Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 29, 1917)
-u n No. 253. TOVERI SH5M kin työväestöä, jok^ on liitty n y t jestqä siihen ottaa osaa, ja tar-U uttaa työväenliikkeen kehitystä eduskunnankin hajottamiseen, siten saavansa etuja työväestöä; n itu sm e sta rie n k o k o u k sessa (. hica- unionistisen liikkeen riveihin peetonta on toistaa, kuka oli oi- kauas tulevaisuuteen, kun ei voinut saada sitä käsiinsä. ja venäläistä porvaristoa vastaan, ¡gos*a . „ ~ tyhvtea UacakM M ttaj«, puolella ja toisella. keassa. lapahtum at puhuvat Ne ovat väärät periaatteet, tai Kun Suomen työväestö kaikes mutta Suomen työväestö u e ta a • linjan muoname9tari o t t o S c h ifin e r Uowatyy Aitoon**. Orcgoa, joka fair! Me olemme selittäneet, että katkeraa kieltään, ja kaiku siitä oikeastaan väärään suunnatut ta päättäen on edelleen vallas liiankin hyvin, että sillä ei ole on keksinyt keinon m illä täm ä uusi niin kauan kun täkäläinen työ kuuluu vielä vuosien kuluttua menettelytavat, jotka saavat ai sa — koska eduskuntavaalien mitään pelastusta odotettavissa tu o te voidaan sa ad a e rity ise n m auk- ■ TOJMJTU »K U N TA : W. N. KEIVO L a L H I MOILANEN väestö on kyllin typerää piti-* kin ; sen toiminnan avulla säre- kaan tämän keskinäisen taiste tuloksia ei ole ollenkaan pääs Saksan junkkerismilta ja siksi k aak si. S chiffn erin m en ettely on A D O LPH SALMI A. B. MAKELA SULO SYVANSN lun. Toisaalla ei tunneta ollen tetty julkisuuteen — on hyvin ei se antaudukaan sen kanssa iseuraava: vaIaan liha mäan yllä kahta toisiaan vas tään vielä monta lakkoa. ... ; paleiksi ja ta o ta a n m öyheaksi; s itte Arizonassa ja Montanassa, sa- kaan yhteiskunnan luokkaluon- todennäköistä, että sikäläinen e , em is TOVERI taan taistelevaa liittoa, tullaan nn. s |tä p y ö rite tä ä n leiv än m u ru issa ja (T H E COMRADE) ntoin kuin \\ ashingtonissakin,j netta. yaay pyritään — ainakin porvaristo koettaa saavuttaa murtamaan The organ oi je Fiunnh workers in the sen taistelurintama K u te n s a n o t t u , m e e m m e o i- k ä ris te tä ä n ra s v a s s a ; m a u ste ita t a r Wester n states The only Finnish daily in on unioitten välinen taistelu ke- käytännössä — etujen sopusoin- saksalaisen junkkerismin avulla peen m ukaan. the West. Published dairy, except Sunday, aina tärkeällä hetkellä tavalla, leukaan hämmästy, vaikka kuu “ R a u ta tiellä ru o k a ilija t y lis tä v ä t at AMoria, Ore., by the Western Work hittynvt niin katkeraksi, että vä- tuun, ja toisaalla taas ei tunnus- sen mitä ei saanut aikaan ve joka synnyttää mitä suurinta s's Publishing Society. lisimme mitä tahansa Suomen u u tta h e rk k u a su u re s ti.” työläisten keskuu lien sovittaminen ei tule kysy- ; teta mitään muuta menettely- näläisen tsaarismin ja sen kan Entcred as second-dass mail matter July 18, katkeruutta 1912, at the posteiiice at AMoria, Oregon, mvkseenkään. Ja työnantajat tapaa tehokkaaksi työläisten he nattajien avulla. Etujen yhtä porvariston taholta. Kerrotaan- — O ikeinpa m eidän k a rv a is ta sy- ajaen sen taistelemaan dän täm m e liik u tta a S o u th e rn P a r i under the Act oi March 3, 1879. _ _ _ _ _ dessa, pitävät kyllä lmojen siitä, että rättämiseksi vanhoissa järjes- läisyys Suomen porvariston ja han sey yliopistoa myöten koe-; fjcin ih an te ellin e n isän m aallisu u s, TILA U SH IN N A T keskenään entistä kiivaammin. Y h4jBw>UoiM> j* C s b x S a m s • katkeruuden syyt eivät pääse töissä, kuin järjestöjen hävittä- Saksan junkkerismin välillä ajaa tetun v ä r v ä t ä miehiä Saksan a r-1 A ntaa, näet, m eille köyhille roika- Yksi Tuosikcrta. .*4.00 6 kuukautta. .$2.25 3 kuukautta........ SI.35 1 k uukausi... .50 Ja siten on käynyt nytkin. sem m oisen oikein herk- vanhenemaan. Eikä mikään ole- niinen. ne molemmat taisteluun Suomen _ meijaan, ja muutamia , herrasntie- H eille tiedoksi Suomeen ja muualle ulkomaille: , , * , , Länrien puutavaratyöläisten Yksi vuosikerta.-Sh.50 h kuukautta.-S3. 50 ! kujen h erkun. O lem m e to sin josta- kaan helpompaa kuin löytää ai-i Amerikalainen työväenliike on työväestöä vastaan. Kun saalis SUBSCKIPT1ON RATES: lakko murrettiin etupäässä uni- heitä siihen. Huolimatta siitä, surullisemmassa ja ahtaammas- vain on kyllin lihava, saattaa hiä lienee sinne mennytkin, m ut-( kin tu keneet tai k u ulleet, e ttä Jaap- la the United States and Canada One year...........>4-00 hut months.......... $2.25 oitien keskinäisen taistelun avul tuskin yhtään sosialistista panissa köyhä väki k ä y ttä ä valaan- että syndikalistinen järjestö ei sa asemassa kuin minkään muun kaksikin sutta repiä sitä siksi ta ............... Three mouths. . |i.3 5 One month................. 5U : lihaa, ja e ttä n a p a se u tu je n eskim ot la. ja samalla tavalla on käynyt ole saanut aikaan mitään muu- maan työväenliike. Täkäläinen kunnes sen laihduttua riitaantu tyonnesta. ’ jäitä pistelevät poskeensa yhtä hyväl- kuparinkaivajien lakon. Sekin on ta kuin kuluja työväestölle, hank • kapitalismi on saanut niin oi- vat välissään. Miten voisimmekaan erehtyä lä m aulla kuin hylkeen ra sv a a k in Kuolevan ihanteen nyt murrettu työläisten täydel kii sitä kohtaan tarkotuksellises- vallisen "otteen” työväenliikkees- Suomen työväestön kohtalo [ Suomen porvariston toiminnan ¡ J o s m eidän nenäm m e ja suum m e ei liseksi häviöksi valtiovallan ti kohdistettu vaino sille kan- tä, että siitä pelastuminen tulee on nykyisin kauhea, yhtäältä uh-; suhteen, täkäläisten suomalais- n ä istä h e rk u ista oikein pidä, niin puolustajat vika on m eissä eikä n o issa eväissä. I kautta, mutta oivallisen teko- liatusta, ja toisaalla pitää gom- kalliiksi. kaa sitä oman maan porvaristo, j ten Juudasten ollessa sen lem- K ehitty n y t siv isty sih m isen m aku a i *-«•* ■* toisaalta venäläinen taantum us' mikkejä. Se seuraa uskollises- na v e tä ä sam aan kuin ennakkoluu- Niin kauan kuin keskiluokalla■ N'?'11 sellaiselle t< »mielipiteelle persistili molen siitä, että ani-t johtajineen oli sivistyksellisiä antoi unioitten keskinäinen tais mattiliikettä vastaan syntyy oi- Saksalaismielinen agi- I ja niiden lisäksi ahnain kaikista, ti perinnäisvaistojaan viikinki- Ilo tto m an luonnonihm isenkin. K isso keutettua katkeruutta, jonka saksalainen junkkerismi. tatsioni Suomessa j ajalta, jonka jätteitä vieläkin e- ja, koiria, ro ttia ja e ta n o ita popsii tehtäviä, olivat sen yliopistot telu. hienoston h e rk u tte lija Suomen porvaristo saattaa lää sen niin epätoivoisesti yllä- y pariisilaisen Ja kun tuntee unionistisen poistamista millään selityksillä oppilaitoksia. Mutta sen jälkeen h tä su u rella n a u tin n o lla kuin sy veljen kättä saksalaisen • pitämän järjestelmän kalkkiutu- vim m ässä k u rju u d e ssa oleva kiinalai- (T ru e tra n sla tio n filed w ith t h e ; lyödä on historiallinen kehitys men liikkeen historian \merikassa : " n mahdoton yrittääkään. Näin P o stm a ste r a t A storia, Oregon, Oct. ju n k k e r is m in kanssa, toivoen i neissa suonissa. j neu. nyt eteenpäin, ja taisteluun si niin ei voi asettua syyttämään; pidetään yllä katkeruutta ja kes 29, 1917. as required by th e Act of kinäistä taistelua M utta olisiko m eillä sy d ä n tä riis- t y ö n a n t a j i e n c o n g re ss O ctober 15th, 1917.) vistyksen puolesta on yhtynyt joukkoja oikeastaan puolella eikä I I « tää ra u ta tie v a u n u issa sy o p o ttelev ilta toimesta ja niiden eduksi, sillä työväenluokkakin, yhteiskunnan toisella. Ammattiliikkeen ääriin- h e rro ilta heidän p a ra s ta h e rk k u a a n ? seurauksella, että koko tinionis- Lauantaiset uutiset, joissa ker- alin kerros. Mutta tästä histo- i mainen . Pois se m eistä! T äy ty y h än m eillä vanhoillisuus svnnvtti, . I 3 • . 