Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 12, 1917)
No. 239 TOVXKI 1 —- .................. ......................... . i i ■■■■■ ........ nenkiir pisara am erikalaiscsta ingtonista lähetetyssä selostuk palkkoja yksistään elinkustan -! dottu vain sanoa, ettei se ole sota I t t H -1- H - H 1 I l H -H -H -1 11 l l l ; vapaudesta tipahtanut taan tu sessa san o taan : "T äm än maan nuksia vastaaviksi eikä taas ny saalistajien voitonahneuden vaan työväen vaatim uksien, jos X JÖrjBSlÖlilfHB 3Si0li3 ;; muksen synkkään uomaan. Missä työväenolot L tn n en ■uontaUisc* t 'övfkaa ItiM akaan attxj«. ovat sekasorron hyisestä työnkysynnästä j t tar ilmestyy A s to ria iM , Oregon, joka päivä ovat nyt puhe-, paino- ja ko- vallassa. Päivä päivältä ne vain jonnasta .... . + riippuviksi, vallitsee i työväestö noista sotavoitoista ’I paitsi sunnuntaina. T - i-1 1 1 1 - i n 11 n i »»»■ 1-1 ¡ H i i l i koontum ia\apaus. pahentuvat. Ja kuitenkin lai täällä semmoinen mielipide, e ttä ' 'jo tk a ta ita v u o d e lta n» nisevat 4, TOVERITAR SANNA KANNASTO T O IM IT U S K U N T A : W. N. R E IV O LAU RI M O IL A N E N Xiis,ä « olc enää" »»««»akaan minlyödään työm arkkinoilla val tämän maan teollisuuden täytyy i Biljoonaan dollariini haluaisi i t - ! PUHUU WYOMINGISSA JA APOLPU SALMI A. B. MÄKELÄ COLORADOSSA SULO SYVÄNEN ne on riistetty työväeltä salaka litsevan tarjonnan ja kysynnän kellahtaa kumoon, ja että A rne-‘ a lle e n sen verran, että saisi etteivät työläiset sitä vielä huo se u ra a v a sti: valalla tavalla. Ja mikä merkil- alkeellisinkin säännöstely. Jo h rikka ei pysty toteuttam aan ai- syiidä vatsansa tävteen, maa. TOVERI jos 1'iittoutu-i F ro n tie r. W vo., lokak. 20 p. ja sitä _ __ _ ■ lisintä lailla jossa ei tällaisten donm ukaista (T H E COMRADE) hallituspolitiikkaa ettaan antaa ratkaiseva isku so se on työväen syy I se u ra a v in a päivinä. the organ oi ae Finnish workers in the neet eivät \m erikan avullakaan Koek S prings, W yo., lokak. 24 ja Western states. The only Finnish daily in Militarismin siveellisiä toim enpiteitten luultu tulevan täältä puuttuu." Sitte k e rro dan voittamiseksi". the Wes*. Published daily, except Sunday, sitä se u ra a v in a päivinä. kvsvm vkseenkään. Oltiin m uka) at Astoria, Ore., by the Western Work taan, kuinka hallitus oli ryhty T ------- arkotus on kylläkin selvä. tule lopullisesti pääsemään voi . Reliance, Wyo., lokak. 31 , ja sitä tuloksia men's Publishing Society. kaupankäyntiä nyt välittäjäksi jossakussa suu Kaikella tällä tohinalla on tali- tolle vinollisesta— N. i m äärittelem ässä ' olksz. ■ seuraavina päivinä. llmotushmta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ia m ääriteltiin- ~ ■ ” marrask. b ja sitä Superior, Wyo., vihollismaihin — ilmotukset >1.50 kerta )a muistovarsytlla remmassa työlakossa, puoltanut |!Mii-iiitiiiii»iiM..iiiuiniiiitiiiiiiiiimiiiimiiiiiHmmiinimiiiiiwMiiiiiiiiiiniiiiii|iiiiiimiiiiMiiiiiMii|i«|initi«'mi,i""iiHHiiit"nii|MMit«Htti,iitmiiNiH«iiiOT'| . g e u r a a v Jn a päivinä. Täm än maan vlidvttvä sotaan »¿.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolnt- ( kin tarkoin mitä sanom alehdet H anna, Wyo., m arrask. 13 ja sitä palkkojen korottam ista ja vih to-iimotukset 50c kerta, halutaan tiet«- j a l o n saatu vhä useammin kuulla . . . . nimen muutto-ilmotuksct 25c kerta, naima- » ” ... ... S a a v a t p u h t i a , j o k a m e r k i t s e e S<1 se u ra a v in a päivinä. doin ottanut omille niskoilleen ilmotukset 11.50 kerta, avioero-ilmotukset p u h u t t a v a n S O t lla it t e il S lV C e llls e S . .. L eadville, Colo., m arrask . 22 ja sitä t l 00 kerta. Seisovat ilmotukset soptmuk- , . .. . U la a k i l t i t e i m i t ä ä n U li s t a a S lO IS »1.00 soptmuk se u ra a v in a päivinä. Sit.e Valitukset . . . . ........ - ova( tärkci(ä työväci. osan tästä kuorm asta. sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista ta rappeutum isesta. T elluride, Colo., m arrask . 29 ja sitä tulee rahan seurata mukana. Englannin syntyi muualla samanlaisia re tte - R llH im illlllllM M IIlim illllH lllllltllllH lim illlllM llim tlllW in illlllH IIIW m illlllllllllW H IIM I| IH tU II», IIIIIIW I||W IH W ,ll ll |ltlM llltllH lim i|l«IH H «l,IH > "» 'll......» '« seu raav in a päivinä. »ilijaiti ta- ovat tulleet sotakuhkoihjam kielestä suomennetaan vapaasti. - „ _ _ _ _ • Carneyville, Wyo., jouluk. 6—12 p. liiitä ja niissä on ruvettu n o u Entered as second-class mail matter July 18, 1 holta ja he ovat esitelleet jos Puhe- ja kokoontumisvapaus TÄYSI SUKUPUOLI-KAPINA. ! kaigesti he ovat verellänsä lu n asta -i T overillisesti, _ 1912, at the posteifice at Astoria, Oregon, jonkinlaisia dattam aan samaa m enettelyta keinoja estääkseen , neet vapauden koko naissuvulle. _under the Act of March J, 1»79. on jo ennemmin mielivaltaisesti V e n ä lä is is tä “ k u o le m an p a ta ljo o n is ta " paa. TILA U SH IN N A T sotaväen keskuudessa tapailtu J a jos sotaa jatk u u , tu lev at toi O N K O U N I T E D M I N E W O E ryöstetty. Ken ei sitä vieläkään Yhdysvalloissa ja Caimdassa: on tehdessäm m e aikasem m in ollut K E R S L IIT T O K U O L E set n a ise t seu raam aan heidän esi- " I tiö ei ole tarkotuksenm u- Yksi vuosikerta. .»4.00 6 kuukautta .»2.25 van rappeutum isen. usko, hän kokeilkoon. Fyös- 3 kuukautta......... »1.35 1 kuukausi. . .50 M A IS IL L A A N ? selostuksia m iesten k annalta ja mies- m erkkiliäll ja niiehet joutuvat näke- I kaista"., lausuu kirjeenvaihtaja, Noin kolme vuotta sitten k ie l-! Suomeen ja muualle ulkomaille: ten kirjottam ia. O llaksem m e ta s a kenteleminen rauhan hyväksi on »3 50 Y ksi v u o sik erta. .»6.50 6 kuukautta m aan, kuinka he ovat täh ä n teuias- ¡"vaan on siitä turmiolliset seu - puolisia, julkasem m e niistä lettiin väkijuomani käyttö \ h - idä k arsin aan sa vetäneet parhaim m an ja SUBSCRIPTIO N RATES kylliksi saattam aan kenen tahan Jotkut tuulihatut ovat sitä suu In the United States and Canada ¡raukset. Se herpaannuttaa työ- C rouch-H azlettin innostuneen kuvauk arm aim m an m itä m ailm assa on; sil dvsvaltain laivastossa ja sitten»-; One year........... »4.00 Six months.......... »2.25 sa vankilan kolkkojen muurien three months. .»1.35 One mon th .................50 min tarm oa ja alentaa maan tuotan sen, jonka hän on k irjo lta n u t New loin on aika kaikkien lak a ta ja ru vaahdossa huutaneet vaan to.-i on kielletty väkijuomani asiat puhuvat päin vastoin. Suu sisälle: siitä puhuminen on Advertising rates in effect July Jj 191 40 veta k o ettam aan jo ta in to ista keinoa. tokykyä." — M utta m itä on York C ali’ille. cents per inch. Special discount is allowed m yvnti kaikille sotilaan unifor-j rin osa Coloradon itsekkäistä myöskin “rikos." H ilpeästi vain uusi tulee ja vanha for larger and continuous advertisements. hallituksen tehtävä? Sen on o unia kantaville henkilöille. Port TOVERI. BOX »9. ASTORIA, ORE. K atsokaam m e vielä, kuinka n ais-j ty o n teettajista on viime vuonna katoaa. Viime aikoina ovat jo tk u t H errat kapitalistit — te ylölli ALG. N IK U LA . Manager. tettava Englanti esikuvakseen tolat ovat näihin saakka olleet n a isa sia k irja ilija t pyrkineet m oitti luonne oso ttau tu u yleväm m äksi vä- tullut pakotetuksi yllämainitun Huoneusto sijaitsee lOnnen ja Duane katu syyksien pöhötyttäm ät "jum alan | jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, vielä Ija lujin käsin tartu ttav a ohjak- m aan venäläisten n aisten m enem is- hehem m n k e h itty n y ttä m iesluonnetta. järjestön vaikutuksesta my out., avonaisia sotamiehillekin, toimitus 832. kuvat" — uskokaa, että k y h ä 1 siili. Sen on asetettava