Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 25, 1917)
No. 224 TOVERI - - 1- t V n n iv iin b a kaikki m uut, jo tk a rau h a* halua- SakgaQ dämellisellä m yötätuntoisuudella myyvät anastam iensa laitoksien puhuu kapitalistien isanmaalli- ¡jon tyhm yyttä kansassa, kuni .u in vastaan, vieläpä sisällytti sen tuotteita hallitukselle tappiolla, suudesta ja on olevinansa liiku i julkeasti uskalletaan ‘e’k ltc ’ 6ij}a he e stä v ä t sa k sa la iste n saam aa- ‘ kansan kärsivällisyydellä. ta sitä p e rin p o h jaista selkäsaun;«* laatimiinsa ponsiinkin, joista osa Xe saavat sievän liikevoiton tettu sen johdosta.. jonka ne m uuten nyt jo hyvin, pian Kyllä täytyy olla valtavan pal-1 Raiv. kuuluu: ‘‘Ei saa tehdä minkään- i tuosta alhaisestakin 'h in n a sta , : saisivat, ja jonka ne sitä p a itsi sletäi- laista yritystä työsuhteiden Kuulimm ehan äskettäin, että h a i-! siv ä t saada oikein läm p ö isestä k a m uuttam iseksi, ja että työväestö litus-, tarkasti tutkittuaan tuo ; i desta. hiilikaivan- = puolestaan sitoutuu olemaan vaa tantokustaunuksia Näm ä viim em ainitun la a tu is e t tie trm atta tunnustusta unioilleen ja noissa ja lisättvään niihin "koh- S * * • '5 dot on tuonut e rä s e te v ä h o llan ti tuullisen" liikevoiton, määräsi. | | = lainen kauppias, joka on kolm isen työsuhteisiin." l i - . l l i t i i L - u o l L . <.11 m v v t :i v 5 L- i ? .iiiii» iitiiiiiiitiilM iiiiiiin iriiiii.ii.ii,iiiiiiiiiiiiiiii,iii« n iiil» iiiiin iiiiu iiH ilitin iiiH H iu iH n 'H u ii« iiii......... Sitte laverrellaan ponsissa e t t ä n a n itU K sc H t o n m y y tä v ä Rt k u u k au tta oleskellut k aik issa Länsi- , notaan m aksaneen kokonaista 40 mu- „ . TERVE TAAS! muka voittojen kiskomista vas vihiiliä kolmesta dollarista to n S aksan tärk e im m issä paikoissa, ku I joonaan dollaria. ten D usseldorfissa, Iselohnissa, Kl- taankin, m utta kuten luonnollis- nilta. M utta me muut kuokvai- Jo nkun aikaa nukuksissa ollut s.s. j K alliiksi ne ovat ennenkin tul- ta. tarkotuksella pettää työläisiä. ' set yhä edelleen saamme maksaa osasto San Pedrossa, Cal., on hera- jeel inhim illisen typeryyden muisto-1 berfeld-B arm enissa, K ölnissä. Bon- B ochum issa, k e sk u ste llu t ja tettv henkiin. Aika onkin sellainen, vielä ole ’ n issa Pääasia on. että nekin hallitus ky nimenen dollaria. i k a ik e n sä äty iste n h e n k ilö itten kanssa virkailijat, jotka vielä ennen so Kun namit seikat ottaa huo e ttä kaikki voim at ta rv ita a n rin ta m itään niin kallista ollut kuin m itä ja tehnyt o m intakeisia havaintoja. m assam m e. N ukkum inen on jo käy $1.00 kerta. Seisovat ilrootukset sopimuk taa teeskentelivät <»levänsä suo- mioon, niin meidän paatuneella nyt liian kalliiksi työväelle. ja päivä p a rh aallaan E uropassä rak en n etaan . sen mukaan. Satunnaisista ilinoiuksista j SC Iltt lii. S iitä nousee eri pääkallo-pyram iidi R ehellisesti puhuen, e r voi tulla tulee rahan seurata mukana. Englannin A lutta Englannissa ovat voi- siollisia järjestyneelle työväestö! mielestämme ei oikein näytä sil päivältä käy yhä kalliim m aksi. kielestä suomennetaan vapaasti. kuin m inkä Tim ur Leng aikoinaan ' m uuhan kuin yhteen p ä ä te lm ä ä n “, Entercd as second-cla»» ma.l matter July 18, m atk aa t osuusliikkeet -OSOtta- le ja kanneskelivat taskuissaan ta _ ctta kai vant, »porhomme olisi- p y sty tti Delhin edustalle. hän v ak u u ttaa, “S ak sa ei e n ä ä voi union kortteja, kuten juuri työ vat erittäin isänmaallisia. Päin-j 1M2. at the post«,,ice at A itona, Oregon, j t kyllä sitä Voidaan SADETTA TIESI kauan tä tä k estää. K a n sa lta ovat der the Act of March 3, 1875». U te i, t i l a ix y n a » n a under hankkia elintarpeita halvemmalla m inisteri \Yilsonkin, ovat tulleet keinot lopussa ja rohkeus p e ttä ä. E l TILA U SH IN N A T vastoin m e is tä t u n t u u k u in to Suom essa, kun k asak at lauloivat. Sa- MILTÄ SAKSASSA NÄYTTÄÄ Yhdytvalluusa ja Canadassa: lei rau h a tule jouluksi, m inä en näe lournal oi Commeree’" j m e r k i t näy ttäv ät pitävän tä ä llä - 1 ja niin on hallituksenkin o llu t¡n y t avoimesti ulos karvastaan (listaisi Yksi vuohikenä. .