2
TOVBRI
No. 235
TOVERI
de, \ andervelde ja m uita vähem ta Europassa on kokonaan ka sensuurilain läpäsemisestä oltiin pakotettu pakkoluovuttainaan k a ta hallitusta ja sen toimia, kun teiskunnallisista syistä me emme
män tunnettuja.
donnut, sillä sensuuri on opetta aivan varmoja.
hallitus niin tahtoo, m utta silloin haluaisi sem moista käsitystä le
pitalistien rikkaudet.
Lännen suom alaisen t »Arien llnenkannattaja,
nut
kansan
olemaan
uskom
atta
M
utta
lainataksem
m
e
Hapgoo-
Me jo ihailimme sitä viina ad-
Meidän on suu auki ja silmät \ ei ole meidän syymme, jos luki- vittää, itse hallitus aatteen takia,
ilm estyy Astortasaa, Oregon, joka päivä
paitaa sunnuntaina.
din lauselm an:
mitään. Todellinen yleinen mie- • vokatuuria, jonka avulla puolu- kiinni kuunneltava, mitä presi- ijam m e ajattelevat sen tapailtu- m utta emme voi asiaa auttaa, j s
T O IM IT U S K U N T A :
“On m ielenkiintoista, että sa-j lipide muodostuu vallihaudoissa eemme virallinen äänenkannatta dentti sanoo, ja uskottava varisi can vain siksi, että sellainen nai- meidät estetään silloin tällöin
W. N. R E IV O
L A U R I M O ILA N EN
A D O L P H SA LM I
A. B. M ÄK ELÄ
maila
iällä kuin
Kuin m uutam at liittolaisis-'
liitto la is is -ja
ja työmailla.
työmaina, ja lomalla
lomana olevien ja, "Am
.un erican
erican socialist
Socialist“, , saatiin valkoiseksi, jos hän suvaitsee sen litus on kaiken arvostelun a la -, osuttam asta, että hallituksemme
SU L O S Y V Ä N E N
ta vastustivat kokousta, peläten sotilaitten ja heidän tu tta v ie n sa ' postista pidätetyksi — postivir- sellaiseksi “julistaa”, — Me k \llä 1 puolella.
Syvälli.-emmistä y h - 1 todella on arvostelem isen
TOVERI
sen avustavan Saksan karvain- välisissä keskusteluissa kotona.
kailijat. kuten sittemmin to d e t-' tiedämme, mistä svvstä hänen ei • . 'I 'y i l ’ IIIIIIIM IIIllirilllllllllllllllllH IIIH IIIIIIIIIIIIIIItH lllP IM IIIIIIIH IIIH M IllIIIIU IIIIIIIItllH U lW IIIIllllH I'IW IIM itn illllliilltllllllllM IIIM H llIilllllllllllllllll'.a illli
(T H E C O M R A D E)
vastusti kansainvälinen n
Liittox a ; t< »jeu kannalta ¡\atso-,,tiili, aiheettom asti ryhtyivät leh -jk äv n v t eikä käv julistaminen |
The organ oi -ie Finnish workers in the valtaa,
W estern states. The only Finnish daily in
Sak>a ja i teä . sensuroim aan, siten rnyöhäs- maamme sotaan vhtvm istä siksi §
the W est. Published daily, except Sunday, rahamahti sitä salaisesti, kiirehti i- en on se säälittävä.
¡L fie S iÄ ’
W' “"° W°'k' en Pa,vin rauhanvälitystä, koska 1 tavalta voivat yleisesti ajatella tyttäen m uutam an numeron ¡1- mitä se on. Silloin kun ci vietä |
ItaKKud.,.,.
KuU.»«-, se Ptlk ä si Tukholm an kokouksen samalla tavalla. Venäjä. Rans- ¡m estym istä. ja sitte kielsivät oltu sodassa eikä "valinnaisessa 1
n iMiiitmriftHmtitmituttff m m . 11i : itntmic
ttIHIJ t| H IIK Itftlltlttll
kert* ja inuistovarsyiiia vahingoittavan
harvainvaltaa J ja ka. Italia ja Englanti, ollen h a ja l-■ posti« »ikeudet sen nojalla että asevelvollisuudessa , vaan vapaa-.
92.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolnt-
°
jalle. M eidän k ä y te ttä v issä m m e on
i , •
i
. 1 1 mei-1
- !
E R Ä S P A L K IN T O K Y S Y M Y S .
to-Umotukset 50c kerta, haiutaanticto- ja kaikkea m itä se edustaa.”
laan ja erikielisiä, tarvitsisivat "lehti ei ollut säännöllisesti il ehtoiseu
varvavksen
asteella,
i täm
.. än
., puheen
,
.
nunenmuutto-ilmot ukset 25c kerta, naima-
sisällö stä ainoastaan
llm otukset 91-50 kerta, avioero-ilniutukset
H uom atkaa viimeisien viiden ennen kaikkia yhteisym m ärrystä H ie s ty n y tN y k y is e s s ä tap a u k dan presidenttim m e j u li s ti I p u - , Jo llakulla p o rtja n tila ise lla “tilaa- , eraän
kiukknisen kai>iu I i Rtilelid, „
91.00 kerta. Seisovat limut ukset sopiinuk
, .
sen mukaan.
