• i *
TOVERI
Lännen tuo nutiaiiea työväen Unenkannatttja.
ilmestyy Aston u u , Oregon, jok« psivi
pjuisi sunnuntaina.
TOIMITUSKUNTA:
W. N. REIVO
LAURI MOILANEN
ADOLPH
SALM I
A. li. M ÄK ELÄ
SULO SYVÄNEN
TOVERI
(THE COMRADE)
lh e organ oi ae Einmsh
W estern slate». The only
the W est. Published daily,
at A storia, Ore., by the
men's Publishing Society.
workers in the
Finnish daily in
except Sunday,
W estern Work
Ihnotushinta 4Uc palstalutimalta. Kuoleman-
duioiukset $1.5u kerta fa m uistovarsyilla
>».U0 keitä. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit
to- d m otukset 50c kerta, halutaautieto- ja
nunenniuutto-ilmotukset 25c kerta, nainia-
tlmot ukset <1.50 kerta, avioero-ilmotukset
>1.00 kerta. Seisovat ilm otuksct sopimuk
sen mukaan.
Satunnaisista ilm otuksisla
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
kielestä suomennetaan vapaasti.
Entered aa second-class mail matter July IS,
13* 13» at the p oitatlice at Astoria, O icgon,
under the A ct ot March J, ltt/y.
T IL A U S H IN N A T
Y hdysvalloissa ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .|4.bU
o auuMamta.
i kuukautta......... >1.J5
1 k u u k a u si... .30
Suomeen ja muualle ulkomaille:
k k si vuosikerta. .< 6 . j 0
6 kuukauua. .J J . j U
S U B S C R IP T IO N R A T E S:
In tne United States anu Canada
One year........... »4.00
s i x m ouths............ ^¿.¿3
i n ice m on th s. . »i.J>
v i i e m o n i n ...................... ju
A dvertising rates" in effect July 1, ly ly , au
C C O tl
p er
H lC h .
^ p U C Ic ti
ill
k ill l
as
for larger and continuous advertisement».
I O V l K I, »O X
a r i U K l A , OKe..
___
_
A lb .
M
a
C L s V,
akiailaggul.
H uoueusto sijaitsee lu m ie n ja Duane satu
jen kulmassa. .1 tietoon i;
konttori Jos,
toim itus 842.
Se -on kannatettava
suunnitelma
No. 251
TOVERI
mies on saatava yhtymään ja ot
tamaan osaa sen kokouksiin. Ja
kokouksissa on keskusteltava
työväestölle tärkeistä kysymyk
sistä, kuten kasvatustyöstä, jär
jestön lujittamisesta, sopimuk
sen noudattamisen valvomisesta
jne. Ja kaikkina aikona on jär
jestön oltava taistelukunnossa,
sillä vain sen tietäen totfelevat
isännät omia lupauksiaan.
Isännistö
puolestaan
tekee
kaikkensa rappeuttaakseen union,
tietäen siten ajavansa etujaan. Se
koettaa vaikuttaa luottam ushen
kilöihin, saada aikaan kilpailua
työläisten keskuudessa keliase-
malla joitakin ja asettelem alla
heitä toisten yläpuolelle. Ja jos
työläiset antavat sellaisen vaikut
taa itseensä ja lam aannuttaa tais-
telutarm oaan, niin pian ollaan
taas siinä, että jokainen on pa
kotettu taistelem aan itsekseen,
ja antautum aan täydellisesti i-
säntien armoille.
Niidenkin velvollisuus, jotka
lakon aikana taistelivat uniota
vastaan, joko olemalla itse työs
sä, tai union jäseninä värvää
mällä rikkureita, kuten selitetään
tapahtuneen esim. Astorian lai-
vatyoläisten lakossa, tulisi nvt
antautua toisten työläisten kans
sa yhteiseen rintam aan, jos sii
hen vain huolitaan. Jos lakko
laiset katselevat karsain silmin
rikkureita, niin syy on rikkureis
sa. Ne olivat täydellisen voiton
tiellä; ilman niitä olisi täkäläi-
nenkin lakko voitettu jo paljon
ennen. Lakkolaisilla on oikeus
m äärätä suhtautum isensa rikku-
reihin ja pettureihin, m utta ta
vallisesti ne m enettelevät kuin
valistuneet työläiset: koettavat
ohjata erehtyneet veljensä oike
alle tielle, milloin kysymyksessä
on vain erehdys.
Jos nyt käydään järjestön vah
vistamiseen. tietoisena siitä, että
taistelussa on saatu aikaan vain
välirauha, niin seuraava voitto
on oleva paljon pikaisempi ja
merkityksellisempi.
ashingb»uin valtion puuiue-
virasto ottaa
paraikaa selville
jäsenistön
m ielipidettä
kysy
m yksessä: asetetaanko kahdek
san tunnin työpäivä äänestyk
selle tulevissa vaaleissa, ja niillä
tavalla kullakin paikkakunnalla
hankittaisi kannatusta sellaiselle
hommalle ?
Suunnitelm an
hyödyllisyys
tarvinnee tuskin pitkiä selityk
siä. Jokainen työläinen \\ ash-
ingtonin vakiossa, samoin kuin
muissakin lansivaltioissa tietää
nyt kokem uksestaan, että kahdek
san tunnin työpäivän saavutta
minen m uuta kuin lainlaadinnal-
lista tietä 011 melkein m ahdoton;
ainakin siinä määrässä uhrauksia
kysyvä, e:tä nykyisissä oloissa
ei sitä voida saavuttaa.
