2
—-
TOVIÄ1
No. 241
——
Kansallisen halli m uuten olisi telineet, estäm ään voittojärjestelm än ennen kuin se. Saksan etuvartiopaikaksi, v a rsin -, Sitäpaitsi täyty \ meidän kaikilla
naisesta poliittisesta toiminnasta, kiihtymättä.
kaan sen jälestä kun amiraali ; mailta saada sotakorvauksia, sa-
saatiin tuloksia, joiden merkitys tuksen suoranainen velvollisuus United Fruit C om purkam asta jälleen nälkiintyy.
(.lan cii suomalaisen t/Ovlan Unenkaan* tt*ja, ei suinkaan ole pieni, ja jotka o- olisi ottaa 80 prosenttia näistä ¡koko laivaulastia bananoita, .30,-
Me tarvitsem m e banania. mut von T irpitz äskettäin lausui, että m aten kuin on itsestään selvää,
ilmestyy Aston****, Oregon, joka paivM
paitsi sunnuntain*.
ta
ei voittoja enempää bananis- Flanderin rannikko olisi anastet että meille tulee luoxuttaa ta&ai-
sottavat että jos samaa latua oli- suurista om aisuuksista ja kaikki 000 rypälettä, 3.780,000 bananaa,
Aava sodan siirtäm iseksi Englan- sin kaiki laivamme ja siirto-
T O IM IT U S K U N T A :
si hiihdetty näihin saakka, n iin ' sotavoitot yli pääomalle myön mereen, pitääkseen hinnat kor sa kuin muissakaan.
,
« S»
W. N . RF.1VO
L A U R I M O IL A N E N
A D O L P H SA L M I
A. B. M ÄKELÄ
oltaisi jo paljon etempänä kuin nettävän
kohtuullisen
koron. kealla.
Y hteiskunnallistuttakaam m e e- uin ja Am erikan maaperälle.
m a a m m e ....
SULO SYVÄNEN
ie tiedä kum paako sää- bntarpect ensimäisenä toimenpi i ‘Me mielellämme luovutam m e
Jos nämä tosiaan ovat Saksan
Kansan tulisi vaatia sitä, eikä
nvt.
Me emme
TOVERI
’
än.
ylenrasitettuja
ha-
teenämme
sosialismia
kohden.
¡takaisin
Poliois-R
anskan.
jos
rauhanehdot
ja senjälkeen kun
Kesäkuun 25 pm ä. 1868 laadit- tyytyä mihinkään vähempään. — liä enemmän
(T H E COMRADE)
nanapuitako, joiden piti tuottaaI Hvlätkääm m e
elintarvevoitot i vain saamme sikäläiset ra ja m m e ' Gerardm kirjotus, toista kuu-
A rthur Capper.
The organ oi j e Finnish worker* in the tiin kahdeksan tunnin työpäivä
1/1
.
- '
"
,
. ..
............
' ¡k
t au tta takaperin,
1
. ensiksi
_ '1.
'
W estern state*. The only Finnish daily in
julais-
laki
Y hdysvaltain
hallitukseni Mitä hyvänsä joku ajattelee- nuo 30.000 bananaa, mereen hei ensimäisenä^ toim enpiteenäm m e uudesta-järjestellyiksi.
the W est. Pnhlished Säily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the W estern W ork työläisillc, ja vaikkapa lakia ei kin
M itcnkäs on itärajan laita."
tiin Philadelphia Ledger lehdes
kansallishallituksen velvol- tettäväksi vai sellaista lam m as pyrkiessäm m e eroon kapitalisti
men'* Publishing Society.
‘Siellä meidän tävtvv ryhtyä sä, olisi Saksan hallituksella olin:
aina olekaan noudatettu, on s e ' lisuudeksi tässä kysymyksessä, maista inhimillisyyttäkö, joka sesta yhteiskuntajärjestelm ästä
Ilm otushinta 40c palstatuumalt*. Kuolctnan-
dmutukset *1.50 kerta ja niuistovarsyiliä kuitenkin luettava niihin saavu- mitään
melkoisiin rajajärjestelyihin.’
kyllin aikaa julistaa ne perätt»»-
sotavoittoja tai suuria sallii moista elintarpeitten tuk-
The. Eye Opeuer.
$¿.00 kerta. KihUus-, syntyni*- ja aviulut-
'
Entäs
ftum
ania?
miksi, ellei asia näin olisi
niin
to-rlraotukset 50c kerta, halutaairtietu- ja tuksiin, joista ansio lankeaa sen omaisuuksia
ei tulla ottam aan j kukaupalla hävittäm istä.
Tällä
tumcnmuutto-dmotukrirt 25« kerta, narraa-
. i
,
,
‘Rum anian me annam me B u lio v a t Saksan hallituksen rauhan-
rimotukset $i.5o kerta, avioero-iimvtukset a j a n tvovaestoii heikoille, joskin sotatarkotuksiin.
