I
No. 233
TO V IR I
2
lehden toimittaja
kyiseti tehdaskapitalismi on ke nau merkityksen käsittämättö vartioimisvapauk ia, tai ainakin
hittänyt, on mitä suurimmassa myydestä ; siitä, ettei käsitetä työ aatetaan veronmaksajille suuria
määrässä edistänyt tätä työväen taistelujen ja yleensä yhteiskun- kuluja, mutta sittekään ei sellais-
luokan ruumiillista rappeutumis nallisten suhteitten luokkaluon- ta menettelytapaa voi pitää asee-
Täten julistetaan hakukelpois-
ta. Polvi polvelta heikontuen netta. Äänestetään vain hyvä na, vaan kiertotienä, tarpeetto ^¡j toverien haettavaksi toimitta-
kukee tehdasproletariaatti nopea mies toisensa jälkeen virkaan,' mana kiertotienä päämäärään, jo - ,jan paikka Amerikan suomalais-
ta rappeutumistaan kohden ja mutta ei huomata sitä, että hä lion tietoisella menettelyllä olisi ien sosialistien nau ten lehdessä,
Toverittaressa.
Hakijalta vaa
vain yhä uutta verta maaseudu 1 nen oma tahtonsa ei määrää hä paasty suoraan ja uhrauksitta, i ditaan
ennen kaikkia k u i i i i « ulista
terveemmistä oloista saaden py- nen toimintaansa vaan hänen Se vaatii tavatonta uhrausta, kun 1 sosialismin tuntemus.a, seka k\
Western states. The only Finnish daily in keetkin ovat, jotka useimmissa dasherrat, nekään, jotka ovat elä-
luokkapolitiikka sitävastoin vo!'jk v a kirjotella sosialistisen ma,'-
sw se täysilukuisena ja riista- luokkansa edut.
the West. Published d iily, except Sunday,
at Astoria. Ore., by the Western Work kaupungeissa ovat saman suur- neet tämän maan teollisuuden jille jää tarpeeksi riistettäviä,
los Portlandiiikin unionistit o-j taisi toteuttaa melkein ilman nii-j„^„katsom uksen valossa helppo-
men's Publishing Society.
i .
•
•
........ — liikkeen omaisuutta ja voivat siis ensimäisen suuren nousukauden i Vanhemmissa teollisuusmaissa, lisivat olleet selvillä siitä, että > tä.
T ietoa vain, ja siinä koko Hajuisia kirjotuksia. H akijako
Umotusbinta 40c palstatutunalta. Kuolemaa- |
:
:
„
k „
kelpaa mies yhtähyvin kuin nai-
dmotukaet >1.50 kerta ja rauiatovinytiii; saada huikeita voittoja, sekä tap
ja joiden
omaisuus perustuu . . . sen , ¡joissa sitäpaitsi pannaan eneni- antipikettilaki on luokkalaki. ei ju ttu .
le n k in , kunhan vain voi esiu...
>¿.00 kerta. Kihlaua-, syntyinä- ja avioliit- l
. . . .
.
to-iimotukset 50c kerta, haiutaautieto- ja I »pelovat tvolaisteu vaatimuksia a,an vaivatta Haalittuihin miljöö-1 man huomiota tilastoille ia tut- kä pahojen kapitalistien laaditta-
Mutta kun tiedämme, e Ha
kykeneväisyydesta.m
atmenniuutto-ilmotuksct 25c kerta, naima-
dmotukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukaet vastaan keinoja valitsematta. Ne niin.
i kimuksille tälläkin alalla, on päi ma, niin ne olisivat selvillä nyt monistien toiminta ei joukkojen tefllav^an ja on kuulunut vähin-
>1.00 kerta. Seisovat il ra otukset sopimuk
Maan teollinen elämä on vil- vänselväsi, kylmillä numeroilla myöskin siitä, että ainakin seu- taholta johdu ilkeämielisyydestä. j ^ajn vuoden S. S. Järjesti» .
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista vaativat, että kaupunkien virka-*
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
kunnat ovat niiden tahdottomia kastunut, elpynyt ennenkuuhi- näytetty, että telulastyöväestö raavissa vaaleissa on järjestyttä vaan tietämättömyydestä, niin j Englanninkielen taito on valtim
kielestä suomennetaan vapaasti
polvelta, vuosi vuodelta vä luokkapolitiikkaa ajamaan ja on toivoa että siihen saadaan pa- ! maton.
