Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 15, 1917)
2 —- TOVIÄ1 No. 241 —— Kansallisen halli m uuten olisi telineet, estäm ään voittojärjestelm än ennen kuin se. Saksan etuvartiopaikaksi, v a rsin -, Sitäpaitsi täyty \ meidän kaikilla naisesta poliittisesta toiminnasta, kiihtymättä. kaan sen jälestä kun amiraali ; mailta saada sotakorvauksia, sa- saatiin tuloksia, joiden merkitys tuksen suoranainen velvollisuus United Fruit C om purkam asta jälleen nälkiintyy. (.lan cii suomalaisen t/Ovlan Unenkaan* tt*ja, ei suinkaan ole pieni, ja jotka o- olisi ottaa 80 prosenttia näistä ¡koko laivaulastia bananoita, .30,- Me tarvitsem m e banania. mut von T irpitz äskettäin lausui, että m aten kuin on itsestään selvää, ilmestyy Aston****, Oregon, joka paivM paitsi sunnuntain*. ta ei voittoja enempää bananis- Flanderin rannikko olisi anastet että meille tulee luoxuttaa ta&ai- sottavat että jos samaa latua oli- suurista om aisuuksista ja kaikki 000 rypälettä, 3.780,000 bananaa, Aava sodan siirtäm iseksi Englan- sin kaiki laivamme ja siirto- T O IM IT U S K U N T A : si hiihdetty näihin saakka, n iin ' sotavoitot yli pääomalle myön mereen, pitääkseen hinnat kor sa kuin muissakaan. , « S» W. N . RF.1VO L A U R I M O IL A N E N A D O L P H SA L M I A. B. M ÄKELÄ oltaisi jo paljon etempänä kuin nettävän kohtuullisen koron. kealla. Y hteiskunnallistuttakaam m e e- uin ja Am erikan maaperälle. m a a m m e .... SULO SYVÄNEN ie tiedä kum paako sää- bntarpect ensimäisenä toimenpi i ‘Me mielellämme luovutam m e Jos nämä tosiaan ovat Saksan Kansan tulisi vaatia sitä, eikä nvt. Me emme TOVERI ’ än. ylenrasitettuja ha- teenämme sosialismia kohden. ¡takaisin Poliois-R anskan. jos rauhanehdot ja senjälkeen kun Kesäkuun 25 pm ä. 1868 laadit- tyytyä mihinkään vähempään. — liä enemmän (T H E COMRADE) nanapuitako, joiden piti tuottaaI Hvlätkääm m e elintarvevoitot i vain saamme sikäläiset ra ja m m e ' Gerardm kirjotus, toista kuu- A rthur Capper. The organ oi j e Finnish worker* in the tiin kahdeksan tunnin työpäivä 1/1 . - ' " , . .. ............ ' ¡k t au tta takaperin, 1 . ensiksi _ '1. ' W estern state*. The only Finnish daily in julais- laki Y hdysvaltain hallitukseni Mitä hyvänsä joku ajattelee- nuo 30.000 bananaa, mereen hei ensimäisenä^ toim enpiteenäm m e uudesta-järjestellyiksi. the W est. Pnhlished Säily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the W estern W ork työläisillc, ja vaikkapa lakia ei kin M itcnkäs on itärajan laita." tiin Philadelphia Ledger lehdes kansallishallituksen velvol- tettäväksi vai sellaista lam m as pyrkiessäm m e eroon kapitalisti men'* Publishing Society. ‘Siellä meidän tävtvv ryhtyä sä, olisi Saksan hallituksella olin: aina olekaan noudatettu, on s e ' lisuudeksi tässä kysymyksessä, maista inhimillisyyttäkö, joka sesta yhteiskuntajärjestelm ästä Ilm otushinta 40c palstatuumalt*. Kuolctnan- dmutukset *1.50 kerta ja niuistovarsyiliä kuitenkin luettava niihin saavu- mitään melkoisiin rajajärjestelyihin.’ kyllin aikaa julistaa ne perätt»»- sotavoittoja tai suuria sallii moista elintarpeitten tuk- The. Eye Opeuer. $¿.00 kerta. KihUus-, syntyni*- ja aviulut- ' Entäs ftum ania? miksi, ellei asia näin olisi niin to-rlraotukset 50c kerta, halutaairtietu- ja tuksiin, joista ansio lankeaa sen omaisuuksia ei tulla ottam aan j kukaupalla hävittäm istä. Tällä tumcnmuutto-dmotukrirt 25« kerta, narraa- . i , , ‘Rum anian me annam me B u lio v a t Saksan hallituksen rauhan- rimotukset $i.5o kerta, avioero-iimvtukset a j a n tvovaestoii heikoille, joskin sotatarkotuksiin. Liike on lii-¡kertaa ei kuitenkaan ole sääli $1.00 kerta. Seisovat ilmutnkaet sopim uk-! ' . " . „ ■ .... • i . r Ylpeitä ollaan giirialle’. pyyteet tyhjänpäiväistä teesken- aen makaan. Satunnaisista iimutuksista v a is t o m a i s i l le ,y r i t y k s i l l e o t t a a k e tt ä ia liik e m ie h e t k a ts o i a t. et tarpeellistakaan, sillä bananat pe tulee rahan seurata mukana. Englannin- j ' liritä Serbia?’ telyä, ilettävää. katalaa petosta liikkeentekomahdi »llisuuksia lastettiin sittekin. ensimäistä askeleitaan itsenäisen tä kielestä suomennetaan vapaasti. i ‘Hyvin pienoinen Serbia s a a t- ! Ainoastaan heti tapahtuva Sak- ei häiritä. Kun eivät kansalai Bostonin viranomaisilla oli Tosin on Saksan 'hallitus puo Entered aa second-class marl matter July 18, poliittinen toimiliail suoralla tic! 1912, at the poaMfiice at A storia, Oregon, set osaa katsoa etujaan, niin kär nähtävästi “korva m aassa“, ja j livirallisesti kieltänyt tehneensä jtanee ehkä jäädä olemaan, m utta san virallisten rauhanehtojen i! under the Act ol March 3, 1879. I **• H uom ionarvoista on samoin sikdiot nahoissaan, se on trusti-*! ne epäilem ättä tulivat siihen k ä - ! paaville mitään semmoisia ilmo- siitä päättäm isen jätäm m e Itä- m oittam inen voi poistaa sen e T IL A U S H IN N A T Y hdysvalloissa ja Canada*«*: Samoin on jätet pahiulon. että Saksa se sit.enkin Yksi vuosikerta. .$4 00 o kuukautta. $2.25 j sekin, että jo siihen aikaan olivat m agnaattien ajatus, ja se ajatus { sitykseen. että jos bananat me- tuksia. joista voisi arvata Sak- vallan asiaksi. 3 kuukautta......... $1.35 1 k u u k au si.. I eräät am m attiliikkeen johtajat on vallan paikallaan. Kansan Suomeen ja muualle ulkomaille: uisivat mereen, seuraisi s itä an san hallituksen aikeet erikoisesti tävä Itävallan asiaksi, miten se tekee pikaisen lauhan solmiami- Yksi vuosikerta. .$6.50 0 kuukautta. 3-50 ! samassa ilettäv ä-sä osassaan kuin tulisi vain seurata trustim ag kara tilinteon päivä. < Belgian valtio-oikeudellisen ase- 1 selvittää välinsä Italian kanssa, sen m ahdottom aksi. S U B S C R IP T IO N R A T E S: In tn« United States and Canada nytkin: tekivät konikauppoja po näätien esimerkkiä ja valita omat Ja niin tuli yhtäkkiä oikeuden-1,nan suhteen rauhanteon jälestä. ‘ ll'V H , .IIU IIIIM 'IH »'l|llltlllllH IIIIIIIIIIIH I’ lllltlH II» "M , ll" lll» IIIIIIIIIM H IIIIIIH III''IIH IIII« 'll |1l H!l" l,,M ,,,IU IIU IIH " llllllM IIII" " ' ,,,lllll,,lll,,llll,IH I,l" ," , l l l l l l l l , X One yea r........... $ 4 .0 0 Six m onths............$2.25 three m onths. .$1.35 One m outh................... 50 ' ]j{ik. litsijaill kan-sa. Turhaan ' edustajansa kongressiin. Silloin tuntoisia virkamiehiä niistä j o t- j nil,tta s’’0i huolim atta viittaavat Advertising rates in effect July 1, 191 40 cents per inch. Special discount is allowed puhui M in. Sylvis itsenäisen po- ei tulisi m itään jälkipuheita sen ka muissa tapauksissa ehkä o li-| n,“net asianhaarat siihen suun- for larger and continuous advertisements. bittisen toiminnan tärkeydestä toim innasta. Kongressi on mc- sivat ottaneet vastaan hiukan 1 taan - että tuo ensimäinen 1O V K R I, B O X 9». A STO R IA . ORE. pe AUG. N IK U L A . Manager. Xational Labor Union'in kon- netellyt vain sen mukaan minkä lahjuksia, ja pysyneet äänetto ■ iättöm äksi julistettu tiedon iu illftlllim « llll« in ilH IIM IW W IIItM IW IIIIin i» « ’ » l « l * » « « < ," * * ' * * * * $ t IIIIIIIIM H II» lliH I1 IH IH II1 ltlll'llllllllllllllllllM H IIIIIIIIIIIIIIM H IIIIIIM IIllllllllllllllrtM I.' vent Monissa. “Siellä oli niitä, jot -e katsoi edulliseksi. — ja eneni | mänä, tai vaatineet tavalla joka : anto sittenkin h w in toden - L A F O N T A IN E N K Y Y N E L E E T . , VON M O LTK E , olivat siksi lujasti kiintyneet pää ei siltä toki sopine vaatia- olisi kuulunut kaikkien Bostonin , mukainen. Entäs täällä olevat ikä T un n ettu ro m a a n in k irjo tta ja La- jonka ansioksi S aksan voitto v. 1870- ' puolueisiinsa, että olisivat ennen kaan. lehtien etusivuilla, miten näiden Ensinnäkin on paavin valtio- fontaine sep itti laajo ja porvallisia ( 71 ran sk a lais-sa k sa la ise ssa sodassa lapset? M utta tässä sotavoittojen val- bananain paikka olisi meressä. sihteeri Gaspari eräässä \ alen- p e rberoinaaneja, joita yleisö su u re sti aina on lu ettu , k irjo tti sodan loput • laiminlyöneet äänestää työväes- j tiin omaa ehdokasta, vaikkapa taamiskysy my ksessä on vielä H edelm ätrustikin säikähti ja vian piispalle lähettäm ässään kir- suosi niiden sy d ä n tä sä rk e v ä n jännit- tua e rä ä lle ty ö m ieh elle: R u h tin aat ja h a llitu k se t eivät um “ Amerikan 22.500.0CO koulu i hänen kauttaan olisi varmaan tie- muuan oikeusopillinenkin puoli: änkytti jotakin vastaukseksi. Se J jelm ässä selittänyt, ettei paav i täväisyyden takia. R unoilija Tiedge m ista silm iään sota-aikojen aiheut oli yksi hätien y stäv istän sä. K erran lasta koetetaan järjestää loka , detty saatavan se mitä työväestö miksi juuri on oikeudellista, et- asetti syyn siihen, .että jäähdy olisi tehnyt koko raiihanelvlo- tullessaan L afontainen luona k ä y - ' tum ilta ra situ k silta , m u tta asia ei kuun 21 -28 päivien väliseksi i tahtoi, kuin luopuneet puolueis- tä kansan tulisi saada takasin tvskoneisto oli epäkunnossa ja tustaan, ellei hän olisi aavista- : m aan tapasi hän tuon vankan ja ro- j korjaannu, ennenkuin k a n sat tulevat v iikoksi toimimaan 22.000.0C0, taan". kuten T. \ . Powderlev • I j 80 prosenttia siitä mitä siltä o n ö * Ari ‘ 11 «t 11 cl I siis olivat pilaantuneet n u t, e tte i S a k s a tu le lu o p u m a a n , tevftn m iehen p aitah ih asillaan istu- y m m ärtäm ään, e ttä jokainen sota - perheen saamiseksi elintarpeita kiriottaa ansiokkaassa teo k ses-' riistetty ? Miksi ei yhtähyv in ja kelpaam attomia. T.astin tut | IKdgiasta ilman erinäisiä ehtoja, j m asta k irjo tu sp ö y tän sä ä ä re ssä s e la i- ! voittoisakin — on kan sallin en onnet- säästäm ään. . saan. Thirty \ ears oi Labor. ole v allan oikein, että se saa- kiminen kuitenkin osotti että l>aav’ on viimeisten tapahtum ien ! lem assa k äsik irjo tu k siaan . k y y n eleit-i tom uus. M eidän keisarillam m ekaan “ Eneniman kuin puolet Y hdys-' V iisikymmentä pitkää vuotta kin vain 31 prosenttia, kuten se- bananat olivflt vielä varsin kun- johdosta tuntenut mitä katkerin ten v irtan aan vuotaessa hänen sil- t ei ole kyllin su u rta valtaa voidak- m istään. j sensa saada k ansan tä tä k ä sittä m ä ä n : valtain perheistä ovat e d u ste ttu -! on kulunut siitä, kuin liittohalli naatti m ääräsi? ta pettym ystä. Yksin tämä kirje nollista syötävää. M istä syystä sinä itk e t? ” kysyi se voi k e h itty ä a in o a staa n kansojen na kouluissa, ja opettajille on se- tus ensikerran antoi tvoläisilleen Jos kerran, terästrustilla ja parem m asta usko n n o llisesta ja si- Elintä rvekeinotteli jät pitivät jo todistaa, että Roomassa vasta -p{P(jge