Mo. 252
TOVERI________
TOVERI
LBnnen auomataiMlt tyBvlen Uncnkannattaj*,
ilmestyy Attqriaata, Oregon, joka paivl
paitsi sunnuntaina.
T O IM IT U SK U N TA :
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
A D O L P ll SALM I
A. B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN
TOVERI
(T H E COMRADE)
The organ oi
j e Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Western Work
men's Publishing Society.
Entered M »ecood-class m«ul matter July 18,
1911, at the poMMiice at Axtoria, Oregon
tmder the Act ytl March 3, 1879.
TIL A U SH IN N A T
YhdytvaUoaMa ja Canadasaa:
Yksi vuoaikerta. .(4.d0
6 kuukautta. .*3.25
3 kuukautta.........>1.35
1 kuu kau si... .SO
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Ykai vuosikerta. 16.50
6 kuukautta. 4 3 J 0
SUBSCRIPTIO N R A T E S:
In the United State* and Canada
One year...........>4.UU
but months...........>2.25
Three months. .>1.35
One month................. 50
turm at tässä maassa melkein yh-J
Teollisuusvakuutus on Ä hdys-
lisessä horrostilasaa. Tilauksia jelm a sisältää seuraavat poliit
tä lukuisat kuin sotilastapatur- valloissa tuskin alullakaan. Täal-
tulee sangen niukasti, ja kirjeen- tiset vaatim ukset :
vaihdonkin laita on niin ja näin.| R ajoittam aton
ja y h täläin e n ! matki», ja teolliauu^työläisen yh-1 la tunnustetaan a id a s ta a n n,s-
äänioikeus miehille ia naisille.
1 teiakuntahyödyllisesta inerk.tyk- läjän oikeus työläis en ylit e,
Tällaisena aikana olisi kaikkialla äänioikeus miehille ja
työläisten ..k e n ttä saa-
asetuttava lehden taakse päättä-
Kansan alote-, yleisäänestys- sestäkaan sotilaaseen verrattuna m uita
»la suojelusta hengelleen ja jä-
väisemmin, toim ittava m uutenkin ja peruutusoikeus ja suhteella j lienee tuskin m itään tinkim istä. »1
sen edustusperusteen käytän-! Miksi siis edelleen annetaan yk- semlleen. varsinkaan valtion 01-
kuin hyväksym ällä sen sisältö.
fim lnon
sitvisten vhtiöitten riistää henki-1 mesta. Sosialistipuolue on ainoa
Vaikka emme olekaan m issään töonottam inen.
ja tapaturm avakuutuksen k a u tta ! puolue joka on esittänyt yhteis-
Senaatin poistam inen ja presi
erikoisem m assa pulassa, niin on
miljoonia dollareita itselleen?
¡kunnallisen vakuutuksen kaytan-
nykyinen aika kaikille sosialisti- dentin eitto-oikeuden lakkautta
’!'ai jos yksityiset yhtiöt sa a v a t! töönottam ista kaikille työläisille;
lehdille erikoisen raskas. K ään minen.
tvökvvvt-
Presidentin ja varapresidentin j h arjo ttaa liikettä m uiden so ti-1 vanhuudenvakuutusta tyok
nökset aiheuttavat
erikoisteh-
,
...
. at-
• v
,,, r.,,,..;-piin
ste e n i a keskuudessa,
niin m a niiksi
eil -5 tornille,
avakuutusta
tävia, joista luonnollisesti
. X
” “ “ *"* kan-
U ” 'la
, ¡ X
niitä v a lu tta
a n so
työssao.eviiie tapaturm
ja tyiittöm
yysva-
Î
k a n n a tta m a a n ," ei la sk e ta sad o issa
p a ; tu h an sissa , v aan puolin tusinoin
P uhekukkasia.
Y e m m illa a p u U n n o tu sa in e iH a tu k k ia ¡Jotka so ta a v a s tu s ta a k s e e n ovat liit-
tv y ty m ättö m äin
m aa n v ilje lijä in | ty n e e t so sialistip u o lu eesen talla ajal-
D y tjm a tto m a
ila la s k e ta a n kym m enissä tu h an sissa,
enää.
Jo p ett, u l s p u h e i s . | A sem a niisi e p ä ile m ä ttä m um iosu,.
ta : -
"K aikille tää llä tosin ei ole ; nut m Plkoise8\ / ° lT 1 t v o in Je t
voitu ja k a a palkintoja.
M utta ne- so ta su d e t tä ä llä k in o lisiv a t voinee
kln jo tk a ovat p a lk in n o tta jä ä n e e t, ' u sk o te lla m in k ään vihollisen edes
X i Olia ty y tyväisiä, e ttä ov at s a j v o i v . » h y ö k ä tä m eidän ko.eih.m -
Se sellain en m ahdollisuus olisi
po-im e.
sa a tta n u t pan n a pyörälle jonkun sel-
' re m m in k in pään kuin m itä
m aa
ta
n
s
a
pu
o
ltam
aan
n
o
u
sseilla"
Russel-
l ä h im m ä is t ä ä n l e m p o k in
lilla, S tokesilla, S pargolla, Sim onallla
nuolee .