Entered as second-class mail matter July 18, aseita, ilman mitään mutkittelti- mattomassa määrässä. Mitä vaan polvi
1912, at the poatatiicc at Astoria, Oregon, ja. ja siinä syy miksi San Iran
ov;i. |ällJe tc t,i, va, C|||R.;,
vrittääkin menestyy, mihin vaan rappeutuu. Taudit sen keskuu- tehtävä loppu nykyisten valkm- rannuks.a s,kai. ku.n heidän le-1
under tha Act oi March J, 1879.
tilaushinnat
toisuutensa kasvaa, ja tule^at k a -. iiiarritsj. ? päivää Toverin j.-h-
ciscon majurin toiminta ei ole tehdasherra koskeekin, kaikki dessa lisääntyvät, keski-ikä Iv- •pitäjien mielivaltaisuudesta.
Yhdysvalloissa ja Canadasaa:
Yksi vuosikerta. .>4.00
6 kuukautta. .>2.25 niin kelvollista kuin Portlan Iin. muuttuu kiliseväksi kullaksi. Mi-.lienee, ruumiillinen surkastune-
Saattaa olla, että linnaan me sittämään työväestön luokkapoli tokunnalle. joka antaa läheni;.:
3 kuukautta.........>1.35
1 k uukausi... .50
¡tietoja niitä haluaville sitä en-
Suomeen ja muualle ulkomaille:
jossa poliisilaitos oli käytettävis daksia on meillä nykyään eneni- ■ nen, joka esim. selvästi ilmenee nemällä saadaan joitakin lakko- tilkan merkityksen.
Yksi vuosikerta. .>6.50
ö kuukautta.,.>3.50
____
___________
| nenkin.
l oimeen on astuttava
sä lakkolaisten kalloja halkase- män kuin lukea taidamme ja hei -• asevelvollisuusikään joutuneiden
SUBSC R IPTIO N RATES?
heti
kutsun
saatua.
In tha United State« and Canada
maan silloin kun raitiotieyhti > dän 'kullantekotaitoaan ei ollen . mitan huomattavassa ipienenty-
Toverin johtokunta.
One year.......... >4.00
Six months...........>2.25
3 I
Three months. .>1.35
One month........... ,50 sellaista vain suvaitsi vaatia.
kaan haittaa, vaikka aasinkorvat misessä, on silmiinpistävä. Nais-
Box 99, Astoria, ( )rc.
jo kehdosta saakka olisivat hei ten hedelmät tömyy s, lasten suuri =
(2 ,p. lokak., 1917.)________
kalloissaan lepatelleet.
kuolevaisuus varhaisella Fjällii, =
koon vajonneet m ielellään puhui,,
T e o 11 i suustyöväestön dän Tällaisina
Pari esimerkkiä
tilinteon ja voiton- sotapa 1 \ el ukseen
kin ju n k k e riu p se e rie n tekojen In n
k el päti matto-
ruumiillinen rappeu laskun päivinä kääntyy ajatus mieli luvun suhteellinen kasva KANTOFARM
v A m t o c a d m ARI
a ri
k a p i t a l i s t i n a , ma 011 saada pistin pois hän en ru u gessä.
KAPITALISTINA.
T a rv ita a n v a listu n u tta arvostelu..
tuminen
yhä uudelleen siihen kansaiiluok- niinen, kaikki nämä ovat nierk-
m iistaan.
San Franciscon majurin toi-
pitäm
ään m ilita ris tis ta kiihkoa alal
V ihdoinkin 011 siis saatu kiinni oi
“ Ä lk ä ä t y l l il t ä k ö p istin tä rintakin-
'
kaan,
jolla
tässä
suuressa
sadon-
kejä
teollisuusti
»»Iäisten
ruumiil-
laan.
sillä sitä h enkeä äärim m äise. ¡1
kea k ap italisti, pankkiirien ja m ui luin.
niintä raitiotieyhtiön omaisuuden
Iskekää m iestän n e henkitor-
korjuussa
on
ja
on
ollut
ko
r-.
lisesta
rappeutumisesta.
(Jatk)
den yhteisk u n n an suurhy v än tekijäin veen. Silloin sa a tte pistim en helposti ra ja a n sa s e u ra a v a t teot sa m m u in
ottamiseksi kaupungin liuostaan Muuan nykyisen ajan seurauksia,
keintaau riihimiehen raskas vir-j
ja ylläp itäjäin vilpittöm än p a lja stu k pois ja m iehenne ei joudu liospltaa- vät tä s tä m ailm asta kaik k i panen
ja raitiotieläisten lakon sillä ta
kasilla on kapitalistien sadon-
j(ltka ovat kapitalis- Se ci ole USC VUUn kiei’- sen k a u tta ; m eille oli jo en n estään
‘¿ ä n luhistuu kuoliaana siihen | m an tulevaisuuden to iv eet ja edelly
valla lopettamiseksi on synnyttä korjuuaika. Joka päivä saamme
se
asia
selv
itetty
“tuotannollisen*
tykset.
tien kultavainiot vakoilleet, kyl
paikkaan.