litetty, että jos he onnistuvat in - kahdeksan tunnin tvöpäivän, ei muilla trusteilla on oikeus riistää salaisen kokouksen, jossa p ä ä tti ihan viime päivinä on päästy “T ässä rom aanissani olevain rakas- ■ v eellisestä k a sv atu k se sta . Vuoslsa- kärsim yksien toja k estäv än h isto ria llise n k eh ity k suunnattom ien nostam aan koululapset, niin voi- kä vieläkään ole kvettv saamaan itselleen ansiottom ia tuloja <»0 vät pestä itsensä sellaisesta ta- todellisesta asianlaidasta, i tavien sen tuloksena se on to teu tu v a aikana, vat he niiden avulla innostuttaa sitä kävtäntoön läheskään kaikil- prosenttia, niin miksi ei yhtähy- viittomasta rikoksesta kuin elin M utta ehkä vielä sitäkin var- i lakiH he.dän toki saada jota kum panenkaan m eistä ei tule a nna Niinpä koditkin. ' la teollisuusaloilla: ei edes niillä, vin enem män" Meidän käsit- tarpeitten hävittäm inen oli, ja memnim Amerikan Sak-1 , elävin silm in n äk em ään ." ...... .. ¡toisensa Ylläm ainitussa lainauksessa joilla tuotetaan tarpeita suoraan tääksemme tässä ollaan k( )ko- esiintyä laupiaina sam arialaisina ; sasta palanneen lähettilään T äm ä k irje on k irjo te ttu 47 vuot Cre “ E ihän se voi tap a h tu a ennenkuin los ne päättivät antaa “pilaantuneik rardin vast ikään julkaistuista kolm annen osan lo p u ssa !” joka on Yhdysvaltain elintarve- liittohallitukselle, kuten esim. ny naan väärillä perusteilla ta sitten , ja n ä y ttä ä p ä siltä, e ttä täm ä “ k a sv atu s" saadaan suo ritetu k si hallinnon sanomalehdilk* lähettä- kyisin puutavarateollisiiudessa. hallituksella on valta ottaa 31 si" oletetut hanat pois vapaasti. ' m uistelm ista selville, mitä Sak - — - tu n tu v a sti lyhyem m ässä a ja s s a kuin m istä kiertokirjeestä, selitetään J a vaikka tyiiväestö on lakoissa prosenttia, niin sillä on valta e d is t y v ä t Nälkäinen kansanjoukko kävi Isan mallin mukainen “ rauha" tu -j m itä tuo kuuluisa vanhus voi aavis edelleen, että tarkotuksetia olisi ja taisteluissa uhranut kaikki mi- ■ttaa enemmän, ja ellei sillä ole I iaiva„ Ui,llpp„ „ n . saadakseen va- lisi olemaan, ia millä tav oin C harlie Russell edistyy nopeasti uu- I , laak aan . sodan säästää ruokavaroja, jotta voitai ¡ta sillä on ollut, ei sen ääntä ole valtaa ottaa enempää, niin ei j paata syötävää. ‘P roletaarin kie- • elgian "vapautus vapautus s< ___ jäi- della urallaan. Hän oli jo m ukana ni i i - n iittäm ässä m ajuri M itcheliä New- si ravita nälkiintyneitä lapsia sittekään kuultu. sillä ole valtaa ottaa tuota 31 j )ikin kalUasi silla kertaa tu tta . keen tulisi toteutettavaksi. • / Ger- . Sellaisiakin Setä Sam ulin poikia i Yorkin m aju n eh d o k k aak si. N eljä Belgiassa. Kiiti epäitsekäs kuin , ( >lisipa se uhrannut edes puo- prosenttiakaan. vuutensa m auttoman mustan lei-j ar<^ naet k e r to o e r ä ä s t ä k e s k u s - vuotta s itte n oli Russell New Y orkin] Mariv(»les vuoriston korkeilla rin Kuten näkyy, voidaan tä ltä ' vän kanssa ia nautti m aukkaista I telustaan, joka hänellä tarkotus onkin, emme k u ite n -. leukaan siitä itsenäiseen .poliitti ehdokkaan M itcheliä | viime sosialistien teillä asuu viim eisiä jä tte itä vanhas- kaan voi pidättyä sanom asta, et (seen kasvatustv öhon. niin sen ei kannalta käsitellä tätä kysym ys etelän hedelmistä. hän k irjo tti paljas- tam m ikuussa silloisen v altio k an - vastaan. Silloin .................