S a a sta isin A m erikan s u o m a la is is ta ; ja m uutam illa m uilla y h tä
sa n ta rm ile h d istä , P äivälehti, y rittä ä ' n e illä ” a m e rik k a la isilla so sia liste illa
n eet laskea
veen—.
luotinsa
isän m aan
heutuu paljon lisätöitä ja yli
Ylioikeuden käsiinsä anasta- tilaltakin samalla tavalla kuin • kuutusta työttöm ille. Silloin oli-
nappisaksa-“y leisö lleen ” sy ö ttä ä täi- on k ä y te ttä v ä n ä ä n .
m ääräisiä kuluja. Ne ovat saa- i
........ .
hiHltiickin tekee’
iki tvoläisten toim eentulo valiai-
. u „ hiisiäkin o k .e n n n .ta :
! M utta vaikka Joku k o u rallin en si-
tavat peitetyksi ylim ääräisillä ma« vallan, paatiaa k o n g rts.n , <
•
_
1
-
♦ «.vattu siksi kunne
“ S o sialistise t
san o m aleh d et
ova, , v isty n e itä a m e rik k a la isia so sia llsh
laatimien lakien perustuslaini-! Syy on vallan yksinkertainen, ka.sesti tu rv attu siksi kunne ■' '
tuloilla, ja tuloja on lehdellä pää
k o e tta n ee t a s e tta a A m erican F e d e r a - J a “ nousisi m aa taa n p u o lta m a a n m uul-
ko
järjestelm
ä
voidaan
järjestää
suudesta, poistam inen.
Yksityiset yhtiöt harjottavat l.i-
tion of L abor liiton p re sid e n ttiä M r.; lakin k uln rä iv ä ä m ä llä heidän ka-
asiallisesti vain tilauksista. M uut
Ainoastaan
kongressilla
ta ^ kettä voiton vuoksi, m utta Val tavalla joka itsessään takaa puut- 'GomperBia huonoon valoon sen Job-, v a .taI .j a n een k an sain v älisy y d en aat
tulot lisääntyvät suhteellisesti
e ttä hän isän m aallisen a mie-1 la ita m a lle e n
koko kansan vleisäänestyksellä | tion toim enpiteet tässä suhteessa teettom an toim eentulon jokai ilosta
h en ä on 'a settu n u t voiinakkuasti puo-> teelle u sk o llisik si jä ä n e itä e n tis iä
rinnan tilaustulojen kanssa.
selle.
lu sta m a a n m aan h a i’ tu s ta s o ta k y -[ to v e re ita a n ja k iih o tta m alla h e itä
uikoon valta peruuttaa kansalli- o v a t vain siltana pääm äärään
Kun Canadan postikielto vei
¿ l l'i llf ... ...................................... - ................-
Niiden mielipiteitten tuntuvan m äärän tilaajiam m e, siä lakeja,
......... - .............. - ...............1 - ............. - .......... I » ¿ r ’Â
Â
X n ’ e tfí t S m X S i , X “
U " « S I X
............
puhtailla
aseilla liitto o n ' l°Ja > eivai
liallitusm
uo-,
f
taiste
lisi
niin olisi täällä hankittava uusia
Kansanvaltaisen
ä iste n asian puolesta, ‘ kuin i s ä n m a a .
Jo s joku »uoma-
johdosta
v a a n ^ e ttä hiin" olisi m yynyt itse n sä laisen tai m uunkielisen sanom aleh-
vastaavassa m äärässä. Toveria <l«»n ulotuttam inen kaikelle Yli- 1
palvelem aan m uita etu ja. M utta jos den to im itta ja s a ttu u “pilk k aam aan
ei nyt vierota juuri m issään,päin-j dvsvaItäin alueelle.
G om persia sy y te tä än tä s tä isä n m a al ja h äv äisem ään " n o ita luopioita, niin
alta
Noin pari viikkoa sitte keho- vastoin kiinnittää se viranomais-
I tioinioistuinten
lisen m ielen ilm aisusta, silloin voi se ei vielä ole m ikään m a je ste e tti-
sy y ttä ä sa m a sta n iitä satoja-
timme osastoja ja lukijoitamme tenkjn mieltä. Se taistelee työ- esietuom ioita työselkkauksia kos-
neet.
M utta rah at olivat m atkalla daan
tu h a n s ia 's o s ia lis te ja S ak sassa. Hans- rikos tä tä m a a t a v astaan . Onko-
P IR U K Ä Y N Y T P A P P IL A S S A .
lausum aan m ielipiteensä lehtem-J väenluokan etujen puolesta kapi- kevissa kysym yksissä «»n heti
huvenneet, niin e tte i oikein to h tin u t k assa ja m uissa m aissa, jotka ovat hau siellä sa n ta rm ile lid e n to im itu k
A
rtem
us
W
ard
v
ak
uutti,
e
tte
i
hän
,ä h te ä
S itäp aitsi aikoi kovin jumot- u n h o tta n e et
in te rn a ts io n a lin s a
ja se ssa edes a a m u stap ä iv in k e tä ä n niin
me kaksikielisenä ilm estym isen ^ajjstiiuokkaa vastaan, ja siksi lakkautettai a.
p ä ä stä k etään edelleen isänm aalli ta a e rä s asia, joka papillakin on noU8seet aseisiin isä n m a an sa puoles-
e ttä p ystyisi k ä sittä m ä ä n
johdosta. Ja nyt niitä m ielipi-' olisi täkäläisillä riistäjäparoo-j Vapaa oikeudenkäyttö,
suudessa.
T arpeen v aatiessa sanoi tärk eäm p i kuin sielunsa au tu u s: m t-l t»-
Arne-J
täm
än
hienon
eron?
teen ilm aisuja on jo alkanut tul- nejnakin niir» tavaton halu saada
L iittovaltain perustuslakikon- u h raavansa isänm aan a ltta rille vaik
ten on rahojen laita, olipa luo . ' 1 i A kassa. iotka ovat a s e ttu n e e t halli-
lakin osittain, käyden niistä sei- ge pois t icit ään, kunhan vain sai-1 ventsionin
kokoonkutsum inen, ka kaikki vaim onsa sukulaiset.
m uijahoito m issä tah a n sa
vaikka , tugta k
P e ru ste li k a n ta a n sa.
ville se, että melkein poikkeuk- si jonkinlaisen kädentilan sen karkotuksella
tehdä m uutoksia
M utta hän ei m ennyt niin pitkälle, olisi se kotonakin saan u t olla niin
«Me Kyiiä ym m ärräm m e näiden
kiivailun
I o ik e u te e n oli ra a h a ttu e rä s n e e k e ri.
etti_
olisi
siihen
M
M
M
.
pitkän
eron
peräsin
«
»
n
l
pankkiin.
v
ie
n
w
n
ia
h
>
te
n
^
»
o
s
k
>
H
«
ie
n
^
setta ollaan hyväksyvällä k a n -1 kurkuissa.
