1
TO V ER Î
No. 245
PR O FEE TA N LAHJAT
ontuva kuin porvarien selitykset voitonsäveleet kajahtavat \Yil-
kuin
Sosialistipuohie on syn ty n y t Î,
' kasvam assa
nopeammin
voidaan sanoa olleen kuuluisalla en g
konsanaan. Jätetään kokonaan helm strassella, kuulemme kaiun samoin yhteiskunnallisen kysy- säännöllisissä oloissa,
lan tila ise lla
h isto rio itsija lla
loordi
ottam atta huomioon lakien vleis- vastaavan niihin m uualtakin. Se inyksen yhteydessä; <e ei ole mi-! Sosialistipuolue on ain o a /p u n M acaulay'lia, joka v. 1857 kirjo ttl
suhde
yhteiskunnalliseen
elä- on
käännekoilta
ihmiskunnan taan m uuta kuin heräävän työ--lue. joka pyrkii ajam aan työväen- R. S. R u n d a lfille B ostoniin:
valtaanpyrkim ysib t luokan aineellisia etuja. Sen ci
mään. Jos työväestö luulee jo-j historiassa, käänne kansanvaltai- väenluokan
"O n ilm eisen selvää, e ttä teidän
h
a
llitu k se n n e ei koskaan kykene hil
takin sillä hyötyvänsä, että se suutta kohden, jonka puolesta maisu. Sen vaiheet osottavat tarv itse' vedota kansaan, päästäk-
työväenluokan! seen petoksella valtaan ia sa i- litsem ään o n n eto n ta ja tyytym ätöntä
saa jonkun kunnollisen lain la koko mailman järjestynyt ty ö suurpiirteisesti
i*
--
i
•
«
■ a t
1 «
•
l i i *
t ■ kansan
I h o iin r tii
n
enem
i m i t m
i n istöä.
m u u .
i T
n eillähän
i i a i i d i i
i i hai-
d r
, „ .
_
kikokoelmiin, niin sillä ei ole sel väenliike on käynyt taistelua ko h enkista valveutuneisuutta, lu- dakseen kokoon rikkauksia r nuo- ¡litsee enemmistö,
ja sen armosta riip-
villä vielä yhteiskuntaopin aak ko olem assaolonsa ajan.
kuunottam atta joitakin poikk?- lueellisten lakien avulla, sillä se puvat rIkkaat> jotka aina ovat Vähem-
kosetkaan. Onhan meillä esim.
Sedän ajoi Kommuniiu Rans uksellisia tilanteita, jolloin taan edustaa kansan valtavaa enem m istössä. S a a tta a tulla päivä, jolloin
puhe-, paino- ja kokoontum isva kassa. ja nykyajan porvaristo tum ukselliset voimat saavat eri mistöä. työväestöä, ja ajaa siis New Yorkin valtiossa su u ri joukko
paus taattuna perustuslaissani kulkee samaa tietä imperialis- koisen tilaisuuden panna toimeen kansan etuja kaikkia m uita etuja ihm isiä. Jotka eivät ole syöneet aa
m iaista, ja jo tk a e iv ä t voi toivoa
me. m utta niissä sellaista löytäi niinsa ajam ana, m utta Kömmit järjestyneen ja valveutuneen ty ö vastaan.
saav an sa k okonaista p äiv ällistä, tu le
si nykyisin käytännössä ?• Hi ui ei ole tällä kertaa se sama väestön vainoja, kuten esim. so-
Niiden jotka edelleen riippu vat valitsem aan lain la a tijak u n n a n .
missään. . Hain tulkinta ja sen heikko ja järjestystä vailla ole sialist ¡lakien aikakausi 'Saksassa
vat kiinni vanhoissa puolueissa, Onko m ahdollista epäillä m illaisen
. . .
.
lain la a tijak u n n a n he v alitsev at. Toi-
täytäntöönpano ei ole yhtään va. vaan kokonaan toisenlainen, ja sam anlaiset tilanteet muissa
muka
siksi
että
ne
ovat
joskus
,
sp„a
puole„a tulep oiemaan valtlo.
vähemmästä m erkityksestä, kuin kuten \ enäjän työväestön esi- maissa, sananvapauden kiellot j.
n. e. Sellaisina aikoina saattaa olleet ajavinaan kansan asiaa, tn- mies, joka s a a m a a k ä rsiv ä llisy y ttä ,
laadintakaan. Hllei työväestöllä merkki osuttaa.
puolueen toiminnallinen olemus lisi jo liittyä kansan puolueeseen, m yönnettyjen oikeuksien kunnioitta-
ole omia edustajiaan tuom iois
työväenliikkeen riveissä ajam aan ; mist* ja >'le *sen lu o ttam u k sen nou-
tuim issa. niin lainlaatijatkaan Kansan edut ja puolue- ikäänkuin peittyä, m utta työväes kansan etuia
id ä ttä m is tä . T oisella puolella seisoo
tön tietoisuus silloin useinkin on
eivät ole kykeneviä sen asemaa
kansan villitsijä, joka m eluaa k a p ita
muodostumat
listien ja koronkiskurien ty ra n n ia s ta
sanottavam m in auttam aan, sillä
---------------
| ' ja kysyy kan salta, m inkätähden m uu
porvarit m ääräävät lait sivun-
‘'Poliittisten puolueiden synty,
tam ien sa llita an juoda sam ppanjaa
tettaviksi aina silli iin kuu niiden kasvu ja täydellisyys perustuu sil-
ja ajaa vaunuissa, silloin kun tu h a n
edut vaativat.
le, että ne ensin palvelevat kan- 1
!
net reh elliset ihm iset ovat vailla v ä lt
Huoneuato aijaitsee 10 .nnen ja Duane katu-i ^R'tl l a k k a u t t a m i s e l l e ei Voi loV
O llilin l» llim illltl.!lllllllllh llllllllttllllllllllllllllltlllin illlllllH IIIM llllU IIIM IIIIIIllllH IIH U IIIH H IM IIIIIIIH IIilin ill!IIIIIIIU IllllflllW llllllllllllllllllllllllH lltU lllllM IIII!r
*"*•*■'*•
saa
uskollisesti
jossakin
päivän
jen huimassa. .Telefooni:
täm
ättöm im piä esineirä.
