Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 27, 1917)
Mo. 252 TOVERI________ TOVERI LBnnen auomataiMlt tyBvlen Uncnkannattaj*, ilmestyy Attqriaata, Oregon, joka paivl paitsi sunnuntaina. T O IM IT U SK U N TA : W. N. REIVO LAURI MOILANEN A D O L P ll SALM I A. B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN TOVERI (T H E COMRADE) The organ oi j e Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. Entered M »ecood-class m«ul matter July 18, 1911, at the poMMiice at Axtoria, Oregon tmder the Act ytl March 3, 1879. TIL A U SH IN N A T YhdytvaUoaMa ja Canadasaa: Yksi vuoaikerta. .(4.d0 6 kuukautta. .*3.25 3 kuukautta.........>1.35 1 kuu kau si... .SO Suomeen ja muualle ulkomaille: Ykai vuosikerta. 16.50 6 kuukautta. 4 3 J 0 SUBSCRIPTIO N R A T E S: In the United State* and Canada One year...........>4.UU but months...........>2.25 Three months. .>1.35 One month................. 50 turm at tässä maassa melkein yh-J Teollisuusvakuutus on Ä hdys- lisessä horrostilasaa. Tilauksia jelm a sisältää seuraavat poliit tä lukuisat kuin sotilastapatur- valloissa tuskin alullakaan. Täal- tulee sangen niukasti, ja kirjeen- tiset vaatim ukset : vaihdonkin laita on niin ja näin.| R ajoittam aton ja y h täläin e n ! matki», ja teolliauu^työläisen yh-1 la tunnustetaan a id a s ta a n n,s- äänioikeus miehille ia naisille. 1 teiakuntahyödyllisesta inerk.tyk- läjän oikeus työläis en ylit e, Tällaisena aikana olisi kaikkialla äänioikeus miehille ja työläisten ..k e n ttä saa- asetuttava lehden taakse päättä- Kansan alote-, yleisäänestys- sestäkaan sotilaaseen verrattuna m uita »la suojelusta hengelleen ja jä- väisemmin, toim ittava m uutenkin ja peruutusoikeus ja suhteella j lienee tuskin m itään tinkim istä. »1 sen edustusperusteen käytän-! Miksi siis edelleen annetaan yk- semlleen. varsinkaan valtion 01- kuin hyväksym ällä sen sisältö. fim lnon sitvisten vhtiöitten riistää henki-1 mesta. Sosialistipuolue on ainoa Vaikka emme olekaan m issään töonottam inen. ja tapaturm avakuutuksen k a u tta ! puolue joka on esittänyt yhteis- Senaatin poistam inen ja presi erikoisem m assa pulassa, niin on miljoonia dollareita itselleen? ¡kunnallisen vakuutuksen kaytan- nykyinen aika kaikille sosialisti- dentin eitto-oikeuden lakkautta ’!'ai jos yksityiset yhtiöt sa a v a t! töönottam ista kaikille työläisille; lehdille erikoisen raskas. K ään minen. tvökvvvt- Presidentin ja varapresidentin j h arjo ttaa liikettä m uiden so ti-1 vanhuudenvakuutusta tyok nökset aiheuttavat erikoisteh- , ... . at- • v ,,, r.,,,..;-piin ste e n i a keskuudessa, niin m a niiksi eil -5 tornille, avakuutusta tävia, joista luonnollisesti . X ” “ “ *"* kan- U ” 'la , ¡ X niitä v a lu tta a n so työssao.eviiie tapaturm ja tyiittöm yysva- Î k a n n a tta m a a n ," ei la sk e ta sad o issa p a ; tu h an sissa , v aan puolin tusinoin P uhekukkasia. Y e m m illa a p u U n n o tu sa in e iH a tu k k ia ¡Jotka so ta a v a s tu s ta a k s e e n ovat liit- tv y ty m ättö m äin m aa n v ilje lijä in | ty n e e t so sialistip u o lu eesen talla ajal- D y tjm a tto m a ila la s k e ta a n kym m enissä tu h an sissa, enää. Jo p ett, u l s p u h e i s . | A sem a niisi e p ä ile m ä ttä m um iosu,. ta : - "K aikille tää llä tosin ei ole ; nut m Plkoise8\ / ° lT 1 t v o in Je t voitu ja k a a palkintoja. M utta ne- so ta su d e t tä ä llä k in o lisiv a t voinee kln jo tk a ovat p a lk in n o tta jä ä n e e t, ' u sk o te lla m in k ään vihollisen edes X i Olia ty y tyväisiä, e ttä ov at s a j v o i v . » h y ö k ä tä m eidän ko.eih.m - Se sellain en m ahdollisuus olisi po-im e. sa a tta n u t pan n a pyörälle jonkun sel- ' re m m in k in pään kuin m itä m aa ta n s a pu o ltam aan n o u sseilla" Russel- l ä h im m ä is t ä ä n l e m p o k in lilla, S tokesilla, S pargolla, Sim onallla nuolee . S a a sta isin A m erikan s u o m a la is is ta ; ja m uutam illa m uilla y h tä sa n ta rm ile h d istä , P äivälehti, y rittä ä ' n e illä ” a m e rik k a la isilla so sia liste illa n eet laskea veen—. luotinsa isän m aan heutuu paljon lisätöitä ja yli Ylioikeuden käsiinsä anasta- tilaltakin samalla tavalla kuin • kuutusta työttöm ille. Silloin oli- nappisaksa-“y leisö lleen ” sy ö ttä ä täi- on k ä y te ttä v ä n ä ä n . m ääräisiä kuluja. Ne ovat saa- i ........ . hiHltiickin tekee’ iki tvoläisten toim eentulo valiai- . u „ hiisiäkin o k .e n n n .ta : ! M utta vaikka Joku k o u rallin en si- tavat peitetyksi ylim ääräisillä ma« vallan, paatiaa k o n g rts.n , < • _ 1 - ♦ «.vattu siksi kunne “ S o sialistise t san o m aleh d et ova, , v isty n e itä a m e rik k a la isia so sia llsh laatimien lakien perustuslaini-! Syy on vallan yksinkertainen, ka.sesti tu rv attu siksi kunne ■' ' tuloilla, ja tuloja on lehdellä pää k o e tta n ee t a s e tta a A m erican F e d e r a - J a “ nousisi m aa taa n p u o lta m a a n m uul- ko järjestelm ä voidaan järjestää suudesta, poistam inen. Yksityiset yhtiöt harjottavat l.i- tion of L abor liiton p re sid e n ttiä M r.; lakin k uln rä iv ä ä m ä llä heidän ka- asiallisesti vain tilauksista. M uut Ainoastaan kongressilla ta ^ kettä voiton vuoksi, m utta Val tavalla joka itsessään takaa puut- 'GomperBia huonoon valoon sen Job-, v a .taI .j a n een k an sain v älisy y d en aat tulot lisääntyvät suhteellisesti e ttä hän isän m aallisen a mie-1 la ita m a lle e n koko kansan vleisäänestyksellä | tion toim enpiteet tässä suhteessa teettom an toim eentulon jokai ilosta h en ä on 'a settu n u t voiinakkuasti puo-> teelle u sk o llisik si jä ä n e itä e n tis iä rinnan tilaustulojen kanssa. selle. lu sta m a a n m aan h a i’ tu s ta s o ta k y -[ to v e re ita a n ja k iih o tta m alla h e itä uikoon valta peruuttaa kansalli- o v a t vain siltana pääm äärään Kun Canadan postikielto vei ¿ l l'i llf ... ...................................... - ................- Niiden mielipiteitten tuntuvan m äärän tilaajiam m e, siä lakeja, ......... - .............. - ...............1 - ............. - .......... I » ¿ r ’Â Â X n ’ e tfí t S m X S i , X “ U " « S I X ............ puhtailla aseilla liitto o n ' l°Ja > eivai liallitusm uo-, f taiste lisi niin olisi täällä hankittava uusia Kansanvaltaisen ä iste n asian puolesta, ‘ kuin i s ä n m a a . Jo s joku »uoma- johdosta v a a n ^ e ttä hiin" olisi m yynyt itse n sä laisen tai m uunkielisen sanom aleh- vastaavassa m äärässä. Toveria <l«»n ulotuttam inen kaikelle Yli- 1 palvelem aan m uita etu ja. M utta jos den to im itta ja s a ttu u “pilk k aam aan ei nyt vierota juuri m issään,päin-j dvsvaItäin alueelle. G om persia sy y te tä än tä s tä isä n m a al ja h äv äisem ään " n o ita luopioita, niin alta Noin pari viikkoa sitte keho- vastoin kiinnittää se viranomais- I tioinioistuinten lisen m ielen ilm aisusta, silloin voi se ei vielä ole m ikään m a je ste e tti- sy y ttä ä sa m a sta n iitä satoja- timme osastoja ja lukijoitamme tenkjn mieltä. Se taistelee työ- esietuom ioita työselkkauksia kos- neet. M utta rah at olivat m atkalla daan tu h a n s ia 's o s ia lis te ja S ak sassa. Hans- rikos tä tä m a a t a v astaan . Onko- P IR U K Ä Y N Y T P A P P IL A S S A . lausum aan m ielipiteensä lehtem-J väenluokan etujen puolesta kapi- kevissa kysym yksissä «»n heti huvenneet, niin e tte i oikein to h tin u t k assa ja m uissa m aissa, jotka ovat hau siellä sa n ta rm ile lid e n to im itu k A rtem us W ard v ak uutti, e tte i hän ,ä h te ä S itäp aitsi aikoi kovin jumot- u n h o tta n e et in te rn a ts io n a lin s a ja se ssa edes a a m u stap ä iv in k e tä ä n niin me kaksikielisenä ilm estym isen ^ajjstiiuokkaa vastaan, ja siksi lakkautettai a. p ä ä stä k etään edelleen isänm aalli ta a e rä s asia, joka papillakin on noU8seet aseisiin isä n m a an sa puoles- e ttä p ystyisi k ä sittä m ä ä n johdosta. Ja nyt niitä m ielipi-' olisi täkäläisillä riistäjäparoo-j Vapaa oikeudenkäyttö, suudessa. T arpeen v aatiessa sanoi tärk eäm p i kuin sielunsa au tu u s: m t-l t»- Arne-J täm än hienon eron? teen ilm aisuja on jo alkanut tul- nejnakin niir» tavaton halu saada L iittovaltain perustuslakikon- u h raavansa isänm aan a ltta rille vaik ten on rahojen laita, olipa luo . ' 1 i A kassa. iotka ovat a s e ttu n e e t halli- lakin osittain, käyden niistä sei- ge pois t icit ään, kunhan vain sai-1 ventsionin kokoonkutsum inen, ka kaikki vaim onsa sukulaiset. m uijahoito