—L U - U I ---- L —
*---- 22-----
No. 255
TOVERI
------------------ 1 . . -------- -------------------------------------------------------------------------
—■
-------------------------- *' '
PA PE R IH E R R A T SUOMEN "TYÖ- f tehdä, ei ole siihen m itään laillista
M IESTÄ” AHDISTAM ASSA.
(o ik e u tta , sillä heille ei asia ollen
Viime viikko p id ettiin k o k o n a a n : kaan kuulu. Lain pätevyys ei suin-
"p ap e rip u la a ”, jo sta sy y stä voim m e kaan riipu siitä, a n ta a k o \ en äjän
a — n ta
a vain 6-sivuisia ----------
num - eroita,
ker- , v -----------------------------
äliaikainen h a llitu
s sille tunnust.uk-
m *»
----------- - —
---------------------------
to° “T yöm ies” elokuun lopulla. Sa- se n sa vaiko ei. Me tie ty s ti h a rta a s ti
u ^ a a täm äkin viikko.
¡toivom m e, e ttä \ e n a ja n vallan nykyi-
Ja P a p eriy h d isty s ei ole m illä n s ä -, se t h a ltija t a n ta is iv a t sille tannus-
kään rik k o essaan sopim usta ja aihe- tu k sen sa, jolloin a sia s a a ta is iin hy-
u tta e ssa a n “T yom iehelle" ja sen lu - ! vässä
sovussa ra tk a is tu k s i, m u tta
kijak u n n alle vahinkoa ja kiusaa.
¡vaikka he a s e ttu v a t v a sta a n k in , ci
Näm ä lailliset p a p e rih e rra t e iv ä t se y h tää n v a ik u ta lain pätevyyteen,
ole to p p an aan k aan h a rjo tta e ss a a n yl- ( K uinka u lk o k u ltaise lta k u u luukaan
läm a in ittu a m enettelyä, vaikka heidän noiden to sia sia in jälk e en porvariku-
ja “T yöm iestä" k u sta n ta v a n yhtiön koom uksen ju listu s, e ttä heidän tar-
välillä on syyskuussa v. 1913 te h ty ¡k o tu k s e n a a n on “ pyrkiä s a a v u tta m a a n
sopim us, jossa s ä ä d e tä ä n : “Suom en laa ja ja tu rv a ttu - its e n ä is y y s ja e ttä
P ap eriy h d isty s sitoutuu a lle k irjo tta- ‘ Suom en oikeus om ien a sia in sa rat-
neelle Työväen S anom alehtiosakeyh- kaisem iseen on v iip y m ättä to te u te t
tiölle to im ittam aan ja a lle k irjo tta n u t ta v a .” S itä k ö h a lu a to d ista a heidän
(T. S. O. Y.) Suom en P aperiyhdistyk- toim ensa
nykyisessä
ed u sk u n n assa
seltä ottam aan koko tarp e en sa sano- I“ v a lta la k ia ”
k ä s ite ltä e s s ä ?
H ehän
m aleh tip ap eria viiden (5) vuoden a i- , k o e ttiv a t löytää
ru m im m at sa n at
kana lu ettu n a 1 p ä iv ä stä tam m ikuu m u sta ta k se e n koko h an k k een tä y
d ellisen
itse m ä ä rä ä m iso ik eu te m m e
ta 1914.”
Siinä rek lem en ttl, joka selvyydessä sa av u ttam ise k si
J a siihen su u n
ei selity k siä kaipaa.
taa n k o ovat k äy n eet k lrjo tu k s e t se l
Kun paperin sa an tia on nyt aivan laiset kuin N ikolai Romamoffin e n ti
viim e aikoina a le ttu erik o ise sti vai- sen se n a a tto rin , v an h o illisu u d estaan
keu ttaa, nyt kun suuret, po liittiset . kuulun haask an , v a p a ah e rra R. A.
ta p a h tu m a t v a a tisiv a t työväen lehti- i V reden k irjo tu s k a ik issa pääkaupun-
enkin palstoja e n tis tä enem m än ja (gin p o rv arile h d issä ?
T a h d o tu in h a n
Jean syntyikin
perusprinsiippinä on huom attavalla tavalla selville tä tuim ensa, käyden häneen käsik- tären kanssa.
yksityisen yrit;telijän tai yritteli- män kuukauden alkupäivinä, jol si, repien häntä parrasta, svlek-j Lontoossa. Ja vaikka perhe pa-
loin kansallinen sosialistikongres- sien
hänen silmilleen, vieläpä lasikin Pariisiin hänen ollessaan
Llnnen suomalaisen t/B elen Unenkannattaj*. jäin yhtym än riistäm isvapauden
ilmestyy A iton aan , Oregon, joka päivä
si oli koolla Bordeauxissa. Jo- lvödenkin häntä. H änet asetet- vielä lapsi, ennätti hän tutustua
ja pääoman kartuttam ism ahdolli- kainen radikaalinen
paitsi sunnuntaina.
englanninkieleen,
esitys sai tiin syytteeseen milloin sellainen pcrinponjtn
perinpohjin
TOIMITUSKUNTA:
suuksien turvaam inen.
voimakkaan kannatuksen ja kun vain suinkin oli m ahdollista ja Hän onkin nykyisin vksi niitä
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
Sosialismin
perusprinsiippinä tuli esille kysym ys sotavarojen sulettiin istunnoista useita ker- harvoja ranskalaisissa valtiomies-
ADOLPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN
taas päinvastoin on ehkäistä tuo puolesta äänestäm isestä eduskun- j t<»ja vuoden 1915 ajalla milloin piireissä, jotka voivat perusteel-
anastus ja riistäntä. Sen lopulli nassa, läpäsi esitys ainoastaan viisitoista päivää, milloin pitem- lisesti käyttää englanninkieltä.
TOVERI
218 äänen enem mistöllä, vaikka P» aika kerrallaan.
Yksityisessä elämässään on hän
(T H E COMRADE)
The organ of j e Einnish workers in the nen pääm äärä on kokonaan h ä kaikkiaan annettiin 288*9 ääntä.