Äskeinen lakko osuttaa, että
silloin kun työläisten lakko alkaa Eräs etujen ristiriita ja
sen ratkaisu
käydä tehokkaaksi, astuu valtio
m ahti kuularuiskuineen väliin ja
Sosialistit eivät koskaan ole
särkee lakon. Jos tulevissa vaa erehtyneet sen tosiasian suhteen,
leissa uhrattaisi sama määrä va eitä
jonkun maan kapitalisti-
roja kasvatustyöhön kuin viime luokalla on edustettavina san
hikossa m e n eteltiin , niin aiv an gen erilaisia ja vastakkaisiakin
varmaan tulisi kahdeksan tunnin etuja. (Ivatpa saman teollisuus
työpäivälaki äänestyksellä hy alan eri ryhm ät u>ein joutuneet
väksytyksi. Ja kun väestön tie käymään niitä katkerinta etu-
toisuus yhteiskunnallisista suh taistelua toisiaan vastaan. Niin
teista sim alla avartuisi, niin yli pä on esim. kutomoteollisuudes-
oikeuskaan ei uskaltaisi julistaa sa idän ( l tiden Englannin val
sitä perustuslain vastaiseksi.
tioitten) ja eteliin välinen risti
Jokaisessa osastossa olisi vält riita melkein historiallinen, ja
täm ättä asetuttava suunnitelm aa vaikka tämä etujen vastakkai
kannattam aan ja kerääm ään va suus ei tätä nykyä enää ole niin
roja sen läpitse ajamiseksi. Sil räikeii kuin pari vuosikymmentä
le ei ole vaikea saada työläisten takaperin, ei se vielä likikään
kannatusta.
niin aiiki tarpeel ole hävinnyt Yhdysvaltain kuto-
liseksi tunnustaa jokainen nvt nu »teollisuudesta.
kahdeksan tunnin työpäivähän.
Samanlainen kilpailevain etu
jen ristiriitaisuudesta johtuva ot
Lakkotaistelun pää telu kahden samalle teollisuus
tyttyä
alalle kuuluvan m aantieteellisen
ryhm än välillä on parastaikaa
lv» »taistelun päätyttyä ale syntym ässä täm än maan puu
taan tavallisesti k a te lla sen käy teollisuudessa. Luoteisvaltii »itten
tännöllisten saavutusten merki metsä- ja sahatöissä työskentele
tystä ja niiden perusteella a r vän köyhälistön keskuudessa kah
vostella taistelun tuloksia. N as tena viime vuotena m enestyksel
ta niiden tultua näkyviin voi lisesti suoritettu järjestämistyö
daan täysin arvioida saavutuk on m uodostanut näistä kulkuri-
set. M utta eräs seikka olisi kui elantoon tuom ituista miehistä it
tenkin pidettävä mielessä, koska setietoisia työläisiä. Pari vuotta
se osaltaan vaikuttaa tuloksiin sitten lännen puutavarateollisuu-
samalki tavalla kuin käyty tais dessa vielä yleinen kahden- ja
telukin: se on töihin palattua neljäntoistatuntinen työpäivä on
union toim esta käytävä taistelu. m uuttunut korkeintaan kym m en
Se, joka luulee isäntien tä y t tuntiseksi, paikoin yhdeksän-, jo
tävän union kanssa tekemänsä pa kahdeksankin-tuntiseksi. M ut
sopim ukset ilman mitään jatk u ta. kuten onneksi täm än asian
vaa pakkoa union puolelta, ereh luontoon kuuluu, edistyy tuo en
tyy laskuissaan. Jos siten olisi nen mitä alimmalla portaalla ol
laita, niin isäunistöllä ei olisi leen m etsäköyhälistön eteenpäin-
kaan m itään syytä sitte koskaan pyrkimys nopeasti: hajanaisia
k vltävtyä
tv«daistetisä
vaati taisteluita kahdeksantuntisen työ
m uksina. Lupauksia täytetään päiviin saavuttam iseksi alkaa ol
juuri siinä m äärässä kuin unio la loppum attom asti. Siinä näiden
rajujen lakkojen suuri
kykenee pakottam aan ne täy tet lännen
täväksi; jos unio nukahtaa, s. o. merkitys, jota idässä tuskin täy
jos työläisten taistelutarm o her sin ym m ärrettänee.
Suurkapitalistiseksi kehittynyt
paantuu, niin saavutukset supis
lännen
puutav arateollisuus kui
tu v at varsin vähiin.
Täm än takia on välttäm ätön, tenkin tarvitsee lepoa ja rauhaa,
että uniota ei päästetä rappeutu voidakseen pistellä taskuunsa nyt
maan nyt kun »sille on saatu enemmän kuin koskaan odotet
tunnustus. Siihen on värvättävä tavissa olevia suunnattom ia voit
Niinpä ei olekaan ihme,
nyt joukkoja niin paljon kuin toja.
voidaan. Jokainen työssä oleva että erityiseium än taantum uksel-
liseksi
tunnettu
W ashingtonin j tava johtopäätös että kun sen kan- heet
varallisuudesta
ovat
paljasta? sen luonteensa niille jotka haluavat ! laisia ammutaan vuosittain kymmeniä
pötyä.
V arallisuuteen ei voi s is ä l- ' sen nähdä. Om an k eh ity k sen sä yh ja n e e k e re itä h irte tä ä n sato ja, eikä
ty ä m itään m uuta kuin m ailm an teydessä k ap italism i riisuu itse stä ä n koira p e rä ä n hauku. J a täm ä m aa
työväenluokan p äiv ittäin en tuotta- kaiken p eto llisu u ten sa ja p a lja sta a käy m ukam as jä rje s te ty n ihmis-yh-
m iskyky, ja sen tu lo k se t k ä y ttä ä itsen sä k aikessa a lasto m u u d essaan , ; teisk u n n a n nim ellä!
vallitseva luokka sitä m ukaa kuin o so ttau tu en köm pelöim pänä ja läpi- i
“ RIIHTÄ TAPPAVAN HÄRJÄN SUU
ty ö läiset tu o ttav at.
