Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 26, 1917)
• i * TOVERI Lännen tuo nutiaiiea työväen Unenkannatttja. ilmestyy Aston u u , Oregon, jok« psivi pjuisi sunnuntaina. TOIMITUSKUNTA: W. N. REIVO LAURI MOILANEN ADOLPH SALM I A. li. M ÄK ELÄ SULO SYVÄNEN TOVERI (THE COMRADE) lh e organ oi ae Einmsh W estern slate». The only the W est. Published daily, at A storia, Ore., by the men's Publishing Society. workers in the Finnish daily in except Sunday, W estern Work Ihnotushinta 4Uc palstalutimalta. Kuoleman- duioiukset $1.5u kerta fa m uistovarsyilla >».U0 keitä. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit to- d m otukset 50c kerta, halutaautieto- ja nunenniuutto-ilmotukset 25c kerta, nainia- tlmot ukset <1.50 kerta, avioero-ilmotukset >1.00 kerta. Seisovat ilm otuksct sopimuk sen mukaan. Satunnaisista ilm otuksisla tulee rahan seurata mukana. Englannin kielestä suomennetaan vapaasti. Entered aa second-class mail matter July IS, 13* 13» at the p oitatlice at Astoria, O icgon, under the A ct ot March J, ltt/y. T IL A U S H IN N A T Y hdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .|4.bU o auuMamta. i kuukautta......... >1.J5 1 k u u k a u si... .30 Suomeen ja muualle ulkomaille: k k si vuosikerta. .< 6 . j 0 6 kuukauua. .J J . j U S U B S C R IP T IO N R A T E S: In tne United States anu Canada One year........... »4.00 s i x m ouths............ ^¿.¿3 i n ice m on th s. . »i.J> v i i e m o n i n ...................... ju A dvertising rates" in effect July 1, ly ly , au C C O tl p er H lC h . ^ p U C Ic ti ill k ill l as for larger and continuous advertisement». I O V l K I, »O X a r i U K l A , OKe.. ___ _ A lb . M a C L s V, akiailaggul. H uoueusto sijaitsee lu m ie n ja Duane satu jen kulmassa. .1 tietoon i; konttori Jos, toim itus 842. Se -on kannatettava suunnitelma No. 251 TOVERI mies on saatava yhtymään ja ot tamaan osaa sen kokouksiin. Ja kokouksissa on keskusteltava työväestölle tärkeistä kysymyk sistä, kuten kasvatustyöstä, jär jestön lujittamisesta, sopimuk sen noudattamisen valvomisesta jne. Ja kaikkina aikona on jär jestön oltava taistelukunnossa, sillä vain sen tietäen totfelevat isännät omia lupauksiaan. Isännistö puolestaan tekee kaikkensa rappeuttaakseen union, tietäen siten ajavansa etujaan. Se koettaa vaikuttaa luottam ushen kilöihin, saada aikaan kilpailua työläisten keskuudessa keliase- malla joitakin ja asettelem alla heitä toisten yläpuolelle. Ja jos työläiset antavat sellaisen vaikut taa itseensä ja lam aannuttaa tais- telutarm oaan, niin pian ollaan taas siinä, että jokainen on pa kotettu taistelem aan itsekseen, ja antautum aan täydellisesti i- säntien armoille. Niidenkin velvollisuus, jotka lakon aikana taistelivat uniota vastaan, joko olemalla itse työs sä, tai union jäseninä värvää mällä rikkureita, kuten selitetään tapahtuneen esim. Astorian lai- vatyoläisten lakossa, tulisi nvt antautua toisten työläisten kans sa yhteiseen rintam aan, jos sii hen vain huolitaan. Jos lakko laiset katselevat karsain silmin rikkureita, niin syy on rikkureis sa. Ne olivat täydellisen voiton tiellä; ilman niitä olisi täkäläi- nenkin lakko voitettu jo paljon ennen. Lakkolaisilla on oikeus m äärätä suhtautum isensa rikku- reihin ja pettureihin, m utta ta vallisesti ne m enettelevät kuin valistuneet työläiset: koettavat ohjata erehtyneet veljensä oike alle tielle, milloin kysymyksessä on vain erehdys. Jos nyt käydään järjestön vah vistamiseen. tietoisena siitä, että taistelussa on saatu aikaan vain välirauha, niin seuraava voitto on oleva paljon pikaisempi ja merkityksellisempi. ashingb»uin valtion puuiue- virasto ottaa paraikaa selville jäsenistön m ielipidettä kysy m yksessä: asetetaanko kahdek san tunnin työpäivä äänestyk selle tulevissa vaaleissa, ja niillä tavalla kullakin paikkakunnalla hankittaisi kannatusta sellaiselle hommalle ? Suunnitelm an hyödyllisyys tarvinnee tuskin pitkiä selityk siä. Jokainen työläinen \\ ash- ingtonin vakiossa, samoin kuin muissakin lansivaltioissa