$4.00 6 kuukautta. .$2.25 3 kuukautta.........$1.35 1 kuu kau si... .5(1 pakko m äärätä hinnat alemmiksi. * j a yhtyneet Gom persm virteen. • , , • . » kili paikkansa. Umojen h a llitsija kai-I Belgian, Serbian ja Puo an tilan- ‘ m itään m ah d o llisu u tta v ä lttä ä val- itse jotakin aivan toista. >e to-: p ,, , . , , Suomeen ja muuaLe ulkoauiU«: _______ J , keli ei haluaisi nähdä tuollaisia otuk- teen me johonkin m äärään tunnem - lankum ousta. ain a k a a n m itä Länsi- Yksi vuosikerta. .$6.00 o kuukautta. .$3.50 Täällä Amerikassa ei ole o lem as-' että työväestön on luovuttava d is ta a , että kaivantoneriam m e i g.a ulkosalla sentahden tekee kai- me, ja loput voimme a rv a ta, S ak sas S aksaan tulee. bUBSeRIFTTON RATES: sa trustiutuneen pääoman saalis ¡kaikista vaatim uksistaan ia <>i mitä hävyttöm im m in n y lk ev ät!ken voitavansa ajaak seen ne pois In iha United aiaicv and Canada ta ja sen liitto laism aista e stä ä sik ä One year............ $4.00 Six months........... $2.25 silloin kun kapita- suurta yleisöä, kiskoen siitä ttsci ¡silm istään, tak aisin lym ypalkkoihinsa. läinen sen su u ri m eidän saam asta L ih a v ia s aksalaisia ei enää nähdä. three months. $1.35 One month................. 50 tusta häiritsem ässä mitään- sei-j f u k s is ta a n Huoncusto sijaitsee lOnnen ja Duane katu laisia kuin osuusliikkeitä, joten jHsfien voitot ovat kysymyksessä. ta satoja prosentteja liikevoittoa. ' Niin P»an kuin sotam iehiä asestet- lu o tettav ia tie to ja ; preussilaisuuden “Kofco S a k sa ssa oloajallani en ole jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, toimitus 832. elintarvekeinottelijain isänmaalli- Sellaista ei luulisi iskevän sa- Se tu(,istaa> et(ä hallitus ei v äli-! Parveilla A storian k a d u il-; kukistainist;i varten Hi liitto u tu n e itte n nähnyt kenenkään ihm isen, en las- Advertising rat»» in effect july t, 1912, 40 noa edes kaikkien porvarienkaan, tä kllhittaiavlcisön eduista hinto 'i " n t X " f -4 n k u n 1 s” wrva,t“jeM‘ K^ ‘«nnin. R anskan M j tenkaan> n auravan tai hym yilevän. ceuts per meh. Special discount s allowed suus mvvdään täällä paljo., k a i for larger and continuous advertí .ementa. oloista e stä ä taas K aikki, p o ikkeuksetta, ovat k alp eita ... . ,, , - . - ,nuttu meillä Amerikassa se k u u - ................ . k o ik o M aanantaina t.k. .4 p kun lta lia n nykyhiistä oloist. TOVERI, BOX 99. ASTORIA, ORE. Inm masta kuin Englannissa, tai 1 1 * Ja niaaratessaan. , aam ulla kaupunkim m e oli kauttani- , m aiden sensuuri AL'ti. N IK U LA . Mauager. L ihavia , y |utta e,k .,,,le kyllin isän,n ial taan pistim illä v a ru ste ttu je n m iesten . nmgta nn|Uta kujn kauni8te ltu ia ja ja m enehtyneen näköisiä. missään muualla koko sotaa käy luu eräänlainen unionin sak salaisia ei enää ole olem assa, vässä mailmassa. Ilmankos la- ohjelmaan, ja m ik ä v ie lä k in pa- ¡¡sta. että edes hallitukselle myy ! vartioim a, seurasi siitä ran k k a aade. j ep ai]eniä ,,a s u k a s ta a n v ä ä riste lty jä paitsi — m ikäli m inulle on k e rro ttu k esti koko päivän ja seuraavan kin tietoja. kalaiset riistäjät ovatkin niin ! heinpi. suuret joukot unn m iste,s dään vähän halvemmalla. Tapa — B aijerissa. J o k ik in e n n ä y ttä ä Halpaa leipää ei ta eivät saa millään tavalla p ä ä -‘ <ivathan tru stjherrat e