Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931, October 12, 1917, Page 2, Image 2

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    No. 239
TOVXKI
1
—-
.................. ......................... .
i
i ■■■■■
........
nenkiir pisara am erikalaiscsta ingtonista lähetetyssä selostuk­ palkkoja yksistään elinkustan -! dottu vain sanoa, ettei se ole sota I t t H -1- H - H 1 I l H -H -H -1 11 l l l ;
vapaudesta tipahtanut taan tu ­ sessa san o taan : "T äm än maan nuksia vastaaviksi eikä taas ny saalistajien voitonahneuden
vaan työväen vaatim uksien, jos X JÖrjBSlÖlilfHB 3Si0li3 ;;
muksen synkkään uomaan. Missä työväenolot
L tn n en ■uontaUisc* t 'övfkaa ItiM akaan attxj«.
ovat
sekasorron hyisestä työnkysynnästä j t tar
ilmestyy A s to ria iM , Oregon, joka päivä
ovat nyt puhe-, paino- ja ko- vallassa. Päivä päivältä ne vain jonnasta
....
. +
riippuviksi,
vallitsee i työväestö noista sotavoitoista ’I
paitsi sunnuntaina.
T - i-1 1 1 1 - i n 11 n i »»»■ 1-1 ¡ H i i l i
koontum ia\apaus.
pahentuvat.
Ja kuitenkin lai­ täällä semmoinen mielipide, e ttä ' 'jo tk a ta ita v u o d e lta n» nisevat 4, TOVERITAR SANNA KANNASTO
T O IM IT U S K U N T A :
W. N. R E IV O
LAU RI M O IL A N E N
Xiis,ä « olc enää" »»««»akaan minlyödään työm arkkinoilla val­ tämän maan teollisuuden täytyy i Biljoonaan dollariini haluaisi i t - !
PUHUU WYOMINGISSA JA
APOLPU SALMI
A. B. MÄKELÄ
COLORADOSSA
SULO SYVÄNEN
ne on riistetty työväeltä salaka­ litsevan tarjonnan ja kysynnän kellahtaa kumoon, ja että A rne-‘ a lle e n sen verran, että saisi
etteivät työläiset sitä vielä huo­
se u ra a v a sti:
valalla tavalla. Ja mikä merkil- alkeellisinkin säännöstely. Jo h ­ rikka ei pysty toteuttam aan ai- syiidä vatsansa tävteen,
maa.
TOVERI
jos 1'iittoutu-i F ro n tie r. W vo., lokak. 20 p. ja sitä
_ __ _
■ lisintä lailla jossa ei tällaisten donm ukaista
(T H E COMRADE)
hallituspolitiikkaa ettaan antaa ratkaiseva isku so ­ se on työväen syy
I se u ra a v in a päivinä.
the organ oi ae Finnish workers in the
neet eivät \m erikan avullakaan
Koek S prings, W yo., lokak. 24 ja
Western states. The only Finnish daily in Militarismin
siveellisiä
toim enpiteitten luultu tulevan täältä puuttuu."
Sitte
k
e
rro
­
dan
voittamiseksi".
the Wes*. Published daily, except Sunday,
sitä
se u ra a v in a päivinä.
kvsvm
vkseenkään.
Oltiin
m
uka)
at Astoria, Ore., by the Western Work­
taan, kuinka hallitus oli ryhty­
T -------
arkotus on kylläkin
selvä. tule lopullisesti pääsemään voi
.
Reliance, Wyo., lokak. 31 , ja sitä
tuloksia
men's Publishing Society.
kaupankäyntiä nyt välittäjäksi jossakussa suu Kaikella tällä tohinalla on tali- tolle vinollisesta— N.
i m äärittelem ässä
' olksz. ■ seuraavina päivinä.
llmotushmta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
ia
m ääriteltiin-
~
■
”
marrask. b ja sitä
Superior,
Wyo.,
vihollismaihin —
ilmotukset >1.50 kerta )a muistovarsytlla
remmassa työlakossa, puoltanut |!Mii-iiitiiiii»iiM..iiiuiniiiitiiiiiiiiimiiiimiiiiiHmmiinimiiiiiwMiiiiiiiiiiniiiiii|iiiiiimiiiiMiiiiiMii|i«|initi«'mi,i""iiHHiiit"nii|MMit«Htti,iitmiiNiH«iiiOT'| . g e u r a a v Jn a päivinä.
Täm än maan vlidvttvä sotaan
»¿.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolnt- (
kin tarkoin mitä sanom alehdet
H anna, Wyo., m arrask. 13 ja sitä
palkkojen korottam ista ja vih­
to-iimotukset 50c kerta, halutaan tiet«- j a l o n
saatu vhä useammin kuulla
. .
. .
nimen muutto-ilmotuksct 25c kerta, naima- »
”
...
...
S a a v a t p u h t i a , j o k a m e r k i t s e e S<1
se u ra a v in a päivinä.
doin ottanut omille niskoilleen
ilmotukset 11.50 kerta, avioero-ilmotukset p u h u t t a v a n S O t lla it t e il S lV C e llls e S
. ..
L eadville, Colo., m arrask . 22 ja sitä
t l 00 kerta. Seisovat ilmotukset soptmuk-
, . ..
.
U la a k i l t i t e i m i t ä ä n U li s t a a S lO IS
»1.00
soptmuk
se u ra a v in a päivinä.
