Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 5, 1917)
I No. 233 TO V IR I 2 lehden toimittaja kyiseti tehdaskapitalismi on ke nau merkityksen käsittämättö vartioimisvapauk ia, tai ainakin hittänyt, on mitä suurimmassa myydestä ; siitä, ettei käsitetä työ aatetaan veronmaksajille suuria määrässä edistänyt tätä työväen taistelujen ja yleensä yhteiskun- kuluja, mutta sittekään ei sellais- luokan ruumiillista rappeutumis nallisten suhteitten luokkaluon- ta menettelytapaa voi pitää asee- Täten julistetaan hakukelpois- ta. Polvi polvelta heikontuen netta. Äänestetään vain hyvä na, vaan kiertotienä, tarpeetto ^¡j toverien haettavaksi toimitta- kukee tehdasproletariaatti nopea mies toisensa jälkeen virkaan,' mana kiertotienä päämäärään, jo - ,jan paikka Amerikan suomalais- ta rappeutumistaan kohden ja mutta ei huomata sitä, että hä lion tietoisella menettelyllä olisi ien sosialistien nau ten lehdessä, Toverittaressa. Hakijalta vaa vain yhä uutta verta maaseudu 1 nen oma tahtonsa ei määrää hä paasty suoraan ja uhrauksitta, i ditaan ennen kaikkia k u i i i i « ulista terveemmistä oloista saaden py- nen toimintaansa vaan hänen Se vaatii tavatonta uhrausta, kun 1 sosialismin tuntemus.a, seka k\ Western states. The only Finnish daily in keetkin ovat, jotka useimmissa dasherrat, nekään, jotka ovat elä- luokkapolitiikka sitävastoin vo!'jk v a kirjotella sosialistisen ma,'- sw se täysilukuisena ja riista- luokkansa edut. the West. Published d iily, except Sunday, at Astoria. Ore., by the Western Work kaupungeissa ovat saman suur- neet tämän maan teollisuuden jille jää tarpeeksi riistettäviä, los Portlandiiikin unionistit o-j taisi toteuttaa melkein ilman nii-j„^„katsom uksen valossa helppo- men's Publishing Society. i . • • ........ — liikkeen omaisuutta ja voivat siis ensimäisen suuren nousukauden i Vanhemmissa teollisuusmaissa, lisivat olleet selvillä siitä, että > tä. T ietoa vain, ja siinä koko Hajuisia kirjotuksia. H akijako Umotusbinta 40c palstatutunalta. Kuolemaa- | : : „ k „ kelpaa mies yhtähyvin kuin nai- dmotukaet >1.50 kerta ja rauiatovinytiii; saada huikeita voittoja, sekä tap ja joiden omaisuus perustuu . . . sen , ¡joissa sitäpaitsi pannaan eneni- antipikettilaki on luokkalaki. ei ju ttu . le n k in , kunhan vain voi esiu... >¿.00 kerta. Kihlaua-, syntyinä- ja avioliit- l . . . . . to-iimotukset 50c kerta, haiutaautieto- ja I »pelovat tvolaisteu vaatimuksia a,an vaivatta Haalittuihin miljöö-1 man huomiota tilastoille ia tut- kä pahojen kapitalistien laaditta- Mutta kun tiedämme, e Ha kykeneväisyydesta.m atmenniuutto-ilmotuksct 25c kerta, naima- dmotukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukaet vastaan keinoja valitsematta. Ne niin. i kimuksille tälläkin alalla, on päi ma, niin ne olisivat selvillä nyt monistien toiminta ei joukkojen tefllav^an ja on kuulunut vähin- >1.00 kerta. Seisovat il ra otukset sopimuk Maan teollinen elämä on vil- vänselväsi, kylmillä numeroilla myöskin siitä, että ainakin seu- taholta johdu ilkeämielisyydestä. j ^ajn vuoden S. S. Järjesti» . sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista vaativat, että kaupunkien virka-* tulee rahan seurata mukana. Englannin kunnat ovat niiden tahdottomia kastunut, elpynyt ennenkuuhi- näytetty, että telulastyöväestö raavissa vaaleissa on järjestyttä vaan tietämättömyydestä, niin j Englanninkielen taito on valtim kielestä suomennetaan vapaasti polvelta, vuosi