d e llis te n ^ 0" Niin- että kyllä ne “vanl,at sa ira alta . v ä lin p itä m ä ttö m ä ltä ja ‘‘isänmaallisia.' tullutkaan , hansa •• , »»:; I,,»;.:; ,, , ... , , m e r k i t ’’ paikkansa p itäv ät, etenkin Tiedot sellaisia kuin kulloinkin tar- s itä , O ta hetta j a r n u i , s o tie n ,u k a n a n y lk c a hallitnksel- i y * p m a ( merkit Ja näistä mer. railCei valm iilta itsem u rh aan . Sak vitaan sa on ikävin paikka auringon alld- Työministeri taistelussa liiallisesti ]n i,.i i n .1111.1 . l. ii ^a kaiken, minkä s a a d a v o iv a !, heistä päättäen tulee A storiassa vielä S otasen su u rin suosiollisella myötä- Jos siviiliväestö on saan u t tarpeek- Eljntarv ekeinottelijat jjt elin- kun asema käy tiuhemmaksi, y |ih sjkä he nvt alentavat hintoja j ainakin to istaisek si jatkum aan sa- unioita vastaan vaik u tak sella sa a p u u kuitenkin toisi- ! 8een sodasta niin niitä tu le e k aa n tarv ehallitus ov at olleet viim e kuten nykyisinkin on laita. 1 toisia säitä, siis p arasta pysytellä naan m elkoisesti luotettav an u ä k ö i-! a ja tel!a n iistä lu k em a tto m ista ker- e<les hallitukselle.' ------.fr- -«» -- --- suojassa, ken haiuaa ter- aikoina jonkinlaisessa kilpajuok siä tieto ja viliollism aitten kotoisista tom uksista, m itä kuulee, ykäinpä lo- Selitvs on hyvin vksinkertai -kaitojen \ iinie perjantaina pitivät A- säästää. » ■ •i i t tr , veyttäan sussa, josta sanom alehdistö on Isänmaallisuutta sekin oloista. Sellaisia on m eillä tällä ker- ! lnan a olevilta so tilailtak in , sotaväsy- M aailm ansodan ra h a lliset nen. merikan ttollisiuispa rooli it jo*i- taa ju la -la v a n a S ak sasta. Kun o ta n i- , m yksegta rintam alla. P itk in koko tiedottanut aina tuon tuostakin, m enot kasvav at niin v a ltav ik si, | kiniaisen edustajaki <k< mk sen At- VALTAISTUIM ET me huomioon, e ttä S aksa on e.intar- , län sirin ta m a a kuulee tu o n tu o stak in että hallitus aloitelee leivän ¡liu lantit* Citvssä, X. J.. jossa kes “Journal oi (commerce . suur- e ttä väkisinkin 'pak o ttav at halli- ‘ peitten kotim aisen tuotannon suhteen upseerien katoam isesta. M uutam ia taa. Olisi siis saattanut luulla kusteltiin m ahdollisuudesta e s tä ä : pääoman am m attilehti kirjottua: tu s ta ,n ,n e sää stäm ä ä n sekä om ia I näyttävä, joutuvan romuksi Äsken pitkän m atkan edellä kaikista muis- , |,e igtä, sam oin kuin so tam ieh iä jär- vaikka niinkin, että hallitus o li lakot, jotta voittojen katkeam a- "R autateollisuuden raporteissa e ttä liitto laiste n v aro ja. K u p a - ! kerrottiin Suomen valtaistuimen vle- ta sotivista m aista paitsi V enäjästä, I jestä än , pidetään lom alle la sk e m a tta , • dyn historialliseen museoon. Berlii- si päässyt keinottelijoista voitol ton kiskominen ei millään taval-j ilmoitetaan, että koksi (co'ket, na. rautaa, kivilinna, kankaita . .. . . ja e ttä Saksan rajojen sisällä ei vielä vähintäin vuosi. M onet eiv ät sitä nissa mvos on m uuan valtaistuin le, m utta nyt tiedotetaan ikään la häiriintyisi. ole vihollinen eläm öim ässä. voimme kestä, vaan y k sin k e rta ise sti karkaa- tuhansien iniljo. mien ' jota ennen muinoin myytiin ? l.50 ! ostetaan jonka ehkä odan loputtua saisi os 1 kuin lohdutukseksi, että halpaa Luonnollisesti ei siellä selitetiv ’ tonnilta. nyt maksaa Sl.v.St) dollarien edestä. Hallitus >uojv taa halvalla. S illä varalta, eitä ,ääl S a k sa sta saadun kuvan nojalla osa- f vat kotiinsa tap aam aan vaim oaan ja leipää ei sentään ole odotettavis että lakkojen estäminen olisi s a a $14.50, m utta hallitukselle m y y -jlee itseään ia uhkaa kapitalisteja i lä lännellä m ahdollisesti in n o stu ,u i- puilleen a rv a ta, m iten ovat a siat lapffiaau. S ää n n ö llisissä oloissa hei- toisissa •ed