nyt sikäläisissä raharuhtinaissa lukea lehdistä, miten se ja se
asem an tu tk ijo itte n taholta, m utta
T a rv itta isiin ennen k aikkea niiden
“ U pseerit, teidän tu lee lietsoa tap-
väneet ne. kastelleet ja hoitaneet,
em m e oikein uskoneet. Nyt on vain peluhenkeä m iehiinne. H eidän tulee voimien esille a stu m ista
kaikissa
sangen paljon syyttelyhalua. Ma yhtiö jakaa niin ja niin monta
asevaraston asia ta rk a s te tta v a peru steellisesti, e t - ,
olJa täynnä tappeluhalua. Ösas- • m aissa, jotka voisivat ra tk a is ta nia’1-
juri, joka ei suinkaan välitä työ- kvmmentä prosenttia pääomalle raskaita päivätöitä tehden vaali-' Työväenliikkeen
työväenjäf- tä ei ta rv itse sitä heti tä m ä n jäi- ; toI)np täytyy olla tappeleva osasto, nian k ire ä t kysym ykset otinellis- •
läistensä eduista, ei olekaan enää siirrettvään vararahastoihin sato neet kasvavata laiuoä. sadon koi- va]pseinjnen
tärkeimpiä tehtäviä, ia keen uudelleen an aly seerata. O11 pa- H anlijl jkaH m iehillenne nyrkkeily- e u e m m ättä h ä v ity k se ttä . Sillä ir.;:n
sanomalehtien palstoilla sellainen jatuhansia ja muuten tehtyään jauneet ja lopuksi valmiiksi kul-
rasta ilian v ikuroim atta uskoa, e ttä kaSjn e itä ey e } m itään m uuta. Minä pitem m älle m ennään m ilitaristi-u la
hyvä mies, kuin esim. Portlandin kaikkensa saadakseen vuosivoit tajvviksi puitua ja piiudistettuna voj,iaan se kunnolleen suorittaa k an to farm arik in on k ap italisti
pa ! tah to isin nähdä täm än leirin tä y n n ä | keinoilla ia niihin nojaavien halii
sen kuletelleet herrojen yhteisiin vain kokemuksen ja tarkkojen
.................■
■ •=-•----
*-
! sevien luokkien johdolla, sitä suu
majuri, joka asetti pohise>i ka- tonsa näyttämään mahdollisim-
h i i n paa lajia sitä.
m ustia
silm iä ja verisiä
neniä.
vilja-*aittoihin, pankkeihin “oi huoniioitten avulla.
"M eidän on teh tä v ä näistä m ieh iä-. rem m aksi ih m iskunnan h äp eä paisuu.
tuvaunuun. estääkseen ty ö selk -[ man pieneltä. Moni teollisuus- keille omistajille" jätettäväksi.
E nsinnäkin on kan to farm ari suo
M eidän on P arhaim m assakin ta p a u k se ssa niili-
Mutta
huomiotkaan
eivät
ole
ra s ti k apitalisti, pääom an ja tuotan-i tä likaisia tappelijoita
kauksia. San Franciscossa il-' laitos, joka ei julkea jakaa vallan
Ja silloin aukeaa eteen vallan täydestä merkityksestä, ellei nii- tokeinojen om istaja, sillä lian saat- Ì tehtävä heidät likaisiksi m ieleltään ta ristin e n “siv isty s” y rittä ä tehdä
v
mestytä Daily Commercial Xevvs satujen prosenttien voitto-osinko- toisenlainen näky, kääntvv
esiin ' tä tehdä varsinaisella tarkotuk- taa panna käten sä om aisuuksiensa J a teoiltaan. Heidän kasvoillaan pi- ihm isistä ru m a n a am a isia tappelijoita.
niminen lehti selittää, miten si i ja "lisää pääomiaan" lahjottele- mitalin toinen puoli, se puoli. ,c]1;i tntkja käytännössäolevia päälle ja ellei ilkeä kaikkea koskea . tää olla likainen ilme. H eidän kai- Ellei ihm iskunta voi m uulla tavall
käläisen majurin toiminta on maila uusia osakkeita niiden en- jota päivän sijteet harvoin tapaa-
kädellään, voi p o tk asta s itä kengäl-1 ’»essa ulkom uodossaan tulee olla 11- asio itaan ra tk a ista , niin sille oli
l . .
. . .
......
menettelytapoja ja tarkistella nii lfeän, s itte n pyyhkiä k e n k än sä ja kaisia. H eillä pitää olla sellainen parem pi vapaaehtoinen väistym inen,
kelpaamatonta Portlandin maju- tisille omistajille saman määrän, vat ia jota aipa suurella huolella
tä aina tulosten, uhrausten mu varm asti sanoa, e ttä se on hänen. .Hilman k atala ulkonäkö, joka osot teh d äk seen tilaa tällä m aapallolla su
minkä nämä aikaisemmin u n is ti- yritetään pitää katsojien silmiltä
rin toiminnan rinnalla.
sille ja karhuille.
kaan. Kysymys ei näet voi ai V aikkapa hänellä olisikin kiinnitys taa halua tappaa, ta p p a a ...
