Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 19, 1917)
1 TO V ER Î No. 245 PR O FEE TA N LAHJAT ontuva kuin porvarien selitykset voitonsäveleet kajahtavat \Yil- kuin Sosialistipuohie on syn ty n y t Î, ' kasvam assa nopeammin voidaan sanoa olleen kuuluisalla en g konsanaan. Jätetään kokonaan helm strassella, kuulemme kaiun samoin yhteiskunnallisen kysy- säännöllisissä oloissa, lan tila ise lla h isto rio itsija lla loordi ottam atta huomioon lakien vleis- vastaavan niihin m uualtakin. Se inyksen yhteydessä; <e ei ole mi-! Sosialistipuolue on ain o a /p u n M acaulay'lia, joka v. 1857 kirjo ttl suhde yhteiskunnalliseen elä- on käännekoilta ihmiskunnan taan m uuta kuin heräävän työ--lue. joka pyrkii ajam aan työväen- R. S. R u n d a lfille B ostoniin: valtaanpyrkim ysib t luokan aineellisia etuja. Sen ci mään. Jos työväestö luulee jo-j historiassa, käänne kansanvaltai- väenluokan "O n ilm eisen selvää, e ttä teidän h a llitu k se n n e ei koskaan kykene hil takin sillä hyötyvänsä, että se suutta kohden, jonka puolesta maisu. Sen vaiheet osottavat tarv itse' vedota kansaan, päästäk- työväenluokan! seen petoksella valtaan ia sa i- litsem ään o n n eto n ta ja tyytym ätöntä saa jonkun kunnollisen lain la koko mailman järjestynyt ty ö suurpiirteisesti i* -- i • « ■ a t 1 « • l i i * t ■ kansan I h o iin r tii n enem i m i t m i n istöä. m u u . i T n eillähän i i a i i d i i i i hai- d r , „ . _ kikokoelmiin, niin sillä ei ole sel väenliike on käynyt taistelua ko h enkista valveutuneisuutta, lu- dakseen kokoon rikkauksia r nuo- ¡litsee enemmistö, ja sen armosta riip- villä vielä yhteiskuntaopin aak ko olem assaolonsa ajan. kuunottam atta joitakin poikk?- lueellisten lakien avulla, sillä se puvat rIkkaat> jotka aina ovat Vähem- kosetkaan. Onhan meillä esim. Sedän ajoi Kommuniiu Rans uksellisia tilanteita, jolloin taan edustaa kansan valtavaa enem m istössä. S a a tta a tulla päivä, jolloin puhe-, paino- ja kokoontum isva kassa. ja nykyajan porvaristo tum ukselliset voimat saavat eri mistöä. työväestöä, ja ajaa siis New Yorkin valtiossa su u ri joukko paus taattuna perustuslaissani kulkee samaa tietä imperialis- koisen tilaisuuden panna toimeen kansan etuja kaikkia m uita etuja ihm isiä. Jotka eivät ole syöneet aa m iaista, ja jo tk a e iv ä t voi toivoa me. m utta niissä sellaista löytäi niinsa ajam ana, m utta Kömmit järjestyneen ja valveutuneen ty ö vastaan. saav an sa k okonaista p äiv ällistä, tu le si nykyisin käytännössä ?• Hi ui ei ole tällä kertaa se sama väestön vainoja, kuten esim. so- Niiden jotka edelleen riippu vat valitsem aan lain la a tijak u n n a n . missään. . Hain tulkinta ja sen heikko ja järjestystä vailla ole sialist ¡lakien aikakausi 'Saksassa vat kiinni vanhoissa puolueissa, Onko m ahdollista epäillä m illaisen . . . . lain la a tijak u n n a n he v alitsev at. Toi- täytäntöönpano ei ole yhtään va. vaan kokonaan toisenlainen, ja sam anlaiset tilanteet muissa muka siksi että ne ovat joskus , sp„a puole„a tulep oiemaan valtlo. vähemmästä m erkityksestä, kuin kuten \ enäjän työväestön esi- maissa, sananvapauden kiellot j. n. e. Sellaisina aikoina saattaa olleet ajavinaan kansan asiaa, tn- mies, joka s a a m a a k ä rsiv ä llisy y ttä , laadintakaan. Hllei työväestöllä merkki osuttaa. puolueen toiminnallinen olemus lisi jo liittyä kansan puolueeseen, m yönnettyjen oikeuksien kunnioitta- ole omia edustajiaan tuom iois työväenliikkeen riveissä ajam aan ; mist* ja >'le *sen lu o ttam u k sen nou- tuim issa. niin lainlaatijatkaan Kansan edut ja puolue- ikäänkuin peittyä, m utta työväes kansan etuia id ä ttä m is tä . T oisella puolella seisoo tön tietoisuus silloin useinkin on eivät ole kykeneviä sen asemaa kansan villitsijä, joka m eluaa k a p ita muodostumat listien ja koronkiskurien ty ra n n ia s ta sanottavam m in auttam aan, sillä --------------- | ' ja kysyy kan salta, m inkätähden m uu porvarit m ääräävät lait