¡perustuslakiin.
nalla.
Käyvätpä jotkut anka-
SU O M A LA ISE N TYÖV ÄES-!
Kaikki nämä ovat käytännöl- luv an n u t u h rata vaim oaan ja ra h o -! jo8jja hänen tililleen oli jää n y t mat- heillä ei ole s itä tu n n e tta tä tä m a a -! j ouka tuom ari e n tu u d e sta a n tunsi,
rastikin toveri Allini» kimppuun. TÖN O L IS I K A U TTA KOKO lisin vnnt,,,,ttksia. n n tt.a sos.alis- M » , B »
moni toinenkaan ,
N iinpä o u , ta kohtaan kuin on niillä, jo tk a ovat , N eeker}ä sy y te ttiin siitä, e ttä hän oli
i JC“
MAILMANKATSOMUKSIA
ja a ja tti auton pankin k au tta, saa- tää llä sy n ty n e e t ja k asv an eet. S il tiiiik iv ellä isk e n y t jo ta k u ta k a v eriaan .
^
“X ä k ^ X h io s ta - loin kun sivistynyt am e rik a lain e n so A lustavan ku u lu stelu n jälk e en , teki
sialisti nousee m aa tan sa puoltam aan,
silloin siv isty m ätö n ulkom ailta tullut (Uonaarj syy tety lle ky sy m y k sen :
-„ X l» » . —
m u ce,„„„
kansain v älisy y d en
h u u taja s a a t t a a , «Miksi s jna (uota m ie stä isk it? ”
pilkata
ja
h
ä
v
ä
is
tä
f
' -T u o m ari, siksi kun se sanoi m inua
y e on g an F ra n c isc o n ,
g m o,n pastori s ilk a s i ja ajoi suo-
neet m eidän suom alaisten so sia n s (
venäläisen kirkon pappi V ladim ir w -j raa n poliislkam ariin. jossa etsivä tisten sanom alelitiem m e to im itta ja t, m u sta k si lurju k sek si.
G om persin vaikuttim ien puhtaudes-1 “ No, m u tta etk ö s sin ä olekin s itä ? "
A lexandroff. joka oli tu lk k in a Routin ; osasto s a , toim ekseen o tta a selvän
lähetystön V enäjän m atkalta.
Kiele- a s ja s ta. Kun etsiv ä oli jonkun a ik a a j (a on lehdossam m e tu o n tu o stak in oi-J “ K yllä, kyllähän niinä sa a ta n olla.
vyytensä, oppineisuutensa ja kaikki- ; tvöskennPnyt, tuli selville, e ttä pappi , ut p uhetta, jo ten voim m e sen osan ! M u tta , tu o m ari, jos n y t joku sanoisi
en m uiden kykyjensä vuoksi k e h u -. nvOmilsoff. p asto rsk a A lexandroff ja i a s ia8ta siv u u ttaa vain huom autta- j te ita m u sta k si lu rju k sek si, niin et-
(aan pa8to rl A lexandroffin teh n een j ru h at olivat sam ana päivänä h ä v in - , nialla e tta hänen v a ik u ttim en sa o - ! tekö tek in h ä n tä p a u k a u tta is i? ”
,ä h e tystölle korvaam attom ia Palve-j neet San F ran cisco sta — n ä h tä v ä sti vat aivan ?am at — siis y h tä p u h taa t ;
“ M inäpä en ole m usta lu rju s, vai
lukisi, jo ista V enäjän v äliaik ain en ! yhtä m atkaa kaikki. T äm än nojalla ! _ kuin m uidenkin k a p ita listie n : silla m itä ? ”
“ E tte, h e rra tuom ari, e tte su inkaan.
h a llitu s hänelle antoi kunniam erkin i on polii8ituom ari M orris Oppenheim eihän Gom pers koskaan ole tunnus-
1
. ........
, y ..
- .
L v .n m e n e e n t u h a n t e e n d o lla -
Siinä pastorin suuri isä n m a a llin e n ! a n U n u t ka8kyn vangita p asto rsk a ta n u t eikä ny k y isessä ruum istukses- M utta jos joku sanoisi te itä se lla i
Toiskielisen osaston y llä p ito , takin tehtäviä, emmekä siis jo u -p ia
v a k u u tu k s e n a n sl°
M utta se kun n lam erk k l ,u ,i A lexandroff ja pastori D vom ilsofi saan tu lek aan tu n n u sta m a a n m itään seksi lu rju k sek si kuin te o lette , niin
on mahdollinen vain siinä tapa- taisi kirjoitelem aan näitä keho-, n ,n saakka,, tekee .vakuutuksen
m issä ikänä h eid ät tav a tla n e e k in J a ! e t uj en ris tiriita a pääom an ja työn nijtä te k is itte silloin?
mahdolliseksi mm aliiaisilki mak-
,
,
........
...
nvt h e itä e tsitä ä n joka loukosta.
' välillä.
K orkeintaan pieniä, ohime- i
-------- -------------—
uksessa, jos sen kautta saadaan tuksia itsessään selvässä asiassa.,
vh
V enäjälle läh teissään hän o j
-;
p a sto ri A lexandroff kulkee nyt, j neviä “ v äärin y m m ärry k siä.”
lehdelle tilaajia tuntuva m äärä m utta jos sitä osastojen taholta, mu ‘‘- e ta rniuaan y >
nyl vaim onsa kotiin Sdn ” an h i i H innassa> hoitaa sieluja ja t i e - ) g a d a tta tu h a n n e t so sia listit S aksas-i +
#
f
asettavat suurim m an painon
joka ensim äisenä asettui vastak- P U R IM M E T E H T Ä V Ä KAIK- tit
s e u r a n i a lle k o l m e ll e : ä ä n io ik e u s
äänioikeus
kaiselle kannalle.