öiset rakentavat. 1 »stele- salassa.
Epäilemättä se on kclpaama-: vat.
“ Meidän on lie tso tta v a näihin mie- :
na olla siitä, mitä joku menette- osalle om aisiini taan, on hänellä sit-
tonta raharuhtinasten
etujen vat tehtaita, tilaavat koneita.
ÖLJY-ISÄNM AALLISUUTTA.
hiin tappam isen henkeä ja sillä t a
Mutta se n,äk vy kuitenkin. 1 letitpä saa aikaan, vaan myöskin-' tekin se om aisuus n i m i s s ä ä n valla aja a K ristuksen henkeä saksa-
S
yracusen
yliopisto on yksi niistä
h änellähän on en sikädessä suo
\ ain kullan si kaisemat osak- siitä miten se saa sen aikaan. sillä
o
p
p
ilaitoksista,
joita
ylläpidetään
ranainen riisto-pikeus, ja on se kak- 1 laisiin,
keen, »nustajat. numerojensa •a Kirja voidaan kirjottua kitsinkin. sin k e rta in en , jos viejä tulee riistää
Em me tahdo him m entää tä-1 R ockefeilerien lah jarah o illa. Näiden
± ammattinsa kovettamat seka o-i mutta kone tekee sen paljon pie- k iin n itykselle korko ja ku o letu sta. •m an neronleim auksen v ä litö n tä vai- ! lah jo tu ste n ta rk o tu k se n a on ollut
k u tu sta pitenim illä se litte ly illä ; se 011 k asv attaa m aan sivistynyt nuoriso
T man asemansa puolesta taistele ' ncmmillä uhrauksilla.
Voikos o sak ek ap italisti osottaa
sellaisenaan.
: R ockelelletien hallitsijasiivun uskol-
" vat tehtaitten i, >htoherrat, lie
luuri lakki'tilanteet antavat ¡tä ä n osaa niistä laito k sista oma k hyvä
M
utta
vielä
puoleensavetävänipää
lisiksi k a n n a tta jik si k aik en niahdol-
eita;
voivat tuijottaa itsensä sokeaksi j työväestölle mitä oivallisimman i »«»m. joissa hän om istaa o sak k kelta;
011
sivistys
toisella
—
sa
k
sa
la
isten
—
lisen tu levaisuudessa esiintyvän ta r
tu skinpa edes ain a saa m ääritellä
Ì
teollisuutemme
kukidstuksen
kul
.
tilaisuuden
tarkastaa
aseitaan
ja!
peen
varalta. Viime aikoina on tu o n -
K
a
n
to
fa
rm
a
-,
Pu°
h
“lla.
Toveri kaksikielisen^ jokaiseen työläis
. . . . . . .
. .
..
1 1 1 riistäm isen teho k k u u tta
i
S
euraavana
päivänä
ju
lk
asee
sam
a
i
tu
o
stakin
liikkunut luihuja, e ttä Koe
iäiseen ulkokuoreen, he j.i neulan'tehdä huomioita uuden tvhok- 1 rin riist!unin(,n „ „ p eru steellista, hän
kotiin lännellä!
kefellerien
h a llitsija su k u olisi sy d ä
Muut näkevät kuuden suhteen.
isianajajansa.
'v ie lä “ kasaa y lijääm ää” siinä, m issä ' R aivaaja o tte ita e rä ä s tä sotakiihotns-
m
eltään
ja
sielultaan
saksalaism ielis-
Mikä mainio tilaisuus tarjoutukaan län-
tahtovat nähdä toisenkin,
toisenkin.! Valtiovaltaa halveksiva
syndi-: pankkiirin m ahdollisuus loppuu. Sen k irja se sta, joita nykyään a h k e ra sti
talv
lä,
ainakin
V
ille-keisarin
h a rta ita
ovat näm ä ra h a ru h tin a a t huo- ; lev itetään liitto laism aissa,
I ljen suomalaiselle työväestölle nyt vaikuttaa synkän puolen. Ja työläiset ei kalismi on hylännyt taistelun sen j nyt
ihailijoita.
nianneet ja kateudesta varm aan n o s -; K irjasen niini 011 “ U rightfulness
valtaamiseksi ja käy taistelua sen j tavat melun.