Liike on lii-¡kertaa ei kuitenkaan ole sääli
$1.00 kerta. Seisovat ilmutnkaet sopim uk-! ' .
"
.
„
■
....
• i . r
Ylpeitä
ollaan
giirialle’.
pyyteet tyhjänpäiväistä teesken-
aen makaan.
Satunnaisista iimutuksista v a is t o m a i s i l le ,y r i t y k s i l l e o t t a a k e tt ä ia liik e m ie h e t k a ts o i a t. et tarpeellistakaan, sillä bananat pe
tulee rahan seurata mukana.
Englannin- j
' liritä Serbia?’
telyä, ilettävää. katalaa petosta
liikkeentekomahdi »llisuuksia lastettiin sittekin.
ensimäistä askeleitaan itsenäisen tä
kielestä suomennetaan vapaasti.
i
‘Hyvin
pienoinen
Serbia
s
a
a
t-
!
Ainoastaan heti tapahtuva Sak-
ei häiritä. Kun eivät kansalai
Bostonin
viranomaisilla
oli
Tosin on Saksan 'hallitus puo
Entered aa second-class marl matter July 18, poliittinen toimiliail suoralla tic!
1912, at the poaMfiice at A storia, Oregon,
set osaa katsoa etujaan, niin kär nähtävästi “korva m aassa“, ja j livirallisesti kieltänyt tehneensä jtanee ehkä jäädä olemaan, m utta san virallisten rauhanehtojen i!
under the Act ol March 3, 1879.
I **•
H uom ionarvoista on samoin sikdiot nahoissaan, se on trusti-*! ne epäilem ättä tulivat siihen k ä - ! paaville mitään semmoisia ilmo- siitä päättäm isen jätäm m e Itä- m oittam inen voi poistaa sen e
T IL A U S H IN N A T
Y hdysvalloissa ja Canada*«*:
Samoin on jätet pahiulon. että Saksa se sit.enkin
Yksi vuosikerta. .$4 00
o kuukautta. $2.25 j sekin, että jo siihen aikaan olivat m agnaattien ajatus, ja se ajatus { sitykseen. että jos bananat me- tuksia. joista voisi arvata Sak- vallan asiaksi.
3 kuukautta......... $1.35
1 k u u k au si..
I
eräät
am
m
attiliikkeen
johtajat
on
vallan
paikallaan.
Kansan
Suomeen ja muualle ulkomaille:
uisivat mereen, seuraisi s itä an san hallituksen aikeet erikoisesti tävä Itävallan asiaksi, miten se tekee pikaisen lauhan solmiami-
Yksi vuosikerta. .$6.50
0 kuukautta.
3-50
!
samassa
ilettäv
ä-sä
osassaan
kuin
tulisi
vain
seurata
trustim
ag
kara tilinteon päivä.
< Belgian valtio-oikeudellisen ase- 1 selvittää välinsä Italian kanssa, sen m ahdottom aksi.
S U B S C R IP T IO N R A T E S:
In tn« United States and Canada
nytkin: tekivät konikauppoja po näätien esimerkkiä ja valita omat
Ja niin tuli yhtäkkiä oikeuden-1,nan suhteen rauhanteon jälestä. ‘ ll'V H , .IIU IIIIM 'IH »'l|llltlllllH IIIIIIIIIIIH I’ lllltlH II» "M , ll" lll» IIIIIIIIIM H IIIIIIH III''IIH IIII« 'll |1l H!l" l,,M ,,,IU IIU IIH " llllllM IIII" " ' ,,,lllll,,lll,,llll,IH I,l" ," , l l l l l l l l , X
One yea r........... $ 4 .0 0
Six m onths............$2.25
three m onths. .$1.35
One m outh................... 50 ' ]j{ik. litsijaill
kan-sa.
Turhaan ' edustajansa kongressiin. Silloin tuntoisia virkamiehiä niistä j o t- j nil,tta s’’0i huolim atta viittaavat
Advertising rates in effect July 1, 191
40
cents per inch. Special discount is allowed puhui M in. Sylvis itsenäisen po- ei tulisi m itään jälkipuheita sen ka muissa tapauksissa ehkä o li-| n,“net asianhaarat siihen suun-
for larger and continuous advertisements.
bittisen toiminnan tärkeydestä toim innasta. Kongressi on mc- sivat ottaneet vastaan hiukan 1 taan - että tuo ensimäinen
1O V K R I, B O X 9». A STO R IA . ORE.
pe
AUG. N IK U L A . Manager.
Xational Labor Union'in kon- netellyt vain sen mukaan minkä lahjuksia, ja pysyneet äänetto ■ iättöm äksi julistettu
tiedon
iu illftlllim « llll« in ilH IIM IW W IIItM IW IIIIin i» « ’ » l « l * » « « < ," * * ' * * * * $ t IIIIIIIIM H II» lliH I1 IH IH II1 ltlll'llllllllllllllllllM H IIIIIIIIIIIIIIM H IIIIIIM IIllllllllllllllrtM I.'
vent Monissa. “Siellä oli niitä, jot -e katsoi edulliseksi. — ja eneni | mänä, tai vaatineet tavalla joka : anto sittenkin
h w in toden -
L A F O N T A IN E N K Y Y N E L E E T .
