-u n
No. 253.
TOVERI
SH5M
kin työväestöä, jok^ on liitty n y t jestqä siihen ottaa osaa, ja tar-U uttaa työväenliikkeen kehitystä eduskunnankin
hajottamiseen, siten saavansa etuja työväestöä; n itu sm e sta rie n k o k o u k sessa (. hica-
unionistisen liikkeen riveihin peetonta on toistaa, kuka oli oi- kauas tulevaisuuteen,
kun ei voinut saada sitä käsiinsä. ja venäläistä porvaristoa vastaan, ¡gos*a .
„
~
tyhvtea UacakM M ttaj«, puolella ja toisella.
keassa.
lapahtum
at
puhuvat
Ne
ovat
väärät
periaatteet,
tai
Kun Suomen työväestö kaikes mutta Suomen työväestö u e ta a • linjan muoname9tari o t t o S c h ifin e r
Uowatyy Aitoon**. Orcgoa, joka fair!
Me olemme selittäneet, että katkeraa kieltään, ja kaiku siitä oikeastaan väärään suunnatut ta päättäen on edelleen vallas liiankin hyvin, että sillä ei ole on keksinyt keinon m illä täm ä uusi
niin kauan kun täkäläinen työ kuuluu vielä vuosien kuluttua menettelytavat, jotka saavat ai sa — koska eduskuntavaalien mitään pelastusta odotettavissa tu o te voidaan sa ad a e rity ise n m auk-
■ TOJMJTU »K U N TA :
W. N. KEIVO
L a L H I MOILANEN
väestö on kyllin typerää piti-* kin ; sen toiminnan avulla säre- kaan tämän keskinäisen taiste tuloksia ei ole ollenkaan pääs Saksan junkkerismilta ja siksi k aak si. S chiffn erin m en ettely on
A D O LPH SALMI
A. B. MAKELA
SULO SYVANSN
lun. Toisaalla ei tunneta ollen tetty julkisuuteen — on hyvin ei se antaudukaan sen kanssa iseuraava: vaIaan liha
mäan yllä kahta toisiaan vas tään vielä monta lakkoa.
...
; paleiksi ja ta o ta a n m öyheaksi; s itte
Arizonassa ja Montanassa, sa- kaan yhteiskunnan luokkaluon- todennäköistä, että sikäläinen e , em is
TOVERI
taan taistelevaa liittoa, tullaan
nn.
s |tä p y ö rite tä ä n leiv än m u ru issa ja
(T H E COMRADE)
ntoin
kuin
\\
ashingtonissakin,j
netta.
yaay
pyritään
—
ainakin
porvaristo
koettaa
saavuttaa
murtamaan
The organ oi je Fiunnh workers in the sen taistelurintama
K u te n s a n o t t u , m e e m m e o i- k ä ris te tä ä n ra s v a s s a ; m a u ste ita t a r
Wester n states The only Finnish daily in
on unioitten välinen taistelu ke- käytännössä — etujen sopusoin- saksalaisen junkkerismin avulla
peen m ukaan.
the West. Published dairy, except Sunday, aina tärkeällä hetkellä tavalla,
leukaan hämmästy, vaikka kuu “ R a u ta tiellä ru o k a ilija t y lis tä v ä t
at AMoria, Ore., by the Western Work
hittynvt
niin
katkeraksi,
että
vä-
tuun,
ja
toisaalla
taas
ei
tunnus-
sen
mitä
ei
saanut
aikaan
ve
joka synnyttää mitä suurinta
s's Publishing Society.
lisimme mitä tahansa Suomen u u tta h e rk k u a su u re s ti.”
työläisten keskuu lien sovittaminen ei tule kysy- ; teta mitään muuta menettely- näläisen tsaarismin ja sen kan
Entcred as second-dass mail matter July 18, katkeruutta
1912, at the posteiiice at AMoria, Oregon,
mvkseenkään.
Ja työnantajat tapaa tehokkaaksi työläisten he nattajien avulla. Etujen yhtä porvariston taholta. Kerrotaan- — O ikeinpa m eidän k a rv a is ta sy-
ajaen sen taistelemaan
dän täm m e liik u tta a S o u th e rn P a r i
under the Act oi March 3, 1879. _ _ _ _ _ dessa,
pitävät kyllä lmojen siitä, että rättämiseksi vanhoissa järjes- läisyys Suomen porvariston ja han sey yliopistoa myöten koe-; fjcin ih an te ellin e n isän m aallisu u s,
TILA U SH IN N A T
keskenään entistä kiivaammin.