K um paako
kontion 3<>s. I taa kuin halun tappaa sosialide
tonaitus 832.
näistä
p
u
h
u
jista
m
ieluum
m
in kuun-
Kun ne ovat
L E O P A R D I El VOI M U U T T A A
I käsissä. He h a ista v a t sen. Ainoa
m okraattinen liike Y hdysvallois Sedanin kautta Kom- kysym yksessä.
telee m ies, joka kuulee lapsiensa
muniin imperialis-
täyttäneet tehtävänsä ja tulleet
pelastuksen toivo on m itä lujtm m as-
P IL K K U J A A N
sa. Sanovat porvarilehdet suun
huutavan leipää?
Minä vakavasti
Ei siis menestynyt
siel natt( »massa tietäm ättöm yydes
jYi | aVUlla
»rikkaiksi ja voimakkaiksi, re- eikä p o rvarilehti k arv aan sa, vaikka i , sa y h teen liitty m isessä. Jolloin yksi pelkään, e ttä te tu le tte jonakin täl-
1 •• ••
______
heittelevät ne menneillä tapahtu- joskus y rittä isik in . P o rtla n d issa il- | ty isten kap italistfry h m ien edut on j laisena hädän aikana, jo ta olen koet-
takaan
sään ja vilpillisyydessään mitä i
a liste tta v a yhteisen luokkaedun alai-
kavvat uudelleen ne i m estyva .
republikaaninen
Oregon
, ,
,
(ta n u t kuvata, tek em ään tekoja, jotka
Amerikalaiset
lehdet
puhuvat
milla
ja
i seksi.
Pääom ien pakkoluovutus on ■ ............
,
, ,
Tiedonannot Cana.lasta kerto- .tahansa, lehtiemme lakkautta
s
a
iv
a
t
Uailv
Jou
rn
al
k
irjo
tta
a
usein
terä
v
iä
,
..
_
M
¡e stä v ä t Hyvinvoinnin palaam ista, tu-
joissa ennen
tivkvisin
Saksan
eduskunna
t
taistelut.
,
keinottelijaluokan
viim
einen
pelipä-
|
,
vat sikäläisen työriitojen pa-I PoI’tiikkaa *ei ole mitään m uuta
le tte toim im aan h en k ilö itten tavoin,
!
käyttäen
historiallista arv o ste lu ja nykyisestä tilan te e sta , jn
‘
K a n s a n v a lt a is e s t a
v o i t o s t a ', , jo-
»v»n.«.v»j»,
■'«*.
o s: jos sillä peli v oitetaan, tu le e ;
L. n-
i i • tulosten
,
|,;„
vritve tappaa
♦ ii»ii-i-i sosialistinen
,
I i | “kansanvaltaisesta
voitosta
kohisen sovittelulain
o- ! ■ L
KU,n
J j o - voittoja,
m utta jos se arvostelu-innossaan m il panos tak a isin tu h an sin k e rro in ; jo s! jo tk a katovuotena syövät kaiken vil-
ka
muka
saavutettiin
sillä,
että
m
ainettaan
anoessaan
kansalta
i jän ja tek e v ä t se u ra a v a sta vuodesta
loin joutuu liian likelle kapitalism in
levän niin m itättöm iä. että koko liike.
nämä
i meriministeri von t apellen oli uutta valtaa, saadakseen yksi- liik av arp aita, peräytyy se hiljaa mu- se m en etetään , ei häv itä m uuta kuin ' ei enää p uutteen, vaan nälk äk u o le
Semnn
»isena
me
lain m erkitys jaa olemattomaksi.
m ikä olisi v ä ittä m ä ttö m ä sti häv itty
man vuoden
Minä pelkään, e ttä
■otamme vastaan ja siitä riippuu pakko erota, syytettyään sosia (tyisrikkauksia puolueellisten la- ristin takaisin häkkiinsä.
!
ennem
m in taikka m yöhem m in ilm an
Ja kuten nutistetaan, oltiin tääl
teillä
tulee
olem
aan
h ä v ity stä . H ävi
T
avallista
selvem
pänä
tulee
täm
ä
meidän tulevaisuuden suunnite:- listeja äskeisen meriväen kapi- kien avulla. \ ’anhojen puolue-
; tä tä viim eistä yrity stäk in ,
läkin aikeissa m atkia canadalai-
tys
luo
enem
m
än
hätää.
Se sy n n y t
lehden
voim
attom
uus
esiin
paljon
pu
nau aiheuttam isesta.
Sosialis- kysvmysksien aiheuttam an rak-
i Siinä lehti kyllä on oikeassa, e ttä
tä ä enem m än häv ity stä. Ei m ikään
sia saalistajia laatimalla sam an liiamme.
hu tu ssa
“rik k au k sien
pakkoluovu-
, Y hdysvaltain k a p ita listit e iv ä t v i e-
tai vihan, tai . vanhojen | tu s “-kysym yksessä.