tietää nyt kokem uksestaan, että kahdek san tunnin työpäivän saavutta minen m uuta kuin lainlaadinnal- lista tietä 011 melkein m ahdoton; ainakin siinä määrässä uhrauksia kysyvä, e:tä nykyisissä oloissa ei sitä voida saavuttaa. Äskeinen lakko osuttaa, että silloin kun työläisten lakko alkaa Eräs etujen ristiriita ja sen ratkaisu käydä tehokkaaksi, astuu valtio m ahti kuularuiskuineen väliin ja Sosialistit eivät koskaan ole särkee lakon. Jos tulevissa vaa erehtyneet sen tosiasian suhteen, leissa uhrattaisi sama määrä va eitä jonkun maan kapitalisti- roja kasvatustyöhön kuin viime luokalla on edustettavina san hikossa m e n eteltiin , niin aiv an gen erilaisia ja vastakkaisiakin varmaan tulisi kahdeksan tunnin etuja. (Ivatpa saman teollisuus työpäivälaki äänestyksellä hy alan eri ryhm ät u>ein joutuneet väksytyksi. Ja kun väestön tie käymään niitä katkerinta etu- toisuus yhteiskunnallisista suh taistelua toisiaan vastaan. Niin teista sim alla avartuisi, niin yli pä on esim. kutomoteollisuudes- oikeuskaan ei uskaltaisi julistaa sa idän ( l tiden Englannin val sitä perustuslain vastaiseksi. tioitten) ja eteliin välinen risti Jokaisessa osastossa olisi vält riita melkein historiallinen, ja täm ättä asetuttava suunnitelm aa vaikka tämä etujen vastakkai kannattam aan ja kerääm ään va suus ei tätä nykyä enää ole niin roja sen läpitse ajamiseksi. Sil räikeii kuin pari vuosikymmentä le ei ole vaikea saada työläisten takaperin, ei se vielä likikään kannatusta. niin aiiki tarpeel ole hävinnyt Yhdysvaltain kuto- liseksi tunnustaa jokainen nvt nu »teollisuudesta. kahdeksan tunnin työpäivähän. Samanlainen kilpailevain etu jen ristiriitaisuudesta johtuva ot Lakkotaistelun pää telu kahden samalle teollisuus tyttyä alalle kuuluvan m aantieteellisen ryhm än välillä on parastaikaa lv» »taistelun päätyttyä ale syntym ässä täm än maan puu taan tavallisesti k a te lla sen käy teollisuudessa. Luoteisvaltii »itten tännöllisten saavutusten merki metsä- ja sahatöissä työskentele tystä ja niiden perusteella a r vän köyhälistön keskuudessa kah vostella taistelun tuloksia. N as tena viime vuotena m enestyksel ta niiden tultua näkyviin voi lisesti suoritettu järjestämistyö daan täysin arvioida saavutuk on m uodostanut näistä kulkuri- set. M utta eräs seikka olisi kui elantoon tuom ituista miehistä it tenkin pidettävä mielessä, koska setietoisia työläisiä. Pari vuotta se osaltaan vaikuttaa tuloksiin sitten lännen puutavarateollisuu- samalki tavalla kuin käyty tais dessa vielä yleinen kahden- ja telukin: se on töihin palattua neljäntoistatuntinen työpäivä on union toim esta käytävä taistelu. m uuttunut korkeintaan kym m en Se, joka luulee isäntien tä y t tuntiseksi, paikoin yhdeksän-, jo tävän union kanssa tekemänsä pa kahdeksankin-tuntiseksi. M ut sopim ukset ilman mitään jatk u ta. kuten onneksi täm än asian vaa pakkoa union puolelta, ereh luontoon kuuluu, edistyy tuo en tyy laskuissaan. Jos siten olisi nen mitä alimmalla portaalla ol laita, niin isäunistöllä ei olisi leen m etsäköyhälistön eteenpäin- kaan m itään syytä sitte koskaan pyrkimys nopeasti: hajanaisia k vltävtyä tv«daistetisä vaati taisteluita kahdeksantuntisen työ m uksina. Lupauksia täytetään päiviin saavuttam iseksi alkaa ol juuri siinä m äärässä kuin unio la loppum attom asti. Siinä näiden rajujen lakkojen suuri kykenee pakottam aan ne täy tet lännen täväksi; jos unio nukahtaa, s. o. merkitys, jota idässä tuskin täy jos työläisten taistelutarm o her sin ym m ärrettänee. Suurkapitalistiseksi kehittynyt paantuu, niin saavutukset supis lännen puutav arateollisuus kui tu v at varsin vähiin. Täm än takia on välttäm ätön, tenkin tarvitsee lepoa ja rauhaa, että uniota ei päästetä rappeutu voidakseen pistellä taskuunsa nyt maan nyt kun »sille on saatu enemmän kuin koskaan odotet tunnustus. Siihen on värvättävä tavissa olevia suunnattom ia voit Niinpä ei olekaan ihme, nyt joukkoja niin paljon kuin toja. voidaan. Jokainen työssä oleva että erityiseium än taantum uksel- liseksi