suom en si- VVASHINGTONiN V A L T IO J ä RJEST sellainen yhteistoim inta suinkin varillinen sanom alehdistö panet- suvun varalle. P ä ä a sia llise sti täm än ja ja sosialismin edustajien kesken käy mahdolliseksi. m ies tulee sen v aikutuksesta ilolsek- säiset ja ulkonaiset viholliset. Toimeksi ne teli häntä, samalla kun sosialis varkauden nojalla tulee ent. keisa- PU H U JA TOV. LEO LEINO on absoluuttinen m ahdottom uus. puolustavat pikaista rauhaa sil tinen ei voinut asettua kannai.ta- t iim a a sy y tettäv äk si m aan viliollisek- (si ja m asentuneinkin reip astu u Na K ansanvallan ed u sta jat eduskun-) PUHUU Minkä vuoksi se on sula m ahdot lä perusteella että saksalaiset maan hänen suunnitelm iaan. l‘- -,s i, vaikka lienee h ä n tä vastaan mui- tional G eografical M agazinen k irjo t liassa k äy ttiv ät tarjo n a olleita m ah R aym ondissa. lau a n tain a ja su n n u n tu ja ei sano havainneensa a in o a ta dollisuuksia niin, e ttä todellakin s a a tain a . 3 ja 4 p. tom uus, sen pitäisi Tokoin senaa poistuvat Ranskasta ja Belgiasta dustajakam arissa huudettiin ha- takin näytöksiä, kaan tap au sta, m issä sen käy tö stä tiin aikaan jotain, saatiin laki Suo IV inlockissa. tiis ta iu a 6 p :u ä . ja iniuit seikat alistetaan neuvot net ensin alas ja sitte kohdeltiin — » — tista iäh<|ön lopullinen syy ja ai pahoin, raivostuneitten edustaji- k h a t —“ p a r a t i i s i n k u k k a n e n ." ¡joko heti taik k a m yöhem m in olisi men korkeim m an valtiovallan käy t In d e p e n d e a te ssä 7 ja Lincoln C reek - teluissa ratkaistaviksi. heuttaja yksinkertaisem m illekin en heitellessä häntä m ustepul-! V äsyneenä ja halu tto m an a olles- esiintynyt epäm ieluisia vastavaiku- täm isestä. Se on laillisesti syntynyt Vähem m istön kannatus puolu issä 8 p :n ä. aivan päivän selvästi osottaa. 1’seassa jsa a n europalainen tu rv au tu u alkoiio- lu k sia tai huonoja jälk iseu rau k sia, j laki eikä kukaan voi sen p ä te v y y ttä , Gray» H arboriin saavun p e rja n ta in a een jäsenistön keskuudessa on loilla ia vii\ottim illa. Kapitalistisen hteiskuntaoir ¡noi e i-t: ka-vai *' S k ä v i tapauksesi.1 , jättiv ät edustajat is- ‘Iita v irk isty k se k see n ; iloissaan hän niinkuin m u ista k iih o tu sain eista <»n. kieltää. Niillä, jotka tah to v a t sen j 9 p :n ä. m a h d o llisissa tila isu u k sissa , tu o - kunta oli matkalle lähtiessään, paitsi m iten sodan k a p ita listise n a P«l-jp asto ri Alexandroftille kuuluvia lähes heena, ja se littä e n e ttä R anska $19,000, kähveltänyt eräältä friscolai- oli M an ien ta iste lu n v o itta m is e l-! gep a jalkineliikkeeltä 450 paria jäl ki s a a v u tta n u t ain o an o ik eu d elli- kineita. Hyvin siis olivat varustautu- sen p ä ä m ä ä rä n sä , p y s ä y ttä e s -a ä n neet pitemmänkin matkan varalta, m a a h a u h y ö k k ä ä v ä n v ih o llisen sa. Pariisista ilmotetaan, että sikäläi- lla n o so tti e ttä rau h a voidaan set venäläiset sanovat ent. Venäjän aik aan saada jä rk e v ä llä to n n in - keisarinnan joutuvan myös oikeuteen lialla ja a n ta u tu m a lla n e u v o tte - vastaamaan kruunun kalleuksien var- luihin Saksan k an ssa v allo .e ttin kaudesta Niinkuin ennen olemme alu een tak aisin lu o v u tta m is e sta , kertoneet, oli hän salaa toimittanut Sellaisten vallotushaluistcn l i i t - (Saksaan Venäjän valtiolle kuuluvia to la isteil. kuin T.nglannin ja »n»* jalokiviä ja multa kalleuksia. Tar- p e ria listise n \ e n äjä n su u n n ite!- kastuksessa näet huomattiin, että kel m ien tak ia ei saisi v u o d a tta a v h - »sarjnjsen kruunun jalokivet, samaten .ään tip p a a ra n s k a la is ta v erta. k lI j n Eremitaashi- ja Talvipalatsin T ä m ä a a te oli vuoden tai p a m äärättp m än kallisarvoiset seinäver- j (i Järjestömme asioita î