Meidän mielessämme ei ole tien tosin selitetään kieltäneen kauden
voi p y sä y ttä ä teitä.
T eidän p e ru s
.
Som a
nähdä,
lainen sekasikiö, m utta kun tu
kuolema, vaan entistä vireämpi vastuunalaisuutensa siihen, m ut- ta iste lu je n \1pevden tai ennä o - kuinka se siitä asiasta pujotteleksen ! l ä ole niin a h ta a lla , eiv ätk ä heti tu slak in n e on pelkkiä p u rje ita , m u tta
lokset siellä ovat niin huonot, •
tulekaan. E n te et eivät k u itenkaan ole
ei m itään an k k u ria. Kun yhteiskun-
ja toimeliaampi elämä. Tulkoon ta e n sin k ä ä n v arm a ei ole o lisi- lu u lo jen ei saisi m ä ä rä tä ä än e s kapitalististen omistajiensa mieliksi,
j
hyvät. E nsim äistä "vapaus"-lainaa ti
niin miten lienee, jos täällä jo
j
ta
on a s tu n u t tälle k a lte v alle tiede,
valko
he
sellaiseen
sy
y
lliset,
tie
ty
stä
n
n
e
.
E
d
e
ssä
n
n
e
o
v
a
t
u
u
d
e
t
¡Näin
se
kirjottaa:
mitä tulee, sosialidem okratian »m
lattiin 50 pros. enem m än kuin oli
luovuttaisi koko työväenliikkeen!
niin täytyy joko siv isty k sen tahi
Raiv.
edi-t vk--»‘ii i-irrntf mi
n ' i tulevaisuus.
1 *»'^ ' ° 111 "• — ixm».
donanto saattaa olla hvvinkin kysym ykset j a uudet ihanteet j ä i
ri.io , e ttä
b rittilä in e n
h a llitu s tarpeen. Nyt tila tta v a n a olevaa to is
edistyksen jarruttam isesta -ella i-;
----- -— r 1O, , _____
.. . .
,
i„~t.OH n,.- .- suunnittelee rikkauksien pakkoluovu- ta an n o sta on tu sk in tila ttu viidettä- vapauden hävitä. Joku C aesar ta h i
x • enpiteillä.
• *ii
i \ ¿liircnncttv
su h te e ssa IV
11 c~ niisien ä ä n te n on
tie 'tila ta so ta ta rk o tu k sla varten, sa atfea
Napoleon ta rttu u lujalla kädellä h a l
»lila toim
iz
lx
•
U U L IIN
. Iin a
tp
id
li<
p
e
n
v
a
n
a
n
tn
k
s
e
e
n
i
i
n
e
ia - ‘ oHa kynäkin uskottava. Sem
’ m oinen (osaa,
vaikka
ru n , sa , a sti , puoli
tilaa-
Kun
valta
on
porvarien!
ti
tap
ellen
eron
jälkeen
hajo-
reoiliseen
\
a
jia
u
tU
K
s
e
tin
in
e
.
J
.
.
,
•
n
.
lituksen
ohjaksiin, tah i sitten teid än
Olisikin ollut arvottiksellista !
^•i -
i . r , t , w L . 1
.
i m isajasta on jo kulunut. V irallisten
,
.ta
s
a
v
a
lta
n
n e joutuu sam an laisen hä-
. ,,
.......... ..
' tettiin
eduskunta
joulukuulle sitä seuraa kasiintuntux d tndel- i j Utt„ voi t a p a htua E nglannissa hei-i
käsissä
jos eanadalainen laki olisi tuot-!
T. \ . Povverley kah- pommin kuin Y hdysvalloissa.
S e i,
.
. ,
, ,
. ...
,
. M tyksen alaisek si kahdennellakym -
I
! saakka, ja keisarin ilm otetaan lisuus.
tanut suotuisia tuloksia.
Sil
pakkoluovutus, jo sta tuossa tiedon »
U
Ö '
° ° * S. ..
m enennellä vuosisadalla, kuin joutui
Jutut rikkurien kulettam isesta menneen Bulgariaan, estääkseen daksakym m enluvun
loppuptn
i
viisi
biljoonaa
olisi
saatava
täm
än
i
n ____
.
. ..
loinhan voitaisi pukea koko vh- , ,
, .
annossa puhutaan, on tosl-pakkoluo- ,
,
...
... ..
Room an v altak u n ta viidennellä vuosi-
...
...
,;
laKonalaisilie työmaille lakien syntym ästä hajaannusta keski- Iella.
H
, kuun loppuun m ennessä Ja tam a on
,,
.,1X
. ,
vutus, v arsinainen pääom ien h a ltu u n -!
sa d al,a - 8lIla ero tu k sella vain, e ttä
teiskunnallinen kehitys pakko-1
vasta
toinen
kotim
ainen
sotalaina
Vaikkakin
ylläoleva
on
kirjo-
Rooman v a ltak u n n an tu h o n n eet van
otto so d an k äy n titark o tu k sia varten. tässä
paitaan ja pitää siinä, ilman että \astaisesti, herättävät lännellä valtojen liitossa.