,
VON M O LTK E ,
olivat siksi lujasti kiintyneet pää ei siltä toki sopine vaatia- olisi kuulunut kaikkien Bostonin , mukainen.
Entäs täällä olevat ikä
T un n ettu ro m a a n in k irjo tta ja La- jonka ansioksi S aksan voitto v. 1870-
' puolueisiinsa, että olisivat ennen kaan.
lehtien etusivuilla, miten näiden
Ensinnäkin on paavin valtio- fontaine sep itti laajo ja porvallisia ( 71 ran sk a lais-sa k sa la ise ssa sodassa
lapset?
M utta tässä sotavoittojen val- bananain paikka olisi meressä. sihteeri Gaspari eräässä \ alen- p e rberoinaaneja, joita yleisö su u re sti aina on lu ettu , k irjo tti sodan loput
• laiminlyöneet äänestää työväes-
j tiin omaa ehdokasta, vaikkapa taamiskysy my ksessä on
vielä
H edelm ätrustikin säikähti ja vian piispalle lähettäm ässään kir- suosi niiden sy d ä n tä sä rk e v ä n jännit- tua e rä ä lle ty ö m ieh elle:
R u h tin aat ja h a llitu k se t eivät um
“ Amerikan 22.500.0CO koulu i hänen kauttaan olisi varmaan tie- muuan oikeusopillinenkin puoli:
änkytti jotakin vastaukseksi. Se J jelm ässä selittänyt, ettei paav i täväisyyden takia. R unoilija Tiedge m ista silm iään sota-aikojen aiheut
oli
yksi
hätien
y
stäv
istän
sä.
K
erran
lasta koetetaan järjestää loka , detty saatavan se mitä työväestö miksi juuri on oikeudellista, et-
asetti syyn siihen, .että jäähdy olisi tehnyt koko raiihanelvlo- tullessaan L afontainen luona k ä y - ' tum ilta ra situ k silta , m u tta asia ei
kuun 21 -28 päivien väliseksi i tahtoi, kuin luopuneet puolueis- tä kansan tulisi saada takasin
tvskoneisto oli epäkunnossa ja tustaan, ellei hän olisi aavista- : m aan tapasi hän tuon vankan ja ro- j korjaannu, ennenkuin k a n sat tulevat
v iikoksi toimimaan 22.000.0C0, taan". kuten T. \ . Powderlev • I j 80 prosenttia siitä mitä siltä o n ö * Ari ‘ 11 «t 11 cl I siis olivat pilaantuneet n u t, e tte i S a k s a tu le lu o p u m a a n , tevftn m iehen p aitah ih asillaan istu- y m m ärtäm ään, e ttä jokainen sota -
perheen saamiseksi elintarpeita kiriottaa ansiokkaassa teo k ses-' riistetty ? Miksi ei yhtähyv in ja kelpaam attomia. T.astin tut | IKdgiasta ilman erinäisiä ehtoja, j m asta k irjo tu sp ö y tän sä ä ä re ssä s e la i- ! voittoisakin — on kan sallin en onnet-
säästäm ään.
. saan. Thirty \ ears oi Labor.
ole v allan oikein, että se saa- kiminen kuitenkin osotti että l>aav’ on viimeisten tapahtum ien ! lem assa k äsik irjo tu k siaan . k y y n eleit-i tom uus. M eidän keisarillam m ekaan
“ Eneniman kuin puolet Y hdys-' V iisikymmentä pitkää vuotta kin vain 31 prosenttia, kuten se- bananat olivflt vielä varsin kun- johdosta tuntenut mitä katkerin ten v irtan aan vuotaessa hänen sil- t ei ole kyllin su u rta valtaa voidak-
m istään.
j sensa saada k ansan tä tä k ä sittä m ä ä n :
valtain perheistä ovat e d u ste ttu -! on kulunut siitä, kuin liittohalli naatti m ääräsi?
ta pettym ystä. Yksin tämä kirje
nollista syötävää.
M istä syystä sinä itk e t? ” kysyi se voi k e h itty ä a in o a staa n kansojen
na kouluissa, ja opettajille on se- tus ensikerran antoi tvoläisilleen
Jos kerran, terästrustilla ja
parem m asta usko n n o llisesta ja si-
Elintä rvekeinotteli jät
pitivät jo todistaa, että Roomassa vasta -p{P(jge
litetty, että jos he onnistuvat in - kahdeksan tunnin tvöpäivän, ei muilla trusteilla on oikeus riistää salaisen kokouksen, jossa p ä ä tti ihan
viime päivinä on päästy
“T ässä rom aanissani olevain rakas- ■ v eellisestä k a sv atu k se sta .
