Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 8, 1917)
2 TOVBRI No. 235 TOVERI de, \ andervelde ja m uita vähem ta Europassa on kokonaan ka sensuurilain läpäsemisestä oltiin pakotettu pakkoluovuttainaan k a ta hallitusta ja sen toimia, kun teiskunnallisista syistä me emme män tunnettuja. donnut, sillä sensuuri on opetta aivan varmoja. hallitus niin tahtoo, m utta silloin haluaisi sem moista käsitystä le pitalistien rikkaudet. Lännen suom alaisen t »Arien llnenkannattaja, nut kansan olemaan uskom atta M utta lainataksem m e Hapgoo- Me jo ihailimme sitä viina ad- Meidän on suu auki ja silmät \ ei ole meidän syymme, jos luki- vittää, itse hallitus aatteen takia, ilm estyy Astortasaa, Oregon, joka päivä paitaa sunnuntaina. din lauselm an: mitään. Todellinen yleinen mie- • vokatuuria, jonka avulla puolu- kiinni kuunneltava, mitä presi- ijam m e ajattelevat sen tapailtu- m utta emme voi asiaa auttaa, j s T O IM IT U S K U N T A : “On m ielenkiintoista, että sa-j lipide muodostuu vallihaudoissa eemme virallinen äänenkannatta dentti sanoo, ja uskottava varisi can vain siksi, että sellainen nai- meidät estetään silloin tällöin W. N. R E IV O L A U R I M O ILA N EN A D O L P H SA LM I A. B. M ÄK ELÄ maila iällä kuin Kuin m uutam at liittolaisis-' liitto la is is -ja ja työmailla. työmaina, ja lomalla lomana olevien ja, "Am .un erican erican socialist Socialist“, , saatiin valkoiseksi, jos hän suvaitsee sen litus on kaiken arvostelun a la -, osuttam asta, että hallituksemme SU L O S Y V Ä N E N ta vastustivat kokousta, peläten sotilaitten ja heidän tu tta v ie n sa ' postista pidätetyksi — postivir- sellaiseksi “julistaa”, — Me k \llä 1 puolella. Syvälli.-emmistä y h - 1 todella on arvostelem isen TOVERI sen avustavan Saksan karvain- välisissä keskusteluissa kotona. kailijat. kuten sittemmin to d e t-' tiedämme, mistä svvstä hänen ei • . 'I 'y i l ’ IIIIIIIM IIIllirilllllllllllllllllH IIIH IIIIIIIIIIIIIIItH lllP IM IIIIIIIH IIIH M IllIIIIU IIIIIIIItllH U lW IIIIllllH I'IW IIM itn illllliilltllllllllM IIIM H llIilllllllllllllllll'.a illli (T H E C O M R A D E) vastusti kansainvälinen n Liittox a ; t< »jeu kannalta ¡\atso-,,tiili, aiheettom asti ryhtyivät leh -jk äv n v t eikä käv julistaminen | The organ oi -ie Finnish workers in the valtaa, W estern states. The only Finnish daily in Sak>a ja i teä . sensuroim aan, siten rnyöhäs- maamme sotaan vhtvm istä siksi § the W est. Published daily, except Sunday, rahamahti sitä salaisesti, kiirehti i- en on se säälittävä. ¡L fie S iÄ ’ W' “"° W°'k' en Pa,vin rauhanvälitystä, koska 1 tavalta voivat yleisesti ajatella tyttäen m uutam an numeron ¡1- mitä se on. Silloin kun ci vietä | ItaKKud.,.,. KuU.»«-, se Ptlk ä si Tukholm an kokouksen samalla tavalla. Venäjä. Rans- ¡m estym istä. ja sitte kielsivät oltu sodassa eikä "valinnaisessa 1 n iMiiitmriftHmtitmituttff m m . 11i : itntmic ttIHIJ t| H IIK Itftlltlttll kert* ja inuistovarsyiiia vahingoittavan harvainvaltaa J ja ka. Italia ja Englanti, ollen h a ja l-■ posti« »ikeudet sen nojalla että asevelvollisuudessa , vaan vapaa-. 92.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolnt- ° jalle. M eidän k ä y te ttä v issä m m e on i , • i . 