“m ailm an rah arik k aim m assa »
nykyisin jonkinlaista huomiota.
daalit ja h u n n it tu liv at ulkoapäin,
M
inkäverran
missään
näissä
tettu
jo
kolm
isenkym
m
entä
vuot-
ejka
ain o astaan m ikään tulojen taik-
se tukehtuisi sinne. Mutta jos
m aa ssa ” — eikä sotahom m issa vielä
m
Spokanessa käynnissä oleva t u t tiedonannoissa on perää, on ky ta sitte. pitää se paikkansa ny ka voittojen verotus. Sellainen ve ole päästy kunnolla alkuunkaan. Kol u tta teidän hunninne ja vandaalin-
sellainen on m ahdollista, palaa
kinto — nuiod. »sinkoonpa se seenalaista. m utta siitä huoli- kyisin samaten kuin silloinkin, rotus ei ensinkään kohtaisi itse pää m as. neljäs, viides j.n.e. sam anlainen ne ovat sy n ty n eet teidän om assa
tulikin ilm attom assa kammiossa.
m aassanne teidän om ien laito k sien n e
minkälaiseksi ilveilyksi tahansa m atta «m ilmiselvä juttu, että Vanhat puolueet ovat pettäneet om aa. vaan siitä saatu a tuloa.
laina, kun niiden aika tulee, ehkä : kailtta
(. anadalaisen lain mukaan ei
“ E nglannissa on liike-eläm ästä e-
jo panevat am erik k alaisen k in yksi-: «-„„».„n
a,
ei voi olla paljastam atta sitä, ; Saksa jo kulkee "Sedanin kaut- kansaa jo vuosikausia ja pettävät rossa olevaa ylim ystöä, joka suureksi , ty
isk ap italistin ja monen k a p ita lis ti-! m X ‘ sä
”
P°
8 suur-
saisi tehdä lakkoa ennen kuin
edelleen; ne vaativat vallan sai osaksl m uodostaa m aan hallitsevan
en nustuksen alkavan ar-
että
riskureita
kuletettiin
*
)re-
j
ta
Konimnniin
”
.
kuten
1’arvus
riitaisuudet ovat tutkitut ja so
ryhm än a ja tte lem a an valtiokapitalis-
].-(luS. ly ttäm b tä
käsissään
kerätäk- iuokan Sellaiset m iehet a ja tte le
v a t mjn v ä lttä m ä ttömyy ttä , joka edellyt- !
to te u tu a ’ m elkeinpä kirjaim el-
levät
vitteluia yritetty, m utta sellaista goniin lakivastaisesti. K,»kotiaan; kjrjo tti j«, vuonna 1907.
Ull .....
,
.
. . . .
i Ieen- S lta h a rta a s ti od o tettu a Cae-
toinen juttu on. tullaanko syyl- j kunta saatetaan jättää kutsu- secn edustam ansa luokan käsiin ( a sio ita enem m änkin yleisen edun
taa yksityispäaom an ta k a v a rik o im is ia ^ ^ .
. . .
,
. . . . .
vaikutusta ei sillä ole ollut. Eak
Jos he
. ,
.
. . . . . . ( s a n a ta i Napoleonia tuskin kerkiää
ta. A inoastaan siten voi kapitalism i !
__ . „
o
.
. . . . ....
lisiä asettam aan edes syyttee I ; m atta kokoon siten meneteltiin uusia rikkauksia, eivätkä häikäi- kuin liike-etujen kannalta
.
i enaa ilm estyä.
S u u t a olisi kyllä
koja on syntynyt kielloista huoli-
tu lev at
siihen vakaum ukseen, e ttä vielä
le
käyttäessään
keinoja
tarko
k
e
rra
n
koota
k
a
i
k
k
i
voiman-
...
,
.
.
,,
,
,
seen.
puhum attakaan
niiden ■ Ranskassakin ennen vallanku
. . .
. . . .
yhdellä ja toisella, halua m yös, mut-
m aan yleinen etu vaatii pääom ien sa
m atta ja tutkijain täytyy
viim eiseen ponnistukseen .
, . , . ,
, ,
in speriensä saavuttam iseksi.
• - nvt
• i rankaisem isesta. Se riippuu ko-
,
•• ,
»ta
siihen ta rv ita a n kai hiukan kykyä-
tak
av
arik
o
im
ista,
niin
lie
panevat
sen
............. .
,
.... ( nimista, m utta se kutsuttiin ko
surum ielisesti selittää, että laki I ,
Porvaripuolueet ovat synty toim een, ja suuri yleisö tulee heille
. k in . . . .
I kiinaan snta, miten pallon taka- :,
. •
,
Cl o l e V' i I l l l U t estää
-,K ili
i teollisuuden
l . .
- .
I I , ■ -
, „
, - ..........
„
............ , , | ku" n
panemaan toimeen vai
K
E
T
K
Ä
K
IR
K
K
O
JA
P
O
L
T
T
A
V
A
T
neet
kuten
yllä
sanotaan,
aina
. ,
.
.
laisella järjestyneellä tvovaestol- , ,
- , ■ ■
...
an tam aan kannatuksensa.
I
seisahtum ista, kuten sen tarko-
;
, ¡lamiuntous — ei to-m tarkotuk-
•
a
I- 1-t-t-t I '-H -4 -1' l' î '•
"Y hdysvalloissa tuo suunnitelm a o
PAPPEJA HIRTTÄVÄT,
a on voimaa, ja se näyttää ole sellisesti, m utta tie vallanku kukin vuorostaan jonkun pivänä
tus oli.
kysymyksen yhteydessä, m utta (lisi haaveilua. Meidän m aam m e pitäi-1 ..So8iaIist,t po lttav a t kirkkoja ja
van valitettavan vähissä, mikäli!
Olisi paras, että luovuttaisi k >- oikeuden saaminen tumnioistui moukseen kulkee toisinaan e sen kysymyksen ytimenä on ai , sI «Ha kovin tiukalla, ennenkuin h lrttä v ä t p appe ja / ’ N iinhän se kuu- 1
du<kunnan kautta. Tuleeko Sak na i»11u* m ääräten vliteiskunnal- j ‘ u ’’ 1
konnan sellaisista epäonnistu niistä »»ii kysymyksessä.