Sit.e
Valitukset
. . . . ........ -
ova( tärkci(ä työväci. osan tästä kuorm asta.
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista ta rappeutum isesta.
T elluride, Colo., m arrask . 29 ja sitä
tulee rahan seurata mukana.
Englannin­
syntyi muualla samanlaisia re tte - R llH im illlllllM M IIlim illllH lllllltllllH lim illlllM llim tlllW in illlllH IIIW m illlllllllllW H IIM I| IH tU II», IIIIIIW I||W IH W ,ll ll |ltlM llltllH lim i|l«IH H «l,IH > "» 'll......» '« seu raav in a päivinä.
»ilijaiti ta-
ovat tulleet sotakuhkoihjam
kielestä suomennetaan vapaasti.
- „ _ _ _ _
•
Carneyville, Wyo., jouluk. 6—12 p.
liiitä ja niissä on ruvettu n o u ­
Entered as second-class mail matter July 18, 1 holta ja he ovat esitelleet jos
Puhe- ja kokoontumisvapaus
TÄYSI SUKUPUOLI-KAPINA.
! kaigesti he ovat verellänsä lu n asta -i
T overillisesti,
_
1912, at the posteifice at Astoria, Oregon, jonkinlaisia
dattam aan samaa m enettelyta­
keinoja estääkseen
,
neet
vapauden
koko
naissuvulle.
_under the Act of March J, 1»79.
on jo ennemmin mielivaltaisesti
V e n ä lä is is tä
“ k u o le m an p a ta ljo o n is ta "
paa.
TILA U SH IN N A T
sotaväen keskuudessa tapailtu
J a jos sotaa jatk u u , tu lev at toi­ O N K O U N I T E D M I N E W O E
ryöstetty. Ken ei sitä vieläkään
Yhdysvalloissa ja Caimdassa:
on
tehdessäm
m
e
aikasem
m
in
ollut
K E R S L IIT T O K U O L E ­
set n a ise t seu raam aan heidän esi-
" I tiö ei ole tarkotuksenm u-
Yksi vuosikerta. .»4.00
6 kuukautta .»2.25 van rappeutum isen.
usko, hän kokeilkoon.
Fyös-
3 kuukautta......... »1.35
1 kuukausi. . .50
M A IS IL L A A N ?
selostuksia m iesten k annalta ja mies- m erkkiliäll ja niiehet joutuvat näke-
I kaista"., lausuu kirjeenvaihtaja,
Noin kolme vuotta sitten k ie l-!
Suomeen ja muualle ulkomaille:
ten
kirjottam
ia.
O
llaksem
m
e
ta
s
a
­
kenteleminen
rauhan
hyväksi
on
»3 50
Y ksi v u o sik erta. .»6.50
6 kuukautta
m aan, kuinka he ovat täh ä n teuias-
¡"vaan on siitä turmiolliset seu - puolisia, julkasem m e niistä
lettiin väkijuomani käyttö \ h -
idä k arsin aan sa vetäneet parhaim m an ja
SUBSCRIPTIO N RATES
kylliksi
saattam
aan
kenen
tahan­
Jotkut tuulihatut ovat sitä suu
In the United States and Canada
¡raukset. Se herpaannuttaa työ- C rouch-H azlettin innostuneen kuvauk arm aim m an m itä m ailm assa on; sil­
dvsvaltain laivastossa ja sitten»-;
One year........... »4.00
Six months.......... »2.25
sa vankilan kolkkojen muurien
three months. .»1.35
One mon th .................50 min
tarm oa ja alentaa maan tuotan­ sen, jonka hän on k irjo lta n u t New loin on aika kaikkien lak a ta ja ru­ vaahdossa huutaneet vaan to.-i
on kielletty väkijuomani
asiat puhuvat päin vastoin. Suu­
sisälle:
siitä
puhuminen on
Advertising rates in effect July Jj 191 40
veta k o ettam aan jo ta in to ista keinoa.
tokykyä." — M utta m itä on York C ali’ille.
cents per inch. Special discount is allowed m yvnti kaikille sotilaan unifor-j
rin osa Coloradon itsekkäistä
myöskin “rikos."
H ilpeästi vain uusi tulee ja vanha
for larger and continuous advertisements.
hallituksen tehtävä? Sen on o
unia kantaville henkilöille. Port­
TOVERI. BOX »9. ASTORIA, ORE.
K
atsokaam
m
e
vielä,
kuinka
n
ais-j
ty o n teettajista on viime vuonna
katoaa.
Viime aikoina ovat jo tk u t
H errat kapitalistit — te ylölli
ALG. N IK U LA . Manager.
tettava
Englanti
esikuvakseen
tolat
ovat
näihin
saakka
olleet
n a isa sia k irja ilija t pyrkineet m oitti luonne oso ttau tu u yleväm m äksi vä- tullut pakotetuksi yllämainitun
Huoneusto sijaitsee lOnnen ja Duane katu­
syyksien pöhötyttäm ät "jum alan |
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365, vielä
Ija lujin käsin tartu ttav a ohjak- m aan venäläisten n aisten m enem is- hehem m n k e h itty n y ttä m iesluonnetta. järjestön vaikutuksesta my out.,
avonaisia sotamiehillekin,
toimitus 832.
kuvat" — uskokaa, että k y h ä ­
1 siili.