Vuoslsa-
kärsim
yksien
toja
k
estäv
än
h
isto
ria
llise
n
k eh ity k
suunnattom
ien
nostam aan koululapset, niin voi- kä vieläkään ole kvettv saamaan itselleen ansiottom ia tuloja <»0 vät pestä itsensä sellaisesta ta-
todellisesta asianlaidasta, i tavien
sen
tuloksena
se
on
to
teu
tu
v
a
aikana,
vat he niiden avulla innostuttaa sitä kävtäntoön läheskään kaikil- prosenttia, niin miksi ei yhtähy- viittomasta rikoksesta kuin elin
M utta ehkä vielä sitäkin var- i lakiH
he.dän
toki
saada
jota
kum
panenkaan
m
eistä
ei
tule
a
nna
Niinpä
koditkin. '
la teollisuusaloilla: ei edes niillä, vin enem män"
Meidän käsit- tarpeitten hävittäm inen oli, ja memnim
Amerikan Sak-1 ,
elävin
silm
in
n
äk
em
ään
."
......
..
¡toisensa
Ylläm ainitussa
lainauksessa joilla tuotetaan tarpeita suoraan tääksemme tässä ollaan k( )ko- esiintyä laupiaina sam arialaisina ; sasta palanneen lähettilään
T äm ä k irje on k irjo te ttu 47 vuot
Cre
“ E ihän se voi tap a h tu a ennenkuin
los ne päättivät antaa “pilaantuneik rardin vast ikään julkaistuista kolm annen osan lo p u ssa !”
joka on Yhdysvaltain elintarve- liittohallitukselle, kuten esim. ny naan väärillä perusteilla
ta sitten , ja n ä y ttä ä p ä siltä, e ttä
täm ä “ k a sv atu s" saadaan suo ritetu k si
hallinnon sanomalehdilk* lähettä- kyisin
puutavarateollisiiudessa. hallituksella on valta ottaa 31 si" oletetut hanat pois vapaasti. ' m uistelm ista selville, mitä Sak
- — -
tu n tu v a sti lyhyem m ässä a ja s s a kuin
m istä kiertokirjeestä, selitetään J a vaikka tyiiväestö on lakoissa prosenttia, niin sillä on valta
e d is t y v ä t
Nälkäinen kansanjoukko kävi Isan mallin mukainen “ rauha" tu -j
m itä tuo kuuluisa vanhus voi aavis
edelleen, että tarkotuksetia olisi ja taisteluissa uhranut kaikki mi- ■ttaa enemmän, ja ellei sillä ole I iaiva„ Ui,llpp„ „ n . saadakseen va- lisi
olemaan, ia millä tav oin
C harlie Russell edistyy nopeasti uu- I , laak aan .
sodan
säästää ruokavaroja, jotta voitai ¡ta sillä on ollut, ei sen ääntä ole valtaa ottaa enempää, niin ei j paata syötävää. ‘P roletaarin kie- • elgian "vapautus
vapautus
s<
___ jäi- della urallaan. Hän oli jo m ukana ni
i
i
-
n iittäm ässä m ajuri M itcheliä New-
si ravita nälkiintyneitä lapsia sittekään kuultu.
sillä ole valtaa ottaa tuota 31 j )ikin kalUasi silla kertaa tu tta . keen tulisi toteutettavaksi. • / Ger-
.
Sellaisiakin Setä Sam ulin poikia
i Yorkin
m aju n eh d o k k aak si.
N eljä
Belgiassa. Kiiti epäitsekäs kuin , ( >lisipa se uhrannut edes puo- prosenttiakaan.
vuutensa m auttoman mustan lei-j ar<^ naet k e r to o e r ä ä s t ä k e s k u s - vuotta s itte n oli Russell New Y orkin]
Mariv(»les vuoriston korkeilla rin
Kuten näkyy, voidaan tä ltä ' vän kanssa ia nautti m aukkaista I telustaan, joka hänellä
tarkotus onkin, emme k u ite n -. leukaan siitä itsenäiseen .poliitti
ehdokkaan
M itcheliä |
viime sosialistien
teillä asuu viim eisiä jä tte itä vanhas-
kaan voi pidättyä sanom asta, et (seen kasvatustv öhon. niin sen ei kannalta käsitellä tätä kysym ys etelän hedelmistä.
hän k irjo tti paljas-
tam m ikuussa silloisen v altio k an - vastaan. Silloin
.................-
salaperäisestä n eg riitto- (pikku-
tä tässä maassa on lapsia, jo:-, olisi enää tämän vuosisadan ajal- tä miten vain. tulem atta sen oi-j
kanssa
’
tuksi*
M
itchelin
m
ädannatsyydesta
_
j Meri
leri Bethman-Hollvvegin
„ .ii ~
<
.
.
.