KENSA, SA A D A K SEEN TO-
,,aisi„e. subteeilinen
Toveri Allin saattoi olla vää- V E R IN
TILA A JA M Ä Ä RÄ N
rässä, m utta ei vallan auttam at- 'p^M Ä N V U O D E N A JA LLA ken? ia tm m iu »lStuiilU il i a a n
tom asti. Toim enpiteelle hyväk- g u y jE N M ISTÄ SE P U T O S I; rajo-tam inen. Morris llillf|Uit.
SE N SU U -i
----- -------------------------
sym isensä antaneet saattavat oi- K A N A D A LA ISEN
Miksi
ei teollisuus-
la oikeassa, m utta silläkään ei RIN ISK U STA ,
m e rk itv s tä '
......
................ i
r •
v n k 11 11 f l i s t a k i n 7
. M . e . id
. ä n . k . ä . s . it tä ä k s e m m e ° ISI
ole ---------
suuren suurta -¿A O M /-IU -
*
T A R V IT A A N
TA K M U K - osastoj en ja toverien käytävä tä-
KAAM PAA T O IM IN T A A T I- hän tehtävään ilman alituisesti
Äskettäin suunniteltu sotilas-
LAAJAM ÄÄRÄN K O H O T T A -! uudistettav ia kehotuksia tä ä ltä -1 vakuutus, jonka mukaan soti-
M IS E K SI.
L a in
M e illä o lis i nvkvisin mui- laat voivat vakuuttaa itsensä ai-
lisää.
Sellaisia luvattiinkin. m u t-; vaitiololla vaaditaan, niin olkoon tiu ei sellaisen
a.i>.
i;»I- "i;.. H ' - : -
Yksi on ku iten k in «aä.lä lännellä. I!
S --,
■ = . " tanesionunsasuina;
ta niitä lupauksia ei ole täytetty menneeksi,
I d o ll m e n s ik s i, e t t ä s o .il a s v a k u t l- V ladim ir Dvomilsoff ille.
Molemm l - . J ^
p„iv„t n? m ullai ” , a8elsiin isän m aan sa puolesta," ellei-!
I I : t 1 « 1 » I1-1-M +
kuin nimeksi, joten lehden jatku-
u s t a e. o le k a a n s u u n n i t e l t u s u u le nau on r m u o a u
....
saP8tvkseilä.
: vät he olisi olleet pakko-aaevelvol-
vssli julkaisem inen kaksikielise
Poliittiset reformit ! t silmälläpitäen,
että vakuutusm ak- täv ä n hyvissä ajoissa ilm o ttan u t a-
h iljaisuudessa hänelle lisuuden alaisia, ja elleivät hallituk- W ASHINGTONIN V A LTIO JÄ R JEST.
-,„„ 1 , k e r ä t t ä i s i v u o s it t a i n s u u n - H
»»“
X
X e e . . venäläinen sanan- , e , sekä io lä n t G om persin m alliset i
PU H U JA TOV. LEO LE,N O
nä on siis kyseenalaista, ellei ti
laajia tule lisää.
„att.im asti suurem pi sunttna kuin
M“ t u elellä ei näkynyt I laski, sillä, kuinka toisinnan s a it u u , • jo ln a fe t“ M W « u i n »
B a r r a ,k . , ja
oliittisen
uudistusliikkeen
tar-
Me emme sano tätä sillä että
korvauksina „laksetaan ulos, k,l- k, , ä l„ Po!torl
„ sinä
; niin ImiinnL elia ¡-J»
“
ny,' heidän knteihinse. Ka-j
Pmä
stiomalaisten osastojen olisi eri- keimpiä vaatim uksia ovat ne jot- te n y k s it y i s e t y h t i ö t t e k e v ä t.
vielä o llu t e r ittä in
“
11; pe.n.atak8Pen m aan8a ty öväen e d u s -! v altajat jo h ta ja t ovat u n h o tta n e e t s o - , R a y m o n d ^ . lau a n tain a ja sunniin-
koisemmin koetettava hankkia ka tähtäävät vahiollisten toimen-
T o im e n p id e (» so tta a . e t t ä v a i- utt.)
^ vi, “a a . ‘e tt ä j lajia k av altam aan V enäjän vallanku- «¡alism in kansainvälisyyden, m u tta
tama. . ja
p
j o u k o t eivät sitä ole un o h tan eet. VVinlockissa, tiis ta in a 6 p :n ä.
lehdelle toiskielisiä tilaajia, sillät piteitten ja laitosten pysyväiseen
t a a lo
u u d u e e e ll
ty
‘
„ iinV-„in nitäisi.
am ertk
erik k Ka
U
oti 1 l ta
alaisten
L- n ■
1-11
1’<”
i l o o ttU
u llin
n in i e r i n i m
u n e .i r r K
» k u i iiy
..» s o n -
. . . .
„lievitin
I,i‘äi»i I ! m
m ouksen
ouksen am
iäisien kapitalis-
vl»i yleisem m in o so ttaa, . Independeneessfi 7 ja Lincoln C reek -
.................. .
Uil. v a „ „ , v a l,a s s ä
X
k "
me käsitämm e sen, että leht i v , , - , p iir a itta ,n is e e n . S e lla is e n
in ei ol- A lkavat pa , — -----
is s ä 8 p :n a.
on
amn, o , k e n det, -
v,
sl.,. (H e t
Sitävnstoin oli toi- e ttä se vielä on heillä hy v ässä muis-
taa tarkotustaan kielisenä u u t is - .laa iii.ia rn ,III
ut p e ttä - 1 tis s a
O vat h e n k e n sä k au pallakin G rays H arb o riin saavun p e rja n ta in a
,a _ H ta k iil ;o k a y k s it y i s i ll e o n ta - .