^
ju^
a
aan
vastasi
aina
hyok-
_____
asianajaja,
hyvällä suurkaupun
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday, vittää kapitalism i ottam alla kaik Aivan viime aikoihin saakka ei J<ä\ksiin lannistum attom alla t a r - . <,jn liikkeellä, sekä kirjottelee u-
at Astoria, Ore., by the Western Work ki tärkeim m ät tuotannon välineet sotavarojen — joita ilman ei so- molla ja voimalla,
lian oli mi- sejn nivöskin radikaaliseen sa
men's Publishing Society.
taa
voida
käydä
—
m
yöntäm
isen
liisterien
kauhuna
niiden
ilmes- nomalehdistöön.
yhteiskunnalle. Näiden kahden
Entered as second class mail matter July IS,
vakava
vastustam
inen
olisi
ollut
tyessä
edustajahuoneesen
selityk-
Lonquet on voimakas kansain
1912, at the poatsffice at Astoria, Oregou, toisillensa
aivan vastakkaisten
under the Act of March 3, 1479.
ajateltavissakaan.
sineen hallituksen toim enpiteistä. välisyyden kannattaja. Useat pi
TILA USH IN N A T
yhteiskuntakäsitteiden edustajain
V ähem m istöryhm ään kuuluu e- (- seita kertoja saivat kabinetin tävätkin
häntä nerokkaimpana
Y hdysvailoissa ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta. .$2.25 on m ahdotonta työskennellä hai-
ai t dustajakam arissa 38 edustajaa e- jäsenten huolellisesti laaditut y Ranskan sosialistisessa liikkees
J kuukautta........ $1.35
1 k uukausi... .30
\ ! I nem m istön noin 1 100 vastaan, 1..
. 1 listelvt
l <1 v t f osakseen
Iz *c<-»<-*ii li hänen
n
I leikkaa-
I V n •»
Hiuksessa niin. ettei toinen tahi
ko-
sä: yhtenä sellaisista, joka ole
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta. .$<>.30
0 kuukautta. .$3.30
van
“alas
sota”-huutonsa.
malla
konservatiivi kum oukselli
ko
eduskunnan
jäsen
m
äärin
ol
toinen m istä tunne edustam ansa
SUBSCRIPTION RATES
Kun
raham
inisteri
Kihot
esim.
sen
sijasta,
voisi riistää puolu
ln tue United State* and Canada
yhteiskuntasuunnan
joutuvan lessa ii02.
vuoden 1916 syksyllä julisti toi eensa johtajavallan Albert Tho
Thfce « ontha. .$1.33
One month. . ■ ■
s«(sen tai täm än hallinnollisen toi
Kuten ennen j i) on selitetty, sen kansallisen sotalainan saa- masilta. Vähemmistön nykyinen
Ädvertiiing 'ratee in eTfect J uly 1, 1912, 40
.
,
, ...................
i .
••,
..
n
l
b
.
i
i
-
—
--------------
ecut* per mch. Special di»count i» *nowe»i: menpiteen kautta karsim aan.
i e, vähem mistö a s e t t . <t oli »»
dun onnellisesti kokoon, odotti kanta on suuressa määrässä seu
for larger and continuou* advcrti!xin<-uu. 1 -i...........
...
li.-illitlis v a -ta is e lle k a u n a ll e i> •
i ■ i
• ■ .
•
t o v e r i , b o x 99. a s t o k ia . O K c.
lam an sovittam attom an r is ti- ;K,ian
.
.
Brizon siksi kunnes ministeri rauksena hänen järjestäm isky-
a l g . n i e l l ä . -viuiiaa.r. ‘
•
,
•
, .
. 'sodan alkuaikoina. Suloin uskot-
.
.
,.
_______________
*__ riitaisuuden ja ehdottom an etu- ..
_ .. (
tulisi »ilenrnn ver- välttäm ättä lausui sanan
voit- vvstään.
limotuihmta 40c paiitatuumaita. kuuleman- :
v a s ta k k a is u u d e n v u o k s i <»n l ” H l- " ^
’ <l H 1 1 "
*
t o ” , jo llo in B riz o n k e s k e y t t i h ä -
Hänen suhdettaan sotaan ku
llm u tu k te t $1.30 h eru i ja :n u u iu ia r» y illa A "
' - I s l.lK E d l s U U i i e II
\ IH H M
< "1 r a i t a l |-| 1 v h V t a i k a i n e l l J3 k U m O U k -
' 7
.
UOO ke.t^ K ih U u e . ajo iy n ia- ja av.oba , si)siajistej>ta ¡a porvareista k«»- Ael 1 isiitkin ’ kommunisti
suosi llc.t' liv.iitanial a :
ainoa voitto vaa osittain seuraava hänen vii-
Hnimotukiet soc ke.ta, haiuiaant.tiu ja
,-
... . .......
.,
niitä me vaadimme on rauha. ¡me kesäkuulla Amerikaa varten
niiucnm uutto-iiniutuknet 25« keitä, naima koonpantu hallitus io etukäteen Ranskaan hyökkäävän \in o in stn
ilm otu k sct $1.30 k e ttä , aviu eiu -u m u tu k aet
J
• .
v
o n n n 1 Ldustajahuoueessa syntyi ta- antam a lausuntonsa:
cfVn vastustam ista. V oidaanpa -anoa,
j
- ’
'
.
..
.
.
. .
. , ....
»i .UU kerta, heiluvat ilmutul/»ct supimuk * tllomittlt
epaonnistum; * -.-.n
,
(että
vuoden
1914
loppuun
saak- ,v aton .nie.tc1'’ m utta jo k a kerta
“ Kukaan ei suostuisi mmkaan-
«en mukaan.
SatuiisauiiUi ih nu lu x.ista,
tulee tanan «uraia n.ukaua.