Sen on asetettava valio­ ta taiste lu rin ta m aa n , koska se hei- N aisilla ei ollut p ien in täk ään pelkoa, maan tyoläisilleen järjestym isoi-
m utta nyt on ryhdytty pitäm ään
ittämme siemen lankeaa hyvään
Ilolla he kuuden ja toim imaan y l l a m a i l i i
kunta, jonka ainoana tehtävänä dän m ielestään särk ee kaikki ne ih a n - H iin taistelu n torvi soi
‘
' sotilaita erillään niistäkin, ettei
uudesta
i
rie
n
siv
ä
t
päin
kohtaloansa.
M iehet tun liito n Kanssa. Noin kutiKau
maahan.
Se itää, orastuu ja
t uudesta ta iv a a sta ja
Kansanvaltaisuus ja ; veneeriset taudit pääsisi leviä- kantaa hedelmän viimekädessä tulisi olemaan sotatarveurakoit- ! m tee aasta,
-
suuri
enem
m
istö
heistä
ain
ak
in — si sitten täytyi A labam an kai-
jotka sa av u te tta isiin naisen
sijain
ja
työläisten
välisten
l" t päästyä oikeuksiinsa. N aisten tulisi ovat pelkureita. H eiltä p u uttuu si- voskomppaniain m yöntää orjil
sen puolesta taistelu maan arm eijaan.
—työväenluokalle.
i M utta varokeinoista huohm at
siain käsittely. Sen o n p v r i t t ä - ! (>u a rauhan kyyhkyläisiä, laupeuden veellistä ro h k e u tta ; heiltä p uuttuu leen järjestäytym isoikeuden, noin
Niin «m käynyt lukematta uni..
taso ci
vä y k s i m i el i sy y t e e n s iitä , e t t ä enkeleitä, sodan poistajia ja eläm än jokseenkin joka lajia ro h k eu tta. H e . 90 prosenttia Alabam an valtion
Eräissä m äärätyissä piireissä, i ta armeijan siveellinen
kertoja ennenkin, 1 hm iskunnan
ovat h allin n eet voim alla, ei avuillaan, kaivostyöläisistä kuuluu kaivos
säily ttäjiä.
joissa rahanahneus on klikki na-v ta Alinkaan kohoavan, päät­ historia on siitä varmimpana to­ siulan aikana täytyy v allita rau
N aiset ovat y h tä m itta a saan eet kat- ; työläisten järjestöön ensi kerta
Niin ihanaa kuin olisikin jääd ä
välillä.
täen
niistä
valituksista,
jotka
ha
pääoman
ja
työn
Sen
täh än naisellisuuden jum aloim iseen ja soa silm iin kuolem aa, ja pahem paa ¡ s e n valtion historiassa, jossa vie
m ääräävänä intohimona, on val­
distajana. Synkkää taantum usta
käyvät yhä yleisemmiksi ja E
eloon
liitäisi
koettaa
herättää
pyhim ykseksi pääsem isen toivoon, se ik u in kuolem a onkaan. H eillä on kuo- la joku kuukausi takaperin mm
lalla sellainen käsitys, että sen
on aina seurannut vapaammat
kapäiväisimmiksi.
suuria
t
y
o
v
äe
n
j
ä
r
j
e
s
t
ö
j
ä.
j
tiiliä
vain
jo h d atta a m ieleeni varhaisent- le ma tarjo n a joka kerran« kuin uusi kutsuttu vapaa työläinen sai kil-
k in jälkeen kuin edustajam m e
ajat.
Mainitsemme historiasta
pain
ään lo ik eu sn aisten sotahuudon: i ihm iseläm ä syntyy m ailinaan. M iehen t otella
vankityövoim an kanssa.
Mikähän siihen on sy y n ä '
tulisi olemaan hyvin vähän yh­
ovat pettäneet meidät kaikkien
tain yhden esimerkin, koska se
“ Kun naisilla on ään iv alta, katoavat i ainoa
av u stu s
täh ä n
asiaan on
A la b a m a n k a iv o s t y ö lä i n e n tu n -
Tuollainen varjeleminen siv u -,
teyttä nykyisten vähälukuisten
tärkeim m ässä asiassa, jossa h en ­
i mielestämme riittää tässä ta ­
k a p a k a t” M onta vuotta oli naisilla nautinto. N aisten on k ä rs ittä v ä pa- tee ensi kerran vapaita hengaii
li-ihmisten
keskuudessa
vär­ pauksessa.
järjestöjen
kanssa.
W ilsonin äänioikeus ain o astaan n eljässä vaiti- hem paa kuin kuolem a, kun heidän dvksiä. hänellä oli ensi kerta k.
kemme uhraam inenkin on k y sy ­
in ä ä n k in tuottaisi jonkinlaisia t u -
Espanjalainen ylim ystö k u u ­ ennen asettam a valiokunta ei ossa, ja niissä kapakat kävivät tä y ttä täytyy a lista a ruum iinsa ja rak k a u ­ koontumis-, paino- ja puhevapa­
myksessä. tulee meidän kum ar­
¡loksia. joskaan • se ei poistaisi dennentoista vuosisadan keski kvkette tätä tehtävinä suoritta- iiy rk yä; m itä m eillä kieltolakivaltioi- tensa pyhät m enot joko lain pakosta us. Nyt kun se on saavutettu,
taa kunnioittavassa tyytyväisyy­
m uusta
v älttäm ättö m y y d estä, kai siellä piakkoin löydäm m e “ra
1 epäsivcellisyyttä. \ iän täytyy vaiheilla, l ilip 2 ;sen h a llite s s a .ni;tan . se hän ei pysty m u u h u n -ta oli. ne olivat niitä valtioita, joissa tai
dessä ja luopua kaikista y rity k ­
fyysillisen
tai
m
uun
väkivallan pakol­ dikaali veljiä sanom assa meille
naisilla
ei
ollut
äänivaltaa.