tunnettu W ashingtonin j tava johtopäätös että kun sen kan- heet varallisuudesta ovat paljasta? sen luonteensa niille jotka haluavat ! laisia ammutaan vuosittain kymmeniä pötyä. V arallisuuteen ei voi s is ä l- ' sen nähdä. Om an k eh ity k sen sä yh ja n e e k e re itä h irte tä ä n sato ja, eikä ty ä m itään m uuta kuin m ailm an teydessä k ap italism i riisuu itse stä ä n koira p e rä ä n hauku. J a täm ä m aa työväenluokan p äiv ittäin en tuotta- kaiken p eto llisu u ten sa ja p a lja sta a käy m ukam as jä rje s te ty n ihmis-yh- m iskyky, ja sen tu lo k se t k ä y ttä ä itsen sä k aikessa a lasto m u u d essaan , ; teisk u n n a n nim ellä! vallitseva luokka sitä m ukaa kuin o so ttau tu en köm pelöim pänä ja läpi- i “ RIIHTÄ TAPPAVAN HÄRJÄN SUU ty ö läiset tu o ttav at. K aikki rav in to näkyvim pänä verukkeena, m itä raa- TA SINUN El PIDÄ SITOMAN." aineet, v a a te tu sta rp e e t, suojusväli- J kalaism ainen valtaluokka on koskaan Y lim ääräisiä so ta v o itto ja koskevan neet ja m u u t k u lu te ta a n sam assa eläim elliseilä kavaluudellaan k ek si tu loverolain m o n im u tk aisia säädöksiä jä rje sty k se ssä kuin tu o tetaan k in . Mi nyt, p e ittä ä k se en ih m iso rju u tu k sen ta rk a s te lle s sa on s ie ltä tu o n tu o stak in tään ei panna varastoihin, m itään ei in h o ttav an rikoksen sen om ilta uh lö y d etty aivan a rv a a m a tto m ia salatar- koota, lu k u u n o ttam a tta arv o p ap ereita. reilta. Ellei orja olisi niin helposti k otuksia. N iilipä on tu llu t ilm i, e ttä num eroita ja m uita osotuksia siitä petettäv ä, olisi hän näh n y t koko jär- k a ik ista en sim äin en poikkeusm ääräys rik k au d esta jonka ty öläiset ovat tuot- jestelm än läpitse jo aik o ja sitte n , n iitä a s e tu k se ssa on, v a p a u tta a se- tan eet ja joka o tetaan heiltä ilm an Se, tai hän, m iten vain h a lu ta an , v a stin e tta tai korvausta. Sitä ei voi- sanoa, on ollut tarp eellin en v a iti- 1n a a lto rit ed u sta jah u o n e e n Jasem t joille ja ryöväreille viim eiset kym- ! m a k sa m a sta y lim ä ä rä istä 8 prosentin da m aksaa sillä ei ole olem assa m i m e n e n tu h a tta vuotta. N yt on hei- ' veroa s iitä o saata beidatl Palkkaaiiba tään m illä se m ak settaisi. Koko ole m ikä nousee yli 6.000 d o lla rin ; se te ttu rah allin en edustus on vain p e - ■ dän pelinsä loppum aisillaan, m u tta n a a tto rie n ja ed u stajah u o n een jäsen- ♦ osta ja hu ijau sta. Se on selvää ja o rja t eivät ole suinkaan siihen syyl v ä ä re n tä m ä tö n tä p etk u tu sta, siten l is e t Jo s sellainen peli olisi mah- | te » Pa lk k a on- n äet. 7,000 dollaria K ovasti siis ovat h e rra , suu n n iteltu ja la ite ttu e ttä suurin dolllsta vielä se u ra a v a t kym m entu- ! vuodessa. liatta vuotta, tä y ttä is iv ä t o rja t e d e l-! isänm aallisia. osa sen m ukana toiniivistakin siihen eksyy. Nyt se on nopeasti luhistu- leenkin osansa. A inakin n ä y ttä ä sil- Hautakirjotus. m assa ja siten p a lja sta m a ssa petolli tä.—B. C. Fed. E räs leski p an etti m ie sv a in a ja n sa ^ i i ‘ u ii'u iiiiiu i> iu u iiiiu iH iiiitiiiiiiiiitiiiiim tiiiiiiiiiH n iiiiiiiiiii!iiii:iiii{ iiit'iiiiiiiiiiiitiiip iiiiiiiiiiiiiiii:iiiiiiiiiiiiiiiH iii!iiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii:iin iiiiiiiH iiiiH ^ ' h au tak iv een näin kuuluvan kirjotuk- taa lännen työväen keskuudessa ,aan sen perns,eella mitä saavat s e n : ... ’ . . . . n iistä tuloja rikkauksien luojani tuot- \< ilh ts t\a le v o tto m u u s jo k a tavasta työstä. V iim eksim ainituille "L ep ää rau h a ssa , rak k a a n i, kunues = tap aam m e.” heille kylläkään ei ikinä tide on- m erkitsevät kaikki sellaiset sijoituk- I nistum aan — sekä sulkea mark- set velkaa, jo sta heidän on m akset- Tuli ilmi. kinoilta kilpailem asta etelän piin- Liva lak k a a m a tta veroa voittona muo- 'iiiiin iiiu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiH iiiiiiiiii: iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiit iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiiiiiiiiiM i;iiiiiiiiiiitih iP iiiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiitiiiiiii5 T alon rouva (p a lv e lu sty tö lle ): “ T ä . . • . . . . ..... dossa tili tai toispssa toisessa, S ijo ite ttu a pää- MERKILLISIÄ PARANNUSKEINOJA Davis nauroi m ukana, ja k aikkien tavaratuontanto, jossa k astetaan , rinsK» nään m eidän nuori h e rra tu lee kotiin , , . . ‘ om aa ei voida kos koskaan m aksaa ta- maa häm m ästy k sek si sanoi e rä ä lle tove nalvempaa ja vaatim attom am paa: Kii isin siitä itse stä ä n se lv ä stä syys- yliopistosta. Pidä itse si h ä n e stä niin Jos so ta on a ih e u tta n u t uusia taa- ! re ista a n : "Iltaa, ko rp raali, m itenkäs neekerityötä. Selväähän on, että ta että se joka sen aih eu tti (v ä ittä -1 ‘«ja, niin onpa se myös jo h ta n u t uu- , ja k s a t? .. Nykyään Davis puhuu tyy- loitolla kuin suinkin, M a ri!” M ari: “ Vai on se tu llu t isä ä n s ä ? ” etelän kilpailu käypi kuukausi m ättöm yys myydä velaksi kaikki työ- parannuskeinoihinkin. P o rta ilta (jyttäv k n hyvin ja on toivoa e ttä kuukaudelta sitä vaarallisemmak- Iäisiltä riiste ty t tu o ttee t, koska ei putoam inen esim . on ä sk e ttä in paran- hän p aranee täydelleen HAUTAAKO SE TOV. ALLIN si lännen puutavara,,„rl,„ille. k „ - • «•» «"“« *•“ koskaa" lule l « jih d y s h a lv .u lr s e .t» . • --------- KAIVAA? . . . . . olem aan m itään jolla a lk u p e räin e n ! lu o s ta halv au k sesta so tilaa t ovatkin koska hän o tta a p u h u ak seen Toverin ta s u u r e m p ia m y ö n n y ty k s i ä h e i - . gumma m aksetta isi) e stä ä sen mak- p a ra n tu n ee t ihm eellisem m ällä tav alla ALKAVATKO SILMÄT AUETA, h a u ta ja is is ta ju u ri silloin kun to iset dat pakotetaan tekemään t\ö läi- s a m isen. K ansallisvelka olisi mak- kuin m istään m uusta sairau d esta. Mu- Toledossa. O hiossa, tu o n n o ttain pi- k o e tta v at saad a sille taa tu m m a n elä silleen. se tta v a yksityisille k ap italisteille, ja , »Hkki on p a ra n ta n u t m onta, Kiihty- j detyn nlm itysvaalin johdosta lausuu 1 m än. T av alliselle kuolevaiselle k:i- “ Kahdeksan tunnin päivä.” lau- vaikkapa se m ak settaistk in , olisi se mys k ortinpeluussa on s a a t t a n u t 1 k en raali Isaac R. Sherw ood, sisällis-1 s °Toieria ^ “ “ rie ro n l“ ^ seuaattori Wesley Jones m uuta- j sallisveika on ain o astaan 463 dolla- • ......... , ................ ria a su k a sta kohtaan, eli kaikkiaan 1 . . ' noin 20,000,000,000 dollaria, on Suur- koogressi-isiunnon loppua teki B ritannian rahallinen tilan n e e rittä in lakiehdotuksen kahdeksantunti- hyvä. T osiasia k uitenkin on, e ttä sen työpäivän säätämisestä ko- kaikki lask elm at kansallisrikkaudes- ko puutavarateollisuudelle. Tuos- ,a peru stu v at sille m itä kunkin k an sa ehdotuksessa vaaditaan, lapsi sakunnan tu o ttaja jo u k k o kykenee m aksam aan sijoituksille. O sakkeet, työtä koskevan lain mallin m u v elk ak irjat, o m istu sp ap erit, kiinitys- kaan, ei enempää eikä vähem- k irja t, lain at (yleiset ja y k sity iset) pää kuin että “kaikki p u u tav a ra- ¡ja kaikki m uussa m uodossa sijo ite ttu tuotteet _ m etsässä s e i s o v i s t a m uodostaa kansallisrikkauden . . m an. Y lläm ainittuun 80.000,- rungoista , hienoimpaan p u u teo , k -< vleissum • 1 . .. 000,000 doiiariksi arv ioituun koko- 'een asti ovat estettävät \al- naj3SUmmaan sisältyy, ja täytyy ai tiosta toiseen pääsem ästä, ellei- sältyii, m yöskin kansallisvelka, sillä vät ne ole kaadetut, sahatut, sehän on varm aan pääom an sijo itu s valm istetut tai korjatut kahdek- ta ja niinollen tulopuoleen luettava, sam oin kuin m ikä hyvänsä m uukin santuntisella työllä.” kap italistin en liikeyritys. Näm ä ka- Senaattori fonesin onesm t toim o im innan in n a n p |ta n s tis e t sijo itu k set ovat rikkaut- m äärääjät puutavaraparoonit tar- la a in o astaan om istajiensa, kapita- kottavat tällä tavoin saada kaksi listien, silm illä k atso ttu n a. H eidän kärpästä \ Edellä