m issä tah a n sa vaikka , tugta k P e ru ste li k a n ta a n sa. ville se, että melkein poikkeuk- si jonkinlaisen kädentilan sen karkotuksella tehdä m uutoksia M utta hän ei m ennyt niin pitkälle, olisi se kotonakin saan u t olla niin «Me Kyiiä ym m ärräm m e näiden kiivailun I o ik e u te e n oli ra a h a ttu e rä s n e e k e ri. etti_ olisi siihen M M M . pitkän eron peräsin « » n l pankkiin. v ie n w n ia h > te n ^ » o s k > H « ie n ^ setta ollaan hyväksyvällä k a n -1 kurkuissa. ¡perustuslakiin. nalla. Käyvätpä jotkut anka- SU O M A LA ISE N TYÖV ÄES-! Kaikki nämä ovat käytännöl- luv an n u t u h rata vaim oaan ja ra h o -! jo8jja hänen tililleen oli jää n y t mat- heillä ei ole s itä tu n n e tta tä tä m a a -! j ouka tuom ari e n tu u d e sta a n tunsi, rastikin toveri Allini» kimppuun. TÖN O L IS I K A U TTA KOKO lisin vnnt,,,,ttksia. n n tt.a sos.alis- M » , B » moni toinenkaan , N iinpä o u , ta kohtaan kuin on niillä, jo tk a ovat , N eeker}ä sy y te ttiin siitä, e ttä hän oli i JC“ MAILMANKATSOMUKSIA ja a ja tti auton pankin k au tta, saa- tää llä sy n ty n e e t ja k asv an eet. S il tiiiik iv ellä isk e n y t jo ta k u ta k a v eriaan . ^ “X ä k ^ X h io s ta - loin kun sivistynyt am e rik a lain e n so A lustavan ku u lu stelu n jälk e en , teki sialisti nousee m aa tan sa puoltam aan, silloin siv isty m ätö n ulkom ailta tullut (Uonaarj syy tety lle ky sy m y k sen : -„ X l» » . — m u ce,„„„ kansain v älisy y d en h u u taja s a a t t a a , «Miksi s jna (uota m ie stä isk it? ” pilkata ja h ä v ä is tä f ' -T u o m ari, siksi kun se sanoi m inua y e on g an F ra n c isc o n , g m o,n pastori s ilk a s i ja ajoi suo- neet m eidän suom alaisten so sia n s ( venäläisen kirkon pappi V ladim ir w -j raa n poliislkam ariin. jossa etsivä tisten sanom alelitiem m e to im itta ja t, m u sta k si lurju k sek si. G om persin vaikuttim ien puhtaudes-1 “ No, m u tta etk ö s sin ä olekin s itä ? " A lexandroff. joka oli tu lk k in a Routin ; osasto s a , toim ekseen o tta a selvän lähetystön V enäjän m atkalta. Kiele- a s ja s ta. Kun etsiv ä oli jonkun a ik a a j (a on lehdossam m e tu o n tu o stak in oi-J “ K yllä, kyllähän niinä sa a ta n olla. vyytensä, oppineisuutensa ja kaikki- ; tvöskennPnyt, tuli selville, e ttä pappi , ut p uhetta, jo ten voim m e sen osan ! M u tta , tu o m ari, jos n y t joku sanoisi en m uiden kykyjensä vuoksi k e h u -. nvOmilsoff. p asto rsk a A lexandroff ja i a s ia8ta siv u u ttaa vain huom autta- j te ita m u sta k si lu rju k sek si, niin et- (aan pa8to rl A lexandroffin teh n een j ru h at olivat sam ana päivänä h ä v in - , nialla e tta hänen v a ik u ttim en sa o - ! tekö tek in h ä n tä p a u k a u tta is i? ” ,ä h e tystölle korvaam attom ia Palve-j neet San F ran cisco sta — n ä h tä v ä sti vat aivan ?am at — siis y h tä p u h taa t ; “ M inäpä en ole m usta lu rju s, vai lukisi, jo ista V enäjän v äliaik ain en ! yhtä m atkaa kaikki. T äm än nojalla ! _ kuin m uidenkin k a p ita listie n : silla m itä ? ” “ E tte, h e rra tuom ari, e tte su inkaan. h a llitu s hänelle antoi kunniam erkin i on polii8ituom ari M orris Oppenheim eihän Gom pers koskaan ole tunnus- 1 . ........ , y .. - . L v .n m e n e e n t u h a n t e e n d o lla - Siinä pastorin suuri isä n m a a llin e n ! a n U n u t ka8kyn vangita p asto rsk a ta n u t eikä ny k y isessä ruum istukses- M utta jos joku sanoisi te itä se lla i Toiskielisen osaston y llä p ito , takin tehtäviä, emmekä siis jo u -p ia v a k u u tu k s e n a n sl° M utta se kun n lam erk k l ,u ,i A lexandroff ja pastori D vom ilsofi saan tu lek aan tu n n u sta m a a n m itään seksi lu rju k sek si kuin te o lette , niin on mahdollinen vain siinä tapa- taisi kirjoitelem aan näitä keho-, n ,n saakka,, tekee .vakuutuksen m issä ikänä h eid ät tav a tla n e e k in J a ! e t uj en ris tiriita a pääom an ja työn nijtä te k is itte silloin? mahdolliseksi mm aliiaisilki mak- , , ........ ... nvt h e itä e tsitä ä n joka loukosta. ' välillä. K orkeintaan pieniä, ohime- i -------- -------------— uksessa, jos sen kautta saadaan tuksia itsessään selvässä asiassa., vh V enäjälle läh teissään hän o j -; p a sto ri A lexandroff kulkee nyt, j neviä “ v äärin y m m ärry k siä.” lehdelle tilaajia tuntuva m äärä m utta jos sitä osastojen taholta, mu ‘‘- e ta rniuaan y > nyl vaim onsa kotiin Sdn ” an h i i H innassa> hoitaa sieluja ja t i e - ) g a d a tta tu h a n n e t so sia listit S aksas-i + # f asettavat suurim m an painon joka ensim äisenä asettui vastak- P U R IM M E T E H T Ä V Ä KAIK- tit s e u r a n i a lle k o l m e ll e : ä ä n io ik e u s äänioikeus kaiselle kannalle. KENSA, SA A D A K SEEN TO- ,,aisi„e. subteeilinen Toveri Allin saattoi olla vää- V E R IN TILA A JA M Ä Ä RÄ N rässä, m utta ei vallan auttam at- 'p^M Ä N V U O D E N A JA LLA ken? ia tm m iu »lStuiilU il i a a n tom asti. Toim enpiteelle hyväk- g u y jE N M ISTÄ SE P U T O S I; rajo-tam inen. Morris llillf|Uit. SE N SU U -i ----- ------------------------- sym isensä antaneet saattavat oi- K A N A D A LA ISEN Miksi ei teollisuus- la oikeassa, m utta silläkään ei RIN ISK U STA , m e rk itv s tä ' ...... ................ i r • v n k 11 11 f l i s t a k i n 7 . M . e . id . ä n . k . ä . s . it tä ä k s e m m e ° ISI ole --------- suuren suurta -¿A O M /-IU - * T A R V IT A A N TA K M U K - osastoj en ja toverien käytävä tä- KAAM PAA T O IM IN T A A T I- hän tehtävään ilman alituisesti Äskettäin suunniteltu sotilas- LAAJAM ÄÄRÄN K O H O T T A -! uudistettav ia kehotuksia tä ä ltä -1 vakuutus, jonka mukaan soti- M IS E K SI. L a in M e illä o lis i nvkvisin mui- laat voivat vakuuttaa itsensä ai- lisää. Sellaisia luvattiinkin. m u t-; vaitiololla vaaditaan, niin olkoon tiu ei sellaisen a.i>. i;»I- "i;.. H ' - : - Yksi on ku iten k in «aä.lä lännellä. I! S --, ■ = . " tanesionunsasuina; ta niitä lupauksia ei ole täytetty menneeksi, I d o ll m e n s ik s i, e t t ä s o .il a s v a k u t l- V ladim ir Dvomilsoff ille. Molemm l - . J ^ p„iv„t n? m ullai ” , a8elsiin isän m aan sa puolesta," ellei-! I I : t 1 « 1 » I1-1-M + kuin nimeksi, joten lehden jatku- u s t a e. o le k a a n s u u n n i t e l t u s u u le nau on r m u o a u .... saP8tvkseilä. : vät he olisi olleet pakko-aaevelvol- vssli julkaisem inen kaksikielise Poliittiset reformit ! t silmälläpitäen, että vakuutusm ak- täv ä n hyvissä ajoissa ilm o ttan u t a- h iljaisuudessa hänelle lisuuden alaisia, ja elleivät hallituk- W ASHINGTONIN V A LTIO JÄ R JEST. -,„„ 1 , k e r ä t t ä i s i v u o s it t a i n s u u n - H »»“ X X e e . . venäläinen sanan- , e , sekä io lä n t G om persin m alliset i PU H U JA TOV. LEO LE,N O nä on siis kyseenalaista, ellei ti laajia tule lisää. „att.im asti suurem pi sunttna kuin M“ t u elellä ei näkynyt I laski, sillä, kuinka toisinnan s a it u u , • jo ln a fe t“ M W « u i n » B a r r a ,k . , ja oliittisen uudistusliikkeen tar- Me emme sano tätä sillä että korvauksina „laksetaan ulos, k,l- k, , ä l„ Po!torl „ sinä ; niin ImiinnL elia ¡-J» “ ny,' heidän knteihinse. Ka-j Pmä stiomalaisten osastojen olisi eri- keimpiä vaatim uksia ovat ne jot- te n y k s it y i s e t y h t i ö t t e k e v ä t. vielä o llu t e r ittä in “ 11; pe.n.atak8Pen m aan8a ty öväen e d u s -! v altajat jo h ta ja t ovat u n h o tta n e e t s o - , R a y m o n d ^ . lau a n tain a ja sunniin- koisemmin koetettava hankkia ka tähtäävät vahiollisten toimen- T o im e n p id e (» so tta a . e t t ä v a i- utt.) ^ vi, “a a . ‘e tt ä j lajia k av altam aan V enäjän vallanku- «¡alism in kansainvälisyyden, m u tta tama. . ja p j o u k o t eivät sitä ole un o h tan eet. VVinlockissa, tiis ta in a 6 p :n ä. lehdelle toiskielisiä tilaajia, sillät piteitten ja laitosten pysyväiseen t a a lo u u d u e e e ll ty ‘ „ iinV-„in nitäisi. am ertk erik k Ka U oti 1 l ta alaisten L- n ■ 1-11 1’<” i l o o ttU u llin n in i e r i n i m u n e .i r r K » k u i iiy ..» s o n - . . . . „lievitin I,i‘äi»i I ! m m ouksen ouksen am iäisien kapitalis- vl»i yleisem m in o so ttaa, . Independeneessfi 7 ja Lincoln C reek - .................. . Uil. v a „ „ , v a l,a s s ä X k " me käsitämm e sen, että leht i v , , - , p iir a itta ,n is e e n . S e lla is e n in ei ol- A lkavat pa , — ----- is s ä 8 p :n a. on amn, o , k e n det, - v, sl.,. (H e t Sitävnstoin oli toi- e ttä se vielä on heillä hy v ässä