K aikki rav in to näkyvim pänä verukkeena, m itä raa-
TA SINUN El PIDÄ SITOMAN."
aineet,
v a a te tu sta rp e e t, suojusväli- J kalaism ainen valtaluokka on koskaan
Y lim ääräisiä so ta v o itto ja koskevan
neet ja m u u t k u lu te ta a n sam assa eläim elliseilä kavaluudellaan k ek si
tu loverolain m o n im u tk aisia säädöksiä
jä rje sty k se ssä kuin tu o tetaan k in . Mi nyt,
p e ittä ä k se en ih m iso rju u tu k sen
ta rk a s te lle s sa on s ie ltä tu o n tu o stak in
tään ei panna varastoihin, m itään ei in h o ttav an rikoksen sen om ilta uh
lö y d etty aivan a rv a a m a tto m ia salatar-
koota, lu k u u n o ttam a tta arv o p ap ereita. reilta. Ellei orja olisi niin helposti
k otuksia. N iilipä on tu llu t ilm i, e ttä
num eroita ja m uita osotuksia siitä petettäv ä, olisi hän näh n y t koko jär-
k a ik ista en sim äin en poikkeusm ääräys
rik k au d esta jonka ty öläiset ovat tuot- jestelm än läpitse jo aik o ja sitte n ,
n iitä a s e tu k se ssa on, v a p a u tta a se-
tan eet ja joka o tetaan heiltä ilm an Se, tai hän, m iten vain h a lu ta an ,
v a stin e tta tai korvausta. Sitä ei voi- sanoa, on ollut tarp eellin en v a iti- 1n a a lto rit
ed u sta jah u o n e e n Jasem t
joille
ja
ryöväreille
viim
eiset
kym-
!
m
a
k
sa
m
a
sta
y lim ä ä rä istä 8 prosentin
da m aksaa sillä ei ole olem assa m i
m
e
n
e
n
tu
h
a
tta
vuotta.
N
yt
on
hei-
'
veroa
s
iitä
o
saata
beidatl Palkkaaiiba
tään m illä se m ak settaisi. Koko ole
m
ikä
nousee
yli
6.000
d o lla rin ; se
te ttu rah allin en edustus on vain p e - ■ dän pelinsä loppum aisillaan, m u tta
n
a
a
tto
rie
n
ja
ed
u
stajah
u
o
n een jäsen-
♦ osta ja hu ijau sta. Se on selvää ja o rja t eivät ole suinkaan siihen syyl
v ä ä re n tä m ä tö n tä
p etk u tu sta, siten l is e t Jo s sellainen peli olisi mah- | te » Pa lk k a on- n äet. 7,000 dollaria
K ovasti siis ovat h e rra ,
suu n n iteltu ja la ite ttu e ttä suurin dolllsta vielä se u ra a v a t kym m entu- ! vuodessa.
liatta
vuotta,
tä
y
ttä
is
iv
ä
t
o
rja
t
e
d
e
l-!
isänm
aallisia.
osa sen m ukana toiniivistakin siihen
eksyy. Nyt se on nopeasti luhistu- leenkin osansa. A inakin n ä y ttä ä sil-
Hautakirjotus.
m assa ja siten p a lja sta m a ssa petolli tä.—B. C. Fed.
E räs leski p an etti m ie sv a in a ja n sa
^ i i ‘ u ii'u iiiiiu i> iu u iiiiu iH iiiitiiiiiiiiitiiiiim tiiiiiiiiiH n iiiiiiiiiii!iiii:iiii{ iiit'iiiiiiiiiiiitiiip iiiiiiiiiiiiiiii:iiiiiiiiiiiiiiiH iii!iiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii:iin iiiiiiiH iiiiH ^ ' h au tak iv een
näin kuuluvan kirjotuk-
taa lännen työväen keskuudessa ,aan sen perns,eella mitä
saavat
s
e
n
:
...
’
. . . .
n iistä tuloja rikkauksien luojani tuot-
\< ilh ts t\a
le v o tto m u u s
jo k a tavasta työstä.
V iim eksim ainituille
"L ep ää rau h a ssa , rak k a a n i, kunues
= tap aam m e.”
heille kylläkään ei ikinä tide on- m erkitsevät kaikki sellaiset sijoituk-
I
nistum aan — sekä sulkea mark- set velkaa, jo sta heidän on m akset-
Tuli ilmi.
kinoilta kilpailem asta etelän piin- Liva lak k a a m a tta veroa voittona muo- 'iiiiin iiiu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiH iiiiiiiiii: iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiit iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiiiiiiiiiM i;iiiiiiiiiiitih iP iiiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiitiiiiiii5
T
alon
rouva
(p a lv e lu sty tö lle ): “ T ä
.
.
•
. . . . .....
dossa tili
tai toispssa
toisessa, S ijo ite ttu a pää- MERKILLISIÄ PARANNUSKEINOJA Davis nauroi m ukana, ja k aikkien
tavaratuontanto,
jossa
k astetaan , rinsK»
nään m eidän nuori h e rra tu lee kotiin
, ,
.
.