vuodelta vä luokkapolitiikkaa ajamaan ja on toivoa että siihen saadaan pa- ! maton. Entered as second-class mail matter July 18, aseita, ilman mitään mutkittelti- mattomassa määrässä. Mitä vaan polvi 1912, at the poatatiicc at Astoria, Oregon, ja. ja siinä syy miksi San Iran ov;i. |ällJe tc t,i, va, C|||R.;, vrittääkin menestyy, mihin vaan rappeutuu. Taudit sen keskuu- tehtävä loppu nykyisten valkm- rannuks.a s,kai. ku.n heidän le-1 under tha Act oi March J, 1879. tilaushinnat toisuutensa kasvaa, ja tule^at k a -. iiiarritsj. ? päivää Toverin j.-h- ciscon majurin toiminta ei ole tehdasherra koskeekin, kaikki dessa lisääntyvät, keski-ikä Iv- •pitäjien mielivaltaisuudesta. Yhdysvalloissa ja Canadasaa: Yksi vuosikerta. .>4.00 6 kuukautta. .>2.25 niin kelvollista kuin Portlan Iin. muuttuu kiliseväksi kullaksi. Mi-.lienee, ruumiillinen surkastune- Saattaa olla, että linnaan me sittämään työväestön luokkapoli tokunnalle. joka antaa läheni;.: 3 kuukautta.........>1.35 1 k uukausi... .50 ¡tietoja niitä haluaville sitä en- Suomeen ja muualle ulkomaille: jossa poliisilaitos oli käytettävis daksia on meillä nykyään eneni- ■ nen, joka esim. selvästi ilmenee nemällä saadaan joitakin lakko- tilkan merkityksen. Yksi vuosikerta. .>6.50 ö kuukautta.,.>3.50 ____ ___________ | nenkin. l oimeen on astuttava sä lakkolaisten kalloja halkase- män kuin lukea taidamme ja hei -• asevelvollisuusikään joutuneiden SUBSC R IPTIO N RATES? heti kutsun saatua. In tha United State« and Canada maan silloin kun raitiotieyhti > dän 'kullantekotaitoaan ei ollen . mitan huomattavassa ipienenty- Toverin johtokunta. One year.......... >4.00 Six months...........>2.25 3 I Three months. .>1.35 One month........... ,50 sellaista vain suvaitsi vaatia. kaan haittaa, vaikka aasinkorvat misessä, on silmiinpistävä. Nais- Box 99, Astoria, ( )rc. jo kehdosta saakka olisivat hei ten hedelmät tömyy s, lasten suuri = (2 ,p. lokak., 1917.)________ kalloissaan lepatelleet. kuolevaisuus varhaisella Fjällii, = koon vajonneet m ielellään puhui,, T e o 11 i suustyöväestön dän Tällaisina Pari esimerkkiä tilinteon ja voiton- sotapa 1 \ el ukseen kin ju n k k e riu p se e rie n tekojen In n k el päti matto- ruumiillinen rappeu laskun päivinä kääntyy ajatus mieli luvun suhteellinen kasva KANTOFARM v A m t o c a d m ARI a ri k a p i t a l i s t i n a , ma 011 saada pistin pois hän en ru u gessä. KAPITALISTINA. T a rv ita a n v a listu n u tta arvostelu.. tuminen yhä uudelleen siihen kansaiiluok- niinen, kaikki nämä ovat nierk- m iistaan. San Franciscon majurin toi- pitäm ään m ilita ris tis ta kiihkoa alal V ihdoinkin 011 siis saatu kiinni oi “ Ä lk ä ä t y l l il t ä k ö p istin tä rintakin- ' kaan, jolla tässä suuressa sadon- kejä teollisuusti »»Iäisten ruumiil- laan. sillä sitä h enkeä äärim m äise. ¡1 kea k ap italisti, pankkiirien ja m ui luin. niintä raitiotieyhtiön omaisuuden Iskekää m iestän n e henkitor- korjuussa on ja on ollut ko r-. lisesta rappeutumisesta. (Jatk) den yhteisk u n n an suurhy v än tekijäin veen. Silloin sa a tte pistim en helposti ra ja a n sa s e u ra a v a t teot sa m m u in ottamiseksi kaupungin liuostaan Muuan nykyisen ajan seurauksia, keintaau riihimiehen raskas vir-j ja ylläp itäjäin vilpittöm än p a lja stu k pois ja m iehenne ei joudu liospltaa- vät tä s tä m ailm asta kaik k i panen ja raitiotieläisten lakon sillä ta kasilla on kapitalistien sadon- j(ltka ovat kapitalis- Se ci ole