Täm
ä
¡olla niissä olosuhteissa, joissa sorti Alankomaita. Vuosisadan | kl" n laatim aan kertom uksia ja
sistä oikeuksiemme saamiseksi.
la
m
iehelle,
jota
he
inhoavat.
Tappe- miten kaiken pitäisi tapahtua.
selv ästi o se tti. e ttä vaikka naiset
.
•
• .
,,
. sotilaat viettävät elämänsä, Ei­ loppupuoliskolla sorto kehittyi tekemään e.ulotuksia.
luonteensa
sisim
m
ässä
lu
u
ltav
asti
jUun
lähtö
on
varm
aan
ollut
iloa
ja liekin voivat nyt sen sanoa vaik
la tata oppia ajetaan ahkerasti ,
, , , .
-
, ,
.
vät suutkaan sotilaat pohjaltaan t -
Kirjeenvaihtajan lausunnot o- kanuiiosivatkin k apakoita, olivat ka- riem ua siihen v e rra ttu n a .
ka eivät voineet sitä tehdä joku
ostetun sanom alehdistön seka:
.
.
,. ! nuippuun.^a. Maan lait se polki
,
. .
.
• •
i- i — ainakaan ne. jotka valumain- jalkojensa
•
uakoitn
k
a
n
n
a
ttav
a
t
taloudelliset
vai-
i
.........
aika takaperin. M utta he saapn-
vat
kovin
sekavia.
eika
hän
an
alle ja alisti oriakseen
kaikkien m uitten julkisuusvalt-
.....
,,
K uinka täm än rin n alla häpäsivät-
,
. ,
sen maaravkseit avulta on saa s koNo kansakunnan, kiskoen siltä lia m itään o h je tta , millä ta v o in 1 kuttimet voimakkaammat kuin n a is-j K uinka ta ,n ä «1 r,u n a lla haPas,vat' i vatkin aina näy ttäm ölle kun tais­
kään itsen sä venäläiset m iehet
neitien kautta, jotka ovat rtis-,
, , ,
,
,
tettn palvelukseen — ole paheni suunnattom ia veroja, ja piti yllä ttto “kansalaisrauha" saav u tet­ * ten tu n n ep e räise t ennakkom ielipiteet. venäläiset so tilaa t? Silloin kun he telun savu on hälvennyt.
taiten m ääräysvallan alaisetta.
Joku päivä takaperin saimme
Naiset kam m oavat sotaa ja kai-
pia ihmisiä kuin m uutkaan. Päin
Sellainen ei ole kansanvaltai vastoin, he edustavat maan par i v erioikeutta, joka tuomitsi pie- taisiin ia mille pohjille nuo suu­ paavat rauhaa siitä syystä, e ttä sota inailm alle to ito ttiv a t m enevänsä pyhi- sen iloisen sanom an, että hiilipä
tety lle kunnian kentälle, (‘ivat he
roonit Tennesseessä ia Kentuckv
nim m ästäkiu niskottelusta tu ­ ret järjestöt, joilla nähtävästi riistä ä heiltä heidän rak k aan sa. Mut­
suutta.
.1
voineet naisissa, ei n äissäk ään itsen-
haintpia ihmisyksilönä. Sen täh-
ia
m
illoin
heidän
kotinsa
ja
arm
aan-
ssä olivat pakotetut myontynviMii
tark.
Hetaan
am
matti
ta
id<
>
t
t
o
i
n
an
hansia onnettom an kansan jäse
Jos vähem mistopuolue pakote­
sä u h raajissa, nähdä m uuta kuin :
ilen heidän siveellisen tasonsa-
työläistensä vaatimuksiin-, l ’ati
voidaan p elastaa ain o astaan so­
taan olemaan äänettöm änä kei- kin pitäisi olhr vähintäin vluä niä kuolemaan, l uon sorron ai-¡työväen järjestäm istä, tlllisivat ssa
him ojensa esineen, ja vain p isti­
dalla, silloin ei heiltä koskaan ole
kk.
sitten noin 18,000 kaivosmies
’Molemmat n ä - !
,,
....
v m ellä heidät voitiin p id ättä ä sopivan
notvkoisen enemmistön arm oilla > kurkealla kuin kencn kunn-(>i ta vapautum inen näytti onnetto perustettaviksi.
..
i pu u ttu n u t ro h k eu tta eikä pelott.)-
ia siellä heitti tyoaseens;vkaivos
— ja se on valtaluokan tarko­ tusta ansaitsevan yhteiskunnan m asta kansasta m a h d o tto m a lta . , m a ta rk o tu s p e ra t ovat s a a v u te t- . HUIUtla .Sparu la iset äidit, kun hei- välim atkan päässä. He o lisivat hyö­ työläisten iärjeston, Ui >ky stä kun
Rohkeimmat
kuitenkin ! tavissa ainoastaan pakkokeinoin 1 ,]an kaupunkinsa ta is te li A te e n a a vhb - k änneet ty ttö jen kim ppuun yksinpä satoja lyoläistovi reità oli erotut
heistä
tus kaikissa m aissa; —- jos se jäsenen tahansa.
...