Nyt
011 näille hiipiville huhuili,
:: Toverin kautta suoraan amerikalaiseen työ- vät - it ä näe, ne sen tuntevat.
on R e etreat".
tre a t”. Siinä ju lk u staa n Rans-
vihdoin
a
n n e ttu kuolinisku. S yracusen
a
-
kukistamiseksi.
Mitä
työväestö
Olemme
yhä
uudelleen,
hik
kan parlam en tin kom itean lausunto
väestöön ja työväenliikkeeseen!
K iistäm iseen on kolm e ehtoa: työ sa k sa la isten tek e m ästä h äv itystyöstä yliopiston p resid e n tti Day on — näh-
numero numerolta pa-;<itä tietä saavuttaa, on nyt jo
Kuka jättäisikään sellaisen tilaisuuden kaarnatta,
voima, raaka-aine ja tuo ttam isk eiu o t
lanneet vallitsevan tilanteen’ pa- ¡sei viisti nähtävissä. Ammattilii- 1 eli koneet. K arl Marxin teo rian mu tän ä kesänä tap a h tu n ee ssa p e rä ä n ty - , tä v ä sti korkeim m asta p aik asta anin -
m isessä län tisellä rintam alla. Inholla tHn m ääräy k sen m ukaan — lausunut
$ käyttämättä!
•• himpaan seurausilmioön, työläis-¡ke ei halveksi valtiovaltaa, vaan kaan voi raaka-aine ja tu
o ttam is-
is jg k au i„,n a iukee tao ta selo stu sta. | eeuraavan to sla k a te e m isen toivom uk
tuottam
Ja samalla kun se vaikuttaa suoraan ame- •• • • ien elintason pelottavaan lasken- käsittää sen merkityksen, mutta väline joskus olla sam a, ja hän niai - , p e ra än ty e ssä än sa k sa la ise t sotilaat sen:
:: rikalaiseen työväenliikkeeseen, on se ver- •• tuuliseen. Olemme yhä u ttd e l- sekään ei käy taistelua sen vai- nitsee. e ttä farm arin leh m ä k an ttu ra | päälH kköj engä kä sk y stä raa a sti* hä- ‘ “ V aikka h e lv e tti onkin liian hyi:
•• rattomana välineenä maankielen oppimi- i leen paino-taneet työpalkkojen1 taamiseksi työväenluokan kä- on tuollainen kapine. Kun lehm ää ' v ittivät sato ja k au p u n k eja, kyliä , ta- paikka ra u h a u h a rra s ta jille , päästä
kannalta katsottuna. Kapitalistit kiinnittävät miljoonia liikkeen-
j eivät pyri kunnallisomistukseen, laajennuksiin, mutta siitä huoli-
Ltnncn »uom*i»u«n t/öväen unenkannattaj*. vaan ajautuvat sinne ja siksi ne matta jää osakkaille kymmeniä
ilmetty? AstoriaMa, Oregon, joka paivi I
'
.
...
'
.
parut »unnuntam*.
vastustavat jokaista siihen suun- prosentteja.
TOIMITUSKUNTA:
taan tähtäävää toimenpidettä. Nei Rahaa tulee kuin ruohoa. Dol-
W. N. REIVO
LAURI M OILANEN
hyötyvät paljon enemmän ja hei- larit pyörivät ja tehdaskapitalis-
A D O LPU SALMI
A. B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN
pommilla vaivoilla yksityisliik- tien kannattaa olla hyvin tyyty
keistään, varsinkin sellaisista jät- väisiä. Tällaisia kulta-aikoja ei
TOVERI
(T H E COMRADE)
rhe organ oi ae Finnish workers in the tiläisliikkeistä, kuin raitiotieliik- vät m uista vanhem m atkaan teh-
TOVERI
HAUITÄÄM
MAILMANKATSOMUKSIA
Jättäisitkö käyttämättä ti
laisuutta hyväksesi?
••
•
•,
••
•• ••
v i 1
\ “ , ,
M
seen - ia
kohottamisen
..
ja siten
oi 11 tämän
v a i n a u maan
n i a a u tVOVtieniiikkeenV’
v .v y v a v iiiiir v i\e :e
X
• •
::
::
••
J
öct ii
. ,
•
, ,
ruokitaan
lihan
tai
maidon
tuot ta- ; ionno ik a ista lria
BAkAnnuksia
rn iiv - kääm ine ’n-idä’ kuitenkin sinne. •
endotonta
vaan ainoastaan
»v.j.in«.-
■ puoli
,
... väittä sun,
..................