sivun- ‘'Poliittisten puolueiden synty, tam ien sa llita an juoda sam ppanjaa tettaviksi aina silli iin kuu niiden kasvu ja täydellisyys perustuu sil- ja ajaa vaunuissa, silloin kun tu h a n edut vaativat. le, että ne ensin palvelevat kan- 1 ! net reh elliset ihm iset ovat vailla v ä lt Huoneuato aijaitsee 10 .nnen ja Duane katu-i ^R'tl l a k k a u t t a m i s e l l e ei Voi loV O llilin l» llim illltl.!lllllllllh llllllllttllllllllllllllllltlllin illlllllH IIIM llllU IIIM IIIIIIllllH IIH U IIIH H IM IIIIIIIH IIilin ill!IIIIIIIU IllllflllW llllllllllllllllllllllllH lltU lllllM IIII!r *"*•*■'*• saa uskollisesti jossakin päivän jen huimassa. .Telefooni: täm ättöm im piä esineirä. K um paako kontion 3<>s. I taa kuin halun tappaa sosialide tonaitus 832. näistä p u h u jista m ieluum m in kuun- Kun ne ovat L E O P A R D I El VOI M U U T T A A I käsissä. He h a ista v a t sen. Ainoa m okraattinen liike Y hdysvallois Sedanin kautta Kom- kysym yksessä. telee m ies, joka kuulee lapsiensa muniin imperialis- täyttäneet tehtävänsä ja tulleet pelastuksen toivo on m itä lujtm m as- P IL K K U J A A N sa. Sanovat porvarilehdet suun huutavan leipää? Minä vakavasti Ei siis menestynyt siel natt( »massa tietäm ättöm yydes jYi | aVUlla »rikkaiksi ja voimakkaiksi, re- eikä p o rvarilehti k arv aan sa, vaikka i , sa y h teen liitty m isessä. Jolloin yksi pelkään, e ttä te tu le tte jonakin täl- 1 •• •• ______ heittelevät ne menneillä tapahtu- joskus y rittä isik in . P o rtla n d issa il- | ty isten kap italistfry h m ien edut on j laisena hädän aikana, jo ta olen koet- takaan sään ja vilpillisyydessään mitä i a liste tta v a yhteisen luokkaedun alai- kavvat uudelleen ne i m estyva . republikaaninen Oregon , , , (ta n u t kuvata, tek em ään tekoja, jotka Amerikalaiset lehdet puhuvat milla ja i seksi. Pääom ien pakkoluovutus on ■ ............ , , , Tiedonannot Cana.lasta kerto- .tahansa, lehtiemme lakkautta s a iv a t Uailv Jou rn al k irjo tta a usein terä v iä , .. _ M ¡e stä v ä t Hyvinvoinnin palaam ista, tu- joissa ennen tivkvisin Saksan eduskunna t taistelut. , keinottelijaluokan viim einen pelipä- | , vat sikäläisen työriitojen pa-I PoI’tiikkaa *ei ole mitään m uuta le tte toim im aan h en k ilö itten tavoin, ! käyttäen historiallista arv o ste lu ja nykyisestä tilan te e sta , jn ‘ K a n s a n v a lt a is e s t a v o i t o s t a ', , jo- »v»n.«.v»j», ■'«*. o s: jos sillä peli v oitetaan, tu le e ; L. n- i i • tulosten , |,;„ vritve tappaa ♦ ii»ii-i-i sosialistinen , I i | “kansanvaltaisesta voitosta kohisen sovittelulain o- ! ■ L KU,n J j o - voittoja, m utta jos se arvostelu-innossaan m il panos tak a isin tu h an sin k e rro in ; jo s! jo tk a katovuotena syövät kaiken vil- ka muka saavutettiin sillä, että m ainettaan anoessaan kansalta i jän ja tek e v ä t se u ra a v a sta vuodesta loin joutuu liian likelle kapitalism in levän niin m itättöm iä. että koko liike. nämä i meriministeri von t apellen oli uutta valtaa, saadakseen yksi- liik av arp aita, peräytyy se hiljaa mu- se m en etetään , ei häv itä m uuta kuin ' ei enää p uutteen, vaan nälk äk u o le Semnn »isena me lain m erkitys jaa olemattomaksi. m ikä olisi v ä ittä m ä ttö m ä sti häv itty man vuoden Minä pelkään, e ttä ■otamme vastaan ja siitä riippuu pakko erota, syytettyään sosia (tyisrikkauksia puolueellisten la- ristin takaisin häkkiinsä. ! ennem m in taikka m yöhem m in ilm an Ja kuten nutistetaan, oltiin tääl teillä tulee olem aan h ä v ity stä . H ävi T avallista selvem pänä tulee täm ä meidän tulevaisuuden suunnite:- listeja äskeisen meriväen kapi- kien avulla. \ ’anhojen puolue- ; tä tä viim eistä yrity stäk in , läkin aikeissa m atkia canadalai- tys luo enem m än hätää. Se sy n n y t lehden voim attom uus esiin paljon pu nau aiheuttam isesta. Sosialis- kysvmysksien aiheuttam an rak- i Siinä lehti kyllä on oikeassa, e ttä tä ä enem m än häv ity stä. Ei m ikään sia saalistajia laatimalla sam an liiamme. hu