Y h4jBw>UoiM> j* C s b x S a m s •
katkeruuden syyt eivät pääse töissä, kuin järjestöjen hävittä- Saksan junkkerismin välillä ajaa tetun v ä r v ä t ä miehiä Saksan a r-1 A ntaa, näet, m eille köyhille roika-
Yksi Tuosikcrta. .*4.00
6 kuukautta. .$2.25
3 kuukautta........ SI.35
1 k uukausi... .50 Ja siten on käynyt nytkin.
sem m oisen oikein herk-
vanhenemaan. Eikä mikään ole- niinen.
ne molemmat taisteluun Suomen _ meijaan, ja muutamia , herrasntie- H eille tiedoksi
Suomeen ja muualle ulkomaille:
,
,
*
, ,
Länrien
puutavaratyöläisten
Yksi vuosikerta.-Sh.50
h kuukautta.-S3. 50
! kujen h erkun. O lem m e to sin josta-
kaan helpompaa kuin löytää ai-i Amerikalainen työväenliike on työväestöä vastaan. Kun saalis
SUBSCKIPT1ON RATES:
lakko murrettiin etupäässä uni- heitä siihen. Huolimatta siitä, surullisemmassa ja ahtaammas- vain on kyllin lihava, saattaa hiä lienee sinne mennytkin, m ut-( kin tu keneet tai k u ulleet, e ttä Jaap-
la the United States and Canada
One year...........>4-00
hut months.......... $2.25 oitien keskinäisen taistelun avul
tuskin yhtään sosialistista panissa köyhä väki k ä y ttä ä valaan-
että syndikalistinen järjestö ei sa asemassa kuin minkään muun kaksikin sutta repiä sitä siksi ta ...............
Three mouths. . |i.3 5
One month................. 5U
: lihaa, ja e ttä n a p a se u tu je n eskim ot
la. ja samalla tavalla on käynyt ole saanut aikaan mitään muu- maan työväenliike. Täkäläinen kunnes sen laihduttua riitaantu tyonnesta. ’
jäitä pistelevät poskeensa yhtä hyväl-
kuparinkaivajien lakon. Sekin on ta kuin kuluja työväestölle, hank • kapitalismi on saanut niin oi- vat välissään.
Miten voisimmekaan erehtyä lä m aulla kuin hylkeen ra sv a a k in
Kuolevan ihanteen nyt murrettu työläisten täydel kii sitä kohtaan tarkotuksellises- vallisen "otteen” työväenliikkees- Suomen työväestön kohtalo [ Suomen porvariston toiminnan ¡ J o s m eidän nenäm m e ja suum m e ei
liseksi
häviöksi
valtiovallan ti kohdistettu vaino sille kan- tä, että siitä pelastuminen tulee on nykyisin kauhea, yhtäältä uh-; suhteen, täkäläisten suomalais- n ä istä h e rk u ista oikein pidä, niin
puolustajat
vika on m eissä eikä n o issa eväissä.
I kautta, mutta oivallisen teko- liatusta, ja toisaalla pitää gom- kalliiksi.
kaa sitä oman maan porvaristo, j ten Juudasten ollessa sen lem- K ehitty n y t siv isty sih m isen m aku a i
*-«•* ■*
toisaalta venäläinen taantum us' mikkejä. Se seuraa uskollises- na v e tä ä sam aan kuin ennakkoluu-
Niin kauan kuin keskiluokalla■ N'?'11 sellaiselle t< »mielipiteelle persistili molen siitä, että ani-t
johtajineen oli sivistyksellisiä antoi unioitten keskinäinen tais mattiliikettä vastaan syntyy oi- Saksalaismielinen agi- I ja niiden lisäksi ahnain kaikista, ti perinnäisvaistojaan viikinki- Ilo tto m an luonnonihm isenkin. K isso
keutettua
katkeruutta, jonka
saksalainen junkkerismi.
tatsioni Suomessa
j ajalta, jonka jätteitä vieläkin e- ja, koiria, ro ttia ja e ta n o ita popsii
tehtäviä, olivat sen yliopistot telu.
hienoston h e rk u tte lija
Suomen
porvaristo saattaa lää sen niin epätoivoisesti yllä- y pariisilaisen
Ja kun tuntee unionistisen poistamista millään selityksillä
oppilaitoksia. Mutta sen jälkeen
h tä su u rella n a u tin n o lla kuin sy
veljen kättä saksalaisen • pitämän järjestelmän kalkkiutu- vim m ässä k u rju u d e ssa oleva kiinalai-
(T ru e tra n sla tio n filed w ith t h e ; lyödä
on historiallinen kehitys men liikkeen historian \merikassa : " n mahdoton yrittääkään. Näin
P
o
stm
a
ste
r
a
t
A
storia,
Oregon,
Oct.
ju
n
k
k
e
r
is
m in
kanssa, toivoen i neissa suonissa.
j neu.
nyt eteenpäin, ja taisteluun si niin ei voi asettua syyttämään; pidetään yllä katkeruutta ja kes 29, 1917. as required by th e Act of
kinäistä
taistelua
M utta olisiko m eillä sy d ä n tä riis-
t
y
ö
n
a
n
t
a
j
i
e
n
c
o
n
g
re
ss
O
ctober
15th,
1917.)
vistyksen puolesta on yhtynyt joukkoja oikeastaan puolella eikä
I
I « tää ra u ta tie v a u n u issa sy o p o ttelev ilta
toimesta
ja
niiden
eduksi,
sillä
työväenluokkakin, yhteiskunnan toisella. Ammattiliikkeen ääriin-
h e rro ilta heidän p a ra s ta h e rk k u a a n ?
seurauksella, että koko tinionis-
Lauantaiset uutiset, joissa ker-
alin kerros. Mutta tästä histo- i mainen
.