valio ta taiste lu rin ta m aa n , koska se hei- N aisilla ei ollut p ien in täk ään pelkoa, maan tyoläisilleen järjestym isoi- m utta nyt on ryhdytty pitäm ään ittämme siemen lankeaa hyvään Ilolla he kuuden ja toim imaan y l l a m a i l i i kunta, jonka ainoana tehtävänä dän m ielestään särk ee kaikki ne ih a n - H iin taistelu n torvi soi ‘ ' sotilaita erillään niistäkin, ettei uudesta i rie n siv ä t päin kohtaloansa. M iehet tun liito n Kanssa. Noin kutiKau maahan. Se itää, orastuu ja t uudesta ta iv a a sta ja Kansanvaltaisuus ja ; veneeriset taudit pääsisi leviä- kantaa hedelmän viimekädessä tulisi olemaan sotatarveurakoit- ! m tee aasta, - suuri enem m istö heistä ain ak in — si sitten täytyi A labam an kai- jotka sa av u te tta isiin naisen sijain ja työläisten välisten l" t päästyä oikeuksiinsa. N aisten tulisi ovat pelkureita. H eiltä p u uttuu si- voskomppaniain m yöntää orjil sen puolesta taistelu maan arm eijaan. —työväenluokalle. i M utta varokeinoista huohm at siain käsittely. Sen o n p v r i t t ä - ! (>u a rauhan kyyhkyläisiä, laupeuden veellistä ro h k e u tta ; heiltä p uuttuu leen järjestäytym isoikeuden, noin Niin «m käynyt lukematta uni.. taso ci vä y k s i m i el i sy y t e e n s iitä , e t t ä enkeleitä, sodan poistajia ja eläm än jokseenkin joka lajia ro h k eu tta. H e . 90 prosenttia Alabam an valtion Eräissä m äärätyissä piireissä, i ta armeijan siveellinen kertoja ennenkin, 1 hm iskunnan ovat h allin n eet voim alla, ei avuillaan, kaivostyöläisistä kuuluu kaivos säily ttäjiä. joissa rahanahneus on klikki na-v ta Alinkaan kohoavan, päät historia on siitä varmimpana to siulan aikana täytyy v allita rau N aiset ovat y h tä m itta a saan eet kat- ; työläisten järjestöön ensi kerta Niin ihanaa kuin olisikin jääd ä välillä. täen niistä valituksista, jotka ha pääoman ja työn Sen täh än naisellisuuden jum aloim iseen ja soa silm iin kuolem aa, ja pahem paa ¡ s e n valtion historiassa, jossa vie m ääräävänä intohimona, on val distajana. Synkkää taantum usta käyvät yhä yleisemmiksi ja E eloon liitäisi koettaa herättää pyhim ykseksi pääsem isen toivoon, se ik u in kuolem a onkaan. H eillä on kuo- la joku kuukausi takaperin mm lalla sellainen käsitys, että sen on aina seurannut vapaammat kapäiväisimmiksi. suuria t y o v äe n j ä r j e s t ö j ä. j tiiliä vain jo h d atta a m ieleeni varhaisent- le ma tarjo n a joka kerran« kuin uusi kutsuttu vapaa työläinen sai kil- k in jälkeen kuin edustajam m e ajat. Mainitsemme historiasta pain ään lo ik eu sn aisten sotahuudon: i ihm iseläm ä syntyy m ailinaan. M iehen t otella vankityövoim an kanssa. Mikähän siihen on sy y n ä ' tulisi olemaan hyvin vähän yh ovat pettäneet meidät kaikkien tain yhden esimerkin, koska se “ Kun naisilla on ään iv alta, katoavat i ainoa av u stu s täh ä n asiaan on A la b a m a n k a iv o s t y ö lä i n e n tu n - Tuollainen varjeleminen siv u -, teyttä nykyisten vähälukuisten tärkeim m ässä asiassa, jossa h en i mielestämme riittää tässä ta k a p a k a t” M onta vuotta oli naisilla nautinto. N aisten on k ä rs ittä v ä pa- tee ensi kerran vapaita hengaii li-ihmisten keskuudessa vär pauksessa. järjestöjen kanssa. W ilsonin äänioikeus ain o astaan n eljässä vaiti- hem paa kuin kuolem a, kun heidän dvksiä. hänellä oli ensi kerta k. kemme uhraam inenkin on k y sy in ä ä n k in tuottaisi jonkinlaisia t u - Espanjalainen ylim ystö k u u ennen asettam a valiokunta ei ossa, ja niissä kapakat kävivät tä y ttä täytyy a lista a ruum iinsa ja rak k a u koontumis-, paino- ja puhevapa myksessä. tulee meidän kum ar ¡loksia. joskaan • se ei poistaisi dennentoista vuosisadan keski kvkette tätä tehtävinä suoritta- iiy rk yä; m itä m eillä kieltolakivaltioi- tensa pyhät m enot joko lain pakosta us. Nyt kun se on saavutettu, taa kunnioittavassa tyytyväisyy m uusta v