USC VUUn kiei’- sen k a u tta ; m eille oli jo en n estään ‘¿ ä n luhistuu kuoliaana siihen | m an tulevaisuuden to iv eet ja edelly valla lopettamiseksi on synnyttä korjuuaika. Joka päivä saamme se asia selv itetty “tuotannollisen* tykset. tien kultavainiot vakoilleet, kyl paikkaan. nyt sikäläisissä raharuhtinaissa lukea lehdistä, miten se ja se asem an tu tk ijo itte n taholta, m utta T a rv itta isiin ennen k aikkea niiden “ U pseerit, teidän tu lee lietsoa tap- väneet ne. kastelleet ja hoitaneet, em m e oikein uskoneet. Nyt on vain peluhenkeä m iehiinne. H eidän tulee voimien esille a stu m ista kaikissa sangen paljon syyttelyhalua. Ma yhtiö jakaa niin ja niin monta asevaraston asia ta rk a s te tta v a peru steellisesti, e t - , olJa täynnä tappeluhalua. Ösas- • m aissa, jotka voisivat ra tk a is ta nia’1- juri, joka ei suinkaan välitä työ- kvmmentä prosenttia pääomalle raskaita päivätöitä tehden vaali-' Työväenliikkeen työväenjäf- tä ei ta rv itse sitä heti tä m ä n jäi- ; toI)np täytyy olla tappeleva osasto, nian k ire ä t kysym ykset otinellis- • läistensä eduista, ei olekaan enää siirrettvään vararahastoihin sato neet kasvavata laiuoä. sadon koi- va]pseinjnen tärkeimpiä tehtäviä, ia keen uudelleen an aly seerata. O11 pa- H anlijl jkaH m iehillenne nyrkkeily- e u e m m ättä h ä v ity k se ttä . Sillä ir.;:n sanomalehtien palstoilla sellainen jatuhansia ja muuten tehtyään jauneet ja lopuksi valmiiksi kul- rasta ilian v ikuroim atta uskoa, e ttä kaSjn e itä ey e } m itään m uuta. Minä pitem m älle m ennään m ilitaristi-u la hyvä mies, kuin esim. Portlandin kaikkensa saadakseen vuosivoit tajvviksi puitua ja piiudistettuna voj,iaan se kunnolleen suorittaa k an to farm arik in on k ap italisti pa ! tah to isin nähdä täm än leirin tä y n n ä | keinoilla ia niihin nojaavien halii sen kuletelleet herrojen yhteisiin vain kokemuksen ja tarkkojen .................■ ■ •=-•---- *- ! sevien luokkien johdolla, sitä suu majuri, joka asetti pohise>i ka- tonsa näyttämään mahdollisim- h i i n paa lajia sitä. m ustia silm iä ja verisiä neniä. vilja-*aittoihin, pankkeihin “oi huoniioitten avulla. "M eidän on teh tä v ä näistä m ieh iä-. rem m aksi ih m iskunnan h äp eä paisuu. tuvaunuun. estääkseen ty ö selk -[ man pieneltä. Moni teollisuus- keille omistajille" jätettäväksi. E nsinnäkin on kan to farm ari suo M eidän on P arhaim m assakin ta p a u k se ssa niili- Mutta huomiotkaan eivät ole ra s ti k apitalisti, pääom an ja tuotan-i tä likaisia tappelijoita kauksia. San Franciscossa il-' laitos, joka ei julkea jakaa vallan Ja silloin aukeaa eteen vallan täydestä merkityksestä, ellei nii- tokeinojen om istaja, sillä lian saat- Ì tehtävä heidät likaisiksi m ieleltään ta ristin e n “siv isty s” y rittä ä tehdä v mestytä Daily Commercial Xevvs satujen prosenttien voitto-osinko- toisenlainen näky, kääntvv esiin ' tä tehdä varsinaisella tarkotuk- taa panna käten sä om aisuuksiensa J a teoiltaan. Heidän kasvoillaan pi- ihm isistä ru m a n a am a isia tappelijoita. niminen lehti selittää, miten si i ja "lisää pääomiaan" lahjottele- mitalin toinen puoli, se puoli. ,c]1;i tntkja käytännössäolevia päälle ja ellei ilkeä kaikkea koskea . tää olla likainen ilme. H eidän kai- Ellei ihm iskunta voi m uulla tavall käläisen majurin toiminta on maila uusia osakkeita niiden en- jota päivän sijteet harvoin tapaa- kädellään, voi p o tk asta s itä kengäl-1 ’»essa ulkom uodossaan tulee