‘
om
aa ei voida kos
koskaan m aksaa ta-
maa
häm m ästy k sek si sanoi e rä ä lle tove
nalvempaa ja vaatim attom am paa: Kii isin siitä itse stä ä n se lv ä stä syys-
yliopistosta. Pidä itse si h ä n e stä niin
Jos so ta on a ih e u tta n u t uusia taa- !
re ista a n : "Iltaa, ko rp raali, m itenkäs
neekerityötä. Selväähän on, että ta että se joka sen aih eu tti (v ä ittä -1 ‘«ja, niin onpa se myös jo h ta n u t uu- , ja k s a t? .. Nykyään Davis puhuu tyy- loitolla kuin suinkin, M a ri!”
M ari: “ Vai on se tu llu t isä ä n s ä ? ”
etelän kilpailu käypi kuukausi m ättöm yys myydä velaksi kaikki työ-
parannuskeinoihinkin. P o rta ilta (jyttäv k n hyvin ja on toivoa e ttä
kuukaudelta sitä vaarallisemmak- Iäisiltä riiste ty t tu o ttee t, koska ei putoam inen esim . on ä sk e ttä in paran- hän p aranee täydelleen
HAUTAAKO SE TOV. ALLIN
si lännen puutavara,,„rl,„ille. k „ -
• «•» «"“« *•“ koskaa" lule l
« jih d y s h a lv .u lr s e .t» . •
---------
KAIVAA?
. . . . .
olem aan m itään jolla a lk u p e räin e n ! lu o s ta halv au k sesta so tilaa t ovatkin
koska hän o tta a p u h u ak seen Toverin
ta s u u r e m p ia m y ö n n y ty k s i ä h e i - . gumma m aksetta isi) e stä ä sen mak- p a ra n tu n ee t ihm eellisem m ällä tav alla
ALKAVATKO SILMÄT AUETA,
h a u ta ja is is ta ju u ri silloin kun to iset
dat pakotetaan tekemään t\ö läi- s a m isen. K ansallisvelka olisi mak- kuin m istään m uusta sairau d esta. Mu-
Toledossa. O hiossa, tu o n n o ttain pi- k o e tta v at saad a sille taa tu m m a n elä
silleen.
se tta v a yksityisille k ap italisteille, ja , »Hkki on p a ra n ta n u t m onta, Kiihty- j detyn nlm itysvaalin johdosta lausuu 1 m än. T av alliselle kuolevaiselle k:i-
“ Kahdeksan tunnin päivä.” lau- vaikkapa se m ak settaistk in , olisi se mys k ortinpeluussa on s a a t t a n u t 1 k en raali Isaac R. Sherw ood, sisällis-1
s °Toieria
^ “ “ rie ro n l“ ^
seuaattori Wesley Jones m uuta- j sallisveika
on ain o astaan 463 dolla-
•
.........
, ................
ria a su k a sta kohtaan, eli kaikkiaan
1 . .
'
noin 20,000,000,000 dollaria, on Suur-
koogressi-isiunnon loppua teki B ritannian rahallinen tilan n e e rittä in
lakiehdotuksen kahdeksantunti- hyvä. T osiasia k uitenkin on, e ttä
sen työpäivän säätämisestä ko- kaikki lask elm at kansallisrikkaudes-
ko puutavarateollisuudelle. Tuos- ,a peru stu v at sille m itä kunkin k an
sa ehdotuksessa vaaditaan, lapsi sakunnan tu o ttaja jo u k k o kykenee
m aksam aan sijoituksille.
O sakkeet,
työtä koskevan lain mallin m u v elk ak irjat, o m istu sp ap erit, kiinitys-
kaan, ei enempää eikä vähem- k irja t, lain at (yleiset ja y k sity iset)
pää kuin että “kaikki p u u tav a ra- ¡ja kaikki m uussa m uodossa sijo ite ttu
tuotteet _ m etsässä s e i s o v i s t a m uodostaa kansallisrikkauden
.
.
m an. Y lläm ainittuun 80.000,-
rungoista , hienoimpaan
p u u teo , k -< vleissum
•
1
. ..
000,000 doiiariksi arv ioituun koko-
'een asti
ovat estettävät \al- naj3SUmmaan sisältyy, ja täytyy ai
tiosta toiseen pääsem ästä, ellei- sältyii, m yöskin kansallisvelka, sillä
vät ne ole kaadetut, sahatut, sehän on varm aan pääom an sijo itu s
valm istetut tai korjatut kahdek- ta ja niinollen tulopuoleen luettava,
sam oin kuin m ikä hyvänsä m uukin
santuntisella työllä.”
kap italistin en liikeyritys. Näm ä ka-
Senaattori fonesin
onesm t toim
o im innan
in n a n p |ta n s tis e t sijo itu k set ovat rikkaut-
m äärääjät puutavaraparoonit tar- la a in o astaan om istajiensa, kapita-
kottavat tällä tavoin saada kaksi listien, silm illä k atso ttu n a. H eidän
kärpästä \ Edellä lyönnillä: pois- »m aisuuksiensa arvo lask etaan ainoas-
MAILMANKATSOMUKSIA
sui senaattori Jones. ”ei ole ai- 3älleen tiiden kapitalistien käsissä m ykkänä olleen puhum aan. E räs ca-1 sodan aikuinen sota van h us ja vapaa- u k i n u h o R a Rftn 8Uom alaisena
jotka sen lain asiv at, valm iina käy-
n o a s ta a n tä lle s u u r e lle te o llis iin - ,
..
..
..
.. .
I te tta v a k si uusiin k ap italistisiin sijoi-
d e lle t o iv o t ta v a , v a a n se o n
tukalin ja liikkeisiin.