älttäm ättö m y y d estä, kai siellä piakkoin löydäm m e “ra 1 epäsivcellisyyttä. \ iän täytyy vaiheilla, l ilip 2 ;sen h a llite s s a .ni;tan . se hän ei pysty m u u h u n -ta oli. ne olivat niitä valtioita, joissa tai dessä ja luopua kaikista y rity k fyysillisen tai m uun väkivallan pakol dikaali veljiä sanom assa meille naisilla ei ollut äänivaltaa. Täm ä ¡olla niissä olosuhteissa, joissa sorti Alankomaita. Vuosisadan | kl" n laatim aan kertom uksia ja sistä oikeuksiemme saamiseksi. la m iehelle, jota he inhoavat. Tappe- miten kaiken pitäisi tapahtua. selv ästi o se tti. e ttä vaikka naiset . • • . ,, . sotilaat viettävät elämänsä, Ei loppupuoliskolla sorto kehittyi tekemään e.ulotuksia. luonteensa sisim m ässä lu u ltav asti jUun lähtö on varm aan ollut iloa ja liekin voivat nyt sen sanoa vaik la tata oppia ajetaan ahkerasti , , , , . - , , . vät suutkaan sotilaat pohjaltaan t - Kirjeenvaihtajan lausunnot o- kanuiiosivatkin k apakoita, olivat ka- riem ua siihen v e rra ttu n a . ka eivät voineet sitä tehdä joku ostetun sanom alehdistön seka: . . ,. ! nuippuun.^a. Maan lait se polki , . . . • • i- i — ainakaan ne. jotka valumain- jalkojensa • uakoitn k a n n a ttav a t taloudelliset vai- i ......... aika takaperin. M utta he saapn- vat kovin sekavia. eika hän an alle ja alisti oriakseen kaikkien m uitten julkisuusvalt- ..... ,, K uinka täm än rin n alla häpäsivät- , . , sen maaravkseit avulta on saa s koNo kansakunnan, kiskoen siltä lia m itään o h je tta , millä ta v o in 1 kuttimet voimakkaammat kuin n a is-j K uinka ta ,n ä «1 r,u n a lla haPas,vat' i vatkin aina näy ttäm ölle kun tais kään itsen sä venäläiset m iehet neitien kautta, jotka ovat rtis-, , , , , , tettn palvelukseen — ole paheni suunnattom ia veroja, ja piti yllä ttto “kansalaisrauha" saav u tet * ten tu n n ep e räise t ennakkom ielipiteet. venäläiset so tilaa t? Silloin kun he telun savu on hälvennyt. taiten m ääräysvallan alaisetta. Joku päivä takaperin saimme Naiset kam m oavat sotaa ja kai- pia ihmisiä kuin m uutkaan. Päin Sellainen ei ole kansanvaltai vastoin, he edustavat maan par i v erioikeutta, joka tuomitsi pie- taisiin ia mille pohjille nuo suu paavat rauhaa siitä syystä, e ttä sota inailm alle to ito ttiv a t m enevänsä pyhi- sen iloisen sanom an, että hiilipä tety lle kunnian kentälle, (‘ivat he roonit Tennesseessä ia Kentuckv nim m ästäkiu niskottelusta tu ret järjestöt, joilla nähtävästi riistä ä heiltä heidän rak k aan sa. Mut suutta. .1 voineet naisissa, ei n äissäk ään itsen- haintpia ihmisyksilönä. Sen täh- ia m illoin heidän kotinsa ja arm aan- ssä olivat pakotetut myontynviMii tark. Hetaan am matti ta id< > t t o i n an hansia onnettom an kansan jäse Jos vähem mistopuolue pakote sä u h raajissa, nähdä m uuta kuin : ilen heidän siveellisen tasonsa- työläistensä vaatimuksiin-, l ’ati voidaan p elastaa ain o astaan so taan olemaan äänettöm änä kei- kin pitäisi olhr vähintäin vluä niä kuolemaan, l uon sorron ai-¡työväen järjestäm istä, tlllisivat ssa him ojensa esineen, ja vain p isti dalla, silloin ei heiltä koskaan ole kk. sitten noin 18,000 kaivosmies ’Molemmat n ä - ! ,, .... v m ellä heidät voitiin p id ättä ä sopivan notvkoisen enemmistön arm oilla > kurkealla kuin kencn kunn-(>i ta vapautum inen näytti onnetto perustettaviksi. .. i pu u ttu n u t ro h k eu tta eikä pelott.)