tu ssa “rik k au k sien pakkoluovu- , Y hdysvaltain k a p ita listit e iv ä t v i e- tai vihan, tai . vanhojen | tu s “-kysym yksessä. Meidän mielessämme ei ole tien tosin selitetään kieltäneen kauden voi p y sä y ttä ä teitä. T eidän p e ru s . Som a nähdä, lainen sekasikiö, m utta kun tu kuolema, vaan entistä vireämpi vastuunalaisuutensa siihen, m ut- ta iste lu je n \1pevden tai ennä o - kuinka se siitä asiasta pujotteleksen ! l ä ole niin a h ta a lla , eiv ätk ä heti tu slak in n e on pelkkiä p u rje ita , m u tta lokset siellä ovat niin huonot, • tulekaan. E n te et eivät k u itenkaan ole ei m itään an k k u ria. Kun yhteiskun- ja toimeliaampi elämä. Tulkoon ta e n sin k ä ä n v arm a ei ole o lisi- lu u lo jen ei saisi m ä ä rä tä ä än e s kapitalististen omistajiensa mieliksi, j hyvät. E nsim äistä "vapaus"-lainaa ti niin miten lienee, jos täällä jo j ta on a s tu n u t tälle k a lte v alle tiede, valko he sellaiseen sy y lliset, tie ty stä n n e . E d e ssä n n e o v a t u u d e t ¡Näin se kirjottaa: mitä tulee, sosialidem okratian »m lattiin 50 pros. enem m än kuin oli luovuttaisi koko työväenliikkeen! niin täytyy joko siv isty k sen tahi Raiv. edi-t vk--»‘ii i-irrntf mi n ' i tulevaisuus. 1 *»'^ ' ° 111 "• — ixm». donanto saattaa olla hvvinkin kysym ykset j a uudet ihanteet j ä i ri.io , e ttä b rittilä in e n h a llitu s tarpeen. Nyt tila tta v a n a olevaa to is edistyksen jarruttam isesta -ella i-; ----- -— r 1O, , _____ .. . . , i„~t.OH n,.- .- suunnittelee rikkauksien pakkoluovu- ta an n o sta on tu sk in tila ttu viidettä- vapauden hävitä. Joku C aesar ta h i x • enpiteillä. • *ii i \ ¿liircnncttv su h te e ssa IV 11 c~ niisien ä ä n te n on tie 'tila ta so ta ta rk o tu k sla varten, sa atfea Napoleon ta rttu u lujalla kädellä h a l »lila toim iz lx • U U L IIN . Iin a tp id li< p e n v a n a n tn k s e e n i i n e ia - ‘ oHa kynäkin uskottava. Sem ’ m oinen (osaa, vaikka ru n , sa , a sti , puoli tilaa- Kun valta on porvarien! ti tap ellen eron jälkeen hajo- reoiliseen \ a jia u tU K s e tin in e . J . . , • n . lituksen ohjaksiin, tah i sitten teid än Olisikin ollut arvottiksellista ! ^•i - i . r , t , w L . 1 . i m isajasta on jo kulunut. V irallisten , .ta s a v a lta n n e joutuu sam an laisen hä- . ,, .......... .. ' tettiin eduskunta joulukuulle sitä seuraa kasiintuntux d tndel- i j Utt„ voi t a p a htua E nglannissa hei-i käsissä jos eanadalainen laki olisi tuot-! T. \ . Povverley kah- pommin kuin Y hdysvalloissa. S e i, . . , , , . ... , . M tyksen alaisek si kahdennellakym - I ! saakka, ja keisarin ilm otetaan lisuus. tanut suotuisia tuloksia. Sil pakkoluovutus, jo sta tuossa tiedon » U Ö ' ° ° * S. .. m enennellä vuosisadalla, kuin joutui Jutut rikkurien kulettam isesta menneen Bulgariaan, estääkseen daksakym m enluvun loppuptn i viisi biljoonaa olisi saatava täm än i n ____ . . .. loinhan voitaisi pukea koko vh- , , , . annossa puhutaan, on tosl-pakkoluo- , , ... ... .. Room an v altak u n ta viidennellä vuosi- ... ... ,; laKonalaisilie työmaille lakien syntym ästä hajaannusta keski- Iella. H , kuun loppuun m ennessä Ja tam a on ,, .,1X . , vutus, v arsinainen pääom ien h a ltu u n -! sa d al,a - 8lIla ero tu k sella vain, e ttä teiskunnallinen kehitys pakko-1 vasta toinen kotim ainen sotalaina Vaikkakin ylläoleva on kirjo- Rooman v a ltak u n n an tu h o n n eet van otto so d an k äy n titark o tu k sia varten. tässä paitaan ja pitää siinä, ilman että \astaisesti, herättävät lännellä valtojen liitossa. “m ailm an rah arik k aim m assa » nykyisin jonkinlaista huomiota. daalit ja h u n n it tu liv at ulkoapäin, M inkäverran missään näissä tettu jo kolm isenkym m entä vuot- ejka ain o astaan m ikään tulojen taik- se tukehtuisi sinne. Mutta jos m aa ssa ” — eikä sotahom m issa vielä m Spokanessa käynnissä oleva t u t tiedonannoissa on perää, on ky ta sitte. pitää se paikkansa ny ka voittojen verotus. Sellainen ve ole