lyönnillä: pois- »m aisuuksiensa arvo lask etaan ainoas- MAILMANKATSOMUKSIA sui senaattori Jones. ”ei ole ai- 3älleen tiiden kapitalistien käsissä m ykkänä olleen puhum aan. E räs ca-1 sodan aikuinen sota van h us ja vapaa- u k i n u h o R a Rftn 8Uom alaisena jotka sen lain asiv at, valm iina käy- n o a s ta a n tä lle s u u r e lle te o llis iin - , .. .. .. .. . I te tta v a k si uusiin k ap italistisiin sijoi- d e lle t o iv o t ta v a , v a a n se o n tukalin ja liikkeisiin. Se velkojen ja s e p ä s e o n p a ljo a t ä r k e ä m p ä ä kokonaissum m a, joka on tu o ttajien s u o r a s t a a n v ä lt tä m ä tö n . S e h a rteilla, ja jo sta niiden on pakko nadalainen sai m enetetyn p u h elahjan-i m ielinen dem o k raatti, e ttä täm än ; sa. niin nyt se v ie ra a n tu u v äkistenkin sa tak aisin ih astu k sesta erä ä n esiinty-1 vaaHn tuloksia on k a tso tta v a m erkiksi ; se lla isilta lu k ijo ilta, jo tk a ovat sitä jän tem ppuihin. Hän nauroi k ä tk e - ' yleisen m ielipiteen k ä ä n ty m ise stä I i,an n e e t ja le v ittä n e e t ä ä n e n k a n n a t U k seen ja y h t’ak k ia huom asi sano- h allituksen sortotoim ia vastaan. v iero ttu sen suom alaisena ollessa? vansa vierustoverilleen: "E ikös se ole ' “ V asta hyväksytyn kunnalliaase- : J a a s itä on v ie ro ttu siltä tietäm ättö - poikaa?” ( tulisen m ukaan,” hän sanoo, “on ni- i m ä ltä tah o lta, jo lta k a ik k ia työväen- tulee, tahdoimmepa sitä taikka m aksaa veroa m uodossa lai to is e s s a ,,. I ' 'l e h t i ä viero taan - io tk a miPlinim min ei siten yh tään vähenisi. Se on K ahdesta m iehestä, joiden luultiin m itysvaaiissa ra tk a ista v a , k e tä ehdok- | K annattavaa ja ’ju k e v it ™ aiheell!si- emme.” —- Tietysti “me” hänen ikuinen velka tu o ttaja lu o k k a a vas i kad o ttan een pyhekykynsä ijäksi p ä i-1 kaita Pääsee listalle, sillä a in o a staa n ! p o rv arjieh tiä kuin ty ö v äen leh tiä. jot- nivic m ia u i.n M ni.i.1 ivinii.T iiuuvii- ta a „ K a p ita listise lta katsantokan- ! väksi, toinen parani säikähdyksellä, | k<dme saa ° ^ a ehdolla kuhunkin toi- ka puhuvat a sia t su o raan ja rehelli- liarjottajia ja kapitalisteja, j-oi- naita se on v a ra llisu u tta ; tuotta- kun h än et valokuvattiin välähdysva- jm een. Toledossa on ä ä n e s tä jiä k aik -I s e s ti- Se on se taho johon k a ik ista den kanssa senaatissa istuva h e r - jien k a tsa n to k an n a lta se pysyy ikui- lolla, ja toinen, kun h ä n e ltä — ^u r. i kiaan noin 22,000. V irallisten tie- j saatu ju u rtu m a a n s itä vaatim aton*a ob tojen m ukaan Edw ard T. U sher, työ rasväki tuntee olevansa vhtä. la sesti velkana Se on tapaus jossa rin ta m a tta — vedettiin ham m as suus- k ä sity stä , e ttä heidän v elv o llisu u ten väen keskusneuvoston pu h een jo h taja sa työväenluokan jä se n in ä olisi tila 'a m usta on valkea ja valkea m usta: ¡ta- “ me” on tällä kertaa odottanut se on epätodenm ukaiselta n ä y ttä v ä ! Paha om atuntokin on tä ssä ollut pa- — neuvoston, joka ed u staa 91 uniota ja lukea om an luokkansa sanom alch- om aavansa melko hyvän haju todellisuus. j rnnnuskeinona (niinkuin s itä joskus ; ja a iid e » 10.000 jä s e n tä - työväen- j aistin. , k äy tetään n ik o tu k seen k in ). E räs ,ehden Union L eaderin to im itta ja ja j on v ierottu siksi, e ttä se on vain so- pulm niattort.aksi sä ik ä h tän y t sotam ies i Sam uel G<>;npersin k a n n a tta ja n y k y i-, sia listin e n lehti eik ä m ikään jounin M ielenkiintoisinta tässä pie Muuan vancouverilainen päivälehti ! k ä y tu sairaala88 sa m nessä välinäytöksessä kuitenkin nää ja paperia ilm aistak seen on, että Jonesin lakiehdotusta sella syvällisyydellä sitä h a m m a s-, sa K erran häneltä kannattavat pohjosvaltioitten se- ty ttä v ä ä seikkaa, e ttä "Y hdysvaltain nut, ja hän p äätti "la in ata " naapurin- paaai yhdeksi kolm esta ehdokkaasta so sia listit ja so sia listio sa sto t kontrol- en 1 ga vuoteen j!oh(jaila oje v a ita h rily ltä kä järje-tvnect tvönteettäjät että