’
Hel liikkuviill kllvjj»?" ajat- nen tää llä kotona o n m stu n u t
lehtenä vain paikallisesti. T o i s - h a n k k im in e n m ille jo,11a e,
hän m enneet liikkuviin «nvu» - » 3 - , - u
"p erin p o h jaisesti. < sel, O8Ottan e et e rä issä a rm eijo issa j ä i
9 p :n ä.
kielisten tilaajien hankkim inen : vielä ole. siten pyrkien val,v,s*| ioU(iellisesti m ahdotonta.
teli pastori, alkaen Kopekdda tasku- , m aan hän
•
‘ eräjflsä laivastolB8a. jo ista tietoja o n . A berdeenin ja H oquiam in lo v e n .,
■
m utta varm aan päässyt tän n e a sti U rahtam aan.
J ä r je s tä k ä ä p e rja n ta i, la u a n ta i
ja
jää siis paikalliseksi tehtäväksi i ta m aa n kansan valtiollista mah-
Mutta miksi rajottaa toimenpi jaan. nähdäkseen oliko kanelia v ie lä , Emi
enem
män kuin
i t i ä ja
j a s sen
e n m ä ä r ä y s v a l t a e d u s ta - )k, s e tla js jjn ?
ei u l o t u t e t a .la n tte ja , e ttä lähtisi johonkin lioteb j
'*•
‘ ’ jtsœngâ en n en - ) N iitä so sia listeja tää llä A m erikas- su n n u n tai. 9 - 1 « ja 11 päivien illat
icmmän
kuin ulkopuolisten.
ulkopuolisten.
jtia
sitä myöskin teollisuustyöväes- nm ja kävisi inyöbem m aila uudes-1
> a . "jotka ovat a s e ttu n e e t h a llitu sta keskenänne.
M utta yleisesti ovat purimme jiensa ylitse.
kataemaaa.
eivätkö
ole
koteutu
J
..........
—
O vathan teollisuustapa- taan
H
U
H
,
i
.............
i
osastot nykyisin melkein täydel-t Sosialistipuolueen kansallisoh- ♦onn-
................................................................
•
......*...................
Colum bian yliopiston ta lo u s tie te e lll-! on m eihin k o h d iste ttu . Ja m inä lia-
! mi,',.«•!..................................................
m eidän yhtym istäm m e selleen liikevoittoja. M utta tä tä me se stä o sasto sta, on avoim esti tunnus- luan lopuksi sanoa, e ttä sam alla kun
väitteen,
e
ttä
te
e
tte
ole
e
sittä
n
e
e
t
v
astu
stan
u
t
emm e useinkaan tark o ta.
K i i l l e , .¡ x
n a i
m aan m a a ta m m e V e n ä jä llä ;
pila-
m itään tod istu k sia tä ssä su hteessa, solaan.
"S iinäkin prof. Scott N earingin kir- ta n u t täm än teorian. Jos me nyt l ä h - ' me pidäm m e o ik eu ten am m e itsenäi-
"E
nne
kaikkea
on
m
u
istettav
a
e
ttä
"T
äm
än
vuoksi
ei
jo tta m a ssa a rtik k elissa , m inkä oppi tjsim m e sanom aan, e ttä se teoria, se sti a ja te lla ja le v ittä ä käsityksiäm -
¡sity k se n . e ttä m aam m e hallituksen
hyvin k a n n a ttaisi o tta a huomioon t ä - j Call on sosialistipuolueen org aan i ja pee'‘listak aan ' U. ea
ä\
ttä k). nut syyttäjäm m e luki m eille, lausu- e ttä täm ä sota on k a p ita listin e n so- , me jo k aise sta v a ltio llise sta kysyinyk-
m än m aan yh teisk u n n allisia tarp eita. ■ ä ä n en k a n n a tta ja . Sosialistipuolue on tikkeleit«i.
- ' n a 'j a tta in a riv l t ä s tä taan hyvin selvästi, e ttä k a p ita lis tit! ta siinä m e rk ity k se ssä n iisiä m inä I se stä , v ä littä m ä ttä siitä sa ttu u k o se
eivät tah to n eet tä tä sotaa, e ttä h e - ! sen m ainitsin, on viham ielinen teko , y h tee n valtapuolueen tah i hallinnon
(T ru e tra n sla tio n Died
w ith the , ennenkuin se o tta a huolehtiakseen 1 ya s tustuspuolue, ja avoim esti myön- katnen t a m paina a
MFtmaster a t A storia. O regon.
Oct. Europan a se m a sta ;
oikeusdeparte- tää olevansa sitä. P o liitillisessa suh- a sia sta ailian s
<
1-a.n- kin katso iv at so taa b a rb a a rim aise k si, i h a llitu sta vastaan , niin m e julistai- j m ielip iteitten k a n ssa tai ei, m in me
' J by ... thi? .................
27, 1917, as required
Act of m en tin a rv o s te le m in e n sen johdosta. I teessä se v astu staa m eidän nykyistä kan taa, ja e ttä o t‘a ^ aa^ ^ " ^ u. m u tta e ttä olosuhteet olivat heitä sim m e lain ulkopuolelle kokonaisen ( hyvin se lv ä sti tu n n u sta m m e s< nkm .
in tam m e tu le e olla
voim akkaam m at, siis. e ttä olem assa histo riallisen koulusuunnan, jota yk-I e ttä m eidän to im .................
C ongress O ctober 15th. 1917.)
e ttä se a n ta a lehtien ju lk a ista v ak si h a llitu sta sam alla lailla kuin repub- nan < all a u su u j
la isen ja me e h d o tto m a sti
olevat o losuhteet a ja v a t k a n sak u n tia sikään h allitu s ei ole täh ä n sa ak k a -jla k ie n a alais
norm aalioloissa olisi een kannan,
syytöksiä so sialistip u o lu etta vastaan, ' likaanipuolue
dem o k raattih allin to a.