Se velkojen
ja s e p ä s e o n p a ljo a t ä r k e ä m p ä ä kokonaissum m a, joka on tu o ttajien
s u o r a s t a a n v ä lt tä m ä tö n .
S e h a rteilla, ja jo sta niiden on pakko
nadalainen sai m enetetyn p u h elahjan-i m ielinen dem o k raatti, e ttä täm än ; sa. niin nyt se v ie ra a n tu u v äkistenkin
sa tak aisin ih astu k sesta erä ä n esiinty-1 vaaHn tuloksia on k a tso tta v a m erkiksi ; se lla isilta lu k ijo ilta, jo tk a ovat sitä
jän tem ppuihin. Hän nauroi k ä tk e - ' yleisen
m ielipiteen
k ä ä n ty m ise stä I i,an n e e t ja le v ittä n e e t ä ä n e n k a n n a t
U k seen ja y h t’ak k ia huom asi sano- h allituksen sortotoim ia vastaan.
v iero ttu sen suom alaisena ollessa?
vansa vierustoverilleen: "E ikös se ole ' “ V asta hyväksytyn kunnalliaase- : J a a s itä on v ie ro ttu siltä tietäm ättö -
poikaa?”
( tulisen m ukaan,” hän sanoo, “on ni- i m ä ltä tah o lta, jo lta k a ik k ia työväen-
tulee, tahdoimmepa sitä taikka m aksaa veroa m uodossa lai to is e s s a ,,.
I
'
'l e h t i ä viero taan - io tk a miPlinim min
ei siten yh tään vähenisi.
Se on
K ahdesta m iehestä, joiden luultiin m itysvaaiissa ra tk a ista v a , k e tä ehdok- | K annattavaa ja ’ju k e v it ™ aiheell!si-
emme.” —- Tietysti “me” hänen ikuinen velka tu o ttaja lu o k k a a vas i kad o ttan een pyhekykynsä ijäksi p ä i-1 kaita Pääsee listalle, sillä a in o a staa n ! p o rv arjieh tiä kuin ty ö v äen leh tiä. jot-
nivic m ia u i.n M ni.i.1 ivinii.T iiuuvii-
ta a „
K a p ita listise lta katsantokan- ! väksi, toinen parani säikähdyksellä, | k<dme saa ° ^ a ehdolla kuhunkin toi- ka puhuvat a sia t su o raan ja rehelli-
liarjottajia ja kapitalisteja,
j-oi- naita se on v a ra llisu u tta ; tuotta- kun h än et valokuvattiin välähdysva- jm een. Toledossa on ä ä n e s tä jiä k aik -I s e s ti- Se on se taho johon k a ik ista
den kanssa senaatissa istuva h e r - jien k a tsa n to k an n a lta se pysyy ikui- lolla, ja toinen, kun h ä n e ltä — ^u r. i kiaan noin 22,000. V irallisten tie- j saatu ju u rtu m a a n s itä vaatim aton*a
ob
tojen
m
ukaan
Edw
ard
T.
U
sher,
työ
rasväki tuntee olevansa vhtä. la sesti velkana Se on tapaus jossa rin ta m a tta — vedettiin ham m as suus-
k ä sity stä , e ttä heidän v elv o llisu u ten
väen keskusneuvoston pu h een jo h taja sa työväenluokan jä se n in ä olisi tila 'a
m usta on valkea ja valkea m usta: ¡ta-
“ me” on tällä kertaa odottanut
se on epätodenm ukaiselta n ä y ttä v ä !
Paha om atuntokin on tä ssä ollut pa- — neuvoston, joka ed u staa 91 uniota ja lukea om an luokkansa sanom alch-
om aavansa melko hyvän haju todellisuus.
j rnnnuskeinona (niinkuin s itä joskus ; ja a iid e » 10.000 jä s e n tä - työväen- j
aistin.
, k äy tetään
n ik o tu k seen k in ).
E räs ,ehden Union L eaderin to im itta ja ja j on v ierottu siksi, e ttä se on vain so-
pulm niattort.aksi sä ik ä h tän y t sotam ies i Sam uel G<>;npersin k a n n a tta ja n y k y i-, sia listin e n lehti eik ä m ikään jounin
M ielenkiintoisinta tässä pie
Muuan vancouverilainen päivälehti ! k ä y tu sairaala88 sa m
nessä välinäytöksessä kuitenkin
nää ja paperia ilm aistak seen
on, että Jonesin lakiehdotusta sella syvällisyydellä sitä h a m m a s-, sa K erran häneltä
kannattavat pohjosvaltioitten se- ty ttä v ä ä seikkaa, e ttä "Y hdysvaltain nut, ja hän p äätti "la in ata " naapurin- paaai yhdeksi kolm esta ehdokkaasta so sia listit ja so sia listio sa sto t kontrol-
en 1 ga vuoteen j!oh(jaila oje v a ita h rily ltä
kä järje-tvnect tvönteettäjät että varallisuus on viim eisten kolm
kolm en
“S o sialistit pääsivät voitolle 8 :ss a h e rä ä v ä t.
järjestvneet työntekijät, m utta vuoden kalae^ a lisääntynyt sota i hänen kynänsä
N aap u ri‘ nukku{ , kaupunkim m e I6 :s ta p iiristä. Seitse- m . ^ ,
v iero ’
voittojen v aik u tu k sesta niin paljon. nnjtta hprasi juijrj kun han H
' | rnassa Piirissä he saiv at 10.504 ä ä n tä , !
? l,a n n "' t
sitä vastaan taistelevat etelän e ttä se kestää m itä hyvänsä rasi-
ja lev ittä n e et ä än eu k an n attajan aa* i.
m assa kynää. "O— olen pahoillani". IJa kah d ek sassa P iirissä 11,054 eli Ohhoh!