Englannin (» U la a n
s is ä is e e n
n ia h d o ttO m U ll-
järjestys saatiin palaute- j laiseen rauhaan. Jos meidän o- alkava v a a lita iste lu myös, niin n ä y t siin ä teh d ä u sk o n k ap p aleek si, e ttä
Ika ei Ranskan sosialistipuoluees kun
(tin rs la eu u n .en n rtaau vapaasti.
tuksi
ja
uudel-1 I ljsi valittava kunniattom an rau- luu
kukistum aan, In.» epa sa oj,ut poliittisessa
erkitykses
tää p a p e « rih
erro je n m enettely sitä k in m eidän täy ty y jä ttä y ty ä
M u o o cu ito sijaitsee 10 :n n cn ja D uanc Katu teensä
k aikessa
( ((.''e OOH m
HIV»
• v ’
.
. . Kihot
.
• I koetti
•
1 * alkaa
1
liivi
jen Kulina,.,*, .'leleiuoiu:
Kontiuri 3b3,
vähemmistöä.
\
’iim
emainitun
een
s",ta
m,hin
0,1
’o
p
e
tta
n
u
t..
han
,
joka
vieläkin
enemmän
raas-
(mustemmalta
ja
voi
sen
vaikutteiksi
onnistum
inen
on
sitä
varmempi
V enäjän v irk av allan arm oille. H e r
sa
luuni Lus <32.
taisi maatam me, tai sodan välillä, ( arvella muutakiu kllin pelkkää ra- rat ovat n ä h n e e t sen a in o a k si tu r
jos. kuten meillä Su.unessa ä s - ' järjestivät toimimaan eräät en- huusi l.rizon :
\o itto , min — m utta v o itto ' n ,jn jokainen valitsisi sodan e- (hannälkää, jota he, jos ketkä ovat vaksi k a n sa n v a lta a v astaan . S iihen
keisen senaatin kokoonpanossa, I tiset vallankum oukselliset ja jot-
rauhan kautta!
jatkam isen. M utta on o- | saaneet tanian ,Uanteen aikana tyy- su u n taan se heidän “ its e n ä is y y s ”-
Vain siinä tapauksessa on pidetty silmällä tasaväkisvvt-(kut vastaliiuyneet sen jälkeen l.opulta nau joutui tavallisen ( , delleen
lemassa m uitakin m ahdolhsuuk- dyttaä N äytteeksi siitä m inkälaisia h a rra s tu k s e n s a m enee. O nkohan oi
¡tä, jolloin ei kumpikaan puoli voi kn’n
Väirisvv • P‘'dioinpitelyn uhriksi ja sulettiin sia, ja Ranskan kapsa vaatii ai- ta rjo u k sia P ap eriy h d isty k sen tah o lta
• Tu.-elfckaustcn
rauhallinen , edes „.istaiseksi ulapäises.i s,,
. Ä i e k i T i i ...Ö uanm eitä »’»»? edusta,akam arista lyhyeksi na enemmän ja enemmän että “T yöm iehen” p a p e rita rp ee n ty y d y ttä kein k an san uskoa h e tk e n tä rk e in
a sia n sa tuollaisiin käsiin ?
tila (deadtock) oli osottanu
ajaksi.
sodasta on päästävä pois kun m iseksi tehdään, m ainittakoon, e ttä
sovittelu ja neuvottelut ovat kvl- velluttaa periaatteitansa to isa r-!S(,ta tulee välttäm ättä kestäm ään
P o rv arien v a a liju listu k sen k u k k a
nialla, m utta pian.”
sieltä on ilm otettu a n n e tta v a n 76,000
Brizon on ollut vain äänenä
vuosia, ellei koko miespolvea.
lakin toivomisen arvoiset, m utta sissakaan asioissa käytäntöön.
M
uita
vähemmistöpuolueeii
¡jg paperia kuukaudessa, kun sen sena on ku iten k in se u ra a v a kappale:
nykyisen puutteellisen teollisuus
Sosialistien ja porvarien vhtei-J Lnsimäisen julkisen askeleen järkevä raivokkuudessaankin, so-
“ Sen a ja n kuluessa, jo n k a sosiali-
ostajaa, Pierre raääni. m u tt a pakottava. Muuan
h u i k .l o i t a <> \at t (sija a n " T y ö m ie h en ' 85,000 kappaleen
moraalin vallitessa riippuu nii- ! sesti muodostam an hallituksen 17,tt.'x at
d e m o k ratin en puolue on vallinnut se
ijens j ja Alexan- hänet
lähemmin
tunteva
henkilö
' C * - f / i
,> ,a Ja | I painoksen
vaatima kuukautinen pa
II t l I K I
le i I
I I I l i i I II
L II 1 1 I V \ i l
1 IV 1IM 1U
k"
----------
1 r
■
• Brizon, Ratlin-D ugens
den kautta tuloksien saav u ttam i-: kokoonpanosta on siis kerta kaik- ¡der Blanc, jo tka menivät Sveit- kertoi minulle viime joulukuulla ,x ' J . . —llCH1!1'
x “ 11'
n V m a : p e rim ää rä on noin 135,000 kg., joten kä Suom en ed u sk u n n assa e ttä sen
h allitu k sessa, on eläm ä m aassam m e
nen kuitenkin toisen tai toisen, kiaan luovuttava. Sen meille ”re siiti vuonna 1915, tarkotuksella että hänen persoonallinen kir- m iehiä, jo ita tu lla a n k u u le m a an vajaus tämän mukaan on 59.000 kg.
-illoin kun sosialismin k o k o 1
syösty a n a rk ia n tilaan .
Lain tu rv a
tai kummankin riitapuolen mah- vi-donisteillekin" jo nvt lienee i kokoontua siellä saksalaisten so- jeenvaihtonsa,
hänen
1 1 • ...............i 1 . . . joka
1 i: •
• Klien-
mahti
11 11 I l I
llll
tunnetaan
Ranskassa.
on h ä v ite tty ihraisten h en g eltä, ta
•ru o d it lujille.
. .
J
: .................. .
I ___ __
1 .-..1 -.
.......
.......... * 1
sa ta i , • ...