Satunnaisista ilmutuksista S a i l a n Ill«_Tr< it V >.
keskuudessaan. Sensuuri avusti sessa meneteltiin yhtä raukka heessaan M :lle kongressille) että j> » a” on ollut sisua läh e ttä ä s ik a - , se ,O8tus; s ik ä lä istä to v erile h te ä Cana-
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
kielettä suomennetaan vapaasti.
Kansainvälinen raham ahti pel- suuresti sellaisen vhteisvm inär- maisen kierosti.
Forvvardia ei m eille ole äske»
tyonteettajiensa hyväksi ja p u o -!
. ,
. , , „
.
.
.
; O regonianin toim itukselle seu raav an
saap u n u t — lu u ltav a sti siila
täin
vähin • i ryksen syntym isen estäm isessä
Entered as »econd-ci**» maii matter juiy is. kas’ sosialistikongressin
Iestä työläiset itse asiassa sotaan sisa!töinen kirjeimä:
syystä, että sen to im itta ja , puolu«
¿’ der V Ä H Ä c ^ ^
saksalaista harvainval-, ja siis sodan suurimpien e re h -! Kuka täysjärkinen ihminen ar-
“ Viime aikoina n ä y ttä v ät kaikki
vaisi lähteä sanomalehtien s e n s u -|värväytyvät” Ei suillkaan asia
sih te e ri I. B ainbridge yhä viipyy vi
T IL A U S H IN N A T
dysten
tekemisessä.
taa!
Ajatelkaa
tätä
te
rchellis-
teidän
to im itu sk irjo tu k sen n e ol ran o m aisten vieraana. T orontolaisen
roim ista koskevia m ääräyksiä et I s,lla ,,ene toiseksi m uuttunut, et-
Y hdysvalloissa ja Canadassa:
Ykai vuosikerta. .94.00
6 kuukautta. .$2.25
On m uistettava, että ylläoleva;*',
leen kapitalism ia puoltavia. P e r
mieliset henkilöt, jotka olette
! tä työläisiä nyt sekä värvätään
E vening T eiegram in tieto jen m ukaan
2 kuukautta.........91.25
I k u u k a u si... .50
sitnään
"vilu
dlismaitten
kanssa
jan
ta in a te san o itte, e ttä työuteet-
Suomeen ja muualle ulkom aille:
............
yhtyneet tähän huom attavaan ra lausunto tulee liittolaisille suosi
W instone.
joka
on Etelä-W alesin
1 että viedään väkisin?
Yksi vuosikerta. .jti.aO
o kuukautta. 92.50
- t i , • .:,J kaupankavntia
täjille on ta a tta v a voittonsa, vaik
_ .• t . t koskevasta ase-
hani ht mastoon.
tehdäksenne o n n elia taholta, se e, ole kotoisin j > t
k
a
'v
o
sm
ie
sjä
rje
stö
n
esim ies, saapui
S U B S C R IP T IO N R A T E S:
tiedonannossa
!
\Yashingtonin
ka
laivaveistäm öt o tettaisiin k in
tuksesta? Kukapa arvasi olla
In the United States and Canada
tän n e 3.000,000 b rittiläisen työm ie
epäystävällisistä
lähteistä.
mailman
turvalliseksi
kansau-
One yea r........... >4 00
Six m on th s............*2.25
h allituksen haltuun, ja ettei työn-
,,
,
.........
..
,i • varoillaan sananvapauden suli i sanotaan edelleen:
hen ed u stajan a. P u h e e sta a n p äättäen
th ree m onths. .91.25__ One m ou th ................. 50 vallalle!
llapgood
selittää,
että
ellei
te e ttä jä in siis ta rv itse olla huolis
Advertising Tates in effect July 1, 1 9 )3 7 4 0
,
m ies ei ole tav a llista , siivoa sosia
om assa maassa,
maassa kun esillä! "Sanom alehtiä uhataan lakkaut
.
i-i
i
-,
n
.
,
teen
omassa
cents per inch. Special discount is allowed
"1 itkalle menevä
saan.
1
san« »tte : Henkilö ole itse ollut suoraan pu |
listiä
kum m em pi, m utta n ä y ttä ä o-
taa.
f°£ larger auil continuous advertiaements.
, ■
,
, hallituksen parein-1
v
° '’ tuollainen
joka , tavallisen
“ T y ö n te että jä t eivät tee laivan ' sanueen e s ittä ä asian sa voim akkaasti
l\ik< • kansainvälinen raham ahti heissä
v aiman
■ laki,
,
T O V E R I. B O X 99, A tsfc
ST O R IA . ORE.
"J lallituksen tiedonantotoim is-
,
, ••
ihmisv nimarrvksen mukaan saat-
A LG . N IK U L A . Manager.
,
,
,
••
,,
rak en u sty ö tä eiv ä tk ä ole so tap al
p.en ainesten kanssa, on hänen
.
ja v a ik u tta v a sti, koska lehti k a tk e
Huuncusto Mja.uee i 0 :nn«n j . Duan. katä- ” >e koskaan ennen pettänyt kan
ton
päällikkö
George
Greel,
joka
veluksessa, heidän voittonsa riip
.,
•
-i •.
i ; taisi koskea ainoastaan kansain
jen kulmassa, .Telefooni.-
ruudella
m ain itsee
kuulijakunnan
konttori 3«s, s a a ?
luiki»
keisarivallan
kukis
vaikea
arvata,
miten
vilpitön
h
e
i-
................