- salaperäisestä n eg riitto- (pikku- tä tässä maassa on lapsia, jo:-, olisi enää tämän vuosisadan ajal- tä miten vain. tulem atta sen oi-j kanssa ’ tuksi* M itchelin m ädannatsyydesta _ j Meri leri Bethman-Hollvvegin „ .ii ~ < . . . . neekeri ) rodusta. N'egriitot ovat var Mutta samaan aikaan kuin va jSaksan rauhanehtojen jo h d o s - kiku sopisi . < v den avustam inen olisi yhtä ’tär- la tarvinnut tehdä ainoatakaan keutetum m alle, tai epäoikeute ' 1 “ i' ia 11 8{n haluttom ia m ihinkään työhön. on k i r - '1“ 1' “ n"” U “ r " •“ “¡ ï ^ l à . u u . ««ymätlomlä I lta keä kuin ulkomaalaistenkiu. kahdeksaa tuntia pitempää työ- tummalle pohjalle, |a. sellainen paat bananat katosivat n o p easti,, I ta> <;erard lu„„nollisesti ----- o n Kir k irjo tu k set ja lev ittä ä n n ta nytkin ' ......., , 4 .. ... to i ! -o .i..,. , - v°i » » a o tu sta päiväkaudet syotnat- Ellei muistimme petä. niin ei päivää. todellakin on koko voittosaaliin , ilmestyi United Fruit t o :n ijo ttin u t tämän m uistelm ansa so - v aalik iriallisu u ten a? « . . . . . . . . .................... , ta m uuta kuin jonkun m angopuun lah ole pitkä aika, kuin sanomaleh ' Työn valituskirjelm ät eivät ole oikeudellisuus. Se on väkeväin 'ien laiva banana lastilleen ! taknhotusta edistävässä tarko C harlie edistyy m uutenkin. Eraas- , , . , • , , , , , . . . hedelm än tai banaanin m inkä saat- t o h r i e n liiin r o sä kokouksessa kirkui lian m uitten . . . Ja sen la st' nivvtiin sa t uksessa, jonka t a i u i t n n a n ( .1 , dissä kierteli kertom uksia *iitä. iauttaneet, ja vain sellaisten yli- ukin oikeus heikomman vlitse :, . taa ju o ste ssa a n siepata. Jo s jostakin a n a . e ttä kaikki “p e ttu rit on h ir - : . . . . . . .... « . . miten ky mmeniä tuhansia lapsia ! voimaisten ponnistusten kautta oikeusopillisesti samassa sarjas j moilla korkeilla hinnoilla kuin tiedonantoihinsa on ionktinlai.sel » u k ......... syystä koirat ovat vähissä, pakote- va taan n ajse t tekem ään, n iitte n virkaa: New \ orkissa on pakotettu me ja erikoistilanteiden v allitessa, sa maantiery oväyksen kanssa. olivat ennenkin vallinneet. la varovaisuudella suhtaudutta letta T oinenkin e n tin en kanipraatim nie Emme siedä vapaita banania neniään aanitisin kouluihin aa-¡kuin oli laita viime svksv nä. on M utta kapitalistinen järjestelm ä j va. Kuitenkaan ei ole ajatelta n ä y ttä ä edistyvän aikalailla. Hän on ne juoksevat kv ykkysillään vesakossa v o itto -1 enempää kpin kalilshintaisia.- ' vissa että hauen asemassaan o- Eralik Bonn. entinen r rr rr r rirr r a d i- ja haukkuvat kuin koirat. mitiisetta. saatu kongressilta jotakin, kuten flaillistuttaa rosvouksep i senv u> »K-i silloin rautatieläisten kahdeksan ien muodossa, ja siksipä ei ole-.^’aan' emme leipälinjan kahvia- jeva niies julkaisisi s u o r a s t a a n kaallnen rrrrrrrrra d ik a a li. M u u ta m a . Me py itäisim m e L akim iesten kesken. m ielikuvituksensa S vuo8i sitlen tapaai hän 8olvata 808Sa' 1 kaan m itään oikeusopillista ra-l .!a enempää kuin kymmenen ,x‘rättoniiä suosittaa m uuatta lisätoimenpi tunnin t v öpaiv alaki. Paljonko tulit saam aan siitä tes- listipuoluetta siitä syystä, että se m u dettä tähän elintarve’.lankint i- Kauk< ■näköisimmät tvoläisten i jaa siinä kuinka paljon saa ro s-\ dollarin maksavia aterioitakaan, keksintöjä. Hi ni mi saattanut ka k a n n a ttaa a a sialaisten sulkem ista ta m le c n ttiriid tliriid a a sta s ta ?" ? hommaan. Ja se on. että jo riveissä ovat selittäneet vuosi- VO»ta. Kukin ottaa -en mitä saa. unitta siitä huolim atta siittää to i- asioita hieman somistella. m u t- ^ jngribasta. N yt