olla 11- asio itaan ra tk a ista , niin sille oli l . . . . . ...... menettelytapoja ja tarkistella nii lfeän, s itte n pyyhkiä k e n k än sä ja kaisia. H eillä pitää olla sellainen parem pi vapaaehtoinen väistym inen, kelpaamatonta Portlandin maju- tisille omistajille saman määrän, vat ia jota aipa suurella huolella tä aina tulosten, uhrausten mu varm asti sanoa, e ttä se on hänen. .Hilman k atala ulkonäkö, joka osot teh d äk seen tilaa tällä m aapallolla su minkä nämä aikaisemmin u n is ti- yritetään pitää katsojien silmiltä rin toiminnan rinnalla. sille ja karhuille. kaan. Kysymys ei näet voi ai V aikkapa hänellä olisikin kiinnitys taa halua tappaa, ta p p a a ... öiset rakentavat. 1 »stele- salassa. Epäilemättä se on kclpaama-: vat. “ Meidän on lie tso tta v a näihin mie- : na olla siitä, mitä joku menette- osalle om aisiini taan, on hänellä sit- tonta raharuhtinasten etujen vat tehtaita, tilaavat koneita. ÖLJY-ISÄNM AALLISUUTTA. hiin tappam isen henkeä ja sillä t a Mutta se n,äk vy kuitenkin. 1 letitpä saa aikaan, vaan myöskin-' tekin se om aisuus n i m i s s ä ä n valla aja a K ristuksen henkeä saksa- S yracusen yliopisto on yksi niistä h änellähän on en sikädessä suo \ ain kullan si kaisemat osak- siitä miten se saa sen aikaan. sillä o p p ilaitoksista, joita ylläpidetään ranainen riisto-pikeus, ja on se kak- 1 laisiin, keen, »nustajat. numerojensa •a Kirja voidaan kirjottua kitsinkin. sin k e rta in en , jos viejä tulee riistää Em me tahdo him m entää tä-1 R ockefeilerien lah jarah o illa. Näiden ± ammattinsa kovettamat seka o-i mutta kone tekee sen paljon pie- k iin n itykselle korko ja ku o letu sta. •m an neronleim auksen v ä litö n tä vai- ! lah jo tu ste n ta rk o tu k se n a on ollut k u tu sta pitenim illä se litte ly illä ; se 011 k asv attaa m aan sivistynyt nuoriso T man asemansa puolesta taistele ' ncmmillä uhrauksilla. Voikos o sak ek ap italisti osottaa sellaisenaan. : R ockelelletien hallitsijasiivun uskol- " vat tehtaitten i, >htoherrat, lie luuri lakki'tilanteet antavat ¡tä ä n osaa niistä laito k sista oma k hyvä M utta vielä puoleensavetävänipää lisiksi k a n n a tta jik si k aik en niahdol- eita; voivat tuijottaa itsensä sokeaksi j työväestölle mitä oivallisimman i »«»m. joissa hän om istaa o sak k kelta; 011 sivistys toisella — sa k sa la isten — lisen tu levaisuudessa esiintyvän ta r tu skinpa edes ain a saa m ääritellä Ì teollisuutemme kukidstuksen kul . tilaisuuden tarkastaa aseitaan ja! peen varalta. Viime aikoina on tu o n - K a n to fa rm a -, Pu° h “lla. Toveri kaksikielisen^ jokaiseen työläis . . . . . . . . . .. 1 1 1 riistäm isen teho k k u u tta i S euraavana päivänä ju lk asee sam a i tu o stakin liikkunut luihuja, e ttä Koe iäiseen ulkokuoreen, he j.i neulan'tehdä huomioita uuden tvhok- 1 rin riist!unin(,n „ „ p eru steellista, hän kotiin lännellä! kefellerien h a llitsija su k u olisi sy d ä Muut näkevät kuuden suhteen. isianajajansa. 