1 1 mei-1 - ! E R Ä S P A L K IN T O K Y S Y M Y S . to-Umotukset 50c kerta, haiutaanticto- ja kaikkea m itä se edustaa.” laan ja erikielisiä, tarvitsisivat "lehti ei ollut säännöllisesti il ehtoiseu varvavksen asteella, i täm .. än ., puheen , . nunenmuutto-ilmot ukset 25c kerta, naima- sisällö stä ainoastaan llm otukset 91-50 kerta, avioero-ilniutukset H uom atkaa viimeisien viiden ennen kaikkia yhteisym m ärrystä H ie s ty n y tN y k y is e s s ä tap a u k dan presidenttim m e j u li s ti I p u - , Jo llakulla p o rtja n tila ise lla “tilaa- , eraän kiukknisen kai>iu I i Rtilelid, „ 91.00 kerta. Seisovat limut ukset sopiinuk , . sen mukaan. Satunnaisista ilmutuksista S a i l a n Ill«_Tr< it V >. keskuudessaan. Sensuuri avusti sessa meneteltiin yhtä raukka heessaan M :lle kongressille) että j> » a” on ollut sisua läh e ttä ä s ik a - , se ,O8tus; s ik ä lä istä to v erile h te ä Cana- tulee rahan seurata mukana. Englannin kielettä suomennetaan vapaasti. Kansainvälinen raham ahti pel- suuresti sellaisen vhteisvm inär- maisen kierosti. Forvvardia ei m eille ole äske» tyonteettajiensa hyväksi ja p u o -! . , . , , „ . . . ; O regonianin toim itukselle seu raav an saap u n u t — lu u ltav a sti siila täin vähin • i ryksen syntym isen estäm isessä Entered as »econd-ci**» maii matter juiy is. kas’ sosialistikongressin Iestä työläiset itse asiassa sotaan sisa!töinen kirjeimä: syystä, että sen to im itta ja , puolu« ¿’ der V Ä H Ä c ^ ^ saksalaista harvainval-, ja siis sodan suurimpien e re h -! Kuka täysjärkinen ihminen ar- “ Viime aikoina n ä y ttä v ät kaikki vaisi lähteä sanomalehtien s e n s u -|värväytyvät” Ei suillkaan asia sih te e ri I. B ainbridge yhä viipyy vi T IL A U S H IN N A T dysten tekemisessä. taa! Ajatelkaa tätä te rchellis- teidän to im itu sk irjo tu k sen n e ol ran o m aisten vieraana. T orontolaisen roim ista koskevia m ääräyksiä et I s,lla ,,ene toiseksi m uuttunut, et- Y hdysvalloissa ja Canadassa: Ykai vuosikerta. .94.00 6 kuukautta. .$2.25 On m uistettava, että ylläoleva;*', leen kapitalism ia puoltavia. P e r mieliset henkilöt, jotka olette ! tä työläisiä nyt sekä värvätään E vening T eiegram in tieto jen m ukaan 2 kuukautta.........91.25 I k u u k a u si... .50 sitnään "vilu dlismaitten kanssa jan ta in a te san o itte, e ttä työuteet- Suomeen ja muualle ulkom aille: ............ yhtyneet tähän huom attavaan ra lausunto tulee liittolaisille suosi W instone. joka on Etelä-W alesin 1 että viedään väkisin? Yksi vuosikerta. .jti.aO o kuukautta. 92.50 - t i , • .:,J kaupankavntia täjille on ta a tta v a voittonsa, vaik _ .• t . t koskevasta ase- hani ht mastoon. tehdäksenne o n n elia taholta, se e, ole kotoisin j > t k a 'v o sm ie sjä rje stö n esim ies, saapui S U B S C R IP T IO N R A T E S: tiedonannossa ! \Yashingtonin ka laivaveistäm öt o tettaisiin k in tuksesta? Kukapa arvasi olla In the United States and Canada tän n e 3.000,000 b rittiläisen työm ie epäystävällisistä lähteistä. mailman turvalliseksi kansau- One yea r........... >4 00 Six m on th s............*2.25 h allituksen haltuun, ja ettei työn- ,, , ......... .. ,i • varoillaan sananvapauden suli i sanotaan edelleen: hen ed u stajan a. P u h e e sta a n p äättäen th ree m onths. .91.25__ One m ou th ................. 50 vallalle! llapgood selittää, että ellei te e ttä jä in siis ta rv itse olla huolis Advertising Tates in effect July 1, 1 9 )3 7 4 0 , m ies ei ole tav a llista , siivoa sosia om assa maassa, maassa kun esillä! "Sanom alehtiä uhataan lakkaut . i-i i -, n . , teen omassa cents per inch. Special discount is allowed "1 itkalle menevä saan. 1 san« »tte : Henkilö ole itse ollut suoraan pu | listiä kum m em pi, m utta n ä y ttä ä o- taa. f°£ larger auil continuous advertiaements. , ■ , , hallituksen parein-1 v ° '’ tuollainen joka , tavallisen “ T y ö n te että jä t eivät tee laivan ' sanueen e s ittä ä asian sa voim akkaasti l\ik< • kansainvälinen raham ahti heissä v aiman ■ laki, , T O V E R I. B O X 99, A tsfc ST O R IA . ORE. "J lallituksen tiedonantotoim is- , , •• ihmisv nimarrvksen mukaan saat- A LG . N IK U L A . Manager. , , , •• ,, rak en u sty ö tä eiv ä tk ä ole so tap al p.en ainesten kanssa, on hänen . ja v a ik u tta v a sti, koska lehti k a tk e Huuncusto Mja.uee i 0 :nn«n j . Duan. katä- ” >e koskaan ennen pettänyt kan ton päällikkö George Greel, joka veluksessa, heidän voittonsa riip ., • -i •. i ; taisi koskea ainoastaan kansain jen kulmassa, .Telefooni.