,
dollisuudesta turvautua voimak tuo neljäkuukautinen kiusallinen sialistijohtajien kanssa. Kokouk th a h s ta p a latessa a n oli , noin
,
\ allia edus tusta hallituksessa ei
R anskan so tilash a llin to on lähettä- v a ra lta ja v a p a u d elta ; v äkivalta, mle-
•
,
sia pidettiin Klienthalin ja /.im- k irje ttä viikossa, on k o h o n n u t i ,
'vähem m istö ole luonnollisesti ! nyt P ariisin etevim m ille vaatetusliik- Iivalta ja v astu u tto m ien joukkojen
kaampiin taistelutapoihin,” kir- ja katkera kokemus opettanut.
mcnvuldin kvlissä. M inkälainen vuotien 1919 ajalla noin kolm een
voinut * » • saada aikaan
m uutoksia
keille m ääräyksen, jonka m ukaan tu so rto on p ä ä ste tty valloilleen. T ä s
Porvaristo hoitakoon vksin ta- ohjelm a — jos m inkäänlaista *
jottaa Coast Seamen's journal.
lllI l4 llllV l.ll
Pc
i I [ V v cl V V I I
'I I I N I I ^ P t l.li
*
" I*
tuhanteen
kirjeeseen
viikossa.
tä tila s ta on kansam m e v ä lttä m ä ttä
. lle n
en im m äk seen so tila ilta , ¡kansallisessa
,. ...
1 ia kansainvälisessä .lev kalla syys- ja talvikaudella ei n a is
Aivan prikulleen niin. \ ain män perikadon partaalle jo h ta - i dellä hyväksyttiin, ei ole i. k(»s- tu
.
p o litiik assa.
Sen to im in ta on ter
Se ta p a h tu u a in o a s
ten pukuun saa n ä y ttä ä k angasta, p e la ste tta v a .
-i
siinä tapauksessa että työläisillä j mansa .aition asioita siksi k u n -! kaan tullut julkisuuteen, m utta
i i - jotka . kiiltelevät hauen suhtau- ollut . enimmäkseen
agitatsionin ; ! oli
olipa se villa-, silkki- tai m itä vaa- ta a n jos e d u sk u n ta a n nyt sa ad a a n
on voimaa pakottaa neuvottelijat (»ies sen täytyy avoimesti nivon tiettvä «»il. että rauhan tnahdol-, tum istaan sotaan,
i harjottam ista puolueen jäsenten j tetta hyvänsä, enem pää kuin 4o, sellainen enem m istö, jo k a p a la u tta a
lisutiksista ja kansainvälisen so-
[ scjta muita kyvykkäanipiä ¡a ei-sosialististen ainesten kes- i m etriä (noin 4 y a rd ia 33 tu u m aa),
m aaham m e lain h erru u d en , k a n s a
ottam aan senkin äänen k u u lu tää, ettei se siilien pitenunälti ky siahstijarjeston toiminnan jal- :o |lta ::a
«»n
toim
inut
hiljaisem-1
kuudessa.
Suurin
osa
sen
te-
Ä
skeisin
niin
m
uodissa
olleet
korkea-
ville, saadaan niistä tuloksia, ; kene, kunnes sen tävtvv
- -- t.unus leen herättäm isestä keskusteltiin min taaempana. Näistä »»n ehkä j hokkaim m asta toim innasta on i ruojiiiset naisten kengät ovat nyt laisvapauden ja ty ö ra u h a n .”
o .
• • t
i
«. i
.
, •
,
. , , • • •
muuten ei. Kun neuvottelijakun taa. ettei kapitalistinen vhteisk u n -(avoimesti
Noin rohkean tö rk e itä sy y tö k siä
,
¡ax
.
,
,
vaikutusvaltaisin Jean Lonquet, tapahtunut salaisuudessa. H u o li-* a n k a ra s ti kielletyt. N äitä m ääräy k siä
katsoo
pervarikokoom us
arvolleen
nan enemmistö, joka edustaa tv » tajarjestelm a voi pitem tnalti hai ■ Näiden kokousten Ransna-.-a Seinen piirin edustaja.
m a tta
tarkasta sensuurista, on i vastaan rikkovia m uotikauppiaita ja
läisvastaista puolta, tietää e tia jlita asemaa. M utta se aika ei , aiheuttam a hälinä ei "le v»elä-
LonqueJn
isä
li tunnettu (kiellettvä kirjallisuuttakin o n n is- j ja lk in e te h ta ilijo ita u h a ta a n a n k a ro illa | sopiVi,ksi i
ju lk ise ssa a s ia k irja s
työväestö alistuu sen päätöksiin (’»le ' »elä tullut. \ ¡elä on kapita- kään tauonnut. Brizonin, Railin- ranskalainen radikaali, joka eli ¡tuttu levittää kansan keskuuteen, ran g a istu k silla, vieläpä liikkeen sul- saan. S y y te tä ä n h än siinä so sia lid e
m o k ra a tte ja ilm an k u rsa ile m a tta , a-
Dugensin ja Blancin leimasi por- pdkän aikaa Lontoossa, m en n e n ,— New York Call'issa W alter ! kemisellakin.
vain siinä tapauksessa, että ne H.-ini liiaksi voimakas. Se luulee
n ark ian sy n n y ttä jä k s i m aahan.
S ii
varisi»» m aankavaltajiksi. ja use- sjenä naimisiin Karl Marxin tyt- • Adolphe Roberts,
sitä tyydyttävät, m utta muussa i '
voivansa jotain pelastaa, at sotaa kannattavat sosialistit-,
näkin
on
to
sia
sia
k
ä
ä
n
n
e
tty
m
iltei
.....
......................................................---------- . -
Eitel,
tapauksessa menee iakk*ion, niin YiitaKaamme sen koittaa!
p äälaelleen.