- ia siellä heitti tyoaseens;vkaivos — ja se on valtaluokan tarko tusta ansaitsevan yhteiskunnan m asta kansasta m a h d o tto m a lta . , m a ta rk o tu s p e ra t ovat s a a v u te t- . HUIUtla .Sparu la iset äidit, kun hei- välim atkan päässä. He o lisivat hyö työläisten iärjeston, Ui >ky stä kun Rohkeimmat kuitenkin ! tavissa ainoastaan pakkokeinoin 1 ,]an kaupunkinsa ta is te li A te e n a a vhb - k änneet ty ttö jen kim ppuun yksinpä satoja lyoläistovi reità oli erotut heistä tus kaikissa m aissa; —- jos se jäsenen tahansa. ... I, ........................., . . ................. , , , vivubi näiden kylpiessä, ellet sam ainen kyl- tn työstä sen syyti tähden että nousiv at tiukkaan v astarintaan, la, ja millinpä sitä loppujen lo - 1 taan eläm ästä Ja kuolem asta, kuski - m ä te rä s olisi ollut . ..... ......... tulee vallitsevaksi ajatukseksi; v a s ta s s a . V ika on siis i »1« »suhteissa — . uskalsivat \h tv ä siihen “radikaa- piiksi kaikessa tullaan. Se sei 1 vät poikansa palaam aan sodasta joko .. , - tulee edistyksen kulku oikeudeb m ilitaristisessa V enäjän ty ttä re t ovat iktajoiKsi ; järjestelm ässä. m utta heidän vastustuksensa,ku luem m e kom.opaniam suosimaan toisen lehden \ \ ash- ki>P™ än kantaen ,ai ki,v0,laan kan’ f naisauvun p e la stan e e t voimat tomuu lisuuteen hidastum aan, ellei ko Palvelukseen Jouduttuaan häviää k a te ttiin pian julmalla tavalla. ‘ v taa erään ¡liittoon. Kaksi kuukautta nämä nettunia. den ja alistu v aisu u d en tilasta. Mies- sotilaalta kaikki toiveet pers.n» sitä sc« rasi -vha hirveäm pi ingtonin kirjeenvaihtajan kerto- konaan pysähtym ään. S aksalaiset n aisetp a ne, jä te tty ä ä n , vaj^aa ,,{ eniiit tule V enäjällä su- S 18.000 kaivostv olastä taisteliv a t l amä «»petti* kan-j muksesta. joka samaten kasitte- kotinsa ja taistellen m iesten sä rin- ,.a jt(a vaksi, eikt m uissakaan sivistys- uljaasti ensi kertaa eläissaän y i- Sellainen on itsevaltiutta. — mallisesta onnesta tulevaisuudes- ^ rta m in e n . i teistä taistelua yhteisen päämna Ja silloin varm aankin 'sa,k‘ sen tosiasian, että alistu m i-! lee tyovaen-lev ottom uuksten vaa- lialla. py säh d y ttiv ät room alaisten le- m aissa T he New Age. sa. ja siiloin hän nau vartu« Iin saavuttam iseksi ja nyt näitten sestakaan heille ci koitunut mi | rallisuutta. I ast edes aiotaan gioonien voittokulun ia siten pelasti ajattelee, että sama se on miten M utta vaikka naiset p an evatkin kahden valtion kaivosmiöhet kun m ailm an sivistykselle. K aikissa Kahleet kaulaan IlilU - sitä elää. kunhan saa päivän ku- tään m uuta kuin vahinkoa, ja I lisätä jo sotatilauksia tehtäessä vat ruum iinsa a lttiik si kuotetnalte tässä luvat jät jest vfieitteti rintam aan, eläin lajeissa on n a a ra s liyökkäysha- terimaan. t«vt- niinpä lie vihdoin viitenä miehe 'niiden urakkasopimuksien lu k u luisin, hirm uisin, arm ottom in. Lajin yleisessä hävityksen kau h istu k sessa. Nämä ylläm ainitut v iime kliu- russasuin ' lutn aan ia viikon vi* vottom uus ms hävittää hänestä kai na nousivat sortajiaan v astaan : määrä, jotka oikeuttavat sota n a a ra s todella on ain a vaarallisem pi johon m iehet ovat m ailm an jo h ta - J kausien taistelut ovat lisänneet neet ,el heidän te h tä v ä n sä eläm än noin sadallatuhannella I llited Kun tvöväen oikeuksia sor- ken siveellisen edesvastuuntun- in taistelivat vapauden itsellee n .sih te erin astum aan ratkaisijaksi kuin uros. Se ajatu s, e ttä naiset yli kaiken s ä ily ttä jin ä silti ole lakkaava. Vuo- Mine W orkers liiton rintam aa, Kuudennella toista vuosisadalla lakkotapauksissa. Vielä on saa retaan m onarkistisissa maissa o- j teen itseään ja muita kohtaan, I ’alkkasopim ussysteem iä vas- haluaisivat rauhaa, on ylitä n u rin k u d a tta tn a lla veren sä he k iiru h ta v a t, soitavat vallanpitäjät aärim äistä ja kan koettaa keksiä edes jotain. epäilem ättä kansat olivat alem tava urakoitsijat muodostam aan m ailm an — m iesten, naisten ja yh- taan on aina huudettu, vaan tä- rinen kuin sekin a ja tu s, e ttä sosia röyhkeyttä ja raakuutta. Tsaa- jolla saisi aikansa kulumaan. malla kehitysasteella kuin ny te< •llisuudcnharjottajary h tiliä, jot lism in saav u ttam isek si m eidän on teisk u n n an - - v apautusta, jolloin ran- män huudon keskeltä saamme rivallan aikana Suomessa