"Me uskom m e, ja uskom m e vilpit-
P o stiv iran o m aisten
m yöntäm ässä
tu n n u stam m e, e ttä me k an salaisin a
y
rittä
n
y
t
tehdä.
ja erito te n Industrial W orkers of the i v a stu stam a ssa
töm ästi. e ttä sota on yksi suurim pia sotiin.
k u u lu stelu ssa New York Call ia uh
“ Kun
me sanom m e vaativam m e ¡olem m e velvolliset n o u d a tta m a a n la-
Toisin sanoen, so sia listit uskovat
W orld'ia vastaan ennenkuin sy y ttä jä -i tah i
dem okraattipuolue
v astu staisi
k aavan lak k au tu k sen johdosta Call'in
T äm än tasa- y h teiskunnallisia paheita. Me emme e ttä nykyään vallitsevissa teollisuus- ra u ha:i. niin m eitä siinäkin usein i keja.
valta on a n ta n u t syytetylle tilaisuu- ' republikaanihallintoa.
a s ia n a ja ja M orris H illq u it alu. ta
e s ittä ä sy ytetyn puolta s itä vas- vallan koko olem assaolon aikana jo- voi uskoa, e ttä täm ä sota tah i mi- kilpailun olosuhteissa, joissa ta is te l- ' E s i te tä ä n
väärin.
E räs tu n n e ttu ! "M issä olisikaan m aam m e nyt, mis-
v a sta si niihin syytöksiin, jo tk a leh-
..
-
on
kään
muu
sota
voisi
para
t
a
h
i
'
laa»
m
ark
k
in
ap
aik
o
ista
ensin
koti-
kUu
kausijulkaisu
ä
sk
e
ttä in
tu lk itsi sä k a n sa n v a lta ise t laitoksem m e, jos
kaiselle
valtiolliselle
ryhm
älle
taan
n o ste tu ssa
rik o ssy y tteessä:
olosuhteita
te ä vastaan on tehty. Sen jälkeen
m
yönnetty
oikeus
arv
o
stella
vastus-
y
h
teiskunnallisia
väp,
lmvk5,lä
täm
än
kannan
ta
rk
o
tta
v
a
n
sitä,
et- j tasa v a lta m m e
p e ru s ta ja t
o lisiv at
m aassa ja kun kotoiset m ark k in at e h
M innesotan kuvernöörin B urnquistin
tuspuoluetta, eikä
vain siro sti ja v äh en tää ihm iskunnan kärsim yksiä.
kun po stih allitu k sen sy y ttä jä Sm ith
tä
vaatisim
m
e
e
rik
o
isra
u
h
aa
heti,
(
k
ie
ltä
n
e
e
t
oikeuden
a
rv
o
ste
lla
val
tyvät. niin ulkom ailla, tä s s ä taistelus-
arv o stelu a sen johdosta, e ttä hän
‘Me eh d o tto m asti kielläm m e, e ttä aa, johon o tta v a t osaa eri kansa-i ja Y hdysvaltain v etäy ty m istä pois s o ! litsev ia v altio llisia ja m uita laito k sia,
p ,i„ lm e « la rta
m r O ne». ,
la l||(sM t,
n eitim äisesti, vaan aika lailla anka-
rylle oli e s ittä n y t joukon ( ali in kir- ty ltä jä rje s tö ltä tilaisuuden kokoon-i ra s s a ään ilajissa. J a täm äpä on juu- sota luonti n a
'
vKune
Me kun n at
talli
n ä itte n k an sak u n tien j dasta. M utta se ei ole sitä, m itä ja oikeuden m u u tta a n iitä k e sk u ste -
jo tu k sia, jotka hänen m ielestään vaa tua M innesotan valtiossa; h allituksen j r i sitä. m itä sosialistit tek ev ät tä- kunnallisen e is ) sen
lujen ja s e lity ste n av ulla?
M utta
<
_
teolllsuus- ja kauppaluokat, e ttä täs- me turkotam m e.
tii i t C a llln p id ättä m istä postista,
,
•
»
„ a t.
....
em m e usko, e tta sota voisi m yoi* sä taiste lu ssa kehittyy uudenaikainen
kuinka
voisim
m
e
m
u
u
ttaa
laito
k sia
“
S
o
sialistit
ovat
viim
eisiä
kehotia-
yleinen arvostelem inen, jossa väite- - a aan.
-,mo„
k an sanvallan
H illquit piti mr. D ockerylle puheen. tään e ttä h allitu s on lum onnut kan-
m
aailm
"
usRo , kal.ppapoH tiikka, jo ta me kutsum m e ,naan h a llitu sta vetäytym ään pois ja lak eja se littä m ise n k a u tta , jollem -
“ Pvvdän k iin n ittä ä teidän huomi- v aik u ttaa
tnaai
m an
Josta julkaisem m e seu raav at kohdat:
io ta n n e siihen tosiasiaan, e ttä tä s s ä J u u rru tta m is e k s i.
Me ■ •
1 :rn4erialism iksi ja jo n k a täytyy j o h - ' sodasta nyt kun siihen k e rra n on me saa s e littä ä ! Ei a u ta sanoa, e tta
san silm iä.