varallisuus on viim eisten kolm kolm en “S o sialistit pääsivät voitolle 8 :ss a h e rä ä v ä t. järjestvneet työntekijät, m utta vuoden kalae^ a lisääntynyt sota i hänen kynänsä N aap u ri‘ nukku{ , kaupunkim m e I6 :s ta p iiristä. Seitse- m . ^ , v iero ’ voittojen v aik u tu k sesta niin paljon. nnjtta hprasi juijrj kun han H ' | rnassa Piirissä he saiv at 10.504 ä ä n tä , ! ? l,a n n "' t sitä vastaan taistelevat etelän e ttä se kestää m itä hyvänsä rasi- ja lev ittä n e et ä än eu k an n attajan aa* i. m assa kynää. "O— olen pahoillani". IJa kah d ek sassa P iirissä 11,054 eli Ohhoh! O lisihan lisihan siin llut kahdes Ohhoh! O siin ä ä o ollut kahde; ,a j ä r j e s t y n ,; ,.,,,, , u k ,„ , 80ta ,nahdollise ,li ,,ä „ ...... ... häm m c„ nJ”k. “ enem m än kuin puolet kaupungin koko tikin sanoa ja n ä tisti puhuen koko m inä ty ö väk i. I o sjo sv a ltio n le i, su u r- neekiu.” Se on todellakin “ uim äs- Parannut'' ä ä n im ää rä siä . Täm ä on tu n n u stet- viikoksi S ellaiset to v erit, jo tk a ovat P a ran n u t! i tava m erkillisim m äksi nim it vsvaa- T overia tilan n e e t, lu k en eet ja vielä k ap itaali tulee tä ssä k in k a p ita - tyttävä seikka: se tahtoo sanoa, se E raassä k u v a te a tte rissa L iverpoo lev ittä n e etk in eivät suinkaan ole niin hsttetujen repeämässä osottautu- olisi, jos se olisi to tta, m utta sen lissa parani y h tä k k iä m uuan a s e e t , liksi m itä Toledossa koskaan on ol pikkum aisia e ttä jä ttä is iv ä t kaiken pilallisuus on siinä, e ttä se ei ole lut. Viime syksynä k u n 's o s ia lis te illa tuon nyt te k e m ä ttä vain siksi**ett';i maaan voimakkaammaksi, siis to tta. E räät Y hdysvaltain kapitalis- tom aan väkeen kuuluva korpraali, jo oli ehdokas kongressiin, he saiv at ai- I T.ov‘MdsR.? 0,1 P’*°Hk8i englanninkie)- F landerissa oli m en e ttä n y t kuu- pää-em ään voitolle. Siitä kui tiry h m ä t ovat kasanneet ru to sti rik- ka ,onsa ja p u h elah jan sa l i ä , / k a t«eli n o a sta a n 2,628 ä ä n tä koko kongressi- ' ta E ,han toki On kai Toveri kvm- piiristä. N ykyinen vaalitulos on s it ä - ! m enea vu<*Io» aikana sen verran tenkin koituu itse työväestölle kauksia sen jälkeen kuin nykyinen huvlkappaletta> jo ssa esjintvj ,. ... . , .................. 's a a n u t aik aan , e ttä sen tila a ia t tie kin h an im asty ttav am p i, kun sosiahs- ,ä nevät niin paljon e ttä Toveri ja k unniakas käsikähm ä alkoi. M utta varsin vähän hyötyä. Rit< hie" ja täm än ku jeet n a u ra ttiv a t tit eivät n ä h tä v ä sti panneet toim een kaikki työ v äen leh d et v a a tiv at mi.ii |os pohjosvaltioitten työväki siinä onkin kaikki. Ne kylläkin ovat ;hänlä 8anom aU on)asti Hän tunsi m ink ään laista vaalitaistelu a. Ylitä rä ty n k a n n a tta ja jo u k o n pysyäkseen kasanneet kauniin m äärän sitoum uk- JM)lttoa k u rk u ssaj haluaa vakavasti ja perusteelli siä tulevaisuuden m ak settavaksi, mut- iän ja om itu ista pako- ( kokousta he y rittiv ä t pitää Memorial- p y sty ssä ja sen, e ttä so sia listista va listu sty ö tä on teh tä v ä m uillakin k ie sesti parantaa työ- ja elantosuh- täm ä tulevaisuus on jo aikoja „ viranom ai3et ai oh'a t ! ’Hlä kuin suom eksi, Jos se o ' ^ 1 va,n mpina>|ll .. teitaan asettum aan sen kanssa yhteiseen r in t a m a a n . K u ta pikemmin ja .eh<»kkaammin tähän järjestäm is- työhön ryhdytään, sitä parenijn Amerikan kö\ hälistölle. Kansallisrikkaus ja vel kaantuminen oa.K anu saK saiaista. ‘ --------- varm em m alle pohjalle, niin ei m ikään vostaan. P ä ä ttä en nykyisin vallitse- , Muuan sko ttilaiseen ‘•M ustaan var- SK AN DIN AAVI AN TYÖNTEETTÄ- oIe Pen Pa re m PL v arsin k a an tällaise- viata kaikkien ta rp e itte n korkeista ( . ioon” kuuluva m ies, George Fergu- ‘ j ä t na aikana S itten to isk ie lisistä tove- hinnoista — joka ei itse a siassa osota son nim eltään, sai e rittä in eloisalla 1 ovat peru stan eet J liiton, 1 johon k a ik k i j ’ ^ reistä - — - 1— a v u s ta iia - m uuta kuin rahan arvon laskem ista ei suinkaan ole