päästy kunnolla alkuunkaan. Kol u tta teidän hunninne ja vandaalin- sellainen on m ahdollista, palaa kinto — nuiod. »sinkoonpa se seenalaista. m utta siitä huoli- kyisin samaten kuin silloinkin, rotus ei ensinkään kohtaisi itse pää m as. neljäs, viides j.n.e. sam anlainen ne ovat sy n ty n eet teidän om assa tulikin ilm attom assa kammiossa. m aassanne teidän om ien laito k sien n e minkälaiseksi ilveilyksi tahansa m atta «m ilmiselvä juttu, että Vanhat puolueet ovat pettäneet om aa. vaan siitä saatu a tuloa. laina, kun niiden aika tulee, ehkä : kailtta (. anadalaisen lain mukaan ei “ E nglannissa on liike-eläm ästä e- jo panevat am erik k alaisen k in yksi-: «-„„».„n a, ei voi olla paljastam atta sitä, ; Saksa jo kulkee "Sedanin kaut- kansaa jo vuosikausia ja pettävät rossa olevaa ylim ystöä, joka suureksi , ty isk ap italistin ja monen k a p ita lis ti-! m X ‘ sä ” P° 8 suur- saisi tehdä lakkoa ennen kuin edelleen; ne vaativat vallan sai osaksl m uodostaa m aan hallitsevan en nustuksen alkavan ar- että riskureita kuletettiin * )re- j ta Konimnniin ” . kuten 1’arvus riitaisuudet ovat tutkitut ja so ryhm än a ja tte lem a an valtiokapitalis- ].-(luS. ly ttäm b tä käsissään kerätäk- iuokan Sellaiset m iehet a ja tte le v a t mjn v ä lttä m ä ttömyy ttä , joka edellyt- ! to te u tu a ’ m elkeinpä kirjaim el- levät vitteluia yritetty, m utta sellaista goniin lakivastaisesti. K,»kotiaan; kjrjo tti j«, vuonna 1907. Ull ..... , . . . . . i Ieen- S lta h a rta a s ti od o tettu a Cae- toinen juttu on. tullaanko syyl- j kunta saatetaan jättää kutsu- secn edustam ansa luokan käsiin ( a sio ita enem m änkin yleisen edun taa yksityispäaom an ta k a v a rik o im is ia ^ ^ . . . . , . . . . . vaikutusta ei sillä ole ollut. Eak Jos he . , . . . . . . . ( s a n a ta i Napoleonia tuskin kerkiää ta. A inoastaan siten voi kapitalism i ! __ . „ o . . . . . .... lisiä asettam aan edes syyttee I ; m atta kokoon siten meneteltiin uusia rikkauksia, eivätkä häikäi- kuin liike-etujen kannalta . i enaa ilm estyä. S u u t a olisi kyllä koja on syntynyt kielloista huoli- tu lev at siihen vakaum ukseen, e ttä vielä le käyttäessään keinoja tarko k e rra n koota k a i k k i voiman- ... , . . ,, , , seen. puhum attakaan niiden ■ Ranskassakin ennen vallanku . . . . . . . yhdellä ja toisella, halua m yös, mut- m aan yleinen etu vaatii pääom ien sa m atta ja tutkijain täytyy viim eiseen ponnistukseen . , . , . , , , in speriensä saavuttam iseksi. • - nvt • i rankaisem isesta. Se riippuu ko- , •• , »ta siihen ta rv ita a n kai hiukan kykyä- tak av arik o im ista, niin lie panevat sen ............. . , .... ( nimista, m utta se kutsuttiin ko surum ielisesti selittää, että laki I , Porvaripuolueet ovat synty toim een, ja suuri yleisö tulee heille . k in . . . . I kiinaan snta, miten pallon taka- :, . • , Cl o l e V' i I l l l U t estää -,K ili i teollisuuden l . . - . I I , ■ - , „ , - .......... „ ............ , , | ku" n panemaan toimeen vai K E T K Ä K IR K K O JA P O L T T A V A T neet kuten yllä sanotaan, aina . , . . laisella järjestyneellä tvovaestol- , , - , ■ ■ ... an tam aan kannatuksensa. I seisahtum ista, kuten sen tarko- ; , ¡lamiuntous — ei to-m tarkotuk- • a I- 1-t-t-t I '-H -4 -1' l' î '• "Y hdysvalloissa tuo suunnitelm a o PAPPEJA HIRTTÄVÄT, a on voimaa, ja se näyttää ole sellisesti, m utta tie vallanku kukin vuorostaan jonkun pivänä tus oli. kysymyksen yhteydessä, m utta (lisi haaveilua. Meidän m aam m e pitäi-1 ..So8iaIist,t po lttav a t kirkkoja ja van valitettavan vähissä, mikäli! Olisi paras, että luovuttaisi k >- oikeuden saaminen tumnioistui moukseen kulkee toisinaan e sen kysymyksen ytimenä on ai , sI «Ha kovin tiukalla, ennenkuin h lrttä v ä t p appe ja / ’ N iinhän se kuu- 1 du<kunnan kautta. Tuleeko Sak na i»11u* m ääräten vliteiskunnal- j ‘ u ’’ 1 konnan sellaisista epäonnistu niistä »»ii kysymyksessä. ' at *,a rli’,a k juu ge 8Osialistisy ö jäin