“ Minä tie ty sti eu aijo tällä k ertaa
k uulustelussa ei ole pantu kysy m yk-i e ttä kan san v altaa
taa diplom aattisiin vehkeilytlun ja jo u d u ttu ja jä ttä m ä ä n Europan kan- a rv o ste lu on s a llittu tav a llisin a aik o i
“ S itten täm än lisäk si e rin äisiä ar- sen alaisik si sosialistipuolueen tah i ty rk y ttä ä jollekin kansalle,
y k sity isk o litaisesti puolustautua niitä
sy n n y ttä ä sotia. Se on tä tä jarjes- sa t niiden om an onnensa nojaan, na, m u tta e ttä s itä ei voi sallia k rii
ä ä n e n k a n n a tta ja n . New York
"M e uskom m e, e tta kunkin ma
syytökf^ä vastaan, iotka po stih alli tikkeleita, jo issa on a rv o ste ltu sotaa sen
ja sodan johtoa m onelta eri kannal- Cail'in, v aikuttim ia. Ei ole y rite tty , kansan täytyy itse ta iste lla kansan telm ää, jo ta so sia listit sy y ttä v ä t uu- Sosialism i on kan sain v älin en liike, tillisin ä aikoina ja sodan aik an a.
tu k sen sy y ttä jä on , tehnyt
,
,. tah i , joihin
« « „laita katsoen Joissa on v a stu stettu so- Cail
in, vaiK uiuiiu».
---------
- - -
„ „ o le sta d e n aik aisten sotien a ih e u tta ja k si j a ' se ei ole m ikään ah d asm ielin en kan- • P e ru stu sla k i on te h ty sa m a lla ise k si
hän on viitannut lukem alla * ^ “ a ‘8 ,
vieen«ä ja ilm aistu rauhan ha- eikä m en esty k sellisesti voikaan yrit-
saav u tu s ste n .
P
j
a ih e u tta jak si.
sallinen liike. Se m itä me vaadim m e ' kaik k ia aikoja, niin rau h a n kuin so-
vrit- v a lta isien
id t.1
.r r i k k e lr lr . T h e .N e , V irk L .I I I .U .
y lö e n » .
™UU utokln U .
h y ö k ätä
valkuuiniiam m e van. Ja e n » nilöen * * « “ “ .
I
- 1™-
1«“ kk“ yk“i>
**
raU‘“ - “ , l t ' t o “ k l" • " “ >**
Olem m e siinä ym m ärry k sessä, e ttä
“ O ik eu slaito k set eivät ole koskaan
aum aan sy y ttäjän lukem ien taan. Ei ole v äitetty, eikä voikaan a
e
J aa ja täm än m ie -! ty lsiä k a p ita liste ja noin vain v a p a u s-! te luihin perustuva rau h a ja me vai-
C alvilla tulee olem aan tilaisu u s vas- riittä ä kuva ...............
a»
_
_
vnniiiä
niisi
ollut
rahal*
d
e
llis
ta
k
an
san
v
a
lta
,
j
i
.
v
btppn
ia
lom
m
o
neU
nvam
m
p.
r
t
t
ä
hai
a
s
e tta n e e t rajo ja pelkkien valtioilis-
osottaa, e ttä m eillä olisi ollut r a h a l- , ----------------
,ulwllnp«t iulki ta tah d o sta an kokoontui yh teen ja täm m e uskovam m e, e ttä hallituksem -
jokaiseen a rtik k elien yleistä luonnetta.
lisiä
vaikuttim ia.
ilkeäm ielisyyden lipiteen me olem me lausuneet julki selitti: ‘Jospa tä s s ä alottaisim rae s o - ; me tällä h etk ellä m en ettelisi v iisa im -! ten m ie lip ite itten ja a rv o ste lu je n lau
ta ta
y k sity isk o h taisesti
S y y ttäjä
S m ith'in
ään ip ain o sta
n iistä ja tark em m in m ääritellä niitä.
vaikuttim ia,
ta h i
yleensä jo itak in m onta e n k ertaa.
dan.' S itä me emm e suinkaan usko. inin ja tark o tu k sen m u k aisim rain , jos sum iselle, ja kaikki m itä olem m e s a
p
äättäen
tniuä
otaksun,
hän ei
On olem assa toinenkin s>>, min
Ja me tulem m e ilom ielin k äy ttäm ään ole yhtä m ieltä näitten e ttä
artik k elien j m uita vaikuttim ia kuin p u h taa sti val- I
H ekään eivät tah to n eet sotaa. Sota o tta isi ensim äisen askeleen tä lla is ta n o neet ja m itä olem m e te h n e e t, on
siin ä m erkityksessä, m issä kä vuoksi me e rik o isesti ™ 8 ta«ta “ *
t ä t i tilalBUUtta hyväksem m e.
ollut n ä itte n rajo jen sisä ssä
Näin
ei ole m iellyttävä asia, eikä edes rau h aa kohti.
hengen kanssa. J a onhan m ahdollis-, tiollisia.
me sotaa, ja se on se, e ttä me us
"T ällä k e rta a m inä aijon. ja hyvin
S
osialistit,
paitsi
sitä.
e
ttä
he
ovat
ollen,
m
r.
D
ockery.
h
a
rk
ite
s
s
a
a
n
?
ta-
voittoa tu ottava, ei h eillekään — lu-
ta, e ttä te. mr. Dockery. Yhdysval- me ym m ärräm m e tu o ta sanaa
lyhyesti, lamota m eidän yleisen käsi-
“ Ainoa, m ikä on oso ta.tu . on se. konin,e ja «skomme•
kuun„ lti m a , u
tä asiaa m inä pyydän te itä , e ttä e tte
m
uutainia
e
rik
o
is
ia
!
so
sialisteja
ja
politillisen
puolueen
tyksem m e tä stä k u u lustelusta, ja mi- tahi k an salaisen a olette ehdottom asti eriä m eidän käsi,yksiöm m e Ja val- reh en isesri. e .ra sen ankka tankeaa |
edu stajia, ovat myös k an salaisia, — o tta isi huom ioon m ukavuusnäkökob-
voivani tehdä sen niin eriäv ää m ieltä n iistä p e ria a tte ista ja
nä toivon
sisä lty v v ät
ä t nam
in kir-
klr- lttsevien
k ä sity ste n välillä, sik äli su o laan
J eis .n
h a rti-i J a tilit* ei ole m in ä ä n u u s, ,ew ,,e. ja kan salaisin a he v a a tiv at itsel- tia tai teid än persoonallisia m ieli
h engestä, jotka sisälty
näihin
selvästi, e ttä ei tule olem aan m itään
a silti m in i pyydän , kuin n iitä tu lk itse e nykyisen halli- työ tätek ev ien
„„ko-nm e e ttä Me olem m e sa a rn a n n e e t sitä lähes leen kaikkia n iitä oikeuksia, jo ita p iteitän n e. S a a tta a olla m ahdollista.
jo tu k siln M utta
v ä ä rin k ä sity stä tässä asiassa.
n,e , n ,v e i,e n k ,n ,e . on o ie m a s s. erolus. ;o„le. ^ p a i t s i me
kuusikym m entä vuotta.