täh ä n a sti ollut ja niiden edelleen nousem ise kaikista raja h in n o tte lu ista huolim at .....v,.... u . ic k s i tue- Kotuksena on tu rv a ta toisiaan lakko- vhä tiukem m ««H v n « « . » ta. n ä y ttä ä siltä kuin sellaista sota- vansa v uudelleen siinä tnnnoiii^aa ; >na nuK em m asti kuuni a s to n a s e e n ... -I P lu s s a , j o , - . jen aikana. Jos esim . T a n sk a ssa puh- m aap erään , m u tta se onkin vallan hv varallisuuden kasaan tu m ista seuraisi < hai, oli puhekykynsä rajähdyshal- keaa lakko, ovat Ruotsin ja N orjan vä a s ia : vain e d e lly ttä ä s itä e ttä vuoden tai parin kuluessa sam anlai takia m enettänyt. Hän näki ty ö n an tajay h d isty k set velvolliset a- ! vh.ä h arv en 'm in T overille voidaan p- nen tilanne raha-arvojen m ailm assa, ▼auksen kaikki fannplnn ___ t _ . _ . i tää kaikenlaisia hantaiiirninliG Ka tappelun vniliz,Q» kulu vallit»I etelän liltto k u n n .„ 8a ! '■«stam aan T anakan ty ö n a n ta ja y h d l,.' ' n,!- vuonna 1865, jolloin se teki konkurs-j r,iri1UU,"„1.°llesSa,. bäntfi Pal-»oa . t.vstä ja päinvastoin. A vustusta m ak-j tään sa n o ttu nuoleen eikä toiseen K ansallisrikkaudeksi nim itetty rallisuus jähm ety m erot s niin om itui ovat kohonneet su u n n atto m asti vii ja niiden nahkojen kaupittelun m ah-! m eisten kolmen vuoden ajalla, vuosi dollisuus lu o te tta v a k si ja järjellisek- na joina on h äv itetty ja ku lu tettu ~i nurkkakiveksi sivistyskudoksen ra- enem m än v arallisuutta kuin milloin- kennukseiie; ja m vöskin m inkään- kaan ennen sam an ajan kuluessa. ,aigen elä in yhteisön, ihm isten tai Sanom alehdet, tilasto tie te ilijä t ja o le -. ln uunlaisten, säilym ism ahdollisuus pi- i " " nau uesi s a a n e e n -, ty ö v äe n järjestö tk in to isiaan a v u s ta - , fain - Siis ty k k ää v ä t! A. P. a 1 " 111<-k-iansa ,aas Ja tiet)¡iti oli vat. E lleivät työ läiset ole av u stu sto i-j , . , , , 7, ............ TT'.' < ’ 0 lssaan - K iäalle sanom a m iin to isissa m aissa ry h ty n eet, ei + ¡ H l 1 1 I I ( ( 1 1 ’ e nii.iif helle, joka sittem m in kävi ty ö n te e ttä jille k ää n a v u stu sta m ak seta ' ” Ferguson.,! luona hänen k o d iss a a n ,“ T äm ä sopim us on tav allaan m i e l e n - tU° n u o n «oturi k e rto i: ‘Min ollut kiintoineu. se kun o so ttaa. e ttä h u o - ' * i- H 1 11 i i i ; i : i n - i -r 11 ,| tetu t talo u stie te ilijä t k erskuvat a ik a - ' tem pää aikaa sellaisen tilanteen val s i t ä uskoa! Luulin vain olevani ta a s lim atta kaik ista erim ielisy y k sistä nii- keutem m e varallisuudesta, puhuen litessa. jossa rikkauden tu o ttajia or- tuossa e n tise ssä paik assa; koko iut- tä kunkin m aan porvareilla s a a tta a oi- I TOVERITAR SANNA KANNASTO PUHUU VVYOMINGISSA JA kuolassasuin sen m ehukkaasti hou- ju u ttu v at ja riistä v ä t om at kaltai- tu oli yhtä selvää kuin todellinen la om assa keskuudessaan, vieläpä mi- _________ tappelu. H o ita ja tta re t ja m uut olivat tä eri m aitten porvareilla voi olla COLORADOSSA k u ttelev ista sum m ista. Ei enää pu- sensa liuta m iljoonista; sellaisten sum m ien Y lläm ainittu lehti lainaa erään t i - l >htä lhm eissaaa kuin itsekin olin, to isten sa kanssa, ovat ty ö n te e ttä iä t ; s e u ra a v a sti: 1 R eliance, Wyo„ loka k. 31 ja sitä m ainitsem ista ei enää pidetä hyvän- lasto tie te lijän lausunnon jossa sei!-j un kl,uIivat m inun huutavan, kaikissa kolm essa m aassa yh tä poi se u ra a v ln a päivinä. tapaisuutena. Nykyisin ta rv ita a n j letään Y hdysvaltain k a n sa llisrik k a u -! , Suudelm a paransi, Superior. Wyo., m arrask . 6 ja s itä kaa ty ö v äe n järjestö jä vastaan. seu raav in a päivinä. biljoonam ääritelm ä ilm aisem aan kan-1 den olevan 2280 dollaria j o k a i s ta 1 k ,p lä-t'taflo rd sh iren rykm entin so- H anna, Wyo,, m arrask. 