- ruudella m ain itsee kuulijakunnan konttori 3«s, s a a ? luiki» keisarivallan kukis vaikea arvata, miten vilpitön h e i- ................ . l . .. i -i i toim itus 122. puvat työm iesten työstä — joko . , „ valista kauppaa har ottavia suur- neuvottclee presidentin kanssa tuon tu o stak in o so ttan een puhujalle tum inen Saksassa m erkitsisi siel dan tulevaisuudenjpelkonsa on. i liikkeitä, ... etupäässä 1 , ai\\ivhti«)itä? . A -,o*<a i . l)a ...... •• i järjesty n eid en tai järjesty m ättö - . n a - i 'ausui • viime lauantai- suosiotansa, vaikka tuossa kuulija m äin — niin m itä oik eu tta heillä . 1 . , - lä yhteiskunnallista vallankumo Hau sciiti :taa 1-» >r«li 11 ugh t ecuin kunnassa eivät läh esk ään kaikki ol- i i Kuitenkin olivat jotkut sano- na, että hallitus tulee lakkautta on p itk ittä ä sotaa kitsastelem alla sanoneen: Lanettaisin viita hy-J Tahtooko kansainväli u sta: eikö se olisi yhteiskunnalli sanoneen : i leet so sialisteja. malehtiv htiot saaneet asiasta vi- maan jokaisen sanomalehden, jo- su ljetu n työpaikan (s. o. järjestö n : viu kolmivuotiaan lapsen ylös il- sen kumouksen edelläkävijä kai- Ne lauseet hänen puheessaan, joil nen rahamahti säilyt tu n n u stam isen ) su h teen ? Suoritta- hiä ennenkuin sensuurilaki tuli !ka 'o ik eu ttaa sodankäyntiä joke le enim m än oli hyväksym istä osutet muissa Europati m aissa?. malaivalla. kuin sallisin 1’yövä- ¡presidentin allekirjoituksella 1«, ! syyttäm ällä, että kapitalistit juo-j vatko ne sota-osansa? Jos he sen tää saksalaisen har kissa tu ja jo tk a porvarilehden sappea la eikö se merkitsisi alkua kan 1 enptiolueen lähettää edustajansa pullisesti tekevät, haluaisinpa tie tä ä , m inkä vahvistetuksi. Eräs! nitteluiilaan saivat Yhdysvallat! pahim m in k u o h u ttav at, ovat seuraa- vainvallan?’ osan. • sainvälisen raham ahdin pikaiselle Tukholm aan." ja omasta puoles- vat : ■ W ashingtonista lähetetty tied o n -1 sekaantun,aan sotaan tai muilla! “ Olemme lähdössä valtam eren i kr/ istum iselle? Kansainvälinen taan lausuu llapgood Gecilistä ja i anto nim. kertoo: S osialism issa on m ailm an ainoa ¡sellaisilla teoilla, jotka h allitu s' tuolle puolen k u k ista m a a n ihan Nevv \ ork ( all issa kirjot taa ¡raham ahti on siitä svvstä. turva- < hänen k altaisistaan : "m utta heis- i p elastuksen toivo. sam an tilan n e tta m itä vlläpidäm "K un sanomalehtien k u sta n ta -1katsOi' kapinallisiksi ja Yhdys-j W illiam J. Eielding: “ Me em m e vaadi ennenaikaista takseen oleiriassaolotisn. «pakotet- tä ei kukaan kasilä. mitä tarkote-i me om assa m aassa. S ietäisi panna ' jät maan eri osista ovat p v v tä -: v;*Eain asemaa heilventäviksi t a s - , rau h a a ; jum ala nähköön — mikään Sensuurin synkästä ja kaarne- lu vastustam aan saksalaisen h a r taan sanoes? a että kokenut tvö- toim eksi hiukan henkistä siivous- j neet presidenttiä, ettei hän hv- i sa sn<kissa. rauha ei ole e n n en aik ain en ! asta verhosta huolim atta, jo k a , vainvallan -kukistum ista. Kan väen johtaja ym m ärtää undena ta täällä kotonakin, niin e ttä kun ‘ "K en g ittäk ää jalk an n e rauhan evan väksyisi vihollisten kanssa k a u -! reel toiselta puolen kielsi,! olem m e k u k ista n e et ja puhdista- j Pc*tl;*ä sotam aiden k a n sa t.! sainvälincn raham ahti vaatii ai ■ jän menetelmien todellisen luon- pankävntiä koskevaan asetukseen ' ctta hallitus tulisi kieltäm ään I n e e t itsev altiu d en S ak sasta, oli- I kelium illa. pääsee t.unän sorron