' at *,a rli’,a k juu ge 8Osialistisy ö jäin uskonkappale.
; ; ; ] ; [
i i i t ! t | | i i i i
lisen luokan ta lo u d ellin en e t u j ^ "
Paa° mfen Pakk° i “
| Sillähän sitä peloiellaan yksinker-
1
sassa
tapahtum
aan
siten
jo
ensi
maan
tuom ituista yrityksistä.
Rikkurien värvävs on tu o tta -¡.
tu sta, jo ista i ip luulevat liikkeen taisia ihm isiä.
Ä Ä N E S T Y K S tN T U L O K S E T LÄ N SI-
Y htä
hyvin
voitaisi koettaa vaa tointa, ja siksi sitä työnväli joulukuulla, on mahdoton sanoa, jota ajam aan on syntynyt p u o -' riippuvan.”
P IIR IN Y L E IS Ä Ä N E S T Y K -
Tosin ei ole vielä koskaan näjitv
SESTÄ “C”.
suunnitella työläisten hengissäpi- tystoim istot harpottavat niin mie m utta kaukana ei se aika ole ille. M utta kun sellaiset vilut
T ässä sievästi sa ate ta a n asioita vä sellaista so sialistia, joka olisi polt- I
Ä
änestettävä
oli siitä, josko p u ris
kun
Saksan
eduskunta
kokoon
täm istä ilman ravintoa, tai teol lellään. < >n kylläkin olemassa
sotivat suoranaisesti kansan e- hennnän tunteva herkkäuskoinen yiei- ! ta n u t kirkkoja, eikä ole koskaan näh- i säm m e ensi m arrask u u n 4 p .n ä alet-
lisuuden käynnissäpitäm iStä ko lakeja jo useammassa valtiossa, tuu samassa tarkotuksessa kuin tuia vastaan, niin täytyy puolu- sö siihen käsitykseen, e ttä Englan- ty sosialistin h irttä m ä ä pappia roik- tavaksi su u n n itellu t a g ita atto rik u rs-
e itte n
tu rv iu tin alituiseen ne-101883 °,iS' se,,ainen >'’‘"'-^0. loka kuniassa köyden pää88ä. Mutta sii. sit p e ru u te ta a n :
konaan ilman ihmistv övoimaa. jotka kieltävät sellaisen, m utta Ranskan vuonna 17S’k
Peruu- Ei pe
e itte n H in a u tu a a
.
1 ,nlmiensä nojalla ,stulsi hallitusohjis- tä huoliniatta (>n tietysti selvääi e(lä
Itse
Sellaiset toim enpiteet tuottavat laki on vain kuollut kirjain ja! Kullakin on vuoronsa,
tetään . ruut.
tokseen. voidakseen sa ih a v a i sa< ihan rlippUmatta taloudellisesta
eivät m uuta teek ään kuin H anna W vo
...............
10
aina pettym yksiä.
sen selittäjät tyonantajaluokan | R a n s k a s s a kukistu jäi lassa. ja suojella edustam aansa a sem astaan ja kokonaan vapaana h irtta v a t pappeja ja p o lttav a t k ir k - ' Stiperior, Wyo. .
u n n o » 01
ja
jo
p u i n a v a i
r\ 11 rv
-
- ............................
..... ..
• •
•
11
• “ »,<» X MÄ
tahdottom ia aseita. Siispä p ä ä - p cei1 Napoleon kolmannen jott- riistäjät«
8
iistäiäioukkoa
kansan iiylkemi-j
“ v ä ä rä stä run
m am m onasta". TXnnn
T ässä xvn
on koja, joka todistaa, kuinka raäkoja Polionon
V<^ vo
3
Kivi kiven alla
ain o astaan sen v erran to tta, e ttä jo-
Se
tös onkin aina vapauttava työn-j ^ u,tua vangiksi Sedanissa
he ovat, ja kuinka epäsiveelliseksi RCf.k Springs, \Yvo
sessä.
1
11
ku köyhtynyt aatelisv esa on ko-
antajille, olivatpa ne miten syvl ,
sota, joka sen kukisti, jos-
ailm a tulisi,
jos sosialistit
a is u iv
Creek,
11
h ■‘‘^
isto " ria
NC
p i,lll,V a ’
‘ ■•“ llis
‘■^ e sta
" “ m ealta k alskahtavan nim ensä avulla ( m
nKinetella
pahan
m ielensä s m
k a a i- t, > Pudding
o r t Bragg,
Cal. Cal.
“. .
Enem män kuin mikään uinu lisiä tahansa.
16
1
ikään ei se jaksanut sillä kertaa
m aineestaan vain Siksi, että kan päässyt ta a s jaloilleen naim alla jon-
¡E u re k a , C al...............
9
1
sanom alehtilakkautus, ji»itä pi »s-
Spokanen jutussakin on var ¡kukintaa Ranskan porvaristoa. sa edelleen on siinä u sk o ssa, et- kun amerikkalaisen “doHariprinses-
2
1 W. B erkeley. Cal.
64
tihallitns nykyään ahkerasti ja
K uitenkin sa a tta a sa ttu a tapauksia, j San Francisco, Cal., . . . .
3
111a yksi puoli jo ennakolta: pe- M utta nykyisen sodan Sedän a- tä ne joskus ovat ajaneet k a n s a n ”. M utta täm ä ilm iö »m erkitsee jolloin kirkkoja poltetaan ja pappeja j Hinglmm, , U tah ................... 12 5
11
kelee. on setnnii »iiien toifnenpide
toisenlaiseen
Kommuniiu san etuja. M utta todellisuudes yleiseen sääntöön nähden aivan yh h irte tä ä n , eikä se h e rä tä m itään
russyyllisiä ei tulla koskaan a- jaa
.......................