1 . 1 ,• 1 tilien liike rappeutuu ja heikke- rotaan venäläisten nähtävästi o-¡1 köyhilläkin olla jo ta in tu n to a, jo tain rialhsesta muutoksesta huoli-1 vasitataisten:aUseen svndikalisti- ¡a isä n m a allista u h ra u tu v a isu u tta . An matta koettavat vannat kuolevat Pirinät;.!, nernste tiin ; levän aikeissa heittää \ laporin J iu , tak aam m e v alaanlihan jää d ä h e rro lmnotus saksalaisille, koska ker- valtiaat edelleenkin säilyttää rehellisessä tarkotuksessa, m utta' iiKitioiiKiix. 1. K o etetaan LAJIN NAARAS. lia rjo tta n e e t canada laiset lä ä k ä rit tie- jen h e rk u ttelu v ä lin e ek si. mahtinsa ja etsiskelevät akadee- väärään suunnattuna heti alun- Nykyistenkin lakkojen säike- ran puhutaan Helsingin tyhjen E räs ihm ism äinen saksalainen so- tävät, kuinka in n o k k aasti siellä on me köyhät tu lla toim een jollakin niisia oppineita suojakseen, si pitäin joutui se aseeksi työväen-' «ninen P ammattiliikkeen sille tämisestä, mainitsevat Saksan o- tilas on L eipzigissä jo u tu n u t sota- ta is te ltu hyvän nisuviljan turm ele- huonom m alla. S itä p a itsi m eidän lu o n ta ise sti va- ten muuttaen “vapaat tieteen liikettä vastaan, sen sijaan et(a antama hyväksyminen synnyt- doltavau Suomen valtauksen o- oikeuteen siitä “rik o k se sta ”, ettei m istä vastaan, ja m uistavat silloin kyllin ro isto m aisesti nim iä sellaisia kuin to h to rit L euglet, ! rovainen isiinm aallisuusvaistom m e ai- ..; — määrän katkeruut- lev ä n helpon siellä ennen teh-| k äy ttä y ty n y t tutkijat" kuolevan ihanteen liv- se olisi antautunut taisteluun laa ...n latoen vartio itav in aan olevia so tav an k eja M ontenuis ja professori L etulle, Pa- na e stä ä m eitä suin päin töytääm äs- vinpalkatuik.-i asianajajiksi. — työväestön aseman parantami- ta työläisten keskuudessa, että dyn saksalaisin teli sen agitatsio- kphtaan. Sotilaan niini on Schlck, riisistä. T ohtori Vlontenuis on ehkä ; ta kaikkeen uuteen, m illä m eitä vie Joseph Dietzgen. ■ieksi. Sen toiminta on tähdät- v ielä vuosien kuluttuakin se tun nin perusteella. jä oli lian vartio p äällik k ö n ä inuuta- ollut innokkain ja toim eliain täm än I k otellaan. N äin tä p ä rä llä a ja lla ei Me emme tiedä missä määrin main sotavankien ollessa perunan- asian a ja jis ta ; y hdistäen esim erk in koskaan voi tie tä ä , m inkä puskan netaan. Allitta sellaisia tuloksia hävittämi- . . . ... ••• • A 1 •• •• • tv i työväenjärjestöjen • etkä t ■ niiden i i n vaiti Talon ■ opetukseen, rupesi hän m ylläriksi ja tak an a k a v a lta ja väijyy. K aikessa Sita järjestelmää voi seksi. uudelleen r a - i '* " 11 voidaan saada kiluailevten M ip .n n . v iv n sensuuri on suvaiunt lisäillä tä- nostossa eräällä m aatilalla N äm ä ännän m ielestä vangit e iv ä t ty ö s - , leipuriksi kuuluisassa Nizzan p a r a u - j voi olla sak salain en tak an a. taisi vielä kehittääkin Lentämiseksi; sisältäpäin uudis- iarjv>,toien perustamisesta. Ko h ä n u u tis e e n , m u tt a m e tie d ä m - em rav in to k ek sin n ö t tu n tu v a t siinä su h Lontoossakin on ollut olevan erään kan- ken n elleet riittä v än jo u tu isa sti; hän tolassaan. stamiseksi, kuten olisi ollut teli-; Seinuksen pitäisi jo osottaa ^y l- m e , Suomessa , , i keskuudessa t i hyökkäsi pellolle, k o in a m uassaan, täysvehnäifcipä-harrastuksensa; “ K un teessa e rity ise sti a rv e lu tta v ilta . Vii lonka lin selvästi, että pahin mitä voi- .