ja \ e- Seurauksena on siveellinen alas kyään. Ja koska silloinkin s o r ka yhteisesti ottavat käsitelläk saatav a rauha __ vaikka näem m e, et- , ha on vallitseva, sen täh d en e ttä sii- sen uutisen, että kautta maan on i järjestöm m e kyenny t sopimuksi-, näjällä kotitarkastuksia toim it painuminen kaikista vartioimisis to kasvatti vastaansa voiman, jo seen työväen vaatimuksia. M il ta täm ä m ailm an rom ahdus joka jär- loin on rauhan edellytykset. --------- ta huolim atta saam aan suuriin taessa santarm it esiintvivät kuin ta huolim atta. Jos tätä siveellis- ka viimein kukisti sortajat, niin loin urakoitsijalle m aksettavat k y ttä ä vanhain järjestelm ie n perus- i tu k set. tulee tu u liaisp ään ä pyylikäse- AMPUUKO YLIPOSTIMESTARI YLI l11an !':dkanv lennv kseu. m itä v it itsevaltiaan edustajat konsanaan. ja alas painum ista tahdotaan t< kukapa voi taata, etteikö tänä hinnat ovat ennakolta m aaritel- m ään kaiytalism iu ru h k at pois uuden , MAALIN. niissään maassa on viidellä Arjyen ja puhkuen he irvissa della estää, on se estettävissä päivänä kylvetyt siemenet id ä |ly t.* o n urakoitsijat estettävä a- jä rjestelm än tieltä, sen p u h jete ssa i j kertaa saatu. Se ylennys tu< ¡lentäm ästä! !) työpalkkoja. la esiin voim assaan ja kunniassaan. hampain raastivat kaikki esineet vain siten, että poistetaan mili paljon nopeammin -x Y- Kvening P< st ip o rv a rile h tii taa \ ähim m ässäkin laskussa j.i delleen, kumpikin riitapuoli vei V enäläiset tytöt ovat pistim illään ; kirjo ttaa : ! jestömme jäsenille ¡moli miljo asunnoista paikoiltaan ja konten- tarismi. jonka tulos s e itseasias Kenen syyksi korkeat pöyhineet hajalle vanhat hentom ieli- “ E rä ässä h a a sta tte lu s s a on yllposti- naa dollaria päivässä lisää pai - v otetaan sopimaan riitaisuudet telivat tarkastettaviaan ihmisiä sa on. n u je r ta - ; kaa. sillä uhalla, e ttä hallitus muu ¡set k äsity k set naisesta. He ovat ky- , m estari lausunut tu le \a n s a sotakustannukset - kuin suurim m ista rikoksista tyy- Mitään asiaa tai epäkohtaa ei U llalla valtuudellaan o t t a a i panneet senkin viim eisen välim uurin . niaan jokikisen lehden, joka n y k y istä ; J o k u kai huutaa, e t t ä se o n 1 toin tettyjä vankeja: 'Se oli siksi voida korjata seurauksia sään yli, mikä on ollut naisen ja ihm isen sotaa sanoo k ap italistisek si sodaksi, m a . ( I t ä m m e s e n s iis tark asta’ Kun Yhdysvallat päätti ottaa !l -''»paikat haltuunsa ia r v h t w —s. o. ihm isarvon—välillä. He eivät Me puolestam m e em m e usko p r e s i- 1 s e n a la is e k s i. U r a k k a t y ö n tel- suoraa esiint v iilis tä , että tvh uöstelem ällä: on kajottava svi enää ole mies- eikä naispuolia; he d entri \\ ilsonin sellaista m en ettely ä | ¡ö ille o n n o s t e t t u 10c. to im ii ' mimpietikään ei tarvinnut sen itin syviin ja hävitettävä ne. niin' osaa sotaan, a n to i Amerikan unta itse käyttäm ään. ovat ihm isolentoja, jo tk a u h raa v a t hyväksyvän, sillä sehän m e rk itsisi | 1 5 prosenttia jaardille ja ku Eämäkin on varsin epämää- A. E. of L.) pre tarkotuksista olla epäilevällä kan seuraukset katoavat itsestään, tyoväenliiton kaikkensa, itsensä, taiste lu ssa lo p u l-.k a ik k ien A m erikan so sia listileh tien ¡ c e s ta t y ö s t ä , ja k a ik k ie n p a i nalla. Jokainen oli varma siitä, Täm ä pitää paikkansa yhteis sidentti Lompers sen rauhoitta- ' niistä, osaksi tosin jo toimeen lisen voiton, yleistnailm allisen vapau- lak k a u tta m ista. Sosialism ia ei kui- L;i;i jotka ty o>kcntcle\at pai että kysym yksessä oli kansan kunnallisiin epäkohtiin nähden, van vakuutuksen, että maan tyi» | Pantuakin, m utta mitään olee’- den saam iseksi kalkille. M iehet epä- tan k aan sillä tav alla voida kukistaa. ; palkalla, on korotettu 1.40 j»;ti\ pohjakerrosten oikeuksien sor esiintv vätpä ne sitten siv iili- tai vaesto tulee, mikäli mahdollis- ¡lisiä tuloksia ei sillakaan tavoin rö iv ä t; s o ta h e rra t m olem m in puolin ; B ism arck koetti sitä S ak sassa vuo- le kaivoksen sisällä ja ulkona saavutettu. 