. . , . saadakseen n n sta rk o tu k se ssa, on . se - raak
a-ain e, ! te ttih l rau n jo ik si «aaennuaaia
tahi p o ltettiin rajaj
po- sa a v a t siellä ta iste lla S aksan
mattomyytta seka kuvailleet sitä siltä toisinaan joitakin myönny- tyotJ antovälille on se lannan tuotta- ; ro k s-, Jos ei ehditty ’.Kivittää koko ^a. Jum ala h e itä siunatkoon ja oi
lv
tuntemiseen liman kielellisiä vaikeuksia. ?
tilaa, mihin työ- tvksiä työväestölle,
jan a Näin ollen siis ka n to farm arin rak en n u sta, niin ainakin p irsto ttiin ä°un heille arm ollinen, e ttä lieidä'
Kukapa ei lukisi jonkun minuutin joka ilta puutteenalaista
väcnluokka tässä maassa on joii-j Mutta tämä luokkasuhteitten lehm ä, kanat ja muu "liikkuva pää kaikki huonekalut. P eilejä lyötiin sa ata isiin m itä pikem m in ainniutuik
englanninkielistä kirjotusta, kun saa sen : \ t imut elintarpeiden hintojen non-: käsittämättömyys ajaa sen sii- om a” tu o ttaa hyödyn, tekem ällä syö- niä.<äksi. pianojen kehyksiä h a k a ttiin So
perään verrata sen suomenkieliseen. Sen £ sun kulkiessa niin huikean palj-in hen, että se joutuu lainaamaan inisen ylijääm ää, l a n t a a , jolla ta- kii.vt.eila> kirkkojen a ltta re ille kas.it- Kas, sm nm oiscita s e . lem ahtaa "
voin k asaantuvan pääom an kauppa- ¡¡j,,
ihm teulostuksia,
m aa,alojen iystä kihoova isän m aallin en sivisti
parempaa maankielen oppimismahdollisuut- j p aik k o jen n o u su n edellä, j a se nd ikä 1 is teiltä menettely tap, >ja arvo
sa attaa v astata kolm ea tai n e l-, nia a n v i)jefyskOI1eita k asattiin
läjään
- — —
'* on aine. josta emme lakkaa jm- toisinaan, niin katkerasti kuin se jää dollaria tonnilta. Siitä ne liiljoo -j., pOite ttHn tahi linkattiin kappaleik
a u ta
k ie lita ito ,
ta ei koskaan tarjoudu.
to lia .
e ttä professori K
ndikalismia va.- nat k asaantuva, K antolarm arin *'ka- 8j ; jo k a inoa puu k aad ettiin maa- “Onko
”
lunnasta
niin
kauan
kuin
asiat
J
taisteleekin
Sensuurilaki, joka muuten tekee vieras- K korjaantuvat, kun työstä makse-. taan yleisesti,
a a an tu v aa” pääom aa on tuo n a v e ta sta J h a „ lai h a k a ttiin kirveellä, niin e tte i ,inen on' kuten «a n ” ta a n. tohv. !
:: kielisen sanomalehdistön toiminnan äärim t taan sellainen palkka, ettii sillä Yksi sellainen esimerkki on ny- ulos lapioitu ylijääm ä, se v o id a a n ; se enaa koskaan voisi kasvaa K aikki a lla "
todistaa silläkin, e ttä k an to farm ari . tvökykyiset asukkaat vietiin pakko-
“T o tta, trttla, veliseni. A atteles. <•’
mäisen vaikeaksi, voi tuottaa jotakin hyvää puutteita kärsimättä tulee toi kvisin Fortia,idissä käynnissä o hoitaa
sitä huolellisem m in kuin k ir - ! fvöhön gak saan K iehuttiin kuin rie
niles Pr,liu” Y h d e l l ä kieltä eii,
kin, jos saamme englanninkielisen työväes xneen.
.
jleva lakkotaistelu, jossa la k k o - jan p ito aan tai sielunsa tu lev aisu u tta ; hui hunnien A ttila, “jonka jä ljissä llskalla a a k a «ta s u u ta a n ! ”
1’uute on jokapäiväinen vieras vartiat ovat vangitut virano- Siihen perustuu hänen vuotuinen m e -, ruoho ei enää koskaan k a sv a n u t”, i
-----------------------------
tön tämän toimenpiteenänne avulla parem
nestym
isensä.
Sunnuntaiaam
usin.
kun
K
aam
ea
ja
inhottava
tuo
kuva!
•¡■•i-¡•■i-
i- i i--i--:- i -i - i - ! " i "i' i -i -H - i- i- i- i
-E
min hereille ja työväenliikkeen vaikutuksen 4- tämän maan työläisten koodeissa. J maisien toimesta, syytettynä lain kesäinen au rinko lä h e ttä ä eläviä ja R äikeä esim erkki sodan a ih e u tta m a s i
Se on sitä ollut ennenkin, mutta j rikkomisesta. I Hiot ovat luvan- läm pim iä säteitään ,
alaiseksi.
tap a a m elkein ,a raak u u d esta ja sa k sa la isten junk-
v Järiestömme asioita i
-- se ei milloinkaan ennen ole aset-i neet täyttää vankilat, saadakseen aina k an to farm arin työskentelem äs- j k erjen eläim ellisyydestä!