H erraa-
km hvlkasivat h e id ä t. I ilk k a n i- |
e i S aksan k eisarin toisen pojan nim i ¡täy d ellisesti
= j kuuluu olevan nykyaikainen m uoto puolueet v isu sti v aik en ev at siitä, e t
tekee se m vonnvtvksiä. m utta i 1’orvaristo syyttää sosialismia nn kiienthalilaiset” kohdistettiin =
suurella ylenkatseella. |
tä heidän p uolnelaisensa riistäm isel-
i ( n im estä “A ttila".
jos se tietää, että ty*>nautajie:i anarkian esdie loihtim isesta ja heihin
Tiän ovat s a a tta n e e t ih m isten e lä
Ryhdyttiin
toim enpiteisiin sei- |
käsissä »»n voimakkaampi valtti Sl'-■'ialisti-ta hallitusta siitä, ettei
jinä n h elv etik si m aan päällä. S itte n
laisten kokousten edelleen pitä- g
kuin tvoläisiilä. niin päätös on ' se muka kvennvt anarkiaa hillit- Ulisen estämiseksi puolue et tonus- - öiiifti.!uuunnii»iHiiNiiiiiHwiM!iiiiiiiuiiiiiiii»itiiiiiniiiiiniiiiiiiniMiuiiuiiuiiitiuiitiuiiiMuiiniiiimHiiiimiiiiuu>nuiiiiwiiiiiMiuiiiiuiu.'HiiiiniNHiiH»iii»ii? Suomen porvari-
(ovat he y len tä n ee t tu o tte id e n sa hin-
1
1
....
’
puolueitten viime
poikkeuksetta työläisille v a sta k -! semään. Saa nähdä pystyykö» sa maissa, ja tarpeetonta san* »a. KANSANVALTAA SAKSALAISILLE, j nau ttii viiniä, tullakseen yhä iloi-
nat niin kohtu u tto m iin , e tte i työllään
vaalijulistuksesta :elävii ihm inen p a rh a a lla tahdollaan-
E räs D etroitissa, M ie li., asuva m ie s ! som m aksi. Sam alla tavoin kiinalai-
kaiuen.
s’’*,en porvarillinen senaatti la h Saksan hallitus oli y u t ä ta r m o -
---------------
■ kaan ole riittä v ä s ti p ä ä ssy t elintar-
kas
rii-täessään
sikäläisiltä
so
on
keksinyt
uuden
pom
m
ilaitteen.
jo
nen
palvoo
“
valkoista
im
peä,"
uni-
ja tästä seuraa, että työriitojen tarikaar,eineen?
Lhkä toistai
peihin käsiksi, ja heidän h a llitu sh e r-
sialisteilta
niatkaluvan
saannin
ka
le
n
n
ä
ttä
ä
piikkilankaa
luotien
ase-
kukan
m
ehua,
ooppium
ia;
in
tiala
ise
t
k irjo tta a K an .an L ehti:
rauhallinen sovittelu on m ahdol seksi. M utta Mitä päättäen, et
:
• m ahdollisuudet.
m esta. K eksijä v ak u u ttaa, e ttä hä-i pureksivat bang ham pun lehtiä, ja H ä p e ä m ä iö n tä p a rja u s ta ja r u o k o tio ran sa ovat olleet a u tta m a s s a heidän
lista vain voimakasten unioitten tä anarkistiset ilmiöt astuvat päi-
(p y rkiinyksiään k o ro tta m a lla raiah in -
T a r m o k k a a t r a n s k a l a i s e t e d u s nen pom m insa lev ittää piikkilankaa länsi a frik alaiset
etsiv ät lohdutusta
m ia v a lh e ita .
turvissa. Mitä heikompia ovat I ' äiärjest v k-een niissäkin maissa. tajat o liv .it k u i te n k in io s a a v u t- laajalle alalle, kietoen siihen koko- kola-pähkinöistä.
|to ja . Ja loppujen lopuksi on nälän
Suom alaiset
porvaripuolueet
uniot, sitä enemmän svntvv lak-1 missä ¡»orvaristo on hallitusohjis- (taneet sen mitä silloisissa olots- n aiset kom ppaniat vihollisia.
Jem enin a rap ialaisille on k li a t su o m ettarelain en , nuorsuom alainen ja ' k ynsissä tap p e,ev ien joukkojen k e s
Heidän
L yhyesti sanoen, pom m issa on vai- suurenarvoisem pi kuin m ikään edellä- niiden yhteinen, salavuoteudessa sii- i kuuteen lä h e te tty p o rv arien provo-
koja ja sellaisia verisiä tyosel': i sa. on hyvin epätodennäköistä, sa voidaan odottaa.
- . . . . ...
. „
k a a tto re ita y lly ttä m ää n nälkäm ella-
Sveitsin
m
atkansa
vaikutti
ela-
iih
au tam ö rssärin putkeen soveltuva m ainituista onkaan palvojilleen. Se . tettv , epäsikiö
kansanpuolue — o- ,
kauksia, joista Yhdysvallat on että näkin ia tvottom \ vden svn-
.
........ i koita, jo tta sa a ta isiin a ik a a n seka-
livttäväsli kaikkiin kansainväli- runko, joka liittyy rä jä h d y sa in e ita .si- e j O| e huum aava eikä unettava, vaan »at , a n ta n e e t ju lk isu u teen
vaalijulis-
.
...............
tunnettu. Voimakasten unioitten j n.v ttämä joukkojen tvytym ättö-
, -
,, ,
I . ,
j
•,*
.„ ..¡s o rto a , p ä ä stä isiin sy y ttä m ä ä n anar-
svyden kannalla oleviin. Ile p a - . sä ltä v ää n keskuskam m ioou; rungossa ( kjiiiOtta ava kuin
alkoliooli. M utta sii- tuksensa. S ilta saadaan nähdä, m illä , .
vallitessa ne voillaan estää, sillä | ni.v.vs voidaan vaimentaa patu- lä.-ivat kotiaan tehdäkseen o - a n - on koteloita, joihin p iik k ilan k ak äärö t nä ei ole k u te n alkohoolissa. p a llo
k ia sta seka p a m p u tta m a an ja am
pohjalla tuo porvariyhtym ä käy uu
työnantajat hillitsevät voitonhi- koilla ja lyijyllä silloin kun työtä sa nykyisin itsetietoisen väheni- t,n so v itettu , sisem m ästä p ä ä stä än iäinen
k ä tk e tty n ä , vaan ten h o ta r. siin vaaleihin, jotka m eille on la it pum aan noita y lly te tty jä joukkoja.