ystäväm m e F ran k k i , S atav iisik y m m en tä tu h a tta dolía n e o n iis tä to is e n s a s a m a lla ta - ta p ä ä k o h d a t o v a t k a ik e ti v a r- New York T im e s is s ä pauhaa, e ttä ria." kaisen lapsen tehtäväksi asete ¡kymmeniä, että poliittisessa toi valla kilin boulevardi kurjaliston inaan o jkeat. siirtolaisuus pitäisi kokonaan e stä ä ,— j “Olipa se sievonen tulo, vai m itä ? '’ taan tiedustella isältään, jos hän minnassa on työväestön pelastu-': Satu bananista kaupunginosan, i \nnam m e ent lähettilään aiuakiu ei Pitäisi la skea m aahan “ No. olihan se. M utta enem m än kuuluu unioon ja taistelee sen vain tietoisen luokkapolitiikan a S o s ia lis m i p o is ta is i n iin va ; k r , '. * ‘ siirto laista , joka ei osaa puhua ja kir- m inä sen tään siltä ä ijä ltä luulin jää kautta korkeamman palkan saa v iillä voi työv äestö kohota v h- United Fruit < <»., hedelniätrus- paat kuin kallishintaisetkin ba i i kert» »a : • • neen varoja. - ................. A ottaa e n g la n n in k ie ltä !-R a iv . miseksi. teiskunnallisen vallan satulaan. ti. on yksi niistä suurista elintar- )a ! "Vihdoin, tam m ikuulla 101/ ’ . 1 l> a n a n a in , s a m o in 1, 111 nanat. Kottluis-a tulisi välttäm ättä mutta sellaista puhetta ei »dc iis- v ekeinottelijoista, 11 ¡kun 'hän (Saksan vaiti» »kansleri ) 4 -4- l - l - l - l - l - i , | . 1 » . 1 - . 1 - I . . 1 - | - 1 - 1 - 1 H - M - l- J - E + t jotka ovat niuit tenkin ravintoaineinen yh-¡ opettaa yhteiskuntatalouden ai kottu. Eikä sitä toistaiseksi us kävttäneet sotatilaisuutta hyväk-, jälleen puhui rauhasta, sanoin ” ¡teiskunnallistuttaniinen, aiheut- a in e in -jmjnä . •Majnitkaa.pa niinulle ker keet. samalla kun siellä opete kota vieläkään, m utta ennen pit seen kohottaakseen hintoja. Haisi sen. että niiden hinta olisi i rankin rau},anc!U(„ine< joista ai taan kotitalouttakin. < >n vallan kää sittekin on siihen pakko aja- \ tio d e u 1013 ajalla, sotavuo- T-1- -1--I -H H -1 l -l-l-l-l -I- l - l- l- l- l -l» I I - H - I T ...... , , • i kuluttajalle sama kuin se on ¡na puhutte. paikallaan tietää, miten voi par -liitua, sillä lakko toisensa jälkeen sien edellisenä Sallitteko minmi TOVERITAR SANNA KANNASTO Täten julistetaan hakukelpois- vuotena kohosi .. .tuottajallekin. |a bananapuut l tcj1(]a teille muutamia rauhaneh haiten käyttää sen mitä meillä ,,rottaa, että ei-poliittisella toi- v a t se n v o ito t ?,31?.O.S1 d o lla r iin en toverien haettavaksi toim itta PUHUU VVYOMINGISSA JA .! : . . . . . ... COLORADOSSA olivat sen ,I1,)ttais,vat sosialismin vallites- L ja koskevia . k vsvnlvksia ? , . n. 1 - jan paikka Amerikan suom alais on, m utta v ielä tärkeäm pää on | minnalla saadaan v arsin laihoja \ iime v uonna. 1910, se u ra a v a sti: ten sosialistien naisten lehdessä. ¡ s a a iv a n s a m a lla ta v a lla k u i n n e j sj,k s ik in . t ll li s iv a t k o saksaiajset tietää, miten työläiset voisivat tuloksia, ja kalliilla hinnalla, voitot enemmän kuin kaksinker T-iverittaressa. H akijalta vaa F ro n tier, Wvo.. lokak. 20 p. ja sitä I» i ti tuottavat nvkv Niihin vetäytym .„.„.s;:,, • Belgiasta. pu,,.;. r saada enemmän jd kuluttaa e * ■ täiset, kohoten 11,043.la l dolla- • isinkin. ään pois se u raav in a päivinä. ditaan ennen kaikkia kunnollista Kultaisesta vasikasta rilli. ei vaikuttaisi muut»,s yh te.sk u n -j Kansleri vastasi: nemmän sen jälkeen kuin niillä Rock Springs, Wyo.. lokak. 24 ja ? sosialismin tuntem usta, sekä kv nallisessa järjestelmässäm me sen on enemmän. .... , . 