Sanotta-
Tällä tavalla tarjoutuu verraton tilaisuus • • tunut niin vakinaiseksi, lähte- itselleen lakkovartioimisoikeit- sä tunkion ihanassa tuoksussa.
vh.la k(,rran e t(ä tätn ä havi(ys *1' 1*'I—VH*1!"! I"l I'd'H11 '¡"1 I 1 il i,H i-liit»iI»“I
puhaltaa uutta henkeä vanhoilliseen ja i mättömäksi vieraaksi kuin nyt, olen: - siis menettelevät aivan H änen on poikkeuksetta käytävä | , koon
tap ah tu i
sotapäällikköjen m ääräyk-
SANNA KANNASTA
taantumukselliseen työväenliikkeeseen ja eikä esiintynyt sellaisena suora-1 samalla tavalla kuin syndikalisti • viikon päivät työssä jollekin toiselle sesta. E rä ästä sak salaisen sotam ie- TOVERITAR
PUHUU WYOMINGISSA JA
COLORADOSSA
än tä hiem an ylem pänä olevalle ka- hen m u istik irjasta löydettiin selos-
elivoimaistuttaa se sellaiseksi, että se muut naisena ravinnon puutteena kuin set ‘puhevapau-taistelijat".« i<y- h p italistille
s
e
u
ra
a
v
a
s
ti:
kesäaikana. M utta pyhät , , uksia tuosta m ielettö m ästä h ä v ity s
D iam ondville, W yo., lokak. S ja
tuu tiedolliseksi luokkaliikkeeksi. Tällä ta + nyt. Seurauksetkin ovat tämän symys ei olekaan siitä, etteikö hän saa vapaasti
velloa kasaantu- j työstä. ‘ Ikuiseksi häpeäksi m aalleni- seu raav in a päivinä.
valla tarjoutuu myöskin englanninkielisen ” vuoksi toisenlaiset kuin ennen, sellaiseejikit, menettelyyn olisi n eessa “ k ap itaalissaan .”
¡m e ja kansallem m e .tää se tö rk e ä ja
Glencoe, W yo„ lokak. 13 ja
••¡toisenlaiset ja siihen määrään turvauduttava tarpeen vaatiessa, T otta ovat sanoneet p a n k k iirit ja , tarp eeto n hävitys, jonka panim m e se u ra a v in a päivinä.
i lehden käyttämismahdollisuus milloin sitä " huolestuttavat, että niiltä ei voi vaan siinä, mikä johtaa siihen. to tta ne suuntapohjan tu tk ija t.—A.V. ‘ toim een ", sanoo lian.
um berland. Wyo., lokak. 15 j
“M utta sellai seu C raav
in a päivinä.
■' tarvitaan.
nen
oli
käsky,
e
ik
ä
a
u
tta
n
u
t
muu
” katsettaan kääntää ainoakaan tä-
Yksinkertaiselta tuntuu seli
F ro n tie r, Wyo., lokak. 20 p. ja .
raav in a päivinä.
Ne kulut mitä tämä toimenpide aiheuttaa, y mäti maan työväenluokan paras tys, että viranomaisten mielival SIVISTYSKUVIA SI VISTYSTAISTE kuin totelia. Ja kun k e rra n vo itet se u Rock
Springs. W yo., lokak.
t
tiin
sotam
iesten
luontainen
tunteelli-
LUSTA.
taisuus siihen pakottaa, mutta
;• eivät ole juuri suuremmat, kuin mitä leh- ;; ta harrastava.
i suus ja päästiin hävitystyön alkuun, ' sif„ se u ra a v in a päivinä.
:: delle olisi koitunut sensuurilaista muuten- I Tehdaskapitalismin synnit tä- se ei ole mikään selitys. Parem R aivaaja julkasee erään a ik a m m e ; niin m eidät valtasi villi hävityshalu. g.unaaV in a p ä i v i n ä 31 ja
in maan t\öväenluokkaa koh min sopii selitvkseksi työläisten sivistystasoa kuvaavan nefo n tn o tteen , J ja m e -m u rs k a s im m e kaiken m ikä
Superior, Wyo., m arrask . 6 i
- kin. Takokaamme siis silloin kun rauta on T j m
se u ra a v in a päivinä.
taan ovat suuret ja moninaiset, omien menettelytapojen nurinku- siellä M assan valtiossa, lähellä Fitch- tiellem m e sattui.
:: kuuma ja käyttäkäämme epätoivoisintakin Mutta raskaimpia nii>tä kaikista risuus.