11 Uomattavaa » »ti i uhkaavat häv ity k sellä; ja silloin as- sina 1864 1879 (pitäisi olla: 1878 - taminen. f: »st itutsio» »ma ta. säib ttäm ään sodan ajalla i lärjestöm m e jäsenm äärä »tilasi »1» »issa. ! 1890 Toini.) T uloksena oli sosialis- ainoastaan, että tn»» ehdotus on i tuvat esiin naisten taisteluliput. nvkyääit melkein puoli miljöön T asavaltaisissa maissa sorto ei voida poistaa siviili» »loissa kansakiisrauhan teollisutisalal- M utta tä ssä n aisten lähdössä koti- nun erinom ainen m enestys, ja Bis- Ylläm ainitut saavutukset t< saa toisenlaisen ilmenemi-tnu >- pr» »stitueerattuieu vaugitseniisel-! l;i- Hyvin pian on kuitenkin käy- ¡»eräi-in siltä valiokunnalta, j o n lieden ä ä re s tä vallihautoihin on jota- m arckin täytyi v 18,9 (pitäisi olla: vät sii', vähintään jm«»limiljo»> ka presidentti W ¡Ison viimei- di»n - kuten esim. täällä Ame la niin kauan kuin yhteiskunnas nyt selville, että herra Gonipers kin syvällisem pää ja kau astäh tää- 1890» perinpohjin m uuttaa politiik- dollaria |>äivässä. 1'uhuvatk » rikassa, se esiintyy paljon “hie sa sallitaan keinottelijain h y ö ty ä : purasi isomman palan kuin jak simmäk-i asetti tutkim aan työ- väm pää kuin vain täm än nykyisen haansa. Jos nyt A m erikka, B urlesoniu siis kuolem an vai elämisen pr nommalla tavalla. fa a llisin langennein en kustannuksella, soi m elasta: arvioi kovin liian väen-levot tomu uksia. sodan loppuunsaattam inen Muista- m uodossa, lähtisi seu raam aan Bis- ¡e s t a ? Mikään ulkonainen v il'. Kaikki kuitenkin v iittaa ^tihein j RaantKie W etisin sa n a t: “T ähän nais- m arckin jätkiä, niin se m eidän luu!- järiest<>änniie siirkt on viimeisten kuukausien aikana Eikii sotilaitakaan voida estää suureksi sen vaikutusvallan, l e t t ä W a s h in g t o n is s a o lla a n s u ti- ten vuosisadasta toiseen siirtym iseen Likser.inie tulisi e stäm ään sodankäyn s e n V(,j te in iä v a in s is ä in e n vi toim itettu lukuisia kotitarkas- turm eltum asta asiain näin <»Heti , minkä luuli asem ansa nojalla it v e rra te n sota ei ote m uuta kuin pikku j nln o n n istu m ista ja v ah vistam aan ; ¡¡n e n ja s jta k a j o n i is ta v a ¡p ' tuksia ja vangitsemista, m utta tarkim m allakaan vartioimisella, sellään »»levän työväestöön. J o resti huolissaan olojen v iimeai tärin ää ja sivuseikkoja.” Kun naiset T u ik k ia sodan v a stu stajia ; silloin ei ’ t n jve tulevaisuudessa vita ka suunnalla puhkeaa lakkoja kaisesta kehityksestä, ja että en astu iv a t rin tam aan ja ta rttu iv a t so- voitaisi s ä ä s tä ä yh d y sv alto ja siltä nKlkkaam m in käyttäm ään. melkein kaikki nuo toimenpiteet <» s j p a ¡, v va e s ¡n , e r k k i sc n n on suoritettu mitä hienoimmalla Se siemen lankeaa hy —* eikä ainoastaan am m attitai nenkaikkea pelätään sotakustan- talippuun: kun he a v asiv at sylinsä ' soim aukselta, e tte i se salli vapaata ; dottom ien tahi A. E. of L. liit iiiiksieii suunnattom asti lisään kuolem alle ja san o iv at: “ Me olem m e k e sk u ste lu a eikö a r v o s te lu a ... kohteliaisuudella, jopa sellaisella, juettelyn etev ämmvv (Iestä me( vään maahan valm iina," ja o ttiv at kuolem an ni tyvän. Se käv selville seuraa- toon kuulum attom ien työläisten likaivosaltieella, jossa uv t ta että ne ovat pinnalta katsoen men ja päällek irio tu k sen om akseen, otollinen iärjestaytym isafka k- V E N Ä J Ä Ä N El E N a a LUO- Mikään tvöväen - vasta tiedonannosta: "K äy tän lahennelleet ystävyyden osotuk- Kapitiilistit kaikissa maissa keskuudessa. niin tällä eläm äntuhoam isen m iekalla tetään taistellessa toinen toisi T E T T A N E . järjestiiv