.
neekeri ) rodusta. N'egriitot ovat var
Mutta samaan aikaan kuin va jSaksan rauhanehtojen jo h d o s - kiku sopisi . < v
den avustam inen olisi yhtä ’tär- la tarvinnut tehdä ainoatakaan keutetum m alle, tai epäoikeute
' 1
“ i' ia
11 8{n haluttom ia m ihinkään työhön.
on k i r - '1“ 1' “
n"” U “ r " •“ “¡ ï ^ l à . u u . ««ymätlomlä
I lta
keä kuin ulkomaalaistenkiu.
kahdeksaa tuntia pitempää työ- tummalle pohjalle, |a. sellainen paat bananat katosivat n o p easti,, I ta> <;erard lu„„nollisesti
----- o n Kir k irjo tu k set ja lev ittä ä n n ta nytkin
'
.......,
, 4
.. ...
to
i
!
-o .i..,. , -
v°i » » a o tu sta päiväkaudet syotnat-
Ellei muistimme petä. niin ei päivää.
todellakin on koko voittosaaliin , ilmestyi United Fruit t o :n
ijo
ttin u t tämän m uistelm
ansa so - v aalik iriallisu u ten a? «
. . . .
.
.
.
.
....................
,
ta
m uuta kuin jonkun m angopuun
lah
ole pitkä aika, kuin sanomaleh ' Työn valituskirjelm ät eivät ole oikeudellisuus. Se on väkeväin 'ien laiva banana lastilleen
! taknhotusta edistävässä tarko
C harlie edistyy m uutenkin. Eraas-
,
,
. , •
, , , , , .
. .
hedelm än tai banaanin m inkä saat-
t
o
h
r
i
e
n
liiin
r
o
sä
kokouksessa
kirkui
lian
m
uitten
.
.
.
Ja sen la st' nivvtiin sa t uksessa, jonka t a i u i t n n a n ( .1 ,
dissä kierteli kertom uksia *iitä. iauttaneet, ja vain sellaisten yli- ukin oikeus heikomman vlitse :,
. taa ju o ste ssa a n siepata. Jo s jostakin
a n a . e ttä kaikki “p e ttu rit on h ir - :
. . . . .
.
.... «
. .
miten ky mmeniä tuhansia lapsia ! voimaisten ponnistusten kautta oikeusopillisesti samassa sarjas j moilla korkeilla hinnoilla kuin tiedonantoihinsa on ionktinlai.sel » u k .........
syystä koirat ovat vähissä, pakote-
va
taan n ajse t tekem ään, n iitte n virkaa:
New \ orkissa on pakotettu me ja erikoistilanteiden v allitessa, sa maantiery oväyksen kanssa. olivat ennenkin vallinneet.
la varovaisuudella suhtaudutta letta
T oinenkin e n tin en kanipraatim nie
Emme
siedä
vapaita
banania
neniään aanitisin kouluihin aa-¡kuin oli laita viime svksv nä. on M utta kapitalistinen järjestelm ä j
va. Kuitenkaan ei ole ajatelta n ä y ttä ä edistyvän aikalailla. Hän on ne juoksevat kv ykkysillään vesakossa
v o itto -1 enempää
kpin kalilshintaisia.- ' vissa että hauen asemassaan o- Eralik Bonn. entinen r rr rr r rirr r a d i- ja haukkuvat kuin koirat.
mitiisetta.
saatu kongressilta jotakin, kuten flaillistuttaa rosvouksep
i
senv u> »K-i silloin rautatieläisten kahdeksan ien muodossa, ja siksipä ei ole-.^’aan' emme leipälinjan kahvia- jeva niies julkaisisi s u o r a s t a a n kaallnen rrrrrrrrra d ik a a li. M u u ta m a .
Me py itäisim m e
L akim iesten kesken.
m ielikuvituksensa S vuo8i sitlen tapaai hän 8olvata 808Sa' 1
kaan m itään oikeusopillista ra-l .!a
enempää kuin kymmenen ,x‘rättoniiä
suosittaa m uuatta lisätoimenpi tunnin t v öpaiv alaki.
Paljonko tulit saam aan siitä tes-
listipuoluetta siitä syystä, että se m u
dettä
tähän elintarve’.lankint i-
Kauk< ■näköisimmät tvoläisten i jaa siinä kuinka paljon saa ro s-\ dollarin maksavia aterioitakaan, keksintöjä.
Hi ni mi saattanut ka k a n n a ttaa a a sialaisten sulkem ista ta m le c n ttiriid
tliriid a a sta
s ta ?"
?
hommaan. Ja se on. että jo riveissä ovat selittäneet vuosi- VO»ta. Kukin ottaa -en mitä saa. unitta siitä huolim atta siittää to i- asioita hieman somistella. m u t- ^ jngribasta. N yt ystäväm m e F ran k k i , S atav iisik y m m en tä tu h a tta dolía
n e o n iis tä to is e n s a s a m a lla ta - ta p ä ä k o h d a t o v a t k a ik e ti v a r- New York T im e s is s ä pauhaa, e ttä ria."
kaisen lapsen tehtäväksi asete ¡kymmeniä, että poliittisessa toi
valla kilin boulevardi kurjaliston inaan o jkeat.
siirtolaisuus pitäisi kokonaan e stä ä ,— j “Olipa se sievonen tulo, vai m itä ? '’
taan tiedustella isältään, jos hän minnassa on työväestön pelastu-':
Satu bananista
kaupunginosan,
i \nnam m e
ent
lähettilään aiuakiu ei Pitäisi la skea m aahan
“ No. olihan se.