I,
.........................,
.
.
.................
,
,
,
vivubi näiden kylpiessä, ellet sam ainen kyl-
tn työstä sen syyti tähden että
nousiv at tiukkaan v astarintaan, la, ja millinpä sitä loppujen lo - 1 taan eläm ästä Ja kuolem asta, kuski - m ä te rä s olisi ollut
.
..... .........
tulee vallitsevaksi ajatukseksi;
v a s ta s s a .
V ika on siis i »1« »suhteissa —
.
uskalsivat
\h tv ä siihen “radikaa-
piiksi
kaikessa
tullaan.
Se
sei
1
vät
poikansa
palaam
aan
sodasta
joko
.. , -
tulee edistyksen kulku oikeudeb m ilitaristisessa
V enäjän ty ttä re t
ovat iktajoiKsi ;
järjestelm ässä. m utta heidän vastustuksensa,ku
luem
m
e
kom.opaniam
suosimaan
toisen
lehden
\
\
ash-
ki>P™
än
kantaen
,ai
ki,v0,laan
kan’
f
naisauvun p e la stan e e t voimat tomuu
lisuuteen hidastum aan, ellei ko­ Palvelukseen Jouduttuaan häviää k a te ttiin pian julmalla tavalla. ‘ v taa erään
¡liittoon. Kaksi kuukautta nämä
nettunia.
den ja alistu v aisu u d en tilasta. Mies-
sotilaalta kaikki toiveet pers.n»
sitä sc« rasi -vha hirveäm pi ingtonin kirjeenvaihtajan kerto-
konaan pysähtym ään.
S aksalaiset n aisetp a ne, jä te tty ä ä n , vaj^aa ,,{ eniiit tule V enäjällä su- S 18.000 kaivostv olastä taisteliv a t
l amä «»petti* kan-j muksesta. joka samaten kasitte- kotinsa ja taistellen m iesten sä rin- ,.a jt(a vaksi, eikt m uissakaan sivistys- uljaasti ensi kertaa eläissaän y i-
Sellainen on itsevaltiutta. — mallisesta onnesta tulevaisuudes- ^ rta m in e n .
i teistä taistelua yhteisen päämna
Ja silloin
varm aankin 'sa,k‘ sen tosiasian, että alistu m i-! lee tyovaen-lev ottom uuksten vaa- lialla. py säh d y ttiv ät room alaisten le- m aissa
T he New Age.
sa. ja
siiloin hän
nau vartu«
Iin saavuttam iseksi ja nyt näitten
sestakaan
heille
ci
koitunut
mi
|
rallisuutta.
I
ast
edes
aiotaan
gioonien voittokulun ia siten pelasti­
ajattelee, että sama se on miten
M
utta
vaikka
naiset
p
an
evatkin
kahden
valtion kaivosmiöhet kun
m ailm an sivistykselle. K aikissa
Kahleet kaulaan IlilU - sitä elää. kunhan saa päivän ku- tään m uuta kuin vahinkoa, ja I lisätä jo sotatilauksia tehtäessä vat
ruum
iinsa
a
lttiik
si
kuotetnalte
tässä
luvat
jät
jest vfieitteti rintam aan,
eläin lajeissa on n a a ra s liyökkäysha-
terimaan. t«vt- niinpä lie vihdoin viitenä miehe 'niiden urakkasopimuksien lu k u ­ luisin, hirm uisin, arm ottom in. Lajin yleisessä hävityksen kau h istu k sessa. Nämä ylläm ainitut v iime kliu-
russasuin
' lutn aan ia viikon vi*
vottom uus
ms hävittää hänestä kai na nousivat sortajiaan v astaan : määrä, jotka oikeuttavat sota­ n a a ra s todella on ain a vaarallisem pi johon m iehet ovat m ailm an jo h ta - J kausien taistelut ovat lisänneet
neet ,el heidän te h tä v ä n sä eläm än noin
sadallatuhannella I llited
Kun tvöväen oikeuksia sor- ken siveellisen edesvastuuntun- in taistelivat vapauden itsellee n .sih te erin astum aan ratkaisijaksi kuin uros.
Se ajatu s, e ttä naiset yli kaiken s ä ily ttä jin ä silti ole lakkaava. Vuo- Mine W orkers liiton rintam aa,
Kuudennella toista vuosisadalla lakkotapauksissa. Vielä on saa­
retaan m onarkistisissa maissa o- j teen itseään ja muita kohtaan,
I ’alkkasopim ussysteem iä
vas-
haluaisivat
rauhaa, on ylitä n u rin k u ­ d a tta tn a lla veren sä he k iiru h ta v a t,
soitavat vallanpitäjät aärim äistä ja kan koettaa keksiä edes jotain. epäilem ättä kansat olivat alem­ tava urakoitsijat muodostam aan
m ailm an — m iesten, naisten ja yh- taan on aina huudettu, vaan tä-
rinen
kuin
sekin
a
ja
tu
s,
e
ttä
sosia­
röyhkeyttä ja raakuutta. Tsaa- jolla saisi aikansa kulumaan. malla kehitysasteella kuin ny­ te< •llisuudcnharjottajary h tiliä, jot lism in saav u ttam isek si m eidän on teisk u n n an - - v apautusta, jolloin ran- män huudon keskeltä saamme
rivallan aikana Suomessa ja \ e- Seurauksena on siveellinen alas kyään. Ja koska silloinkin s o r­ ka yhteisesti ottavat käsitelläk­ saatav a rauha __ vaikka näem m e, et- , ha on vallitseva, sen täh d en e ttä sii- sen uutisen, että kautta maan on
i järjestöm m e kyenny t sopimuksi-,
näjällä kotitarkastuksia toim it­ painuminen kaikista vartioimisis to kasvatti vastaansa voiman, jo ­ seen työväen vaatimuksia. M il ta täm ä m ailm an rom ahdus joka jär- loin on rauhan edellytykset.