Pois se m eistä!
T äy ty y h än m eillä
vanhoillisuus svnnvtti, .
I 3
•
.
1 .
1 ,•
1 tilien liike rappeutuu ja heikke- rotaan venäläisten nähtävästi o-¡1
köyhilläkin
olla
jo
ta
in tu n to a, jo tain
rialhsesta muutoksesta huoli-1 vasitataisten:aUseen svndikalisti-
¡a
isä
n
m
a
allista
u
h
ra
u
tu
v a isu u tta .
An
matta koettavat vannat kuolevat
Pirinät;.!,
nernste tiin ;
levän aikeissa heittää \ laporin J
iu ,
tak aam m e v alaanlihan jää d ä h e rro
lmnotus saksalaisille, koska ker-
valtiaat
edelleenkin säilyttää rehellisessä tarkotuksessa, m utta' iiKitioiiKiix. 1.
K o etetaan
LAJIN NAARAS.
lia rjo tta n e e t canada laiset lä ä k ä rit tie- jen h e rk u ttelu v ä lin e ek si.
mahtinsa ja etsiskelevät akadee- väärään suunnattuna heti alun-
Nykyistenkin lakkojen säike- ran puhutaan Helsingin tyhjen E räs ihm ism äinen saksalainen so- tävät, kuinka in n o k k aasti siellä on me köyhät tu lla toim een jollakin
niisia oppineita suojakseen, si pitäin joutui se aseeksi työväen-' «ninen P ammattiliikkeen sille tämisestä, mainitsevat Saksan o- tilas on L eipzigissä jo u tu n u t sota- ta is te ltu hyvän nisuviljan turm ele- huonom m alla.
S itä p a itsi m eidän lu o n ta ise sti va-
ten muuttaen “vapaat tieteen liikettä vastaan, sen sijaan et(a antama hyväksyminen synnyt- doltavau Suomen valtauksen o- oikeuteen siitä “rik o k se sta ”, ettei m istä vastaan, ja m uistavat silloin
kyllin ro isto m aisesti nim iä sellaisia kuin to h to rit L euglet, ! rovainen isiinm aallisuusvaistom m e ai-
..; — määrän katkeruut- lev ä n helpon siellä ennen teh-| k äy ttä y ty n y t
tutkijat" kuolevan ihanteen liv- se olisi antautunut taisteluun laa ...n latoen
vartio
itav
in
aan
olevia
so tav an k eja M ontenuis ja professori L etulle, Pa- na e stä ä m eitä suin päin töytääm äs-
vinpalkatuik.-i asianajajiksi. — työväestön aseman parantami- ta työläisten keskuudessa, että dyn saksalaisin teli sen agitatsio-
kphtaan.
Sotilaan niini on Schlck, riisistä. T ohtori Vlontenuis on ehkä ; ta kaikkeen uuteen, m illä m eitä vie
Joseph Dietzgen.
■ieksi. Sen toiminta on tähdät- v ielä vuosien kuluttuakin se tun nin perusteella.
jä oli lian vartio p äällik k ö n ä inuuta- ollut innokkain ja toim eliain täm än I k otellaan. N äin tä p ä rä llä a ja lla ei
Me emme tiedä missä määrin main sotavankien ollessa perunan- asian a ja jis ta ; y hdistäen esim erk in koskaan voi tie tä ä , m inkä puskan
netaan.
Allitta
sellaisia
tuloksia
hävittämi-
.
.
.
...
••• • A 1 •• ••
• tv i työväenjärjestöjen
• etkä
t ■ niiden
i
i n
vaiti
Talon ■ opetukseen, rupesi hän m ylläriksi ja tak an a k a v a lta ja väijyy.
K aikessa
Sita järjestelmää voi seksi.
uudelleen
r a - i '*
" 11 voidaan saada kiluailevten
M ip .n n . v iv n sensuuri on suvaiunt lisäillä tä- nostossa eräällä m aatilalla
N äm ä
ännän m ielestä vangit e iv ä t ty ö s - , leipuriksi kuuluisassa Nizzan p a r a u - j voi olla sak salain en tak an a.
taisi vielä kehittääkin Lentämiseksi; sisältäpäin uudis- iarjv>,toien perustamisesta. Ko h ä n u u tis e e n , m u tt a m e tie d ä m - em
rav
in
to
k
ek
sin
n
ö
t
tu
n
tu
v
a
t
siinä
su h
Lontoossakin on ollut
olevan erään kan- ken n elleet riittä v än jo u tu isa sti; hän tolassaan.
stamiseksi, kuten olisi ollut teli-; Seinuksen pitäisi jo osottaa ^y l- m e , Suomessa
,
,
i keskuudessa
t i
hyökkäsi pellolle, k o in a m uassaan, täysvehnäifcipä-harrastuksensa; “ K un teessa e rity ise sti a rv e lu tta v ilta . Vii
lonka
lin selvästi, että pahin mitä voi- .-.anluokan,
,
. ! Ja huusi Schickille. e ttä täm ä käs- nollisen leivän liitto ” h e rä tti siellä m ein kun n iistä p u h u ttiin lehdes-
kautatiev htiöideu taholta il-itävä.
i daan tehdä, on toisen järjestön saksalaismtehnen agitatsiom et kjgi vartijain am pua vankeja ja liikkeen jonka vaikutus ulottui ku- säntm e, oli o h je itte n a n ta ja n nim i
motetaan, että ne ovat kyen-j ,a tall- ulkoapain kohdistetul-1
1 v aikuttanut Saksalle edulli-1 hyökätä niiden kim ppuun pistim illä ninkaan pöytään aakka.
sv n k än-saksalainen R egina M e r m e t -
j perustammen alalle, jossa yksi ole
neet parantamaan palv elustaan ; ,a ‘„ajotustoiminnalla on työnan-
s te in .