uskonkappale. ; ; ; ] ; [ i i i t ! t | | i i i i lisen luokan ta lo u d ellin en e t u j ^ " Paa° mfen Pakk° i “ | Sillähän sitä peloiellaan yksinker- 1 sassa tapahtum aan siten jo ensi maan tuom ituista yrityksistä. Rikkurien värvävs on tu o tta -¡. tu sta, jo ista i ip luulevat liikkeen taisia ihm isiä. Ä Ä N E S T Y K S tN T U L O K S E T LÄ N SI- Y htä hyvin voitaisi koettaa vaa tointa, ja siksi sitä työnväli joulukuulla, on mahdoton sanoa, jota ajam aan on syntynyt p u o -' riippuvan.” P IIR IN Y L E IS Ä Ä N E S T Y K - Tosin ei ole vielä koskaan näjitv SESTÄ “C”. suunnitella työläisten hengissäpi- tystoim istot harpottavat niin mie m utta kaukana ei se aika ole ille. M utta kun sellaiset vilut T ässä sievästi sa ate ta a n asioita vä sellaista so sialistia, joka olisi polt- I Ä änestettävä oli siitä, josko p u ris kun Saksan eduskunta kokoon täm istä ilman ravintoa, tai teol lellään. < >n kylläkin olemassa sotivat suoranaisesti kansan e- hennnän tunteva herkkäuskoinen yiei- ! ta n u t kirkkoja, eikä ole koskaan näh- i säm m e ensi m arrask u u n 4 p .n ä alet- lisuuden käynnissäpitäm iStä ko lakeja jo useammassa valtiossa, tuu samassa tarkotuksessa kuin tuia vastaan, niin täytyy puolu- sö siihen käsitykseen, e ttä Englan- ty sosialistin h irttä m ä ä pappia roik- tavaksi su u n n itellu t a g ita atto rik u rs- e itte n tu rv iu tin alituiseen ne-101883 °,iS' se,,ainen >'’‘"'-^0. loka kuniassa köyden pää88ä. Mutta sii. sit p e ru u te ta a n : konaan ilman ihmistv övoimaa. jotka kieltävät sellaisen, m utta Ranskan vuonna 17S’k Peruu- Ei pe e itte n H in a u tu a a . 1 ,nlmiensä nojalla ,stulsi hallitusohjis- tä huoliniatta (>n tietysti selvääi e(lä Itse Sellaiset toim enpiteet tuottavat laki on vain kuollut kirjain ja! Kullakin on vuoronsa, tetään . ruut. tokseen. voidakseen sa ih a v a i sa< ihan rlippUmatta taloudellisesta eivät m uuta teek ään kuin H anna W vo ............... 10 aina pettym yksiä. sen selittäjät tyonantajaluokan | R a n s k a s s a kukistu jäi lassa. ja suojella edustam aansa a sem astaan ja kokonaan vapaana h irtta v a t pappeja ja p o lttav a t k ir k - ' Stiperior, Wyo. . u n n o » 01 ja jo p u i n a v a i r\ 11 rv - - ............................ ..... .. • • • 11 • “ »,<» X MÄ tahdottom ia aseita. Siispä p ä ä - p cei1 Napoleon kolmannen jott- riistäjät« 8 iistäiäioukkoa kansan iiylkemi-j “ v ä ä rä stä run m am m onasta". TXnnn T ässä xvn on koja, joka todistaa, kuinka raäkoja Polionon V<^ vo 3 Kivi kiven alla ain o astaan sen v erran to tta, e ttä jo- Se tös onkin aina vapauttava työn-j ^ u,tua vangiksi Sedanissa he ovat, ja kuinka epäsiveelliseksi RCf.k Springs, \Yvo sessä. 1 11 ku köyhtynyt aatelisv esa on ko- antajille, olivatpa ne miten syvl , sota, joka sen kukisti, jos- ailm a tulisi, jos sosialistit a is u iv Creek, 11 h ■‘‘^ isto " ria NC p i,lll,V a ’ ‘ ■•“ llis ‘■^ e sta " “ m ealta k alskahtavan nim ensä avulla ( m nKinetella pahan m ielensä s m k a a i- t, > Pudding o r t Bragg, Cal. Cal. “. . Enem män kuin mikään uinu lisiä tahansa. 16 1 ikään ei se jaksanut sillä kertaa m aineestaan vain Siksi, että kan päässyt ta a s jaloilleen naim alla jon- ¡E u re k a , C al............... 9 1 sanom alehtilakkautus, ji»itä pi »s- Spokanen jutussakin on var ¡kukintaa Ranskan porvaristoa. sa edelleen on siinä u sk o ssa, et- kun amerikkalaisen “doHariprinses- 2 1 W. B erkeley. Cal. 64 tihallitns nykyään ahkerasti ja K uitenkin sa a tta a sa ttu a tapauksia, j San Francisco, Cal., . . . . 3 111a yksi puoli jo ennakolta: pe- M utta nykyisen sodan Sedän a- tä ne joskus ovat ajaneet k a n s a n ”. M utta täm ä ilm iö »m erkitsee jolloin kirkkoja poltetaan ja pappeja j Hinglmm, , U tah ................... 