'v ie lä “ kasaa y lijääm ää” siinä, m issä ' R aivaaja o tte ita e rä ä s tä sotakiihotns- m eltään ja sielultaan saksalaism ielis- Mikä mainio tilaisuus tarjoutukaan län- tahtovat nähdä toisenkin, toisenkin.! Valtiovaltaa halveksiva syndi-: pankkiirin m ahdollisuus loppuu. Sen k irja se sta, joita nykyään a h k e ra sti talv lä, ainakin V ille-keisarin h a rta ita ovat näm ä ra h a ru h tin a a t huo- ; lev itetään liitto laism aissa, I ljen suomalaiselle työväestölle nyt vaikuttaa synkän puolen. Ja työläiset ei kalismi on hylännyt taistelun sen j nyt ihailijoita. nianneet ja kateudesta varm aan n o s -; K irjasen niini 011 “ U rightfulness valtaamiseksi ja käy taistelua sen j tavat melun. Nyt 011 näille hiipiville huhuili, :: Toverin kautta suoraan amerikalaiseen työ- vät - it ä näe, ne sen tuntevat. on R e etreat". tre a t”. Siinä ju lk u staa n Rans- vihdoin a n n e ttu kuolinisku. S yracusen a - kukistamiseksi. Mitä työväestö Olemme yhä uudelleen, hik kan parlam en tin kom itean lausunto väestöön ja työväenliikkeeseen! K iistäm iseen on kolm e ehtoa: työ sa k sa la isten tek e m ästä h äv itystyöstä yliopiston p resid e n tti Day on — näh- numero numerolta pa-;<itä tietä saavuttaa, on nyt jo Kuka jättäisikään sellaisen tilaisuuden kaarnatta, voima, raaka-aine ja tuo ttam isk eiu o t lanneet vallitsevan tilanteen’ pa- ¡sei viisti nähtävissä. Ammattilii- 1 eli koneet. K arl Marxin teo rian mu tän ä kesänä tap a h tu n ee ssa p e rä ä n ty - , tä v ä sti korkeim m asta p aik asta anin - m isessä län tisellä rintam alla. Inholla tHn m ääräy k sen m ukaan — lausunut $ käyttämättä! •• himpaan seurausilmioön, työläis-¡ke ei halveksi valtiovaltaa, vaan kaan voi raaka-aine ja tu o ttam is- is jg k au i„,n a iukee tao ta selo stu sta. | eeuraavan to sla k a te e m isen toivom uk tuottam Ja samalla kun se vaikuttaa suoraan ame- •• • • ien elintason pelottavaan lasken- käsittää sen merkityksen, mutta väline joskus olla sam a, ja hän niai - , p e ra än ty e ssä än sa k sa la ise t sotilaat sen: :: rikalaiseen työväenliikkeeseen, on se ver- •• tuuliseen. Olemme yhä u ttd e l- sekään ei käy taistelua sen vai- nitsee. e ttä farm arin leh m ä k an ttu ra | päälH kköj engä kä sk y stä raa a sti* hä- ‘ “ V aikka h e lv e tti onkin liian hyi: •• rattomana välineenä maankielen oppimi- i leen paino-taneet työpalkkojen1 taamiseksi työväenluokan kä- on tuollainen kapine. Kun lehm ää ' v ittivät sato ja k au p u n k eja, kyliä , ta- paikka ra u h a u h a rra s ta jille , päästä kannalta katsottuna. Kapitalistit kiinnittävät miljoonia liikkeen- j eivät pyri kunnallisomistukseen, laajennuksiin, mutta siitä huoli- Ltnncn »uom*i»u«n t/öväen unenkannattaj*. vaan ajautuvat sinne ja siksi ne matta jää osakkaille kymmeniä ilmetty? AstoriaMa, Oregon, joka paivi I ' . ... ' . parut »unnuntam*. vastustavat jokaista siihen suun- prosentteja. TOIMITUSKUNTA: taan tähtäävää toimenpidettä. Nei Rahaa tulee kuin ruohoa. Dol- W. N. REIVO LAURI M OILANEN hyötyvät paljon enemmän ja hei- larit pyörivät ja tehdaskapitalis- A D O LPU SALMI A. B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN pommilla vaivoilla yksityisliik- tien kannattaa olla hyvin tyyty keistään, varsinkin sellaisista jät- väisiä. Tällaisia kulta-aikoja ei TOVERI (T H E COMRADE) rhe organ oi ae Finnish workers in the tiläisliikkeistä, kuin raitiotieliik- vät m uista vanhem m atkaan teh- TOVERI HAUITÄÄM MAILMANKATSOMUKSIA Jättäisitkö käyttämättä ti laisuutta hyväksesi? •• • •, •• •• •• v i 1 \ “ , , M seen - ia kohottamisen .. ja siten oi 11 tämän v a i n a u maan n i a a u tVOVtieniiikkeenV’ v .v y v a v iiiiir v i\e :e X • • :: :: •• J öct ii . , • , , ruokitaan lihan tai maidon tuot ta- ; ionno ik a ista lria BAkAnnuksia rn iiv - kääm ine ’n-idä’ kuitenkin sinne. • endotonta vaan ainoastaan »v.j.in«.