H e rra in ju listu k se ssa e s ite tä ä n jo
mis.öil muodostam isessa.
pom m in runkoon k iin n itetty in ä. Pom- ! K hatin n a u ttija kertoo teille, e ttä tom asti m äärätty .
moaan aina siinä määrässä kuin sekä leipää tarvittaisi.
—
rese p ti
k a n sajo u k k o jen
toim innan
Oli ikävä j u t t u , ettei yksikään min rä jä h tä e ssä piikkilanka-kotelot jos hän an ta u tu u täm än ten h o tta re n
Kävi kuinka tahansa, sosialide-
V aalijulistus ei m illään tav alla e - ,
pelkäävät unioitten voimaa.
He
lu paavat
“ pa
niistä
kolmesta
kvennvt
ke»litty-
len täv ät kuin luodit eri suunnille, v altaan , se johtaa hänet a u tu a itte n rea siitä sisällön likaisuudessa, joka ' k u ristam isek si.
M utta
työnantajien
taholta m okratisella puolueella ei ole mään kansalliseksi
lau
tta
a
m
aaham
m
e
lain
h
e
rru
u
d
en,
johtajaksi, hajotellen p iik k ila n k a k ie rte itä kaik-
käyty agitatsioni joka tähtää lak näissä oloissa vielä m uuta m ah R atiin-D ugens ja Blanc ovat jä ä -. liialle S ytytyslangan pituudella voi m aille. Siksipä hän n im ittä äk in tä tä j nykyisin löyhkää vastaan m iltei jo- k an salaisv ap au d en
ja
ty ö ra u h a n .”
kasvia “p a ratiisin kukkaseksi " Kuin-1 k a ise sta
su u rte n porvaripuolueiden
tav allisen
työläisen
kojen jMiistamiseen ja työselkka dollisuutta kuin pestä kätensä neet melkein svrjäan, samalla
m ää rätä räj& htäm isaika etäi- ka ja milloin khat tuotiin Jem eniin, lehdestä. N äyttää siltä kuin olisi H e rra sk ie le ltä
y
m
m
ä
rre
ttä
v
ä
lle
kielelle
k
ä
ä
n n e tty n ä
usten alistamiseen sovitteluva- siitä 'e re stä . mitä porvarilliset kun heidän voimakkaamman tn-
siitä ei ole v arm uutta. K asvitietein- i v aaliju listu k seen
siivilöity
kaikki
mukaam
jät arvelevat sen tuoduksi H arraris- roskaisin kuona siitä u lo stu k sesta,
e r kiL’<e se. luokkatuom ioita, pe!»
liokunnille, pyrkii poistamaan hallitusherrat tulevat lähitule verinsa Pierre Brizonin tehtävä
- - -
ta A bessiiniasta, useita vuosisatoja jonka porvarilehdet ovat p ä ä stä n e e t *lpam pPua Ja r ä u riv a lta a.
S iilie n
VOROT KIINNI.
myöskin uniot. Kun ei kerran vaisuudessa vuodattam aan. Aika on rajottunut vain agitaattorin
haluavat herrasp u o lu eet uv;t v a a le is
Itäm aiden viisasten kes- ilm oille k iria ltaja la k o n jälkeen. Kun
E ris e o s ta k a ra n n u t ry s s ä n p a p p i. tak aperin.
tarvitse tehdä lakkoa, niin ei ta r tulee ja se tulee pian. jolloin por toimeen, propagandan harjotta-
sa k a n sa lta v a lta k irja a .
kuudessa
säilyneen
p erinnäistiedon ( niillä on rä stissä useam m an viikon
vita uniotakaan, selittävät ne. varisto m enehtyy vuodattam ansa niiseen enemmän kitin johtam i- jonka nim eksi silloin ilm otettiin Ylä m ukaan toi sheikki Ibrahim Ahon haukkum iset, niin on sisällön täyty-
P o liisih a rra st ukset ovat olleet j u
seen.
dim ir Dvomilsoff, m utta nyt Vasili
Se on kavalaa pyrkim ystä taiste- veren löyhkään. Siihen m ennes
Brizonin pääom inaisuutena " » i »D vornikoff (viim em ainittu nim i lie- Zarbayn noin v. 1430 sen H odeidaan j nyt nyt olla sitä tehokkaam paa Kai- listu k sen laatijoilla niin kovasti
luaseen anastamiseksi työväes sä kootkoon sosialidem okraatti pelottoniuus.
pelkkä eiäimel- nee ojkea, sillä aika “vornikka" se E th io p iasta eli A bessiiniasta. M utta ¡k en tuon ovat hyd isty n eet porvari- päässä, e tte i tav a n m u k aisia
m yö
jos
sitä
kysyy
k
e
itä
hyvänsä
Jem
e-
i
puolueet
nyt
tiiv
iste
tty
n
ä
koonneet
hem
m
in
p
e
te
ttä
v
iä
—
edistyatyölu-
jo
ta
ei
m
ik
ä
ä
n
on
papiksi),
on
ta
v
a
ttu
Buenos
Ai
töltä.
työselkkauksiin nähden nen puolue kokemusta ja .oppia Unen rohkeus.
p auksia ole kuin hiu k k asen p iste tty
pitää paikkansa se, että m itä voi Mitä miten uutta yhteiskuntaa on voi lannistaa. ’alattuaan Sveit- pesissä, Argentiinassa. Toimiin on nin a ra p iala ise lta . niin hän vastaa. | yhteiseen v aalijulistukseensa.
e ttä se on heillä “aina o llut; A llah, Ju listu s on e n sim ä isistä san o istaan rakoon. L uvataan vain k o rja ta nma-
sistä
alkoi
han
ajaa
rauhanaatet-
ryhdytty
sekä
hänen
että
pastorska
makkaammin työläiset ovat va hallittava. Porvarillista yhteis
ta edustajakam arissa sellaisella gOse V. Alexandroffin vangitsenii- antoi sen m eille alussa, voidaksem m e alkaen k o h d istettu h erjaav ak si syy-j laisoloja ra s itta v ia epäk o h tia ia teli-
rustettuja. sen vähemmin syntvv kuntaa hallitkoot porvarit, vast i innolhi. jolle ainoastaan Lieo- seksi siellä ja lu ovuttam iseksi Yli- unhottaa rasitu k sem m e ja tu sk a m tökseksi täm än m aan ty ö tätek ev ien ! dä to rp p a re ista ja m a a tto m ista vel-
lakkoja.
luokkien puoluetta v astaan.