12 5 11 kelee. on setnnii »iiien toifnenpide toisenlaiseen Kommuniiu san etuja. M utta todellisuudes yleiseen sääntöön nähden aivan yh h irte tä ä n , eikä se h e rä tä m itään russyyllisiä ei tulla koskaan a- jaa ....................... " New York Volkzeitung lehteä i kuin vuoden 1870 Sedän: s? sa 011 laita siten, että kansan tä vähän kuin sekään, e ttä k aik en suu ttu m u sta kiristillissiv eellisten kan- W inlock W ash settam aan syytteeseen: me tar- ' ' "à 1 laiset veijarit m ielellään esiintyvät kohtaan omiaan valaisemaan m i tulevan porvariston T apauksia. W ilkeson, W ash..................... 5 kotamnie niitä työnantajia, joi näyttää 3 etuja ne eivät ole koskaan aja- i ylhäisillä nim illä, p äästäk seen tun- salaisten keskuudessa. tä nämä lakkautukset todellisiin jolloin näm ä k ristillissiv eelliset k a n -1 A berdeen, W ash ..................... s W aterlooksi kaikissa kansanval den työmaille rikktireita on v ä r neet. Kun republikaaninen puo- keutum aan piireihin, joissa on jota- salaiset itse h a rjo tta v a t tuota k irk o n -! I^ a q u a h , \ \ ash. .. i dessa palvelevat. M ainittua leh vätty. Mahdollisesti tullaan pe taisuutta vierovissa maissa. \ e llte svnnvtettiin viime vttosisa- I kin kähvellettävää. ._. S --------- , - ui . E v erett, W ash. . . . ääntö on, „...1 että 5 1 ,. . , . „ , polttam is- ja p a p in h irtta m isa m m a t-, e p..i t ip teä ei kukaan kuolevainen voi lei » 10 , 1 1' :i *ii ,..v „ ylim ys, joka ei sam alla ole kapita- , S eattle, w a sh . . . . ruuttam aan vksitvisen tvönväli- näjällä on siten jo käynyt. Sak- dan keskivaiheilla muka ajam aan . ..... , . tia. : Tacom a, W ash. 12 m ata “ vihollisen auttajaksi", tystoim iston .... listi, hyvin nopeasti m en ettää kai- ’ .ä n- , lupakirja. m u tta !sassa s' ta lähestytään, ja sifa <'iriiiiuviton.iitU’snsin.n. nioikin 6 se , .. Haymond, Wash. lehteä, joka jo vuosikymmeniä ja mitä vahinkoa on sellaisesta i seuraavat Itävallat, I urkit jne. . ' ' . . , ken arvonsa ja vaikutusvaltansa, s o r - » N äinä päivinä ovat porvarilehteni- ( New C astle. W ash 23 todellisuudessa jxihjoisvaltioitten , tuu köyhälistön riveihin niin Eng- me ilm eisellä riem ulla ja tyydyiyk- H oquiam , W ash. i erittäinkin sodan ensim äisistä työnantajien toimille? lii mi J ä r j e s t y k s e s s ä saa ta m m e trCl1 kapitalistien asiaa: kysym yksen-! lännissä kuin R anskassa ja m uualla, sellä k e rto n eet e rä ä stä sellaisesta tä Roslyn, W ash. . 9 päivistä alkaen, on osottwnut an N orthport, W ash................... 9 1 tään. ne voivat aukasuttaa to i tvä. m utta sillähän ei olekaan nä ei ollut orjien vapauttam inen.! S ikäläisissä suurkaupungeissa voi- pauksesta. P ortland. O re.......................... 14 siokkaammin kuin yksikään sa 1 Ja ellei siten tapah v.,.in t e o llic i„ i* n ..r v a r is to n e t u - ! daan tav a ta köyhtyneitä kreivejä ho- Se sattu i luontonsa. E rääseen kirk- A storia, Ore ‘>7 sen taas seuraavana päivänä, tai m erkitystä, vaan teollisunsporvariston etu- 34 < nomalehti Amerikassa mikä kau ! tellipalvelijoina, m arkiiseja kuskeina koon oli kokoontunut paljon ihm isiä M arshfieid, Ore. 3 1 milloin sellaista tarvitsevat, tai tuisi, tulisi imperialismin liir- 1 ien ajam in en te »daliparooiuen „ e ¡ja paroonej a kengänkiillottajina. Ne kuulem aan kuuluisan kw eekaripapin : ^ vens*?7}- O re........................... 8 hea kirous Saksan kansalle ja panna valtio aukasemaan ty ö n m in altakausi olemaan kauliis tuja vastaan. \ ain s ik s i e t t ä yiimy kset, jotka brittiläisen valta- sa arn a a rau h asta. Sam assa tilaisuu- u®aJ„ (.i e e k ’ ............... 2 vaara koko maailmalle Saksan utte, Mont., ......................... . 6 välitystoim iston. ja sitäkin käy- tuttavan pitkä niissä onnettom is kanssa ei vieläkään käsitä, mistä , kunnan asioita t hoitavat, ovat sam alla , dessa piti esiintyä professori B ertran d , ' B Sand Coulee Mont junkkerihallitus on. tetään yksityisten työnantajien sa maissa, joissa se sotatilanteen sisällissodassa oli kysym ys, s a a t m aan suurim pia ja rikkaim pia kapita- Russelin, kuuluisan englantilaisen fi- Lehigh, Mont. ............ 