O lisihan
lisihan siin
llut kahdes
Ohhoh! O
siin ä ä o ollut
kahde;
,a j ä r j e s t y n ,; ,.,,,, , u k ,„ , 80ta ,nahdollise ,li
,,ä „ ...... ... häm m c„ nJ”k. “
enem m än kuin puolet kaupungin koko tikin sanoa ja n ä tisti puhuen koko
m inä
ty ö väk i.
I o sjo sv a ltio n le i, su u r- neekiu.” Se on todellakin “ uim äs-
Parannut''
ä ä n im ää rä siä .
Täm ä on tu n n u stet- viikoksi S ellaiset to v erit, jo tk a ovat
P a ran n u t!
i
tava m erkillisim m äksi nim it vsvaa- T overia tilan n e e t, lu k en eet ja vielä
k ap itaali tulee tä ssä k in k a p ita - tyttävä seikka: se tahtoo sanoa, se
E raassä k u v a te a tte rissa L iverpoo
lev ittä n e etk in eivät suinkaan ole niin
hsttetujen repeämässä osottautu- olisi, jos se olisi to tta, m utta sen lissa parani y h tä k k iä m uuan a s e e t , liksi m itä Toledossa koskaan on ol pikkum aisia e ttä jä ttä is iv ä t kaiken
pilallisuus on siinä, e ttä se ei ole
lut. Viime syksynä k u n 's o s ia lis te illa tuon nyt te k e m ä ttä vain siksi**ett';i
maaan
voimakkaammaksi, siis to tta. E räät Y hdysvaltain kapitalis- tom aan väkeen kuuluva korpraali, jo oli ehdokas kongressiin, he saiv at ai- I T.ov‘MdsR.? 0,1 P’*°Hk8i englanninkie)-
F landerissa oli m en e ttä n y t kuu-
pää-em ään voitolle. Siitä kui tiry h m ä t ovat kasanneet ru to sti rik- ka
,onsa ja p u h elah jan sa l i ä , / k a t«eli n o a sta a n 2,628 ä ä n tä koko kongressi- ' ta E ,han toki On kai Toveri kvm-
piiristä. N ykyinen vaalitulos on s it ä - ! m enea vu<*Io» aikana
sen
verran
tenkin koituu itse työväestölle kauksia sen jälkeen kuin nykyinen huvlkappaletta> jo ssa esjintvj
,.
...
. ,
..................
's a a n u t aik aan , e ttä sen tila a ia t tie
kin h an im asty ttav am p i, kun sosiahs- ,ä nevät niin paljon e ttä Toveri ja
k unniakas käsikähm ä alkoi.
M utta
varsin vähän hyötyä.
Rit< hie" ja täm än ku jeet n a u ra ttiv a t
tit eivät n ä h tä v ä sti panneet toim een kaikki työ v äen leh d et v a a tiv at mi.ii
|os pohjosvaltioitten työväki siinä onkin kaikki. Ne kylläkin ovat ;hänlä 8anom aU on)asti Hän tunsi m
ink ään laista vaalitaistelu a.
Ylitä rä ty n k a n n a tta ja jo u k o n pysyäkseen
kasanneet kauniin m äärän sitoum uk- JM)lttoa k u rk u ssaj
haluaa vakavasti ja perusteelli siä tulevaisuuden m ak settavaksi, mut-
iän ja om itu ista pako- ( kokousta he y rittiv ä t pitää Memorial- p y sty ssä ja sen, e ttä so sia listista va
listu sty ö tä on teh tä v ä m uillakin k ie
sesti parantaa työ- ja elantosuh-
täm ä tulevaisuus on jo aikoja „
viranom ai3et ai oh'a t ! ’Hlä kuin suom eksi, Jos se o ' ^
1 va,n mpina>|ll ..
teitaan
asettum aan sen kanssa yhteiseen
r in t a m a a n .
K u ta pikemmin ja
.eh<»kkaammin tähän järjestäm is-
työhön ryhdytään, sitä parenijn
Amerikan kö\ hälistölle.
Kansallisrikkaus ja vel
kaantuminen
oa.K anu saK saiaista.
‘
---------
varm em m alle pohjalle, niin ei m ikään
vostaan. P ä ä ttä en nykyisin vallitse- ,
Muuan
sko
ttilaiseen
‘•M
ustaan
var-
SK
AN
DIN
AAVI
AN
TYÖNTEETTÄ-
oIe Pen Pa re m PL v arsin k a an tällaise-
viata kaikkien ta rp e itte n korkeista ( .
ioon” kuuluva m ies, George Fergu- ‘
j ä t
na aikana S itten to isk ie lisistä tove-
hinnoista — joka ei itse a siassa osota son nim eltään, sai e rittä in eloisalla 1 ovat peru stan eet J liiton,
1
johon k a ik k i j ’ ^ reistä
- — - 1—
a v u s ta iia -
m uuta kuin rahan arvon laskem ista
ei suinkaan ole täh ä n a sti ollut
ja niiden edelleen nousem ise
kaikista raja h in n o tte lu ista huolim at
.....v,....
u . ic k s i
tue- Kotuksena on tu rv a ta toisiaan lakko- vhä tiukem m ««H v n « « .
»
ta. n ä y ttä ä siltä kuin sellaista sota- vansa
v
uudelleen siinä tnnnoiii^aa
;
>na nuK em m asti kuuni a s to n a s e e n
...
-I
P
lu
s
s
a
,
j
o
,
-
.
jen
aikana.