eläm ain itiiissa sotam aissa, d a t am m u ttaisiin —■ nyt he tu sk in sakaan. tavu mahdolliseksi voittojen ta dään sitä $3.00 ja $3.50 dollarin i tuotantolaitoksien takavarikoitui-j siin hankkim aan tuollainen m erkki- S ak sasta en saapunut varsin risti- saavat edes nuh teita, sillä nyt heitä kalu joki» Toverin tai T o v erit,aren i sella, jos liian paljon nvljetää ,. riitaisia tieto ja — n ä h tä v ä sti riippu- ; kipeästi tarv ita a n . • Tavalliselle kuolevaiselle — kia, vaan selitettiin se tarpeelli hinnasta.' (<'mm»' ole k ateellisia) vastaavan en siitä, m inkä sensuurin läpi no o- “Journal oi Commeree" on ko-i Tässä asiassa näet koko-kapita i?änmaallisuttden , takia, ja kukapa ei sitä leipäpulan vai seksi h a n g attav ak si, kerrottakoon, e ttä st “ Y htelstunne sam aan joukko-osas i vat kulkeneet. Ei Y»Ie kauan, kun astuu vasti liikutettu tällaisen jalomie- listisen yhteiskunnan ett, on jykevästi tehty ja kalliista puula- litessa olisi — jää niinollen a r-i m utta kun muistaa ne biljoonat, toon ja sam aan arv o luokkaan k uulu lehdissä kierteli erään k irjo tta ja n lu k c - .jo is ta , taiteellisilla leikkauksilla run- ¡yksityisten kapitalistien vien so tilaitten kesken on voim ak vottikseksi. mikä on ollut koko o i j jo jotka ovat sotav littoina kiri-,e lisvvdeu johdosta. i sejostus, jonka m ukaan S aksa voi K a jn - säästi koristeltu, tullut m aksam aan kaam pi kuin koskaan, m u tta ei yh “ Ajatelkaa, kuinka valtavasti i voittoetujen yläpuolelle, tyt, niin imuista kuin voitoista k e stä ä vaikka kuinka p itk älti vihol- rajaliinnottehtn tarkotus. ainoastaan noin $100,000 K äsinojat teisen asian vuoksi, vaan aina ylem on kasvanut isänmaallisuuden . tulistimme pelkäävät "valtioso , listensa hurjim piakin hyökkäyksiä; ja \ elinan hintaa on alennettu, ci ole kysym ystäkään. ovat osittain tä y ttä kultaa, johon ! \ älttääkseen sitä he on jalokiviä upotettu. Sen hyvin sisäisten olojensa puolesta se vaa pää p äällik k ö k u n taa v astaan. S a k mielenkiintoisin 1 henki liikemiestemme keskuudes-i sialismia. K< »kotiksen selitetään, vaikka numerot eivät tta ;., saattoi käydä sotaa vaikka 20 san ylpeytenä ollut a rm e ija n sota- Vu„t eteen äin “ Hallitus saa a s t u v a t h allitu k sen x .ia tim t.k korkea selkäm ys on ku ltaan inuova- ra oikeastaan sellaista osota. Ennen puoli on siinä, että työm inisteri sa". sanoo se. Täm ä oli lehdissä kuri on pahoin rap p eu tu m assa. S ak ' 1 a 1113 sotaa m aksettiin vehnästä alle \ \ ¡Isonkin oli siellä saapuvilla, j koksia neljännellä osalla sitä liin- siin hallituksen ostoksiin nähden. | Ujia keisarillisella vaakunalla koris- siilien aikaan, kun selitettiin v ä lttä salaisen sotilaan ennen ih ailtu soti- M utta tästä kiltteydestään ja ! te ttu (täällä se voitaisiin uudestaan dollarin biisi,elilta, ja nyt siitä ja sainoilla asioilla kuin täällä j taa, minkä maksavat tnuut ktt- m ättöm äksi lähteä tä ä ltä m eiltäkin lask u n to du m elkein m en n y ttä ; ei valaa, panna siihen vaikka katko,tu- “saadaan" kolm atta dollaria. anne i toista vuotta sitte käy lu tta ja ,. M utta ei siinä kaikki, isänm aallisuudestaan lie saavat j ja kahleita, laiv a ra k e n ta jain piilu liikkeelle, viem ään vapautta ja kan enää v ä lite tä a irk a y len n y k sistä k ä än . Mikä varm asti m urtaa a rtn e ija u so- \leunuksesta ei siis ole k v sv - i dvssä satam atvöläisten lakossa,; Ilallitukselle mvydääti te rä stä avoim en v alta k irja n nylkeä j lei ja. vankkatekosia asto rialaisia kala san v altaa Saksaan, koska sikäläinen tak,innon, on se nykyisin jo y leisesti kansa ei itse älyä eikä voi sitä tu s invstä, vaan korkeintaan siitä, ¡jossa herra työm inisteri taisteli kolmannella osalla sitä hintaa., möi