M utta enem m än
kuuluu unioon ja taistelee sen vain tietoisen luokkapolitiikan a
S o s ia lis m i p o is ta is i n iin va ; k r , '.
*
‘
siirto laista , joka ei osaa puhua ja kir- m inä sen tään siltä ä ijä ltä luulin jää
kautta korkeamman palkan saa v iillä voi työv äestö kohota v h-
United Fruit < <»., hedelniätrus- paat kuin kallishintaisetkin ba i i kert» »a : • •
neen varoja.
-
................. A ottaa e n g la n n in k ie ltä !-R a iv .
miseksi.
teiskunnallisen vallan satulaan. ti. on yksi niistä suurista elintar-
)a
!
"Vihdoin,
tam
m
ikuulla
101/
’ . 1
l> a n a n a in , s a m o in 1, 111
nanat.
Kottluis-a tulisi välttäm ättä mutta sellaista puhetta ei »dc iis- v ekeinottelijoista,
11 ¡kun 'hän (Saksan vaiti» »kansleri ) 4 -4- l - l - l - l - l - i , | . 1 » . 1 - . 1 - I . . 1 - | - 1 - 1 - 1 H - M - l- J - E + t
jotka
ovat
niuit
tenkin
ravintoaineinen
yh-¡
opettaa yhteiskuntatalouden ai kottu. Eikä sitä toistaiseksi us kävttäneet sotatilaisuutta hyväk-,
jälleen puhui rauhasta, sanoin ”
¡teiskunnallistuttaniinen, aiheut-
a in e in -jmjnä . •Majnitkaa.pa niinulle ker
keet. samalla kun siellä opete kota vieläkään, m utta ennen pit
seen kohottaakseen hintoja.
Haisi sen. että niiden hinta olisi i rankin rau},anc!U(„ine< joista ai
taan kotitalouttakin. < >n vallan kää sittekin on siihen pakko aja-
\ tio d e u 1013 ajalla, sotavuo-
T-1- -1--I -H H -1 l -l-l-l-l -I- l - l- l- l- l -l» I I - H - I T
......
, , • i kuluttajalle sama kuin se on ¡na puhutte.
paikallaan tietää, miten voi par -liitua, sillä lakko toisensa jälkeen sien edellisenä
Sallitteko minmi TOVERITAR SANNA KANNASTO
Täten julistetaan hakukelpois-
vuotena kohosi
.. .tuottajallekin.
|a
bananapuut
l
tcj1(]a
teille
muutamia
rauhaneh
haiten käyttää sen mitä meillä ,,rottaa, että ei-poliittisella toi- v a t se n v o ito t ?,31?.O.S1 d o lla r iin
en
toverien haettavaksi toim itta
PUHUU VVYOMINGISSA JA
.!
: .
. . . .
...
COLORADOSSA
olivat
sen
,I1,)ttais,vat
sosialismin
vallites-
L
ja
koskevia
.
k
vsvnlvksia
?
,
.
n.
1
-
jan paikka Amerikan suom alais
on, m utta v ielä tärkeäm pää on | minnalla saadaan v arsin laihoja \ iime v uonna. 1910,
se u ra a v a sti:
ten
sosialistien naisten lehdessä.
¡
s
a
a
iv
a
n
s
a
m
a
lla
ta
v
a
lla
k
u
i
n
n
e
j
sj,k
s
ik
in
.
t
ll
li
s
iv
a
t
k
o
saksaiajset
tietää, miten työläiset voisivat tuloksia, ja kalliilla hinnalla,
voitot enemmän kuin kaksinker
T-iverittaressa.
H akijalta vaa
F
ro
n
tier,
Wvo..
lokak.
20
p.
ja
sitä
I»
i ti
tuottavat nvkv
Niihin vetäytym
.„.„.s;:,,
• Belgiasta.
pu,,.;.
r
saada enemmän jd kuluttaa e
*
■
täiset, kohoten
11,043.la l dolla-
• isinkin.
ään pois
se u raav in a päivinä.
ditaan ennen kaikkia kunnollista
Kultaisesta vasikasta rilli.
ei vaikuttaisi muut»,s yh te.sk u n -j Kansleri vastasi:
nemmän sen jälkeen kuin niillä
Rock Springs, Wyo.. lokak. 24 ja ? sosialismin tuntem usta, sekä kv
nallisessa
järjestelmässäm
me sen
on enemmän.
....
,
.
81tRei
U ™ VWy<JPailokak. 31 ja s i t ä : k -v ä ^ o t e l l a sosialistisen mail-
huolehditaan
L
»
m
utta
vakuuksilla.