.
l
.
..
i
-i
i
toim itus 122.
puvat työm iesten työstä — joko
.
,
„
valista kauppaa har ottavia suur- neuvottclee presidentin kanssa
tuon
tu
o
stak
in
o
so
ttan
een
puhujalle
tum inen Saksassa m erkitsisi siel dan tulevaisuudenjpelkonsa
on. i liikkeitä,
... etupäässä
1
, ai\\ivhti«)itä?
.
A -,o*<a i . l)a
......
••
i
järjesty n eid en tai järjesty m ättö -
.
n a - i 'ausui • viime
lauantai-
suosiotansa, vaikka tuossa kuulija
m äin — niin m itä oik eu tta heillä
.
1
. , -
lä yhteiskunnallista vallankumo Hau sciiti :taa 1-» >r«li 11 ugh t ecuin
kunnassa eivät läh esk ään kaikki ol-
i i Kuitenkin olivat jotkut sano- na, että hallitus tulee lakkautta
on
p itk ittä ä sotaa kitsastelem alla
sanoneen:
Lanettaisin
viita
hy-J
Tahtooko kansainväli u sta: eikö se olisi yhteiskunnalli sanoneen :
i
leet
so sialisteja.
malehtiv htiot saaneet asiasta vi- maan jokaisen sanomalehden, jo-
su ljetu n työpaikan (s. o. järjestö n :
viu
kolmivuotiaan
lapsen
ylös
il-
sen
kumouksen
edelläkävijä
kai-
Ne
lauseet hänen puheessaan, joil
nen rahamahti säilyt
tu n n u stam isen ) su h teen ? Suoritta-
hiä ennenkuin sensuurilaki tuli !ka 'o ik eu ttaa sodankäyntiä joke
le enim m än oli hyväksym istä osutet
muissa Europati m aissa?. malaivalla. kuin sallisin 1’yövä- ¡presidentin allekirjoituksella 1«, ! syyttäm ällä, että kapitalistit juo-j
vatko ne sota-osansa? Jos he sen
tää saksalaisen har kissa
tu ja jo tk a porvarilehden sappea
la eikö se merkitsisi alkua kan 1 enptiolueen lähettää edustajansa pullisesti
tekevät, haluaisinpa tie tä ä , m inkä
vahvistetuksi.
Eräs! nitteluiilaan saivat Yhdysvallat!
pahim m in k u o h u ttav at, ovat seuraa-
vainvallan?’
osan.
• sainvälisen raham ahdin pikaiselle Tukholm aan." ja omasta puoles-
vat :
■ W ashingtonista lähetetty tied o n -1 sekaantun,aan sotaan tai muilla!
“ Olemme lähdössä valtam eren
i kr/ istum iselle? Kansainvälinen taan lausuu llapgood Gecilistä ja i anto nim. kertoo:
S osialism issa on m ailm an ainoa
¡sellaisilla teoilla, jotka h allitu s'
tuolle puolen k u k ista m a a n ihan
Nevv \ ork ( all issa kirjot taa ¡raham ahti on siitä svvstä. turva- < hänen k altaisistaan : "m utta heis-
i p elastuksen toivo.
sam an tilan n e tta m itä vlläpidäm
"K un sanomalehtien k u sta n ta -1katsOi' kapinallisiksi ja Yhdys-j
W illiam J. Eielding:
“ Me em m e
vaadi ennenaikaista
takseen oleiriassaolotisn. «pakotet- tä ei kukaan kasilä. mitä tarkote-i
me om assa m aassa. S ietäisi panna '
jät
maan
eri
osista
ovat
p
v
v
tä
-:
v;*Eain
asemaa
heilventäviksi
t
a
s
-
,
rau h a a ; jum ala nähköön — mikään
Sensuurin synkästä ja kaarne- lu vastustam aan saksalaisen h a r taan sanoes? a että kokenut tvö-
toim eksi hiukan henkistä siivous- j
neet
presidenttiä,
ettei
hän
hv-
i
sa
sn<kissa.
rauha ei ole e n n en aik ain en !
asta verhosta huolim atta, jo k a , vainvallan -kukistum ista. Kan väen johtaja ym m ärtää undena
ta täällä kotonakin, niin e ttä kun ‘
"K en g ittäk ää jalk an n e rauhan evan
väksyisi
vihollisten
kanssa
k
a
u
-!
reel
toiselta
puolen
kielsi,!
olem m e k u k ista n e et ja puhdista- j
Pc*tl;*ä sotam aiden k a n sa t.! sainvälincn raham ahti vaatii ai ■ jän menetelmien todellisen luon-
pankävntiä koskevaan asetukseen ' ctta hallitus tulisi kieltäm ään I n e e t itsev altiu d en S ak sasta, oli- I kelium illa.
pääsee t.unän sorron ja puristuk- noastaan sitä. että Saksan yksin- teen paremmin kuin loi»rdi Cecil."