10 Mikään muu sanomalehti A- vallitessa on päässyt täyteen listeja. H eidän vaik u tu sv altan sa pe- * losoofin ja rauhan ystävän. Pappi UataJdo, Id a............................ 9 etuja palvelemaan, niin kauan taa republikaanipuolue kerskua i Kellogg, Id a.................................... m erikassa ei ole saanut osakseen rustuu kokonaan heidän taloudelli oli tuskin päässyt sa arn a n sa alkuun, kuin heidän äänensä kuuluu lain valtaansa. Onneton sen maan joskus ajaneensa kansan asiaa. Am erikan saksalaisten p atrio o t seen asem aan sa eikä vähääkään rii- kun kirkkoon hyökkäsi a rv o k k aitten 328 125 valvojien korvissa enemmän kuin työväestö, jonka militarismia ei Yhteiskunnallisten kvsvm vsten i pu sy n ty p erästä. Kuka hyvänsä likai- porvarien ja so tila s te n jo h tam a ros- tien vihaa ja vainoa niin suures K uten ään esty k sen tulokset osot- nykyinen sota kukista. työläisten ääni. yhteydessä v a in voi s y n ty ä s e lla i- jh e n juutalainen, jonka onnistuu van kajoukko. joka raahasi papin ja p r o - ! ta v a R ovat kurssit tulleet peruute sa m äärässä »kuin Volkzeitung, 1. ..1 k;: g Saksan laivastokapinaa voi S ia poliittisia puolueita, joilla on p ila a n jo u tu m atta hankkia m iljoonien jfe ssö rin sa arn a stu o lista, pieksi h e itä tul-ci Täniän jutun yhteydessä pal- v a s u m n ^ ^ S itä ^ T ts t11* n i jonka panokset junkkeri järjestel ¡astuu porvarillisen reiorinisiniu !,,aan pitää samanlaisena ilmauk- jonkinlaista kantavuutta. S ellai-' omaisuUti» Paasee en g lantilaiseksi pa- pahanpäiväisesti, rikkoi kirkon k * l« s-■ to sta ilm o te ttu ^ e u ä Sh N u o rte v V o n mää ja junkkerihallitusta vas- ia n.s. hyvämiespolitiikan rap- sena, kuin V enäjälläkin ennen set häm äräperäiset vritvkset. i roon,ksl sangen 'ällillä puuhilla. | ton ja teki siitä ison rovion alttarin ‘ tullut estetyksi koko kurssien johto- taan ovat sattuneet aina maaliin. vallankum ousta tapahtuneita so- 1 1 - * • 1. 1.- , ' N ykyisessä käytännössä nuo hrittiläi- eteen, uhaten viskata s a a rn a a ja t liek- ( toim esta, jo ten siitä kurssi-“kiusauk- r-.. • 1. peutuneistius kaikessa alasto- kuin oli esim. Rooseveltin val- set a a te lisa rv o t m erk itse v ät vain sa- keihin. Vain vaivalla pelastuivat re u sesta on tällä k e rta a päästy. r.tteivat saksalaiset vehkeilijät ■ , . tilaskapinoita. Se oli katisati- taannousuyritvs n. s. progressii- T overillisesti, m aa kuin am erik k alaisessa ylimys- hän sa a rn a a ja t villin joukon kynsistä, am erikalaiset jingoistit ole on- . muutlessaan. Laki oli olemassa A. MÄKI, länsip. siht. n'stnneet provoseeraamaan saj{ ja se kielsi rikkurien värvääm i-' ' aPan aamunkoiton ihana säde. vipuolueen selässä viisi vuotta asteik o ssa n im itykset “ m iljo n eeri”, i Täm ä raakaialsuuden ilm aus, kuten TOVERITAR SANNA KANNASTO PUHUU VVYOMINGISSA JA saLiskansallisia kokonaan pon s sen. m utta rikkureita v ä rv ättiin .! Ja työväenluokan petturi on se sitte. eivät onnistu, ellei se y li-: "m onim iljoneeri”, “ b iljoneeri”, “rau-j sanoim m e, k e rro ttiin porvarilehdis- COLORADOSSA suunniltaan, lankeaa tästä suuri 'H y v ä t miehet olivat edellisissä - Joka koettaa sellaisia p e ittä ä ., teiskuntaktokka, joka antautuu tatiek u n in g as", "ö ljy m a g n a a tti”, “ kar- säm m e ilm eisellä tyydytyksellä. Eni ja k a p ita listi" j.n.e. T ässä su h teessa me ole yhdessäkään p orvarilehdessä 86pro in 1 e r W ansio \ olkzeitungille. ¡onka \ a- ! ' aaleis-a ratsastaneet valtaan Saksan itsevaltius olisi jo kukis- — vaikkapa vain vaistomaisesti- u ei i ole lokak. 20 p. ja s itä r ,1 u m f ii il n u m t tu l l c sta fïl n n ir iii n t il u I. n illln u a t v iita a n v l t l l l A l r c l i m isen ia a n n n n .,n ' m i itään e ro engiantilal- nähneet yhtään paheksum eanaa se u ra a v in a päivinä. kava ja aina järkevä esiintv mi- * -illä, että he laativat sellaisen tunut, elleivät sikäläiset työväen kin — ajamaan etujaan liikkeen solia ja yhdysvaltalaisella kapitalis- koko tapauksesta, Rock S prings. Wyo.. lokak. 