ty vät, kokoav at voi-! johtajien taholta y ritetty jarru- nölliseltä kannalta katsoen tule he ikiajoiksi k atk asiv at ne siteet, jo t sia. v asta a n la ¡äejestav t v mist v <> • Kohteliaisuudella on m erkityk miaan. tukeakseen valtaansa j 1*'8. enempää kitin hallituksen- vat sodan kustannukset nykyi ka ovat heidän sukupuolensa kiinni! V ancouver W orld kertoo, e ttä vaik toisarvoiseksi asiaksi, ja ai sensä. Liikemies käyttää sitä ntahflttllisitnman pitkiksi ajoiksi, kaan sekaantum inen ei ole voi- senkin palkka asteikon perusteel täneet h aarem ik äsitteiliin , sellaisiin ka Y hdysvallat e ‘»aakin rah aslaah - jolloin työvoim aa <»n taa< 4a: edukseen, nujertaakseen kilpai Heräävässa proletariaatissa he ntit estää lakkojen tulem ista yhä la kohoamaan kahdessa tai koi nim ittäin. e ttä n aiset eivät m uka seen liitto u tu n e itte n soU osloksot o- la „ ¡i„ p a l - ,,n v t(a In ik ;ta n ja , , tu rv a ta riip p u m atto m u u ttaan , m alta alu eeltaan, ei V enäjän suhteen tävm istvö ci v»»i tu ll i k v s v n i lijansa. Ja kapitalistit pitävät näkev ät sen nousevan voiman, lukuisammiksi ja y leisemmiksi. tuessa vuodessa nim korkeiksi, voisi fyysilliseilä voimalla. i katsota voitavan niin m enetellä. On seenkään ________ Xvt kun kuparia Ny t on "työväen levotto- että vaikka olemme jo to ttu n eet N aiset ovat aina tie n n e et kykene- sentähden tehty sopim us, jonka mu- ,n kohteliaisuutta suojanaan aset joka uhkaa heidän olemassaolo- v y t v ,m »»lta’ k o r k e a m m a - t taessaan kahleita työväestön aan. Täm ä panee kapitalistikin- ntutts". joksi taistelua pääoman kin käsittelem ään biljoonia las- vänsä seu tek em ään : itse a s ia s s a kaan Ja ap p a n i tulee a settam a an raha- nasta, kaivetaan sitä melkein - kaulaan. Se on niin sievää kuin kan turvautum aan äärintäisiin ja työn välillä v irallisesti, m u tta ! kuyksikköinämme. tuskin kyke saatam m e sanoa, e ttä kaiken aik aa varansa ja m erenkulkuvälineensä Ve- maila kuin kym menen vu kaikki voittaan toim ittaa naurus- keinoihin — keinoihin, joiden aivan toispuolisesti nim itetään, tiemme niitä aav istam aan ’. Mi he todella ovat sitä teh n eetk in , vaik- näjän käy tettäv ik si. T ä stä puoleen s it t e n Ifiko täm ä puhu sen f ... 1 ’ . . . „ t sasttin — sillä tavalla kahleitt«n j täytäntöönpano saattaa epäröi paisunut niin laajaksi, että se hin se johtaa, siitä lausutaan toi- ka heidän ei koskaan eniten ole on- tulevat enim m ät V enäjän so ta ta rp e e t i iikan puolesta, että järjesi" u istu n u t pak o ttaa vanlian orj.Hialiin- Ja a p p a n ista o ste tta v ik si. .... ..... i . . . * voi taistella sisältä I kvtketninen ei vaikuta välittö ntään kankoii.iköisimmät heidän herättäa vakavaa huolta liittolial- se>sa kohden kirjotusta: "Kos- non sitä tu n nustainaan. V enäläiset la m a lyhyt tiedonanto, jos se on remmin kuin ulkoa. m ästi. eikä niin äkkiä m ullista- omassa leirissään. lituksen piiieis.»a. kuten eri leh -jk a Hallitus ei asetu J iia jijet ovat nyt n ä y ttä n ee t seu to- todeiiperäirien. sa a tta a a ih e u tta a kau- t lk a j cjsäisia ’h »liisi Siis amni ka a t v a'r-iHisemoia k ilin i 1’' Näiden äärintaisten keinojen tien kirjeenvaihtajat viiteen ää-j v armalle kannalle työväenkysv- j leen sem m oisella tavalla, että se a sk an ta v ia seurauksia, jo ita ensi sil- v aiti kansan syvien rivien mieli s<a W a sh -' mvksen -uhteeu. ei - ä ä t m ö s t e l e riittä ä kaakiksi aloiksi. Sananm u- ' m äyksellä ei voi aav istaak aan k ä y tä n tö ö n o te ttu a , on viim ei- uve”, k e rto v a t Erää piteisiin, kuin se vaikuttaisi -ii- Emil Hendricksen set. TOVERI nä tapauksessa, jos nuo toim en piteet suoritettaisiin ylim ielisel lä pövhkeydellä. M utta siitä huolim atta seu raukset työväestöön nähden o- vai yhtä painavat. Ikävä vaan. I MAILMANKATSOMUKSIA I l rt o I l