“ B rittiläinen työväenpuolue tulee
sinnne täällä vähän sam alla ta- !
sen seinämän lävitse sittekin ai- valtiotta muovaillaan hiukan ka-
O sotteeksi saksalaisen raha- liitettv a katalaa sensuuriin kälää. Ì mv,,s rauhanehdoista keskustelun.
ottam
aan osaa T ukholm an kansain-
Hän arveli, että kapitalistien kei
salia kuin sielläkin. Ehkä niitä on 1
väHeedta
ra ulia unen voi lelu kokoukseen.,
ka-ajottain joku toivon
| pitalist lseen i elorm ism un, totte- mahdin ja liittolaismaiden raha-
■
,
ilottelun tuomitseminen ja halli-
nuiltakin, jotka ovat sitä m ieltä,
i ja m inua ila h u tta a , e ttä te olette
kätketyn totuuden suurm erkityk- levaisen keisarivallan jäädessä e mahdin välisistä suopeista tuu-
e ttä kapitalistin on su o ritettav a 1
.
•
ttikscn toimissa olevien kapita-
C anadastakin
valinneet
ed u stajat
sellinen välähdys.
sota-osansa."
delleen hallitukseen. Ja mahdol teista antaa llapgood seuraavan tHU,n slla ' "laa, 1«> a tao , « ]js tjen arvosteleminen tullee ole
sinne.
O regonianin toim itus täh än vastaa,
; oppinut i;,i.
maassa, mm 1 pre-
\ ksi suurm erkityksellisim piä i-
lisesti on . 1.,:...^:
keisari jo
lak-, 't lausunnon:
,
I ! painovapauden
.
“ S aksalaiset ovat kyllä m ahtava
m
iau
luvallista.
Hallitus
tulee
ettei
“kukaan muu, jos ei joku sosia-
m
-i
i
i 4-
4 "Se oli
v
i i -
t
i 4- 1 sidentti
<>n pw tänvt
näistä valovälähdyksista joita on synsa.
.ia säälim ätön vihollinen, m u tta jos
Mailman
raharuhtinaat
saksalainen
raham
ahti
......
- - vleistä svvt-
--
vainoamaan vain sellaisia lehtiä, listi, vaadi h allituksen pakkoluovut-
1 lunnaan selville, onko jotka selv ästi heikentäv ät Yihdvs- 1 tum aan y k sityisom aisuutta Ilman kor- , e tte torju köyhyyttä C anadasta, tulee
sattunut huomioomme sitte So käsittävät vallan hvvin, että Sak- joka ensinnä ilmoitti että se jo
ilan alun, sisältyi erääseen N o r - jsan harvainvallan kukistum ises- P , lähin.,,,i„ uhk:,-i -aksalai-ta ^ n i l l u pykälä ,,en,st,.slaillincn. v ahoja taistelussaan Saksan -hai- s u k s e t t a " Lehti ei sano tarkotta- ¡te illä olem aan vielä arm ottom am pi
I vihollinen k in te reillä n n e
•
,,
neensa e ttä tv o n te e ttä jille olisi nivon-
m.tn HapgotMlin Pariisista New J a m enettäisivät he valtansa pc- , harvainv
aitaa,
oli raaka uineiden ’ok - v leilien sv vttäjä on sitä mie- litusta , vastaan.
« ! n e ....
..
......
,
.
„
...
.
,,
.
! “Soisia koko ntaiim an työläisten
tta v a
ln k an aisia
voittoja. Kai-
\ ork l .vening Postille lähettä- ruskiven, ja se merkitsisi heidän puute sodan jälkeen, joka estäisi lipilett.i, että pykälä <>n perus
“ H allituspiireissä ei olla y k si-, ken Kaikkiaan on lehti vain kehot- i yhtyvän yhdeksi leiriksi. K apitaali
m.iän kaapelisanoinaan.
tuonin dansa.
teollisuuslaitosten om istajien pi ; tu Juilliuen. presidentti tullee äl
mielisiä.
tanut työntekijöitä suostum aan Yh- on m ailm anlaajuinen.
löttäm
ään
lain.”
“Teidän asianne, m iehet ja naiset,
Sivumennen sanoen ei Hap
"M uista puolivirallisista läll dysvaltain presidentin pyyntöön, pa
Lainataksemme edelleen Hap- täm ästä sodasta palaavia sotilaita
i
on
ottaa selko sodan todellisesta
good ole sodan vastustaja, tai!
.....
,
tvössä ia siten tekisi m ahdollisek
Kanki mää öi seni ¡dä ¡»jr vare it a- teista saadut tiedot osottavat, ilaamaan työhön Ja tyytym ään hänen
J ... ; goodm kirjotuksesta
I v ak uutukseensa, e ttä lie tulevat "saa-
presidentti \\ llsoniu arvostelija.! »i-, •
. . .
.
Miksi koetti
kansainvälinen si vallankumouksen. Samoin «di kin on jo alkanut arveluttaa oi- että hallitusmiehet eivät «»le ai- i m aan o ik eu tta" sitä varten asete- Viimeinen lau se e rity ise sti sa p ettaa
vaan päinvastoin hän on. ia on ! ,
, .