moninkertaisesti, korvatak- veneitä, turp eita chinook-lohia ta h i, kin m illoinkaan itsellensä hankkia. m yönnetty tosiasia, e tte iv ä t sotilaat että hallitus on tainnut asettaa j voitavansa unioita vastaan. At j minkä yksityiset kuluttajat mak seen hallitustilauksista saamien niitä vaan piirikokous p ä ä ttä is i): is - 1 enää saa kolm atta osaa tav a llisista M utta nyt kun m eitä on ruvennut m uona-annoksistaan N älk ään äk ev il jonkinlaisen alimman rajan, jon-1 lantic Cityssä pidetyssä kokouk-; savat. Sille myydään kuparia sa liikevoittojen siiniet lli-t.i pie- lujan yläpuolella on kuitukankainen k a ,e s, ja jalkojen lep u u ttam ista var- , a rv elu ttam aan , e ttä taisipa tuossa tä sotam iehiltä saapuu rin ta m a sta ka alle ei viljakeinottelijain tar- scssa hän juhlallisesti julistaa , m arkkinahintoja -alemmasta liiti- n tiu tta . ten on k u ltakankaalla päälly stetty tulla raskaanlaitiPH urakka o tettu a valituksia kaikkialle. V aikka sota- vitse viljaansa myydä. Luonno selittäneensä työväestölle, että i ; nasta. Se saa kankaita halveni-i Mikaan seikka ei niin län-eä.- . t jakkara. nyt on taas toinen ääni kellossa. sensuurit h ä v ittä v ä t tu h a n s itta in k ir osoita kajutalistiemme h arjoitta i Täm ä ei silti vielä ole m itään nuii- i tonta olisi odottaa, että leivän "nyt ei ole aika vaatia union ! maila kuin kukaan muu. Y htä varm asti vakuutetaan nyt, e t jeitä ’a to isista pyyhkivät pois r a maa riistäm istä ia yleisön avut naisten Intian h allitsijan,, mogulien, tä Saksa oi saata enää kauan k es vinnon niuk k u u tta koskevat kohdat, hinta sellaisten m enettelyjen sen ; tunnustam ista, eikä työsuhteiden; l-.iko olekin liikuttavaa! Tauksena laskisi. 1 m uuttam ista’’. ! ‘‘Journal of Commeree eiktii toinuutta kuin tämä. i Delhissä olleeseen “riikinkukko-val- tää sodan jä n n ity stä ja ponnistuksia: tie tä ä m aan väestö k uitenkin aivan | laistu im e e n ” verraten , sen kun sa- siinä syy, niiksi se rauhaa haluaa yleisesti, e ttä p a rh a a t pojat siellä Mutta "Inum ai of Commeree M utta hallituksen elintarve-j:t I Ja kokous ottikin neuvon sy y tenkaau väitä, että raham assit m aanpuolustus valiokunnissa on kin ollut herra Gom persin kans Linnaa »uomalaisen t »övlen aantnkannattaja, sa kaikenlaisia isänmaallisia vil- dfrastyy Aatoriaaa», Oregon, joka paiv» jakeinottelijoita, jotka “toim ivat paitsi sunnuntaina. palkatta" — kunhan vain saavat TO IM ITU SK U N TA : W. N. RE1VO LAU RI MOILANEN m äärätä anastam illeen hyödyk ALKO L PH SALMI A B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN keille hinnan korkeimman taksan mukaan. TOVERI (T H E COMRADE) Samalla kuin Englannissa The organ of tie Finnish workers in the Western stales. The only Finnish daily m myydään kahdeksallatoista sen the West. Published daily, except Sunday, at Astoria. Ore., by the Western Woik- tillä neljä paunaa leipää, ei tääl men's Publishing Society. lä voida toivoakaan m uuta kuin Umotushinta 40c palstatuuinalta. Kuoleman ilmotukset >1.50 kerta ja muistovärsyilla korkeintaan kahdeksan unssia >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolut- to-ilmotukset 50c kerta, halutaauticto- ja neljällä sentillä, m utta m ahdol nimenmuutto-ilmotuksct 25c kerta, naima- llraot ukset $1.50 kerta, avioero-dmoiuksct lisesti pitää siitäkin maksaa viisi TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA slESilt •,IO -:- UI1I3IJ SYNDIKALISMI JA PARLAMENTTARISMi IllillllIlS H IS f ì'lìS t luitakin vuosia takaperin ju l kettä, tav,vv meidän luonnolli- kin humalan. \ iinie vuosisadan kaisi Georges Sorel kirjasen sesti ensimäiseksi tarkastella nii kahdeksankymmen-luv ulia pääsi “ M arxilaisuuden luhistum inen”, ta olosuhteita, joista se johtuu. j Ranskan