"
New York Volkzeitung lehteä
i
kuin
vuoden
1870
Sedän: s? sa 011 laita siten, että kansan tä vähän kuin sekään, e ttä k aik en suu ttu m u sta kiristillissiv eellisten kan- W inlock W ash
settam aan syytteeseen: me tar-
' ' "à
1
laiset
veijarit
m
ielellään
esiintyvät
kohtaan omiaan valaisemaan m i
tulevan
porvariston
T apauksia. W ilkeson, W ash.....................
5
kotamnie niitä työnantajia, joi näyttää
3
etuja ne eivät ole koskaan aja- i ylhäisillä nim illä, p äästäk seen tun- salaisten keskuudessa.
tä nämä lakkautukset todellisiin
jolloin
näm
ä
k
ristillissiv
eelliset
k
a
n
-1
A
berdeen,
W
ash
.....................
s
W
aterlooksi
kaikissa
kansanval
den työmaille rikktireita on v ä r
neet. Kun republikaaninen puo- keutum aan piireihin, joissa on jota- salaiset itse h a rjo tta v a t tuota k irk o n -! I^ a q u a h , \ \ ash. ..
i
dessa palvelevat. M ainittua leh
vätty. Mahdollisesti tullaan pe taisuutta vierovissa maissa. \ e llte svnnvtettiin viime vttosisa- I kin kähvellettävää.
._. S
---------
,
- ui
. E v erett, W ash. . . .
ääntö on, „...1
että
5
1
,.
. ,
.
„
,
polttam is- ja p a p in h irtta m isa m m a t-, e p..i t ip
teä ei kukaan kuolevainen voi lei
»
10
,
1 1'
:i *ii
,..v „
ylim ys, joka ei sam alla ole kapita- ,
S eattle, w a sh . . . .
ruuttam aan vksitvisen tvönväli- näjällä on siten jo käynyt. Sak- dan
keskivaiheilla muka ajam aan
.
..... , . tia.
: Tacom a, W ash.
12
m ata
“ vihollisen
auttajaksi", tystoim iston
....
listi, hyvin nopeasti m en ettää kai-
’
.ä n- ,
lupakirja. m u tta !sassa s' ta lähestytään, ja sifa <'iriiiiuviton.iitU’snsin.n. nioikin
6
se
,
..
Haymond,
Wash.
lehteä, joka jo vuosikymmeniä ja mitä vahinkoa on sellaisesta i seuraavat Itävallat, I urkit jne.
. '
' .
. ,
ken arvonsa ja vaikutusvaltansa, s o r - » N äinä päivinä ovat porvarilehteni- ( New C astle. W ash
23
todellisuudessa jxihjoisvaltioitten , tuu köyhälistön riveihin niin Eng- me ilm eisellä riem ulla ja tyydyiyk- H oquiam , W ash.
i
erittäinkin sodan ensim äisistä
työnantajien toimille?
lii mi J ä r j e s t y k s e s s ä saa ta m m e trCl1 kapitalistien asiaa: kysym yksen-! lännissä kuin R anskassa ja m uualla, sellä k e rto n eet e rä ä stä sellaisesta tä Roslyn, W ash. .
9
päivistä alkaen, on osottwnut an
N orthport, W ash...................
9
1
tään. ne voivat aukasuttaa to i tvä. m utta sillähän ei olekaan nä ei ollut orjien vapauttam inen.! S ikäläisissä suurkaupungeissa voi- pauksesta.
P ortland. O re.......................... 14
siokkaammin kuin yksikään sa
1
Ja
ellei
siten
tapah
v.,.in
t
e
o
llic
i„
i*
n
..r
v
a
r
is
to
n
e
t
u
-
!
daan
tav
a
ta
köyhtyneitä
kreivejä
ho-
Se
sattu
i
luontonsa.
E
rääseen
kirk-
A
storia,
Ore
‘>7
sen taas seuraavana päivänä, tai m erkitystä,
vaan teollisunsporvariston etu-
34
<
nomalehti Amerikassa mikä kau
! tellipalvelijoina, m arkiiseja kuskeina koon oli kokoontunut paljon ihm isiä M arshfieid, Ore.
3
1
milloin sellaista tarvitsevat, tai tuisi, tulisi imperialismin liir- 1 ien ajam in en te »daliparooiuen „ e ¡ja
paroonej a kengänkiillottajina. Ne kuulem aan kuuluisan kw eekaripapin : ^ vens*?7}- O re...........................
8
hea kirous Saksan kansalle ja
panna valtio aukasemaan ty ö n m in altakausi olemaan kauliis tuja vastaan.
\ ain s ik s i e t t ä yiimy kset, jotka brittiläisen valta- sa arn a a rau h asta. Sam assa tilaisuu- u®aJ„ (.i e e k ’
...............
2
vaara koko maailmalle Saksan
utte, Mont., ......................... . 6
välitystoim iston. ja sitäkin käy- tuttavan pitkä niissä onnettom is kanssa ei vieläkään käsitä, mistä , kunnan asioita t hoitavat, ovat sam alla , dessa piti esiintyä professori B ertran d , ' B
Sand
Coulee
Mont
junkkerihallitus on.
tetään yksityisten työnantajien sa maissa, joissa se sotatilanteen sisällissodassa oli kysym ys, s a a t m aan suurim pia ja rikkaim pia kapita- Russelin, kuuluisan englantilaisen fi- Lehigh, Mont.