,
,
raham ahti saa«la
saada aikaan rauhan se saksalainen raham ahti. joka keuslaitoksvn, viime kädessä ä h . van yksimielisiä sensuurilain suh- tulta tu tk ija k o m ite alta . joka kohta tu o ,a k a p iu iis tile h te ä . Se kohta pu-
ollut sitte \\ Us utin poliittisen a
Lännen dem okraatit kat- ryhtyy toim eensa ja jonka hyväksy- i h eessa kuului kokonaisuudessaan:
¡neuvotteluja heinä- ja elokuulla selitti, miten typerää olisi o d o t vlv svtiltain y limmän oikeuden, teen
] “T eillä, m iehet ja n aiset, on suuri
lun. hänen voimakas k an n atta
ennen kuin Tukholm an liike voi taa raaka-ainei«le'i saantia soti- omav altaisesti anastam a valta! sovat. että viimeinen ‘su u kap u la-!m,l,ä palkanylennyksillä tulee <»le- vastuunaiaisuus hartioillanne. Teidän
jansa ja puoltajansa. Hänen u s
edetä pitemmälle? Syy siilien lastoim enpiteiiten kantta, setisi- julistaa kaikki kapitalistilim kan laki* on liv vin vaarallinen kun i m aan ta ®nnphtiva vaikutus. “Täm ä asian n e un o tta a selko sodan todel
i ei ole kapitalism in puoltam ista. Ka-
kollisuutensa W ilsonia kohtaan
oli yksinkertainen. Se mistä se jaan että tehtäisi hallituksessa i riistuvapautta rai« »ttamaan tar- otetaan lut« »mi« >- »n S' »sialistieu ! pitaali pakotetaan su o rittam aan o san lise sta syystä. E nnenkuin sen s a a tte
aiheutti riidan hänen ¡a Robert i
¡kaikkein suurinta liitolta pitää tu -ellaisia muut«»k-ia, ji»tka ty y d y t-; k<»tetut lakisäiidökset iiiilätt«»mik- voiman lisääntym inen Englannin sa sään n ö stelem ällä voittoja, 60 pro- selville, e tte pysty poistam aan tuon
C ollierin välillä, jonka riidan
levaisuuteen nähden, on se mitä taisivat l'.ngi antia Katiskaa m <i. ¡nu-ustusl t.<i vastaisiksi, koska <a. Ranskassa ia Venäjällä. I ääl sentin sota voitto veroilla, raskailla syyn vaikutuksia. Jo s te sen syyn
seurauksena hän erosi CollierT
Mutta joskin ra h a -ig C!1 taliansa "tapausten lo g iik -Jä vihjaillaan, että hallitusmiehet 1 H säverotiiksilla tuloista ja m uilla kei s a a tte selville, ¡illoin te myös pois
se kutsuu järjestykseksi.
M itä Amerikaa.
ta tte tulevien sotien m ahdollisuuden.
W eeklv n toim ituksesta, la hä
e n lä h e ttä jä n tai kenen
se pelkää sodan jälkiseurauksina, mahti vaati rauhaa pelkäsi se a n - kaa" tajuava voi nähdä tuollai- tulevat jakaantum aan kahieen no'^a- K irje
pyydetään
m
eidän
le
h
d
e
s
-'
J
‘»kHiseila on oikeus pitää om a käsi-
I taliansa
nen ihailunsa W ilsonia kohtaan
on vallankum ous, sosialismi, epä taa siitä mitään ansiota sosiali- sen m enettelyn ennemmin taikka leiriin, vapaamielisiin ja vanhoil- ; «amme
ju lk a sta v a k si läh ettäm ään Lvksensä a siasta. Minun vakaum uk
ei sen jälkeen suinkaan ole vä
järjestys, jotka kaikki sanat m er mille, syistä jotka «»vat kyllin sei- myöhemmin johtavan ilmeiseen lisiin.
'se lv ä n vastauksen kysym ykseen: mi- seni on, e ttä jos tu tk itte sodan
hennyt.
via, tarvitakseen -«-lilyksiä.
sisällissotaan. M utta nyt ollaan
‘Vapaamieliset m. m. tahtovat 1 tä työm iehet luulevat voittavansa pohjim m aisia syitä, tu le tte niiden
kitsevät samaa 'käsitettä sille.
intä on mielenkiintoisin ja
ielii sitäkin
lh t| »good on kuitenkin aina
Ja \ viedä
.-itäkin pitemmällä. Nyt järkevää sovittelua työläisten ja ! lakkoutum alia ja siten viivyttäm ällä Lnn:r^ ^jytam aan sy v ältä kap italis
“Järjestysrakkaus »kapitalisti
••
• ,■
-,,.,1, perin tä rk e ä ä työtä — niitä sem m o is-1 Ises <! Jä rje ste lm ä stä ,
m itä p re sid e n tti ja hänen hyväkseen työnantajien
ollut tunnettu suoraluontoiseksi nen) ja sosialismin pelko teki merkityu.-eliisin tiedonant
välisissä riitaisuuk-,
P uheen loputtua ku u lijak u n ta nousi
. ; ta, jota he eiv ät saav u ttaisi noudat-
ja pelkääm ättöm äksi totuuden sen halukkaaksi säästäm ään Sak- nn tullut Atlannin \litse naim .i käydy.-.-a vaalitaistelussa kunnos- stssa sotatarvetuotannon alalla ja tamaUa presidentti Wil8onin
ä ä n ek k ä ä sti h u rraam aan ja p a u k u tta
pyy H-
ni i» ¿m käsiään puhujalle.
kuukatt-ien
km ue-sa taittunut \ leinen syyttäjä, joka he jossakin määrässä vastustavat töä?’’
puhujaksi sellaisena kuin hiin sen saa vallankum oukselta, sekä pitä- 111 unen
K iukustuneen kapitalistileh d en ä i
käsittää, ja salaperäisyyden ver mään saksalaisen järjestyksen ja Näi«len kansainvälisten -tmteidvn j pety-ti on tuohon virkaan pääs- sensuuriakin.