H edelm ätrusti käsittelee ba
« •
enempaa
kuin
nuhin
vaikutti,
y
,inä
k
y
sy
in
.
Mitä
vakuuk.
kuraavina
päivinä.
Koettakaam m e selittää lapsil
m ankatsom uksen valossa helppo
nanoita y htenä pääasiallisimpana
kirjotuksia.
Hakijaksi
.
...
m ailmansotakaan.
Ainoa muu-1
, . i ; - z
Superior, Wyo., in arrask . 6 ja sitä tajuisia
le, että heidän nälkiinta misensä
\ uomia 1916 nousivat teräs ¡tuotteenaan. O le tte ’k ai huom an-‘
nt olisivat.
se u raav ln a päivinä.
kelpaa mies yhtähyvin kuin nai-
ei
ole
seurauksena Ravinnon trustin v ti»»situ 1»»t enemmän kuiu» neet. miten bananain hinnat o- ; tos tapahtuisi sima. että hede , H än vastasi: ‘Meidän täv tvnee
13 - “ “ ¡'»«.kin, k.,„ha,, vain voi esittää
puutteesta, vaan siitä että me 2/1 miljoonaa dollaria yli vero ‘ vat kohonneet." Niiden , myyjä m ätrusti. joka käyttää hyväk pitää Liegen ja Nam urin lin n o i-'
S ^ n a r r a s k . 22 ja sitä | näytteen
kykenev aisyydestään
seen jokaista mahdollista tilai tukset.
emme omista ravintoaineita.
Muitakin
linnoituksia seu raav in a päivinä.
‘ tehtävään ja on kuulunut vähin-
on epäilem ättä selittänyt teille
ien ja liikekustannusten.
suutta kohottaakseen hintoja, tu pibkin Belgiaa meidän tävtvv i»: - Tetluride. Colo m arrask . 29 ja sitä täin vu.xleti S. S. Järjestöön.
keskimääräiset voitot en sen johtuvan sodasta: Keski
lisi poistetuksi: se poistuisi y h tää hallussamme ja m iehitettvi- 8euraav na pa,' 5 i _
¡Englanninkielen taito on väittä-
Niitä kannattaa vielä nen Sen sotaa
»viiv at <>3 m iljoonaa; Amerikan bananapuut eiv ät tuot-
’
’
niiitöu
dessä voittojen kanssa.
kin muistella
nä.
Belgian rautatiet meidän LÄNSIPHRIKOMITEAN t i l i n p ä ä - ‘ Hakem ukset ia ¡valkkavaati-
»lollaria vuodessa.
' taneet niin paljoa kuin ennen
. .
..
TÖS, KASSAKIRJAN
MUKAAN,
\ asta elintarpeitten yhteis- taytvv ottaa haltuumme. Sama-; h e T n ä k . T :S T ä , 1917, SYYSK. 30 m u k s e t o v a t lähetetiävät ennen
\ ähentäkäa (»3 miljoonaa 271 siksi että Europassa soditaan,
P : ä ä N, 1917.
m arrask. 2 päivää Toverin joh-
Jos me settraisimme jingo-leh | kunuallistuttaniinen tekee jokai- ten tävtvv meidän ottaa käsiim-
.Ylin ala-arvoiesna kuin täkalai miljoonasta, niin jää jiilelle 20<8
TULOJA
„
tokunnalle,
joka antaa lähempiä
me
Siiriäiset
satam
at
ja
muut
neti työväestö onkin yleensä p i miljoonaa, joka edustaa teräs-j disteön tav allista järk eily tap aa,»selle mahdolliseksi ensikerran
A gitat. kassa ............
5
^
,,
•
tietoja
unta
haluaville sitä en-
Belgialaiset
eivät Eöcstajakok. kassa ..
tänyt osanottoa politiikkaan, on trustin ylim ääräistä -s»»tav.»itt»»a epäilisimme me heti salaliiton istahtaa kunnollisesti katetun liikeväy Iät.
20*35:
»enkin.
Toimeen
on astuttava
S äänuöistä
y
minkäänlaista sota- poytäkirjoista'
i saa ylläpitää
sen kuitenkin kiittäm inen suu vuoden 1(,16 ajalla. — ja sen olemassaoloa ja vaatisimme so- ruokapöydän ääreen: silloin
6.60 heti kutsun saatua.
Toverin johtokunta.
rimmista jjolirttisista saavutuk jälkeen ovat sen voitot melkein »tilasioukkueen lähettäm istä p e t-: olisi olemassa ketään, joka käyt- väkeä, vaan sensijaan täytyy
$1.126.79 i
meillä
olla
oikeus
pitää
suuri
ar-
Box 99. Astoria, Ore
: turien ja kapinallisten kimppuun, j täisi ihmisten ruokahalua riistä-
sistaan niitä aikoja, jolloin silla kaksinkertaistunect.
M ENOJA:
(2
p.
lokak..
1917.)
meija
Belgiassa.