J a nyt ko h taa m eitä ihan
M y llä rie n kepponen.
Niin hidasta seen suuntaan, ja se on Suomen Schick kieltäytyi sillä perusteella,
o n o lemassa.
sotatilanteen vallitessa, ,' a‘^ase" yjiei, avustamana synnytetty
yhtä
sy
n
k
ä sti sak salain en nim i O t t o
Näillä m ielenilm auksilla on kui-
__
väestö, varsinkin ■etta vangit tek iv ät p arastaan . Oikeu
kuin onkin unioitten uudistami työtätekevä
maila pois tarpeettomat tehtävät , el|ainen katUeruus työväestön
ihan ukko Uis-
dessa hän lausui: “ A lituisesta kiu- lenkin ollut aina sam a kohtalo n sa: s c h f f n p r
nen sisältäpäin, on se sittekin sen sosialistinen aines.
Ja
me m uistam m e.
Í
sa
n
te
o
sta
.
huonosta
k
o
h
telu
sta,
kur-
n
iistä
ei
ole
ollut
m
itään
pysyvä!-
t
m
arckin
kaim
a
ja järjestelemällä siten, että ; eri katsantokantojen välillä, että
valveutuneen työ ! jasta asu n n o sta ja k elvottom asta ruu- setnpää tu lesta. Ne sai tukahute- i e ttä A m erican L a k e a h a rjo tu sle irin
ainoa keino täkäläisen työväen Suomen
kaikkialla liike käy mahdollisin!- vl)teinen taistelu ei tule kvsv-
liikkeen elvyttämiseksi ja taiste- väestön keskuudessa ei vallitse a sia huo lim atta vangit tek iv ä t ihan luksi, kuten toh to ri A urele N adeau tien o ilta äsken v a n g ittiin saksalai-
man joutuisasti.
j mv kseenkään.
luknntoiseksi saattamiseksi. Sillä vähääkään Saksalle suosiollista parh aan sa, enkä m inä nähnyt ote- sanoo, “suurenm oinen salaliitto , j o a - > 8*na vakoojina iso joukko tu o llaisia
Se on
-angen erinomainen
Muistamme miten Imttess.i | j<,ppUjen lopuksi kaikki riippuu mielialaa. ja epäilennnepä olisi-!van mitäal‘ a ih e tta ryhtyä heitä vas- ka om aa etuaan ta v o ite le v a t pahan- «aksalaisnim isiä kyökkineroja. T ies'
saavu us. mutta ei ollenkaan e- • paa?le. tiin uni(
,
. taholta
ti.
i koetettukaan
...
¡ta a n väkivaltaisuuksiin.
He tu liv at tek ijä t, niin. m yllärit ja leipurit, muo- , herra, mitfi so tk u ja ne vielä olisiv at
vuosien kulues-j O tekin vain työläisien valveu i ko Saksan
k o sto to h n en p iteitten a laiselta v a n k i- d o stiv a t.”
T yydyttääkseen
y leistä “ k e k sin e e t” on n etto m an i vatsojem nu
dullmen tu n n u sta kapitalistisel-' sa >iil)t.n määräan rappeutu-
tumisesta; niin kauan kun on v .tik u tta a S u o m e n t y ö v ä e s t ö n ie |r jp ä, olivat siv isty n e itä m iehä ja kysyntää he laitto iv at tum m em paa tu hoam iseksi, ellei h e itä olisi heti
le järjestelmälle. Ennen nyky is-, inaan etlä Sen toiminta oH kaik-
olemassa sellaisia, jotka kulke s iih e n o s a a n . S e n pitäisi olla kyllin järk e v iä tehdäkseen m itä in- leipää, m utta m ainitun a sia n tu n tija n a lu ssa n a p a ttu kiinni.
iä tilannetta tehtiin siis liiket- kea a muuta
muuta kuin työväestön e-
Niin e ttä : v iisain ta ja tu rv a llisin
lausunnon m ukaan oli se “e rä ä n
sokeasti, selv iin j u tu n k e r t a k a ik k ia a n , e t - ! him illisesti heiltä voitiin vaatia.
ta tavalla, josta aiheutui liika- tiliksi toimimista, < )li vain ajan , vat johtajien . . perässä
. . . .
,
e..