- ■ puoli , ... väittä sun, .................. . . , . saadakseen n n sta rk o tu k se ssa, on . se - raak a-ain e, ! te ttih l rau n jo ik si «aaennuaaia tahi p o ltettiin rajaj po- sa a v a t siellä ta iste lla S aksan mattomyytta seka kuvailleet sitä siltä toisinaan joitakin myönny- tyotJ antovälille on se lannan tuotta- ; ro k s-, Jos ei ehditty ’.Kivittää koko ^a. Jum ala h e itä siunatkoon ja oi lv tuntemiseen liman kielellisiä vaikeuksia. ? tilaa, mihin työ- tvksiä työväestölle, jan a Näin ollen siis ka n to farm arin rak en n u sta, niin ainakin p irsto ttiin ä°un heille arm ollinen, e ttä lieidä' Kukapa ei lukisi jonkun minuutin joka ilta puutteenalaista väcnluokka tässä maassa on joii-j Mutta tämä luokkasuhteitten lehm ä, kanat ja muu "liikkuva pää kaikki huonekalut. P eilejä lyötiin sa ata isiin m itä pikem m in ainniutuik englanninkielistä kirjotusta, kun saa sen : \ t imut elintarpeiden hintojen non-: käsittämättömyys ajaa sen sii- om a” tu o ttaa hyödyn, tekem ällä syö- niä.<äksi. pianojen kehyksiä h a k a ttiin So perään verrata sen suomenkieliseen. Sen £ sun kulkiessa niin huikean palj-in hen, että se joutuu lainaamaan inisen ylijääm ää, l a n t a a , jolla ta- kii.vt.eila> kirkkojen a ltta re ille kas.it- Kas, sm nm oiscita s e . lem ahtaa " voin k asaantuvan pääom an kauppa- ¡¡j,, ihm teulostuksia, m aa,alojen iystä kihoova isän m aallin en sivisti parempaa maankielen oppimismahdollisuut- j p aik k o jen n o u su n edellä, j a se nd ikä 1 is teiltä menettely tap, >ja arvo sa attaa v astata kolm ea tai n e l-, nia a n v i)jefyskOI1eita k asattiin läjään - — — '* on aine. josta emme lakkaa jm- toisinaan, niin katkerasti kuin se jää dollaria tonnilta. Siitä ne liiljoo -j., pOite ttHn tahi linkattiin kappaleik a u ta k ie lita ito , ta ei koskaan tarjoudu. to lia . e ttä professori K ndikalismia va.- nat k asaantuva, K antolarm arin *'ka- 8j ; jo k a inoa puu k aad ettiin maa- “Onko ” lunnasta niin kauan kuin asiat J taisteleekin Sensuurilaki, joka muuten tekee vieras- K korjaantuvat, kun työstä makse-. taan yleisesti, a a an tu v aa” pääom aa on tuo n a v e ta sta J h a „ lai h a k a ttiin kirveellä, niin e tte i ,inen on' kuten «a n ” ta a n. tohv. ! :: kielisen sanomalehdistön toiminnan äärim t taan sellainen palkka, ettii sillä Yksi sellainen esimerkki on ny- ulos lapioitu ylijääm ä, se v o id a a n ; se enaa koskaan voisi kasvaa K aikki a lla " todistaa silläkin, e ttä k an to farm ari . tvökykyiset asukkaat vietiin pakko- “T o tta, trttla, veliseni. A atteles. <•’ mäisen vaikeaksi, voi tuottaa jotakin hyvää puutteita kärsimättä tulee toi kvisin Fortia,idissä käynnissä o hoitaa sitä huolellisem m in kuin k ir - ! fvöhön gak saan K iehuttiin kuin rie niles Pr,liu” Y h d e l l ä kieltä eii, kin, jos saamme englanninkielisen työväes xneen. . jleva lakkotaistelu, jossa la k k o - jan p ito aan tai sielunsa tu lev aisu u tta ; hui hunnien A ttila, “jonka jä ljissä llskalla a a k a «ta s u u ta a n ! ” 1’uute on jokapäiväinen vieras vartiat ovat vangitut virano- Siihen perustuu hänen vuotuinen m e -, ruoho ei enää koskaan k a sv a n u t”, i ----------------------------- tön tämän toimenpiteenänne avulla parem nestym isensä. Sunnuntaiaam usin. kun K aam ea ja inhottava tuo kuva! •¡■•i-¡•■i- i- i i--i--:- i -i - i - ! " i "i' i -i -H - i- i- i- i -E min hereille ja työväenliikkeen vaikutuksen 4- tämän maan työläisten koodeissa. J maisien toimesta, syytettynä lain kesäinen au rinko lä h e ttä ä eläviä ja R äikeä esim erkki sodan a ih e