Jos
esim
.
T
a
n
sk
a
ssa
puh-
m
aap
erään
,
m
u
tta
se
onkin
vallan
hv
varallisuuden kasaan tu m ista seuraisi
< hai, oli puhekykynsä rajähdyshal- keaa lakko, ovat Ruotsin ja N orjan vä a s ia :
vain e d e lly ttä ä s itä e ttä
vuoden tai parin kuluessa sam anlai
takia m enettänyt. Hän näki ty ö n an tajay h d isty k set velvolliset a- ! vh.ä h arv en 'm in T overille voidaan p-
nen tilanne raha-arvojen m ailm assa, ▼auksen
kaikki fannplnn
___ t _ .
_
.
i tää kaikenlaisia hantaiiirninliG Ka
tappelun vniliz,Q»
kulu vallit»I etelän liltto k u n n .„ 8a !
'■«stam aan T anakan ty ö n a n ta ja y h d l,.' '
n,!-
vuonna 1865, jolloin se teki konkurs-j
r,iri1UU,"„1.°llesSa,. bäntfi Pal-»oa . t.vstä ja päinvastoin. A vustusta m ak-j tään sa n o ttu nuoleen eikä toiseen
K ansallisrikkaudeksi nim itetty
rallisuus
jähm ety
m erot s
niin om itui
ovat kohonneet su u n n atto m asti vii ja niiden nahkojen kaupittelun m ah-!
m eisten kolmen vuoden ajalla, vuosi dollisuus lu o te tta v a k si ja järjellisek-
na joina on h äv itetty ja ku lu tettu ~i nurkkakiveksi sivistyskudoksen ra-
enem m än v arallisuutta kuin milloin- kennukseiie; ja m vöskin m inkään-
kaan ennen sam an ajan kuluessa. ,aigen
elä in yhteisön, ihm isten tai
Sanom alehdet, tilasto tie te ilijä t ja o le -. ln uunlaisten, säilym ism ahdollisuus pi-
i
"
"
nau uesi s a a n e e n -, ty ö v äe n järjestö tk in to isiaan a v u s ta - , fain - Siis ty k k ää v ä t!
A. P.
a 1 " 111<-k-iansa ,aas Ja tiet)¡iti oli vat. E lleivät työ läiset ole av u stu sto i-j
, . , , , 7,
............ TT'.'
<
’ 0 lssaan -
K iäalle sanom a m iin to isissa m aissa ry h ty n eet, ei +
¡ H l 1 1 I I ( ( 1 1 ’
e nii.iif helle, joka sittem m in kävi ty ö n te e ttä jille k ää n a v u stu sta m ak seta ' ”
Ferguson.,! luona hänen k o d iss a a n ,“ T äm ä sopim us on tav allaan m i e l e n -
tU° n u o n «oturi k e rto i: ‘Min ollut kiintoineu. se kun o so ttaa. e ttä h u o - ' *
i- H 1 11 i i i ; i : i n - i -r 11 ,|
tetu t talo u stie te ilijä t k erskuvat a ik a - ' tem pää aikaa sellaisen tilanteen val s i t ä uskoa! Luulin vain olevani ta a s lim atta kaik ista erim ielisy y k sistä nii-
keutem m e varallisuudesta, puhuen litessa. jossa rikkauden tu o ttajia or- tuossa e n tise ssä paik assa; koko iut- tä kunkin m aan porvareilla s a a tta a oi- I TOVERITAR SANNA KANNASTO
PUHUU VVYOMINGISSA JA
kuolassasuin sen m ehukkaasti hou- ju u ttu v at ja riistä v ä t om at kaltai- tu oli yhtä selvää kuin todellinen la om assa keskuudessaan, vieläpä mi-
_________
tappelu.
H
o
ita
ja
tta
re
t
ja
m
uut
olivat
tä
eri
m
aitten
porvareilla
voi
olla
COLORADOSSA
k u ttelev ista sum m ista. Ei enää pu- sensa
liuta m iljoonista; sellaisten sum m ien
Y lläm ainittu lehti lainaa erään t i - l >htä lhm eissaaa kuin itsekin olin, to isten sa kanssa, ovat ty ö n te e ttä iä t ; s e u ra a v a sti:
1 R eliance, Wyo„ loka k. 31 ja sitä
m ainitsem ista ei enää pidetä hyvän- lasto tie te lijän lausunnon jossa sei!-j un kl,uIivat m inun huutavan,
kaikissa kolm essa m aassa yh tä poi se u ra a v ln a päivinä.
tapaisuutena.
Nykyisin
ta rv ita a n j letään Y hdysvaltain k a n sa llisrik k a u -!
,
Suudelm a paransi,
Superior. Wyo., m arrask . 6 ja s itä
kaa ty ö v äe n järjestö jä vastaan.
seu raav in a päivinä.
biljoonam ääritelm ä ilm aisem aan kan-1 den olevan 2280 dollaria j o k a i s ta 1 k ,p lä-t'taflo rd sh iren rykm entin so-
H anna, Wyo,, m arrask. 13 ja sitä
rosvoperheesen kuuluvan ’ a su k a sta kohden, siten tehden s i i t ä ! tilas " iPiara Davis otti osaa lo k a -1
Salliseen
Todistuskappaleita.
-r- - - -
-
------ ----- k ,|
1f). r ,
•
i
.
-seu
raav
ä iv in ä .,
ise
u ra
a v in a p päivinä..
kolm annen luokan kansakunnan va- m ailm an u ri
rikkaim m an m aan. Se tar-
.
.