muis- taa tarkotustaan kielisenä u u t is - .laa iii.ia rn ,III ut p e ttä - 1 tis s a O vat h e n k e n sä k au pallakin G rays H arb o riin saavun p e rja n ta in a ,a _ H ta k iil ;o k a y k s it y i s i ll e o n ta - . ’ Hel liikkuviill kllvjj»?" ajat- nen tää llä kotona o n m stu n u t lehtenä vain paikallisesti. T o i s - h a n k k im in e n m ille jo,11a e, hän m enneet liikkuviin «nvu» - » 3 - , - u "p erin p o h jaisesti. < sel, O8Ottan e et e rä issä a rm eijo issa j ä i 9 p :n ä. kielisten tilaajien hankkim inen : vielä ole. siten pyrkien val,v,s*| ioU(iellisesti m ahdotonta. teli pastori, alkaen Kopekdda tasku- , m aan hän • ‘ eräjflsä laivastolB8a. jo ista tietoja o n . A berdeenin ja H oquiam in lo v e n ., ■ m utta varm aan päässyt tän n e a sti U rahtam aan. J ä r je s tä k ä ä p e rja n ta i, la u a n ta i ja jää siis paikalliseksi tehtäväksi i ta m aa n kansan valtiollista mah- Mutta miksi rajottaa toimenpi jaan. nähdäkseen oliko kanelia v ie lä , Emi enem män kuin i t i ä ja j a s sen e n m ä ä r ä y s v a l t a e d u s ta - )k, s e tla js jjn ? ei u l o t u t e t a .la n tte ja , e ttä lähtisi johonkin lioteb j '*• ‘ ’ jtsœngâ en n en - ) N iitä so sia listeja tää llä A m erikas- su n n u n tai. 9 - 1 « ja 11 päivien illat icmmän kuin ulkopuolisten. ulkopuolisten. jtia sitä myöskin teollisuustyöväes- nm ja kävisi inyöbem m aila uudes-1 > a . "jotka ovat a s e ttu n e e t h a llitu sta keskenänne. M utta yleisesti ovat purimme jiensa ylitse. kataemaaa. eivätkö ole koteutu J .......... — O vathan teollisuustapa- taan H U H , i ............. i osastot nykyisin melkein täydel-t Sosialistipuolueen kansallisoh- ♦onn- ................................................................ • ......*................... Colum bian yliopiston ta lo u s tie te e lll-! on m eihin k o h d iste ttu . Ja m inä lia- ! mi,',.«•!.................................................. m eidän yhtym istäm m e selleen liikevoittoja. M utta tä tä me se stä o sasto sta, on avoim esti tunnus- luan lopuksi sanoa, e ttä sam alla kun väitteen, e ttä te e tte ole e sittä n e e t v astu stan u t emm e useinkaan tark o ta. K i i l l e , .¡ x n a i m aan m a a ta m m e V e n ä jä llä ; pila- m itään tod istu k sia tä ssä su hteessa, solaan. "S iinäkin prof. Scott N earingin kir- ta n u t täm än teorian. Jos me nyt l ä h - ' me pidäm m e o ik eu ten am m e itsenäi- "E nne kaikkea on m u istettav a e ttä "T äm än vuoksi ei jo tta m a ssa a rtik k elissa , m inkä oppi tjsim m e sanom aan, e ttä se teoria, se sti a ja te lla ja le v ittä ä käsityksiäm - ¡sity k se n . e ttä m aam m e hallituksen hyvin k a n n a ttaisi o tta a huomioon t ä - j Call on sosialistipuolueen org aan i ja pee'‘listak aan ' U. ea ä\ ttä k). nut syyttäjäm m e luki m eille, lausu- e ttä täm ä sota on k a p ita listin e n so- , me jo k aise sta v a ltio llise sta kysyinyk- m än m aan yh teisk u n n allisia tarp eita. ■ ä ä n en k a n n a tta ja . Sosialistipuolue on tikkeleit«i. - ' n a 'j a tta in a riv l t ä s tä taan hyvin selvästi, e ttä k a p ita lis tit! ta siinä m e rk ity k se ssä n iisiä m inä I se stä , v ä littä m ä ttä siitä sa ttu u k o se eivät tah to n eet tä tä sotaa, e ttä h e - ! sen m ainitsin, on viham ielinen teko , y h tee n valtapuolueen tah i hallinnon (T ru e tra n sla tio n Died w ith the , ennenkuin se o tta a huolehtiakseen 1 ya s tustuspuolue, ja avoim esti myön- katnen t a m paina a MFtmaster a t A storia. O regon. Oct. Europan a se m a sta ; oikeusdeparte- tää olevansa sitä. P o liitillisessa suh- a sia sta ailian s < 1-a.n- kin katso iv at so taa b a rb a a rim aise k si, i h a llitu sta vastaan , niin m e julistai- j m ielip iteitten k a n ssa tai ei, m in me ' J by ... thi? ................. 