-.anluokan, , . ! Ja huusi Schickille. e ttä täm ä käs- nollisen leivän liitto ” h e rä tti siellä m ein kun n iistä p u h u ttiin lehdes- kautatiev htiöideu taholta il-itävä. i daan tehdä, on toisen järjestön saksalaismtehnen agitatsiom et kjgi vartijain am pua vankeja ja liikkeen jonka vaikutus ulottui ku- säntm e, oli o h je itte n a n ta ja n nim i motetaan, että ne ovat kyen-j ,a tall- ulkoapain kohdistetul-1 1 v aikuttanut Saksalle edulli-1 hyökätä niiden kim ppuun pistim illä ninkaan pöytään aakka. sv n k än-saksalainen R egina M e r m e t - j perustammen alalle, jossa yksi ole neet parantamaan palv elustaan ; ,a ‘„ajotustoiminnalla on työnan- s te in . J a nyt ko h taa m eitä ihan M y llä rie n kepponen. Niin hidasta seen suuntaan, ja se on Suomen Schick kieltäytyi sillä perusteella, o n o lemassa. sotatilanteen vallitessa, ,' a‘^ase" yjiei, avustamana synnytetty yhtä sy n k ä sti sak salain en nim i O t t o Näillä m ielenilm auksilla on kui- __ väestö, varsinkin ■etta vangit tek iv ät p arastaan . Oikeu kuin onkin unioitten uudistami työtätekevä maila pois tarpeettomat tehtävät , el|ainen katUeruus työväestön ihan ukko Uis- dessa hän lausui: “ A lituisesta kiu- lenkin ollut aina sam a kohtalo n sa: s c h f f n p r nen sisältäpäin, on se sittekin sen sosialistinen aines. Ja me m uistam m e. Í sa n te o sta . huonosta k o h telu sta, kur- n iistä ei ole ollut m itään pysyvä!- t m arckin kaim a ja järjestelemällä siten, että ; eri katsantokantojen välillä, että valveutuneen työ ! jasta asu n n o sta ja k elvottom asta ruu- setnpää tu lesta. Ne sai tukahute- i e ttä A m erican L a k e a h a rjo tu sle irin ainoa keino täkäläisen työväen Suomen kaikkialla liike käy mahdollisin!- vl)teinen taistelu ei tule kvsv- liikkeen elvyttämiseksi ja taiste- väestön keskuudessa ei vallitse a sia huo lim atta vangit tek iv ä t ihan luksi, kuten toh to ri A urele N adeau tien o ilta äsken v a n g ittiin saksalai- man joutuisasti. j mv kseenkään. luknntoiseksi saattamiseksi. Sillä vähääkään Saksalle suosiollista parh aan sa, enkä m inä nähnyt ote- sanoo, “suurenm oinen salaliitto , j o a - > 8*na vakoojina iso joukko tu o llaisia Se on -angen erinomainen Muistamme miten Imttess.i | j<,ppUjen lopuksi kaikki riippuu mielialaa. ja epäilennnepä olisi-!van mitäal‘ a ih e tta ryhtyä heitä vas- ka om aa etuaan ta v o ite le v a t pahan- «aksalaisnim isiä kyökkineroja. T ies' saavu us. mutta ei ollenkaan e- • paa?le. tiin uni( , . taholta ti. i koetettukaan ... ¡ta a n väkivaltaisuuksiin. He tu liv at tek ijä t, niin. m yllärit ja leipurit, muo- , herra, mitfi so tk u ja ne vielä olisiv at vuosien kulues-j O tekin vain työläisien valveu i ko Saksan k o sto to h n en p iteitten a laiselta v a n k i- d o stiv a t.” T yydyttääkseen y leistä “ k e k sin e e t” on n etto m an i vatsojem nu dullmen tu n n u sta kapitalistisel-' sa >iil)t.n määräan rappeutu- tumisesta; niin kauan kun on v .tik u tta a S u o m e n t y ö v ä e s t ö n ie |r jp ä, olivat siv isty n e itä m iehä ja kysyntää he laitto iv at tum m em paa tu hoam iseksi, ellei h e itä olisi heti le järjestelmälle. Ennen nyky is-, inaan etlä Sen toiminta oH kaik- olemassa sellaisia, jotka kulke s iih e n o s a a n . S e n pitäisi olla kyllin järk e v iä tehdäkseen m itä in- leipää, m utta m ainitun a sia n tu n tija n a lu ssa n a p a ttu kiinni. iä tilannetta tehtiin siis liiket- kea a muuta muuta kuin työväestön e- Niin e ttä : v iisain ta ja tu rv a llisin lausunnon m ukaan oli se “e rä ä n sokeasti, selv iin j u tu n k e r t a k a ik k ia a n , e t - ! him illisesti heiltä voitiin vaatia. ta tavalla, josta aiheutui liika- tiliksi toimimista, < )li vain ajan , vat johtajien . . perässä . . . . , e.. , i S otilaspiirin pääkom entaja pani laista kaunaleipää. johon oli Heko ta on to istaisek si pysyä ero ssa va