Belgian
k
a
u
p
-,
Y
leiset
ku
stan
n
u
k
set
............
Î
125.30
O ttakaa 80 prosenttia 3C8 mil- jotka ovat ilm ottaneet hanana- niisvälineenään.
on ollut itsenäisen ¡xliittisen
163.00
tuleva meidän valvonta,,,- S ä ä n tö k u stan n u k set ..........
¡.».»nasta dollarista sotaveroksi, puille että valtameren toisella* Kaikilla tulisi olemaan kyllik- ,.a
toim innan suunnitelmia.
47.33 Porto Ricon itsenäi-
13.50
E dustajakok. k u stan n u k set
si. sillä silloin me saisimme kai-j me alaiseksi.
\ iime vuosisadan kaksikym niin iäa jälelle vieläkin 107 mil-1 puolella on sota.
____ i
syyskysymys esillä
M utta me tahdomme näyttää ken sen mitä tuotanimekin. j a : Minä siihen virkoin: ‘.Mikäh
menluvun loppupuolella eloon joonaa dollaria.
$ 349.13
Sata neljä muilta am erikalaista järkeviltä, emmekä halua heit- ihmisvoima kvkenee tu o tta m a a n ; minusta näy ttää, ei belgialaisille
herätetty* Työm iesten puolue mai
$1,126.79
’<an J uan«
R - 1- P- lokak.
nitaan aina sinä liikkeenä, joka liikekorp, »ratsionia tekee so tati tää mitään epäluuloja ahkeroivil jo enemmän kuin tarvitaankaan. ! jä is i jälelle paljoakaan m uuta
349.13 , 1’orto Ricon lainlaatijakunna"
United Eritit
su tin n itteli, kuin että kuningas Albert saisi
puheenjohtaja
vallitessa sam anlaista le bananapuille.
ose He D ieg'.
antoi ensimäiset saavutukset sil lanteen
Jäännös
........................
$
.
»».66
saaren
itsenaisv
v
sasiaa ajav i»* ;
enemmän
astia
Briisselissä
ia
pitää
kuuma-
Sen vuoksi m e olemmekin i- heitettäväksi mereen
loiselle kaikkea itsenäisyyttä ja liikevoittoa, m utta senaatti esit
T ilin ta rk a sta jie n lausunto:
i
Ed^lläolevat
tilit,
heinää.
1
p:sȊ.
l
l
t
a
,
a
-...
"
n
a
t
t
a
n
v t e sitv k sv
ihmisoikeuksia
vailla
(»levälle taa naita ylimääräisiä v o itto ja, loissamme, erinom aisesti hvv il- kuin neljä miljoonaa bananaa validin ym pärillaäji.’ — johon
1917, syysk 1 p :ä ä n . 1917, olem m e k a n s a n ä ä n e s t y k s e n
toimittani
Kansa oli , kansleri sanoi: A l e e m m e voi ta
ainoastaan
31 lämme. että hedelm ätrusti on Bostonissa. Mass.
työväestölle. Ja samassa m ää verotettavaksi
rk a s ta n e e t ja huom anneet oikeiksi, sek-i Porto Ricon itsenäisv v
kuitenkin kerran liereillä, ja sai sallia Belgian tulevan Englanni-i
rässä kuin sen vaikutus väheni prosenttia sotatarkotuksiin. vaik- tavattu itse teossa.
L- MOILANEN.
j kvsvni v k s e s tä .
Esityksen mi:
A s. s. o :n valitsem a ta rk a sta ja . i kaan tulee äänestyksessä ratka
i
Ma'h»l»
»llise-ti
pakotti
herän
palkkiokseen vapaan ravinnon, etuvartiopaikaksi.
kakin kansalaisten henki viedään
peruutettiin saavutuksistakin.
JU L IU S HYRSKYM URTO.
tavaksi kaksi vaihtoehtoa ‘‘mu
tähän I 'Minä en usko', huom autin sii
A s. s. e :n valitsem a ta rk a sta ja .
Taas kuusky nimenin vun lop- aivan kyselem ättä. Se on sel nyt yleinen mielipide Bostonin. Toivottavasti se ei tvvdv
’ •
I
dostaako
Porto Ricon kansa it
KALLE
BELLMAN,
puiHiolella. ¡Msallissodan jälkeen. laista kylm äveristä häikäilemät- Mass.. viranomaisten tekemään pieneen arm eliaisuuteen, loivo- hen. että englantilaiset puoles-
P iirikouiiteäu puolesta. ! senäise» tasavalU n vai v a iti
rnetu
111, • I t s -1
yltä. jo - t:: o:i aikea puhua j tatcii •e ll.iista . teta ne eivät taan että -e bclkää ir k* ise:: taan antaisivat sen ta::• s a ta
Tuv’eriU isesti, A. Mäki siht. ! \ Ldysvaltain valtioliittoon."
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
ii Järjestömme asioita ii
Naisien lehden toimittaja
HALUTAAN