---------
ta huolim atta saam aan suuriin
taessa santarm it esiintvivät kuin ta huolim atta. Jos tätä siveellis- ka viimein kukisti sortajat, niin loin urakoitsijalle m aksettavat k y ttä ä vanhain järjestelm ie n perus- i
tu
k
set.
tulee
tu
u
liaisp
ään
ä
pyylikäse-
AMPUUKO
YLIPOSTIMESTARI
YLI
l11an !':dkanv lennv kseu. m itä v it
itsevaltiaan edustajat konsanaan. ja alas painum ista tahdotaan t< kukapa voi taata, etteikö tänä hinnat ovat ennakolta m aaritel-
m
ään
kaiytalism
iu
ru
h
k
at
pois
uuden
,
MAALIN.
niissään maassa on viidellä
Arjyen ja puhkuen he irvissa della estää, on se estettävissä päivänä kylvetyt siemenet id ä |ly t.* o n urakoitsijat estettävä a- jä rjestelm än tieltä, sen p u h jete ssa i
j kertaa saatu. Se ylennys tu<
¡lentäm ästä! !) työpalkkoja.
la­ esiin voim assaan ja kunniassaan.
hampain raastivat kaikki esineet vain siten, että poistetaan mili­ paljon nopeammin
-x Y- Kvening P< st ip o rv a rile h tii taa \ ähim m ässäkin laskussa j.i
delleen, kumpikin riitapuoli vei
V enäläiset tytöt ovat pistim illään ; kirjo ttaa
:
! jestömme jäsenille
¡moli miljo
asunnoista paikoiltaan ja konten- tarismi. jonka tulos s e itseasias­
Kenen
syyksi
korkeat
pöyhineet
hajalle
vanhat
hentom
ieli-
“
E
rä
ässä
h
a
a
sta
tte
lu
s
s
a
on
yllposti-
naa
dollaria
päivässä
lisää pai -
v
otetaan
sopimaan
riitaisuudet
telivat tarkastettaviaan ihmisiä sa on.
n u je r ta - ; kaa.
sillä uhalla, e ttä hallitus muu ¡set k äsity k set naisesta. He ovat ky- , m estari lausunut tu le \a n s a
sotakustannukset
- kuin suurim m ista rikoksista tyy-
Mitään asiaa tai epäkohtaa ei
U
llalla
valtuudellaan
o
t
t
a
a
i
panneet
senkin
viim
eisen
välim
uurin
.
niaan
jokikisen
lehden,
joka
n
y k y istä ;
J o k u kai huutaa, e t t ä se o n 1
toin
tettyjä vankeja: 'Se oli siksi voida korjata seurauksia sään
yli, mikä on ollut naisen ja ihm isen sotaa sanoo k ap italistisek si sodaksi, m a . ( I t ä m m e s e n s iis tark asta’
Kun Yhdysvallat päätti ottaa !l -''»paikat haltuunsa ia r v h t w —s. o. ihm isarvon—välillä. He eivät Me puolestam m e em m e usko p r e s i- 1 s e n a la is e k s i. U r a k k a t y ö n tel-
suoraa esiint v iilis tä , että tvh uöstelem ällä: on kajottava svi­
enää ole mies- eikä naispuolia; he d entri \\ ilsonin sellaista m en ettely ä | ¡ö ille o n n o s t e t t u 10c. to im ii '
mimpietikään ei tarvinnut sen itin syviin ja hävitettävä ne. niin' osaa sotaan, a n to i Amerikan unta itse käyttäm ään.
ovat ihm isolentoja, jo tk a u h raa v a t hyväksyvän, sillä sehän m e rk itsisi | 1 5 prosenttia jaardille ja ku
Eämäkin
on
varsin
epämää-
A.
E.
of
L.)
pre
tarkotuksista olla epäilevällä kan­ seuraukset katoavat itsestään, tyoväenliiton
kaikkensa,
itsensä, taiste lu ssa lo p u l-.k a ik k ien A m erikan so sia listileh tien ¡ c e s ta t y ö s t ä , ja k a ik k ie n p a i
nalla. Jokainen oli varma siitä, Täm ä pitää paikkansa yhteis­ sidentti Lompers sen rauhoitta- ' niistä, osaksi tosin jo toimeen
lisen voiton, yleistnailm allisen vapau- lak k a u tta m ista.
Sosialism ia ei kui- L;i;i jotka ty o>kcntcle\at pai
että kysym yksessä oli kansan kunnallisiin epäkohtiin nähden, van vakuutuksen, että maan tyi» | Pantuakin, m utta mitään olee’- den saam iseksi kalkille. M iehet epä- tan k aan sillä tav alla voida kukistaa. ; palkalla, on korotettu 1.40 j»;ti\
pohjakerrosten oikeuksien sor­ esiintv vätpä ne sitten siv iili- tai vaesto tulee, mikäli mahdollis- ¡lisiä tuloksia ei sillakaan tavoin rö iv ä t; s o ta h e rra t m olem m in puolin ; B ism arck koetti sitä S ak sassa vuo- le kaivoksen sisällä ja ulkona
saavutettu. 11 Uomattavaa » »ti i uhkaavat häv ity k sellä; ja silloin as- sina 1864 1879 (pitäisi olla: 1878 -
taminen.
f: »st itutsio» »ma ta. säib ttäm ään sodan ajalla i
lärjestöm m e jäsenm äärä
»tilasi »1» »issa.