köyhälistön kesknudes- Jutiri Ranskassa on taistelu i jälleen heräämään elin, oimai jossa hiin, kuten niin moni mun parlam entarisen ja politiikkavas-j nen sosialistinen noliitillinen lii ennen ia jälkeen häntä, ennusti täisen suunnan välillä ylitä van-|Z e; vihdoin saatiin poliitillisten m arxilaisuuden kuolemaa ja ju ha kuin itse työväenliikekin.! lahko- ja ryhm äkuntien välillä listi vallankumouksellisen syndi- \ iinie vuosisadan neljäkym m en-' a’Zaan jonkinlainen, vaikka alus- sovinto; sosia kalismiu oikeaksi köyhälistön luvulla se taistelu jo m um istut s;i pintapuolinen mitä näkyvaisimpään m u o to n i; hstipuolueen vaikutusvalta oli henkiseksi johtajaksi. Xykyäan Louis ¡Manein ja Proudhonin I nousemassa, Ja mikä siitä oli on herra Sorel, jonka professori hahmoissa, eikä se sittem m in o le ! scurauksen a. Millerandin minis Som bart m aksuttom asti nimitti lauhtunut. Aivan akuissaan se j ter’s,,>; sen kaikki erehdykset ja ‘‘syndikalismin marxiksi", ystä ehkä oli selväpiirteisintä. Polii- tälinäiset ottelut, jotka ratkoivat vänsä E' Herryn mukana niin- tiilinen haaveilija Blane näki vai auki sosialisti |,uolueen ylitettäi ennestäänkin höllistä sanottujen unsrojalistien (yksin ti, »laitoksen kansanvaltaistutta- si vden saumoistaan ja loivat am m otta vallan kan n attajan ,) leirissä, ja iuisessa sosialismin toteuttam i hänen monivuotisen taistelutove selle välttäm ätöntä, m utta samal van, kerrassaan ylipääsem ättö rinsa Hubert Lagardellen täytyy la myös sitä edistävää valmistan män kuilun reform isosialististen tyytyä siihen alakuloiseen lahdu- tumista. Taloudellinen haaveili politikoitsijain ja luokkatietoi tukseen, ettei kaksikaan pääskys ia 1’roudhon. joka luottojärjestel- suuteen heräävien köyhälistö- tä vielä riitä kesää tekemään, ntän uudistuksella aikoi nostaa joukkojen välille, jotka vasta al 'räm äkin osuttaa, mikä vaikea kapitalistisen mailman saran, »il koivat am m atillisestikin lujem 'pulakausi Ranskan sf» ndikalis- taan, ei valtiovallan vahaamises min järjestyä. Eikö tässä pa sosialistipuolueellc nähnvt kostäkin ruvennut näyttäm ään niilla nykyään on kestettävänä sa siitit kuin olisivat Proudhonin ja m uuta kitin viiden koplakunnan sekä teorian että käytännöllisen toiminnan alalla. M utta suuri siirtym isen toisen tilalle, että yk Rakuninin opit tulleet loistavasti Politiikka ja ni erehdys olisi «Maksua, että svnd*- si roikka nälkäisiä saalistaja-poli- todistetuiksi menomaan parlam entarism i oli- kalistinen liike ja syndikalistinen tikoitsiioita ¡ontuisi väistvmään henki silti olisivat loppuaan koh toisen tieltä. Vuoden 1848 he!- vat osottaneet turmelevan vaiku den kulkemassa Siilien on niil niikuuu vallankumouksessa n ä 't • tuksensa. Kirkofltornipi »litifkka, lä liian sv vat juuret Ranskan ti Louis Pdancin aate silmänri, lahkolaiskiihk.», inhottava kiipei- työväenliikkeen historiassa, ja päyksyn ajaksi toteutuvan; m u t- 'lv ja vehkeily olivat vallalla juuri viime aikoma on tultu nä ta kesäkuun teurastukset antoi-1 Ranskan koko jMiliit illis Jparla keniaan, että muissakin maiss. vat veri ia tulikirjaimilla sen o - ! m enttaarisessa elämässä, eivätkä on syndikalistiselle kylvölle [ie petoksen Parisin köyhälistölle, sosialistisetkaan puolueet nävt- •ttä toiveet kansanvallan lo ista-' tätieet olevan niistä vapaat. O h dehuällistä niaaperaa. Mikä syndikalisraille ja varsin rista saavutuksista eivät o lle et' hau yksi heidän mainehikkaim- kin sen vallankumoukselliselle m itaän muuta kuin pettäviä tnie-i inistä johtom iehistään ottainnt vasemmalle siivelle on luonteeu- likuvia. unelmia. Napoleon III :nj m inisterisalkun, istunut tninis- kömmi,unilaisten om aisiuta, on sen kieltäyininen kukistuminen. kansallinen tappio i