ja puristuk- noastaan sitä. että Saksan yksin- teen paremmin kuin loi»rdi Cecil." “ B rittiläinen työväenpuolue tulee sinnne täällä vähän sam alla ta- ! sen seinämän lävitse sittekin ai- valtiotta muovaillaan hiukan ka- O sotteeksi saksalaisen raha- liitettv a katalaa sensuuriin kälää. Ì mv,,s rauhanehdoista keskustelun. ottam aan osaa T ukholm an kansain- Hän arveli, että kapitalistien kei salia kuin sielläkin. Ehkä niitä on 1 väHeedta ra ulia unen voi lelu kokoukseen., ka-ajottain joku toivon | pitalist lseen i elorm ism un, totte- mahdin ja liittolaismaiden raha- ■ , ilottelun tuomitseminen ja halli- nuiltakin, jotka ovat sitä m ieltä, i ja m inua ila h u tta a , e ttä te olette kätketyn totuuden suurm erkityk- levaisen keisarivallan jäädessä e mahdin välisistä suopeista tuu- e ttä kapitalistin on su o ritettav a 1 . • ttikscn toimissa olevien kapita- C anadastakin valinneet ed u stajat sellinen välähdys. sota-osansa." delleen hallitukseen. Ja mahdol teista antaa llapgood seuraavan tHU,n slla ' "laa, 1«> a tao , « ]js tjen arvosteleminen tullee ole sinne. O regonianin toim itus täh än vastaa, ; oppinut i;,i. maassa, mm 1 pre- \ ksi suurm erkityksellisim piä i- lisesti on . 1.,:...^: keisari jo lak-, 't lausunnon: , I ! painovapauden . “ S aksalaiset ovat kyllä m ahtava m iau luvallista. Hallitus tulee ettei “kukaan muu, jos ei joku sosia- m -i i i 4- 4 "Se oli v i i - t i 4- 1 sidentti <>n pw tänvt näistä valovälähdyksista joita on synsa. .ia säälim ätön vihollinen, m u tta jos Mailman raharuhtinaat saksalainen raham ahti ...... - - vleistä svvt- -- vainoamaan vain sellaisia lehtiä, listi, vaadi h allituksen pakkoluovut- 1 lunnaan selville, onko jotka selv ästi heikentäv ät Yihdvs- 1 tum aan y k sityisom aisuutta Ilman kor- , e tte torju köyhyyttä C anadasta, tulee sattunut huomioomme sitte So käsittävät vallan hvvin, että Sak- joka ensinnä ilmoitti että se jo ilan alun, sisältyi erääseen N o r - jsan harvainvallan kukistum ises- P , lähin.,,,i„ uhk:,-i -aksalai-ta ^ n i l l u pykälä ,,en,st,.slaillincn. v ahoja taistelussaan Saksan -hai- s u k s e t t a " Lehti ei sano tarkotta- ¡te illä olem aan vielä arm ottom am pi I vihollinen k in te reillä n n e • ,, neensa e ttä tv o n te e ttä jille olisi nivon- m.tn HapgotMlin Pariisista New J a m enettäisivät he valtansa pc- , harvainv aitaa, oli raaka uineiden ’ok - v leilien sv vttäjä on sitä mie- litusta , vastaan. « ! n e .... .. ...... , . „ ... . ,, . ! “Soisia koko ntaiim an työläisten tta v a ln k an aisia voittoja. Kai- \ ork l .vening Postille lähettä- ruskiven, ja se merkitsisi heidän puute sodan jälkeen, joka estäisi lipilett.i, että pykälä <>n perus “ H allituspiireissä ei olla y k si-, ken Kaikkiaan on lehti vain kehot- i yhtyvän yhdeksi leiriksi. K apitaali m.iän kaapelisanoinaan. tuonin dansa. teollisuuslaitosten om istajien pi ; tu Juilliuen. presidentti tullee äl mielisiä. tanut työntekijöitä suostum aan Yh- on m ailm anlaajuinen. löttäm ään lain.” “Teidän asianne, m iehet ja naiset, Sivumennen sanoen ei Hap "M uista puolivirallisista läll dysvaltain presidentin pyyntöön, pa Lainataksemme edelleen Hap- täm ästä sodasta palaavia sotilaita i on ottaa selko sodan todellisesta good ole sodan vastustaja, tai! ..... , tvössä ia siten tekisi m ahdollisek Kanki mää öi seni ¡dä ¡»jr vare it a- teista saadut tiedot osottavat, ilaamaan työhön Ja tyytym ään hänen J ... ; goodm kirjotuksesta I v ak uutukseensa, e ttä lie tulevat "saa- presidentti \\ llsoniu arvostelija.! »i-, • . . . . Miksi koetti kansainvälinen si vallankumouksen. Samoin «di kin on jo alkanut arveluttaa oi- että hallitusmiehet eivät «»le ai- i m aan o ik eu tta" sitä varten asete- Viimeinen lau se e rity