!
1890
Toini.)
T
uloksena
oli
sosialis-
ainoastaan,
että
tn»»
ehdotus
on
i
tuvat
esiin
naisten
taisteluliput.
nvkyääit
melkein puoli miljöön
T asavaltaisissa maissa sorto ei voida poistaa siviili» »loissa kansakiisrauhan
teollisutisalal-
M
utta
tä
ssä
n
aisten
lähdössä
koti-
nun
erinom
ainen
m
enestys,
ja
Bis-
Ylläm ainitut saavutukset t<
saa toisenlaisen ilmenemi-tnu >- pr» »stitueerattuieu vaugitseniisel-! l;i- Hyvin pian on kuitenkin käy- ¡»eräi-in siltä valiokunnalta, j o n ­
lieden ä ä re s tä vallihautoihin on jota- m arckin täytyi v 18,9 (pitäisi olla: vät sii', vähintään jm«»limiljo»>
ka
presidentti
W
¡Ison
viimei-
di»n - kuten esim. täällä Ame­ la niin kauan kuin yhteiskunnas nyt selville, että herra Gonipers
kin syvällisem pää ja kau astäh tää- 1890» perinpohjin m uuttaa politiik- dollaria |>äivässä.
1'uhuvatk »
rikassa, se esiintyy paljon “hie­ sa sallitaan keinottelijain h y ö ty ä : purasi isomman palan kuin jak simmäk-i asetti tutkim aan työ- väm pää kuin vain täm än nykyisen haansa. Jos nyt A m erikka, B urlesoniu siis kuolem an vai elämisen pr
nommalla
tavalla.
fa a llisin langennein en
kustannuksella, soi m elasta: arvioi kovin liian väen-levot tomu uksia.
sodan loppuunsaattam inen
Muista- m uodossa, lähtisi seu raam aan Bis- ¡e s t a ?
Mikään ulkonainen v il'.
Kaikki kuitenkin v iittaa ^tihein j RaantKie W etisin sa n a t: “T ähän nais- m arckin jätkiä, niin se m eidän luu!-
järiest<>änniie siirkt
on viimeisten kuukausien aikana Eikii sotilaitakaan voida estää suureksi
sen
vaikutusvallan,
l
e
t
t
ä
W
a
s
h
in
g
t
o
n
is
s
a
o
lla
a
n
s
u
ti-
ten
vuosisadasta
toiseen
siirtym
iseen
Likser.inie
tulisi
e
stäm
ään
sodankäyn
s
e
n
V(,j
te
in
iä
v a in s is ä in e n vi
toim itettu lukuisia kotitarkas- turm eltum asta asiain näin <»Heti , minkä luuli asem ansa nojalla it
v e rra te n sota ei ote m uuta kuin pikku j nln o n n istu m ista ja v ah vistam aan ; ¡¡n e n ja s jta k a j o n i is ta v a ¡p '
tuksia ja vangitsemista, m utta tarkim m allakaan vartioimisella, sellään »»levän työväestöön. J o ­ resti huolissaan olojen v iimeai tärin ää ja sivuseikkoja.” Kun naiset T u ik k ia sodan v a stu stajia ; silloin ei ’
t n jve tulevaisuudessa vita
ka suunnalla puhkeaa lakkoja kaisesta kehityksestä, ja että en astu iv a t rin tam aan ja ta rttu iv a t so- voitaisi s ä ä s tä ä yh d y sv alto ja siltä nKlkkaam m in käyttäm ään.
melkein kaikki nuo toimenpiteet
<»
s j p a ¡, v va e s ¡n , e r k k i sc n n
on suoritettu mitä hienoimmalla Se siemen lankeaa hy­ —* eikä ainoastaan am m attitai­ nenkaikkea pelätään sotakustan- talippuun: kun he a v asiv at sylinsä ' soim aukselta, e tte i se salli vapaata ;
dottom ien tahi A. E. of L. liit­ iiiiksieii suunnattom asti lisään­ kuolem alle ja san o iv at: “ Me olem m e k e sk u ste lu a eikö a r v o s te lu a ...
kohteliaisuudella, jopa sellaisella,
juettelyn etev ämmvv (Iestä me(
vään maahan
valm
iina,"
ja
o
ttiv
at
kuolem
an
ni­
tyvän.
Se
käv
selville
seuraa-
toon
kuulum
attom
ien
työläisten
likaivosaltieella, jossa uv t ta
että ne ovat pinnalta katsoen
men
ja
päällek
irio
tu
k
sen
om
akseen,
otollinen iärjestaytym isafka k-
V E N Ä J Ä Ä N El E N a a LUO-
Mikään tvöväen - vasta tiedonannosta: "K äy tän ­
lahennelleet ystävyyden osotuk-
Kapitiilistit kaikissa maissa keskuudessa.
niin tällä eläm äntuhoam isen m iekalla
tetään taistellessa toinen toisi
T
E
T
T
A
N
E
.
järjestiiv ty vät,
kokoav at
voi-! johtajien taholta y ritetty jarru- nölliseltä kannalta katsoen tule­ he ikiajoiksi k atk asiv at ne siteet, jo t­
sia.
v asta a n la ¡äejestav t v mist v <> •
Kohteliaisuudella on m erkityk­ miaan.
tukeakseen
valtaansa j 1*'8. enempää kitin hallituksen- vat sodan kustannukset nykyi ka ovat heidän sukupuolensa kiinni!