terinpaikalle teurastajan G allifefn viereen: o- 1870-—1871 sodassa ja kom- poliittisesta ia kansanvaltaisesta, lihan hän suunnitellut lakiehdo; muuiykapina v etiv ät myös prottd- m utta nimenomaan ja ennenkaik tuksen. joka ‘‘yhteiskunnallisen kea parlam entarisesta toimin honilaiset poliitillisen taistelun nasta. Voidaksemme päästä k ä pvdrteihin. Toukokuun verilöv rauhan vakaannuttam isen' n i sittäm ään tätä kansainväliselle lv. m» bekatonibit ( sata-härfcäuh- mellä itse asiassa olisi tukahut- köyhälistön esiintymiselle niin rit). jotka "järiestv-ksen" alttaril tanut vasta heikolle oraalle pääs tärkeätä, niin kohtalokasta lii- la t.n :a it.e ’.t:t:i, h a ih d u tti'a ita a -- seen ammatillisen työväenhik- [Kirj. Gustaf Eckstein] . i S 2 iilííiS 5 í& £ ? 3 iS S IiiÍ|J Gustav E ckstein, liian nuorena kuollut saksalainen toveri, josta toivottiin nuoren polven eh k ä ete v in tä sosiaiis,{teoreetikkoa, k irjo tti alem pani, suom entam am m e lyhyen selostuksen -vähä ennen S aksan viim eisiä (v. 1912) vaaleja, m utta silti on tällä selväpiirteisellä kirjo ,u k sella pysyväinen arvonsa. M ~ » 7 ¿ ¿ y » & ¿ -« È » - 2 ö M S. ö • - i- dSJiliSi «!< > • I 1 J •keett. • Hiko h iilien m inisterinä 1 ne ihmisten ajatusta hallitsee, maksi osaksi eristetvt koneet voi ¡iu<»limatta tuo köyhälistön v a- nkuu aikaa pv sv , paudentaistclulle niin perin vaa- oloajallaan vähemmän käytetty Rauskun talot,delltses:a elämässä vat vielä s» »tav itkeä lakkolaisia v astaan vallitseva pikktiliike-järje.stclmä kitynnissa ja pitää aikaniotst. , a .tiile t, sy ml tk a 1 is m i saa m enes kuin ennen? Enemmän kuin ja siitä johtuva pikkutilallisten melua, m utta niiden tyotisuori tyksestään siellä etupäässä k iil pienteollisuudenbarj. ttajahi , tuksesta ei tule mitään, ketään muuta yksityishenkiil »a ja tää sitä parlam enttaarista lvhyi- Yhdr ssa suhteessa tatna verta nakoisv v ttä, on Millerandia syytettävä vallan ylivalta ranskalaisessa politiikas ¡oka aina Louis kumouksellisen. paria,nentai is - : sa, aina uudelleen ja uudelleen us kuitenkaan ei täysin sovellu: i>l:t,ieiu ajoilta on suuressa mia ja kansanvaltaisuutta vas svnnvttää sen harhakuvan, joka lm 'kkataistelun luonnonvoimille osassa Ranskan sosialisteja val tustavan syndikalismin isäksi ja antaa vna uutta ravintoa retor- ei “p a rla m e n tin p a voimannmun linnut, ja joka luulee vertausku sen työväenliikettä h ajo ttajan mismille, s. o. sille käsitykselle tajaa" ole ;oki ulkoapäin tu le vassa näkevänsä todellisuuden, vaikutuksen aiheuttajaksi. Briand että köyhälistön olisi porvarillis valla pakolla asetettu, niinkuiu työkalussa tarkotusperän. kanssa liitto u tu m al-» , , •• • , , ... vain vakaannutti ja vahvisti niitä e ¡, e n rvhmien ■, ■■ . . • . t i turtiini, kosteesta svoksvv t le v.e 1 I arkeiinpäuä tehtävänä, millin kokemuksia, jotka n ä k ö jä ä n a n st joukoille. Köyhälistön on it . toivat tukea sytnlikalisteille ja la, saavutettava vaatimuksensa, i sensä täytynyt vallottaa päiisv toverimm e talla hetkellä ovat ! pyrittävä tarkotusperiänsä koh kiintyneet, ovat lähenevät valtio heidän äänitorv illensa. parlam enttiin, ia siksipä se, svvs- päivävaalit. Puolueella on täysi ¡den. Parlam enttaarinen toimin- M utta olivatko syndikaiistii tä kylläkin, parlam enttiryhm äs siinä todella oikeassa.' Syndi- ' ta, parlam enttaarinen ‘vehkeily ! sään näkee oman voimansa ver syy ryhtyä mihin kaikella voi kalisti. esittävät asian tätiäkin ! tulevat täten saamaan m ahtavan i tauskuvan eli ilmauksen. Silloin m allansa, koska juuri näillä vaa päivänä viita kierosti kuin merkityksen. Parlam epttiäänes- joudutaan helposti siihen, että leilla on erinom ainen m erkityk Proudhon aikoinaan sen esitti. tykset muodostuvat siksi