kannattaen niiden jokaista liiket- ta Suomen työväestö, joka on S ellitkin syytteeseen liuolim attom as- rasituksia. muita kaikesta min kysymys, milloin sikäläiset kai- te ttu ala-arvoisia, p ilaan tu n eita ja laa n lih a sta , olkoon kuinka m akeaa kä rautatieyhtiöt tekivät, ne vei vosyhtiöt poistaisivat niskoil tä . o n m y ö s k in n iitä , j o tk a joh- v u o s ik y m m e n tä t a i s t e l l u t v ie- ta työnvalvonnasta tuon talonem än- v ä ä re n n e tty jä jau h o ja.” O ikeita täys- tah a n sa . H illitkääm m e him om m e! vallottajan pyrkimy ksiä , nän ilm iannon johdosta. Asian piiät- vebnäjauhoia ei y rite tty k ä ä n valm is vät täyden maksun. Sen lisäksi taan koko union. < Hihan mitä tavat toiminnan työnantajien oh- raan jeitten mukaan, kuten nykyisin vastaan, ei tule sellaisille nyt- tv m isestä ei ole saatu tietoja. taa. että yleisö sai kurjaa palvelusta, helpoin saada osan jäsenistöä M sluam isesta om issa h a u ta ja isissa a n Näin on, toht. N adeaun sanoen, i tehdääu kummassakin leirissä, kaän kajiistamaan 'korviaan, VALKEAN L E IV Ä N HARHA. sai se vielä maksaakin viivytyk huomaamaan yhtiön vaikutuksen liereillään oleva vähemmistökin Kaikkein vähemmän tulisi »e | V arhaisem pina aikoina, kun Itä- “ valkean leivän suuri h a rh a ” edel-1 sai e rä s m ies sakkoa P o rtu g a lille sistä ja muista epämukavuuksis uniossa. Ja loppu onkin selvästi s itä t e k e m ä ä n n y t, j o llo in s illä l C anadan asu k as vei m yllyyn kaksi leen vallalla; ja se on a ih e u tta n u t kuuluvassa A frikassa. Mies oli juo- ta, joita rautatieyhtiöiden huoli-1 muistossa: ttnio hävitettiin muu kuluttaa voimansa sellaisessa si hänet k irjo ttam aan sitä vastaan raus- ; v u k siassa n u k k u n u t tien varrelle. Olii- säisessä taistelussa aivan tur o n to iv o a s a a v u t t a a v a p a u t e n s a , bushelia eli 120 naulaa nisua, sai kankieliäen len to k irjasen , johon Que kulkeva p o liisipatrulli luuli h ä n tä mattomuus aiheutti. tamia vuosia sitte yhtiön toi V e n ä jä n työväestön i h&n 8“ tä kotiinsa vietäv äk si 100 nau- beckin m aakunnan m aanviljelyshalli- kuolleeksi, ja kun niin ku u m assa 11- aikaan viidessä » Rautateiden ollessa valtion mesta niiden avustamana, jotka haan. saaden korkeintaan ; laa jauhoja, jo sta leivottiin m aukas- tu ksen palveluksessa oleva profes- m an alassa on ta p a n a h a u d a ta kuol- hallussa ja valtion työväenluo ovat asettuneet taisteluun van- sen. että sisäinen taistelu me- , kanssa. ............... . ta leipää, tum m an v äristä, m utta A rthur R ousseau on laatin u t j leet p itk lttä puh eitta, vietiin m ies Mtomen tvovaesto on aivan ravitsevaa. Se oli vanhan hyvän j I sori nettää hiukan katkeruuttaan, ,ik ulause u K i kan kasissa, olisi rautatiepalve- hojen unioitten hävittämiseksi. mutta ei mitään jäfkiintvmistä. yhtä leppvmätön vihollinen' ran sk a laisen jau h a tu k sen aikaa, kun I ... , , ir‘138011 on sikäläinen ................ k iireim m iten h au tau sm aalle, jo ssa a i luskin kehitettävissä vielä nykvi- , , i i -i c i • i i • u i • \ ' L ... , , , .... , • , ’ n iaan vlljelyshallitus s itte k a a n n a tta na on avonaisia h au to ja valm iina. Mutta sitä ei voitu hävittää la kun se aikansa tekee kaik- Saksan junkkerismille, kuin \ e- terv e ellistä nisuletpaa v alm istettiin sestäkin paljon pareipmaksi. Sil olemattomiin, ja se taistelee nytj*kensa saamatta osakseen muu- näjän tsaarismillekin. ja kaikil- ’ m yllynkivillä ja u h e tu ista ja noin 85: nyt englanninkielelle ja liittä n y t sen M utta “ru u m ista ” h au taan lask e tta is- loin se olisi olemassa ensimäi- puolestaan hajotusjärjestöjä vas- ' a kujn pettvnivsla, uhkaa sitä le niiden kaukaisimniillekin su -ieen Prosenttiin seu lo tu