Siinä kaisän tiä
sosialistista hallitsevat sosialistit. knechtin toim inta Saksassa vetää dysvaltain viranom aisille. Selville on m e.”
Siinä koko autuus.
Vastoin niiden y leistä luuloa, jot- toistun ensinnäkin porvarien alike-
Hän puhui kaikissa niin. saatu, e ttä tuo h u rsk as paris-
! — Kansan Lehdessä Eetu Salin. vertoja.
T äm än k a tk e ra sisu k sise n ju lis tu k
TOVERI
jestelm än
i1 / \
't
p ii
a i z
i
i
1
MAILMANKATSOMUKSIA
Sosialistinenko vai por
Ranskan vähemmistö-
varillinen hallitus?
sosialistit
ka ovat a s ia s ta jo tain tie tä v in ä ä n ,! ra sti k ä y ttä m ä väite, e ttä sosialide- sen loppuosa on p e itä v ä s ti hu n ajalla
ei kliatia koskaan k ä y te tä juom ana, j m o k ratit
nykyisessä
eduskunnassa sivelty. S an o taan
k auniisti.
“e ttä
vaan yksinom aan sen tu o reita leh tiä “k ä y ttiv ä t tarjo n a olleita suuria mah- isänm aan koh talo ita o h jaa m aa n n t
pu resk ellaan . N uorim m at lehdet ovat dolilsuuksia kansam m e itsenäisyyden on sa a ta v a e d u sk u n ta, joka kykenee
Neljä kuukautinen kokemus
p arhaita. Niiden m aku on im elähkö, j laajen tam isek si niin, e tte i sen hy- Suom en vapauden a sia ta oikein aja-
(T ru e tra n slatio n filed with the I’o -tm a s tir
sosialisteista ia porvareista p u o at A storia, O reg o n , O c to b er 31. 1917, as
hiem an k uivattava, ei ep äm iellyttävä ‘ vaksi m itään sa av u te ttu ."
Se on m aan. ku k istam aan k esk u u d estam m e
required bv 111* Act of C u n g r o . O ctu b cr
h ä ik äilem ättö m in tä tosiasiain m ielivallan ja se k aso rro n , viem ään
eu ropalaisenkaan suussa, m u tta ei vä- j m itä
li .si m uodostetun senaatin toi- 13th. 1917.»
hääk aän
viekotteleva. K eitettäisaä vääristelyä. E nsinnäkään ei tuon ko-i kansaam m e eteen p äin inhim illisen e-
in nasta on nyt antanut epää
lehdet m enettävät enim m än osan voi koom uksen pitäisi täh än asiaan se-j (listyksen tie llä .” Ju listu k se n laati-
Ranskan vähemmistö- eli val
m ättöm än todistuksen m ah d o tto
m astaan, ja juom a suuresti m aistuu k o ttaa m itään “ its e n ä is y y ttä ”, sillä jä t n ä h tä v ä sti uskovat, e ttä kunhan
lankum oukselliset sosialistit ovat
muudestaan käytännöissä. Peri eri mieltä
sam
an laiselta kuin
ne vlininlehvä- o v ath an heidän m iehensä varsin k ita - ‘ensin ro te v a sti v a le h tele e ja päälle
enemmistön kanssa
aatteessa sitä jo pitivätkin mah kahdessa pääasiallisessa kohdas
“p a p e ro ssit”, joita a m e rik k a laise t poi keästi tapelleet kaikkia its e n ä ls y y -; lausuu jonkun kauniin sa n an om ista
kaset
k ä y ttä v ät
nautinnokseen (?). teen v iv ah tav ia pyrkim yksiä v a s ta a n .! hyvistä ta rk o tu k sis ta a n , niin valitsi-
<lottomuutena teoreettiset minis- sa. Ensinnäkään ne eivät usko,
V
anhat
lehdet
ovat
sitk
e itä , ja niiden Jopa on täpsä m enty niin pirkälle, I jä t kyllä a n ta v a t itse n sä p e ttä ä.
(
¡että
sota
keskusvaltojen
kanssa
tcrisosialismin vastustajat.
— -------------- ---------------------
luulisi
pystyvän
park
itsem
aan pak- e ttä on ju liste ttu kansam m e kypsy-1
citt-.L..-»-. •
. * »olisi välttäm ättä hävittänyt kau
m ättöm äksi täy d ellistä sis u s ta i t s e - i ............
su u ah k aisen k in kielen.
, ... ,
:saim alista työväenliikettä, ja o-
hallituks.m kun oh jo vahan siel-j vat siis halukkaat jälleen samoin
i +
Miia tavoin khat oik eastaan ihm is m äärääm iso ik eu ttak in k äy ttäm ään.