,
i
S otilaspiirin
pääkom entaja
pani laista kaunaleipää. johon oli Heko ta on to istaisek si pysyä ero ssa va
kannattaen niiden jokaista liiket- ta Suomen työväestö, joka on S ellitkin syytteeseen liuolim attom as-
rasituksia. muita kaikesta min kysymys, milloin sikäläiset kai-
te ttu ala-arvoisia, p ilaan tu n eita ja laa n lih a sta , olkoon kuinka m akeaa
kä rautatieyhtiöt tekivät, ne vei vosyhtiöt poistaisivat niskoil tä . o n m y ö s k in n iitä , j o tk a joh- v u o s ik y m m e n tä t a i s t e l l u t v ie- ta työnvalvonnasta tuon talonem än- v ä ä re n n e tty jä jau h o ja.” O ikeita täys- tah a n sa . H illitkääm m e him om m e!
vallottajan pyrkimy ksiä , nän ilm iannon johdosta. Asian piiät- vebnäjauhoia ei y rite tty k ä ä n valm is
vät täyden maksun. Sen lisäksi taan koko union. < Hihan mitä tavat toiminnan työnantajien oh- raan
jeitten mukaan, kuten nykyisin vastaan, ei tule sellaisille nyt- tv m isestä ei ole saatu tietoja.
taa.
että yleisö sai kurjaa palvelusta, helpoin saada osan jäsenistöä
M sluam isesta om issa h a u ta ja isissa a n
Näin on, toht. N adeaun sanoen, i
tehdääu kummassakin leirissä, kaän
kajiistamaan 'korviaan,
VALKEAN
L E IV Ä N
HARHA.
sai se vielä maksaakin viivytyk huomaamaan yhtiön vaikutuksen
liereillään oleva vähemmistökin Kaikkein vähemmän tulisi »e | V arhaisem pina aikoina, kun Itä- “ valkean leivän suuri h a rh a ” edel-1 sai e rä s m ies sakkoa P o rtu g a lille
sistä ja muista epämukavuuksis uniossa. Ja loppu onkin selvästi
s itä t e k e m ä ä n n y t, j o llo in s illä l C anadan asu k as vei m yllyyn kaksi leen vallalla; ja se on a ih e u tta n u t kuuluvassa A frikassa. Mies oli juo-
ta, joita rautatieyhtiöiden huoli-1 muistossa: ttnio hävitettiin muu kuluttaa voimansa sellaisessa si
hänet k irjo ttam aan sitä vastaan raus- ; v u k siassa n u k k u n u t tien varrelle. Olii-
säisessä taistelussa aivan tur o n to iv o a s a a v u t t a a v a p a u t e n s a , bushelia eli 120 naulaa nisua, sai kankieliäen len to k irjasen , johon Que kulkeva p o liisipatrulli luuli h ä n tä
mattomuus aiheutti.
tamia vuosia sitte yhtiön toi
V e n ä jä n
työväestön i h&n 8“ tä kotiinsa vietäv äk si 100 nau- beckin m aakunnan m aanviljelyshalli- kuolleeksi, ja kun niin ku u m assa 11-
aikaan viidessä
»
Rautateiden ollessa valtion mesta niiden avustamana, jotka haan. saaden korkeintaan
; laa jauhoja, jo sta leivottiin m aukas-
tu ksen palveluksessa oleva profes- m an alassa on ta p a n a h a u d a ta kuol-
hallussa ja valtion työväenluo ovat asettuneet taisteluun van- sen. että sisäinen taistelu me- , kanssa.
...............
.
ta leipää, tum m an v äristä, m utta
A rthur R ousseau on laatin u t j leet p itk lttä puh eitta, vietiin m ies
Mtomen tvovaesto on aivan ravitsevaa. Se oli vanhan hyvän j I sori
nettää
hiukan
katkeruuttaan,
,ik ulause u
K i
kan kasissa, olisi rautatiepalve- hojen unioitten hävittämiseksi.
mutta
ei
mitään
jäfkiintvmistä.
yhtä
leppvmätön
vihollinen'
ran sk a laisen jau h a tu k sen aikaa, kun I
... , , ir‘138011 on sikäläinen
................ k iireim m iten h au tau sm aalle, jo ssa a i
luskin kehitettävissä vielä nykvi-
,
,
i
i
-i
c
i
•
i
i
•
u
i
•
\
'
L
...
,
,
,
....
,
•
,
’
n
iaan
vlljelyshallitus
s
itte
k
a
a n n a tta na on avonaisia h au to ja valm iina.
Mutta sitä ei voitu hävittää la kun se aikansa tekee kaik- Saksan junkkerismille, kuin \ e- terv e ellistä nisuletpaa v alm istettiin
sestäkin paljon pareipmaksi. Sil olemattomiin, ja se taistelee nytj*kensa saamatta osakseen muu- näjän tsaarismillekin. ja kaikil- ’ m yllynkivillä ja u h e tu ista ja noin 85: nyt englanninkielelle ja liittä n y t sen M utta “ru u m ista ” h au taan lask e tta is-
loin se olisi olemassa ensimäi- puolestaan hajotusjärjestöjä vas- ' a kujn pettvnivsla, uhkaa sitä le niiden kaukaisimniillekin su -ieen Prosenttiin seu lo tu ista jauhoista. virallU iiu ju lkaisuihinsa. T ähän sa- i sa sitä liik uteltiin siksi varom atto-
noo m aan v iljely sm in lsteri Caron ryh- m astl. e ttä juop u n u t heräsi, ja täm ä-
sen kerran kansan palvelusta, ei t-1'oi s e l l i i s i s s n k i n la iv a u k s is s a
.