ista jauhoista. virallU iiu ju lkaisuihinsa. T ähän sa- i sa sitä liik uteltiin siksi varom atto- noo m aan v iljely sm in lsteri Caron ryh- m astl. e ttä juop u n u t heräsi, ja täm ä- sen kerran kansan palvelusta, ei t-1'oi s e l l i i s i s s n k i n la iv a u k s is s a . , , , ■ ... . .. . . j o i h i n siis jäj noin 85 pros. jauha- ty n een sä “yleisen terveyden edistä- 1 kös nosti sellaisen räh in än , e ttä hä- . , o Jc ^¡lam aan tu .n .s vaara; se pakottuu kulais.lle. Saksan junkker.smi' niattoman viljan painosta ja jotka kä osakkeenoinistajiensa voittoa’ jo is ,1 mieli a jo na avas t o t syrjään niiden mukana, jotka ei- saattaa lyödä veljen kättä ja sisälsiv ät jyvän kokonaisuudessaan. m iseksi, sam alla talo u d elliselta näkö- net täytyi kiskoa h a u d a sta ylös. Sen- varten. Kansa omistaisi sen ja si aikomus järjestyä muutakin I kan n alta v a litta e n sitä seikkaa, e ttä jälkeen m iehelle tu o m ittiin iso aak- häi(4llliän VMhlt , „0 ju„pu„,uksetu käyttäisi siten kuin sille olisi e* varten, kuin unioitten hävittä vät käsitä ollenkaan liikkeen tar- sopia kenen muun kanssa hy- i ainoastaan karkeammat kaunat pois-, on , ko ju o p u m u k sesta ja “h a u ta ja is te n kotuksia, vaan jäävät siitä koko- vänsä, mutta Suomen sosialisti-1tettutoa lymtne, jo ista sa atiin 25 pros. enetn- i h ä iritse m ise stä .” dullisinta. miseksi, kuten esim. liuttessa naan pois, nähdessään saavutuk- tien työväestö ei koskaan tule ! Se oli te rv e y ttä ed istäv ää ruokaa, i män hyvää jauhoa kuin m itä uuden- ie ik ä sitä pidä se k o tta a sam oina ai- näyttää olleen laita. Siinä se a ik a isista m yllyistä saad aan ala- köyhim m än väen kesken käy- Sisäinen t a i s t e l u peruste, jolla entinen Lännen sien olevan niin perin laihoja, sen kanssa ystävyyssuhteisiin. koina LEU A N LIIK U TU SK O N E arv o ista to hua.” Sisäisten taistelujen kärjisty- Mutia saattaa hyvinkin olla tännössä olleeseen toiseen tum m aan unioissa Kaivosmiesliitto hankkii työläi niistä voidaan odottaa tulevai- totta, että Suomessa on tehtv leipään, jota v alm istettiin huonosti ¡olisi tarp e en kelle hyvänsä kum in j seu lo tu sta se k aja u h o sta ja joka ei purijalle, m u tta e rity ise n hyödyllinen siä ottamaan lakkolaisten pai suudessakin, sillä gompersisniin, saksalatsmielistä ISÄNMAALLISTA EVÄSTÄ. aintatsioma. Muuan toveri Rosslandi-ta. 's e oli e rä _ ä lle n uorelle tytölle, jo k a ollut terv ey d ellisessä su h te e ssa tyy- kat. tilinpäivät eivät ole monen vuo- Miksikäs eivät Suomen porvarit. d y ttäv ää, m utta jo ta valkean leivän Jo tk u t lukijoistam m e kaik eti tie- j m iiijtam anlaispti leu a n jäy k lsty sta u d i B. Can., kirjottua sikäläisen s tau d in jos jätetään ottamatta liuoin iJ den päässä. Mutia se hankkii 'Hid antautuneet Saksan asia- p u o lu sta ja t nykyään joskus k ä y ttä v ät tav at ta ssa n iaa«8a oievan sem m oisen i ta k ia o tettiin johonkin New Yorki kaivosmiesjäri eston toiminnasta, orkin pelottitnena. kun vaad itaan täysveh- Pikku liikkeen kuin Southern Pacific j s a ira a |aan L ääkäri poisti alaleu an sanoen sen värvänneen rikkurei- ooti se katkeruus, joka synny vielä vhtä lukuisan määrän rik- miehiksi teliä niinkuin muual- uäleipään palaam ista. R autatieyhtiön. Oi at ehkä kuulleet lih a k se t ja a s e tti niiden tilalle e rä ä n ta Uutteen. L nion oman seli tettiin Buttessa silloin hajotus» kureita. kuin toisaalta hankitaan lakin. ( inhan suomalaisia her- Länsi-Canadau kehittym inen toi sen om aa etu a tav o ttelem atto m ista, laisen jo u se n jä n n ity k se e n p eru stu v an tyksen mukaan ei se pidä itse sankarien ttiiminimin mellastaes hajottajia. |a surullisin kaikista rasmiehiä todistettavasti toirni- m ukanaan telam yllyissä