ise sti sa p ettaa vaan päinvastoin hän on. ia on ! , , . , , raham ahti saa«la saada aikaan rauhan se saksalainen raham ahti. joka keuslaitoksvn, viime kädessä ä h . van yksimielisiä sensuurilain suh- tulta tu tk ija k o m ite alta . joka kohta tu o ,a k a p iu iis tile h te ä . Se kohta pu- ollut sitte \\ Us utin poliittisen a Lännen dem okraatit kat- ryhtyy toim eensa ja jonka hyväksy- i h eessa kuului kokonaisuudessaan: ¡neuvotteluja heinä- ja elokuulla selitti, miten typerää olisi o d o t vlv svtiltain y limmän oikeuden, teen ] “T eillä, m iehet ja n aiset, on suuri lun. hänen voimakas k an n atta ennen kuin Tukholm an liike voi taa raaka-ainei«le'i saantia soti- omav altaisesti anastam a valta! sovat. että viimeinen ‘su u kap u la-!m,l,ä palkanylennyksillä tulee <»le- vastuunaiaisuus hartioillanne. Teidän jansa ja puoltajansa. Hänen u s edetä pitemmälle? Syy siilien lastoim enpiteiiten kantta, setisi- julistaa kaikki kapitalistilim kan laki* on liv vin vaarallinen kun i m aan ta ®nnphtiva vaikutus. “Täm ä asian n e un o tta a selko sodan todel i ei ole kapitalism in puoltam ista. Ka- kollisuutensa W ilsonia kohtaan oli yksinkertainen. Se mistä se jaan että tehtäisi hallituksessa i riistuvapautta rai« »ttamaan tar- otetaan lut« »mi« >- »n S' »sialistieu ! pitaali pakotetaan su o rittam aan o san lise sta syystä. E nnenkuin sen s a a tte aiheutti riidan hänen ¡a Robert i ¡kaikkein suurinta liitolta pitää tu -ellaisia muut«»k-ia, ji»tka ty y d y t-; k<»tetut lakisäiidökset iiiilätt«»mik- voiman lisääntym inen Englannin sa sään n ö stelem ällä voittoja, 60 pro- selville, e tte pysty poistam aan tuon C ollierin välillä, jonka riidan levaisuuteen nähden, on se mitä taisivat l'.ngi antia Katiskaa m <i. ¡nu-ustusl t.<i vastaisiksi, koska <a. Ranskassa ia Venäjällä. I ääl sentin sota voitto veroilla, raskailla syyn vaikutuksia. Jo s te sen syyn seurauksena hän erosi CollierT Mutta joskin ra h a -ig C!1 taliansa "tapausten lo g iik -Jä vihjaillaan, että hallitusmiehet 1 H säverotiiksilla tuloista ja m uilla kei s a a tte selville, ¡illoin te myös pois se kutsuu järjestykseksi. M itä Amerikaa. ta tte tulevien sotien m ahdollisuuden. W eeklv n toim ituksesta, la hä e n lä h e ttä jä n tai kenen se pelkää sodan jälkiseurauksina, mahti vaati rauhaa pelkäsi se a n - kaa" tajuava voi nähdä tuollai- tulevat jakaantum aan kahieen no'^a- K irje pyydetään m eidän le h d e s -' J ‘»kHiseila on oikeus pitää om a käsi- I taliansa nen ihailunsa W ilsonia kohtaan on vallankum ous, sosialismi, epä taa siitä mitään ansiota sosiali- sen m enettelyn ennemmin taikka leiriin, vapaamielisiin ja vanhoil- ; «amme ju lk a sta v a k si läh ettäm ään Lvksensä a siasta. Minun vakaum uk ei sen jälkeen suinkaan ole vä järjestys, jotka kaikki sanat m er mille, syistä jotka «»vat kyllin sei- myöhemmin johtavan ilmeiseen lisiin. 'se lv ä n vastauksen kysym ykseen: mi- seni on, e ttä jos tu tk itte sodan hennyt. via, tarvitakseen -«-lilyksiä. sisällissotaan. M utta nyt ollaan ‘Vapaamieliset m. m. tahtovat 1 tä työm iehet luulevat voittavansa pohjim m aisia syitä, tu le tte niiden kitsevät samaa 'käsitettä sille. intä on mielenkiintoisin ja ielii sitäkin lh t| »good on kuitenkin aina Ja \ viedä .-itäkin pitemmällä. Nyt järkevää sovittelua työläisten ja ! lakkoutum alia ja siten viivyttäm ällä Lnn:r^ ^jytam aan sy v ältä kap italis “Järjestysrakkaus »kapitalisti •• • ,■ -,,.,1, perin tä rk e ä ä työtä — niitä sem m o is-1 Ises <! Jä rje ste lm ä stä , m itä p re sid e n tti ja hänen hyväkseen työnantajien ollut tunnettu suoraluontoiseksi nen) ja sosialismin pelko teki merkityu.