V ancouver W orld kertoo, e ttä vaik toisarvoiseksi asiaksi, ja ai
sensä.
Liikemies käyttää sitä ntahflttllisitnman pitkiksi ajoiksi, kaan sekaantum inen ei ole voi- senkin palkka asteikon perusteel­ täneet h aarem ik äsitteiliin , sellaisiin ka Y hdysvallat e ‘»aakin rah aslaah - jolloin työvoim aa <»n taa< 4a:
edukseen, nujertaakseen kilpai­ Heräävässa proletariaatissa he ntit estää lakkojen tulem ista yhä la kohoamaan kahdessa tai koi nim ittäin. e ttä n aiset eivät m uka seen liitto u tu n e itte n soU osloksot o- la „ ¡i„ p a l - ,,n v t(a In ik ;ta n ja , ,
tu rv a ta riip p u m atto m u u ttaan , m alta alu eeltaan, ei V enäjän suhteen tävm istvö ci v»»i tu ll i k v s v n i
lijansa.
Ja kapitalistit pitävät näkev ät sen nousevan voiman, lukuisammiksi ja y leisemmiksi. tuessa vuodessa nim korkeiksi, voisi
fyysilliseilä voimalla.
i katsota voitavan niin m enetellä. On seenkään
________
Xvt kun kuparia
Ny t
on
"työväen levotto- että vaikka olemme jo to ttu n eet­ N aiset ovat aina tie n n e et kykene- sentähden tehty sopim us, jonka mu- ,n
kohteliaisuutta suojanaan aset joka uhkaa heidän olemassaolo-
v y t v ,m »»lta’ k o r k e a m m a - t
taessaan
kahleita
työväestön aan. Täm ä panee kapitalistikin- ntutts". joksi taistelua pääoman kin käsittelem ään biljoonia las- vänsä seu tek em ään : itse a s ia s s a kaan Ja ap p a n i tulee a settam a an raha-
nasta, kaivetaan sitä melkein -
kaulaan. Se on niin sievää kuin kan turvautum aan äärintäisiin ja työn välillä v irallisesti, m u tta ! kuyksikköinämme. tuskin kyke saatam m e sanoa, e ttä kaiken aik aa varansa ja m erenkulkuvälineensä Ve- maila kuin kym menen vu
kaikki voittaan toim ittaa naurus- keinoihin — keinoihin, joiden aivan toispuolisesti nim itetään, tiemme niitä aav istam aan ’. Mi he todella ovat sitä teh n eetk in , vaik- näjän käy tettäv ik si. T ä stä puoleen s it t e n
Ifiko täm ä puhu sen f
... 1
’ .
.
.
„
t
sasttin — sillä tavalla kahleitt«n j täytäntöönpano saattaa epäröi paisunut niin laajaksi, että se hin se johtaa, siitä lausutaan toi- ka heidän ei koskaan eniten ole on- tulevat enim m ät V enäjän so ta ta rp e e t i iikan puolesta, että järjesi"
u istu n u t pak o ttaa vanlian orj.Hialiin- Ja a p p a n ista o ste tta v ik si.
....
.....
i
. . .
*
voi taistella sisältä I
kvtketninen ei vaikuta välittö ­ ntään kankoii.iköisimmät heidän herättäa vakavaa huolta liittolial- se>sa kohden kirjotusta: "Kos- non sitä tu n nustainaan. V enäläiset
la m a lyhyt tiedonanto, jos se on
remmin
kuin ulkoa.
m ästi. eikä niin äkkiä m ullista- omassa leirissään.
lituksen piiieis.»a. kuten eri leh -jk a Hallitus ei asetu
J iia jijet ovat nyt n ä y ttä n ee t seu to- todeiiperäirien. sa a tta a a ih e u tta a kau- t lk a j cjsäisia
’h »liisi Siis
amni ka
a t v a'r-iHisemoia k ilin i 1’'
Näiden äärintaisten keinojen tien kirjeenvaihtajat viiteen ää-j v armalle kannalle työväenkysv- j leen sem m oisella tavalla, että se a sk an ta v ia seurauksia, jo ita ensi sil-
v aiti kansan syvien rivien mieli­
s<a
W
a
sh
-'
mvksen
-uhteeu.
ei
-
ä
ä
t
m
ö
s
t
e
l
e
riittä
ä
kaakiksi
aloiksi.
Sananm
u-
'
m
äyksellä
ei
voi
aav
istaak
aan
k
ä
y
tä
n
tö
ö
n
o
te
ttu
a
,
on
viim
ei-
uve”,
k
e
rto
v
a
t
Erää
piteisiin, kuin se vaikuttaisi -ii-
Emil Hendricksen
set.
TOVERI
nä tapauksessa, jos nuo toim en­
piteet suoritettaisiin ylim ielisel­
lä pövhkeydellä.
M utta siitä huolim atta seu­
raukset työväestöön nähden o-
vai yhtä painavat. Ikävä vaan.
I MAILMANKATSOMUKSIA I
l rt o I l