,
, , ■
...
. ..
.
. j o i h i n siis jäj noin 85 pros. jauha- ty n een sä “yleisen terveyden edistä- 1 kös nosti sellaisen räh in än , e ttä hä-
.
, o
Jc
^¡lam aan tu .n .s vaara; se pakottuu kulais.lle.
Saksan junkker.smi' niattoman viljan painosta ja jotka
kä osakkeenoinistajiensa voittoa’
jo is ,1 mieli a jo na avas t o t syrjään niiden mukana, jotka ei- saattaa lyödä veljen kättä
ja sisälsiv ät jyvän kokonaisuudessaan. m iseksi, sam alla talo u d elliselta näkö- net täytyi kiskoa h a u d a sta ylös. Sen-
varten. Kansa omistaisi sen ja si aikomus järjestyä muutakin
I kan n alta v a litta e n sitä seikkaa, e ttä jälkeen m iehelle tu o m ittiin iso aak-
häi(4llliän VMhlt
, „0 ju„pu„,uksetu
käyttäisi siten kuin sille olisi e* varten, kuin unioitten hävittä vät käsitä ollenkaan liikkeen tar- sopia kenen muun kanssa hy- i ainoastaan karkeammat kaunat pois-, on
, ko ju o p u m u k sesta ja “h a u ta ja is te n
kotuksia,
vaan
jäävät
siitä
koko-
vänsä,
mutta
Suomen
sosialisti-1tettutoa
lymtne,
jo
ista
sa
atiin
25
pros.
enetn-
i
h ä iritse m ise stä .”
dullisinta.
miseksi, kuten esim. liuttessa naan pois, nähdessään saavutuk- tien työväestö ei koskaan tule ! Se oli te rv e y ttä ed istäv ää ruokaa, i män hyvää jauhoa kuin m itä uuden-
ie ik ä sitä pidä se k o tta a sam oina ai-
näyttää olleen laita. Siinä se
a ik a isista
m yllyistä
saad aan
ala-
köyhim m än väen kesken käy-
Sisäinen t a i s t e l u peruste, jolla entinen Lännen sien olevan niin perin laihoja, sen kanssa ystävyyssuhteisiin. koina
LEU A N LIIK U TU SK O N E
arv
o
ista
to
hua.”
Sisäisten taistelujen kärjisty-
Mutia saattaa hyvinkin olla tännössä olleeseen toiseen tum m aan
unioissa
Kaivosmiesliitto hankkii työläi niistä voidaan odottaa tulevai- totta, että Suomessa on tehtv leipään, jota v alm istettiin huonosti
¡olisi tarp e en kelle hyvänsä kum in
j
seu lo tu sta se k aja u h o sta ja joka ei
purijalle, m u tta e rity ise n hyödyllinen
siä ottamaan lakkolaisten pai suudessakin, sillä gompersisniin, saksalatsmielistä
ISÄNMAALLISTA
EVÄSTÄ.
aintatsioma.
Muuan toveri Rosslandi-ta.
's e oli e rä _
ä lle n uorelle tytölle, jo k a
ollut
terv
ey
d
ellisessä
su
h
te
e
ssa
tyy-
kat.
tilinpäivät
eivät
ole
monen
vuo-
Miksikäs
eivät
Suomen
porvarit.
d
y
ttäv
ää,
m
utta
jo
ta
valkean
leivän
Jo
tk
u
t
lukijoistam
m
e
kaik
eti
tie-
j
m
iiijtam
anlaispti
leu a n jäy k lsty sta u d i
B.
Can., kirjottua sikäläisen
s tau d in
jos jätetään ottamatta liuoin iJ den päässä. Mutia se hankkii 'Hid antautuneet Saksan asia- p u o lu sta ja t nykyään joskus k ä y ttä v ät tav at ta ssa n iaa«8a oievan sem m oisen i ta k ia o tettiin johonkin New Yorki
kaivosmiesjäri eston toiminnasta,
orkin
pelottitnena. kun vaad itaan täysveh- Pikku liikkeen kuin Southern Pacific j s a ira a |aan
L ääkäri poisti alaleu an
sanoen sen värvänneen rikkurei- ooti se katkeruus, joka synny vielä vhtä lukuisan määrän rik- miehiksi teliä niinkuin muual- uäleipään palaam ista.