u tta m a s i Se on sitä ollut ennenkin, mutta j rikkomisesta. I Hiot ovat luvan- läm pim iä säteitään , alaiseksi. tap a a m elkein ,a raak u u d esta ja sa k sa la isten junk- v Järiestömme asioita i -- se ei milloinkaan ennen ole aset-i neet täyttää vankilat, saadakseen aina k an to farm arin työskentelem äs- j k erjen eläim ellisyydestä! Sanotta- Tällä tavalla tarjoutuu verraton tilaisuus • • tunut niin vakinaiseksi, lähte- itselleen lakkovartioimisoikeit- sä tunkion ihanassa tuoksussa. vh.la k(,rran e t(ä tätn ä havi(ys *1' 1*'I—VH*1!"! I"l I'd'H11 '¡"1 I 1 il i,H i-liit»iI»“I puhaltaa uutta henkeä vanhoilliseen ja i mättömäksi vieraaksi kuin nyt, olen: - siis menettelevät aivan H änen on poikkeuksetta käytävä | , koon tap ah tu i sotapäällikköjen m ääräyk- SANNA KANNASTA taantumukselliseen työväenliikkeeseen ja eikä esiintynyt sellaisena suora-1 samalla tavalla kuin syndikalisti • viikon päivät työssä jollekin toiselle sesta. E rä ästä sak salaisen sotam ie- TOVERITAR PUHUU WYOMINGISSA JA COLORADOSSA än tä hiem an ylem pänä olevalle ka- hen m u istik irjasta löydettiin selos- elivoimaistuttaa se sellaiseksi, että se muut naisena ravinnon puutteena kuin set ‘puhevapau-taistelijat".« i<y- h p italistille s e u ra a v a s ti: kesäaikana. M utta pyhät , , uksia tuosta m ielettö m ästä h ä v ity s D iam ondville, W yo., lokak. S ja tuu tiedolliseksi luokkaliikkeeksi. Tällä ta + nyt. Seurauksetkin ovat tämän symys ei olekaan siitä, etteikö hän saa vapaasti velloa kasaantu- j työstä. ‘ Ikuiseksi häpeäksi m aalleni- seu raav in a päivinä. valla tarjoutuu myöskin englanninkielisen ” vuoksi toisenlaiset kuin ennen, sellaiseejikit, menettelyyn olisi n eessa “ k ap itaalissaan .” ¡m e ja kansallem m e .tää se tö rk e ä ja Glencoe, W yo„ lokak. 13 ja ••¡toisenlaiset ja siihen määrään turvauduttava tarpeen vaatiessa, T otta ovat sanoneet p a n k k iirit ja , tarp eeto n hävitys, jonka panim m e se u ra a v in a päivinä. i lehden käyttämismahdollisuus milloin sitä " huolestuttavat, että niiltä ei voi vaan siinä, mikä johtaa siihen. to tta ne suuntapohjan tu tk ija t.—A.V. ‘ toim een ", sanoo lian. um berland. Wyo., lokak. 15 j “M utta sellai seu C raav in a päivinä. ■' tarvitaan. nen oli käsky, e ik ä a u tta n u t muu ” katsettaan kääntää ainoakaan tä- Yksinkertaiselta tuntuu seli F ro n tie r, Wyo., lokak. 20 p. ja . raav in a päivinä. Ne kulut mitä tämä toimenpide aiheuttaa, y mäti maan työväenluokan paras tys, että viranomaisten mielival SIVISTYSKUVIA SI VISTYSTAISTE kuin totelia. Ja kun k e rra n vo itet se u Rock Springs. W yo., lokak. t tiin sotam iesten luontainen tunteelli- LUSTA. taisuus siihen pakottaa, mutta ;• eivät ole juuri suuremmat, kuin mitä leh- ;; ta harrastava. i suus ja päästiin hävitystyön alkuun, ' sif„ se u ra a v in a päivinä. :: delle olisi koitunut sensuurilaista muuten- I Tehdaskapitalismin synnit tä- se ei ole mikään selitys. Parem R aivaaja julkasee erään a ik a m m e ; niin m eidät valtasi villi hävityshalu. g.unaaV in a p ä i v i n ä 31 ja in maan t\öväenluokkaa koh min sopii selitvkseksi työläisten sivistystasoa kuvaavan nefo n tn o tteen , J ja m e -m u rs k a s im m e kaiken m ikä Superior, Wyo., m arrask . 6 i - kin. Takokaamme siis silloin kun rauta on T j m se u ra a v in a päivinä. taan ovat suuret ja moninaiset, omien menettelytapojen nurinku- siellä M assan valtiossa, lähellä Fitch- tiellem m e sattui. :: kuuma ja käyttäkäämme epätoivoisintakin Mutta raskaimpia nii>tä kaikista risuus. H anna. Wyo., m arrask. 