27, 1917, as required Act of m en tin a rv o s te le m in e n sen johdosta. I teessä se v astu staa m eidän nykyistä kan taa, ja e ttä o t‘a ^ aa^ ^ " ^ u. m u tta e ttä olosuhteet olivat heitä sim m e lain ulkopuolelle kokonaisen ( hyvin se lv ä sti tu n n u sta m m e s< nkm . in tam m e tu le e olla voim akkaam m at, siis. e ttä olem assa histo riallisen koulusuunnan, jota yk-I e ttä m eidän to im ................. C ongress O ctober 15th. 1917.) e ttä se a n ta a lehtien ju lk a ista v ak si h a llitu sta sam alla lailla kuin repub- nan < all a u su u j la isen ja me e h d o tto m a sti olevat o losuhteet a ja v a t k a n sak u n tia sikään h allitu s ei ole täh ä n sa ak k a -jla k ie n a alais norm aalioloissa olisi een kannan, syytöksiä so sialistip u o lu etta vastaan, ' likaanipuolue dem o k raattih allin to a. "Me uskom m e, ja uskom m e vilpit- P o stiv iran o m aisten m yöntäm ässä tu n n u stam m e, e ttä me k an salaisin a y rittä n y t tehdä. ja erito te n Industrial W orkers of the i v a stu stam a ssa töm ästi. e ttä sota on yksi suurim pia sotiin. k u u lu stelu ssa New York Call ia uh “ Kun me sanom m e vaativam m e ¡olem m e velvolliset n o u d a tta m a a n la- Toisin sanoen, so sia listit uskovat W orld'ia vastaan ennenkuin sy y ttä jä -i tah i dem okraattipuolue v astu staisi k aavan lak k au tu k sen johdosta Call'in T äm än tasa- y h teiskunnallisia paheita. Me emme e ttä nykyään vallitsevissa teollisuus- ra u ha:i. niin m eitä siinäkin usein i keja. valta on a n ta n u t syytetylle tilaisuu- ' republikaanihallintoa. a s ia n a ja ja M orris H illq u it alu. ta e s ittä ä sy ytetyn puolta s itä vas- vallan koko olem assaolon aikana jo- voi uskoa, e ttä täm ä sota tah i mi- kilpailun olosuhteissa, joissa ta is te l- ' E s i te tä ä n väärin. E räs tu n n e ttu ! "M issä olisikaan m aam m e nyt, mis- v a sta si niihin syytöksiin, jo tk a leh- .. - on kään muu sota voisi para t a h i ' laa» m ark k in ap aik o ista ensin koti- kUu kausijulkaisu ä sk e ttä in tu lk itsi sä k a n sa n v a lta ise t laitoksem m e, jos kaiselle valtiolliselle ryhm älle taan n o ste tu ssa rik o ssy y tteessä: olosuhteita te ä vastaan on tehty. Sen jälkeen m yönnetty oikeus arv o stella vastus- y h teiskunnallisia väp, lmvk5,lä täm än kannan ta rk o tta v a n sitä, et- j tasa v a lta m m e p e ru s ta ja t o lisiv at m aassa ja kun kotoiset m ark k in at e h M innesotan kuvernöörin B urnquistin tuspuoluetta, eikä vain siro sti ja v äh en tää ihm iskunnan kärsim yksiä. kun po stih allitu k sen sy y ttä jä Sm ith tä vaatisim m e e rik o isra u h aa heti, ( k ie ltä n e e t oikeuden a rv o ste lla val tyvät. niin ulkom ailla, tä s s ä taistelus- arv o stelu a sen johdosta, e ttä hän ‘Me eh d o tto m asti kielläm m e, e ttä aa, johon o tta v a t osaa eri kansa-i ja Y hdysvaltain v etäy ty m istä pois s o ! litsev ia v altio llisia ja m uita laito k sia, p ,i„ lm e « la rta m r O ne». , la l||(sM t, n eitim äisesti, vaan aika lailla anka- rylle oli e s ittä n y t joukon ( ali in kir- ty ltä jä rje s tö ltä tilaisuuden kokoon-i ra s s a ään ilajissa. J a täm äpä on juu- sota luonti n a ' vKune Me kun n at talli n ä itte n k an sak u n tien j dasta. M utta se ei ole sitä, m itä ja oikeuden m u u tta a n iitä k e sk u ste - jo tu k sia, jotka hänen m ielestään vaa tua M innesotan valtiossa; h allituksen j r i sitä. m itä sosialistit tek ev ät tä- kunnallisen e is ) sen lujen ja s e lity ste n av ulla? M utta < _ teolllsuus- ja kauppaluokat, e ttä täs- me turkotam m e. tii i t C a llln p id ättä m istä postista, , • » „ a t. .... em m e usko, e tta sota voisi m yoi* sä taiste lu ssa kehittyy uudenaikainen kuinka voisim m e m u u ttaa laito k sia “ S o sialistit ovat viim eisiä kehotia- yleinen arvostelem inen, jossa väite- - a aan. -,mo„ k an sanvallan H illquit piti mr. D ockerylle puheen. tään e ttä h allitu s on lum onnut kan- m aailm " usRo , kal.ppapoH tiikka, jo ta me kutsum m e ,naan h a llitu sta vetäytym ään pois ja lak eja se littä m ise n k a u tta , jollem - “ Pvvdän k iin n ittä ä teidän huomi- v aik u ttaa tnaai m an Josta julkaisem m e seu raav at kohdat: io ta n n e siihen tosiasiaan, e ttä tä s s ä J u u rru tta m is e k s i. Me ■ • 1 :rn4erialism iksi ja jo n k a täytyy j o h - ' sodasta nyt kun siihen k e rra n on me saa s e littä ä ! Ei a u ta sanoa, e tta san silm iä. “ Minä tie ty sti eu aijo tällä k ertaa k uulustelussa ei ole pantu kysy m yk-i e ttä kan san v altaa taa diplom aattisiin vehkeilytlun ja jo u d u ttu ja jä ttä m ä ä n Europan kan- a rv o ste lu on s a llittu tav a