R autatieyhtiön. Oi at ehkä kuulleet lih a k se t ja a s e tti niiden tilalle e rä ä n
ta Uutteen. L nion oman seli tettiin Buttessa silloin hajotus» kureita. kuin toisaalta hankitaan lakin. ( inhan suomalaisia her- Länsi-Canadau kehittym inen toi sen om aa etu a tav o ttelem atto m ista, laisen jo u se n jä n n ity k se e n p eru stu v an
tyksen mukaan ei se pidä itse sankarien ttiiminimin mellastaes hajottajia. |a surullisin kaikista rasmiehiä todistettavasti toirni- m ukanaan telam yllyissä valm istetun p u h taa sti isän m aallisista m en ettely k onelaitteen, jo ta oli v e d e ttäv ä vi-
ään syyllisenä rikkurien värvää- sa. ja tuomitaan niksistä Eän- on se. että kumpaakin puolta mtt Saksan urkkijoina Skandina- valkean jauhon, jo sta leivottu leipä tavoista esiin, m aiden hankkim isessa reeseen aivan kuin kelloa, l^tite oli
miseen, koska sen miehet kuu nen Kaivosmiesliiton menette-' kannattava joukko toimii rehel-» v*an maissa, koettaen saada ai- on m iellyttävän näköistä, siitä lei- “suuren lännen a su tta m ise k si,” sen k iin n ite tty alaleuan luuhun ja ulot
k a tu t viipaleet kun ovat niin ka u - i verratlornasta a lttiu d e sta työväestöu-
luvat unioon, joka ei ole julista lyä vain nykyisyyden perusteel lisessä tvöväestön etujen paran-'kaan kansainvälisiä rettelöitä. niin valkoisia, m utta jonka ra v in to -, sa vaatim uks ei, vaan aritn p ain k in tui yli pään. Se piti leuan y h tä
m itta ise ssa liikkeessä. Noin kolm en
nut lakkoa. Mutta luonnollista la. niin ollaan väärässä. Silloin taniistarkotuksessa. käsittämät- Suomen porvaristo on siinä kun- arv o on vähäinen. Nykyisin täm än toivom uksien ty y d y ttäm isek si jne
viikon k u lu ttu a o te ttiin laite pois.
han on, että r.utten lakkolaiset nähdään vain tapahtumat, mutta tä ollenkaan toimintansa seura- nostautunut vallan mainiosti; valkean leivän syyksi luetaan pitkä
Nyt voim assa olevain sensuurioh- j Alaleuan lihas oli tällä välin lhm ees-
pitävät rikkurina jokaista, joka ei käsitetä niiden syitä, eikä siis uksia, L ä n n e n Kaivosmiesliiton >vn sylilapsia on rientänyt sak- jono ihm iskunnan k ärsim yksiä ja , je h t« n m ukaan täm ä so ta ei suinkaan t j vau rastu n u t. T y ttö sai sen jälk een
meni siellä töihin ennen lakon myöskään voida suunnata toimin Butteen hankkimat rikkurit ei- alaisen junkkerismin palveluk- raihnaisuuksia, ruoansulatushäiriö!»- o!e m ikään, k ap italistien sota. N ähtä- J ru v e ta p ureksim aan kum ia, n iinkuin
tä herm o tau teih in asti.
västi juu ri sitä
to d istaak seen
on ' ennenkin.
h »pettämistä, ja eräässä suhtees taa todellisen, pohjimmaisen e- iat pidä itseään rikkureina, vaan seen aina Astoriasta saakka, mi- R avitsevaisuus h ukataan ja u h e tta issa . ^ u t l i e r n Pacific yhtiö vain y leistä
la toisaalta Aä sitte Suomesta,
sa ne epäilemättä sitä ovatkin. pakohdan toistamiseksi. Me em ioisia hajottajina.
N äitä k a h ta jau h atu sk ein o a verrà- i hyvinvointia ed istääk seen , tie ty sti i l - 1
porvart
tessa
nähdään kivillä ja u h a tetu n j a u - ! man m itään itse k k ä itä tai kotuksia, p e - 1 + * * 1
! 1 I : i i i j j j ¿ I H i l l
taas
pidetään
heitä
rikkureina
ja
Eihän
suomalainen
me
sano
tätä
puuhaaksemme
S\yt. joista moiset turmiolli
viero
Polo
Pasha-juttuja
sen
hop olevan o lo a a n tavaa, m u tta tela-1 ru sta ilu t om an so ta aikaisen u u tis to i-L ’
set menettelyt johtuvat, ovat Lännen Kaivosmiesliiton menet ollaan itse olevinaan oikeassa.
kummemmin
kuin
ranskalainen-
tn yllytyksellä eli u n karilaisella jau- riisto n sa , jo ssa on kaksi to im ittajaa- * *
selviä niille, jotka tuntevat ame- teli ä hankkiessaan tiöläisiä Ihtt- l nion mies. joka ei käsitä ttnio-
h atuksella valm istetun jauhon olevan
— p ä äto im ittaja ja hänen apu- j * .................. .................. ..
rikalaisen unionismiu perinpoh- teen. laun seli.laaksemme syyt,j nismista muuta kuin nimen, me- kaan. jos siitä vain on tuloja. elotonta,
koska siitä ovat p o istetu t j laiaensa.
Se lä h e ttä ä m aan s a n o -! 11 * 1 • • I I I 1 1 I I ¡■■I-1 I I i m j j | ,.|
jin ja tarkastelevat sen toimin-' mistä se johtuu. Me emme hy-inee kyllä työhön vaikka lakon- Etsiessään aseita oman maansa enim m ät vehuän tärk e im m istä aiuek- m alehtiin uutisia. .Meillekin. Vää- W ASHINGTONIN V A LTIO JÄ R JEST.