-eliisin tiedonant välisissä riitaisuuk-, P uheen loputtua ku u lijak u n ta nousi . ; ta, jota he eiv ät saav u ttaisi noudat- ja pelkääm ättöm äksi totuuden sen halukkaaksi säästäm ään Sak- nn tullut Atlannin \litse naim .i käydy.-.-a vaalitaistelussa kunnos- stssa sotatarvetuotannon alalla ja tamaUa presidentti Wil8onin ä ä n ek k ä ä sti h u rraam aan ja p a u k u tta pyy H- ni i» ¿m käsiään puhujalle. kuukatt-ien km ue-sa taittunut \ leinen syyttäjä, joka he jossakin määrässä vastustavat töä?’’ puhujaksi sellaisena kuin hiin sen saa vallankum oukselta, sekä pitä- 111 unen K iukustuneen kapitalistileh d en ä i käsittää, ja salaperäisyyden ver mään saksalaisen järjestyksen ja Näi«len kansainvälisten -tmteidvn j pety-ti on tuohon virkaan pääs- sensuuriakin. \ anhoillisia a iy Koska tuo lehti ei ole ilm ottanut. o n - e ,ta Puhuja. hojen takana kuleksivien ja toi tehokkuuden mahdollisimman e- k» »keneen tutkijan, tunnetun sa- svt palkinnoksi erikoisesta poliit- neksia heidän taantum ukseH isis-ilnita se m aksaa palkkioksi p ä t e v ä s t ä '''’“1 -"¡¡n i l . f u i f v i v a lta u k sesta, em m e läh e tä vastaus- m stone, oli jo u tu n u t tappiolle ylity- mivien salaisten voimien an k a linvoimaisena mailmassa, sensi- 1,1 malentimiehen ja terävän p<» tisesta kätevyydestään — nämä s a p y r k im y k s is s ä ä n j o h t a v a t > ‘1 i tam m e Kille neitä porvaripuolueita vastaan , e siin raksi arvostelijaksi ja vastusta- jaan että kaikkialla kulettaisi es- bittisen asiain tuntijan antamien ny^ kahteen pekkaan päättävät, postim estari P.urleson ja ra h a s-! MpiRä suoniala5silta olisi aikoinaan tyessään työväenpuolueen ehdokkaa jaksi. Hänen johdollaan aikoi- te että kansanvaltaiseen hallitus- lausuntojen johdoum ukai-uus an- mikä mi 'perustuslaillista ja mikä tosillteeri McAdoo. I residentiii voinut sam alla tavoin kysyä: m itä na K eir B ardien kuoltua toim ite tiään paljastettiin se surullisen muotoon, johon kulkeutum isen se taa niille luotettavuuden ja t o - ! ej ei sanota o ikein tietävän k t t m - ! t e lu ulitte voittavanne v astustam alla " l!Säa täytevaaleissa. M utta ehkäpä Ensimäinen lisäys Yhdysval- paako ryhmää hän ryhtyisi kan- ; Bobrikoffin yhdenm ukaisuuspyrintöjä ; tie eivät olleet E nglannin viim eiset kuuluisa Ballingerin skandaali katsoo syöksevän Europan anar- «lenmtikaisuudcn soinnun. , — unta sem m oista, jota e tte olisi p arlam en ttiv aalit. Ja nämä tapahtum at yhdessä ta jn perustuslakiin säätää selvm m i t t a i l l a a n '. ja maan anastusjutut. ja käytiin kiaan ( rahamiehen m ääritelm ä sa av u ttan e e t hänen tuum iinsa taipu-1 Nyt sen jo tiedämme — ja Iinalla? Ja me voimme nyt v a sta ta : ' SAKSAN taistelua patenttilaaketrustia ja ; työväenluokan p\ rkimyksistä i tä-.-.i Ltuopan maissa alituisesti -.anoin, että "Kongressi ci saa SOTASOSI ALISTEI LLA, elintarpeitten palsam«»itsijoita jotenkin sam anlaiseen joka ny- -a ttu v ie n m uiden ta lo u d e llis te n , ]aatia m itään lakia, joka rajot- olemme tienneet -iitä h e tk e s tä luulim m e voittavam m e perustuslaini- i ja p«»liitii-ten tap ih tu m ien ¡;an- taisi kansalaisten, puhe-, paino- saakka, kun hänet presidentiksi set oikeutem m e, lain tu rv an ja vapau ' »• s. S cheidem annin ryhm ällä, on vastaan. i»»t'sa siihen -aakka maii kyisin vallitsee Venäjällä.” hänen tä- *h‘n: ia ,ne olem m e ne .«itkeäilä , ■> ous, joka a lk a a t.k. l i p. rasivat tämän maan sanom aleh Hapgvw>d selittää että T ukhol -a todentavat vain Amerikan s»»- ja kokoontum isvapautta tahi h e i-! valitt iin. M e i l i e .Iän oikeuttansa anoa hallituksilta !|,ä„as, in c , toim im ansa ei ..le a i .|h .i|..n n » li..1 ....u ,|..|la »„IH a.iert. M,„t» . W y m b m g i,.,,,. siellä............ E „ . „ . . sialistiptiolneen virallisen sota- distön suurim man osan tui-mitits- man konferenssiin synnyttäm ä t.ios oksim m e Bobrikoffin sortotiin ! I lia in a a n jolitartunnan kertom uksen, ja uutiskaunan : hän paljasti vaa mielipiteiden vaihto, kaiken sen k n tn ia n »»iketnh uniuk.iisuudeti ja e p .ir .o iu ic n koi j ä ä m is t ä . . jiu»atakaan tn y ^tä tu o tta n u t. Injin a listu n e e t ja hänen liehakoim i ; Bavid selostam aan valtiopäivärylunän kaukonäköisyyden. rallisen (kansan terveydelle1) W ajan kultiessa j<»H«»in se oli esillä, M utta seikamme tiu ja tuskinpa tuottaa tulevakaan.1 siinsa suostuneet,* olisimme m ene,- toim intaa ja Scheidem ann antam aan I am »n m aan so*siahstinu<»lueen vaamiseksi emme pulin siitä a si Elikä ¡"iliekin toisille, j«)iden pet- ’aneet vapautemme. iiKenäisyytenmi»' nuo rallatan ssija-n äy tö k siä 'puolueem- C . Postin, joka on tunnettu tyo- oli paljon suurempi Ranskassa, läisvihollisuudestaan ia Grape- kuin Englannissa. Saksassa tai ¡a-« n isto n «l.e n im i-to ¡tF iärk ev ät asta tällä kertaa sen enempää, tym yksistä taikka toiveista mei-Ha lainturvan; olisim m e ikiajoiksi me m en ettely tav o ista", jää n e e t ryssäläiseu sortovallan or- R iippum aton sosialist ¡ryhm ä oli N nts eistaan. sekä suunnitteli | Venäjällä ja luonnollisesti palj »n yksilövapauden kannattajat ova' Presidentti on sensuuripykälän dän ei tarvitse huolehtia. jiksi ja m ielivallan uhreiksi. kutsunut yleisen edustajakokouksen saaneet riittävän vtjiton kieltay allUkiriottanut. i »ten se astuu Arv« »steluvapauden rajottam i ham m ästyttävim m än päljastuk- ■ suurempi kuin Amerikassa, Lakossa olevat Iab a ra k en n u sty ö - j M yneheniin viime eiok 27 p :k si, nen on köyhy yden todistus, asi iäiset aikovat tu rv a ta j ä r j e s t y - m utta kokous kiellettiin h allituksen sen am er ikä laisen san«»malehd:s-1 \ arsinkin Pariisissa ovat kan- tym isestään yhtym ästä kansain- voimaan ensi perjantaina jo ta täm än toim esta. Hyvillä ja kilteillä lapsilla tön ijietollisuudesta mitä vielä sainvälisen raham ahdin kujeet välisen rahamalnlin kanssa maii-! “ Presidentin kerrotaan, sano ansa heikkouden tunnustam ista, m is v a p a u t e n s a . m aan bobrikoffit ja kaikki heidän siis on siellä — niinkuin tää llä man tekemiseksi turvalliseksi G;tan tuossa \\ ashiugt« mistä lähe- koskaan on tehty. 'huom attavia. Yleinen satuun;».- Y htä hyvä — taikka huono — kom iteansa m illään ehdolla eivät ty ö -; m eiilähin vielä — tilaisu u s kokoon- I hi h u e ssa a n suunnitellusta lehdist«», toimien sopusoinnussa kansanvallalle. | tetyssä tiedonannossa, "ottaneen kein«» pelastamaan pulasta kuin väelle soisi. N ykyistä so ta tila n n etta >"» vapaasti k< skiisteleniaan ja päät- Ale olemme aina olleet ^assa- sellaisen kannan, että hiin vas jäniksellä päänsä pistäminen pen- k o ettav at käy ttää riistä ä k see n ty ö -1 täm äan a jo i s ta a n ; m utta sellaiset rukhölm an s« »sialistik« »ngressist). herroiensa kanssa, ei luonn«>lli tunnustaa Hapgood sen tarkoi sesti ainoastaan jata julkaisem at taisen ja muun ranamahditi P<-‘- . tauksessaan paaville on kerta- saameen: luulee «»levänsä turvas ; väeltä senkin vapauden varjon m itä lapset, joiden k ilttin ä p ysym isestä ei ;f»e entisillä taistelu illaan on saan u t olla niin varm oja, p ak o tetaan m ur tuksen olleen "selittää sodan ta tärkeitä, kansalle stiurmerki- räänantam attom ia vihollisia, e m -, ga jkgjaan julistanut tämän maa i sa4 kun ei n ä e vihollistaan. jo tiö iu aan kukin nurkassaan. Sensuuriin me suomalaiset eh-: hankituksi. käynnin tarkotuksia ja valaista tyksellisiä tapahtum ia, vaan se meka tide suostum aan sopimuk i epäitsekkään kaunan tässä sodas- Jos O re g o n ia n in to im itu s o lis i m a lt - ; Saksan kansaa (poistaa sen nis