\ anhoillisia
a iy
Koska tuo lehti ei ole ilm ottanut.
o n - e ,ta
Puhuja.
hojen takana kuleksivien ja toi tehokkuuden mahdollisimman e- k» »keneen tutkijan, tunnetun sa- svt palkinnoksi erikoisesta poliit- neksia heidän taantum ukseH isis-ilnita se m aksaa palkkioksi p ä t e v ä s t ä '''’“1
-"¡¡n i l . f u i f v i
v a lta u k sesta, em m e läh e tä vastaus-
m stone, oli jo u tu n u t tappiolle ylity-
mivien salaisten voimien an k a linvoimaisena mailmassa, sensi- 1,1 malentimiehen ja terävän p<» tisesta kätevyydestään — nämä s a p y r k im y k s is s ä ä n j o h t a v a t > ‘1 i tam m e Kille
neitä porvaripuolueita vastaan , e siin
raksi arvostelijaksi ja vastusta- jaan että kaikkialla kulettaisi es- bittisen asiain tuntijan antamien ny^ kahteen pekkaan päättävät, postim estari P.urleson ja ra h a s-! MpiRä suoniala5silta olisi aikoinaan tyessään työväenpuolueen ehdokkaa
jaksi. Hänen johdollaan aikoi- te että kansanvaltaiseen hallitus- lausuntojen johdoum ukai-uus an- mikä mi 'perustuslaillista ja mikä tosillteeri McAdoo. I residentiii voinut sam alla tavoin kysyä: m itä na K eir B ardien kuoltua toim ite
tiään paljastettiin se surullisen muotoon, johon kulkeutum isen se taa niille luotettavuuden ja t o - ! ej
ei sanota o ikein tietävän k t t m - ! t e lu ulitte voittavanne v astustam alla " l!Säa täytevaaleissa. M utta ehkäpä
Ensimäinen lisäys Yhdysval- paako ryhmää hän ryhtyisi kan- ; Bobrikoffin yhdenm ukaisuuspyrintöjä ; tie eivät olleet E nglannin viim eiset
kuuluisa Ballingerin skandaali katsoo syöksevän Europan anar- «lenmtikaisuudcn soinnun.
, — unta sem m oista, jota e tte olisi p arlam en ttiv aalit.
Ja nämä tapahtum at yhdessä ta jn perustuslakiin säätää selvm m i t t a i l l a a n '.
ja maan anastusjutut. ja käytiin kiaan ( rahamiehen m ääritelm ä
sa av u ttan e e t hänen tuum iinsa taipu-1
Nyt sen jo tiedämme — ja Iinalla? Ja me voimme nyt v a sta ta : ' SAKSAN
taistelua patenttilaaketrustia ja ; työväenluokan
p\ rkimyksistä i tä-.-.i Ltuopan maissa alituisesti -.anoin, että "Kongressi ci saa
SOTASOSI ALISTEI LLA,
elintarpeitten
palsam«»itsijoita jotenkin sam anlaiseen joka ny- -a ttu v ie n m uiden ta lo u d e llis te n , ]aatia m itään lakia, joka rajot- olemme tienneet -iitä h e tk e s tä luulim m e voittavam m e perustuslaini- i
ja p«»liitii-ten tap ih tu m ien ¡;an- taisi kansalaisten, puhe-, paino- saakka, kun hänet presidentiksi set oikeutem m e, lain tu rv an ja vapau ' »• s. S cheidem annin
ryhm ällä, on
vastaan. i»»t'sa siihen -aakka maii kyisin vallitsee Venäjällä.”
hänen tä- *h‘n: ia ,ne olem m e ne .«itkeäilä ,
■> ous, joka a lk a a t.k. l i p.
rasivat tämän maan sanom aleh
Hapgvw>d selittää että T ukhol -a todentavat vain Amerikan s»»- ja kokoontum isvapautta tahi h e i-! valitt iin. M e i l i e
.Iän
oikeuttansa
anoa
hallituksilta
!|,ä„as,
in
c
,
toim
im
ansa
ei
..le
a
i
.|h
.i|..n
n
»
li..1
....u
,|..|la
»„IH
a.iert.
M,„t»
.