valm istetun p u h taa sti isän m aallisista m en ettely k onelaitteen, jo ta oli v e d e ttäv ä vi- ään syyllisenä rikkurien värvää- sa. ja tuomitaan niksistä Eän- on se. että kumpaakin puolta mtt Saksan urkkijoina Skandina- valkean jauhon, jo sta leivottu leipä tavoista esiin, m aiden hankkim isessa reeseen aivan kuin kelloa, l^tite oli miseen, koska sen miehet kuu nen Kaivosmiesliiton menette-' kannattava joukko toimii rehel-» v*an maissa, koettaen saada ai- on m iellyttävän näköistä, siitä lei- “suuren lännen a su tta m ise k si,” sen k iin n ite tty alaleuan luuhun ja ulot k a tu t viipaleet kun ovat niin ka u - i verratlornasta a lttiu d e sta työväestöu- luvat unioon, joka ei ole julista lyä vain nykyisyyden perusteel lisessä tvöväestön etujen paran-'kaan kansainvälisiä rettelöitä. niin valkoisia, m utta jonka ra v in to -, sa vaatim uks ei, vaan aritn p ain k in tui yli pään. Se piti leuan y h tä m itta ise ssa liikkeessä. Noin kolm en nut lakkoa. Mutta luonnollista la. niin ollaan väärässä. Silloin taniistarkotuksessa. käsittämät- Suomen porvaristo on siinä kun- arv o on vähäinen. Nykyisin täm än toivom uksien ty y d y ttäm isek si jne viikon k u lu ttu a o te ttiin laite pois. han on, että r.utten lakkolaiset nähdään vain tapahtumat, mutta tä ollenkaan toimintansa seura- nostautunut vallan mainiosti; valkean leivän syyksi luetaan pitkä Nyt voim assa olevain sensuurioh- j Alaleuan lihas oli tällä välin lhm ees- pitävät rikkurina jokaista, joka ei käsitetä niiden syitä, eikä siis uksia, L ä n n e n Kaivosmiesliiton >vn sylilapsia on rientänyt sak- jono ihm iskunnan k ärsim yksiä ja , je h t« n m ukaan täm ä so ta ei suinkaan t j vau rastu n u t. T y ttö sai sen jälk een meni siellä töihin ennen lakon myöskään voida suunnata toimin Butteen hankkimat rikkurit ei- alaisen junkkerismin palveluk- raihnaisuuksia, ruoansulatushäiriö!»- o!e m ikään, k ap italistien sota. N ähtä- J ru v e ta p ureksim aan kum ia, n iinkuin tä herm o tau teih in asti. västi juu ri sitä to d istaak seen on ' ennenkin. h »pettämistä, ja eräässä suhtees taa todellisen, pohjimmaisen e- iat pidä itseään rikkureina, vaan seen aina Astoriasta saakka, mi- R avitsevaisuus h ukataan ja u h e tta issa . ^ u t l i e r n Pacific yhtiö vain y leistä la toisaalta Aä sitte Suomesta, sa ne epäilemättä sitä ovatkin. pakohdan toistamiseksi. Me em ioisia hajottajina. N äitä k a h ta jau h atu sk ein o a verrà- i hyvinvointia ed istääk seen , tie ty sti i l - 1 porvart tessa nähdään kivillä ja u h a tetu n j a u - ! man m itään itse k k ä itä tai kotuksia, p e - 1 + * * 1 ! 1 I : i i i j j j ¿ I H i l l taas pidetään heitä rikkureina ja Eihän suomalainen me sano tätä puuhaaksemme S\yt. joista moiset turmiolli viero Polo Pasha-juttuja sen hop olevan o lo a a n tavaa, m u tta tela-1 ru sta ilu t om an so ta aikaisen u u tis to i-L ’ set menettelyt johtuvat, ovat Lännen Kaivosmiesliiton menet ollaan itse olevinaan oikeassa. kummemmin kuin ranskalainen- tn yllytyksellä eli u n karilaisella jau- riisto n sa , jo ssa on kaksi to im ittajaa- * * selviä niille, jotka tuntevat ame- teli ä hankkiessaan tiöläisiä Ihtt- l nion mies. joka ei käsitä ttnio- h atuksella valm istetun jauhon olevan — p ä äto im ittaja ja hänen apu- j * .................. .................. .. rikalaisen unionismiu perinpoh- teen. laun seli.laaksemme syyt,j nismista muuta kuin nimen, me- kaan. jos siitä vain on tuloja. elotonta, koska siitä ovat p o istetu t j laiaensa. Se lä h e ttä ä m aan s a n o -! 11 * 1 • • I I I 1 1 I I ¡■■I-1 I I i m j j | ,.