PU HU JA TOV. LEO LEINO
taa työväenliikkeen vleisetujen v a k s y sitä että "Moyerin toi- ( alaisellekin työmaalle, jos sille työväestöä vastaan. et se ole sista, ollen tuo poistam inen sitä täy- i fin k ä sity ste n v älttäm isek si (joku syr-l
kaunalta, eikä jonkun ahtaan ja mesta" kuten syytetään, hunki-y selitetään lakon olevan "laitto- ennenkään valinnut keinoja, t ) t i - ; dellisem pi, kuta valkeam pi jauho o«. T ä k y iin lehti, näet. voisi ehkä luul
PUHUU
ennakkoluuloisen aatekalvon lä- taan rikknreita. yhtävähän kuin man järjestön" alkuunpanenian • lian se tänä kesänäkin ollut val- Jo niin kauan kuin viisikym m entä j ia tä tä hyv än tek ev äisy y sseu raa ra- llivacossa. to rsta in a , m arrask . 1 ja 2
p tn ä.
ine hvväksvnime sitäkään, että ja kilpailevan järjestön jäsenet mis niittämään maahan ja syöt- vuotta sitten , ja ennem m inkin, huo- hallista e tu ja tav o itelev ak si liikeyh-
pitse.
m attiin tä ssä k au n iilta n ä y ttä v ä s s ä ; tiöksi) on toim iston kirjeotsikkoon R aym ondissa, lau a n tain a ja su n n u n
Me olemme aina tuon tuosta- j taistellaan yhtiöitten avustama tekevät vuorostaan samalla ta-itämään elukoille vihreät laihot- jau h o ssa piilevä v aara ja varotet- pain ettu , e ttä “n ä itä tie d o n a n to ja
tain a, 3 ja 4 p.
kin selittäneet, missä asemassa *na Lännen Kaivosin ¡esitit toa tai valla, kuten lännen metsätyöläis- kin. estääkseen työväestön saa tiin siitä. E u ro p assa ovat lää k ä rit 1 tarjo ta a n y k sistä än niiden uutisar- VVinlockissa. tiis ta in a 6 p :n a.
täkäläinen unionistinen liike on mitä hyvänsä hittoa vastaau ja te li lakossa on niin selvästi osut- masta leipää! Sellaiselta porva- ja talo u stie te ilijä t nousseet v a s tu s ta - v o n vuoksi, joten n iitä el ole llmo- Independeneessä 7 ja Lincoln C re e k '•
ristolta saattaa odottaa vaikka m aan teiam y lly ty stä ja valkeaa lei- tuksiksi y m m ä rre ttä v ä ,” siis ei niis-
¡isä 8 p :u ä.
ja miten sen taisteluissa tulee antaudutaan siten aseiksi työn tautunut todeksi.
pää,
k
ä
sittä
e
n
niiden
aih
eu
ttam
an
■
tä
saa
ilinotusm
aksua
karhuta,
Ja
kun
työtaistelujen
täytyy
mitä,
ia
sellaisen
keskuudessa
Gray»
H arboriin saavun p e rja n ta iu u
antajien
käsissä,
kuten
syndika
melkein poikkeuksetta käymään,
turm ion ja n iitä suosivaiu ennakko-
Meille viim eksi lä h e te tty tieto on
9
p
tu ä.
tulevaisuudessa kiihtyä entises- Saksa on nähtävästi liarjottanut
sekä miksi. Mutta sen käsittä listinen liike on joutunut.
luulojen perusteettom uuden.
Erito- näin kuuluva:
A berdeenin ja H oquiam in toverit.
Jo
viime taliena selitimme, tään. niin kiihtyy sisäinen tais -' agitatsioniaan.
minen näyttää olevan yleisölle
ien on R anskassa oltu sitk e itä ta is
"V alaanliha on su o sittu a herk k u a jä rje s tä k ä ä p e rja n ta i, lau a n tai
ja
ylivoimainen, niin ennakkoluu miten tulee käymään puutavara- lelukin. Se saa aikaan vielä; Onhan tunnettua, miten Suo- telu ssa täysnisujauhon puolesta.
rau ta te id en ruokailuvaunuissa. ilmo- su n n u n tai, 9— 10 ja 11 päivien illat
loista on suuri osa suomalaista- tvöliiistci! lak o ja. ji>> kaksi jar- monta katkera tappiota, ja jar- men porvaristo myötävaiKtittt E räinä vuosina P ariisissa opintoja te ttiin ä sk eise ssä ra u ta te itte n muo- keskeuäune
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
s e n
jä r je s t ö n ,
ji> i\,t
I
“ ■ 11
1
, m
a t ;o m
a k s i
1
,
■
,
ru m m ia iM m ira ih ttiin iittu iM itH u iu n iM ittm aiiM im a ......
u tu n i,i,u iiiiiiiiiii!iiu iiiiiiiiiiiiu i< iiiiin h h iu ii‘iiiiiiiii> iiiiiim iiiiiiiiiiiiiiin iiiiiu iin iiiiiiiiiiiiiiiii,?
:: Järjestömme asioita
k
gggggllliAMiglgglglggglAIIgggggMlMggi