Loosin taiste-1 S yyttäen m iestään r rääk
ä ä k k k ä y k s e s tä ,' Leadville, Colo.. lia r ra s k . 22 ja sitä
rallisu u ttak in .
{kot taa. jos
o liisitu o ju a rille ! «eiJ ta a rin a päivinä.
jos se ta rk o tta a m itään, e ttä uun Ja biinä ra Jähdyshalvaukse>i jä tti e rä s "m isis” p poliisituojuarille
rallisuus?
¡sen
m
aan
rikkauksien
tu
o
tta
ja
t
ky-
i
vu°
ksi
“
unetti
sekä
kuulonsa
e
ttä
kourallisen
hiuksia,
jo
tk
a hän v ä itti! T 'J I" rid e '
..m arrask. 29 ja sitä
Ja m itä k ä sittä ä täm ä var
a
varalli-i
kenevät
m
aksam
aan
veroa
niin
SUu-
pu
iekj
k
ynsa-
t
joitakin
k
uukausia
m
iehensä
kiskoneen
hänen
p
äästään.
C
arney
v
U
l^
^
V
v
o
ionin' r 19
Missä su h teessa on m ailm a
en vuotta
relle sum
m ___
alle: _______
toisin _______
sanoen, _ ne
T ______________
a rk a ste ltu a a n ______
hiustukkoa
sanoi
--------------L _ ’
___ p
sem pl nykyisin kuin tuhannen
____ _____
____
_ _ ovat i a a Pc ,in iän tuli entiselleen , e rittä in
_
tak ap erin ? Onko se jota me taval- sen sum m an velkaa Am erikan kapi- ! niiellytta välla tavalla. U seitten to*.-e- T u o m a ri: "M itä te p u h u tte? T ässä ' W ASH!NGTONIN V A LTIO JÄ R JE3T.
lupioclnmmn QClfutn T
’ «MUKSiöfilmK 3SlöH^ |
lisesti kutsum m e varallisuudeksi, to-i talisteille. Se on sen m aan ty ö lä is-; 1 iensa 8 earassa hän oli erä ä ssä Liu- on ain o astaan m uutam a suortuva n ai-j
PUHUJA TOV. LEO LEINO
dellisuudessa sitä vai näy ttääk ö se ten arvo om istajilleen, sillä jos h e , < olnin hotellissa, kun m uuan nuori sen h iu k sia; m uuten koko tukko näyt-
PUHUU
siltä vain ulospäin? Onko se to d e l-! k e rra n ovat kukin kohdaltaan 2280 n a in e n - J°ka tiesi kuinka m iehelle oli tä ä olevan m iehenne p artak arv o ja,
Ihvacossa, to rsta in a , m arrask . 1 ja
iieuudessa vain petollisuutta ja ki- dollaria velkaa kapitalisteille, niin käy»Y t Ja joka oli kuullut m ieluisan j “Niin onkin — sen p a rta k arv o ja
p :n it
rous ihm iskunnan hyödylliselle osa!- om
-------------
istavat viim
----- ------------
em ainitut h eid ät gje, 1 Jlldtvksvn aik aan saam ista ihm eelli- ne kyllä ov at”, m yönsi m uija. "M inä K aym ondissa, lau a n tain a ja sunnun
le. varallisuuden todellisille lu o jille .; laineen, sorkkineen.
Ja siinä on slbta P arantum isista, v iittasi h ä n tä panin ne varm uudeksi m ukaan ettoi !
Laina, 3 ja 4 n
sam alla kun se on yhteiskunnain- riittä v ä todistus jo edelläantam aaiunie luokseen ja pyysi yhtä shillinkiä suuk- se voi tekeytyä tie tä m ä ttö m ä k si koko W lnlocXlssa, tiista in a 6 p :n ä .
sesti
hyödyttöm ille, taantum uksen lausuntoon, e ttä velkaa ei voida kos- kosesta.
T .! ! ! hkm äris? ,
»ellalueo »«lelitallja heittiö ‘ Independeaaä ja Lincoln Creek is
“ T , py5'" ''’" sä *>
- <m - voial vannon m l» ta ?
» p :n a.
k a n n attajille ja loiseläjille todellinen kaan m aksaa; 2280 dollaria jo k aista
pelastuksen taiv as?
Sen tulem m e m iestä, n a ista ja lasta kohden. Onko ko. kaivella lask u jaan , kun nainen h a n sa.’
, G rays H arboriin saavun perjantaiu;-
näkem ään
ketään niin y k sin k e rta ista joka ku- huu d ah ti: “M itäpä tu o sta sh illin g istä; 1
9 p :n ä.
*
*
*
i vittelisi että sellainen sum m a voi- a n ta k a a m inulle suudelm a, niin voitte
ERO E L U K O IL L A .
A berdeenin ja H oquiatnin toverit
S u u rb ritan n ian k ansallisrikkaus on daan joskus m aksaa? Miten hyvän-
p u „ h u m
a " i, ’ sam alla a hän
,, suudella
L lnn.kanntin mlc» joutui mak- » rjealäk ää periä,,,al
l.u a a ta l
■
sum aan 200 dollaria »ukkoa 1. 1 rv e n ' a u n n u n u l. T j O ta i l " X
Ui
ä sk e ttä in arvioitu 80,000,000,000 d o l-isä me koettanem m ekaan se littä ä s i t ä ,; ni°>s kautti „ ra,e ,U noakelle. e „ a
lariksi, ja siitä on vedetty se lohdut- on tosiasia slttek in , e ttä kaikki pu- pärilläolevi
v a t rem a h tiv a t nauruinaan tap o sta om alta m aaltaan.
Lakko- keak en äu n e
'