Eduskunnan
so
sialistinen
e
n
e
m
o
iis
-(I
tä täältä aikaisemmiltakin ajoilta j kuin ennen sotaakin toimimaan
elim istöä m y rkyttää, siltä ei vielä
asiantuntem usta ja kun ilman >i-¡muidenkin maiden sosialistien ri ennenaikaista. Se saattoi Bri hot olivatkin jälje n n ö k siä; a lk u p e räi koskaan ole sa a tu tä y ttä selvyyttä. tö ajoi tällä k ertaa tu o ta täydellisen
takin pidettiin selvänä, että hai- kanssa, niihin luettuna Saksan ja zonin epäsuosioon varsinkin po- set oli viety m aasta vallankum ouksen Se v a rm a sti on kiihotusaine ja vai itsem äärääm iso ik eu aeu a sia a Ja ajoi j
1 l 1 P i-i-i-
llnnollinen yhteistyö kapitalism inH tavalla" «»»alistitkin. milloin litikoitsijain keskuudessa. Por pelossa, sä ily tettäv ik si Ronianoffin k u tta a m ilt’ei h etip aik alla aivoihin s itä niin tarm o k k aasti, e ttä se 011 i + 1 1 1 ' k I I I I ? t - i ■!
herm osoluihin;
alakuloistakin saanut v a sta a n sa kalkki Suom en si- VVASHINGTONiN V A L T IO J ä RJEST
sellainen yhteistoim inta suinkin varillinen sanom alehdistö panet- suvun varalle. P ä ä a sia llise sti täm än ja
ja sosialismin edustajien kesken käy mahdolliseksi.
m
ies
tulee
sen
v
aikutuksesta
ilolsek- säiset ja ulkonaiset viholliset.
Toimeksi ne teli häntä, samalla kun sosialis varkauden nojalla tulee ent. keisa-
PU H U JA TOV. LEO LEINO
on absoluuttinen m ahdottom uus. puolustavat pikaista rauhaa sil tinen ei voinut asettua kannai.ta- t iim a a sy y tettäv äk si m aan viliollisek- (si ja m asentuneinkin reip astu u Na K ansanvallan ed u sta jat eduskun-)
PUHUU
Minkä vuoksi se on sula m ahdot lä perusteella
että saksalaiset maan hänen suunnitelm iaan. l‘- -,s i, vaikka lienee h ä n tä vastaan mui- tional G eografical M agazinen k irjo t liassa k äy ttiv ät tarjo n a olleita m ah R aym ondissa. lau a n tain a ja su n n u n
tu ja ei sano havainneensa a in o a ta dollisuuksia niin, e ttä todellakin s a a
tain a . 3 ja 4 p.
tom uus, sen pitäisi Tokoin senaa poistuvat Ranskasta ja Belgiasta dustajakam arissa huudettiin ha- takin näytöksiä,
kaan tap au sta, m issä sen käy tö stä tiin aikaan jotain, saatiin laki Suo IV inlockissa. tiis ta iu a 6 p :u ä .
ja
iniuit
seikat
alistetaan
neuvot
net
ensin
alas
ja
sitte
kohdeltiin
—
»
—
tista iäh<|ön lopullinen syy ja ai
pahoin, raivostuneitten edustaji- k h a t —“ p a r a t i i s i n k u k k a n e n ." ¡joko heti taik k a m yöhem m in olisi men korkeim m an valtiovallan käy t In d e p e n d e a te ssä 7 ja Lincoln C reek -
teluissa ratkaistaviksi.
heuttaja yksinkertaisem m illekin
en
heitellessä häntä m ustepul-! V äsyneenä ja halu tto m an a olles- esiintynyt epäm ieluisia vastavaiku- täm isestä. Se on laillisesti syntynyt
Vähem m istön kannatus puolu
issä 8 p :n ä.
aivan päivän selvästi osottaa.
1’seassa jsa a n europalainen tu rv au tu u alkoiio- lu k sia tai huonoja jälk iseu rau k sia, j laki eikä kukaan voi sen p ä te v y y ttä , Gray» H arboriin saavun p e rja n ta in a
een jäsenistön keskuudessa on loilla ia vii\ottim illa.
Kapitalistisen
hteiskuntaoir ¡noi e i-t: ka-vai *'
S
k ä v i tapauksesi.1
, jättiv ät edustajat is- ‘Iita v irk isty k se k see n ; iloissaan hän niinkuin m u ista k iih o tu sain eista <»n. kieltää. Niillä, jotka tah to v a t sen j
9 p :n ä.
m a h d o llisissa tila isu u k sissa , tu o - kunta oli matkalle lähtiessään, paitsi
m iten sodan k a p ita listise n a P«l-jp asto ri Alexandroftille kuuluvia lähes
heena, ja se littä e n e ttä R anska $19,000, kähveltänyt eräältä friscolai-
oli M an ien ta iste lu n v o itta m is e l-! gep a jalkineliikkeeltä 450 paria jäl
ki s a a v u tta n u t ain o an o ik eu d elli- kineita. Hyvin siis olivat varustautu-
sen p ä ä m ä ä rä n sä , p y s ä y ttä e s -a ä n neet pitemmänkin matkan varalta,
m a a h a u h y ö k k ä ä v ä n v ih o llisen sa.
Pariisista ilmotetaan, että sikäläi-
lla n o so tti e ttä rau h a voidaan set venäläiset sanovat ent. Venäjän
aik aan saada jä rk e v ä llä to n n in - keisarinnan joutuvan myös oikeuteen
lialla ja a n ta u tu m a lla n e u v o tte - vastaamaan kruunun kalleuksien var-
luihin Saksan k an ssa v allo .e ttin kaudesta
Niinkuin ennen olemme
alu een tak aisin lu o v u tta m is e sta , kertoneet, oli hän salaa toimittanut
Sellaisten vallotushaluistcn l i i t - (Saksaan Venäjän valtiolle kuuluvia
to la isteil. kuin T.nglannin ja »n»* jalokiviä ja multa kalleuksia. Tar-
p e ria listise n \ e n äjä n su u n n ite!- kastuksessa näet huomattiin, että kel
m ien tak ia ei saisi v u o d a tta a v h - »sarjnjsen kruunun jalokivet, samaten
.ään tip p a a ra n s k a la is ta v erta.
k lI j n
Eremitaashi- ja Talvipalatsin
T ä m ä a a te oli vuoden tai p a m äärättp m än kallisarvoiset seinäver-
j
(i Järjestömme asioita î