13 ja sitä rosvoperheesen kuuluvan ’ a su k a sta kohden, siten tehden s i i t ä ! tilas " iPiara Davis otti osaa lo k a -1 Salliseen Todistuskappaleita. -r- - - - - ------ ----- k ,| 1f). r , • i . -seu raav ä iv in ä ., ise u ra a v in a p päivinä.. kolm annen luokan kansakunnan va- m ailm an u ri rikkaim m an m aan. Se tar- . . Loosin taiste-1 S yyttäen m iestään r rääk ä ä k k k ä y k s e s tä ,' Leadville, Colo.. lia r ra s k . 22 ja sitä rallisu u ttak in . {kot taa. jos o liisitu o ju a rille ! «eiJ ta a rin a päivinä. jos se ta rk o tta a m itään, e ttä uun Ja biinä ra Jähdyshalvaukse>i jä tti e rä s "m isis” p poliisituojuarille rallisuus? ¡sen m aan rikkauksien tu o tta ja t ky- i vu° ksi “ unetti sekä kuulonsa e ttä kourallisen hiuksia, jo tk a hän v ä itti! T 'J I" rid e ' ..m arrask. 29 ja sitä Ja m itä k ä sittä ä täm ä var a varalli-i kenevät m aksam aan veroa niin SUu- pu iekj k ynsa- t joitakin k uukausia m iehensä kiskoneen hänen p äästään. C arney v U l^ ^ V v o ionin' r 19 Missä su h teessa on m ailm a en vuotta relle sum m ___ alle: _______ toisin _______ sanoen, _ ne T ______________ a rk a ste ltu a a n ______ hiustukkoa sanoi --------------L _ ’ ___ p sem pl nykyisin kuin tuhannen ____ _____ ____ _ _ ovat i a a Pc ,in iän tuli entiselleen , e rittä in _ tak ap erin ? Onko se jota me taval- sen sum m an velkaa Am erikan kapi- ! niiellytta välla tavalla. U seitten to*.-e- T u o m a ri: "M itä te p u h u tte? T ässä ' W ASH!NGTONIN V A LTIO JÄ R JE3T. lupioclnmmn QClfutn T ’ «MUKSiöfilmK 3SlöH^ | lisesti kutsum m e varallisuudeksi, to-i talisteille. Se on sen m aan ty ö lä is-; 1 iensa 8 earassa hän oli erä ä ssä Liu- on ain o astaan m uutam a suortuva n ai-j PUHUJA TOV. LEO LEINO dellisuudessa sitä vai näy ttääk ö se ten arvo om istajilleen, sillä jos h e , < olnin hotellissa, kun m uuan nuori sen h iu k sia; m uuten koko tukko näyt- PUHUU siltä vain ulospäin? Onko se to d e l-! k e rra n ovat kukin kohdaltaan 2280 n a in e n - J°ka tiesi kuinka m iehelle oli tä ä olevan m iehenne p artak arv o ja, Ihvacossa, to rsta in a , m arrask . 1 ja iieuudessa vain petollisuutta ja ki- dollaria velkaa kapitalisteille, niin käy»Y t Ja joka oli kuullut m ieluisan j “Niin onkin — sen p a rta k arv o ja p :n it rous ihm iskunnan hyödylliselle osa!- om ------------- istavat viim ----- ------------ em ainitut h eid ät gje, 1 Jlldtvksvn aik aan saam ista ihm eelli- ne kyllä ov at”, m yönsi m uija. "M inä K aym ondissa, lau a n tain a ja sunnun le. varallisuuden todellisille lu o jille .; laineen, sorkkineen. Ja siinä on slbta P arantum isista, v iittasi h ä n tä panin ne varm uudeksi m ukaan ettoi ! Laina, 3 ja 4 n sam alla kun se on yhteiskunnain- riittä v ä todistus jo edelläantam aaiunie luokseen ja pyysi yhtä shillinkiä suuk- se voi tekeytyä tie tä m ä ttö m ä k si koko W lnlocXlssa, tiista in a 6 p :n ä . sesti hyödyttöm ille, taantum uksen lausuntoon, e ttä velkaa ei voida kos- kosesta. T .! ! ! hkm äris? , »ellalueo »«lelitallja heittiö ‘ Independeaaä ja Lincoln Creek is “ T , py5'" ''’" sä *> - <m - voial vannon m l» ta ? » p :n a. k a n n attajille ja loiseläjille todellinen kaan m aksaa; 2280 dollaria jo k aista pelastuksen taiv as? Sen tulem m e m iestä, n a ista ja lasta kohden. Onko ko. kaivella lask u jaan , kun nainen h a n sa.’ , G rays H arboriin saavun perjantaiu;- näkem ään ketään niin y k sin k e rta ista joka ku- huu d ah ti: “M itäpä tu o sta sh illin g istä; 1 9 p :n ä. * * * i vittelisi että sellainen sum m a voi- a n ta k a a m inulle suudelm a, niin voitte ERO E L U K O IL L A . A berdeenin ja H oquiatnin toverit S u u rb ritan n ian k ansallisrikkaus on daan joskus m aksaa? Miten hyvän- p u „ h u m a " i, ’ sam alla a hän ,, suudella L lnn.kanntin mlc» joutui mak- » rjealäk ää periä,,,al l.u a a ta l ■ sum aan 200 dollaria »ukkoa 1. 1 rv e n ' a u n n u n u l. T j O ta i l " X Ui ä sk e ttä in arvioitu 80,000,000,000 d o l-isä me koettanem m ekaan se littä ä s i t ä ,; ni°>s kautti „ ra,e ,U noakelle. e „ a lariksi, ja siitä on vedetty se lohdut- on tosiasia slttek in , e ttä kaikki pu- pärilläolevi v a t rem a h tiv a t nauruinaan tap o sta om alta m aaltaan. Lakko- keak en äu n e '