81tRei U ™ VWy<JPailokak. 31 ja s i t ä : k -v ä ^ o t e l l a sosialistisen mail- huolehditaan L » m utta vakuuksilla. H edelm ätrusti käsittelee ba « • enempaa kuin nuhin vaikutti, y ,inä k y sy in . Mitä vakuuk. kuraavina päivinä. Koettakaam m e selittää lapsil m ankatsom uksen valossa helppo nanoita y htenä pääasiallisimpana kirjotuksia. Hakijaksi . ... m ailmansotakaan. Ainoa muu-1 , . i ; - z Superior, Wyo., in arrask . 6 ja sitä tajuisia le, että heidän nälkiinta misensä \ uomia 1916 nousivat teräs ¡tuotteenaan. O le tte ’k ai huom an-‘ nt olisivat. se u raav ln a päivinä. kelpaa mies yhtähyvin kuin nai- ei ole seurauksena Ravinnon trustin v ti»»situ 1»»t enemmän kuiu» neet. miten bananain hinnat o- ; tos tapahtuisi sima. että hede , H än vastasi: ‘Meidän täv tvnee 13 - “ “ ¡'»«.kin, k.,„ha,, vain voi esittää puutteesta, vaan siitä että me 2/1 miljoonaa dollaria yli vero ‘ vat kohonneet." Niiden , myyjä m ätrusti. joka käyttää hyväk pitää Liegen ja Nam urin lin n o i-' S ^ n a r r a s k . 22 ja sitä | näytteen kykenev aisyydestään seen jokaista mahdollista tilai tukset. emme omista ravintoaineita. Muitakin linnoituksia seu raav in a päivinä. ‘ tehtävään ja on kuulunut vähin- on epäilem ättä selittänyt teille ien ja liikekustannusten. suutta kohottaakseen hintoja, tu pibkin Belgiaa meidän tävtvv i»: - Tetluride. Colo m arrask . 29 ja sitä täin vu.xleti S. S. Järjestöön. keskimääräiset voitot en sen johtuvan sodasta: Keski lisi poistetuksi: se poistuisi y h tää hallussamme ja m iehitettvi- 8euraav na pa,' 5 i _ ¡Englanninkielen taito on väittä- Niitä kannattaa vielä nen Sen sotaa »viiv at <>3 m iljoonaa; Amerikan bananapuut eiv ät tuot- ’ ’ niiitöu dessä voittojen kanssa. kin muistella nä. Belgian rautatiet meidän LÄNSIPHRIKOMITEAN t i l i n p ä ä - ‘ Hakem ukset ia ¡valkkavaati- »lollaria vuodessa. ' taneet niin paljoa kuin ennen . . .. TÖS, KASSAKIRJAN MUKAAN, \ asta elintarpeitten yhteis- taytvv ottaa haltuumme. Sama-; h e T n ä k . T :S T ä , 1917, SYYSK. 30 m u k s e t o v a t lähetetiävät ennen \ ähentäkäa (»3 miljoonaa 271 siksi että Europassa soditaan, P : ä ä N, 1917. m arrask. 2 päivää Toverin joh- Jos me settraisimme jingo-leh | kunuallistuttaniinen tekee jokai- ten tävtvv meidän ottaa käsiim- .Ylin ala-arvoiesna kuin täkalai miljoonasta, niin jää jiilelle 20<8 TULOJA „ tokunnalle, joka antaa lähempiä me Siiriäiset satam at ja muut neti työväestö onkin yleensä p i miljoonaa, joka edustaa teräs-j disteön tav allista järk eily tap aa,»selle mahdolliseksi ensikerran A gitat. kassa ............ 5 ^ ,, • tietoja unta haluaville sitä en- Belgialaiset eivät Eöcstajakok. kassa .. tänyt osanottoa politiikkaan, on trustin ylim ääräistä -s»»tav.»itt»»a epäilisimme me heti salaliiton istahtaa kunnollisesti katetun liikeväy Iät. 20*35: »enkin. Toimeen on astuttava S äänuöistä y minkäänlaista sota- poytäkirjoista' i saa ylläpitää sen kuitenkin kiittäm inen suu vuoden 1(,16 ajalla. — ja sen olemassaoloa ja vaatisimme so- ruokapöydän ääreen: silloin 6.60 heti kutsun saatua. Toverin johtokunta. rimmista jjolirttisista saavutuk jälkeen ovat sen voitot melkein »tilasioukkueen lähettäm istä p e t-: olisi olemassa ketään, joka käyt- väkeä, vaan sensijaan täytyy $1.126.79 i meillä olla oikeus pitää suuri ar- Box 99. Astoria, Ore : turien ja kapinallisten kimppuun, j täisi ihmisten ruokahalua riistä- sistaan niitä aikoja, jolloin silla kaksinkertaistunect. M ENOJA: (2 p. lokak.. 