............ 10
Mikään muu sanomalehti A-
vallitessa
on
päässyt
täyteen
listeja.
H
eidän
vaik
u
tu
sv
altan
sa
pe-
*
losoofin
ja
rauhan
ystävän.
Pappi
UataJdo,
Id
a............................
9
etuja palvelemaan, niin kauan
taa republikaanipuolue kerskua
i Kellogg, Id a....................................
m erikassa ei ole saanut osakseen
rustuu
kokonaan
heidän
taloudelli
oli tuskin päässyt sa arn a n sa alkuun,
kuin heidän äänensä kuuluu lain valtaansa. Onneton sen maan joskus ajaneensa kansan asiaa.
Am erikan saksalaisten p atrio o t
seen
asem
aan
sa
eikä
vähääkään
rii-
kun kirkkoon hyökkäsi a rv o k k aitten
328 125
valvojien korvissa enemmän kuin työväestö, jonka militarismia ei
Yhteiskunnallisten kvsvm vsten i pu sy n ty p erästä. Kuka hyvänsä likai- porvarien ja so tila s te n jo h tam a ros-
tien vihaa ja vainoa niin suures
K uten ään esty k sen tulokset osot-
nykyinen sota kukista.
työläisten ääni.
yhteydessä v a in voi s y n ty ä s e lla i- jh e n juutalainen, jonka onnistuu van kajoukko. joka raahasi papin ja p r o - ! ta v a R ovat kurssit tulleet peruute
sa m äärässä »kuin Volkzeitung,
1. ..1
k;:
g
Saksan laivastokapinaa voi S ia poliittisia puolueita, joilla on p ila a n jo u tu m atta hankkia m iljoonien jfe ssö rin sa arn a stu o lista, pieksi h e itä tul-ci
Täniän jutun yhteydessä pal-
v a s u m n ^ ^ S itä ^ T ts t11* n
i
jonka panokset junkkeri järjestel
¡astuu porvarillisen reiorinisiniu !,,aan pitää samanlaisena ilmauk- jonkinlaista kantavuutta. S ellai-' omaisuUti» Paasee en g lantilaiseksi pa- pahanpäiväisesti, rikkoi kirkon k * l« s-■ to sta ilm o te ttu ^ e u ä Sh N u o rte v V o n
mää ja junkkerihallitusta vas-
ia n.s. hyvämiespolitiikan rap- sena, kuin V enäjälläkin ennen set
häm äräperäiset
vritvkset. i roon,ksl sangen 'ällillä puuhilla. | ton ja teki siitä ison rovion alttarin ‘ tullut estetyksi koko kurssien johto-
taan ovat sattuneet aina maaliin.
vallankum
ousta
tapahtuneita
so-
1
1
-
*
•
1.
1.-
, ' N ykyisessä käytännössä nuo hrittiläi- eteen, uhaten viskata s a a rn a a ja t liek- ( toim esta, jo ten siitä kurssi-“kiusauk-
r-.. •
1.
peutuneistius kaikessa alasto-
kuin oli esim. Rooseveltin val- set a a te lisa rv o t m erk itse v ät vain sa- keihin. Vain vaivalla pelastuivat re u sesta on tällä k e rta a päästy.
r.tteivat saksalaiset vehkeilijät ■
,
.
tilaskapinoita.
Se oli katisati- taannousuyritvs n. s. progressii-
T overillisesti,
m aa kuin am erik k alaisessa ylimys- hän sa a rn a a ja t villin joukon kynsistä,
am erikalaiset jingoistit ole on- . muutlessaan. Laki oli olemassa
A. MÄKI, länsip. siht.
n'stnneet provoseeraamaan saj{ ja se kielsi rikkurien värvääm i-' ' aPan aamunkoiton ihana säde. vipuolueen selässä viisi vuotta asteik o ssa n im itykset “ m iljo n eeri”, i Täm ä raakaialsuuden ilm aus, kuten TOVERITAR SANNA KANNASTO
PUHUU VVYOMINGISSA JA
saLiskansallisia kokonaan pon s sen. m utta rikkureita v ä rv ättiin .! Ja työväenluokan petturi on se sitte. eivät onnistu, ellei se y li-: "m onim iljoneeri”, “ b iljoneeri”, “rau-j sanoim m e, k e rro ttiin porvarilehdis-
COLORADOSSA
suunniltaan, lankeaa tästä suuri 'H y v ä t miehet olivat edellisissä - Joka koettaa sellaisia p e ittä ä ., teiskuntaktokka, joka antautuu tatiek u n in g as", "ö ljy m a g n a a tti”, “ kar- säm m e ilm eisellä tyydytyksellä. Eni
ja k a p ita listi" j.n.e. T ässä su h teessa me ole yhdessäkään p orvarilehdessä 86pro in 1 e r W
ansio \ olkzeitungille. ¡onka \ a- ! ' aaleis-a ratsastaneet valtaan Saksan itsevaltius olisi jo kukis- — vaikkapa vain vaistomaisesti- u ei i ole
lokak. 20 p. ja s itä
r ,1 u
m
f ii il n
u
m t tu
l l c sta
fïl
n
n ir iii n t il u I.
n illln u a t
v
iita a n
v
l t l l l A l r c l i m isen
ia a n
n
n n .,n '
m i itään
e ro
engiantilal-
nähneet
yhtään
paheksum
eanaa
se u ra a v in a päivinä.
kava ja aina järkevä esiintv mi- * -illä, että he laativat sellaisen tunut, elleivät sikäläiset työväen kin — ajamaan etujaan liikkeen solia ja yhdysvaltalaisella kapitalis- koko tapauksesta,
Rock S prings. Wyo.. lokak. 24 ja
nen on lauhduttanut yleensä kan- lain. ja he täyttivät lupauksensa. liikkeen johtajat olisi ¡»ettäneet mukana, samalla kohoaa yhteis tiliä.