| jin ja tarkastelevat sen toimin-' mistä se johtuu. Me emme hy-inee kyllä työhön vaikka lakon- Etsiessään aseita oman maansa enim m ät vehuän tärk e im m istä aiuek- m alehtiin uutisia. .Meillekin. Vää- W ASHINGTONIN V A LTIO JÄ R JEST. PU HU JA TOV. LEO LEINO taa työväenliikkeen vleisetujen v a k s y sitä että "Moyerin toi- ( alaisellekin työmaalle, jos sille työväestöä vastaan. et se ole sista, ollen tuo poistam inen sitä täy- i fin k ä sity ste n v älttäm isek si (joku syr-l kaunalta, eikä jonkun ahtaan ja mesta" kuten syytetään, hunki-y selitetään lakon olevan "laitto- ennenkään valinnut keinoja, t ) t i - ; dellisem pi, kuta valkeam pi jauho o«. T ä k y iin lehti, näet. voisi ehkä luul PUHUU ennakkoluuloisen aatekalvon lä- taan rikknreita. yhtävähän kuin man järjestön" alkuunpanenian • lian se tänä kesänäkin ollut val- Jo niin kauan kuin viisikym m entä j ia tä tä hyv än tek ev äisy y sseu raa ra- llivacossa. to rsta in a , m arrask . 1 ja 2 p tn ä. ine hvväksvnime sitäkään, että ja kilpailevan järjestön jäsenet mis niittämään maahan ja syöt- vuotta sitten , ja ennem m inkin, huo- hallista e tu ja tav o itelev ak si liikeyh- pitse. m attiin tä ssä k au n iilta n ä y ttä v ä s s ä ; tiöksi) on toim iston kirjeotsikkoon R aym ondissa, lau a n tain a ja su n n u n Me olemme aina tuon tuosta- j taistellaan yhtiöitten avustama tekevät vuorostaan samalla ta-itämään elukoille vihreät laihot- jau h o ssa piilevä v aara ja varotet- pain ettu , e ttä “n ä itä tie d o n a n to ja tain a, 3 ja 4 p. kin selittäneet, missä asemassa *na Lännen Kaivosin ¡esitit toa tai valla, kuten lännen metsätyöläis- kin. estääkseen työväestön saa tiin siitä. E u ro p assa ovat lää k ä rit 1 tarjo ta a n y k sistä än niiden uutisar- VVinlockissa. tiis ta in a 6 p :n a. täkäläinen unionistinen liike on mitä hyvänsä hittoa vastaau ja te li lakossa on niin selvästi osut- masta leipää! Sellaiselta porva- ja talo u stie te ilijä t nousseet v a s tu s ta - v o n vuoksi, joten n iitä el ole llmo- Independeneessä 7 ja Lincoln C re e k '• ristolta saattaa odottaa vaikka m aan teiam y lly ty stä ja valkeaa lei- tuksiksi y m m ä rre ttä v ä ,” siis ei niis- ¡isä 8 p :u ä. ja miten sen taisteluissa tulee antaudutaan siten aseiksi työn tautunut todeksi. pää, k ä sittä e n niiden aih eu ttam an ■ tä saa ilinotusm aksua karhuta, Ja kun työtaistelujen täytyy mitä, ia sellaisen keskuudessa Gray» H arboriin saavun p e rja n ta iu u antajien käsissä, kuten syndika melkein poikkeuksetta käymään, turm ion ja n iitä suosivaiu ennakko- Meille viim eksi lä h e te tty tieto on 9 p tu ä. tulevaisuudessa kiihtyä entises- Saksa on nähtävästi liarjottanut sekä miksi. Mutta sen käsittä listinen liike on joutunut. luulojen perusteettom uuden. Erito- näin kuuluva: A berdeenin ja H oquiam in toverit. Jo viime taliena selitimme, tään. niin kiihtyy sisäinen tais -' agitatsioniaan. minen näyttää olevan yleisölle ien on R anskassa oltu sitk e itä ta is "V alaanliha on su o sittu a herk k u a jä rje s tä k ä ä p e rja n ta i, lau a n tai ja ylivoimainen, niin ennakkoluu miten tulee käymään puutavara- lelukin. Se saa aikaan vielä; Onhan tunnettua, miten Suo- telu ssa täysnisujauhon puolesta. rau ta te id en ruokailuvaunuissa. ilmo- su n n u n tai, 9— 10 ja 11 päivien illat loista on suuri osa suomalaista- tvöliiistci! lak o ja. ji>> kaksi jar- monta katkera tappiota, ja jar- men porvaristo myötävaiKtittt E räinä vuosina P ariisissa opintoja te ttiin ä sk eise ssä ra u ta te itte n muo- keskeuäune TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA s e n jä r je s t ö n , ji> i\,t I “ ■ 11 1 , m a t ;o m a k s i 1 , ■ , ru m m ia iM m ira ih ttiin iittu iM itH u iu n iM ittm aiiM im a ...... u tu n i,i,u iiiiiiiiiii!iiu iiiiiiiiiiiiu i< iiiiin h h iu ii‘iiiiiiiii> iiiiiim iiiiiiiiiiiiiiin iiiiiu iin iiiiiiiiiiiiiiiii,? :: Järjestömme asioita k gggggllliAMiglgglglggglAIIgggggMlMggi