llisin a aik o i “ S itten täm än lisäk si e rin äisiä ar- sen alaisik si sosialistipuolueen tah i ty rk y ttä ä jollekin kansalle, y k sity isk o litaisesti puolustautua niitä sy n n y ttä ä sotia. Se on tä tä jarjes- sa t niiden om an onnensa nojaan, na, m u tta e ttä s itä ei voi sallia k rii ä ä n e n k a n n a tta ja n . New York "M e uskom m e, e tta kunkin ma syytökf^ä vastaan, iotka po stih alli tikkeleita, jo issa on a rv o ste ltu sotaa sen ja sodan johtoa m onelta eri kannal- Cail'in, v aikuttim ia. Ei ole y rite tty , kansan täytyy itse ta iste lla kansan telm ää, jo ta so sia listit sy y ttä v ä t uu- Sosialism i on kan sain v älin en liike, tillisin ä aikoina ja sodan aik an a. tu k sen sy y ttä jä on , tehnyt , ,. tah i , joihin « « „laita katsoen Joissa on v a stu stettu so- Cail in, vaiK uiuiiu». --------- - - - „ „ o le sta d e n aik aisten sotien a ih e u tta ja k si j a ' se ei ole m ikään ah d asm ielin en kan- • P e ru stu sla k i on te h ty sa m a lla ise k si hän on viitannut lukem alla * ^ “ a ‘8 , vieen«ä ja ilm aistu rauhan ha- eikä m en esty k sellisesti voikaan yrit- saav u tu s ste n . P j a ih e u tta jak si. sallinen liike. Se m itä me vaadim m e ' kaik k ia aikoja, niin rau h a n kuin so- vrit- v a lta isien id t.1 .r r i k k e lr lr . T h e .N e , V irk L .I I I .U . y lö e n » . ™UU utokln U . h y ö k ätä valkuuiniiam m e van. Ja e n » nilöen * * « “ “ . I - 1™- 1«“ kk“ yk“i> ** raU‘“ - “ , l t ' t o “ k l" • " “ >** Olem m e siinä ym m ärry k sessä, e ttä “ O ik eu slaito k set eivät ole koskaan aum aan sy y ttäjän lukem ien taan. Ei ole v äitetty, eikä voikaan a e J aa ja täm än m ie -! ty lsiä k a p ita liste ja noin vain v a p a u s-! te luihin perustuva rau h a ja me vai- C alvilla tulee olem aan tilaisu u s vas- riittä ä kuva ............... a» _ _ vnniiiä niisi ollut rahal* d e llis ta k an san v a lta , j i . v btppn ia lom m o neU nvam m p. r t t ä hai a s e tta n e e t rajo ja pelkkien valtioilis- osottaa, e ttä m eillä olisi ollut r a h a l- , ---------------- ,ulwllnp«t iulki ta tah d o sta an kokoontui yh teen ja täm m e uskovam m e, e ttä hallituksem - jokaiseen a rtik k elien yleistä luonnetta. lisiä vaikuttim ia. ilkeäm ielisyyden lipiteen me olem me lausuneet julki selitti: ‘Jospa tä s s ä alottaisim rae s o - ; me tällä h etk ellä m en ettelisi v iisa im -! ten m ie lip ite itten ja a rv o ste lu je n lau ta ta y k sity isk o h taisesti S y y ttäjä S m ith'in ään ip ain o sta n iistä ja tark em m in m ääritellä niitä. vaikuttim ia, ta h i yleensä jo itak in m onta e n k ertaa. dan.' S itä me emm e suinkaan usko. inin ja tark o tu k sen m u k aisim rain , jos sum iselle, ja kaikki m itä olem m e s a p äättäen tniuä otaksun, hän ei On olem assa toinenkin s>>, min Ja me tulem m e ilom ielin k äy ttäm ään ole yhtä m ieltä näitten e ttä artik k elien j m uita vaikuttim ia kuin p u h taa sti val- I H ekään eivät tah to n eet sotaa. Sota o tta isi ensim äisen askeleen tä lla is ta n o neet ja m itä olem m e te h n e e t, on siin ä m erkityksessä, m issä kä vuoksi me e rik o isesti ™ 8 ta«ta “ * t ä t i tilalBUUtta hyväksem m e. ollut n ä itte n rajo jen sisä ssä Näin ei ole m iellyttävä asia, eikä edes rau h aa kohti. hengen kanssa. J a onhan m ahdollis-, tiollisia. me sotaa, ja se on se, e ttä me us "T ällä k e rta a m inä aijon. ja hyvin S osialistit, paitsi sitä. e ttä he ovat ollen, m r. D ockery. h a rk ite s s a a n ? ta- voittoa tu ottava, ei h eillekään — lu- ta, e ttä te. mr. Dockery. Yhdysval- me ym m ärräm m e tu o ta sanaa lyhyesti, lamota m eidän yleisen käsi- “ Ainoa, m ikä on oso ta.tu . on se. konin,e ja «skomme• kuun„ lti m a , u tä asiaa m inä pyydän te itä , e ttä e tte m uutainia e rik o is ia ! so sialisteja ja politillisen puolueen tyksem m e tä stä k u u lustelusta, ja mi- tahi k an salaisen a olette ehdottom asti eriä m eidän käsi,yksiöm m e Ja val- reh en isesri. e .ra sen ankka tankeaa | edu stajia, ovat myös k an salaisia, — o tta isi huom ioon m ukavuusnäkökob- voivani tehdä sen niin eriäv ää m ieltä n iistä p e ria a tte ista ja nä toivon sisä lty v v ät ä t nam in kir- klr- lttsevien k ä sity ste n välillä, sik