navaksi, jvoliitillisessa taistelussa sa av u sensä. Pidettäköön tässä vaali- Heidän mielestään kansanvalta jonka ym päri mailmanSiistoria ; tettu virkapaikka tulee nävttele taistelussa<k ui telikin silm äm äärä- edustajapaikat tulevat so ... , . . . .nä kansan vastauksen antam inen ja luokkataistelu ovat kaksi vas pyörii; siali-li.,.1 politiikan Varsinais,-k-i! sa™a»laat,l" äp »<<™ uuteen verotuslainsaädäntöfin ja takkaista, kerrassaan vhtee,, so lippu sodassa, ,• 1 ' rZajiaik<in. a valtakunnan ulkopolitiikassa val- veltum atonta käsitettä; ja k u u l päämääräksi. moinkuin lipunkm. puolustam i-: . Parlam entin tehtävän luokka nen muodostuu omaksi tarkotus litsevan imperialistisen suunnan lessaan niofteu Ranskan sosiahs ymiseeu, ja käytettäköön tijohtajan puheita v m märtääki:, taistelussa on Friedrich Adler peräkseeu. naita aatteidem m e levittäm i tämän eriskummallisen kasit vk saneen sattuvasti verrannut voi Parlarne,lttarism in ia virka seksi piireihin, joihin niillä m uu sen. Louis iMime oli In ■ nmt i t mammutilta jän toim intaan; tnei selleen sellaisen harhakuvan, et dan silmissämme parlamentin a- ¡paikkojen saannin v liarvi» nminen toin olisi vältän tai ei ollenkaan vk>is,ään m ahdollisuutta tunkeutua, — e- tä vh set, kilpailun tuhoisaa jä r siana on johtaa luokkatai-telun ei ole koteutunut jestelmää, tuota kaikkien ta iste rajut luonnonvoimat otollisten Ranskaan, vaan se on m uodostu sittäkäam m e vastustajam m e hei nut ' a,araksi saksalaisellekit, pm > dän omille kannattajillensa siksi lua kaikkia v astaan, ei muka kan tuloksien saavuttam iseksi tarV ltteelie. Saksassa meillä ei »de m itä he todella o v a t: vakaluok- tuksenmukaisimpaau suuntaan ja. ,uittanut kukaan mini kuin k o u syndikalismia heikot paikalli kien tappelupukarcita ja hallituk ohjata ne vaikuttam aan soveli- rallinen suurm aanom istajia ia ra set oireet siihen suuntaan eivät sen sylennuolijoita. M utta niin ha ylimystöä. h»s siis ,»»»liitilli- aimpiiu kohtiin, samaan tapaan ole mistään m erkityk .estä m ut tärkeä kuin vaalitaistelu tältä na nen valta riistettäisiin noiden kuin vesiputouksen voima turbii harvojen käsistä, niin silloin m u nissa m uuttuu sähkönic »ttorin ta erinäiset ilmiöt viittaavat sii- KÖkannalta katsoen-onkin, ja uitit ka vhtyisivät kaikki, jotka uv voimatehoksi (energiaksi), jolla j ben. ettei parlam enttaarisen “rä- peräti välttäm ätöntä kuin onkii, v aara meilläkään -ii ien kaikki voimat jä n n i" i.i, kvisen vapaakilpailun jaloissa ibiniset sitte saavat valaista asun - ¡ meentvm isen olem attomissa. Ranskassa v ilta iiarhaanjohtavaa^/yhta vaa kärsivät, rakentam aan sosialis tonsa, vedättää raitiovaunujansa ¡ l,'e tista. toveruuden aatteelle perus j. n. e. Se harhaluulo, ett;, tuo» ei sv mlikalismi teoriansa vuoksi rallista olisi päästää todellista tuvaa valtiolaitosta. Olisi lu tt.- lainen voimanm uuntaja olisi itse ¡"ie päässyt eleille, sillä sen te »- tarkotttsperää silm istäm m e ja a n lu‘ v ai 1.848 kesäkuun ja vm voimalähde, johtaa välttäm ättä ria on sekav a : eikä m enette!, tautua pelkkään edustajapaikko 1871 toukokuun veristen opetuk erehdykseen, johtaa siihen, ett., ,ap.uensa takia, -dia pe ovat tu jen tav otteluun — yhtä turm iol- s ien riittäneen haihduttam aan et kiinnitetä kylliksi huomiota, h »isiä t aikelle kövdiälist;'»t<»imin- lista olisi jättäytyä parlam enttaa- nämä haaveet. M utta tässäpä todelliseen käyttövoimaan, joka n a lle , kaikelle kiinteälle jä rje sti- risen haaveilun valtaan ja väli- Henkilökohtaisesti katmaleen takia uhrata päämaa- eritvisen selvästi näemme, kuin taas jean etsii itselleen toisia miselle ka täv delleen talot: lellinen tilan uria. Kä' ttövoim astaan -uurim- mtellj * titä stä ktim ousinnostaan ! limnie.