24 ja nen on lauhduttanut yleensä kan- lain. ja he täyttivät lupauksensa. liikkeen johtajat olisi ¡»ettäneet mukana, samalla kohoaa yhteis tiliä. K irkkojen polttam inen ja pappien setiraavina päivinä. siinä, hirttäm in en siis n ä y ttä ä olevan hy- Rpliance, W.vo, lokak. 31 ja sitä E rotus on aivan toisaalla ................... joukkoja. Ja kun Saksan itse- kunnallisesti määrääväksi luo- Sallisten intohimojen riehuntaa. M utta työväestö ei ole siitä hyö- e ttä S u iirb ritan n iassa ollaan sodassa vin h y v äk sy ttäv ää e rä issä ta p a o k s ls -, VVvo^ ^ m a rra -k 6 ja sit valtius kukistuu, on -e merkki- kaksi. Ja kun tämän maan kes Laajoihin tietoihin ja kirkkaa- tynyt mitään. Jos sattu u oiem aan sellainen seu raav in a päivinä. * 8 seen ym m ärrykseen nojaten k a n -1 Ja sitte tulevat syndikalistiset tiä siitä, että itsevaltiuden v a i-: kiluokalla ei ollut m itään edelly- jo n e ljä ttä vuotta, kun m eillä vasta sa on ensim äinen vuosi m enossa. Kai- pappi, joka o tta a todesta ra a m a ttu n -' H anna. Wyo., m arrask 13 Ja aita ktikois- tvksiä sellaiseen, niin Roosevel- sainvälisen politiikan alalla, on neuvonantajam m e ia selittävät, takausi on sivuuttanut . . # , kesta työväkeä vastaan k ä y te ty stä sa san k arin rauhan viestejä, niin hä- seu raav ln a Pa iv inä. ruokottom uudessaan vertaistaan | että siinä sen lain tehott<»muu- tu-Tauten^a ia alkaa uopeas'i j tiukin vallantavoitteluyritysten , pakkokoInennosta huolim atta on lirit- net sopii h irttä ä k in ja k irkkonsa kel- se unTa^v'i*/-e °v° ’..m a rra s k- 22 ja s itä tiläisillä kap italisteilla viim eiset a ja t paa p o ltettavaksi. — Raiv. ! ^ T e ltu rid e ,’co h x .^ u ia rra sk »9 ä sitä löytäm ätöntä Saksan junkkerien den nyt näitte. Selitys on ylitä r a p p e u t u a . K u n k u m o tis liik k e e n t ä y t y i epäonnistua. TOVERI vehkeilydiplomatia väsym ättä ruoskittu Volkzeitungin palstoil tySvten llnenkannattaja, la. Amerikan saksalaisten kes Aatorjaaaa. Oregon, joka palva M itat kuudessa on tällä ollut kieltä „ TOIMITUSKUNTA: m ättä laajakantoinen vaikutus. W. N. REIVO LAURI .MOILANEN ADOLPH SALMI A. 0. MÄKELÄ V olkzeitung on ensimäinen ja SULO SYVÄNEN parhain A m erikan sosialistileh- TOVERI tien joukossa. Se ajaa Amerikan (T U E COMRADE) The organ oi j e Finnish workers in the työläisluokan asiaa, ollen horju Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, m atta uskollinen kansainvälisen at Astoria, Ore., by the Western Work köyhälistön suurelle asialle, a- men's Publishing Society. sialle, joka taloudellisen kehityk llmutukhiuta 40c palstatuumalta. Kuuletnau- ilmotukset >1.50 kerta ja muistovarsyilli sen lakeihin soveltautuen, ra t >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolut- to-ilmotuksct 50c kerta, haiutaanticto- ja kaisee suurta maailman kysym ys mmenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima- ilmotukset >1.50 kerta, avioero-dmotukset tä sillä tavalla, että ihmiskunnan >1.00 kerta. Seisovat il ruot ukset sopimuk tiiliä niaanpallolla voisi sen mukaan. Satunnaisista Umot uksista elämä tulee rahan seurata muksua. Englannin käydä päinsä tarvitsem atta villi kielestä suomennetaan vapaasti. petojen lailla raadella toisiansa. Eatercd m «ecoad-clas, mad matter july 18, 1912, at the poataliicc at A itona, Oregon, Sanalla sanoen Volkzeitung aader tKc Act «i March 3, 1879. on uskollisesti seurannut marxi- TIL A U SH IN N A T Ykai v u Ä n a ^ f ^ o“ ^Ta“ ta >2 25 ,ais' a aatteita Ja ajanut näitä aatle!,a noudattavaa sosialide- Yltai Vttoatkcrta. >6.5u h kuukautta. >J.5V m o k r a t i s e i l työväenliikkeen a- SUBSCRIPTIO N RATES: siaa. la the United States and Canada One year...........>4. no six months...........>2.25 Mitään m uuta svvtä tämän lcli- three month«. .>1.35 One inotitn........... jo i i i I MAILMANKATSOMUKSIA u iu l h !! Järjestömme asioita Ì n ♦ <-»