äli su o laan J eis .n h a rti-i J a tilit* ei ole m in ä ä n u u s, ,ew ,,e. ja kan salaisin a he v a a tiv at itsel- tia tai teid än persoonallisia m ieli h engestä, jotka sisälty näihin selvästi, e ttä ei tule olem aan m itään a silti m in i pyydän , kuin n iitä tu lk itse e nykyisen halli- työ tätek ev ien „„ko-nm e e ttä Me olem m e sa a rn a n n e e t sitä lähes leen kaikkia n iitä oikeuksia, jo ita p iteitän n e. S a a tta a olla m ahdollista. jo tu k siln M utta v ä ä rin k ä sity stä tässä asiassa. n,e , n ,v e i,e n k ,n ,e . on o ie m a s s. erolus. ;o„le. ^ p a i t s i me kuusikym m entä vuotta. Siitä on p eru stu slak i tak a a kaikille kansalai- i e ttä te o le tte o ik ea ssa ; s a a tta a olla Jos m inun oppineen v a stu sta ja n i i te itä m uistam aan e ttä me emm e räikeä erotus. Sen me avoim esti sota on m uodostunut liiv in ta rk a s ti m ää ri sille. He p itä v ä t o ik eu ten aan arvos- • m ahdollista, e ttä m e olem m e vää- lukem at a rtik k elit ovat ty y p illisiä täällä kesk u stelem assa ™ ehttn mie- m vönnäm m ekin. M utta sam alla me olojen kasvannainen, telty filosoofiuen suunta, histo rian tella sotapolitiikkaam m e, k a n n a tta a ¡ r ä s s ä ; m u tta myös s a a tta a olla. e ttä niille, joita hän aikoo vetää esiin , H piteittem m e yleisestä oikeudesta tai väitäm m e, e ttä m eillä on oikeus oma- “ Nyt m inä vielä ta ^ ,bin tulkinnan suunta, jota tek n illisesti rau h aa ja puolustaa ty ö läisten ta- te o lette v ä ä rä ssä ja me olem m e tu k eak seen v aatim ista, e ttä C alV ilta, e p ä ta rk k u u d e sta. Me olem m e taalla ta n iin eriäv iä k äsity k siä, ja m e väi- yhden seikan s e b e n ta a k s e n i erä ä n k u tsu taan M eillä on p e ru stu sla illin e n taloudelliseksi histo rian loudellisia saavutuksia sodan a ik a n a .' o ik eassa on kiellettävä jH ,stitusolkeudet, niin sy y te tty n ä siitä, e tta me olem m e lou- täm m e e ttä sen enem pää me em m e yleisesti vallitsevan ia a i ‘ * käsitykseksi. Sen ovat om aksuneet He m yöskin p id ä ttä v ä t itselleen oi- . oikeus olla v ä ä rä ssä, jos olisim m e- sosialistipuolueen k a a n ^ a ' Ka tahdon uiiuä sanoa, e ttä ne k ä sitte le kanneet joitakin erä ä n kongressilain ole tehneet ei ain o astaan so sialistit, m u tta u seat keuden p ro te ste e ra ta sitä v a s ta a n .' kin v äärässä. Täm ä on vain kvsy- m ä ä rä tty jä säädöksiä, ja e ttä n äitten “J o tta sosialistipuolueen ja New me sanom m e, e tta sodat ova kapi- m uutkin a ja tu ssu u n n a t. v ä t m onta eri asiaa, jo ista to iset ¡m itä he pitävät p e ru stu sla illisten oi- m ys valtiollisten m ie lip ite itte n yh- s a n a i s e s t i koskevat s o d a n k ä y n tiä .; säädöksien p eru steella m eiltä pitäi- York Cail’in k a n ta tulisi täysin tun- ta listlsta alkuperää. nlIn . ° . “ M inä voisin esim erk ik si m a in ita ., keuksiensa loukkaam isena. j te e n tö rm ä y k se stä. M utta vain sen ja toiset eivät ollenkaan sitä koske. | »i riistä jota täh ä ä n e rä a s sti oikeus, n a n tttn e e t me ja oiem- j o n a , netuksi. niin sallikaa m inun tä s s ä se tta usein tu lk ita a n Sl’la taVal‘a e ttä eräs täm än m aan tunnetuim pia i "M inä siis to istan , e ttä me pidä- k a u tta , e ttä on k e sk u ste ltu tä rk e is tä ,___ i „klm»»« <v„iti» me täh ä n asti n a u ttin e e t ja jo k a . “ E sim erkkinä on , vedetty esille me a u k to rite e tte jä tä llä alalla, professo- ’ täm m e itsellem m e oikeuden puolus ' elin kysym yksistä, on m aailm a voinut „„ V iin i» .* !» » « ..I d in olrniassa- . . i l l . ,an ,n . e i.» „ » ia lte tlp n o lu .i . »hdnin « u d u in se u ra a v ia lehdessä k ä site lty jä asioi ..... - m . ,» ,k a n ,i.e tle - Min* m l,k koh-1 ,» ,l.m » t.» I , tin k im .n o n id ttl v . . - , „ „ k k i . k s v . » K- ri Seiigrnan. joka ei ole sosialisti, rautua niirä syytöksiä vastaan , jo ita edistyä ja löytää to tu u d e n .” ta : A rvostelu sen johdosta, e ttä hal ............................. H»,, «U st-a teille sen tu sta a sotia yleensä ja e tta se on jä rje stä isiv ä t litu s valitsi Klihtt R<Xkt’ln edusts- Hillquit puolustaa pai- ku>a . ,ha vlelaeätl novapauden perus- teitä kä. - ¿Ai-'