W
y
m
b
m
g i,.,,,. siellä............ E „ . „ . .
sialistiptiolneen
virallisen
sota-
distön suurim man osan tui-mitits- man konferenssiin synnyttäm ä
t.ios oksim m e Bobrikoffin sortotiin ! I lia in a a n jolitartunnan kertom uksen,
ja uutiskaunan : hän paljasti vaa mielipiteiden vaihto, kaiken sen k n tn ia n »»iketnh uniuk.iisuudeti ja e p .ir .o iu ic n koi j ä ä m is t ä . .
jiu»atakaan
tn y ^tä tu o tta n u t. Injin a listu n e e t ja hänen liehakoim i ; Bavid selostam aan valtiopäivärylunän
kaukonäköisyyden.
rallisen (kansan terveydelle1) W ajan kultiessa j<»H«»in se oli esillä,
M utta
seikamme tiu ja tuskinpa tuottaa tulevakaan.1 siinsa suostuneet,* olisimme m ene,- toim intaa ja Scheidem ann antam aan
I am »n m aan so*siahstinu<»lueen vaamiseksi emme pulin siitä a si Elikä ¡"iliekin toisille, j«)iden pet- ’aneet vapautemme. iiKenäisyytenmi»' nuo rallatan ssija-n äy tö k siä 'puolueem-
C . Postin, joka on tunnettu tyo- oli paljon suurempi Ranskassa,
läisvihollisuudestaan ia Grape- kuin Englannissa. Saksassa tai ¡a-« n isto n «l.e n im i-to ¡tF iärk ev ät asta tällä kertaa sen enempää, tym yksistä taikka toiveista mei-Ha lainturvan; olisim m e ikiajoiksi me m en ettely tav o ista",
jää n e e t ryssäläiseu sortovallan or-
R iippum aton
sosialist ¡ryhm ä oli
N nts eistaan. sekä suunnitteli | Venäjällä ja luonnollisesti palj »n yksilövapauden kannattajat ova' Presidentti on sensuuripykälän dän ei tarvitse huolehtia.
jiksi ja m ielivallan uhreiksi.
kutsunut yleisen edustajakokouksen
saaneet riittävän vtjiton kieltay allUkiriottanut. i »ten se astuu
Arv« »steluvapauden rajottam i
ham m ästyttävim m än päljastuk- ■ suurempi kuin Amerikassa,
Lakossa olevat Iab a ra k en n u sty ö - j M yneheniin
viime eiok 27 p :k si,
nen on köyhy yden todistus, asi iäiset aikovat tu rv a ta j ä r j e s t y - m utta kokous kiellettiin h allituksen
sen am er ikä laisen san«»malehd:s-1 \ arsinkin Pariisissa ovat kan- tym isestään yhtym ästä kansain- voimaan ensi perjantaina
jo ta
täm än toim esta. Hyvillä ja kilteillä lapsilla
tön ijietollisuudesta mitä vielä sainvälisen raham ahdin kujeet välisen rahamalnlin kanssa maii-! “ Presidentin kerrotaan, sano ansa heikkouden tunnustam ista, m is v a p a u t e n s a .
m
aan
bobrikoffit
ja
kaikki
heidän
siis on siellä — niinkuin tää llä
man
tekemiseksi
turvalliseksi
G;tan
tuossa
\\
ashiugt«
mistä
lähe-
koskaan on tehty.
'huom attavia.
Yleinen satuun;».-
Y htä hyvä — taikka huono —
kom iteansa m illään ehdolla eivät ty ö -; m eiilähin vielä — tilaisu u s kokoon-
I hi h u e ssa a n
suunnitellusta lehdist«», toimien sopusoinnussa kansanvallalle.
| tetyssä tiedonannossa, "ottaneen kein«» pelastamaan pulasta kuin
väelle soisi. N ykyistä so ta tila n n etta >"» vapaasti k< skiisteleniaan ja päät-
Ale olemme aina olleet ^assa- sellaisen kannan, että hiin vas jäniksellä päänsä pistäminen pen- k o ettav at käy ttää riistä ä k see n ty ö -1 täm äan a jo i s ta a n ; m utta sellaiset
rukhölm an s« »sialistik« »ngressist). herroiensa kanssa, ei luonn«>lli
tunnustaa Hapgood sen tarkoi sesti ainoastaan jata julkaisem at taisen ja muun ranamahditi P<-‘- . tauksessaan paaville on kerta- saameen: luulee «»levänsä turvas ; väeltä senkin vapauden varjon m itä lapset, joiden k ilttin ä p ysym isestä ei
;f»e entisillä taistelu illaan on saan u t olla niin varm oja, p ak o tetaan m ur
tuksen olleen "selittää sodan ta tärkeitä, kansalle stiurmerki- räänantam attom ia vihollisia, e m -, ga jkgjaan julistanut tämän maa i sa4 kun ei n ä e vihollistaan.
jo tiö iu aan kukin nurkassaan.
Sensuuriin me suomalaiset eh-: hankituksi.
käynnin tarkotuksia ja valaista tyksellisiä tapahtum ia, vaan se meka tide suostum aan sopimuk i epäitsekkään kaunan tässä sodas-
Jos
O
re
g
o
n
ia
n
in
to
im
itu
s
o
lis
i
m
a
lt
-
;
Saksan kansaa (poistaa sen nis näyttelee m ustekalan o aa, su siin nytkään.
x t
s i ja entähd« ti tantan sodan e- kä olemme tottuneem pia kuin
..
tanut rehellisesti ja jo h d o n m u k a ise sti; -t-t-K-H--i~r-i-W--t~ ” i - H - l - l "l "l 1 H - H -t
koilta Saksan valtaluokan m ahti) m entaci ia sekottaen koko sano-!