K irkkojen polttam inen ja pappien
setiraavina päivinä.
siinä,
hirttäm
in
en
siis
n
ä
y
ttä
ä
olevan
hy-
Rpliance,
W.vo, lokak. 31 ja sitä
E
rotus
on
aivan
toisaalla
...................
joukkoja.
Ja
kun
Saksan
itse-
kunnallisesti
määrääväksi
luo-
Sallisten intohimojen riehuntaa. M utta työväestö ei ole siitä hyö-
e
ttä
S
u
iirb
ritan
n
iassa
ollaan
sodassa
vin
h
y
v
äk
sy
ttäv
ää
e
rä
issä
ta
p
a
o
k
s
ls
-,
VVvo^ ^ m a rra -k 6 ja sit
valtius kukistuu, on -e merkki- kaksi. Ja kun tämän maan kes
Laajoihin tietoihin ja kirkkaa- tynyt mitään.
Jos
sattu
u
oiem
aan
sellainen
seu
raav
in
a
päivinä.
*
8
seen ym m ärrykseen nojaten k a n -1 Ja sitte tulevat syndikalistiset tiä siitä, että itsevaltiuden v a i-: kiluokalla ei ollut m itään edelly- jo n e ljä ttä vuotta, kun m eillä vasta sa
on ensim äinen vuosi m enossa. Kai- pappi, joka o tta a todesta ra a m a ttu n -' H anna. Wyo., m arrask 13 Ja aita
ktikois- tvksiä
sellaiseen, niin Roosevel-
sainvälisen politiikan alalla, on neuvonantajam m e ia selittävät, takausi on sivuuttanut
.
.
#
, kesta työväkeä vastaan k ä y te ty stä sa san k arin rauhan viestejä, niin hä- seu raav ln a Pa iv inä.
ruokottom uudessaan vertaistaan | että siinä sen lain tehott<»muu- tu-Tauten^a ia alkaa uopeas'i j tiukin
vallantavoitteluyritysten , pakkokoInennosta huolim atta on lirit- net sopii h irttä ä k in ja k irkkonsa kel- se unTa^v'i*/-e °v° ’..m a rra s k- 22 ja s itä
tiläisillä kap italisteilla viim eiset a ja t paa p o ltettavaksi. — Raiv.
! ^ T e ltu rid e ,’co h x .^ u ia rra sk »9 ä sitä
löytäm ätöntä Saksan junkkerien den nyt näitte. Selitys on ylitä r a p p e u t u a . K u n k u m o tis liik k e e n t ä y t y i epäonnistua.
TOVERI
vehkeilydiplomatia
väsym ättä
ruoskittu Volkzeitungin palstoil
tySvten llnenkannattaja, la.
Amerikan saksalaisten kes
Aatorjaaaa. Oregon, joka palva
M itat
kuudessa on tällä ollut kieltä
„
TOIMITUSKUNTA:
m ättä laajakantoinen vaikutus.
W. N. REIVO
LAURI .MOILANEN
ADOLPH SALMI
A. 0. MÄKELÄ
V olkzeitung on ensimäinen ja
SULO SYVÄNEN
parhain A m erikan sosialistileh-
TOVERI
tien joukossa. Se ajaa Amerikan
(T U E COMRADE)
The organ oi j e Finnish workers in the työläisluokan asiaa, ollen horju
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday, m atta uskollinen kansainvälisen
at Astoria, Ore., by the Western Work köyhälistön
suurelle asialle, a-
men's Publishing Society.
sialle,
joka
taloudellisen
kehityk
llmutukhiuta 40c palstatuumalta. Kuuletnau-
ilmotukset >1.50 kerta ja muistovarsyilli sen lakeihin soveltautuen, ra t
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolut-
to-ilmotuksct 50c kerta, haiutaanticto- ja kaisee suurta maailman kysym ys
mmenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-
ilmotukset >1.50 kerta, avioero-dmotukset tä sillä tavalla, että ihmiskunnan
>1.00 kerta. Seisovat il ruot ukset sopimuk
tiiliä niaanpallolla voisi
sen mukaan.
Satunnaisista Umot uksista elämä
tulee rahan seurata muksua.
Englannin käydä päinsä tarvitsem atta villi
kielestä suomennetaan vapaasti.
petojen lailla raadella toisiansa.
Eatercd m «ecoad-clas, mad matter july 18,
1912, at the poataliicc at A itona, Oregon,
Sanalla sanoen Volkzeitung
aader tKc Act «i March 3, 1879.
on
uskollisesti seurannut marxi-
TIL A U SH IN N A T
Ykai v u Ä n a ^ f ^
o“ ^Ta“ ta >2 25 ,ais' a aatteita Ja ajanut näitä
aatle!,a noudattavaa sosialide-
Yltai Vttoatkcrta. >6.5u
h kuukautta. >J.5V m o k r a t i s e i l
työväenliikkeen a-
SUBSCRIPTIO N RATES:
siaa.
la the United States and Canada
One year...........>4. no
six months...........>2.25
Mitään m uuta svvtä tämän lcli-
three month«. .>1.35
One inotitn...........
jo
i i i
I MAILMANKATSOMUKSIA
u iu l h
!! Järjestömme asioita Ì
n ♦ <-»