13 ja burgia olevan Ayerin sotilasleirin M eillä ei ole syytä epäillä kom i se u ra a v in a päivinä. h arjo tu su p seerin Reginald Barlowin tean selostuksen tod en p eräisy y ttä. :: tilaisuutta mahdollisimman paljon hyväk- 4. on -e ruumiillisesti ia henkise ti !je 0,1 ammattiliikkeen suhtau Leadville, Colo., marrask. 22 ja iehille ja suurelle yleisölle a n -j S itä vah v istav at u seat lodistuskuppa-1 .-en raavi »n päivinä • • semme. Kapitalistinen järjestelmä muutte- rappeuttava vaikutus, joka sillä tuminen pi»liitti een toimintaan sotam täm än opetuksen, joka on sa n asta a - leet, in.m. valokuvat, jo tk a eivät va-i T eiluride, Colo., m arrask . 23 ja ;• lee suhteita lakkaamatta, ja työväestön on $ työväestöön on ollut. Tarvitsee joka ajaa sen täyttämään vanki- naan näin kuuluva;. I lehtele. H äpeällä ja tuskalla täytyy s r ' ”*a av in a päivinä. C 6 “ Me olem m e tää llä oppiaksem m e tu n nustaa, e ttä kovin on sota eiäi- U arneyville, Wyo., jouluk. 6—1 otettava niistä vaaria, sekä suunniteltava $ ¡vain tarkastella virallisia tilasto- lat jäsenillään, tietämättä edes T overillisesti. .. teollisiiuslaitosDetntne työläis sitäkään, mikä sen siihen pakot tappam aan. T äm ä on sotaa. Se ei | m isty ttä n y t ihm ism ieliä, kun kylmä- W yotningin valtion s. s. o .tsto..- • ■ toimintansa sitä silmälläpitäen. ole huvim atka. M eidän täytyy tapel v erisesti pannaan toim een moisia* te keskuskom itea. ten terveydellisestä tilasta tul- taa. Xe samat jäsenet jotka nyt la, tapella kuin perkeleet, kun pää koja Ihm etellä täytyy, e ttä S aksan Silloin on työväenliikkeen toiminta sitä .. . i Iäkseen vakuutetuksi siitä, että ovat valmiit mer emään vanki sem m e toiselle puolelle. Meillä pitää kansa jo ei nouse v altiaitaan v astaan. : _____ Oletko tehnyt voita- t kuin sen tuleekin olla. • • tehdaskapitalismi on työväenluo- laan asiansa edestä, tulevat taas olla helvetin tulta silm issäm m e ja ! jotka k asaavat kansan h artioille e- vaSl Tarjotkaa englanninkielistä Toveria jo- + kan terveyden kaikkein pahimpia seuran \ issa vaaleissa äänestvsli- m eidän täytyy tehdä taiste lu käsi-J des vastuun tälla isista tu rk e ista lik o k - ’ •• •• •• TnVPrin » 1 11 •• i • kähm äksi vihollisen kanssa. usta. nnaaran kohottamiseksi 1 kaiselle englanninkieltä osaavalle työläisel- i kuluttajia. Missä tehdas raken- pullaan vahvistamaan niiden vir- koettako lävistää vastusta- Me saatam m e kohtuullisuuden ni-ikllUtCen tllhantCCn JOU- le, niin teette velvollisuutenne tämän maan ? netaan, siinä rakennetaan työ-1 kaherrojen valtaa, jotka nyt po- jaan “ Älkää n e pistim ellä. Pieni sysäys r ii t- < m essä m ainita, ettei liitto la ism a itten ' h,L inin .,Hr«»iir» mxinnnt- . ■ työväenliikettä kohtaan * ' Di-ten terveyden surmaaja, sen J liisin kauptilaa heiluttavat lakko- —t 1 m i t tää. Se riittä ä työntäm ään pistim en i sodankäynnissä tu n n eta näin ju lm a a 1 • . « Ä Ä i •• hänet, jos i ja tr ik ia m enettelyä, vaikka vai;- • • E t liÖ Paini) pui j tetta« asti e rä ä t m ilita ristisee n kiih- + {elinjuurien j-äytäjä Naisten ja ¡laisten päiden ylitse kyllin syvälle tappaakseen J i se j ohtuu poliittisen t nniin- iskette oikeaan paikkaan OS; i käyttö, jonka ny- -++-H-H-i-t-+++-K-hl-t-:-H-T-H-i-++-i-r-i-+++++++-t-l-+-i-T++-H-+ la s te n t • m i t e n k ä ä n VOI’ si tehdä vielä jotakin?