«lellec leimaaminen 'k ipitalistien jotkut muut. < • en,no lapa>seet a j afP|jai e i sen olisi tarv in n u t tu o l- |L
M
Tavallisen ihmisen ajatukselle, malehtimailman mitä tapailtu
odak--i «»n jäi iestelmällistä kau j P.obt ¡kotiin
r o u ta v u o d e t
j a . laista kysym ystä tehdäkään
M u tta 7
Kuinka painovapaus san
harhaanjohtam ista ja se tul- nähneet niiden tulokset. Ryssä- työväkeä koskevissa asioissa se ei +
sellaisen joka ei ole selvillä dip miin. totuuteen ja asiassapysy-
nujerrettiin
laati katsomaan loukkaukseksi Iäinen P.ohrikotf m enetteli väki- toI,di rehellisesti ja johdonmukaisesti
lomatian kujeista ia sokkeloista, miseen tulee.
Ja virallinen sen-
. .
. •
.. ,,,
•
..
ajatella, ei ainakaan sellaisen ajat-
ei siinä näytä olevan mitääu pa snttti vahvistaa tautiin häpeälli
hallitusta k« »htaan. joka sodan - valtaisesti J ia röyhkeästi, . m utta telem
TOVCRITAR SANNA KANNASTO
4 , isensa
.
* , , , • „ - .
tuloksia julkituoda,
PUHUU WYOMINGISSA JA
"K
un
jotakin
suurta
tapahtuu.
1
käyntiä
juhtaa."
haa. \ arsm kaan ei sitä vastaan sen tilanteen.
verraten suorasti kaikessa julketi-i
• ♦ •
COLORADOSSA
pitäisi «dia mitään rehelliseltä
Hänen takanaan oli
Muuan Europassa «»leva ame- niin se tapahtuu h iljaa', t u o , Työläisille näinmuodoin ei e- dessaan.
se u ra a v a sti:
t Glepcoe. W«o., lokak. 13 ja oi
TERVEISIA ENGLANNISTA.
-
•
keisari-vast aistita katsantokan rikalainen, selittää J lapgood. Jo- vanha totuus pitää yhtä hyvästi , nää saisi kertoa, että tätä sotaa v o i m ‘ - i i 1-1 k e in o i-i L iiti ‘ t ä v t v i i Se Jam es 7 W ” instone, ........
joka C anadan ■ seu raav ln a päivinä
nalta. koska enem mistö suunni-¡ka on oleskellut kaikissa suuriin paikkansa salaiseen diplomatiaan käydään, sikäli kuin Yhdysval- joskus pelätä ja jota ainakin am m atti järjestön p u h een jo h tajalle toi
C nm berland. W y o , lokak. 15 ja .o,.«
saattoi
vihata.
Alutta
semmoi
tuon
peräti
epäonnistuneen
lahjan,
^
'H
a a v in a päivinä
telluista osanottajista olisi oi j missä sotamaissa aina sodan a- ia porvarilliseen luokkap«»litiik- lat ovat kysymyksessä, kapitali.-,-
1
lut liittolaismaista, avustaen ne lusta alkaen ja joka on luotetta- kaan kuin alkeelli impaankin ro s tien
tahdosta
am erikalaisten nen viheliäinen kieräilv. jolla ar verisen painelin, kuten en n en olem m e penraavina päivinä
vosteluvapauttamme
nvt
koete-
'
kert0,I
i
eet*
«niiteiltä
veijesjär-
R
,ek
Springs.
W
yo„
lokak.
2«
kakin toim innallisesti hallitus- vinrpia ja tietoisimpia huom ioi-! v«‘»usanitnatin h ajo ttam isee n nää kauppa etujen
turvaamiseksi.
r ............. »,
•
■'
• •
- i
» ’estoilta sen tään tuonut kunnollisen)- sitä Kuuraavina päivinä.
tään smlan
kävnnissä
m »dan
käynnissä keskival dentekijöitä maassamme, ant »il «Ien. Sanomalehdet pid ättäy ty i- 1 yovae-tolle ei saa sanoa, että ! taan rajoittaa, ei ansaitse kum- piakin
Diakin terveinä
Reliar.ce, Wyo.. lokak. 31 ja s iu
terveisiä.
sen
raav in a päivinä.
j o j a vastaan, ollen niiden joit- hänelle seuraavan lausunnon:
! vät päästäm ästä hiiskaustakaan jos työläiset lakkaavat o stam asta! paakaan.
Hän on pitänyt puheen T oronton
S uperior. Wyo.. in arrask . 6 ja sit
k
iiendersor. 1 Iloina- Gues-
:.:.:!vl. h -t- > ,i;l;utus ai . iakta Y.lki-uuteen ennenkuin vapau:lainasete!fcitä. hallitus un
Yuimmehar. olla arvostelem at• **työa tem ppelissä" noin 5<M> kuuli- sturaav.aa päivillä.
MAILMANKÂTSOMUKSIA
h i i
11"*
OSIOltd "