näyttelee m ustekalan o aa, su siin nytkään. x t s i ja entähd« ti tantan sodan e- kä olemme tottuneem pia kuin .. tanut rehellisesti ja jo h d o n m u k a ise sti; -t-t-K-H--i~r-i-W--t~ ” i - H - l - l "l "l 1 H - H -t koilta Saksan valtaluokan m ahti) m entaci ia sekottaen koko sano-! «lellec leimaaminen 'k ipitalistien jotkut muut. < • en,no lapa>seet a j afP|jai e i sen olisi tarv in n u t tu o l- |L M Tavallisen ihmisen ajatukselle, malehtimailman mitä tapailtu odak--i «»n jäi iestelmällistä kau j P.obt ¡kotiin r o u ta v u o d e t j a . laista kysym ystä tehdäkään M u tta 7 Kuinka painovapaus san harhaanjohtam ista ja se tul- nähneet niiden tulokset. Ryssä- työväkeä koskevissa asioissa se ei + sellaisen joka ei ole selvillä dip miin. totuuteen ja asiassapysy- nujerrettiin laati katsomaan loukkaukseksi Iäinen P.ohrikotf m enetteli väki- toI,di rehellisesti ja johdonmukaisesti lomatian kujeista ia sokkeloista, miseen tulee. Ja virallinen sen- . . . • .. ,,, • .. ajatella, ei ainakaan sellaisen ajat- ei siinä näytä olevan mitääu pa snttti vahvistaa tautiin häpeälli hallitusta k« »htaan. joka sodan - valtaisesti J ia röyhkeästi, . m utta telem TOVCRITAR SANNA KANNASTO 4 , isensa . * , , , • „ - . tuloksia julkituoda, PUHUU WYOMINGISSA JA "K un jotakin suurta tapahtuu. 1 käyntiä juhtaa." haa. \ arsm kaan ei sitä vastaan sen tilanteen. verraten suorasti kaikessa julketi-i • ♦ • COLORADOSSA pitäisi «dia mitään rehelliseltä Hänen takanaan oli Muuan Europassa «»leva ame- niin se tapahtuu h iljaa', t u o , Työläisille näinmuodoin ei e- dessaan. se u ra a v a sti: t Glepcoe. W«o., lokak. 13 ja oi TERVEISIA ENGLANNISTA. - • keisari-vast aistita katsantokan rikalainen, selittää J lapgood. Jo- vanha totuus pitää yhtä hyvästi , nää saisi kertoa, että tätä sotaa v o i m ‘ - i i 1-1 k e in o i-i L iiti ‘ t ä v t v i i Se Jam es 7 W ” instone, ........ joka C anadan ■ seu raav ln a päivinä nalta. koska enem mistö suunni-¡ka on oleskellut kaikissa suuriin paikkansa salaiseen diplomatiaan käydään, sikäli kuin Yhdysval- joskus pelätä ja jota ainakin am m atti järjestön p u h een jo h tajalle toi C nm berland. W y o , lokak. 15 ja .o,.« saattoi vihata. Alutta semmoi tuon peräti epäonnistuneen lahjan, ^ 'H a a v in a päivinä telluista osanottajista olisi oi j missä sotamaissa aina sodan a- ia porvarilliseen luokkap«»litiik- lat ovat kysymyksessä, kapitali.-,- 1 lut liittolaismaista, avustaen ne lusta alkaen ja joka on luotetta- kaan kuin alkeelli impaankin ro s tien tahdosta am erikalaisten nen viheliäinen kieräilv. jolla ar verisen painelin, kuten en n en olem m e penraavina päivinä vosteluvapauttamme nvt koete- ' kert0,I i eet* «niiteiltä veijesjär- R ,ek Springs. W yo„ lokak. 2« kakin toim innallisesti hallitus- vinrpia ja tietoisimpia huom ioi-! v«‘»usanitnatin h ajo ttam isee n nää kauppa etujen turvaamiseksi. r ............. », • ■' • • - i » ’estoilta sen tään tuonut kunnollisen)- sitä Kuuraavina päivinä. tään smlan kävnnissä m »dan käynnissä keskival dentekijöitä maassamme, ant »il «Ien. Sanomalehdet pid ättäy ty i- 1 yovae-tolle ei saa sanoa, että ! taan rajoittaa, ei ansaitse kum- piakin Diakin terveinä Reliar.ce, Wyo.. lokak. 31 ja s iu terveisiä. sen raav in a päivinä. j o j a vastaan, ollen niiden joit- hänelle seuraavan lausunnon: ! vät päästäm ästä hiiskaustakaan jos työläiset lakkaavat o stam asta! paakaan. Hän on pitänyt puheen T oronton S uperior. Wyo.. in arrask . 6 ja sit k iiendersor. 1 Iloina- Gues- :.:.:!vl. h -t- > ,i;l;utus ai . iakta Y.lki-uuteen ennenkuin vapau:lainasete!fcitä. hallitus un Yuimmehar. olla arvostelem at• **työa tem ppelissä" noin 5<M> kuuli- sturaav.aa päivillä. MAILMANKÂTSOMUKSIA h i i 11"* OSIOltd "