1917.) meija Belgiassa. Belgian k a u p -, Y leiset ku stan n u k set ............ Î 125.30 O ttakaa 80 prosenttia 3C8 mil- jotka ovat ilm ottaneet hanana- niisvälineenään. on ollut itsenäisen ¡xliittisen 163.00 tuleva meidän valvonta,,,- S ä ä n tö k u stan n u k set .......... ¡.».»nasta dollarista sotaveroksi, puille että valtameren toisella* Kaikilla tulisi olemaan kyllik- ,.a toim innan suunnitelmia. 47.33 Porto Ricon itsenäi- 13.50 E dustajakok. k u stan n u k set si. sillä silloin me saisimme kai-j me alaiseksi. \ iime vuosisadan kaksikym niin iäa jälelle vieläkin 107 mil-1 puolella on sota. ____ i syyskysymys esillä M utta me tahdomme näyttää ken sen mitä tuotanimekin. j a : Minä siihen virkoin: ‘.Mikäh menluvun loppupuolella eloon joonaa dollaria. $ 349.13 Sata neljä muilta am erikalaista järkeviltä, emmekä halua heit- ihmisvoima kvkenee tu o tta m a a n ; minusta näy ttää, ei belgialaisille herätetty* Työm iesten puolue mai $1,126.79 ’<an J uan« R - 1- P- lokak. nitaan aina sinä liikkeenä, joka liikekorp, »ratsionia tekee so tati tää mitään epäluuloja ahkeroivil jo enemmän kuin tarvitaankaan. ! jä is i jälelle paljoakaan m uuta 349.13 , 1’orto Ricon lainlaatijakunna" United Eritit su tin n itteli, kuin että kuningas Albert saisi puheenjohtaja vallitessa sam anlaista le bananapuille. ose He D ieg'. antoi ensimäiset saavutukset sil lanteen Jäännös ........................ $ . »».66 saaren itsenaisv v sasiaa ajav i»* ; enemmän astia Briisselissä ia pitää kuuma- Sen vuoksi m e olemmekin i- heitettäväksi mereen loiselle kaikkea itsenäisyyttä ja liikevoittoa, m utta senaatti esit T ilin ta rk a sta jie n lausunto: i Ed^lläolevat tilit, heinää. 1 p:s»ä. l l t a , a -... " n a t t a n v t e sitv k sv ihmisoikeuksia vailla (»levälle taa naita ylimääräisiä v o itto ja, loissamme, erinom aisesti hvv il- kuin neljä miljoonaa bananaa validin ym pärillaäji.’ — johon 1917, syysk 1 p :ä ä n . 1917, olem m e k a n s a n ä ä n e s t y k s e n toimittani Kansa oli , kansleri sanoi: A l e e m m e voi ta ainoastaan 31 lämme. että hedelm ätrusti on Bostonissa. Mass. työväestölle. Ja samassa m ää verotettavaksi rk a s ta n e e t ja huom anneet oikeiksi, sek-i Porto Ricon itsenäisv v kuitenkin kerran liereillä, ja sai sallia Belgian tulevan Englanni-i rässä kuin sen vaikutus väheni prosenttia sotatarkotuksiin. vaik- tavattu itse teossa. L- MOILANEN. j kvsvni v k s e s tä . Esityksen mi: A s. s. o :n valitsem a ta rk a sta ja . i kaan tulee äänestyksessä ratka i Ma'h»l» »llise-ti pakotti herän palkkiokseen vapaan ravinnon, etuvartiopaikaksi. kakin kansalaisten henki viedään peruutettiin saavutuksistakin. JU L IU S HYRSKYM URTO. tavaksi kaksi vaihtoehtoa ‘‘mu tähän I 'Minä en usko', huom autin sii A s. s. e :n valitsem a ta rk a sta ja . Taas kuusky nimenin vun lop- aivan kyselem ättä. Se on sel nyt yleinen mielipide Bostonin. Toivottavasti se ei tvvdv ’ • I dostaako Porto Ricon kansa it KALLE BELLMAN, puiHiolella. ¡Msallissodan jälkeen. laista kylm äveristä häikäilemät- Mass.. viranomaisten tekemään pieneen arm eliaisuuteen, loivo- hen. että englantilaiset puoles- P iirikouiiteäu puolesta. ! senäise» tasavalU n vai v a iti rnetu 111, • I t s -1 yltä. jo - t:: o:i aikea puhua j tatcii •e ll.iista . teta ne eivät taan että -e bclkää ir k* ise:: taan antaisivat sen ta::• s a ta Tuv’eriU isesti, A. Mäki siht. ! \ Ldysvaltain valtioliittoon." TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA ii Järjestömme asioita ii Naisien lehden toimittaja HALUTAAN