H anna. Wyo., m arrask. 13 ja
burgia olevan Ayerin sotilasleirin
M eillä ei ole syytä epäillä kom i
se
u
ra a v in a päivinä.
h
arjo
tu
su
p
seerin
Reginald
Barlowin
tean
selostuksen
tod en p eräisy y ttä.
:: tilaisuutta mahdollisimman paljon hyväk- 4. on -e ruumiillisesti ia henkise ti !je 0,1 ammattiliikkeen suhtau
Leadville,
Colo., marrask. 22 ja
iehille ja suurelle yleisölle a n -j S itä vah v istav at u seat lodistuskuppa-1 .-en raavi »n päivinä
• • semme. Kapitalistinen järjestelmä muutte- rappeuttava vaikutus, joka sillä tuminen pi»liitti een toimintaan sotam
täm än opetuksen, joka on sa n asta a - leet, in.m. valokuvat, jo tk a eivät va-i T eiluride, Colo., m arrask . 23 ja
;• lee suhteita lakkaamatta, ja työväestön on $ työväestöön on ollut. Tarvitsee joka ajaa sen täyttämään vanki- naan näin kuuluva;.
I lehtele. H äpeällä ja tuskalla täytyy s r ' ”*a av in a päivinä.
C
6
“
Me
olem
m
e
tää
llä
oppiaksem
m
e
tu n nustaa, e ttä kovin on sota eiäi-
U arneyville, Wyo., jouluk. 6—1
otettava niistä vaaria, sekä suunniteltava $ ¡vain tarkastella virallisia tilasto- lat jäsenillään, tietämättä edes
T
overillisesti.
..
teollisiiuslaitosDetntne työläis sitäkään, mikä sen siihen pakot tappam aan. T äm ä on sotaa. Se ei | m isty ttä n y t ihm ism ieliä, kun kylmä-
W yotningin valtion s. s. o .tsto..-
• ■ toimintansa sitä silmälläpitäen.
ole
huvim atka. M eidän täytyy tapel v erisesti pannaan toim een moisia* te
keskuskom itea.
ten terveydellisestä tilasta tul- taa. Xe samat jäsenet jotka nyt la, tapella kuin perkeleet, kun pää
koja
Ihm etellä täytyy, e ttä S aksan
Silloin on työväenliikkeen toiminta sitä .. . i Iäkseen
vakuutetuksi siitä, että ovat valmiit mer emään vanki sem m e toiselle puolelle. Meillä pitää kansa jo ei nouse v altiaitaan v astaan. :
_____
Oletko tehnyt voita-
t kuin sen tuleekin olla.
• • tehdaskapitalismi on työväenluo- laan asiansa edestä, tulevat taas olla helvetin tulta silm issäm m e ja ! jotka k asaavat kansan h artioille e- vaSl
Tarjotkaa englanninkielistä Toveria jo- + kan terveyden kaikkein pahimpia seuran \ issa vaaleissa äänestvsli- m eidän täytyy tehdä taiste lu käsi-J des vastuun tälla isista tu rk e ista lik o k - ’ •• •• •• TnVPrin
» 1 11 •• i •
kähm
äksi
vihollisen
kanssa.
usta.
nnaaran
kohottamiseksi
1 kaiselle englanninkieltä osaavalle työläisel- i kuluttajia. Missä tehdas raken- pullaan vahvistamaan niiden vir-
koettako lävistää vastusta-
Me saatam m e kohtuullisuuden ni-ikllUtCen tllhantCCn JOU-
le, niin teette velvollisuutenne tämän maan ? netaan, siinä rakennetaan työ-1 kaherrojen valtaa, jotka nyt po- jaan “ Älkää
n e pistim ellä. Pieni sysäys r ii t- < m essä m ainita, ettei liitto la ism a itten ' h,L inin .,Hr«»iir» mxinnnt-
. ■ työväenliikettä kohtaan
*
' Di-ten terveyden surmaaja, sen J liisin kauptilaa heiluttavat lakko-
—t 1
m
i
t
tää. Se riittä ä
työntäm ään pistim en i sodankäynnissä tu n n eta näin ju lm a a 1 • . « Ä Ä i ••
hänet, jos i ja tr ik ia m enettelyä, vaikka vai;- •
• E t liÖ
Paini) pui j tetta« asti e rä ä t m ilita ristisee n kiih-
+ {elinjuurien j-äytäjä Naisten ja ¡laisten päiden ylitse
kyllin syvälle tappaakseen
J
i
se
j
ohtuu
poliittisen
t
nniin-
iskette
oikeaan paikkaan
OS;
i
käyttö,
jonka
ny-
-++-H-H-i-t-+++-K-hl-t-:-H-T-H-i-++-i-r-i-+++++++-t-l-+-i-T++-H-+ la s te n
t
•
m i t e n k ä ä n VOI’
si tehdä vielä jotakin?