Siitä on p eru stu slak i tak a a kaikille kansalai- i e ttä te o le tte o ik ea ssa ; s a a tta a olla
Jos m inun oppineen v a stu sta ja n i i te itä m uistam aan e ttä me emm e
räikeä
erotus.
Sen
me
avoim
esti
sota
on
m uodostunut liiv in ta rk a s ti m ää ri sille. He p itä v ä t o ik eu ten aan arvos- • m ahdollista, e ttä m e olem m e vää-
lukem at
a rtik k elit ovat ty y p illisiä täällä kesk u stelem assa ™ ehttn mie-
m vönnäm m ekin. M utta sam alla me olojen kasvannainen,
telty filosoofiuen suunta, histo rian tella sotapolitiikkaam m e, k a n n a tta a ¡ r ä s s ä ; m u tta myös s a a tta a olla. e ttä
niille, joita hän aikoo vetää esiin , H piteittem m e yleisestä oikeudesta tai väitäm m e, e ttä m eillä on oikeus oma-
“ Nyt m inä vielä ta ^ ,bin
tulkinnan suunta, jota tek n illisesti rau h aa ja puolustaa ty ö läisten ta- te o lette v ä ä rä ssä ja me olem m e
tu k eak seen v aatim ista, e ttä C alV ilta, e p ä ta rk k u u d e sta. Me olem m e taalla
ta n iin eriäv iä k äsity k siä, ja m e väi- yhden seikan s e b e n ta a k s e n i erä ä n k u tsu taan
M eillä on p e ru stu sla illin e n
taloudelliseksi
histo rian loudellisia saavutuksia sodan a ik a n a .' o ik eassa
on kiellettävä jH ,stitusolkeudet, niin sy y te tty n ä siitä, e tta me olem m e lou-
täm m e e ttä sen enem pää me em m e yleisesti vallitsevan ia a i
‘ *
käsitykseksi. Sen ovat om aksuneet He m yöskin p id ä ttä v ä t itselleen oi- . oikeus olla v ä ä rä ssä, jos olisim m e-
sosialistipuolueen k a a n ^ a ' Ka
tahdon uiiuä sanoa, e ttä ne k ä sitte le kanneet joitakin erä ä n kongressilain ole tehneet
ei
ain o astaan so sialistit, m u tta u seat keuden p ro te ste e ra ta sitä v a s ta a n .' kin v äärässä. Täm ä on vain kvsy-
m ä ä rä tty jä säädöksiä, ja e ttä n äitten
“J o tta sosialistipuolueen ja New me sanom m e, e tta sodat ova kapi- m uutkin a ja tu ssu u n n a t.
v ä t m onta eri asiaa, jo ista to iset
¡m itä he pitävät p e ru stu sla illisten oi- m ys valtiollisten m ie lip ite itte n yh-
s a n a i s e s t i koskevat s o d a n k ä y n tiä .; säädöksien p eru steella m eiltä pitäi-
York Cail’in k a n ta tulisi täysin tun- ta listlsta alkuperää. nlIn . °
.
“ M inä voisin esim erk ik si m a in ita ., keuksiensa loukkaam isena.
j te e n tö rm ä y k se stä.
M utta vain sen
ja toiset eivät ollenkaan sitä koske. | »i riistä
jota
täh ä ä n e rä a s sti oikeus,
n a n tttn
e e t me
ja oiem-
j o n a , netuksi. niin sallikaa m inun tä s s ä se tta usein tu lk ita a n Sl’la taVal‘a
e
ttä
eräs
täm
än
m
aan
tunnetuim
pia
i
"M
inä
siis
to
istan
,
e
ttä
me
pidä-
k
a
u
tta
,
e
ttä
on
k
e
sk
u ste ltu tä rk e is tä
,___
i
„klm»»« <v„iti»
me täh ä n asti n a u ttin e e t ja jo k a .
“ E sim
erkkinä
on , vedetty
esille me
a
u
k
to
rite
e
tte
jä
tä
llä
alalla,
professo-
’
täm
m
e
itsellem
m
e
oikeuden
puolus
'
elin
kysym
yksistä,
on
m aailm a voinut
„„
V iin i» .* !» »
« ..I d in olrniassa- . . i l l . ,an ,n . e i.» „ » ia lte tlp n o lu .i .
»hdnin « u d u in
se u ra a v ia lehdessä k ä site lty jä asioi ..... - m . ,» ,k a n ,i.e tle - Min* m l,k koh-1 ,» ,l.m » t.» I , tin k im .n o n id ttl v . . - ,
„ „ k k i . k s v . » K- ri Seiigrnan. joka ei ole sosialisti, rautua niirä syytöksiä vastaan , jo ita edistyä ja löytää to tu u d e n .”
ta : A rvostelu sen johdosta, e ttä hal ............................. H»,, «U st-a teille sen tu sta a sotia yleensä ja e tta se on jä rje stä isiv ä t
litu s valitsi Klihtt R<Xkt’ln edusts-
Hillquit puolustaa pai- ku>a . ,ha vlelaeätl
novapauden perus-
teitä
kä.
- ¿Ai-'